1 Johdanto Tutkimuksen toteutus ja taustamuuttujat Perhe ja koti Hyvinvointi ja elämäntavat Vapaa-aika...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Johdanto... 3. 2 Tutkimuksen toteutus ja taustamuuttujat... 4. 3 Perhe ja koti... 5. 4 Hyvinvointi ja elämäntavat... 8. 5 Vapaa-aika..."

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS 1 Johdanto Tutkimuksen toteutus ja taustamuuttujat Perhe ja koti Hyvinvointi ja elämäntavat Vapaa-aika Kokemukset ja mielikuvat nuorille järjestettävästä toiminnasta Yhteenveto Liite 1 - Kyselylomake Lähteet... 36

3 1 JOHDANTO Tampereen kaupunkiseudun kuntien kesken on käynnissä yhteinen nuorisotyön kehittämishanke Rajatonta riemua. Hankkeen tarkoituksena on yhteisten päämäärien ja painopisteiden mukaisesti suunnata kuntien paikallistason toimintaa sekä lisätä ja kehittää yhteistyötä ja yhteistoimintaa Tampereen kaupunkiseudun kunnissa. Kunnat ottavat yhteisesti vastuuta nuorisopalveluiden kehittämisestä nojaten lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan nuorisolakia unohtamatta. Hankkeen toimintakausi ajoittuu vuosille Jotta kehitysluonteinen toiminta voisi olla mahdollista, on oltava tietoa nykytilasta ja nuorten omista kokemuksista. Vaikka säännöllisesti kerättävää tutkimustietoa ja tilastoja on useammaltakin eri taholta (esim. kouluterveyskysely ja nuorisobarometri), ei varsinaista vapaa-aikaan laajasti painottuvaa kyselyä ole kaupunkiseudun alueella tehty. Hankkeen kannalta olennaista onkin paikallisten tietojen kerääminen hankekuntien alueelta. Hankkeen kehittämistyön tueksi tietoa nuorten vapaa-ajasta ja hyvinvoinnista kerättiin toistamiseen sähköisellä nuorisokyselyllä. Vuonna 2012 toteutettua kyselyä laajennettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston nuorisotyön- ja tutkimuksen oppiaineen kanssa, ja kyselynvastausten kerääminen toteutettiin keväällä 2014 alueen koulujen ja nuorisopalveluiden yhteistyönä. Kyselyn kohderyhmänä olivat koko kaupunkiseudun luokkalaiset nuoret. Nuorisokyselyn painopiste kohdistui nuorten harrastuksiin ja vapaa-ajan tottumuksiin. Kyselyn avulla saatiin lisäksi tietoa nuorten kodin ilmapiiristä, kiusaamiskokemuksista sekä päihteiden käytöstä. Kerätystä tutkimustiedosta koottiin jokaiselle kunnalle oma raportti kuntien omista tuloksista keväällä Näiden raporttien lisäksi koko kaupunkiseudun aineistosta on koottu tämä raportti, jossa esitellään Tampereen kaupunkiseudun kuntien nuorten kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan, elinolosuhteistaan sekä vapaa-ajastaan. Tutkimusraportin tarkoituksena ei ole antaa tyhjentävää vastausta siitä, millaista nuorten toiminta kunnissa on tai millaista sen tulisi olla vaan ennemminkin tuoda lähtökohtia yhteisen alueellisen kehitystyön pohjaksi. Nykytilaa kartoittamalla kehitystyö tulee mahdolliseksi. Kyselyn raportti on pääosin muista tutkimuksista ja kyselyistä irrallinen, vaikkakin paikoittain tehdään hienoista vertailua Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2013 toteuttamaan Pirkanmaan kouluterveyskyselyyn sekä muutamaan muuhun tutkimukseen ja kartoitukseen. On kuitenkin syytä muistaa, että tutkimuksen toteutus sekä kohderyhmä on eri tutkimuksissa erilainen. Esimerkiksi kouluterveyskyselyssä kohderyhmänä ovat 8. ja 9. luokkalaiset nuoret, kun Tampereen kaupunkiseudun nuorisokyselyn kohderyhmänä olivat myös 7. luokkalaiset. Tämän raportin ovat tehneet mahdolliseksi Tampereen kaupunkiseudun nuoret, jotka ovat kyselyyn vastaamalla antaneet oman panoksensa kehitystyölle. Teille nuorille kuuluu iso kiitos! Kiitos myös Tampereen yliopiston nuorisotyön ja tutkimuksen maisteriopiskelijat osallistumisestanne kyselyn toteutukseen ja analyysityöhön. Lisäksi kiitän professori Päivi Honkatukiaa tuesta ja ohjauksesta. Lempäälässä Tiina Mylläri, Seudullinen nuorisoasiamies

4 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT KYSELYN TAUSTA, KOHDERYHMÄ JA TOTEUTUSTAPA Nuorisokysely toteutettiin osana Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanketta. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki Tampereen kaupunkiseudun kuntien luokkalaiset nuoret. Kysely toteutettiin ajalla sähköisenä ZEF-kyselynä. Nuoret vastasivat kyselyyn ohjatusti koulutyönsä ohella. Koko kysely oli suomeksi. KYSELYN OSA-ALUEET Kyselyn osa-alueet olivat taustatietojen (luokka-aste, sukupuoli, kotikieli ja postinumero) lisäksi perhe ja koti, vapaa-aika, kokemukset ja mielikuvat nuorille järjestettävästä toiminnasta, hyvinvointi ja elämäntavat sekä nuorten toiminnan kehittäminen. Kysymyksiä oli yhteensä 43. Kyselyssä kysytyt kysymykset vastausvaihtoehtoineen ovat tämän raportin liitteenä (liite 1). OTOS Kyselyyn vastasi yhteensä 3930 Tampereen kaupunkiseudun nuorta ja kysymyskohtaiset vastausmäärät olivat vastaajan välillä. Koko kaupunkiseudun vastausprosentti oli 38 % ja kunnittain se vaihteli 25 ja 68 prosentin välillä. Jokaisen kunnan sekä koko kaupunkiseudun vastaajien määrä, vastausprosentti, vastaajien sukupuoli sekä luokka-aste on nähtävillä oheisesta taulukosta 1. Yhdenvertaisuuteen perustuen vastaajilla oli mahdollisuus valita sukupuoli kolmesta vaihtoehdosta. Tässä raportissa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, millaisin perustein tai henkilökohtaisin tuntemuksin tämä sukupuolivalinta on tehty. Vastaajista 165 ei luokittele itseään perinteisten sukupuoliroolien mukaan tytöksi tai pojaksi vaan on vastannut muu. Loput vastaajista jakautuvat sukupuolen mukaan melko tasaisesti tyttöihin ja poikiin. Vastaajia on tasaisesti kaikilta kolmelta luokka-asteelta. Suurin osa (92 %) Tampereen kaupunkiseudun nuorista puhuu kotikielenään suomea. Yleisimmät muut kotikielet ovat englanti (n=47), arabia (n=19) sekä venäjä (n=18). Taulukko 1. Kuntien vastausmäärät ja prosentit sekä vastaajien sukupuoli ja luokka-aste Kunta Vastaajien määrä Vastausprosentti kaikista kohderyhmän nuorista Sukupuoli Luokka-aste Tyttö Poika Muu 7lk 8lk 9lk KANGASALA 302 (25,2 %) LEMPÄÄLÄ 425 (44,1 %) NOKIA 356 (31,1 %) ORIVESI 212 (68 %) PIRKKALA 422 (63 % ) TAMPERE 1409 (31,2 %) VESILAHTI 137 (68,2 %) YLÖJÄRVI 667 (51,3 %) KOKO KAUPUNKISEUTU 3930 (38,1 %)

5 3 PERHE JA KOTI Kyselyn perhe ja koti -osioon sisältyi kysymyksiä perheenjäsenistä, vanhempien työllisyystilanteesta sekä nuorten kokemuksesta perheensä taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi kysyttiin perheen kanssa yhdessä tehtävistä asioista, nuoren vaikutusmahdollisuuksista perheen yhteisiin asioihin, turvallisuuden tunteesta kotona sekä kotona vietettävän ajan määrästä. Yli 90 prosenttia nuorista kertoo perheeseensä kuuluvan äiti ja isä. Niistä nuorista, jotka asuvat vain yhden vanhemman kanssa, lähivanhempi näyttäisi useammissa tapauksissa olevan äiti. Nuorista suomessa koosteen (Tilastokeskuksen väestöennuste , viitattu Allianssi 2014) mukaan suomessa lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä on 21 prosenttia, ja suurimmassa osassa niistä lapset asuvat äitinsä kanssa. Nuoret mieltävät perheeseensä kuuluvaksi useampia eri henkilöitä kuin vain ne keiden kanssa he asuvat. Tällaisia henkilöitä ovat muun muassa isovanhemmat, sisaruspuolet, isä- /äitipuolet sekä poika-/tyttöystävät. Nuorten perheenjäsenet ja ne henkilöt, keiden kanssa nuori asuu, on esitetty jakaumin kuviossa 1. Kyselyyn vastanneista nuorista yksi prosentti asuu yksin. Tampereen kaupunkiseudun nuorten vanhemmista suurin osa on työelämässä. Isistä 84 % ja äideistä 81 % käy töissä. Molemmista vanhemmista lomautettuna tai työttömänä on 5 prosenttia. Yli puolet nuorista (53 %) pitää perheensä taloudellista tilannetta melko hyvänä ja yksi neljäsosa nuorista kokee taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi. Nuorten kokemus perheensä taloudellisesta tilanteesta on nähtävillä kuviosta 2. Nuorista Suomessa (Allianssi 2014) koosteen mukaan WHO- koululaistutkimuk- 0% 20% 40% 60% 80% 100% äiti isä sisarus tai sisaruksia 96,3 % 92,2 % 91,0 % 77,8 % 86,0 % 72,8 % isovanhempi isovanhemmat 1,8 % 28,8 % sisaruspuoli tai sisaruspuolia isäpuoli äitipuoli poika-/tyttöystävä yksi tai useampi muu henkilö ei osaa sanoa asuu yksin 15,7 % 7,0 % 13,6 % 11,1 % 10,6 % 2,5 % 8,6 % 0,9 % 5,0 % 3,4 % 2,0 % 1,6 % 1,1 % kuuluu perheeseen (N=3806) asuu tällä hetkellä (N=3793) KUVIO 1. Vastausjakauma kysymyksiin "Keitä henkilöitä kuuluu perheeseesi?" sekä "Keiden kanssa asut tällä hetkellä?" 5

6 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 55% 60% erittäin hyvä 25,8 % melko hyvä 52,7 % jonkin verran talousvaikeuksia paljon talousvaikeuksia ei osaa sanoa 5,0 % 2,6 % 13,9 % KUVIO 2. Vastausjakauma kysymykseen Mitä mieltä olet perheesi taloudellisesta tilanteesta? (N=3780) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% tv/elokuvat kotiaskareet keskustelu ajankohtaisista asioista kyläily yhteiset harrastukset ajanvietto kaupungilla pelien pelaaminen ei tee mitään säännöllisesti ei osaa sanoa 13,5 % 11,3 % 7,3 % 41,0 % 34,0 % 24,5 % 24,4 % 52,1 % 67,3 % KUVIO 3. Vastausjakauma kysymykseen Mitä seuraavista asioista teette perheesi kanssa yhdessä säännöllisesti?" (N= 3730) sessa 2012 käy ilmi, että perheen taloudellinen toimeentulo heijastuu selkeästi lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Myös Tampereen kaupunkiseudun nuorten keskuudessa harrastusaktiivisuus on korkeampi paremmin toimeentulevissa perheissä (ks. kuvio 17). Kysyttäessä vaikutusmahdollisuuksia perheen yhteisiin asioihin (esim. suunnitelmat ja hankinnat), nuorista lähes puolet (47 %) kertoo voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin useimmiten, 33 prosenttia joskus ja 12 prosenttia aina. Kyselyyn vastanneista viisi prosenttia kertoo, ettei mielestään voi vaikuttaa perheen asioihin koskaan tai juuri koskaan. Tampereen kaupunkiseudun nuoret viettävät perheensä kanssa eniten aikaa televisiota ja elokuvia katsellen. Perheen kanssa yhdessä tehtävät asiat on koottu kuvioon 3. Noin 11 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista ei tee mitään asioita säännöllisesti yhdessä perheensä kanssa. Nuorten yleisin vapaa-ajanviettopaikka on koti (kuvio 13 myöhemmin tässä raportissa), missä nuoret viettävät aikaansa keskimäärin 5-6 tuntia päivässä. Suurin osa nuorista (78 %) tuntee olonsa kotona turvalliseksi aina. Nuorten kokema turvallisuuden tunne kotona on nähtävillä kuviosta 4 ja kotona hereillä viettämä aika kuviosta 5. 6

7 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% kotona on aina turvallista 78,0 % kotona on usemmiten turvallista kotona on joskus turvallista kotona ei ole koskaan turvallista ei osaa sanoa 16,2 % 2,7 % 1,5 % 1,6 % KUVIO 4. Vastausjakauma kysymykseen "Tunnetko olosi kotona turvalliseksi?" (N=3769) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 0-2 h/pv 5,1 % 3-4 h/pv 28,7 % 5-6 h/pv 36,6 % 7 h tai enemmän päivässä 20,4 % ei osaa sanoa 9,1 % KUVIO 5. Vastausjakauma kysymykseen Kuinka monta tuntia päivässä keskimäärin vietät hereilläoloajastasi kotona?" (N=3771) 7

8 4 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT Hyvinvoinnin ja elämäntapojen osalta nuorilta tiedusteltiin unen ja liikunnan määrää, virkeyden tunnetta, päihteiden käyttöä, kiusaamiskokemuksia, yksinäisyyden tunnetta sekä luotettavien aikuisten ja ystävien määrää. Vaikka yli puolet kyselyyn vastanneista seutukunnan nuorista (57 %) sanoo nukkuvansa 8-9 tuntia vuorokaudessa, on kuitenkin alle 8 tuntia vuorokaudessa nukkuvien nuorten osuus suuri (yhteensä 36 %). Nuorisokyselyyn vastanneiden nuorten unen määrä näkyy oheisessa kuviossa 6. Pirkanmaalla toteutetussa kouluterveyskyselyssä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013) 8.- ja 9.-luokkalaisista nuorista arkisin alle 8 tuntia vuorokaudessa nukkuu 29 prosenttia. Unen määrän lisäksi nuorilta tiedusteltiin virkeyden tunnetta päivisin. Nuorista 46 prosenttia tuntee olonsa virkeäksi aina tai lähes aina ja 47 prosenttia silloin tällöin. Kahdeksan prosenttia nuorista ei tunne itseään virkeäksi juuri koskaan tai koskaan. Nuorten viikoittainen liikunnan määrä vaihtelee. Nuorista noin puolet liikkuu niin sanottua hikiliikuntaa 1-5 tuntia viikossa ja yksi neljäsosa seitsemän tuntia viikossa tai enemmän. Nuorten viikoittainen liikunnan määrä on nähtävillä kuviossa 7. Päihteiden käytön vastausjakaumia (kuvio 8) tarkasteltaessa Tampereen kaupunkiseudun tupakoivien nuorten osuus näyttäisi tämän kyselytutkimuksen mukaan hieman koko Pirkanmaata pienemmältä. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 5h tai vähemmän 3,4 % 6-7h 32,1 % 8-9h 57,0 % 10h tai enemmän ei osaa sanoa 4,2 % 3,3 % KUVIO 6. Vastausjakauma kysymykseen "Kuinka monta tuntia nukut keskimäärin vuorokaudessa?" (N=3658) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% vähemmän kuin 1h/vko 4,4 % 1-3h/vko 3-5h/vko 24,3 % 24,6 % 5-7h/vko 16,9 % 7h tai enemmän/vko 23,4 % ei osaa sanoa 6,4 % KUVIO 7. Vastausjakauma kysymykseen "Kuinka monta tuntia viikossa keskimäärin liikut niin että hengästyt ja hikoilet?" (N=3661) 8

9 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Tupakkaa päivittäin (n=290) Tupakkaa viikoittain (n=106) Tupakkaa silloin tällöin (n=236) Alkoholia päivittäin (n=111) Alkoholia viikoittain (n=93) Alkoholia silloin tällöin (n=526) Energiajuomia päivittäin (n=181) Energiajuomia viikoittain (n=207) Energiajuomia silloin tällöin (n=897) Sähkötupakkaa päivittäin (n=138) Sähkötupakkaa viikoittain (n=87) Sähkötupakkaa silloin tällöin (n=201) Nuuskaa päivittäin (n=170) Nuuskaa viikoittain (n=91) Nuuskaa silloin tällöin (n=179) Kannabista päivittäin (n=109) Kannabista viikoittain (n=76) Kannabista silloin tällöin (n=111) 8,1 % 3,0 % 6,6 % 3,1 % 2,6 % 5,1 % 5,8 % 3,9 % 2,4 % 5,6 % 4,8 % 2,6 % 5,0 % 3,1 % 2,1 % 3,1 % 14,6 % 25,2 % 59,2 % kaupunkiseudun nuorista ei käytä mitään näistä aineista/tuotteista ja 4,8 % vastasi en osaa sanoa. KUVIO 8. Vastausjakauma kysymykseen "Käytätkö jotain seuraavista aineista/tuotteista?" (N=3563) Pirkanmaan kouluterveyskyselyn (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2013) mukaan luokkalaisista nuorista 13 prosenttia tupakoi päivittäin, kun vastaava luku Tampereen kaupunkiseudulla luokkalaisten keskuudessa on hieman yli 8 prosenttia. Tampereen kaupunkiseudulla silloin tällöin tupakoivien nuorten osuus on lähes 7 prosenttia ja sähkötupakkaa satunnaisesti polttavien nuorten osuus lähes 6 prosenttia vastanneista. Pirkanmaan kouluterveyskyselyn (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013) mukaan luokkalaisista nuorista 11 prosenttia juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa. Tampereen kaupunkiseudun nuorista alkoholia juo satunnaisesti lähes 15 prosenttia ja päivittäin yli 3 prosenttia. Yksi neljäsosa vastaajista kertoo juovansa energiajuomia silloin tällöin. Kyselyyn vastanneista nuorista 33 prosenttia on tullut kiusatuksi sanallisesti ja noin 16 prosenttia fyysisesti viimeisen vuoden aikana. Erityisen huolestuttavaa on, että lähes 24 prosenttia nuorista on kokenut sanallista kiusaamista koulussa. Pirkanmaan kouluterveyskyselyn (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2013) mukaan nuorista 8 prosenttia kokee koulukiusaamista vähintään kerran viikossa. Seuraavassa taulukossa (taulukko 2) on eritelty erilaiset nuorten kokemat kiusaamisen paikat. Kahdessa tai useammassa paikassa on kokenut sanallista kiusaamista 9 prosenttia vastanneista. Kysyttäessä kiusaamisen kokemispaikkoja, nuorilla oli mahdollisuus vastata myös muualla, missä?, mikä näkyy edellisessä taulukossa 2 rivinä jossain muualla. Yksi kolmasosa muualla tapahtuvaa sanallista 9

10 Taulukko 2. Nuorten kokema sanallinen ja fyysinen kiusaaminen viimeisen vuoden aikana (%) kiusattu sanallisesti (N=3592) kiusattu fyysisesti (N=3556) koulussa 23,6 % 8,7 % koulumatkalla 4,2 % 2,1 % kotona 6,3 % 3,1 % harrastuksessa 3,3 % 2,2 % nuorisotilalla 2,7 % 1,7 % kaupungilla/kadulla 4,6 % 2,4 % puhelimessa 5,6 % - jossain muualla 3 % 1,9 % en osaa sanoa 6,8 % 4,4 % ei ole kiusattu 66,7 % 84,2 % Kiusattu kahdessa tai useammassa paikassa 9% 3% Taulukko 3. Nuorten kokema muu kiusaaminen viimeisen vuoden aikana (%) (N=3422) omaisuuteen kajottu koulussa tai koulumatkalla 5,5 % omaisuuteen kajottu kotona 2,7 % omaisuuteen kajottu harrastuksessa tai nuorisotilalla 1,9 % omaisuuteen kajottu kadulla tai kaupungilla 1,9 % omaisuuteen kajottu jossain muualla 1,8 % ei ole otettu mukaan porukkaan tai yhteiseen tekemiseen 6,8 % ei ole puhuttu vaikka yrittänyt keskustella muiden kanssa 6,8 % kiusattu internetissä 2,7 % muunlaista kiusaamista 2,6 % ei osaa sanoa 11,5 % ei ole kiusattu 75,1 % kiusaamista kokeneista oli kokenut sitä internetissä. Internetissä tapahtuvaa kiusaamista nuorista on kokenut noin kolme prosenttia (ks. taulukko 3). Fyysisen muualla tapahtuvan kiusaamiskokemuksen vastaukset olivat pääosin pilailumielessä kirjoitettuja. Fyysisen ja sanallisen kiusaamiskokemuksen lisäksi nuorilta kysyttiin mahdollisia muita kiusaamisen tapoja. Muunlaisen kiusaamisen määrät ovat nähtävillä taulukossa 3. Omaisuuteen kajoamisella tarkoitetaan tässä kyselytutkimuksessa toisen henkilön omaisuuden varastamista tai tärvelyä. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi nuorilla oli mahdollisuus kertoa myös jostain muusta kiusaamisen tavasta (Taulukko 3: muunlaista kiusaamista ). Näitä kiusaamisen muotoja ovat haukkuminen/nimittely, syrjiminen/hylkääminen, ärsyttäminen, kuvien ottaminen ilman lupaa/salaa, pahan puhuminen selän takana, tuijottaminen/katsominen ivallisesti, oman rauhan puute kotona sekä syyttely. 10

11 Taulukko 4. Nuorten kiusaajana oleminen viimeisen vuoden aikana (%) Kaupunkiseutu (N=3546) kiusannut sanallisesti 12,8 % kiusannut fyysisesti 3,2 % kajonnut toisen omaisuuteen 1,8 % kiusannut internetissä 2,2 % ei ole ottanut mukaan porukkaan tai yhteiseen tekemiseen 3,4 % ei ole puhunut vaikka henkilö yrittänyt keskustella hänen kanssaan 4,8 % ei osaa sanoa 9,9 % ei ole kiusannut 75,9 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% useita (3 tai enemmän) muutama (1-2) ei ole ei osaa sanoa 4,1 % 9,7 % 3,0 % 7,3 % 28,6 % 36,6 % 46,6 % 64,3 % Luotettavien ystävien määrä (N=3624) Luotettavien aikuisten määrä (N=3621) KUVIO 9. Vastausjakauma kysymyksiin "Onko sinulla ystäviä joihin voit luottaa?" sekä "Onko lähipiirissäsi aikuinen, jolle voit puhua, jos jokin asia huolestuttaa sinua?" Kiusaamisen kohteeksi joutumisen lisäksi nuorilta kysyttiin ovatko he itse kiusanneet jotakuta viimeisen vuoden aikana. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että 24 prosenttia nuorista on osallistunut joskus itse koulukiusaamiseen kiusaamalla itse jotakuta. Nuorten kiusaajana oleminen viimeisen vuoden aikana on nähtävissä taulukossa 4. Pirkanmaan kouluterveyskyselyn (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 2013) mukaan neljä prosenttia nuorista kertoo osallistuneensa koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa. Yli puolet nuorista sanoo, että heillä on lähipiirissään useita ystäviä, joihin he luottavat. Sen sijaan luotettavia aikuisia on nuorten lähipiirissä vähemmän. Luotettavien ystävien ja aikuisten määrät on esitelty kuviossa 9. Kyselyvastausten mukaan niiden nuorten osuus, joilla ei ole ystäviä, on koko Pirkanmaahan verrattuna hieman vähäisempi. Pirkanmaan kouluterveyskyselyn (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2013) mukaan luokkalaisista nuorista 9 prosentilla ei ole yhtään ystävää ja Tampereen kaupunkiseudulla vastaava luku on 4 prosenttia. On silti huomioitavaa, että kaupunkiseudun kyselyn mukaan 47 prosenttia nuorista tuntee olonsa joskus yksinäiseksi, ja vain alle puolet nuorista kertoo, ettei tunne oloaan koskaan yksinäiseksi. Nuorten yksinäisyyden tunne on esitetty kuviossa 10. Nuoria liikkeellä tutkimuksen (Myllyrinne ja Berg 2013) mukaan 10 prosenttia lapsista ja nuorista tuntee itsensä yksinäiseksi. 11

12 0% 10% 20% 30% 40% 50% ei koskaan 40,4 % joskus 46,5 % usein aina tai lähes aina ei osaa sanoa 5,7 % 3,0 % 4,4 % KUVIO 10. Vastausjakauma kysymykseen Tunnetko olosi yksinäiseksi? (N=3622) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % useita ystäviä (n=2326) 49,8 % 44,0 % 2,8 % muutama ystävä (n=1035) 25,0 % 57,5 % 10,8 % ei yhtään ystävää (n=148) 18,2 % 30,4 % 10,8 % 35,1 % 5,4 % ei koskaan yksinäinen joskus yksinäinen usein yksinäinen aina tai lähes aina yksinäinen ei osaa sanoa KUVIO 11. Yksinäisyyden kokemus ryhmiteltynä ystävien määrän mukaan. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % useita aikuisia (n=1312) 54,9 % 40,2 % 2,3 % muutama aikuinen (n=1688) 35,0 % 54,7 % 5,7 % ei yhtään aikuista (n=353) 24,9 % 38,5 % 14,7 % 18,4 % 3,4 % ei koskaan yksinäinen joskus yksinäinen usein yksinäinen aina tai lähes aina yksinäinen ei osaa sanoa KUVIO 12. Yksinäisyyden kokemus ryhmiteltynä luotettavien aikuisten määrän mukaan. Ystävien ja aikuisten määrät suhteessa yksinäisyyden tunteeseen on esitelty kuvioissa 11 sekä 12. Luotettavien aikuisten ja ystävien määrällä näyttäisi olevan yhteyttä yksinäisyyden tunteeseen. Ne nuoret, joilla on lähipiirissään vähemmän luotettavia ystäviä ja aikuisia, tuntevat itsensä useammin yksinäisiksi. Tarkasteltaessa luotettavien ystävien sekä aikuisten määrää suhteessa yksinäisyyden tunteeseen, näyttäisi siltä, että luotettavien ystävien määrän vähäisyydellä on enemmän yhteyttä yksinäisyyden tunteeseen kuin luotettavien aikuisten määrällä. 12

13 5 VAPAA-AIKA Kyselyn vapaa-aikaan liittyvät kysymykset koskivat nuorten tekniikan parissa viettämää aikaa sekä heidän käyttämiään sosiaalisen median palveluita, vapaa-ajanviettopaikkoja, harrastuksia sekä esteitä harrastuksiin ja nuorten toimintaan osallistumiselle. Tampereen kaupunkiseudun nuorten yleisin vapaa-ajanviettopaikka on koti (86 %), minkä lisäksi yli puolet nuorista viettää vapaa-aikaansa kaverin luona, ulkona tai harrastuksessa. Aika vapaalla tutkimuksen (Myllyniemi 2009) mukaan lähes puolet vuotiaista tapaa ystäviään päivittäin ja useampi kuin neljä viidestä vähintään viikoittain. Kyseisen tutkimuksen mukaan nuorten vapaa-aika rakentuukin pitkälti kaverisuhteiden varaan. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% kotona kaverilla ulkona/pihalla harrastuksessa kaupungilla kauppakeskuksessa kirjastossa kunnan nuorisotilalla kahvilassa/ravintolassa seurakunnan nuorisotilalla töissä jollain muulla nuorisotilalla 9,1 % 10,4 % 10,7 % 7,0 % 9,1 % 9,1 % 8,7 % 9,8 % 10,0 % 7,5 % 10,3 % 12,6 % 6,3 % 2,0 % 5,5 % 11,5 % 3,5 % 2,0 % 3,6 % 5,1 % 1,6 % 1,5 % 1,5 % 1,7 % 23,2 % 23,3 % 24,9 % 22,7 % 37,7 % 34,2 % 40,1 % 40,7 % 56,8 % 60,1 % 58,1 % 55,1 % 53,3 % 56,8 % 56,2 % 49,9 % 74,8 % 76,8 % 77,5 % 74,0 % 86,3 % 87,6 % 89,3 % 86,6 % Kaikki (N=3725) 7. luokalla (N=1227) 8. luokalla (N=1162) 9.luokalla (N=1273) KUVIO 13. Vastausjakaumat kysymykseen Missä vietät aikaasi kouluajan ulkopuolella? 13

14 Kuviossa 13 on esitetty nuorten vastaukset kysymykseen missä vietät aikaasi kouluajan ulkopuolella. Samassa kuviossa on esitetty myös nuorten vapaa-ajanviettopaikat luokka-asteen mukaan ryhmiteltynä. Tulosten perusteella vapaa-ajan viettäminen kaupungilla, kahvilassa/ravintolassa, seurakunnan nuorisotilalla sekä töissä lisääntyy jonkin verran iän myötä. Vastaavasti vapaa-ajan viettäminen harrastuksessa sekä ulkona/pihalla vähenee ylemmille luokka-asteille tultaessa. Nuorten kotona viettämä aika on yleisimmin 5-6 tuntia päivässä (kuvio 5 aiemmin tässä raportissa). Tiedusteltaessa vapaa-ajanviettopaikkoja muualla, missä? -kysymyksen vastauksissa oli paljon hajontaa yksittäisistä harrastuspaikoista (kuten keilahalli, uimahalli, talli) pilailumielessä kirjoitettuihin vastauksiin. Toistuvia vastauksia olivat kuitenkin poika-/tyttöystävän luona/kanssa (n=13) sekä isovanhemmilla/mummolassa (n=5), joskaan nekään eivät olleen laajalti edustettuina. Kaupunkiseudun nuorten harrastuksissa korostuvat urheilulliset harrastukset. Yksilöurheilua harrastaa lähes 40 prosenttia kaupunkiseudun nuorista ja hieman yli 30 prosenttia joukkueurheilua. Kolmanneksi yleisin harrastus on digipelaaminen. Nuorista lähes kymmenen prosenttia sanoo, etteivät he harrasta mitään. Tämä tulos on samansuuntainen Nuoria liikkeellä -tutkimuksen (Myllyniemi ja Berg, 2013) kanssa. Kyseisen tutkimuksen mukaan nuorista 85 prosenttia kertoi harrastavansa jotakin har- 0% 10% 20% 30% 40% 50% yksilöurheilu joukkueurheilu digipelaaminen soittaminen tai laulaminen leivonta/kokkaus/kodinhoito lukeminen/kirjallisuus/kirjoittaminen tanssi/cheerleading/voimistelu valokuvaus/media eläinharrastukset kuvataide/käsityöt/kädentaidot ulkoilu/retkeily/partio moottoriurheilu kulttuurin seuraaminen seurapelaaminen uskonnollisuus/seurakuntatoiminta nuorisotilatoiminta sirkus/teatteri vapaaehtois-/järjestötoiminta politiikka/kansalaisvaikuttaminen harrastaa jotain muuta ei harrasta mitään ei osaa sanoa 22,0 % 20,0 % 17,3 % 16,1 % 14,3 % 14,0 % 13,1 % 13,0 % 11,1 % 7,7 % 6,9 % 5,5 % 4,5 % 3,5 % 3,1 % 1,9 % 1,1 % 5,8 % 9,4 % 2,8 % 32,7 % 38,7 % KUVIO 14. Vastausjakauma kysymykseen Mitä harrastat? (N=3687) 14

15 rastusta ja yleisimpänä säännöllisenä vapaa-ajan tekemisenä ovat konsoli- tai tietokonepelit sekä lukeminen. Tampereen kaupunkiseudun nuorisokyselyssä kuusi prosenttia nuorista kokee harrastavansa jotain muuta harrastusta valmiiksi tarjottujen vaihtoehtojen ulkopuolelta. Toisaalta suurin osa näistä jotain muuta -vastauksista olivat sellaisia harrastuksia, jotka olisivat sopineet myös valmiiden luokittelujen alle (esim. kuntosali, uimahyppy, judo, jalkapallo tai ratsastus). Näissäkin vastauksissa korostuivat niin ikään urheilulliset harrastukset. Nuorten harrastusten yleisyys on esitetty kuviossa 14. Nuorisotilatoimintaan osallistuneet (%) Kaikki (n=3930) % luokalla (n=1317) 8.-luokalla (n=1242) 9.-luokalla (n=1350) 24,2 28,2 31 tyttö (n=1948) poika (n=1786) muu (n=165) 20 25,4 30,7 perheen taloudellinen tilanne erittäin hyvä (n=976) taloudellinen tilanne melko hyvä (n=1993) jonkin verran talousvaikeuksia (n=525) paljon talousvaikeuksia (n=98) ei osaa sanoa taloudellisesta tilanteesta (n=188) 20,2 25,4 29,8 32,8 32,7 voi vaikuttaa aina/ lähes aina perheen asioihin (n=444) voi vaikuttaa useimmiten (n=1764) voi vaikuttaa joskus (n=1221) ei voi juuri koskaan/koskaan vaikuttaa(n=184) ei osaa sanoa vaikutusmahdollisuuksistaan (n=165) 15,8 27,7 30,6 27,9 31 kotona on aina turvallista (n=2941) kotona on useimmiten turvallista (n=612) kotona on joskus turvallista (n=101) kotona ei ole koskaan turvallista (n=56) ei osaa sanoa, onko kotona turvallista (n=59) 11,9 17,9 29,3 29,1 29,7 unen määrä vuorokaudessa 5h tai vähemmän (n=126) 6-7 h/vrk (n=1173) 8-9 h/vrk (n=2085) 10 tuntia tai enemmän (n=152) ei osaa sanoa unen määrää vuorokaudessa (n=122) 20,6 21,3 31,7 29,4 28,3 luotettavia ystäviä useita (n=2331) luotettavia ystäviä muutama (n=1035) ei ole luotettavia ystäviä (n=148) ei osaa sanoa luotettavien ystävien määrää (n=110) 19, ,5 31,5 luotettavia aikuisia useita (n=1313) luotettavia aikuisia muutama (n=1689) ei ole luotettavia aikuisia (n=353) ei osaa sanoa luotettavien aikuisten määrää (n=266) 24,6 22,6 29,1 32 ei tunne oloaan koskaan yksinäiseksi (n=1464) tuntee olonsa joskus yksinäiseksi (n=1684) tuntee olonsa usein yksinäiseksi (n=206) tuntee olonsa aina tai lähes aina yksinäiseksi (n=109) ei osaa sanoa, tunteeko oloaan yksinäiseksi (n=159) 17,6 23,9 27,9 31,9 34,5 KUVIO 15. Nuorisotilatoimintaan omassa kunnassa osallistuneiden nuorten jakaumat (%) 15

16 Harrastukseen osallistuneet (%) Kaikki (n=3930) 7.-luokalla (n=1317) 8.-luokalla (n=1242) 9.-luokalla (n=1350) % 25,2 21,6 22,9 25,4 tyttö (n=1948) poika (n=1786) muu (n=165) 13,3 22,2 25,4 perheen taloudellinen tilanne erittäin hyvä (n=976) taloudellinen tilanne melko hyvä (n=1993) jonkin verran talousvaikeuksia (n=525) paljon talousvaikeuksia (n=98) ei osaa sanoa taloudellisesta tilanteesta (n=188) 11, ,9 24,2 25,3 voi vaikuttaa aina/ lähes aina perheen asioihin (n=444) voi vaikuttaa useimmiten (n=1764) voi vaikuttaa joskus (n=1221) ei voi juuri koskaan/koskaan vaikuttaa(n=184) ei osaa sanoa vaikutusmahdollisuuksistaan (n=165) 12,1 21,7 21,7 26,8 26,6 kotona on aina turvallista (n=2941) kotona on useimmiten turvallista (n=612) kotona on joskus turvallista (n=101) kotona ei ole koskaan turvallista (n=56) ei osaa sanoa, onko kotona turvallista (n=59) 7,1 6,8 24,8 24,5 25,7 unen määrä vuorokaudessa 5h tai vähemmän (n=126) 6-7 h/vrk (n=1173) 8-9 h/vrk (n=2085) 10 tuntia tai enemmän (n=152) ei osaa sanoa unen määrää vuorokaudessa (n=122) 11,1 14,8 22, ,7 luotettavia ystäviä useita (n=2331) luotettavia ystäviä muutama (n=1035) ei ole luotettavia ystäviä (n=148) ei osaa sanoa luotettavien ystävien määrää (n=110) 12,8 21,8 23,3 26,6 luotettavia aikuisia useita (n=1313) luotettavia aikuisia muutama (n=1689) ei ole luotettavia aikuisia (n=353) ei osaa sanoa luotettavien aikuisten määrää (n=266) 23,3 20,4 17,3 29,8 ei tunne oloaan koskaan yksinäiseksi (n=1464) tuntee olonsa joskus yksinäiseksi (n=1684) tuntee olonsa usein yksinäiseksi (n=206) tuntee olonsa aina tai lähes aina yksinäiseksi (n=109) ei osaa sanoa, tunteeko oloaan yksinäiseksi (n=159) 13,8 14,5 25,3 26,1 27,2 KUVIO 16. Harrastukseen omassa kunnassa osallistuneiden nuorten jakaumat (%) Kuviosta 13 on nähtävissä, että 9 prosenttia nuorista kertoo viettävänsä vapaa-aikaansa kunnan, 6 prosenttia seurakunnan ja 2 prosenttia jonkun muun tahon nuorisotilalla. Tästäkin huolimatta vain 3,5 prosenttia nuorista sanoo harrastavansa nuorisotilatoimintaa (kuvio 14). Vastaavasti oman kunnan nuorisotilatoimintaan kertoo osallistuneensa 30 prosenttia nuorista. Nuorisotilaa koskevien vastausten perusteella näyttäisikin siltä, etteivät nuoret pidä nuorisotilatoimintaa harrastuksenaan vaan kokevat sen vapaa-ajanviettopaikkana. Oman kunnan nuorten toimintaan (harrastus, nuorisotila ja tapahtuma) osallistuneita nuoria tarkastellaan lähemmin kuvioissa 15, 16 ja

17 Oman kunnan nuorten toimintaan osallistumisen lisäksi nuorilta tiedusteltiin osallistumasta jonkun muun kuin oman kunnan nuorisotoimintaan, harrastukseen tai tapahtumaan. Vastausjakaumat tämän kysymyksen osalta on nähtävillä kuviossa 18. Nuorten tapahtumaan osallistuneet (%) Kaikki (n=3930) 7.-luokalla (n=1317) 8.-luokalla (n=1242) 9.-luokalla (n=1350) % 20,7 16,6 19,6 21,6 tyttö (n=1948) poika (n=1786) muu (n=165) 15,5 15,8 23 perheen taloudellinen tilanne erittäin hyvä (n=976) taloudellinen tilanne melko hyvä (n=1993) jonkin verran talousvaikeuksia (n=525) paljon talousvaikeuksia (n=98) ei osaa sanoa taloudellisesta tilanteesta (n=188) 12,2 17, ,4 26,1 voi vaikuttaa aina/ lähes aina perheen asioihin (n=444) voi vaikuttaa useimmiten (n=1764) voi vaikuttaa joskus (n=1221) ei voi juuri koskaan/koskaan vaikuttaa(n=184) ei osaa sanoa vaikutusmahdollisuuksistaan (n=165) 11, ,7 18,2 21,2 kotona on aina turvallista (n=2941) kotona on useimmiten turvallista (n=612) kotona on joskus turvallista (n=101) kotona ei ole koskaan turvallista (n=56) ei osaa sanoa, onko kotona turvallista (n=59) 8,5 16,1 19,3 23,5 23,8 unen määrä vuorokaudessa 5h tai vähemmän (n=126) 6-7 h/vrk (n=1173) 8-9 h/vrk (n=2085) 10 tuntia tai enemmän (n=152) ei osaa sanoa unen määrää vuorokaudessa (n=122) 12,3 22,2 20,5 20,7 19,7 luotettavia ystäviä useita (n=2331) luotettavia ystäviä muutama (n=1035) ei ole luotettavia ystäviä (n=148) ei osaa sanoa luotettavien ystävien määrää (n=110) 11,5 13,6 18,5 22,1 luotettavia aikuisia useita (n=1313) luotettavia aikuisia muutama (n=1689) ei ole luotettavia aikuisia (n=353) ei osaa sanoa luotettavien aikuisten määrää (n=266) 20,8 21,1 17,8 16,5 ei tunne oloaan koskaan yksinäiseksi (n=1464) tuntee olonsa joskus yksinäiseksi (n=1684) tuntee olonsa usein yksinäiseksi (n=206) tuntee olonsa aina tai lähes aina yksinäiseksi (n=109) ei osaa sanoa, tunteeko oloaan yksinäiseksi (n=159) 12,1 11,9 17,3 17,4 27,2 KUVIO 17. Nuorten tapahtumaan omassa kunnassa osallistuneiden nuorten jakaumat (%) 17

18 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% 20% osallistunut nuorisotilatoimintaan 9,0 % osallistunut harrastukseen 15,4 % osallistumaan tapahtumaan 12,0 % ei osaa sanoa 16,9 % KUVIO 18. Vastausjakauma kysymykseen Oletko osallistunut jossain muussa kuin kotikunnassasi järjestettyyn nuorten toimintaan? ( N=3582) 0% 5% 10% 15% 20% ei tiedä, mitä haluaisi harrastaa tai tehdä harrastaminen/nuorten toiminta on liian kallista harrastuksiin/nuorten toimintaan on pitkä matka osallistuminen yksin pelottaa ystävätkään eivät osallistu harrastauksiin/nuorten toimintaan on vaikea kulkea harrastusmahdollisuuksia on liian vähän ei halua harrastaa tai tehdä mitään vapaa-ajallaan ei tiedä, missä haluamaa harrastusta järjestetään vanhempien mielipiteet sopivasta vapaa-ajasta ei ole ystäviä, joiden kanssa mennä kokemukset kiusaamisesta tai syrjinnästä minua ei pyydetä mukaan 5,2 % 4,9 % 4,4 % 4,0 % 3,8 % 10,8 % 10,5 % 9,3 % 8,1 % 7,6 % 7,5 % 15,9 % 15,4 % KUVIO 19. Vastausjakauma kysymykseen Mitkä seuraavista asioista estävät osallistumistasi harrastukseen tai nuorille suunnattuun ohjattuun toimitaan? (N=3346) Nuorilta kysyttiin myös asioita, jotka estävät osallistumisen nuorten toimintaan tai harrastukseen. Suurimpina esteinä osallistumiselle on se, ettei nuori tiedä, mitä haluaisi harrastaa tai tehdä vapaaajallaan (16 %) sekä nuorten harrastusten ja ohjatun toiminnan kalleus (15 %). Esteet harrastuksille ja nuorten toimintaan osallistumiselle on esitetty kuviossa 19. Lähes puolet nuorista kuitenkin kokee, ettei harrastuksiin ja nuorten toimintaan osallistumiseen ole esteitä (47 %). Harrastusten ja vapaa-ajanviettopaikkojen lisäksi kyselyn avulla kartoitettiin nuorten mediankäyttötottumuksia. Median käyttömäärät on esitelty kuviossa 20. Yli 40 prosenttia nuorista kertoo päivittäisen median käyttömääränsä olevan 3-5 tuntia. Kaupunkiseudun nuoret käyttävät laajasti erilaisia sosiaalisen median palveluita. Näistä kolme suosituinta ovat selvästi WhatsApp-matkapuhelinsovellus pikaviestintään (82%), Facebook-yhteisöpalvelu (74%) sekä Instagram-yhteisöpalvelu (56%). Taulukosta 21 on nähtävillä lisäksi, mitä muita niin sanottuja some -palveluja seudun nuoret käyttävät. Median käyttöä tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon, että nuorten saattaa olla hankalaa hahmottaa omaa median käyttöään, sillä enenevissä määrin erilaisten medioiden käyttö on nuorilla usein 18

19 0% 10% 20% 30% 40% 50% 0-2 h/pv 26,1 % 3-5 h/pv 43,9 % 6-8 h/pv yli 8 h/pv Ei osaa sanoa 6,6 % 12,9 % 10,5 % KUVIO 20. Vastausjakauma kysymykseen Kuinka monta tuntia päivässä vietät yhteensä älypuhelimen, tietokoneen, pelikonsolin ja television ääressä? (N=3748) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% WhatsApp (n=3048) Facebook (n=2743) 73,7 % 81,9 % Instagram (n=2070) 55,6 % Ask.fm (n=1099) Google+ (n=756) Twitter (n=601) 20,3 % 16,1 % 29,5 % Last.fm (n=60) LinkedIn (n=54) ei käytä mitään näistä (n=191) käyttää jotain muuta (n=498) ei osaa sanoa (n=83) 1,6 % 1,5 % 5,1 % 13,4 % 2,2 % Youtube (n=115), KikMessenger (n=85), Snapchat (n=65) sekä Tumlr (n=61) KUVIO 21. Vastausjakauma kysymykseen Mitä seuraavista sosiaalisen median palveluista käytät? (N=3723) päällekkäistä ja monimediaista (TNS Gallup, 2009; MTV3/Think If Laboratories, 2013, viitattu lähteessä Rahja 2013, 5). Muiden tutkimusten mukaan nuoret käyttävät esimerkiksi pelkästään sosiaalisen median palveluita arviolta tuntia viikossa (Sonera ja TNS Gallup, 2012, viitattu Rahja 2013, 11) ja useimmat näistä verkkopalveluista on kehitetty juuri nuorten tarpeisiin (Uskali 2011, viitattu lähteessä Rahja 2013, 5). Pirkanmaan kouluterveyskyselyn (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2013) mukaan nuorista 22 prosenttia viettää niin sanottua ruutuaikaa 4 tuntia tai enemmän päivässä. 19

20 6 KOKEMUKSET JA MIELIKUVAT NUORILLE JÄRJESTETTÄVÄSTÄ TOIMINNASTA Nuorilta tiedusteltiin kokemuksia sekä mielikuvia nuorten toiminnasta useamman osa-alueen kautta. Ensinäkin hahmotettiin sitä, mitä kautta nuori on saanut tietoa nuorten toiminnasta. Lisäksi tiedusteltiin nuorten mielipidettä heille suunnatusta toiminnasta omassa kunnassaan sekä sitä, miten nuori toimisi, jos haluaisi vaikuttaa oman asuinkuntansa asioihin. Kyselyn lopuksi nuorilla oli mahdollisuus kertoa kehitysehdotuksiaan ja toiveitaan kunnan nuorisotoiminnan kehittämiseksi. Nuoret hyödyntävät omia sosiaalisia verkostojaan sekä sosiaalista mediaa viestinnässä ja tiedon hankkimisessa. Kysyttäessä nuorilta väyliä, mitä kautta he ovat saaneet tietoa nuorten toiminnasta, yleisin tiedostuskanava on omat kaverit (42 %) sekä sosiaalinen media (37,7 %). Tiedon saannin väylät on esitelty jakaumin kuviossa 22. Taulukossa 5 on esitetty nuorten mielipiteet nuorille suunnatusta toiminnasta. Väittämiin oli mahdollista vastata portaattomalla janalla täysin samaa mieltä täysin eri mieltä. Janavastaukset muutettiin numeroiksi (1-5) niin, että numero 1 kuvaa vastausta täysin eri mieltä ja numero 5 vastausta täysin samaa mieltä. Nuorten vastausten perusteella, nuorilla ei ole mielestään kovin hyviä mahdollisuuksia vaikuttaa nuorille järjestettävään toimintaa. Myös Pirkanmaan kouluterveyskyselyssä (Terveyden- ja hyvinvoinnin 0% 10% 20% 30% 40% 50% kaveri sosiaalinen media 37,7 % 42,0 % vanhemmat ilmoitustaulu lehti koulun aikuinen koulun tapahtuma sisarukset 26,9 % 24,7 % 22,0 % 21,4 % 16,8 % 15,9 % muu sukulainen radio Internet-sivut sähköposti jokin muu taho ei ole saanut tietoa 6,0 % 5,1 % 5,0 % 2,8 % 1,1 % 6,9 % ei osaa sanoa 18,5 % KUVIO 22. Vastausjakauma kysymykseen Mistä olet saanut tietoa nuorille suunnatuista palveluista/harrastuksista/toiminnasta? (N=3511) 20

21 Taulukko 5: Nuorten mielipiteet nuorille suunnatusta toiminnasta Väittämä Kaupunkiseutu n ka EOS Asuinkuntani sisällä on helppo liikkua mielenkiintoiseen harrastukseen , ja nuorten toimintaan Minulla on mahdollisuus liikkua mielenkiintoisen harrastuksen perässä , toiselle paikkakunnalle Asuinkunnassani nuorisotyöntekijöiltä saa apua ja tukea erilaisiin asioihin , Asuinkunnassani on nuorille tarjolla riittävästi ohjattua toimintaa , Nuorten toimintaan on mielestäni mukava osallistua , Asuinkunnassani tiedotetaan mielestäni riittävästi nuorille suunnatusta toiminnasta , Asuinkunnassani nuorilla on mielestäni mahdollisuus vaikuttaa nuorille , järjestettävään toimintaan Oheisesta taulukosta nähdään vastaajien määrä (n), vastausten keskiarvo (ka) sekä en osaa sanoa - vastausten (EOS) määrä kunkin väittämän kohdalla. 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% lähipiiri (perhe, suku, perhetutut) nuoriso-ohjaajat kaverit koulun henkilökunta kunnan päättäjät kunnan nuorisovaltuusto poliitikot kunnan internetsivut kunnan työntekijät Yhdistys tai muu organisaatio tiedotusvälineet ei halua vaikuttaa ei osaa sanoa 7,4 % 5,2 % 5,1 % 4,5 % 4,4 % 4,2 % 4,1 % 12,3 % 11,2 % 17,0 % 20,4 % 29,1 % 32,7 % KUVIO 23. Vastausjakauma kysymykseen Kenen tai minkä tahon puoleen kääntyisit, jos haluaisit vaikuttaa johonkin asuinkuntasi asiaan? (N=3486) laitos 2013) lähes puolet nuorista (43 % vastanneista) on sitä mieltä, ettei nuorten mielipidettä oteta huomioon koulutyön kehittämisessä. Samassa kyselyssä 42 prosenttia nuorista ei tiedä miten voisi vaikuttaa koulun asioihin. Toisaalta aiempina vuosina nämä luvut ovat olleen entistäkin suuremmat. Tampereen kaupunkiseudun nuorisokyselyssä kartoitettiin nuorten vaikuttamisen keinoja ja kanavia. Tehokkaimmiksi vaikuttamisen keinoiksi nuoret kokevat palautteen antamisen (33 %), keskustelutilaisuuksiin osallistumisen (23%) sekä aktiivisen toiminnan nuorisovaltuustossa (17 %). Vaikuttami- 21

22 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% palautteen antaminen keskustelutilaisuuteen osallistuminen aktiivinen toiminta esim nuorisovaltuustossa aloitteen, vetoomuksen tai adressin kirjoittaminen kirjoittaminen lehteen vapaaehtoistyö keskustelu sosiaalisessa mediassa tai nettifoorumilla osallistuminen lakkoon nimien kerääminen aloitteeseen, adressiin yms. taiteen keinot osallistuminen mielenosoitukseen toiminta porukalla jonkin asian puolesta tai vastaan rakennuksen valtaaminen keskustelu päättäjien kanssa mielenosoituksen tai lakon järjestäminen joku muu (ei osaa sanoa*) 10,9 % 9,9 % 9,2 % 8,8 % 7,8 % 6,8 % 6,7 % 5,3 % 5,3 % 5,2 % 4,4 % 2,9 % 9,6 % 17,0 % 22,9 % 33,1 % KUVIO 24. Vastausjakauma kysymykseen Millaisia keinoja käyttäisit, jos haluaisit vaikuttaa asuinkuntasi asioihin? (N=3026) * Kysymyksen kohdalla puuttui vastausvaihtoehto en osaa sanoa, jolloin vaihtoehto joku muu, mikä täyttyi näistä en osaa sanoa -vastauksista. sen väylistä puolestaan tehokkaimpana pidetään omaa lähipiiriä (29 %), nuoriso-ohjaajia (20 %) sekä kavereita (17 %). Vaikuttamisen keinot on esitetty kuviossa 24 ja vaikuttamisen väylät kuviossa 23. Koska nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita, kysyttiin heiltä myös ajatuksia nuorten toiminnan kehittämiseen. Vaikka yleisin harrastusmuoto onkin urheilu, nuoret toivovat sitä yhä enemmän nuorten saataville. Myös tanssilliset lajit saivat paljolti kannatusta. Nuorista noin 30 prosenttia ei osaa sanoa, millaista nuorten toimintaan kaipaisin omaan kuntaansa ja noin 11 prosenttia ei kaipaa tällä hetkellä mitään uutta nuorten toimintaa tai harrastusta. Nuorten toiveet nuorten toimintaa sekä harrastuksia kohtaan on esitetty kuviossa 25. Kysyttäessä ajatuksia nuorten toiminnan kehittämiseksi nuorten avoimissa vastauksissa korostuivat monipuoliset harrastusmahdollisuudet, harrastuspaikat sekä nuorten tapahtumat. Nuoret toivovat monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia nimenomaan oman kunnan sisällä ja pienemmillä paikkakunnilla parempia kulkuyhteyksiä kodin ja harrastusten välille. Kuntiin halutaan myös enemmän nuorten omia tapahtumia kuten konsertteja ja keikkoja, ja nuorten vapaa-ajanviettopaikkoja toivotaan lisättävän ja kehitettävän viihtyisämmiksi. Nuorten toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämisessä nuorten mielestä olisi tärkeää, että heidän omat mielipiteensä kunnan päätöksenteossa otettaisiin paremmin huomioon. Nuorten mielestä heille tulisi tarjota parempia keinoja ja vaikutuskanavia tulla kuulluksi sekä mahdollisuuksia kertoa omia mielipiteitään. Nuoret kaipaavat myös tietoa nuorten vaikutusmahdollisuuksista sekä mah- 22

23 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% urheilu joukkuelajit urheilu yksilölajit tanssi/cheerleading/voimistelu leivonta/kokkaus/kodinhoito moottoriurheilu musiikin soittaminen/laulaminen valokuvaus/media digipelaaminen eläinharrastukset kuvataide/käsityöt sirkus/teatteri kulttuurin seuraaminen seurapelaaminen nuorten tila/nuorisotilatoiminta ulkoilu/retkeily/partio lukeminen/kirjallisuus/kirjoittaminen vapaaehtois-/järjestötoiminta politiikka/kansalaisvaikuttaminen uskonnollisuus/seurakuntatoiminta kaipaa jotain muuta ei kaipaa mitään ei osaa sanoa 12,2 % 7,5 % 7,4 % 6,9 % 6,8 % 6,8 % 6,4 % 6,2 % 5,1 % 3,5 % 3,3 % 2,9 % 2,4 % 2,3 % 1,3 % 0,8 % 0,8 % 1,4 % 10,5 % 23,1 % 21,5 % 29,7 % KUVIO 25. Vastausjakauma kysymykseen Millaista nuorten toimintaa tai harrastusmahdollisuuksia kaipaat kuntaasi? (N=3464) dollisuutta kehittää itse nuorten toimintaa. Nuorten mielestä viestintää ja mainontaa nuorten harrastuksista ja tapahtumista tulisi lisätä ja tietoa nuorille suunnatusta toiminnasta tulisi olla paremmin nuorten saatavilla. 23

24 7 YHTEENVETO Tässä raportissa on esitetty Tampereen kaupunkiseudulla keväällä 2014 toteutetun nuorisokyselyn tulokset. Sähköiseen kyselyyn vastasi 3930 yläkouluikäistä nuorta, mikä on kaikkiaan 38 prosenttia kohderyhmän nuorista. Kyselyn tuloksia käytetään pääasiassa hankkeen kehittämistyössä nuorisopalveluissa. Tuloksia hyödynnetään niin paikallistasolla kunnissa kuin alueellisesti koko kaupunkiseudun alueella nuorten vapaa-ajan palveluiden kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Tuloksia voivat halutessaan hyödyntää myös muut tahot. Kyselyyn vastanneet nuoret pitävät perheensä taloudellista tilannetta pääsääntöisesti melko hyvänä tai erittäin hyvänä. Nuoret kokevat perheeseensä kuuluvaksi useampia henkilöitä kuin vain ne, keiden kanssa asutaan. Yksinhuoltajaperheissä lähivanhempi näyttäisi useimmiten olevan äiti, ja nuorten vanhemmista sekä isistä että äideistä työttömänä tai lomautettuna on viisi prosenttia. Yleisin vapaa-ajanviettopaikka on koti, jossa perheen kanssa vietetään aikaa useimmin televisiota tai elokuvia katsellen sekä kotiaskareita tehden. Kyselyyn vastanneista nuorista 11 prosenttia ei tee mitään asioita säännöllisesti perheensä kanssa. Nuorten yleisimmät harrastukset ovat urheilu ja digipelaaminen. Tulosten mukaan vertaissuhteiden merkitys on nuorille suuri. Vapaa-ajan toiminnoista saadaan eniten tietoa kavereilta ja vapaa-aikaa vietetään oman kodin lisäksi useimmiten kaverin luona. Vertaissuhteiden syntymisen ja ylläpitämisen paikka vapaa-ajalla näyttäisi olevan nuorisotila. Luotettavia ystävyyssuhteita on hieman enemmän niillä nuorilla, jotka osallistuvat nuorisotilatoimintaan, minkä lisäksi nuorisotilatoimintaan osallistuu myös moni niistä nuorista, jotka tuntevat itsensä yksinäiseksi. Näyttäisi myös siltä, että nuoret kokevat nuorisotilan enemmän vapaa-ajanviettopaikkana kuin harrastuksena. Vapaaehtoiseen nuorisotilatoimintaan on helppo osallistua ja vertaissuhteiden syntyminen käy luontevasti. Harrastustoiminnassa puolestaan saatetaan korostaa enemmän tavoitteellisuutta, yksilökeskeisyyttä tai määrätietoista ohjausta, mitkä eivät tue samalla tavoin vertaissuhteiden syntymistä. Luotettavia aikuissuhteita taas näyttäisi syntyvän juuri harrastustoiminnan kautta, sillä ne nuoret, joilla on lähipiirissään useita luotettavia aikuisia, osallistuvat enemmän omassa kunnassa järjestettyyn harrastustoimintaan. Tulosten perusteella näyttää siltä, että perheen talousvaikeudet vaikuttavat harrastuksiin osallistumiseen vähentävästi. Perheen taloustilanteella ei näyttäisi olevan kuitenkaan vastaavanlaista merkitystä nuorisotilatoimintaan osallistumiselle. Nuorisotilatoiminnalla onkin hyvät mahdollisuudet toimia niiden nuorten vapaa-ajanviettopaikkana ja vapaa-ajantoiminnan tarjoajana, joiden perheen taloudellinen tilanne ei ole vakaa. Nuorista 15 prosenttia kokee, että harrastusten ja nuorten toiminnan kallis hinta on esteenä toimintaan osallistumiselle ja lähes 16 prosenttia nuorista ei tiedä, mitä haluaisi harrastaa tai tehdä vapaa-ajallaan. Lähes joka kymmenes nuori kokee olevansa yksinäinen usein, aina tai lähes aina. Yksinäisyyden kokemukset yleistyvät etenkin silloin, kun nuorella ei ole lähipiirissään luotettavia ystäviä. Vertaissuhteiden vähyys näyttäisi lisäävän yksinäisyyden tunnetta yleisemmin kuin vähäiset luotettavat suhteet aikuisiin. Nuorista 17 prosenttia kokee, ettei heillä ole lähellään luotettavaa aikuista tai eivät tiedä onko heillä sellaista. Vastaava luku tiedusteltaessa nuorten luotettavia ystävyyssuhteita on 7 prosenttia. Nuorten terveystottumukset näyttäytyvät pääsääntöisesti melko hyvinä. Nuorista noin 65 prosenttia liikkuu hikiliikuntaa yli 3 tuntia viikossa ja ainoastaan 4 prosenttia liikkuu viikossa tunnin tai vähemmän. Yli puolet kyselyyn vastanneista nuorista nukkuu yössä keskimäärin 8-9 tuntia. Toisaalta alle 8 24

25 tuntia yössä nukkuvia nuoria on noin 36 prosenttia vastanneista ja nuorista lähes puolet tuntee väsymystä silloin tällöin. Päihteiden osalta nuorten säännöllinen tupakointi on hieman epäsäännöllistä tupakointia yleisempää ja alkoholia juo silloin tällöin noin 15 prosenttia vastanneista. Energiajuomia juo silloin tällöin joka neljäs nuori, ja lähes 60 prosenttia nuorista ilmoitti, ettei käytä mitään päihteitä. Tulosten mukaan koulu näyttäytyy keskeisenä kiusaamiskokemusten paikkana. Jopa 24 prosenttia kaupunkiseudun nuorista kertoo, että heitä on kiusattu koulussa sanallisesti viimeisen vuoden aikana ja lähes 9 prosenttia on kokenut koulussa fyysistä kiusaamista. Koulukiusaamiskokemusten yleisyys saattaa johtua siitä, että koulukiusaaminen on nostettu kouluissa esiin ja siitä on puhuttu julkisesti, jolloin kiusaamiskokemukset ovat tiedostetumpia. Toisaalta on mahdollista, että kiusaamista tapahtuu nimenomaan erityisesti juuri koulussa siksi, että se on paikka, joka yhdistää kaikkia nuoria. Harrastuksissa ja nuorten toiminnassa koettu kiusaaminen taas riippuu siitä, osallistuuko nuori kyseisiin toimintoihin ja vastaavasti osallistuminen niihin saattaa vähentyä kiusaamiskokemusten vuoksi. Jokaisessa Tampereen kaupunkiseudun kunnassa toimii nuorten oma vaikuttajaryhmä kuten nuorisovaltuusto, nuorisofoorumi tai talotoimikunta. Nuorista 17 prosenttia kokee, että toimiminen nuorisovaltuustossa on hyvä keino vaikuttaa oman asuinkunnan asioihin, mutta vain noin 5 prosenttia kääntyisi kunnan nuorisovaltuuston puoleen halutessaan vaikuttaa asioihin omassa kunnassaan. Nuorisovaltuuston kohdalla vaikuttamisen keinona ja väylänä oleva ero kertonee siitä, että nuorisovaltuustossa aktiivisesti mukana olo koetaan tehokkaampana vaikuttamisen tapana kuin varsinainen asioihin vaikuttaminen nuorisovaltuuston kautta valtuuston ulkopuolelta. Nuorisovaltuustoa saattaa myös olla vaikea lähestyä, jolloin nuoret käyttäisivät ensisijaisesti muita vaikuttamisen keinoja. Nuoret kokevat palautteen antamisen ja keskustelutilaisuuksiin osallistumisen sellaisina keinoina, joilla he pyrkisivät vaikuttamaan oman asuinkunnan asioihin. Perhe ja lähipiiri sekä nuoriso-ohjaajat taas ovat sellaisia tahoja, joiden kautta asioita vietäisiin eteenpäin. Myös vertaissuhteet eli kaverit koetaan tärkeänä vaikuttamisen kanavana. Toisaalta nuorista lähes 33 prosenttia sanoo, ettei tiedä, kenen tai minkä tahon puoleen kääntyisivät silloin, kun haluaisivat vaikuttaa omassa kunnassaan. Kaiken kaikkiaan nuorten mielestä nuorten vaikuttamismahdollisuuksia tulisi parantaa ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia lisätä. Nuorten mielestä nuorten toiminnasta voisi myös tiedottaa paremmin ja ottaa nuoret mukaan kunnalliseen päätöksentekoon. Nuoret toivovat enemmän tekemistä sekä tiloja ja paikkoja vapaalle oleilulle. 25

26 LIITE 1 - KYSELYLOMAKE Taustatiedot 1. Luokka-aste Millä luokalla olet? 7. luokalla 8. luokalla 9. luokalla 2. Sukupuoli Mikä on sukupuolesi? tyttö poika muu 3. Kotikieli Mitä kieltä kotonasi puhutaan? suomea ruotsia suomea ja ruotsia muuta kieltä/useita kieliä, mitä? en osaa sanoa 4. Postinumero Mikä on asuinalueesi postinumero? Perhe ja koti 5. Keitä henkilöitä kuuluu perheeseesi? Valitse kaikki sopivat vaihtoehdot isä äiti äitipuoli isäpuoli sisarus tai sisaruksia sisaruspuoli tai sisaruspuolia isovanhempi tai isovanhemmat poika- tai tyttöystävä yksi tai useampi muu henkilö, kuka? en osaa sanoa 6. Keiden kanssa asut tällä hetkellä? Valitse kaikki sopivat vaihtoehdot keiden kanssa asut pääsääntöisesti isä äiti äitipuoli isäpuoli 26

27 sisarus tai sisaruksia sisaruspuoli tai sisaruspuolia isovanhempi tai isovanhemmat poika- tai tyttöystävä yksi tai useampi muu henkilö, kuka? asun yksin en osaa sanoa 7. Käykö isäsi tällä hetkellä töissä? Valitse sopivin vaihtoehto Kyllä Ei, hän on työttömänä tai lomautettuna Ei, hän on eläkkeellä tai sairaseläkkeellä Ei, hän on koti-isä Ei, hän opiskelee Ei, hän on kuollut Ei, jokin muu tilanne, mikä? En tiedä 8. Käykö äitisi tällä hetkellä töissä? Valitse sopivin vaihtoehto Kyllä Ei, hän on työttömänä tai lomautettuna Ei, hän on eläkkeellä tai sairaseläkkeellä Ei, hän on koti-äiti Ei, hän opiskelee Ei, hän on kuollut Ei, jokin muu tilanne, mikä? En tiedä 9. Mitä mieltä olet perheesi taloudellisesta tilanteesta? Perheeni taloudellinen tilanne on mielestäni... erittäin hyvä melko hyvä jonkin verran talousvaikeuksia paljon talousvaikeuksia en osaa sanoa 10. Voitko mielestäsi vaikuttaa perheen yhteisiin asioihin (esim. sunnitelmat, hankinnat)? Valitse sopiva vaihtoehto aina useimmiten joskus en juuri koskaan tai en koskaan en osaa sanoa 11. Kuinka monta tuntia päivässä keskimäärin vietät hereilläoloajastasi kotona? Valitse sopivin vaihtoehto 0-2 tuntia päivässä 27

28 3-4 tuntia päivässä 5-6 tuntia päivässä 7 tuntia tai enemmän päivässä en osaa sanoa 12. Tunnetko olosi kotona turvalliseksi? Valitse sopivin vaihtoehto aina useimmiten joskus en koskaan en osaa sanoa 13. Mitä seuraavista asioista teette perheesi kanssa yhdessä säännöllisesti (vähintään kerran viikossa)? Valitse kaikki sopivat vaihtoehdot niistä toiminnoista, joihin suurin osa perheenjäsenistäsi osallistuu teemme yhdessä erilaisia kotiaskareita (esim. ruoan laitto, siivous, pihatyöt) katsomme yhdessä televisiota/elokuvia pelaamme yhdessä tietokonepelejä/konsolipelejä/lautapelejä/seurapelejä harrastamme yhdessä (esim. liikuntaa, kulttuuria) keskustelemme uutisista tai muista ajankohtaisista asioista vietämme aikaa kaupungilla (esim. ravintolassa, kahvilassa, kauppakeskuksessa) käymme kylässä (esim. ystäväperheiden, naapurien tai sukulaisten luona) emme tee mitään näistä säännöllisesti en osaa sanoa Vapaa-aika 14. Kuinka monta tuntia päivässä vietät yhteensä älypuhelimen, tietokoneen, pelikonsolin ja television ääressä? Valitse sopivin vaihtoehto 0-2 tuntia vuorokaudessa 3-5 tuntia vuorokaudessa 6-8 tuntia vuorokaudessa yli 8 tuntia vuorokaudessa en osaa sanoa 15. Mitä seuraavista sosiaalisen median palveluista käytät aktiivisesti? Valitse kaikki sopivat vaihtoehdot Facebook Twitter Instagram Ask.fm WhatsApp Last.fm Google+ LinkedIn En käytä mitään näistä Käytän jotain muuta sosiaalisen median palvelua, mitä? 28

29 en osaa sanoa 16. Missä vietät aikaasi kouluajan ulkopuolella? Voit valita viisi (5) paikkaa, jossa vietät eniten aikaasi kouluajan ulkopuolella kotona kaverilla kaupungilla hengailemassa kahvilassa/ravintolassa kirjastossa kauppakeskuksessa kunnan nuorisotilalla seurakunnan nuorisotilalla jonkun muun järjestäjän (esim. järjestö) nuorisotilalla harrastuspaikassa/harrastukseni parissa ulkona/pihalla töissä muualla, missä? en osaa sanoa 17. Mitä harrastat? Valitse parhaiten sopivat vaihtoehdot seuraavista ryhmistä: liikunta/ urheilu/ kuntoilu (yksilölajit) liikunta/ urheilu/ kuntoilu (joukkuelajit) tanssi/ cheerleading/ voimistelu sirkus/ teatteri (esim. akrobatia, jongleeraus, ilmaisutaito, näytteleminen) kuvataide/ käsityöt/ kädentaidot musiikin soittaminen/ laulaminen ulkoilu/ retkeily/ partio Kulttuurin seuraaminen (esim. elokuvat, teatteriesitykset, konsertit, museot) valokuvaus/ media leivonta/ kokkaus/ kodinhoito moottoriurheilu eläinharrastukset vapaaehtos-/ järjestötoiminta politiikka/ kansalaisvaikuttaminen uskonnollisuus/ seurakuntatoiminta nuorten tila/ nuorisotilatoiminta Digipelaaminen (esim. kännykkäpelit, konsolipelit, tietokonepelit) Seurapelaaminen (esim. lautapelit, roolipelit, biljardi) Lukeminen/ kirjallisuus/ kijoittaminen en harrasta mitään tällä hetkellä harrastan jotain muuta, mitä? en osaa sanoa 18. Mitkä seuraavista asioista estävät osallistumistasi harrastukseen tai nuorille sunnattuun ohjattuun toimintaan? Valitse kolme (3) merkittävintä vaihtoehtoa 29

30 Harrastaminen/ nuorten toiminta on liian kallista Vanhempieni mielipiteet minulle sopivasta vapaa-ajantoiminnasta Kokemukseni syrjityksi tulemisesta tai kiusaamisesta Osallistuminen yksin pelottaa Minua ei pyydetä mukaan Ystävänikään eivät osallistu Harrastuksiin/ nuorten toimintaan on pitkä matka Harrastuksiin/ nuorten toimintaan on vaikea kulkea Harrastuspaikkoja/ harrastusmahdollisuuksia on liian vähän Minulla ei ole ystäviä, joiden kanssa mennä En tiedä, missä haluamaani harrastusta/ toimintaa järjestetään En tiedä, mitä haluaisin harrastaa tai tehdä vapaa-ajallani En halua harrastaa tai tehdä mitään vapaa-ajallani Mikään näistä ei estä minua osallistumasta harrastuksiin tai vapaa-ajantoimintaan Kokemukset ja mielikuvat nuorille järjestettävästä toiminnasta 19. Oletko osallistunut omassa kunnassasi järjestettävään nuorten toimintaan? Voit valita useamman vaihtoehdon. En ole osallistunut Kyllä, olen osallistunut johonkin harrastukseen Kyllä, olen käynyt nuorisotilalla Kyllä, olen osallistunut johonkin nuorten tapahtumaan En osaa sanoa 20. Oletko osallistunut jossain muussa kuin kotikunnassasi järjestettävään nuorten toimintaan Voit valita useamman vaihtoehdon. En ole osallistunut Kyllä olen osallistunut johonkin harrastukseen Kyllä olen käynyt nuorisotilalla Kyllä olen osallistunut johonkin nuorten tapahtumaan En osaa sanoa 21. Asuinkunnassani on nuorille tarjolla riittävästi ohjattua toimintaa (Jana) 22. Nuorten toimintaan on mielestäni mukava osallistua 23. Asuinkunnassani tiedotetaan mielestäni riittävästi nuorille suunnatusta toiminnasta 24. Asuinkunnassani nuorilla on mielestäni mahdollisuus vaikuttaa nuorille järjestettävään toimintaan 25. Asuinkunnassani nuorisotyöntekijöiltä saa apua ja tukea erilaisiin asioihin 26. Asuinkuntani sisällä on helppo liikkua mielenkiintoiseen harrastukseen ja nuorten toimintaan 27. Minulla on mahdollisuus liikkua mielenkiintoisen nuorten toiminnan tai harrastuksen perässä toiselle paikkakunnalle (Jana) Väittämäkysymyksiin vastattiin janalla täysin samaa mieltä---täysin eri mieltä 30

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2980 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN NUORISOKYSELY 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2980 TAMPERE CITY REGION YOUTH SURVEY 2014

KYSELYLOMAKE: FSD2980 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN NUORISOKYSELY 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2980 TAMPERE CITY REGION YOUTH SURVEY 2014 KYSELYLOMAKE: FSD2980 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN NUORISOKYSELY 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2980 TAMPERE CITY REGION YOUTH SURVEY 2014 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon

Lisätiedot

1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT. 3 2 PERHE JA KOTI. 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT. 7 4 VAPAA-AIKA. 15 6 NUORTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN.

1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT. 3 2 PERHE JA KOTI. 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT. 7 4 VAPAA-AIKA. 15 6 NUORTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN. ORIVESI KANGASALA SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT... 3 2 PERHE JA KOTI... 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT... 7 4 VAPAA-AIKA... 11 5 KOKEMUKSET JA MIELIKUVAT NUORILLE JÄRJESTETTÄVÄSTÄ

Lisätiedot

Nuorisokysely 2014. Vesilahti. Tässä raportissa esitellään Tampereen kaupunkiseudun nuorisokyselyn tulokset Vesilahden kunnasta.

Nuorisokysely 2014. Vesilahti. Tässä raportissa esitellään Tampereen kaupunkiseudun nuorisokyselyn tulokset Vesilahden kunnasta. Nuorisokysely 2014 Vesilahti Tässä raportissa esitellään Tampereen kaupunkiseudun nuorisokyselyn tulokset Vesilahden kunnasta. SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT... 4 2 PERHE JA KOTI...

Lisätiedot

1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT. 3 2 PERHE JA KOTI. 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT. 7 4 VAPAA-AIKA. 15 6 NUORTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN.

1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT. 3 2 PERHE JA KOTI. 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT. 7 4 VAPAA-AIKA. 15 6 NUORTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN. PIRKKALA KANGASALA SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT... 3 2 PERHE JA KOTI... 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT... 7 4 VAPAA-AIKA... 11 5 KOKEMUKSET JA MIELIKUVAT NUORILLE JÄRJESTETTÄVÄSTÄ

Lisätiedot

1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT

1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT KANGASALA KANGASALA SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT... 3 2 PERHE JA KOTI... 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT... 7 4 VAPAA-AIKA... 11 5 KOKEMUKSET JA MIELIKUVAT NUORILLE JÄRJESTETTÄVÄSTÄ

Lisätiedot

SISÄLLYS ... 3 ... 4 ... 7 ... 11 ... 15 ... 18 ... 21 ... 23

SISÄLLYS ... 3 ... 4 ... 7 ... 11 ... 15 ... 18 ... 21 ... 23 LEMPÄÄLÄ LEMPÄÄLÄ SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT... 3 2 PERHE JA KOTI... 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT... 7 4 VAPAA-AIKA... 11 5 KOKEMUKSET JA MIELIKUVAT NUORILLE JÄRJESTETTÄVÄSTÄ

Lisätiedot

1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT. 3 2 PERHE JA KOTI. 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT. 7 4 VAPAA-AIKA. 15 6 NUORTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN.

1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT. 3 2 PERHE JA KOTI. 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT. 7 4 VAPAA-AIKA. 15 6 NUORTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN. NOKIA KANGASALA SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT... 3 2 PERHE JA KOTI... 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT... 7 4 VAPAA-AIKA... 11 5 KOKEMUKSET JA MIELIKUVAT NUORILLE JÄRJESTETTÄVÄSTÄ TOIMINNASTA...

Lisätiedot

1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT. 3 2 PERHE JA KOTI. 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT. 7 4 VAPAA-AIKA. 15 6 NUORTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN.

1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT. 3 2 PERHE JA KOTI. 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT. 7 4 VAPAA-AIKA. 15 6 NUORTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN. YLÖJÄRVI KANGASALA SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT... 3 2 PERHE JA KOTI... 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT... 7 4 VAPAA-AIKA... 11 5 KOKEMUKSET JA MIELIKUVAT NUORILLE JÄRJESTETTÄVÄSTÄ

Lisätiedot

1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT. 3 2 PERHE JA KOTI. 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT. 7 4 VAPAA-AIKA. 15 6 NUORTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN.

1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT. 3 2 PERHE JA KOTI. 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT. 7 4 VAPAA-AIKA. 15 6 NUORTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN. TAMPERE KANGASALA SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT... 3 2 PERHE JA KOTI... 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT... 7 4 VAPAA-AIKA... 11 5 KOKEMUKSET JA MIELIKUVAT NUORILLE JÄRJESTETTÄVÄSTÄ

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

NUORISOTAKUUN 10 AVAININDIKAATTORIA PIRKKALAN KUNTA. Susanna Ruohonen, Palveluohjaaja, Työllisyyspalvelut

NUORISOTAKUUN 10 AVAININDIKAATTORIA PIRKKALAN KUNTA. Susanna Ruohonen, Palveluohjaaja, Työllisyyspalvelut NUORISOTAKUUN 10 AVAININDIKAATTORIA PIRKKALAN KUNTA Susanna Ruohonen, Palveluohjaaja, Työllisyyspalvelut Yleistä Pirkkalan kunnan asukasrakenteesta Pirkkalan kunnan asukasluku on kasvanut tasaisesti jo

Lisätiedot

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013 Terveys, hyvinvointi ja tuen tarve sekä avun saaminen ja palvelut kysely (THL) Ensimmäinen kysely 5. luokkalaisten kysely oppilaille

Lisätiedot

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014

Koululaisen arki. Vapaa-aika 2-4 h. Perheen kanssa 3-5 h. Uni 10-11 h. Koulu 4-6 h. Läksyt 30-45 min. Oppilaiden ajankäyttö ja harrastukset Lapua 2014 Yhteenveto kyselyn tuloksista Koululaisen arki Ruutuaika Harrastukset Kaverit Leikit Yhdessä tekeminen Ruokailu Kotiaskareet Arjen rutiinit Perheen kanssa 3-5 h Vapaa-aika 2-4 h Uni 10-11 h Läksyt 30-45

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013. Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Etelä-Suomessa vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely

Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013. THL: Kouluterveyskysely Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijoiden hyvinvointi 2008/2009 2013 Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi 43 Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Oman elämänsä ekspertit

Oman elämänsä ekspertit Oman elämänsä ekspertit Nuoret luupin alla - raportin tuloksia Leena Haanpää Turun yliopisto, Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus VALTAKUNNALLISET LASTENSUOJELUPÄIVÄT 12. 14.10.2010 Holiday Club Caribia

Lisätiedot

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset

007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset 007(40) lupa kasvattaa kyselyn tulokset Siltamäki Suutarila-Töyrynummi-alueella toteutettiin loka-marraskuussa 2007 kysely pohjaksi alueen lapsille ja nuorille laadittaville yhteisille pelisäännöille.

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

KUUDESLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ LEIKISTÄ, HARRASTUKSISTA JA KAVEREISTA. Lapsen oikeuksien päivä 20.11.2008

KUUDESLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ LEIKISTÄ, HARRASTUKSISTA JA KAVEREISTA. Lapsen oikeuksien päivä 20.11.2008 KUUDESLUOKKALAISTEN KÄSITYKSIÄ LEIKISTÄ, HARRASTUKSISTA JA KAVEREISTA Lapsen oikeuksien päivä 20.11.2008 Miksi kysely? Tämän päivänä lapsen leikin olemus, harrastusten suuri määrä, liika kilpailuhenkisyys

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika.

Tähän alle/taakse voi listata huomioita aiheesta Leikki ja vapaa aika. Leikki ja vapaa-aika Lähes aina 1. Yhteisössäni minulla on paikkoja leikkiin, peleihin ja urheiluun. 2. Löydän helposti yhteisöstäni kavereita, joiden kanssa voin leikkiä. 3. Minulla on riittävästi aikaa

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Kokkola. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Kokkola Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua

FYYSISET TYÖOLOT. Helsinki. Vakioidut prosenttiosuudet. Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua. Melu ja kaiku haittaavat opiskelua FYYSISET TYÖOLOT Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 15 Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 19 Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 13 Huono ilmanvaihto tai huoneilma haittaa opiskelua Sopimaton lämpötila

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014

VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014 VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014 Sosiaalitaito Socialkompetens Työpapereita: Emilia Leinonen, Satu Männistö, Merja Salmi Elokuu 2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. KOULU... 2 Kouluviihtyvyys...

Lisätiedot

Nuorten palveluohjaus Facebookissa

Nuorten palveluohjaus Facebookissa Nuorten palveluohjaus Facebookissa Kokemuksia sosiaalisen median hyödyntämisestä nuorten palveluohjauksessa 1.5.11. 21.11.2013 Saila Lähteenmäki / MOPOTuning hanke 21.11.2013 https://www.facebook.com/nuortenpalveluohjaaja.sailalahteenmaki

Lisätiedot

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14)

Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/2014 (lv. 13-14) Lasten arviointikyselyn tuloksia APIP-toiminnasta 4/14 (lv. 13-14) Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä lasta, joista palautui 16. Vastausprosentti oli 4,7 %. Lasten kysely muodostui 12

Lisätiedot

Baletti - Kysely huoltajille 2015

Baletti - Kysely huoltajille 2015 Baletti - Kysely huoltajille 2015 Yleistä Huoltajakysely lähetettiin kaikille baletin oppilaiden vanhemmille eli yht. 74 henkilölle. Vastauksia saatiin 23.Vastausprosentti oli 31,1, joka on huomattavasti

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen

NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS. Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen NUORTEN HYVINVOINTISELVITYS Nuorten hyvinvoinnin ankkurit Lapissa hanke Tutkija Riikka Sutinen HYVINVOINTISELVITYKSEN LÄHTÖKOHTIA -Peruskoulun jälkeisessäsiirtymävaiheessa elävien lappilaisten nuorten

Lisätiedot

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää? 1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY

PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY PORVOON KAUPUNKI JA PORVOON NUORISOVALTUUSTO Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOOLAISTEN NUORTEN ÄÄNESTYSAKTIIVISUUSKYSELY KYSELY Internet-kysely toteutettiin lokakuussa 2010 yhteistyössä koulujen

Lisätiedot

VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014

VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014 VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014 Sisältö Johdanto Terveys Aineisto ja sen analysointi Terveydentila Koulu Oireet Kouluviihtyvyys Huolet Kiusaaminen Yksinäisyys Sosiaaliset suhteet Huolet

Lisätiedot

Lasten ja nuorten hyvinvointikysely (11-17-vuotiaat)

Lasten ja nuorten hyvinvointikysely (11-17-vuotiaat) Liite 1 a Lasten ja nuorten hyvinvointikysely (11-17-vuotiaat) Hyvä koululainen, Lasten ja nuorten elämää koskevia asioita kysytään yleensä aikuisilta, mutta tässä kyselyssä olemme kiinnostuneita kuulemaan

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Vuoden 20 kouluterveyskyselyn Kärsämäen lukion tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä sosiaalisesta

Lisätiedot

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen

Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä. Ritva Hautala Outi Ahonen Kokemuksia 5-6 -luokkalaisten terveyden edistämisestä Ritva Hautala Outi Ahonen Miksi? Terveelliset elämäntavat opitaan nuorena 11-vuotiaat vielä hyvin terveitä Lapsiin ja nuoriin kohdennetulla terveyden

Lisätiedot

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO.

2 (8) Taulukko 1 Leirien väittämät ja tulokset ESPOON KAUPUNKI 02070 ESPOON KAUPUNKI WWW.ESPOO.FI ESBO STAD 02070 ESBO STAD WWW.ESBO. Nuorisopalvelut 1 (8) Loma-ajan toiminnan asiakaspalauteraportti 2012 Tässä raportissa selvitetään kesän 2012 loma-ajan toiminnasta kerättyjen asiakaspalautteiden keskeiset tulokset. Loma-ajan toimintojen

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa

Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Lapin nuoret tilastoissa ja tutkimuksissa Projektipäällikkö Heli Niemi heli.niemi@ely-keskus.fi p. 040-672 2330 Lapin ELY-keskus, Heli Niemi 10.11.2011 1 Esityksen tarkoitus Virittäytymistä yhteiseen työskentelyyn

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014.

Wiitaunionin liikuntakysely. Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakysely Wiitaunionin liikuntakysely toteutettiin loka-marraskuussa 2014. Wiitaunionin liikuntakyselyssä kartoitettiin Viitasaaren ja Pihtiputaan yli 16-vuotiaiden asukkaiden liikunta-aktiivisuuden

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME 20.8.2015 Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry Isä ja äiti - perusasiat riittävät aikuisella menee hyvin aikuisella on aikaa ja kiinnostunut minusta voisi

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely

Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Kouluterveyskysely 2013 Keski-Pohjanmaa Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v)

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta

Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen. Kempeleen lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Kouluterveyskyselyn tulosten hyödyntäminen en lasten ja nuorten hyvinvoinnin kehittämisilta Arja Rantapelkonen 27.3.2014 Aineisto kouluterveyskysely v. 2013 Peruskoulun 8. luokka Peruskoulun 9. luokka

Lisätiedot

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan

Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Nuva ry:n kysely nuorten vaikuttamismahdollisuuksista kunnassaan Kyselyn tuloksia käytetään lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun koostamiseen. Kyselyn tuloksissa on yhdistetty alkuperäiset viisiluokkaiset

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat)

Välähdyksiä lasten maailmasta (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) (4 -vuotiaat, 11 -vuotiaat) Länsi- ja Keski-Uusimaalaisten lasten hyvinvointia kartoitettiin syksyn 2011 aikana Kokemuksia pienten lasten kotoa ja päivähoidosta (376 4 -vuotiasta lasta, neljästä kunnasta

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.)

5. Kuinka kauan pystyisit olemaan ilman sähköisiä mediavälineitä? (Ei tarkoita puhelimella soittamista.) 1. Luokka-aste 3 66 22.8% 4 92 31.8% 5 103 35.6% 6 23 8 % 7 2 0.7% 8 2 0.7% 9 1 0.3% 2. Sukupuoli Tyttö 159 55 % Poika 130 45 % 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät päivittäin koulussa? ATK-luokan/kirjaston

Lisätiedot

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset

Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Posti-ja logistiikka-alan unioni PAU ry JÄSENTUTKIMUS 2015/Yhteenvetoraportti 13.4.2015 Raportointi: Vuoden 2015 tulokset Jäsentutkimus Tutkimusprosessi ja rakenne Jäsentyytyväisyystutkimuksessa vastaajaa

Lisätiedot

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.

1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa Vaihtoehto Lukumäärä Prosentti 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28. 1. Luokka-aste Kysymykseen on vastattu 299 kertaa 3 2 0.7% 4 0 0 % 5 0 0 % 6 42 14 % 7 91 30.4% 8 78 26.1% 9 86 28.8% 2. Sukupuoli Tyttö 179 59.9% Poika 120 40.1% 3. Mitä sähköisiä mediavälineitä käytät

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014

Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset. Esittely medialle 23.1.2014 Kouluterveyskyselyn Jyväskylän tulokset Esittely medialle 23.1.2014 23.1.2014 THL:n kouluterveyskysely 2013 Toteutettiin valtakunnallisesti lomakekyselyllä huhtikuussa 2013 Jyväskylän kuntakohtaiset tulokset

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011

Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Pääkaupunkiseudun kuntien päivähoidon asiakaskysely 2011 Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa päivähoidosta pääkaupunkiseudun neljässä

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Verkkoviestintäkartoitus

Verkkoviestintäkartoitus Verkkoviestintäkartoitus 9.2.2015 Minna Helynen minna.helynen@tampere.fi http://www.tyollisyysportti.fi/seutunuotta https://www.facebook.com/seutunuotta @seutunuotta http://takuullatekemista.blogspot.fi/

Lisätiedot

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret

HYVINVOINTIKERTOMUS. Lapset ja nuoret HYVINVOINTIKERTOMUS Lapset ja nuoret LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTI JOENSUUSSA Lapsiperheiden määrä suhteessa kaikkiin perheisiin on laskenut. Yksinhuoltajaperheitä on lähes neljännes lapsiperheistä. Lasten

Lisätiedot

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo

Nuorten lukemistapojen muuttuminen. Anna Alatalo Nuorten lukemistapojen muuttuminen Anna Alatalo Nuorten vapaa-ajan harrastukset Kirjojen ja lehtien lukeminen sekä tietokoneenkäyttö kuuluvat suomalaisnuorten arkeen, ja osalle nuorista ne ovat myös harrastuksia.

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

SKR. Suomen Kulttuurirahasto. - eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen inen kulttuurin tukija

SKR. Suomen Kulttuurirahasto. - eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen inen kulttuurin tukija SKR Suomen Kulttuurirahasto - eturyhmistä ja instituutioista riippumaton, henkisesti ja taloudellisesti itsenäinen inen kulttuurin tukija Kulttuurirahaston sääs ääntömääräinen tarkoitus on suomalaiskansallisen

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen

Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014. Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen Asiakastyytyväisyyskysely 2014 Pirkan opisto 10.12.2014 Anne Latomäki Minna Joutsen Jari Holttinen TUTKIMUKSEN SUORITTAMINEN Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Pirkan opiston opiskelijoiden tyytyväisyyttä

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia

Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Vuoden 2013 kouluterveyskyselyn Kärsämäen 8. ja 9. lk. tuloksia Nuoren hyvinvointiin ja opiskelun sujumiseen vaikuttavat keskeisesti kokemus elämänhallinnasta, omien voimien ja kykyjen riittävyydestä sekä

Lisätiedot

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry

Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Nuorisotyön seminaari Kanneljärven opisto 28.4.2014 Mika Piipponen Kouluttaja, EHYT ry Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Yhdistys aloitti toimintansa 1.1.2012, kun Elämäntapaliitto, Elämä On Parasta Huumetta

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2008

Kouluterveyskysely 2008 Tiedosta hyvinvointia Kouluterveyskysely 1 Kouluterveyskysely 2008 Etelä-Suomen, Itä-Suomen ja Lapin läänit peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat muutokset 2000 2008 sukupuolten väliset erot vuonna 2008

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä TULOHAASTATTELU Nimi Nuoren nro Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä Tulohaastattelun tarkoituksena on nuoren mielipiteiden kuuleminen ja nuoren tilanteen laajempi

Lisätiedot

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä

Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Aikuisten kokemuksia mopoilun riskeistä Kysely vuonna 2010 Leena Pöysti Sisältö Johdanto... 3 Kokemuksia mopoilusta osana muuta liikennettä... 3 Mikä olisi mopolle sopiva huippunopeus liikenteessä... 3

Lisätiedot

Terveyskysely 6.lk 2015 Seinäjoki

Terveyskysely 6.lk 2015 Seinäjoki Terveyskysely 6.lk 2015 Seinäjoki 1. Sukupuoli tyttö 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 poika 2. Nykyinen koulusi: 0 10 20 30 40 Alakylä Alaviitala Asema Halkosaari Honkakylä Hyllykallio Isokylä Jouppi Keski-Nurmo

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin 15.5.2014 Väestöliiton hallituksen puheenjohtaja 1 Miten Suomen 1.1 miljoonaa lasta voivat? Miten lasten ihmisoikeudet toteutuvat? Lasten hyvinvoinnin ulottuvuudet

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1

M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 NUORTEN KOKEMA NETTIRIKOLLISUUS M I K A L I N D É N 16.10.2013 1 FAKTOJA IRC galleriaa käyttää kuukausittain 70% maamme 15-24 vuotiaista nuorista IRC galleriaan lisätään joka päivä noin 70 000 valokuvaa

Lisätiedot