1 Johdanto Tutkimuksen toteutus ja taustamuuttujat Perhe ja koti Hyvinvointi ja elämäntavat Vapaa-aika...

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1 Johdanto... 3. 2 Tutkimuksen toteutus ja taustamuuttujat... 4. 3 Perhe ja koti... 5. 4 Hyvinvointi ja elämäntavat... 8. 5 Vapaa-aika..."

Transkriptio

1

2 SISÄLLYS 1 Johdanto Tutkimuksen toteutus ja taustamuuttujat Perhe ja koti Hyvinvointi ja elämäntavat Vapaa-aika Kokemukset ja mielikuvat nuorille järjestettävästä toiminnasta Yhteenveto Liite 1 - Kyselylomake Lähteet... 36

3 1 JOHDANTO Tampereen kaupunkiseudun kuntien kesken on käynnissä yhteinen nuorisotyön kehittämishanke Rajatonta riemua. Hankkeen tarkoituksena on yhteisten päämäärien ja painopisteiden mukaisesti suunnata kuntien paikallistason toimintaa sekä lisätä ja kehittää yhteistyötä ja yhteistoimintaa Tampereen kaupunkiseudun kunnissa. Kunnat ottavat yhteisesti vastuuta nuorisopalveluiden kehittämisestä nojaten lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelmaan nuorisolakia unohtamatta. Hankkeen toimintakausi ajoittuu vuosille Jotta kehitysluonteinen toiminta voisi olla mahdollista, on oltava tietoa nykytilasta ja nuorten omista kokemuksista. Vaikka säännöllisesti kerättävää tutkimustietoa ja tilastoja on useammaltakin eri taholta (esim. kouluterveyskysely ja nuorisobarometri), ei varsinaista vapaa-aikaan laajasti painottuvaa kyselyä ole kaupunkiseudun alueella tehty. Hankkeen kannalta olennaista onkin paikallisten tietojen kerääminen hankekuntien alueelta. Hankkeen kehittämistyön tueksi tietoa nuorten vapaa-ajasta ja hyvinvoinnista kerättiin toistamiseen sähköisellä nuorisokyselyllä. Vuonna 2012 toteutettua kyselyä laajennettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston nuorisotyön- ja tutkimuksen oppiaineen kanssa, ja kyselynvastausten kerääminen toteutettiin keväällä 2014 alueen koulujen ja nuorisopalveluiden yhteistyönä. Kyselyn kohderyhmänä olivat koko kaupunkiseudun luokkalaiset nuoret. Nuorisokyselyn painopiste kohdistui nuorten harrastuksiin ja vapaa-ajan tottumuksiin. Kyselyn avulla saatiin lisäksi tietoa nuorten kodin ilmapiiristä, kiusaamiskokemuksista sekä päihteiden käytöstä. Kerätystä tutkimustiedosta koottiin jokaiselle kunnalle oma raportti kuntien omista tuloksista keväällä Näiden raporttien lisäksi koko kaupunkiseudun aineistosta on koottu tämä raportti, jossa esitellään Tampereen kaupunkiseudun kuntien nuorten kokemuksia omasta hyvinvoinnistaan, elinolosuhteistaan sekä vapaa-ajastaan. Tutkimusraportin tarkoituksena ei ole antaa tyhjentävää vastausta siitä, millaista nuorten toiminta kunnissa on tai millaista sen tulisi olla vaan ennemminkin tuoda lähtökohtia yhteisen alueellisen kehitystyön pohjaksi. Nykytilaa kartoittamalla kehitystyö tulee mahdolliseksi. Kyselyn raportti on pääosin muista tutkimuksista ja kyselyistä irrallinen, vaikkakin paikoittain tehdään hienoista vertailua Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen vuonna 2013 toteuttamaan Pirkanmaan kouluterveyskyselyyn sekä muutamaan muuhun tutkimukseen ja kartoitukseen. On kuitenkin syytä muistaa, että tutkimuksen toteutus sekä kohderyhmä on eri tutkimuksissa erilainen. Esimerkiksi kouluterveyskyselyssä kohderyhmänä ovat 8. ja 9. luokkalaiset nuoret, kun Tampereen kaupunkiseudun nuorisokyselyn kohderyhmänä olivat myös 7. luokkalaiset. Tämän raportin ovat tehneet mahdolliseksi Tampereen kaupunkiseudun nuoret, jotka ovat kyselyyn vastaamalla antaneet oman panoksensa kehitystyölle. Teille nuorille kuuluu iso kiitos! Kiitos myös Tampereen yliopiston nuorisotyön ja tutkimuksen maisteriopiskelijat osallistumisestanne kyselyn toteutukseen ja analyysityöhön. Lisäksi kiitän professori Päivi Honkatukiaa tuesta ja ohjauksesta. Lempäälässä Tiina Mylläri, Seudullinen nuorisoasiamies

4 2 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT KYSELYN TAUSTA, KOHDERYHMÄ JA TOTEUTUSTAPA Nuorisokysely toteutettiin osana Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanketta. Kyselyn kohderyhmänä olivat kaikki Tampereen kaupunkiseudun kuntien luokkalaiset nuoret. Kysely toteutettiin ajalla sähköisenä ZEF-kyselynä. Nuoret vastasivat kyselyyn ohjatusti koulutyönsä ohella. Koko kysely oli suomeksi. KYSELYN OSA-ALUEET Kyselyn osa-alueet olivat taustatietojen (luokka-aste, sukupuoli, kotikieli ja postinumero) lisäksi perhe ja koti, vapaa-aika, kokemukset ja mielikuvat nuorille järjestettävästä toiminnasta, hyvinvointi ja elämäntavat sekä nuorten toiminnan kehittäminen. Kysymyksiä oli yhteensä 43. Kyselyssä kysytyt kysymykset vastausvaihtoehtoineen ovat tämän raportin liitteenä (liite 1). OTOS Kyselyyn vastasi yhteensä 3930 Tampereen kaupunkiseudun nuorta ja kysymyskohtaiset vastausmäärät olivat vastaajan välillä. Koko kaupunkiseudun vastausprosentti oli 38 % ja kunnittain se vaihteli 25 ja 68 prosentin välillä. Jokaisen kunnan sekä koko kaupunkiseudun vastaajien määrä, vastausprosentti, vastaajien sukupuoli sekä luokka-aste on nähtävillä oheisesta taulukosta 1. Yhdenvertaisuuteen perustuen vastaajilla oli mahdollisuus valita sukupuoli kolmesta vaihtoehdosta. Tässä raportissa ei kuitenkaan oteta kantaa siihen, millaisin perustein tai henkilökohtaisin tuntemuksin tämä sukupuolivalinta on tehty. Vastaajista 165 ei luokittele itseään perinteisten sukupuoliroolien mukaan tytöksi tai pojaksi vaan on vastannut muu. Loput vastaajista jakautuvat sukupuolen mukaan melko tasaisesti tyttöihin ja poikiin. Vastaajia on tasaisesti kaikilta kolmelta luokka-asteelta. Suurin osa (92 %) Tampereen kaupunkiseudun nuorista puhuu kotikielenään suomea. Yleisimmät muut kotikielet ovat englanti (n=47), arabia (n=19) sekä venäjä (n=18). Taulukko 1. Kuntien vastausmäärät ja prosentit sekä vastaajien sukupuoli ja luokka-aste Kunta Vastaajien määrä Vastausprosentti kaikista kohderyhmän nuorista Sukupuoli Luokka-aste Tyttö Poika Muu 7lk 8lk 9lk KANGASALA 302 (25,2 %) LEMPÄÄLÄ 425 (44,1 %) NOKIA 356 (31,1 %) ORIVESI 212 (68 %) PIRKKALA 422 (63 % ) TAMPERE 1409 (31,2 %) VESILAHTI 137 (68,2 %) YLÖJÄRVI 667 (51,3 %) KOKO KAUPUNKISEUTU 3930 (38,1 %)

5 3 PERHE JA KOTI Kyselyn perhe ja koti -osioon sisältyi kysymyksiä perheenjäsenistä, vanhempien työllisyystilanteesta sekä nuorten kokemuksesta perheensä taloudellisesta tilanteesta. Lisäksi kysyttiin perheen kanssa yhdessä tehtävistä asioista, nuoren vaikutusmahdollisuuksista perheen yhteisiin asioihin, turvallisuuden tunteesta kotona sekä kotona vietettävän ajan määrästä. Yli 90 prosenttia nuorista kertoo perheeseensä kuuluvan äiti ja isä. Niistä nuorista, jotka asuvat vain yhden vanhemman kanssa, lähivanhempi näyttäisi useammissa tapauksissa olevan äiti. Nuorista suomessa koosteen (Tilastokeskuksen väestöennuste , viitattu Allianssi 2014) mukaan suomessa lapsiperheistä yksinhuoltajaperheitä on 21 prosenttia, ja suurimmassa osassa niistä lapset asuvat äitinsä kanssa. Nuoret mieltävät perheeseensä kuuluvaksi useampia eri henkilöitä kuin vain ne keiden kanssa he asuvat. Tällaisia henkilöitä ovat muun muassa isovanhemmat, sisaruspuolet, isä- /äitipuolet sekä poika-/tyttöystävät. Nuorten perheenjäsenet ja ne henkilöt, keiden kanssa nuori asuu, on esitetty jakaumin kuviossa 1. Kyselyyn vastanneista nuorista yksi prosentti asuu yksin. Tampereen kaupunkiseudun nuorten vanhemmista suurin osa on työelämässä. Isistä 84 % ja äideistä 81 % käy töissä. Molemmista vanhemmista lomautettuna tai työttömänä on 5 prosenttia. Yli puolet nuorista (53 %) pitää perheensä taloudellista tilannetta melko hyvänä ja yksi neljäsosa nuorista kokee taloudellisen tilanteen erittäin hyväksi. Nuorten kokemus perheensä taloudellisesta tilanteesta on nähtävillä kuviosta 2. Nuorista Suomessa (Allianssi 2014) koosteen mukaan WHO- koululaistutkimuk- 0% 20% 40% 60% 80% 100% äiti isä sisarus tai sisaruksia 96,3 % 92,2 % 91,0 % 77,8 % 86,0 % 72,8 % isovanhempi isovanhemmat 1,8 % 28,8 % sisaruspuoli tai sisaruspuolia isäpuoli äitipuoli poika-/tyttöystävä yksi tai useampi muu henkilö ei osaa sanoa asuu yksin 15,7 % 7,0 % 13,6 % 11,1 % 10,6 % 2,5 % 8,6 % 0,9 % 5,0 % 3,4 % 2,0 % 1,6 % 1,1 % kuuluu perheeseen (N=3806) asuu tällä hetkellä (N=3793) KUVIO 1. Vastausjakauma kysymyksiin "Keitä henkilöitä kuuluu perheeseesi?" sekä "Keiden kanssa asut tällä hetkellä?" 5

6 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 45% 50% 55% 60% erittäin hyvä 25,8 % melko hyvä 52,7 % jonkin verran talousvaikeuksia paljon talousvaikeuksia ei osaa sanoa 5,0 % 2,6 % 13,9 % KUVIO 2. Vastausjakauma kysymykseen Mitä mieltä olet perheesi taloudellisesta tilanteesta? (N=3780) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% tv/elokuvat kotiaskareet keskustelu ajankohtaisista asioista kyläily yhteiset harrastukset ajanvietto kaupungilla pelien pelaaminen ei tee mitään säännöllisesti ei osaa sanoa 13,5 % 11,3 % 7,3 % 41,0 % 34,0 % 24,5 % 24,4 % 52,1 % 67,3 % KUVIO 3. Vastausjakauma kysymykseen Mitä seuraavista asioista teette perheesi kanssa yhdessä säännöllisesti?" (N= 3730) sessa 2012 käy ilmi, että perheen taloudellinen toimeentulo heijastuu selkeästi lasten ja nuorten liikunta-aktiivisuuteen. Myös Tampereen kaupunkiseudun nuorten keskuudessa harrastusaktiivisuus on korkeampi paremmin toimeentulevissa perheissä (ks. kuvio 17). Kysyttäessä vaikutusmahdollisuuksia perheen yhteisiin asioihin (esim. suunnitelmat ja hankinnat), nuorista lähes puolet (47 %) kertoo voivansa vaikuttaa yhteisiin asioihin useimmiten, 33 prosenttia joskus ja 12 prosenttia aina. Kyselyyn vastanneista viisi prosenttia kertoo, ettei mielestään voi vaikuttaa perheen asioihin koskaan tai juuri koskaan. Tampereen kaupunkiseudun nuoret viettävät perheensä kanssa eniten aikaa televisiota ja elokuvia katsellen. Perheen kanssa yhdessä tehtävät asiat on koottu kuvioon 3. Noin 11 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista ei tee mitään asioita säännöllisesti yhdessä perheensä kanssa. Nuorten yleisin vapaa-ajanviettopaikka on koti (kuvio 13 myöhemmin tässä raportissa), missä nuoret viettävät aikaansa keskimäärin 5-6 tuntia päivässä. Suurin osa nuorista (78 %) tuntee olonsa kotona turvalliseksi aina. Nuorten kokema turvallisuuden tunne kotona on nähtävillä kuviosta 4 ja kotona hereillä viettämä aika kuviosta 5. 6

7 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% kotona on aina turvallista 78,0 % kotona on usemmiten turvallista kotona on joskus turvallista kotona ei ole koskaan turvallista ei osaa sanoa 16,2 % 2,7 % 1,5 % 1,6 % KUVIO 4. Vastausjakauma kysymykseen "Tunnetko olosi kotona turvalliseksi?" (N=3769) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% 40% 0-2 h/pv 5,1 % 3-4 h/pv 28,7 % 5-6 h/pv 36,6 % 7 h tai enemmän päivässä 20,4 % ei osaa sanoa 9,1 % KUVIO 5. Vastausjakauma kysymykseen Kuinka monta tuntia päivässä keskimäärin vietät hereilläoloajastasi kotona?" (N=3771) 7

8 4 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT Hyvinvoinnin ja elämäntapojen osalta nuorilta tiedusteltiin unen ja liikunnan määrää, virkeyden tunnetta, päihteiden käyttöä, kiusaamiskokemuksia, yksinäisyyden tunnetta sekä luotettavien aikuisten ja ystävien määrää. Vaikka yli puolet kyselyyn vastanneista seutukunnan nuorista (57 %) sanoo nukkuvansa 8-9 tuntia vuorokaudessa, on kuitenkin alle 8 tuntia vuorokaudessa nukkuvien nuorten osuus suuri (yhteensä 36 %). Nuorisokyselyyn vastanneiden nuorten unen määrä näkyy oheisessa kuviossa 6. Pirkanmaalla toteutetussa kouluterveyskyselyssä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013) 8.- ja 9.-luokkalaisista nuorista arkisin alle 8 tuntia vuorokaudessa nukkuu 29 prosenttia. Unen määrän lisäksi nuorilta tiedusteltiin virkeyden tunnetta päivisin. Nuorista 46 prosenttia tuntee olonsa virkeäksi aina tai lähes aina ja 47 prosenttia silloin tällöin. Kahdeksan prosenttia nuorista ei tunne itseään virkeäksi juuri koskaan tai koskaan. Nuorten viikoittainen liikunnan määrä vaihtelee. Nuorista noin puolet liikkuu niin sanottua hikiliikuntaa 1-5 tuntia viikossa ja yksi neljäsosa seitsemän tuntia viikossa tai enemmän. Nuorten viikoittainen liikunnan määrä on nähtävillä kuviossa 7. Päihteiden käytön vastausjakaumia (kuvio 8) tarkasteltaessa Tampereen kaupunkiseudun tupakoivien nuorten osuus näyttäisi tämän kyselytutkimuksen mukaan hieman koko Pirkanmaata pienemmältä. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 5h tai vähemmän 3,4 % 6-7h 32,1 % 8-9h 57,0 % 10h tai enemmän ei osaa sanoa 4,2 % 3,3 % KUVIO 6. Vastausjakauma kysymykseen "Kuinka monta tuntia nukut keskimäärin vuorokaudessa?" (N=3658) 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% vähemmän kuin 1h/vko 4,4 % 1-3h/vko 3-5h/vko 24,3 % 24,6 % 5-7h/vko 16,9 % 7h tai enemmän/vko 23,4 % ei osaa sanoa 6,4 % KUVIO 7. Vastausjakauma kysymykseen "Kuinka monta tuntia viikossa keskimäärin liikut niin että hengästyt ja hikoilet?" (N=3661) 8

9 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% Tupakkaa päivittäin (n=290) Tupakkaa viikoittain (n=106) Tupakkaa silloin tällöin (n=236) Alkoholia päivittäin (n=111) Alkoholia viikoittain (n=93) Alkoholia silloin tällöin (n=526) Energiajuomia päivittäin (n=181) Energiajuomia viikoittain (n=207) Energiajuomia silloin tällöin (n=897) Sähkötupakkaa päivittäin (n=138) Sähkötupakkaa viikoittain (n=87) Sähkötupakkaa silloin tällöin (n=201) Nuuskaa päivittäin (n=170) Nuuskaa viikoittain (n=91) Nuuskaa silloin tällöin (n=179) Kannabista päivittäin (n=109) Kannabista viikoittain (n=76) Kannabista silloin tällöin (n=111) 8,1 % 3,0 % 6,6 % 3,1 % 2,6 % 5,1 % 5,8 % 3,9 % 2,4 % 5,6 % 4,8 % 2,6 % 5,0 % 3,1 % 2,1 % 3,1 % 14,6 % 25,2 % 59,2 % kaupunkiseudun nuorista ei käytä mitään näistä aineista/tuotteista ja 4,8 % vastasi en osaa sanoa. KUVIO 8. Vastausjakauma kysymykseen "Käytätkö jotain seuraavista aineista/tuotteista?" (N=3563) Pirkanmaan kouluterveyskyselyn (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2013) mukaan luokkalaisista nuorista 13 prosenttia tupakoi päivittäin, kun vastaava luku Tampereen kaupunkiseudulla luokkalaisten keskuudessa on hieman yli 8 prosenttia. Tampereen kaupunkiseudulla silloin tällöin tupakoivien nuorten osuus on lähes 7 prosenttia ja sähkötupakkaa satunnaisesti polttavien nuorten osuus lähes 6 prosenttia vastanneista. Pirkanmaan kouluterveyskyselyn (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2013) mukaan luokkalaisista nuorista 11 prosenttia juo itsensä tosi humalaan vähintään kerran kuussa. Tampereen kaupunkiseudun nuorista alkoholia juo satunnaisesti lähes 15 prosenttia ja päivittäin yli 3 prosenttia. Yksi neljäsosa vastaajista kertoo juovansa energiajuomia silloin tällöin. Kyselyyn vastanneista nuorista 33 prosenttia on tullut kiusatuksi sanallisesti ja noin 16 prosenttia fyysisesti viimeisen vuoden aikana. Erityisen huolestuttavaa on, että lähes 24 prosenttia nuorista on kokenut sanallista kiusaamista koulussa. Pirkanmaan kouluterveyskyselyn (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2013) mukaan nuorista 8 prosenttia kokee koulukiusaamista vähintään kerran viikossa. Seuraavassa taulukossa (taulukko 2) on eritelty erilaiset nuorten kokemat kiusaamisen paikat. Kahdessa tai useammassa paikassa on kokenut sanallista kiusaamista 9 prosenttia vastanneista. Kysyttäessä kiusaamisen kokemispaikkoja, nuorilla oli mahdollisuus vastata myös muualla, missä?, mikä näkyy edellisessä taulukossa 2 rivinä jossain muualla. Yksi kolmasosa muualla tapahtuvaa sanallista 9

10 Taulukko 2. Nuorten kokema sanallinen ja fyysinen kiusaaminen viimeisen vuoden aikana (%) kiusattu sanallisesti (N=3592) kiusattu fyysisesti (N=3556) koulussa 23,6 % 8,7 % koulumatkalla 4,2 % 2,1 % kotona 6,3 % 3,1 % harrastuksessa 3,3 % 2,2 % nuorisotilalla 2,7 % 1,7 % kaupungilla/kadulla 4,6 % 2,4 % puhelimessa 5,6 % - jossain muualla 3 % 1,9 % en osaa sanoa 6,8 % 4,4 % ei ole kiusattu 66,7 % 84,2 % Kiusattu kahdessa tai useammassa paikassa 9% 3% Taulukko 3. Nuorten kokema muu kiusaaminen viimeisen vuoden aikana (%) (N=3422) omaisuuteen kajottu koulussa tai koulumatkalla 5,5 % omaisuuteen kajottu kotona 2,7 % omaisuuteen kajottu harrastuksessa tai nuorisotilalla 1,9 % omaisuuteen kajottu kadulla tai kaupungilla 1,9 % omaisuuteen kajottu jossain muualla 1,8 % ei ole otettu mukaan porukkaan tai yhteiseen tekemiseen 6,8 % ei ole puhuttu vaikka yrittänyt keskustella muiden kanssa 6,8 % kiusattu internetissä 2,7 % muunlaista kiusaamista 2,6 % ei osaa sanoa 11,5 % ei ole kiusattu 75,1 % kiusaamista kokeneista oli kokenut sitä internetissä. Internetissä tapahtuvaa kiusaamista nuorista on kokenut noin kolme prosenttia (ks. taulukko 3). Fyysisen muualla tapahtuvan kiusaamiskokemuksen vastaukset olivat pääosin pilailumielessä kirjoitettuja. Fyysisen ja sanallisen kiusaamiskokemuksen lisäksi nuorilta kysyttiin mahdollisia muita kiusaamisen tapoja. Muunlaisen kiusaamisen määrät ovat nähtävillä taulukossa 3. Omaisuuteen kajoamisella tarkoitetaan tässä kyselytutkimuksessa toisen henkilön omaisuuden varastamista tai tärvelyä. Valmiiden vaihtoehtojen lisäksi nuorilla oli mahdollisuus kertoa myös jostain muusta kiusaamisen tavasta (Taulukko 3: muunlaista kiusaamista ). Näitä kiusaamisen muotoja ovat haukkuminen/nimittely, syrjiminen/hylkääminen, ärsyttäminen, kuvien ottaminen ilman lupaa/salaa, pahan puhuminen selän takana, tuijottaminen/katsominen ivallisesti, oman rauhan puute kotona sekä syyttely. 10

11 Taulukko 4. Nuorten kiusaajana oleminen viimeisen vuoden aikana (%) Kaupunkiseutu (N=3546) kiusannut sanallisesti 12,8 % kiusannut fyysisesti 3,2 % kajonnut toisen omaisuuteen 1,8 % kiusannut internetissä 2,2 % ei ole ottanut mukaan porukkaan tai yhteiseen tekemiseen 3,4 % ei ole puhunut vaikka henkilö yrittänyt keskustella hänen kanssaan 4,8 % ei osaa sanoa 9,9 % ei ole kiusannut 75,9 % 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% useita (3 tai enemmän) muutama (1-2) ei ole ei osaa sanoa 4,1 % 9,7 % 3,0 % 7,3 % 28,6 % 36,6 % 46,6 % 64,3 % Luotettavien ystävien määrä (N=3624) Luotettavien aikuisten määrä (N=3621) KUVIO 9. Vastausjakauma kysymyksiin "Onko sinulla ystäviä joihin voit luottaa?" sekä "Onko lähipiirissäsi aikuinen, jolle voit puhua, jos jokin asia huolestuttaa sinua?" Kiusaamisen kohteeksi joutumisen lisäksi nuorilta kysyttiin ovatko he itse kiusanneet jotakuta viimeisen vuoden aikana. Tulosten perusteella näyttäisi siltä, että 24 prosenttia nuorista on osallistunut joskus itse koulukiusaamiseen kiusaamalla itse jotakuta. Nuorten kiusaajana oleminen viimeisen vuoden aikana on nähtävissä taulukossa 4. Pirkanmaan kouluterveyskyselyn (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos, 2013) mukaan neljä prosenttia nuorista kertoo osallistuneensa koulukiusaamiseen vähintään kerran viikossa. Yli puolet nuorista sanoo, että heillä on lähipiirissään useita ystäviä, joihin he luottavat. Sen sijaan luotettavia aikuisia on nuorten lähipiirissä vähemmän. Luotettavien ystävien ja aikuisten määrät on esitelty kuviossa 9. Kyselyvastausten mukaan niiden nuorten osuus, joilla ei ole ystäviä, on koko Pirkanmaahan verrattuna hieman vähäisempi. Pirkanmaan kouluterveyskyselyn (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2013) mukaan luokkalaisista nuorista 9 prosentilla ei ole yhtään ystävää ja Tampereen kaupunkiseudulla vastaava luku on 4 prosenttia. On silti huomioitavaa, että kaupunkiseudun kyselyn mukaan 47 prosenttia nuorista tuntee olonsa joskus yksinäiseksi, ja vain alle puolet nuorista kertoo, ettei tunne oloaan koskaan yksinäiseksi. Nuorten yksinäisyyden tunne on esitetty kuviossa 10. Nuoria liikkeellä tutkimuksen (Myllyrinne ja Berg 2013) mukaan 10 prosenttia lapsista ja nuorista tuntee itsensä yksinäiseksi. 11

12 0% 10% 20% 30% 40% 50% ei koskaan 40,4 % joskus 46,5 % usein aina tai lähes aina ei osaa sanoa 5,7 % 3,0 % 4,4 % KUVIO 10. Vastausjakauma kysymykseen Tunnetko olosi yksinäiseksi? (N=3622) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % useita ystäviä (n=2326) 49,8 % 44,0 % 2,8 % muutama ystävä (n=1035) 25,0 % 57,5 % 10,8 % ei yhtään ystävää (n=148) 18,2 % 30,4 % 10,8 % 35,1 % 5,4 % ei koskaan yksinäinen joskus yksinäinen usein yksinäinen aina tai lähes aina yksinäinen ei osaa sanoa KUVIO 11. Yksinäisyyden kokemus ryhmiteltynä ystävien määrän mukaan. 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % useita aikuisia (n=1312) 54,9 % 40,2 % 2,3 % muutama aikuinen (n=1688) 35,0 % 54,7 % 5,7 % ei yhtään aikuista (n=353) 24,9 % 38,5 % 14,7 % 18,4 % 3,4 % ei koskaan yksinäinen joskus yksinäinen usein yksinäinen aina tai lähes aina yksinäinen ei osaa sanoa KUVIO 12. Yksinäisyyden kokemus ryhmiteltynä luotettavien aikuisten määrän mukaan. Ystävien ja aikuisten määrät suhteessa yksinäisyyden tunteeseen on esitelty kuvioissa 11 sekä 12. Luotettavien aikuisten ja ystävien määrällä näyttäisi olevan yhteyttä yksinäisyyden tunteeseen. Ne nuoret, joilla on lähipiirissään vähemmän luotettavia ystäviä ja aikuisia, tuntevat itsensä useammin yksinäisiksi. Tarkasteltaessa luotettavien ystävien sekä aikuisten määrää suhteessa yksinäisyyden tunteeseen, näyttäisi siltä, että luotettavien ystävien määrän vähäisyydellä on enemmän yhteyttä yksinäisyyden tunteeseen kuin luotettavien aikuisten määrällä. 12

13 5 VAPAA-AIKA Kyselyn vapaa-aikaan liittyvät kysymykset koskivat nuorten tekniikan parissa viettämää aikaa sekä heidän käyttämiään sosiaalisen median palveluita, vapaa-ajanviettopaikkoja, harrastuksia sekä esteitä harrastuksiin ja nuorten toimintaan osallistumiselle. Tampereen kaupunkiseudun nuorten yleisin vapaa-ajanviettopaikka on koti (86 %), minkä lisäksi yli puolet nuorista viettää vapaa-aikaansa kaverin luona, ulkona tai harrastuksessa. Aika vapaalla tutkimuksen (Myllyniemi 2009) mukaan lähes puolet vuotiaista tapaa ystäviään päivittäin ja useampi kuin neljä viidestä vähintään viikoittain. Kyseisen tutkimuksen mukaan nuorten vapaa-aika rakentuukin pitkälti kaverisuhteiden varaan. 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% kotona kaverilla ulkona/pihalla harrastuksessa kaupungilla kauppakeskuksessa kirjastossa kunnan nuorisotilalla kahvilassa/ravintolassa seurakunnan nuorisotilalla töissä jollain muulla nuorisotilalla 9,1 % 10,4 % 10,7 % 7,0 % 9,1 % 9,1 % 8,7 % 9,8 % 10,0 % 7,5 % 10,3 % 12,6 % 6,3 % 2,0 % 5,5 % 11,5 % 3,5 % 2,0 % 3,6 % 5,1 % 1,6 % 1,5 % 1,5 % 1,7 % 23,2 % 23,3 % 24,9 % 22,7 % 37,7 % 34,2 % 40,1 % 40,7 % 56,8 % 60,1 % 58,1 % 55,1 % 53,3 % 56,8 % 56,2 % 49,9 % 74,8 % 76,8 % 77,5 % 74,0 % 86,3 % 87,6 % 89,3 % 86,6 % Kaikki (N=3725) 7. luokalla (N=1227) 8. luokalla (N=1162) 9.luokalla (N=1273) KUVIO 13. Vastausjakaumat kysymykseen Missä vietät aikaasi kouluajan ulkopuolella? 13

14 Kuviossa 13 on esitetty nuorten vastaukset kysymykseen missä vietät aikaasi kouluajan ulkopuolella. Samassa kuviossa on esitetty myös nuorten vapaa-ajanviettopaikat luokka-asteen mukaan ryhmiteltynä. Tulosten perusteella vapaa-ajan viettäminen kaupungilla, kahvilassa/ravintolassa, seurakunnan nuorisotilalla sekä töissä lisääntyy jonkin verran iän myötä. Vastaavasti vapaa-ajan viettäminen harrastuksessa sekä ulkona/pihalla vähenee ylemmille luokka-asteille tultaessa. Nuorten kotona viettämä aika on yleisimmin 5-6 tuntia päivässä (kuvio 5 aiemmin tässä raportissa). Tiedusteltaessa vapaa-ajanviettopaikkoja muualla, missä? -kysymyksen vastauksissa oli paljon hajontaa yksittäisistä harrastuspaikoista (kuten keilahalli, uimahalli, talli) pilailumielessä kirjoitettuihin vastauksiin. Toistuvia vastauksia olivat kuitenkin poika-/tyttöystävän luona/kanssa (n=13) sekä isovanhemmilla/mummolassa (n=5), joskaan nekään eivät olleen laajalti edustettuina. Kaupunkiseudun nuorten harrastuksissa korostuvat urheilulliset harrastukset. Yksilöurheilua harrastaa lähes 40 prosenttia kaupunkiseudun nuorista ja hieman yli 30 prosenttia joukkueurheilua. Kolmanneksi yleisin harrastus on digipelaaminen. Nuorista lähes kymmenen prosenttia sanoo, etteivät he harrasta mitään. Tämä tulos on samansuuntainen Nuoria liikkeellä -tutkimuksen (Myllyniemi ja Berg, 2013) kanssa. Kyseisen tutkimuksen mukaan nuorista 85 prosenttia kertoi harrastavansa jotakin har- 0% 10% 20% 30% 40% 50% yksilöurheilu joukkueurheilu digipelaaminen soittaminen tai laulaminen leivonta/kokkaus/kodinhoito lukeminen/kirjallisuus/kirjoittaminen tanssi/cheerleading/voimistelu valokuvaus/media eläinharrastukset kuvataide/käsityöt/kädentaidot ulkoilu/retkeily/partio moottoriurheilu kulttuurin seuraaminen seurapelaaminen uskonnollisuus/seurakuntatoiminta nuorisotilatoiminta sirkus/teatteri vapaaehtois-/järjestötoiminta politiikka/kansalaisvaikuttaminen harrastaa jotain muuta ei harrasta mitään ei osaa sanoa 22,0 % 20,0 % 17,3 % 16,1 % 14,3 % 14,0 % 13,1 % 13,0 % 11,1 % 7,7 % 6,9 % 5,5 % 4,5 % 3,5 % 3,1 % 1,9 % 1,1 % 5,8 % 9,4 % 2,8 % 32,7 % 38,7 % KUVIO 14. Vastausjakauma kysymykseen Mitä harrastat? (N=3687) 14

15 rastusta ja yleisimpänä säännöllisenä vapaa-ajan tekemisenä ovat konsoli- tai tietokonepelit sekä lukeminen. Tampereen kaupunkiseudun nuorisokyselyssä kuusi prosenttia nuorista kokee harrastavansa jotain muuta harrastusta valmiiksi tarjottujen vaihtoehtojen ulkopuolelta. Toisaalta suurin osa näistä jotain muuta -vastauksista olivat sellaisia harrastuksia, jotka olisivat sopineet myös valmiiden luokittelujen alle (esim. kuntosali, uimahyppy, judo, jalkapallo tai ratsastus). Näissäkin vastauksissa korostuivat niin ikään urheilulliset harrastukset. Nuorten harrastusten yleisyys on esitetty kuviossa 14. Nuorisotilatoimintaan osallistuneet (%) Kaikki (n=3930) % luokalla (n=1317) 8.-luokalla (n=1242) 9.-luokalla (n=1350) 24,2 28,2 31 tyttö (n=1948) poika (n=1786) muu (n=165) 20 25,4 30,7 perheen taloudellinen tilanne erittäin hyvä (n=976) taloudellinen tilanne melko hyvä (n=1993) jonkin verran talousvaikeuksia (n=525) paljon talousvaikeuksia (n=98) ei osaa sanoa taloudellisesta tilanteesta (n=188) 20,2 25,4 29,8 32,8 32,7 voi vaikuttaa aina/ lähes aina perheen asioihin (n=444) voi vaikuttaa useimmiten (n=1764) voi vaikuttaa joskus (n=1221) ei voi juuri koskaan/koskaan vaikuttaa(n=184) ei osaa sanoa vaikutusmahdollisuuksistaan (n=165) 15,8 27,7 30,6 27,9 31 kotona on aina turvallista (n=2941) kotona on useimmiten turvallista (n=612) kotona on joskus turvallista (n=101) kotona ei ole koskaan turvallista (n=56) ei osaa sanoa, onko kotona turvallista (n=59) 11,9 17,9 29,3 29,1 29,7 unen määrä vuorokaudessa 5h tai vähemmän (n=126) 6-7 h/vrk (n=1173) 8-9 h/vrk (n=2085) 10 tuntia tai enemmän (n=152) ei osaa sanoa unen määrää vuorokaudessa (n=122) 20,6 21,3 31,7 29,4 28,3 luotettavia ystäviä useita (n=2331) luotettavia ystäviä muutama (n=1035) ei ole luotettavia ystäviä (n=148) ei osaa sanoa luotettavien ystävien määrää (n=110) 19, ,5 31,5 luotettavia aikuisia useita (n=1313) luotettavia aikuisia muutama (n=1689) ei ole luotettavia aikuisia (n=353) ei osaa sanoa luotettavien aikuisten määrää (n=266) 24,6 22,6 29,1 32 ei tunne oloaan koskaan yksinäiseksi (n=1464) tuntee olonsa joskus yksinäiseksi (n=1684) tuntee olonsa usein yksinäiseksi (n=206) tuntee olonsa aina tai lähes aina yksinäiseksi (n=109) ei osaa sanoa, tunteeko oloaan yksinäiseksi (n=159) 17,6 23,9 27,9 31,9 34,5 KUVIO 15. Nuorisotilatoimintaan omassa kunnassa osallistuneiden nuorten jakaumat (%) 15

16 Harrastukseen osallistuneet (%) Kaikki (n=3930) 7.-luokalla (n=1317) 8.-luokalla (n=1242) 9.-luokalla (n=1350) % 25,2 21,6 22,9 25,4 tyttö (n=1948) poika (n=1786) muu (n=165) 13,3 22,2 25,4 perheen taloudellinen tilanne erittäin hyvä (n=976) taloudellinen tilanne melko hyvä (n=1993) jonkin verran talousvaikeuksia (n=525) paljon talousvaikeuksia (n=98) ei osaa sanoa taloudellisesta tilanteesta (n=188) 11, ,9 24,2 25,3 voi vaikuttaa aina/ lähes aina perheen asioihin (n=444) voi vaikuttaa useimmiten (n=1764) voi vaikuttaa joskus (n=1221) ei voi juuri koskaan/koskaan vaikuttaa(n=184) ei osaa sanoa vaikutusmahdollisuuksistaan (n=165) 12,1 21,7 21,7 26,8 26,6 kotona on aina turvallista (n=2941) kotona on useimmiten turvallista (n=612) kotona on joskus turvallista (n=101) kotona ei ole koskaan turvallista (n=56) ei osaa sanoa, onko kotona turvallista (n=59) 7,1 6,8 24,8 24,5 25,7 unen määrä vuorokaudessa 5h tai vähemmän (n=126) 6-7 h/vrk (n=1173) 8-9 h/vrk (n=2085) 10 tuntia tai enemmän (n=152) ei osaa sanoa unen määrää vuorokaudessa (n=122) 11,1 14,8 22, ,7 luotettavia ystäviä useita (n=2331) luotettavia ystäviä muutama (n=1035) ei ole luotettavia ystäviä (n=148) ei osaa sanoa luotettavien ystävien määrää (n=110) 12,8 21,8 23,3 26,6 luotettavia aikuisia useita (n=1313) luotettavia aikuisia muutama (n=1689) ei ole luotettavia aikuisia (n=353) ei osaa sanoa luotettavien aikuisten määrää (n=266) 23,3 20,4 17,3 29,8 ei tunne oloaan koskaan yksinäiseksi (n=1464) tuntee olonsa joskus yksinäiseksi (n=1684) tuntee olonsa usein yksinäiseksi (n=206) tuntee olonsa aina tai lähes aina yksinäiseksi (n=109) ei osaa sanoa, tunteeko oloaan yksinäiseksi (n=159) 13,8 14,5 25,3 26,1 27,2 KUVIO 16. Harrastukseen omassa kunnassa osallistuneiden nuorten jakaumat (%) Kuviosta 13 on nähtävissä, että 9 prosenttia nuorista kertoo viettävänsä vapaa-aikaansa kunnan, 6 prosenttia seurakunnan ja 2 prosenttia jonkun muun tahon nuorisotilalla. Tästäkin huolimatta vain 3,5 prosenttia nuorista sanoo harrastavansa nuorisotilatoimintaa (kuvio 14). Vastaavasti oman kunnan nuorisotilatoimintaan kertoo osallistuneensa 30 prosenttia nuorista. Nuorisotilaa koskevien vastausten perusteella näyttäisikin siltä, etteivät nuoret pidä nuorisotilatoimintaa harrastuksenaan vaan kokevat sen vapaa-ajanviettopaikkana. Oman kunnan nuorten toimintaan (harrastus, nuorisotila ja tapahtuma) osallistuneita nuoria tarkastellaan lähemmin kuvioissa 15, 16 ja

17 Oman kunnan nuorten toimintaan osallistumisen lisäksi nuorilta tiedusteltiin osallistumasta jonkun muun kuin oman kunnan nuorisotoimintaan, harrastukseen tai tapahtumaan. Vastausjakaumat tämän kysymyksen osalta on nähtävillä kuviossa 18. Nuorten tapahtumaan osallistuneet (%) Kaikki (n=3930) 7.-luokalla (n=1317) 8.-luokalla (n=1242) 9.-luokalla (n=1350) % 20,7 16,6 19,6 21,6 tyttö (n=1948) poika (n=1786) muu (n=165) 15,5 15,8 23 perheen taloudellinen tilanne erittäin hyvä (n=976) taloudellinen tilanne melko hyvä (n=1993) jonkin verran talousvaikeuksia (n=525) paljon talousvaikeuksia (n=98) ei osaa sanoa taloudellisesta tilanteesta (n=188) 12,2 17, ,4 26,1 voi vaikuttaa aina/ lähes aina perheen asioihin (n=444) voi vaikuttaa useimmiten (n=1764) voi vaikuttaa joskus (n=1221) ei voi juuri koskaan/koskaan vaikuttaa(n=184) ei osaa sanoa vaikutusmahdollisuuksistaan (n=165) 11, ,7 18,2 21,2 kotona on aina turvallista (n=2941) kotona on useimmiten turvallista (n=612) kotona on joskus turvallista (n=101) kotona ei ole koskaan turvallista (n=56) ei osaa sanoa, onko kotona turvallista (n=59) 8,5 16,1 19,3 23,5 23,8 unen määrä vuorokaudessa 5h tai vähemmän (n=126) 6-7 h/vrk (n=1173) 8-9 h/vrk (n=2085) 10 tuntia tai enemmän (n=152) ei osaa sanoa unen määrää vuorokaudessa (n=122) 12,3 22,2 20,5 20,7 19,7 luotettavia ystäviä useita (n=2331) luotettavia ystäviä muutama (n=1035) ei ole luotettavia ystäviä (n=148) ei osaa sanoa luotettavien ystävien määrää (n=110) 11,5 13,6 18,5 22,1 luotettavia aikuisia useita (n=1313) luotettavia aikuisia muutama (n=1689) ei ole luotettavia aikuisia (n=353) ei osaa sanoa luotettavien aikuisten määrää (n=266) 20,8 21,1 17,8 16,5 ei tunne oloaan koskaan yksinäiseksi (n=1464) tuntee olonsa joskus yksinäiseksi (n=1684) tuntee olonsa usein yksinäiseksi (n=206) tuntee olonsa aina tai lähes aina yksinäiseksi (n=109) ei osaa sanoa, tunteeko oloaan yksinäiseksi (n=159) 12,1 11,9 17,3 17,4 27,2 KUVIO 17. Nuorten tapahtumaan omassa kunnassa osallistuneiden nuorten jakaumat (%) 17

18 0% 2% 4% 6% 8% 10% 12% 14% 16% 18% 20% osallistunut nuorisotilatoimintaan 9,0 % osallistunut harrastukseen 15,4 % osallistumaan tapahtumaan 12,0 % ei osaa sanoa 16,9 % KUVIO 18. Vastausjakauma kysymykseen Oletko osallistunut jossain muussa kuin kotikunnassasi järjestettyyn nuorten toimintaan? ( N=3582) 0% 5% 10% 15% 20% ei tiedä, mitä haluaisi harrastaa tai tehdä harrastaminen/nuorten toiminta on liian kallista harrastuksiin/nuorten toimintaan on pitkä matka osallistuminen yksin pelottaa ystävätkään eivät osallistu harrastauksiin/nuorten toimintaan on vaikea kulkea harrastusmahdollisuuksia on liian vähän ei halua harrastaa tai tehdä mitään vapaa-ajallaan ei tiedä, missä haluamaa harrastusta järjestetään vanhempien mielipiteet sopivasta vapaa-ajasta ei ole ystäviä, joiden kanssa mennä kokemukset kiusaamisesta tai syrjinnästä minua ei pyydetä mukaan 5,2 % 4,9 % 4,4 % 4,0 % 3,8 % 10,8 % 10,5 % 9,3 % 8,1 % 7,6 % 7,5 % 15,9 % 15,4 % KUVIO 19. Vastausjakauma kysymykseen Mitkä seuraavista asioista estävät osallistumistasi harrastukseen tai nuorille suunnattuun ohjattuun toimitaan? (N=3346) Nuorilta kysyttiin myös asioita, jotka estävät osallistumisen nuorten toimintaan tai harrastukseen. Suurimpina esteinä osallistumiselle on se, ettei nuori tiedä, mitä haluaisi harrastaa tai tehdä vapaaajallaan (16 %) sekä nuorten harrastusten ja ohjatun toiminnan kalleus (15 %). Esteet harrastuksille ja nuorten toimintaan osallistumiselle on esitetty kuviossa 19. Lähes puolet nuorista kuitenkin kokee, ettei harrastuksiin ja nuorten toimintaan osallistumiseen ole esteitä (47 %). Harrastusten ja vapaa-ajanviettopaikkojen lisäksi kyselyn avulla kartoitettiin nuorten mediankäyttötottumuksia. Median käyttömäärät on esitelty kuviossa 20. Yli 40 prosenttia nuorista kertoo päivittäisen median käyttömääränsä olevan 3-5 tuntia. Kaupunkiseudun nuoret käyttävät laajasti erilaisia sosiaalisen median palveluita. Näistä kolme suosituinta ovat selvästi WhatsApp-matkapuhelinsovellus pikaviestintään (82%), Facebook-yhteisöpalvelu (74%) sekä Instagram-yhteisöpalvelu (56%). Taulukosta 21 on nähtävillä lisäksi, mitä muita niin sanottuja some -palveluja seudun nuoret käyttävät. Median käyttöä tarkasteltaessa on syytä ottaa huomioon, että nuorten saattaa olla hankalaa hahmottaa omaa median käyttöään, sillä enenevissä määrin erilaisten medioiden käyttö on nuorilla usein 18

19 0% 10% 20% 30% 40% 50% 0-2 h/pv 26,1 % 3-5 h/pv 43,9 % 6-8 h/pv yli 8 h/pv Ei osaa sanoa 6,6 % 12,9 % 10,5 % KUVIO 20. Vastausjakauma kysymykseen Kuinka monta tuntia päivässä vietät yhteensä älypuhelimen, tietokoneen, pelikonsolin ja television ääressä? (N=3748) 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% WhatsApp (n=3048) Facebook (n=2743) 73,7 % 81,9 % Instagram (n=2070) 55,6 % Ask.fm (n=1099) Google+ (n=756) Twitter (n=601) 20,3 % 16,1 % 29,5 % Last.fm (n=60) LinkedIn (n=54) ei käytä mitään näistä (n=191) käyttää jotain muuta (n=498) ei osaa sanoa (n=83) 1,6 % 1,5 % 5,1 % 13,4 % 2,2 % Youtube (n=115), KikMessenger (n=85), Snapchat (n=65) sekä Tumlr (n=61) KUVIO 21. Vastausjakauma kysymykseen Mitä seuraavista sosiaalisen median palveluista käytät? (N=3723) päällekkäistä ja monimediaista (TNS Gallup, 2009; MTV3/Think If Laboratories, 2013, viitattu lähteessä Rahja 2013, 5). Muiden tutkimusten mukaan nuoret käyttävät esimerkiksi pelkästään sosiaalisen median palveluita arviolta tuntia viikossa (Sonera ja TNS Gallup, 2012, viitattu Rahja 2013, 11) ja useimmat näistä verkkopalveluista on kehitetty juuri nuorten tarpeisiin (Uskali 2011, viitattu lähteessä Rahja 2013, 5). Pirkanmaan kouluterveyskyselyn (Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos 2013) mukaan nuorista 22 prosenttia viettää niin sanottua ruutuaikaa 4 tuntia tai enemmän päivässä. 19

20 6 KOKEMUKSET JA MIELIKUVAT NUORILLE JÄRJESTETTÄVÄSTÄ TOIMINNASTA Nuorilta tiedusteltiin kokemuksia sekä mielikuvia nuorten toiminnasta useamman osa-alueen kautta. Ensinäkin hahmotettiin sitä, mitä kautta nuori on saanut tietoa nuorten toiminnasta. Lisäksi tiedusteltiin nuorten mielipidettä heille suunnatusta toiminnasta omassa kunnassaan sekä sitä, miten nuori toimisi, jos haluaisi vaikuttaa oman asuinkuntansa asioihin. Kyselyn lopuksi nuorilla oli mahdollisuus kertoa kehitysehdotuksiaan ja toiveitaan kunnan nuorisotoiminnan kehittämiseksi. Nuoret hyödyntävät omia sosiaalisia verkostojaan sekä sosiaalista mediaa viestinnässä ja tiedon hankkimisessa. Kysyttäessä nuorilta väyliä, mitä kautta he ovat saaneet tietoa nuorten toiminnasta, yleisin tiedostuskanava on omat kaverit (42 %) sekä sosiaalinen media (37,7 %). Tiedon saannin väylät on esitelty jakaumin kuviossa 22. Taulukossa 5 on esitetty nuorten mielipiteet nuorille suunnatusta toiminnasta. Väittämiin oli mahdollista vastata portaattomalla janalla täysin samaa mieltä täysin eri mieltä. Janavastaukset muutettiin numeroiksi (1-5) niin, että numero 1 kuvaa vastausta täysin eri mieltä ja numero 5 vastausta täysin samaa mieltä. Nuorten vastausten perusteella, nuorilla ei ole mielestään kovin hyviä mahdollisuuksia vaikuttaa nuorille järjestettävään toimintaa. Myös Pirkanmaan kouluterveyskyselyssä (Terveyden- ja hyvinvoinnin 0% 10% 20% 30% 40% 50% kaveri sosiaalinen media 37,7 % 42,0 % vanhemmat ilmoitustaulu lehti koulun aikuinen koulun tapahtuma sisarukset 26,9 % 24,7 % 22,0 % 21,4 % 16,8 % 15,9 % muu sukulainen radio Internet-sivut sähköposti jokin muu taho ei ole saanut tietoa 6,0 % 5,1 % 5,0 % 2,8 % 1,1 % 6,9 % ei osaa sanoa 18,5 % KUVIO 22. Vastausjakauma kysymykseen Mistä olet saanut tietoa nuorille suunnatuista palveluista/harrastuksista/toiminnasta? (N=3511) 20

21 Taulukko 5: Nuorten mielipiteet nuorille suunnatusta toiminnasta Väittämä Kaupunkiseutu n ka EOS Asuinkuntani sisällä on helppo liikkua mielenkiintoiseen harrastukseen , ja nuorten toimintaan Minulla on mahdollisuus liikkua mielenkiintoisen harrastuksen perässä , toiselle paikkakunnalle Asuinkunnassani nuorisotyöntekijöiltä saa apua ja tukea erilaisiin asioihin , Asuinkunnassani on nuorille tarjolla riittävästi ohjattua toimintaa , Nuorten toimintaan on mielestäni mukava osallistua , Asuinkunnassani tiedotetaan mielestäni riittävästi nuorille suunnatusta toiminnasta , Asuinkunnassani nuorilla on mielestäni mahdollisuus vaikuttaa nuorille , järjestettävään toimintaan Oheisesta taulukosta nähdään vastaajien määrä (n), vastausten keskiarvo (ka) sekä en osaa sanoa - vastausten (EOS) määrä kunkin väittämän kohdalla. 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% lähipiiri (perhe, suku, perhetutut) nuoriso-ohjaajat kaverit koulun henkilökunta kunnan päättäjät kunnan nuorisovaltuusto poliitikot kunnan internetsivut kunnan työntekijät Yhdistys tai muu organisaatio tiedotusvälineet ei halua vaikuttaa ei osaa sanoa 7,4 % 5,2 % 5,1 % 4,5 % 4,4 % 4,2 % 4,1 % 12,3 % 11,2 % 17,0 % 20,4 % 29,1 % 32,7 % KUVIO 23. Vastausjakauma kysymykseen Kenen tai minkä tahon puoleen kääntyisit, jos haluaisit vaikuttaa johonkin asuinkuntasi asiaan? (N=3486) laitos 2013) lähes puolet nuorista (43 % vastanneista) on sitä mieltä, ettei nuorten mielipidettä oteta huomioon koulutyön kehittämisessä. Samassa kyselyssä 42 prosenttia nuorista ei tiedä miten voisi vaikuttaa koulun asioihin. Toisaalta aiempina vuosina nämä luvut ovat olleen entistäkin suuremmat. Tampereen kaupunkiseudun nuorisokyselyssä kartoitettiin nuorten vaikuttamisen keinoja ja kanavia. Tehokkaimmiksi vaikuttamisen keinoiksi nuoret kokevat palautteen antamisen (33 %), keskustelutilaisuuksiin osallistumisen (23%) sekä aktiivisen toiminnan nuorisovaltuustossa (17 %). Vaikuttami- 21

22 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% palautteen antaminen keskustelutilaisuuteen osallistuminen aktiivinen toiminta esim nuorisovaltuustossa aloitteen, vetoomuksen tai adressin kirjoittaminen kirjoittaminen lehteen vapaaehtoistyö keskustelu sosiaalisessa mediassa tai nettifoorumilla osallistuminen lakkoon nimien kerääminen aloitteeseen, adressiin yms. taiteen keinot osallistuminen mielenosoitukseen toiminta porukalla jonkin asian puolesta tai vastaan rakennuksen valtaaminen keskustelu päättäjien kanssa mielenosoituksen tai lakon järjestäminen joku muu (ei osaa sanoa*) 10,9 % 9,9 % 9,2 % 8,8 % 7,8 % 6,8 % 6,7 % 5,3 % 5,3 % 5,2 % 4,4 % 2,9 % 9,6 % 17,0 % 22,9 % 33,1 % KUVIO 24. Vastausjakauma kysymykseen Millaisia keinoja käyttäisit, jos haluaisit vaikuttaa asuinkuntasi asioihin? (N=3026) * Kysymyksen kohdalla puuttui vastausvaihtoehto en osaa sanoa, jolloin vaihtoehto joku muu, mikä täyttyi näistä en osaa sanoa -vastauksista. sen väylistä puolestaan tehokkaimpana pidetään omaa lähipiiriä (29 %), nuoriso-ohjaajia (20 %) sekä kavereita (17 %). Vaikuttamisen keinot on esitetty kuviossa 24 ja vaikuttamisen väylät kuviossa 23. Koska nuoret ovat oman elämänsä asiantuntijoita, kysyttiin heiltä myös ajatuksia nuorten toiminnan kehittämiseen. Vaikka yleisin harrastusmuoto onkin urheilu, nuoret toivovat sitä yhä enemmän nuorten saataville. Myös tanssilliset lajit saivat paljolti kannatusta. Nuorista noin 30 prosenttia ei osaa sanoa, millaista nuorten toimintaan kaipaisin omaan kuntaansa ja noin 11 prosenttia ei kaipaa tällä hetkellä mitään uutta nuorten toimintaa tai harrastusta. Nuorten toiveet nuorten toimintaa sekä harrastuksia kohtaan on esitetty kuviossa 25. Kysyttäessä ajatuksia nuorten toiminnan kehittämiseksi nuorten avoimissa vastauksissa korostuivat monipuoliset harrastusmahdollisuudet, harrastuspaikat sekä nuorten tapahtumat. Nuoret toivovat monipuolisempia harrastusmahdollisuuksia nimenomaan oman kunnan sisällä ja pienemmillä paikkakunnilla parempia kulkuyhteyksiä kodin ja harrastusten välille. Kuntiin halutaan myös enemmän nuorten omia tapahtumia kuten konsertteja ja keikkoja, ja nuorten vapaa-ajanviettopaikkoja toivotaan lisättävän ja kehitettävän viihtyisämmiksi. Nuorten toimintaa ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämisessä nuorten mielestä olisi tärkeää, että heidän omat mielipiteensä kunnan päätöksenteossa otettaisiin paremmin huomioon. Nuorten mielestä heille tulisi tarjota parempia keinoja ja vaikutuskanavia tulla kuulluksi sekä mahdollisuuksia kertoa omia mielipiteitään. Nuoret kaipaavat myös tietoa nuorten vaikutusmahdollisuuksista sekä mah- 22

23 0% 5% 10% 15% 20% 25% 30% 35% urheilu joukkuelajit urheilu yksilölajit tanssi/cheerleading/voimistelu leivonta/kokkaus/kodinhoito moottoriurheilu musiikin soittaminen/laulaminen valokuvaus/media digipelaaminen eläinharrastukset kuvataide/käsityöt sirkus/teatteri kulttuurin seuraaminen seurapelaaminen nuorten tila/nuorisotilatoiminta ulkoilu/retkeily/partio lukeminen/kirjallisuus/kirjoittaminen vapaaehtois-/järjestötoiminta politiikka/kansalaisvaikuttaminen uskonnollisuus/seurakuntatoiminta kaipaa jotain muuta ei kaipaa mitään ei osaa sanoa 12,2 % 7,5 % 7,4 % 6,9 % 6,8 % 6,8 % 6,4 % 6,2 % 5,1 % 3,5 % 3,3 % 2,9 % 2,4 % 2,3 % 1,3 % 0,8 % 0,8 % 1,4 % 10,5 % 23,1 % 21,5 % 29,7 % KUVIO 25. Vastausjakauma kysymykseen Millaista nuorten toimintaa tai harrastusmahdollisuuksia kaipaat kuntaasi? (N=3464) dollisuutta kehittää itse nuorten toimintaa. Nuorten mielestä viestintää ja mainontaa nuorten harrastuksista ja tapahtumista tulisi lisätä ja tietoa nuorille suunnatusta toiminnasta tulisi olla paremmin nuorten saatavilla. 23

24 7 YHTEENVETO Tässä raportissa on esitetty Tampereen kaupunkiseudulla keväällä 2014 toteutetun nuorisokyselyn tulokset. Sähköiseen kyselyyn vastasi 3930 yläkouluikäistä nuorta, mikä on kaikkiaan 38 prosenttia kohderyhmän nuorista. Kyselyn tuloksia käytetään pääasiassa hankkeen kehittämistyössä nuorisopalveluissa. Tuloksia hyödynnetään niin paikallistasolla kunnissa kuin alueellisesti koko kaupunkiseudun alueella nuorten vapaa-ajan palveluiden kehittämiseksi ja vahvistamiseksi. Tuloksia voivat halutessaan hyödyntää myös muut tahot. Kyselyyn vastanneet nuoret pitävät perheensä taloudellista tilannetta pääsääntöisesti melko hyvänä tai erittäin hyvänä. Nuoret kokevat perheeseensä kuuluvaksi useampia henkilöitä kuin vain ne, keiden kanssa asutaan. Yksinhuoltajaperheissä lähivanhempi näyttäisi useimmiten olevan äiti, ja nuorten vanhemmista sekä isistä että äideistä työttömänä tai lomautettuna on viisi prosenttia. Yleisin vapaa-ajanviettopaikka on koti, jossa perheen kanssa vietetään aikaa useimmin televisiota tai elokuvia katsellen sekä kotiaskareita tehden. Kyselyyn vastanneista nuorista 11 prosenttia ei tee mitään asioita säännöllisesti perheensä kanssa. Nuorten yleisimmät harrastukset ovat urheilu ja digipelaaminen. Tulosten mukaan vertaissuhteiden merkitys on nuorille suuri. Vapaa-ajan toiminnoista saadaan eniten tietoa kavereilta ja vapaa-aikaa vietetään oman kodin lisäksi useimmiten kaverin luona. Vertaissuhteiden syntymisen ja ylläpitämisen paikka vapaa-ajalla näyttäisi olevan nuorisotila. Luotettavia ystävyyssuhteita on hieman enemmän niillä nuorilla, jotka osallistuvat nuorisotilatoimintaan, minkä lisäksi nuorisotilatoimintaan osallistuu myös moni niistä nuorista, jotka tuntevat itsensä yksinäiseksi. Näyttäisi myös siltä, että nuoret kokevat nuorisotilan enemmän vapaa-ajanviettopaikkana kuin harrastuksena. Vapaaehtoiseen nuorisotilatoimintaan on helppo osallistua ja vertaissuhteiden syntyminen käy luontevasti. Harrastustoiminnassa puolestaan saatetaan korostaa enemmän tavoitteellisuutta, yksilökeskeisyyttä tai määrätietoista ohjausta, mitkä eivät tue samalla tavoin vertaissuhteiden syntymistä. Luotettavia aikuissuhteita taas näyttäisi syntyvän juuri harrastustoiminnan kautta, sillä ne nuoret, joilla on lähipiirissään useita luotettavia aikuisia, osallistuvat enemmän omassa kunnassa järjestettyyn harrastustoimintaan. Tulosten perusteella näyttää siltä, että perheen talousvaikeudet vaikuttavat harrastuksiin osallistumiseen vähentävästi. Perheen taloustilanteella ei näyttäisi olevan kuitenkaan vastaavanlaista merkitystä nuorisotilatoimintaan osallistumiselle. Nuorisotilatoiminnalla onkin hyvät mahdollisuudet toimia niiden nuorten vapaa-ajanviettopaikkana ja vapaa-ajantoiminnan tarjoajana, joiden perheen taloudellinen tilanne ei ole vakaa. Nuorista 15 prosenttia kokee, että harrastusten ja nuorten toiminnan kallis hinta on esteenä toimintaan osallistumiselle ja lähes 16 prosenttia nuorista ei tiedä, mitä haluaisi harrastaa tai tehdä vapaa-ajallaan. Lähes joka kymmenes nuori kokee olevansa yksinäinen usein, aina tai lähes aina. Yksinäisyyden kokemukset yleistyvät etenkin silloin, kun nuorella ei ole lähipiirissään luotettavia ystäviä. Vertaissuhteiden vähyys näyttäisi lisäävän yksinäisyyden tunnetta yleisemmin kuin vähäiset luotettavat suhteet aikuisiin. Nuorista 17 prosenttia kokee, ettei heillä ole lähellään luotettavaa aikuista tai eivät tiedä onko heillä sellaista. Vastaava luku tiedusteltaessa nuorten luotettavia ystävyyssuhteita on 7 prosenttia. Nuorten terveystottumukset näyttäytyvät pääsääntöisesti melko hyvinä. Nuorista noin 65 prosenttia liikkuu hikiliikuntaa yli 3 tuntia viikossa ja ainoastaan 4 prosenttia liikkuu viikossa tunnin tai vähemmän. Yli puolet kyselyyn vastanneista nuorista nukkuu yössä keskimäärin 8-9 tuntia. Toisaalta alle 8 24

25 tuntia yössä nukkuvia nuoria on noin 36 prosenttia vastanneista ja nuorista lähes puolet tuntee väsymystä silloin tällöin. Päihteiden osalta nuorten säännöllinen tupakointi on hieman epäsäännöllistä tupakointia yleisempää ja alkoholia juo silloin tällöin noin 15 prosenttia vastanneista. Energiajuomia juo silloin tällöin joka neljäs nuori, ja lähes 60 prosenttia nuorista ilmoitti, ettei käytä mitään päihteitä. Tulosten mukaan koulu näyttäytyy keskeisenä kiusaamiskokemusten paikkana. Jopa 24 prosenttia kaupunkiseudun nuorista kertoo, että heitä on kiusattu koulussa sanallisesti viimeisen vuoden aikana ja lähes 9 prosenttia on kokenut koulussa fyysistä kiusaamista. Koulukiusaamiskokemusten yleisyys saattaa johtua siitä, että koulukiusaaminen on nostettu kouluissa esiin ja siitä on puhuttu julkisesti, jolloin kiusaamiskokemukset ovat tiedostetumpia. Toisaalta on mahdollista, että kiusaamista tapahtuu nimenomaan erityisesti juuri koulussa siksi, että se on paikka, joka yhdistää kaikkia nuoria. Harrastuksissa ja nuorten toiminnassa koettu kiusaaminen taas riippuu siitä, osallistuuko nuori kyseisiin toimintoihin ja vastaavasti osallistuminen niihin saattaa vähentyä kiusaamiskokemusten vuoksi. Jokaisessa Tampereen kaupunkiseudun kunnassa toimii nuorten oma vaikuttajaryhmä kuten nuorisovaltuusto, nuorisofoorumi tai talotoimikunta. Nuorista 17 prosenttia kokee, että toimiminen nuorisovaltuustossa on hyvä keino vaikuttaa oman asuinkunnan asioihin, mutta vain noin 5 prosenttia kääntyisi kunnan nuorisovaltuuston puoleen halutessaan vaikuttaa asioihin omassa kunnassaan. Nuorisovaltuuston kohdalla vaikuttamisen keinona ja väylänä oleva ero kertonee siitä, että nuorisovaltuustossa aktiivisesti mukana olo koetaan tehokkaampana vaikuttamisen tapana kuin varsinainen asioihin vaikuttaminen nuorisovaltuuston kautta valtuuston ulkopuolelta. Nuorisovaltuustoa saattaa myös olla vaikea lähestyä, jolloin nuoret käyttäisivät ensisijaisesti muita vaikuttamisen keinoja. Nuoret kokevat palautteen antamisen ja keskustelutilaisuuksiin osallistumisen sellaisina keinoina, joilla he pyrkisivät vaikuttamaan oman asuinkunnan asioihin. Perhe ja lähipiiri sekä nuoriso-ohjaajat taas ovat sellaisia tahoja, joiden kautta asioita vietäisiin eteenpäin. Myös vertaissuhteet eli kaverit koetaan tärkeänä vaikuttamisen kanavana. Toisaalta nuorista lähes 33 prosenttia sanoo, ettei tiedä, kenen tai minkä tahon puoleen kääntyisivät silloin, kun haluaisivat vaikuttaa omassa kunnassaan. Kaiken kaikkiaan nuorten mielestä nuorten vaikuttamismahdollisuuksia tulisi parantaa ja erilaisia harrastusmahdollisuuksia lisätä. Nuorten mielestä nuorten toiminnasta voisi myös tiedottaa paremmin ja ottaa nuoret mukaan kunnalliseen päätöksentekoon. Nuoret toivovat enemmän tekemistä sekä tiloja ja paikkoja vapaalle oleilulle. 25

26 LIITE 1 - KYSELYLOMAKE Taustatiedot 1. Luokka-aste Millä luokalla olet? 7. luokalla 8. luokalla 9. luokalla 2. Sukupuoli Mikä on sukupuolesi? tyttö poika muu 3. Kotikieli Mitä kieltä kotonasi puhutaan? suomea ruotsia suomea ja ruotsia muuta kieltä/useita kieliä, mitä? en osaa sanoa 4. Postinumero Mikä on asuinalueesi postinumero? Perhe ja koti 5. Keitä henkilöitä kuuluu perheeseesi? Valitse kaikki sopivat vaihtoehdot isä äiti äitipuoli isäpuoli sisarus tai sisaruksia sisaruspuoli tai sisaruspuolia isovanhempi tai isovanhemmat poika- tai tyttöystävä yksi tai useampi muu henkilö, kuka? en osaa sanoa 6. Keiden kanssa asut tällä hetkellä? Valitse kaikki sopivat vaihtoehdot keiden kanssa asut pääsääntöisesti isä äiti äitipuoli isäpuoli 26

27 sisarus tai sisaruksia sisaruspuoli tai sisaruspuolia isovanhempi tai isovanhemmat poika- tai tyttöystävä yksi tai useampi muu henkilö, kuka? asun yksin en osaa sanoa 7. Käykö isäsi tällä hetkellä töissä? Valitse sopivin vaihtoehto Kyllä Ei, hän on työttömänä tai lomautettuna Ei, hän on eläkkeellä tai sairaseläkkeellä Ei, hän on koti-isä Ei, hän opiskelee Ei, hän on kuollut Ei, jokin muu tilanne, mikä? En tiedä 8. Käykö äitisi tällä hetkellä töissä? Valitse sopivin vaihtoehto Kyllä Ei, hän on työttömänä tai lomautettuna Ei, hän on eläkkeellä tai sairaseläkkeellä Ei, hän on koti-äiti Ei, hän opiskelee Ei, hän on kuollut Ei, jokin muu tilanne, mikä? En tiedä 9. Mitä mieltä olet perheesi taloudellisesta tilanteesta? Perheeni taloudellinen tilanne on mielestäni... erittäin hyvä melko hyvä jonkin verran talousvaikeuksia paljon talousvaikeuksia en osaa sanoa 10. Voitko mielestäsi vaikuttaa perheen yhteisiin asioihin (esim. sunnitelmat, hankinnat)? Valitse sopiva vaihtoehto aina useimmiten joskus en juuri koskaan tai en koskaan en osaa sanoa 11. Kuinka monta tuntia päivässä keskimäärin vietät hereilläoloajastasi kotona? Valitse sopivin vaihtoehto 0-2 tuntia päivässä 27

28 3-4 tuntia päivässä 5-6 tuntia päivässä 7 tuntia tai enemmän päivässä en osaa sanoa 12. Tunnetko olosi kotona turvalliseksi? Valitse sopivin vaihtoehto aina useimmiten joskus en koskaan en osaa sanoa 13. Mitä seuraavista asioista teette perheesi kanssa yhdessä säännöllisesti (vähintään kerran viikossa)? Valitse kaikki sopivat vaihtoehdot niistä toiminnoista, joihin suurin osa perheenjäsenistäsi osallistuu teemme yhdessä erilaisia kotiaskareita (esim. ruoan laitto, siivous, pihatyöt) katsomme yhdessä televisiota/elokuvia pelaamme yhdessä tietokonepelejä/konsolipelejä/lautapelejä/seurapelejä harrastamme yhdessä (esim. liikuntaa, kulttuuria) keskustelemme uutisista tai muista ajankohtaisista asioista vietämme aikaa kaupungilla (esim. ravintolassa, kahvilassa, kauppakeskuksessa) käymme kylässä (esim. ystäväperheiden, naapurien tai sukulaisten luona) emme tee mitään näistä säännöllisesti en osaa sanoa Vapaa-aika 14. Kuinka monta tuntia päivässä vietät yhteensä älypuhelimen, tietokoneen, pelikonsolin ja television ääressä? Valitse sopivin vaihtoehto 0-2 tuntia vuorokaudessa 3-5 tuntia vuorokaudessa 6-8 tuntia vuorokaudessa yli 8 tuntia vuorokaudessa en osaa sanoa 15. Mitä seuraavista sosiaalisen median palveluista käytät aktiivisesti? Valitse kaikki sopivat vaihtoehdot Facebook Twitter Instagram Ask.fm WhatsApp Last.fm Google+ LinkedIn En käytä mitään näistä Käytän jotain muuta sosiaalisen median palvelua, mitä? 28

29 en osaa sanoa 16. Missä vietät aikaasi kouluajan ulkopuolella? Voit valita viisi (5) paikkaa, jossa vietät eniten aikaasi kouluajan ulkopuolella kotona kaverilla kaupungilla hengailemassa kahvilassa/ravintolassa kirjastossa kauppakeskuksessa kunnan nuorisotilalla seurakunnan nuorisotilalla jonkun muun järjestäjän (esim. järjestö) nuorisotilalla harrastuspaikassa/harrastukseni parissa ulkona/pihalla töissä muualla, missä? en osaa sanoa 17. Mitä harrastat? Valitse parhaiten sopivat vaihtoehdot seuraavista ryhmistä: liikunta/ urheilu/ kuntoilu (yksilölajit) liikunta/ urheilu/ kuntoilu (joukkuelajit) tanssi/ cheerleading/ voimistelu sirkus/ teatteri (esim. akrobatia, jongleeraus, ilmaisutaito, näytteleminen) kuvataide/ käsityöt/ kädentaidot musiikin soittaminen/ laulaminen ulkoilu/ retkeily/ partio Kulttuurin seuraaminen (esim. elokuvat, teatteriesitykset, konsertit, museot) valokuvaus/ media leivonta/ kokkaus/ kodinhoito moottoriurheilu eläinharrastukset vapaaehtos-/ järjestötoiminta politiikka/ kansalaisvaikuttaminen uskonnollisuus/ seurakuntatoiminta nuorten tila/ nuorisotilatoiminta Digipelaaminen (esim. kännykkäpelit, konsolipelit, tietokonepelit) Seurapelaaminen (esim. lautapelit, roolipelit, biljardi) Lukeminen/ kirjallisuus/ kijoittaminen en harrasta mitään tällä hetkellä harrastan jotain muuta, mitä? en osaa sanoa 18. Mitkä seuraavista asioista estävät osallistumistasi harrastukseen tai nuorille sunnattuun ohjattuun toimintaan? Valitse kolme (3) merkittävintä vaihtoehtoa 29

30 Harrastaminen/ nuorten toiminta on liian kallista Vanhempieni mielipiteet minulle sopivasta vapaa-ajantoiminnasta Kokemukseni syrjityksi tulemisesta tai kiusaamisesta Osallistuminen yksin pelottaa Minua ei pyydetä mukaan Ystävänikään eivät osallistu Harrastuksiin/ nuorten toimintaan on pitkä matka Harrastuksiin/ nuorten toimintaan on vaikea kulkea Harrastuspaikkoja/ harrastusmahdollisuuksia on liian vähän Minulla ei ole ystäviä, joiden kanssa mennä En tiedä, missä haluamaani harrastusta/ toimintaa järjestetään En tiedä, mitä haluaisin harrastaa tai tehdä vapaa-ajallani En halua harrastaa tai tehdä mitään vapaa-ajallani Mikään näistä ei estä minua osallistumasta harrastuksiin tai vapaa-ajantoimintaan Kokemukset ja mielikuvat nuorille järjestettävästä toiminnasta 19. Oletko osallistunut omassa kunnassasi järjestettävään nuorten toimintaan? Voit valita useamman vaihtoehdon. En ole osallistunut Kyllä, olen osallistunut johonkin harrastukseen Kyllä, olen käynyt nuorisotilalla Kyllä, olen osallistunut johonkin nuorten tapahtumaan En osaa sanoa 20. Oletko osallistunut jossain muussa kuin kotikunnassasi järjestettävään nuorten toimintaan Voit valita useamman vaihtoehdon. En ole osallistunut Kyllä olen osallistunut johonkin harrastukseen Kyllä olen käynyt nuorisotilalla Kyllä olen osallistunut johonkin nuorten tapahtumaan En osaa sanoa 21. Asuinkunnassani on nuorille tarjolla riittävästi ohjattua toimintaa (Jana) 22. Nuorten toimintaan on mielestäni mukava osallistua 23. Asuinkunnassani tiedotetaan mielestäni riittävästi nuorille suunnatusta toiminnasta 24. Asuinkunnassani nuorilla on mielestäni mahdollisuus vaikuttaa nuorille järjestettävään toimintaan 25. Asuinkunnassani nuorisotyöntekijöiltä saa apua ja tukea erilaisiin asioihin 26. Asuinkuntani sisällä on helppo liikkua mielenkiintoiseen harrastukseen ja nuorten toimintaan 27. Minulla on mahdollisuus liikkua mielenkiintoisen nuorten toiminnan tai harrastuksen perässä toiselle paikkakunnalle (Jana) Väittämäkysymyksiin vastattiin janalla täysin samaa mieltä---täysin eri mieltä 30

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2980 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN NUORISOKYSELY 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2980 TAMPERE CITY REGION YOUTH SURVEY 2014

KYSELYLOMAKE: FSD2980 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN NUORISOKYSELY 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2980 TAMPERE CITY REGION YOUTH SURVEY 2014 KYSELYLOMAKE: FSD2980 TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN NUORISOKYSELY 2014 QUESTIONNAIRE: FSD2980 TAMPERE CITY REGION YOUTH SURVEY 2014 Tämä kyselylomake on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon

Lisätiedot

1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT. 3 2 PERHE JA KOTI. 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT. 7 4 VAPAA-AIKA. 15 6 NUORTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN.

1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT. 3 2 PERHE JA KOTI. 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT. 7 4 VAPAA-AIKA. 15 6 NUORTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN. YLÖJÄRVI KANGASALA SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT... 3 2 PERHE JA KOTI... 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT... 7 4 VAPAA-AIKA... 11 5 KOKEMUKSET JA MIELIKUVAT NUORILLE JÄRJESTETTÄVÄSTÄ

Lisätiedot

1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT. 3 2 PERHE JA KOTI. 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT. 7 4 VAPAA-AIKA NUORTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN.

1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT. 3 2 PERHE JA KOTI. 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT. 7 4 VAPAA-AIKA NUORTEN TOIMINNAN KEHITTÄMINEN. VESILAHTI SISÄLLYS 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS JA TAUSTAMUUTTUJAT... 3 2 PERHE JA KOTI... 4 3 HYVINVOINTI JA ELÄMÄNTAVAT... 7 4 VAPAA-AIKA... 11 5 KOKEMUKSET JA MIELIKUVAT NUORILLE JÄRJESTETTÄVÄSTÄ TOIMINNASTA...

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA Leena Haanpää Nuoret ja vaikuttaminen seminaari Rauma 24.1.2013 NUORET LUUPIN ALLA Hankkeen tavoitteet: -

Lisätiedot

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä

KOULULAISET. Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä KOULULAISET Liikkuuko Pieksämäki? projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Koululaiset saivat vastata sähköiseen kyselyyn vapaa-ajallaan tai tiettyjen luokkaasteiden kohdalla kouluajalla.

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu, % 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Koulun fyysisissä työoloissa puutteita FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36% Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua 8% Melu ja kaiku haittaavat opiskelua 24% Sopimaton valaistus haittaa opiskelua 12% Huono ilmanvaihto

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Päijät-Hämeessä vuosina 2008-2013 Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden pojat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi

Lisätiedot

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika

Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Nuorten ja aikuisten ajankäyttö: arki ja vapaa-aika Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos 10.11.2016 Minkälaiset asiat huolestuttavat perheiden ajankäytössä? Viekö työ kaikki mehut: onko

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia

Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia Kouluterveyskysely 2013 Helsingin tuloksia 8.11.-13 Harri Taponen 30.10.2013 Mikä on kouluterveyskysely? Kyselyllä selvitettiin helsinkiläisten nuorten hyvinvointia keväällä 2013 Hyvinvoinnin osa-alueita

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely

Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina Ammatillisten oppilaitosten 1. ja 2. vuoden opiskelijat (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Nuorten hyvinvointi Lapissa vuosina 2008-2013 (alle 21-vuotiaat) Kouluterveyskysely Perusindikaattorit ELINOLOT Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana Vanhemmat

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä

DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä DNA:n kysely esikoulu- ja ala-asteikäisten matkapuhelinten käytöstä Yhteenveto medialle 1 Yhteenveto Ala-asteikäiset lapset ovat jo hyvin aktiivisia puhelimen käyttäjiä. Kahdeksalla kymmenestä on oma puhelin

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Page 1 of 7 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Tiirismaan peruskoulu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Oma koulu viittaa oman

Lisätiedot

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS

NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS NUORET HELSINGISSÄ 2011 TUTKIMUS Nuoret Helsingissä 2011 -tutkimus on Helsingin kaupungin tietokeskuksen, opetusviraston ja nuorisoasiainkeskuksen yhteishanke. Tutkimuksella tuotetaan tietoa nuorten vapaa-ajasta

Lisätiedot

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa

Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa Peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilaiden hyvinvointi Lapissa 2002 2010 Kouluterveyskysely 2010 3.12.2010 1 ELINOLOT Lappi Ainakin yksi vanhemmista tupakoi Vähintään yksi vanhemmista työttömänä vuoden aikana

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2014 Koulupalaute: Joensuu Tulkintaohjeita: Kaikki koulut viittaavat oppilaiden vastauksiin kaikissa Suomen kouluissa. Tulokset on raportoitu erikseen alakoulujen ja yläkoulujen

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa

Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa DNA Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2: Suomalaisten Some-käyttö monipuolistunut Instagram & Twitter nousussa Yhteenveto medialle Viihde- ja digitaalisten sisältöjen tutkimus 2 Yhteenveto /

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun

Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Terveystarkastuksen esitietolomake yläkouluun Kysely palautetaan terveydenhoitajalle. PERUSTIEDOT Nimi Henkilötunnus Osoite Oppilaan oma puhelinnumero Äidin nimi ja puhelinnumero (tai muun huoltajan) Isän

Lisätiedot

VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014

VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014 VIIDESLUOKKALAISTEN HY- VINVOINTISELVITYS 2014 Sosiaalitaito Socialkompetens Työpapereita: Emilia Leinonen, Satu Männistö, Merja Salmi Elokuu 2014 Sisällys 1. JOHDANTO... 2 2. KOULU... 2 Kouluviihtyvyys...

Lisätiedot

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille

Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille Liite 2 Keuruun nuorisopalveluiden kysely nuorille 1. Sukupuoli Vastaajien määrä: 113 2. Syntymävuosi Vastaajien määrä: 113 Vastaukset s.1999-2003 3. Oletko ollut mukana nuorisopalveluiden toiminnassa?

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää?

Hyvä kuntapäättäjä! Kouluterveyskyselyn tulokset kunnan poliittisessa päätöksenteossa. Miten indikaattorikoostetta voidaan hyödyntää? 1(2) Hyvä kuntapäättäjä! Olemme koonneet kuntasi Kouluterveyskyselyn tuloksista tiiviin indikaattorikoosteen poliittisen päätöksenteon tueksi. Toivomme, että koosteesta on hyötyä tehtävässäsi! Kouluterveyskyselyn

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 %

FYYSISET TYÖOLOT. Varppeen koulu 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % Koulun fyysisissä työoloissa puutteita 36 % FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa puutteita Opiskelutilojen ahtaus haittaa opiskelua Melu ja kaiku haittaavat opiskelua Sopimaton valaistus haittaa opiskelua Huono ilmanvaihto tai huoneilma

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

Mediakyselyn tulokset

Mediakyselyn tulokset Teetimme Tammikuussa 2016 kyselyn lasten mediakäyttäytymisestä Kankaan päiväkodin esikoululaisten ja Kankaan koulun 1-4- luokkalaisten vanhemmilla. Kyselyn avulla oli tarkoitus kartoittaa lasten sosiaalisen

Lisätiedot

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä

Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä Nuorten vaikuttamismahdollisuudet Helsingissä 25.11.2013 1 Nuoret Helsingissä Vuoden 2013 alussa 15 29-vuotiaita oli Helsingissä 135 528 eli 22 % koko Helsingin väestöstä ja 14 % koko maan samanikäisistä

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat

THL: Kouluterveyskysely 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat 2015 Peruskoulun 8. ja 9. luokan oppilaat Vistan koulu selkeää kehittymistä selkeää heikkenemistä 2007 2009 2011 2013 2015 (N=248) (N=252) (N=225) (N=232) (N=303) FYYSISET TYÖOLOT Koulun fyysisissä työoloissa

Lisätiedot

VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014

VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014 VIIDESLUOKKALAISTEN HYVINVOINTISELVITYS VUONNA 2014 Sisältö Johdanto Terveys Aineisto ja sen analysointi Terveydentila Koulu Oireet Kouluviihtyvyys Huolet Kiusaaminen Yksinäisyys Sosiaaliset suhteet Huolet

Lisätiedot

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi?

Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke Valtioneuvoston kanslia Projektisihteeri Karin Hautamäki VNK009:00/2011 Yhteenveto Kansalliskielistrategia-hankkeen kyselystä: Kuinka käytät kansalliskieliäsi? Kansalliskielistrategia-hanke

Lisätiedot

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet,

Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, Seuraavat kysymykset koskevat erilaisia tekijöitä, jotka liittyvät digitaaliseen mediaan ja digitaalisiin laitteisiin kuten pöytätietokoneet, kannettavat tietokoneet, älypuhelimet, tablettitietokoneet,

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa

Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Saako lasten seurassa juoda? Vanhempien alkoholinkäyttö ja siihen liittyvät asenteet Juomatapatutkimuksen valossa Kirsimarja Raitasalo THL, Alkoholi ja huumeet 11.11.2011 1 Taustaa Alkoholinkulutus on

Lisätiedot

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö

1. Johdanto. 2. Kirjaston käyttö 1. Johdanto Porin kaupunginkirjaston asiakastyytyväisyyttä mittaava kysely toteutettiin vuonna 2006 ensimmäisen kerran Internetin kautta. Kyselylomake oli kirjaston verkkosivuilla kahden viikon ajan 4.12.-18.12.

Lisätiedot

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua

VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua VALTAKUNNASSA KAIKKI HYVIN? Nuorten hyvinvoinnin tilan tarkastelua Lasten ja nuorten mahdollisuus hyvään kasvuun on perusta kansan hyvinvoinnille nyt ja tulevaisuudessa! THL: Lapsi kasvaa kunnassa 16.10.2012

Lisätiedot

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI

MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI MOBIILITEKNOLOGIAN KÄYTTÖ, IKÄ JA SUKUPUOLI Sanna-Mari Kuoppamäki Jyväskylän yliopisto Esityksen sisältö MTV:n katsojapaneeli eri-ikäisten internetin käytöstä, laitteista ja asenteista Yli 50-vuotiaiden

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille

Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille Kotipalvelu alle 65-vuotiaille henkilöille 1. Vaikutusmahdollisuudet Harvoin Joskus Usein, aina En osaa a. Ottaako henkilökunta mielipiteesi ja toiveesi huomioon avun toteuttamisesta? b. Voitko vaikuttaa

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä

IKÄÄNTYNEET. Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä IKÄÄNTYNEET Liikkuuko Pieksämäki projektin väliraportin tiivistelmä MIHIN TIEDOT PERUSTUVAT? Seniorikyselyyn vastasi 89 yli 65-vuotiasta pieksämäkeläistä. Vastaajiksi on valikoitunut liikunnallisesti erittäin

Lisätiedot

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014

Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset. Kevät 2014 Varhaiskasvatuspalvelujen laatukyselyn tulokset Kevät 2014 Laatukysely 2014 Rovaniemen varhaiskasvatuspalveluissa laatua arvioitiin uudistetun laatukyselyn avulla. Kyselyn uudistamisella haluttiin kohdentaa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN

ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN ATTENDO OY TERVEYDENHUOLTOKYSELY SULKAVALLA LOKA-MARRASKUU/ 2016 TALOUSTUTKIMUS OY ANNE KOSONEN 1 TUTKIMUKSEN TOTEUTUS 1/2 Taloustutkimus Oy on toteuttanut tämän tutkimuksen Attendo Oy:n toimeksiannosta.

Lisätiedot

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet

TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ. erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet TURVALLISESTI JÄRVENPÄÄSSÄ erikoissuunnittelija Tero Seitsonen Lasten ja nuorten & Sivistyksen ja vapaa-ajan palvelualueet ALUEELLINEN TERVEYS- JA HYVINVOINTITUTKIMUS Yleistä Toteutettiin vuosien 2013-2015

Lisätiedot

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON

ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON ÄLÄ VASTAA TÄHÄN VERSIOON Opetus- ja kulttuuriministeriön koululaiskysely 2017 Hei, vuosi sitten lähetin kouluusi kyselyn, mitä sinä ja muut oppilaat haluaisitte harrastaa koulussa iltapäivisin. Kyselyyn

Lisätiedot

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki

Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Maahanmuuttajalasten ja -nuorten terveyden, hyvinvoinnin ja kotoutumisen indikaattorit, Helsinki Tiina Laatikainen & Katja Wikström Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 21.4.21 Maahanmuuttajataustaisten nuorten

Lisätiedot

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE

KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE KERAVAN NAISVOIMISTELIJAT KNV ry:n ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN KOOSTE Lasten ja nuorten harrasteryhmät Kyselyt oli suunnattu erikseen lapsille (alle 13v.), nuorille (yli 13v.) sekä vanhemmille. Eniten vastauksia

Lisätiedot

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto

Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus. Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Kuluttaminen, identiteetti ja taloudellinen eriarvoisuus Leena Haanpää Lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus CYRI Turun yliopisto Puhu rahasta -seminaari Helsinki 12.11.2015 TEKEEKÖ RAHA ONNELLISEKSI? KOEN OLEVANI

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika %

201 vastausta. Tiivistelmä. Sukupuoli. Ikä. 1) Käytän Nuorisotiloja. Tyttö % Poika % 201 vastausta Tiivistelmä Sukupuoli Tyttö 100 50 % Poika 101 50 % Ikä 6lk 23 11 % 7lk 38 19 % 8lk 44 22 % 9lk 52 26 % Lukio/ammattikoulu 36 18 % Olen vanhempi kuin edelliset vastausvaihtoehdot 8 4 % 1)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014

Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Pääkaupunkiseudun päivähoidon asiakaskysely 2014 Helsinki 12.12.2014 Aki Miettinen Kehitysjohtaja Kyselyn tavoite ja toteutus Kyselyssä selvitettiin päivähoidossa olevien lasten vanhempien arvioita lapsensa

Lisätiedot

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY

Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan. Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Nuoret luupin alla 2012 katsaus turkulaisten 6.- ja 9.-luokkalaisten vapaa-aikaan Leena Haanpää Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus, TY Turku 11.9.2014 NUORET LUUPIN ALLA Tuottaa tutkimustietoa lasten

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: /18. Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kysely Piispanlähteen yläkoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=254 Julkaistu: 19.4.2010 1/18 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 7A 20 7,87% 2. 7B 20 7,87% 3. 7C 22 8,66% 4. 7D 24 9,45%

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

NETARIN KOHDERYHMÄANALYYSI. Nadia Nasr Tiina Puumalainen Diakoniaammattikorkeakoulu

NETARIN KOHDERYHMÄANALYYSI. Nadia Nasr Tiina Puumalainen Diakoniaammattikorkeakoulu NETARIN KOHDERYHMÄANALYYSI Nadia Nasr Tiina Puumalainen Diakoniaammattikorkeakoulu Sosionomi amk 20.12.2010 TIIVISTELMÄ Kohderyhmäanalyysi tarkoituksena oli internetkyselyn avulla tuottaa uutta tietoa

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria?

Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? Tavoitteet? Mitkä ovat voimassa olevat kunnan tavoitteet, jotka koskevat lapsia ja nuoria? strategioissa ja ohjelmissa? kunnan toimintasuunnitelmassa? osastojen ja yksiköiden omissa suunnitelmissa? Talous

Lisätiedot

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa

Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Yhteisöllisyys, väistöasunnot ja palveluntarve korjausrakentamisessa Asukaskyselyn vastausten analysointia NCC Rakennus Oy Yleistä Tehdyn asukaskyselyn tavoitteena oli löytää hyvä ja toimiva ratkaisu remontin

Lisätiedot

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat

Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Vanhempien alkoholinkäyttö ja lasten kokemat haitat Marja Holmila 18.9.2012 Marja Holmila: Vanhempien ja aikuisten alkoholinkäyttö lapsen näkökulmasta 1 Esityksen rakenne 1. Päihteitä ongelmallisesti käyttävien

Lisätiedot

TAVOITTAAKO KIRJASTO NUORET?

TAVOITTAAKO KIRJASTO NUORET? TAVOITTAAKO KIRJASTO NUORET? - Kirjaston rooli turkulaisnuorten arjessa Piia af Ursin Vaski-kirjastojen miniseminaari, Turun kirjamessut 2012 5.9.2012 TUTKIMUKSEN TAUSTAA EVIVA = kulttuuri-, liikunta-

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen käyttötutkimus 2011 - lasten, nuorten ja lapsiperheiden osalta Pauliina Mattinen 1 Tutkimuksesta yleensä Tutkimuksen aineistonkeruun toteutti Innolink Research Oy. Tutkimus

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1

PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN. Lapsen oikeus perhesuhteisiin PRIDE-KOTITEHTÄVÄT. Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Kotitehtävä 5 / Sivu 1 Nimi: PRIDE-kotitehtävä VIIDES TAPAAMINEN Lapsen oikeus perhesuhteisiin Perhe ja perhesuhteiden ylläpitäminen ovat tärkeitä mm. lapsen itsetunnon, identiteetin ja kulttuurisen yhteenkuuluvuuden

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo

Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta Säätytalo Pyöreän pöydän keskustelu lasten osallisuudesta 31.10.2016 Säätytalo 8.11.2016 1 Näkökulmia lasten osallisuuteen Terhi Tuukkanen Ylitarkastaja Lapsiasiavaltuutetun toimisto 8.11.2016 2 Lasten osallisuuden

Lisätiedot

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016

HYVÄN KASVUN OHJELMA ARVIOINTI 2016 HYVÄN KASVUN OHJELMA 2015-2020 ARVIOINTI 2016 Toteutus Toteutettiin Wilman kyselytoiminnolla huhtikuun 2016 aikana Vastauksia yht. 1118 kpl Perusopetuksen oppilaat (4.,6.,8.lk) oppilaat 610 kpl Lukion

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat

Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Lapsen ääni mitä lapset meiltä aikuisilta toivovat Merja Salmi, Sosiaalitaito 14.1.2016 Lapsen ääni lapset informantteina Meillä on varsin vähän systemaattisesti koottua tietoa lasten arkeen liittyvistä

Lisätiedot

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon

Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Älypuhelimen käytön määrän vaikutus koulumenestykseen ja vireystasoon Nea Lindholm 14E, Eevi Prittinen 14E, Enni Leppänen 14C Lohjan Yhteislyseon lukio Ps7 toukokuu 2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14

KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14. KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 3/14 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 1/14 Tervetuloa täyttämään kysely! Koulutunnus: Oppilaiden tilannekartoitussalasana: Kirjaudu kyselyyn KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2016 sivu 2/14 Kukaan

Lisätiedot

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen

Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat Elina Antikainen Osallisuuskysely 2015 Yli 65-vuotiaat vastaajat 30.10.2015 Elina Antikainen 1. Ikäsi Yhteensä 34 vastaajaa, koko kyselyssä 332 2. Sukupuoli 3. Asuinalue (äänestysalueittain) Muut asuinalueet: Linnankoski

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

KiVa Koulu tilannekartoituskysely Koulupalaute

KiVa Koulu tilannekartoituskysely Koulupalaute Page 1 of 16 KiVa Koulu tilannekartoituskysely 2013 - Koulupalaute Tiirismaan peruskoulu Vastaajien lukumäärät 2009 1. lk 2. lk 3. lk 4. lk 5. lk 6. lk 7. lk 8. lk 9. lk Kaikki luokat Tyttö 12 12 11 14

Lisätiedot

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS

Biathlon World Championships Kontiolahti TAPAHTUMATUTKIMUS Biathlon World Championships Kontiolahti 4.-15.3.2015 TAPAHTUMATUTKIMUS Aineisto ja tulokset Tulokset sisältävät vastaukset tapahtuman jälkeen verkkokyselynä kerätystä aineistosta Yhteensä vastauksia 178

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot