Eduskunnan puhemiehelle

Transkriptio

1 KIRJALLINEN KYSYMYS 794/2013 vp Rakennekynsien ja ripsienpidennysten teon saattaminen luvanvaraiseksi Eduskunnan puhemiehelle Rakennekynsien ja ripsienpidennysten suosio on lisääntynyt selvästi viime vuosina samoin kuin niiden tuomat terveyshaitat, kuten allergiset reaktiot, jotka saattavat olla jopa hengenvaarallisia. Ongelmaa lisää se, ettei tekijöillä välttämättä ole riittävää koulutusta tai lainkaan koulutusta eivätkä mahdolliset pikakurssitkaan tarjoa riittävästi tietoa rakennekynsien ja ripsienpidennysten teossa käytettävistä aineista ja suojatoimenpiteistä. Tällä hetkellä kuka tahansa voi tilata rakennekynsien ja ripsienpidennyksien tekoon tarvittavia tuotteita ja tehdä ko. töitä ilman koulutusta tai/ja valvontaa. Sekä rakennekynsien että ripsienpidennysten aiheuttamat allergiaoireet ovat lisääntyneet. Rakennekynsien tekemiseen käytetään yleensä akrylaatteja ja metakrylaatteja. Terveyden kannalta haitallisimmat yhdisteet ovat akrylaatit, joita käytettäessä hengitysilmaan vapautuu ärsyttäviä ja herkistäviä akrylaatti- ja metakrylaattiyhdisteitä. Pahimmillaan ne saattavat aiheuttaa astmaa. Kaikkien käytettyjen yhdisteiden terveysvaikutuksia ei tunneta, eikä tiedossa ole turvallisia pitoisuuksia, joissa akrylaateille tai metakrylaateille ei herkistyisi. Reaktiot niin rakennekynsien kuin ripsienpidennystenkin osalta ovat hyvin erilaisia. Oireet voivat tulla joko kosketuksessa tai hengitettäessä liimahöyryä. Ripsienpidennyksessä yksittäinen pidennysripsi kiinnitetään yksittäiseen omaan ripseen erikoisliimalla, joka saattaa aiheuttaa esimerkiksi allergisia reaktioita. Huolimattomasti tehdyt ripsienpidennykset voivat aiheuttaa pahimmillaan silmävaurioita, mikäli kiinnityksessä käytettävää liimaa pääsee silmän sarveiskalvon pinnalle. Rakennekynnet samoin kuin ripsienpidennykset ovat terveysriski erityisesti tekijälleen, joka altistuu vaarallisille aineille useammin kuin asiakas. Tekijät, jotka eivät ole saaneet koulutusta tai ovat käyneet vain muutaman päivän kurssin, eivät pysty perehtymään riittävän hyvin ripsienpidennysten ja rakennekynsien teossa käytettäviin aineisiin sekä suojautumaan niiden haitallisilta aineilta. Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 :ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen: Mihin toimenpiteisiin ryhdytään, jotta rakennekynsien ja ripsienpidennysten aiheuttamia terveysriskejä vähennetään, niiden tekijöiltä vaaditaan riittävä pätevyys ja toiminta saatetaan luvanvaraiseksi? Helsingissä 17 päivänä syyskuuta 2013 Merja Mäkisalo-Ropponen /sd Versio 2.0

2 Ministerin vastaus Eduskunnan puhemiehelle Eduskunnan työjärjestyksen 27 :ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Herra puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen /sd näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 794/2013 vp: Mihin toimenpiteisiin ryhdytään, jotta rakennekynsien ja ripsienpidennysten aiheuttamia terveysriskejä vähennetään, niiden tekijöiltä vaaditaan riittävä pätevyys ja toiminta saatetaan luvanvaraiseksi? Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa: Kosmeettisten valmisteiden turvallista käyttöä ja valmisteita käyttävien henkilöiden työturvallisuutta koskevat useat eri lait ja suositukset. Niiden tavoitteena on vähentää kosmetologien työssään käyttämien kosmeettisten valmisteiden ja kemikaalien terveysriskejä. Keskeistä on, että työnantaja vastaa työntekijöidensä työturvallisuudesta. Itsenäinen ammatinharjoittaja vastaa omasta työturvallisuudestaan. Asiakkaan näkökulmasta kauneudenhoitopalvelut kuuluvat kuluttajansuojalainsäädännön piiriin, ja niitä valvovat kuntien valvontaviranomaiset. Kosmeettisia valmisteita koskeva lainsäädäntö on EU-pohjaista. EU:n uusi kosmetiikka-asetus on tullut kokonaan sovellettavaksi alkaen. Asetus edellyttää, että kosmeettiset valmisteet ovat turvallisia ihmisten terveydelle. Ripsien liimaamiseen käytettävät kemikaalit ovat nykyisen tulkinnan mukaan kemikaalilainsäädännön piiriin kuuluvia kemikaaleja eivätkä kosmeettisia valmisteita. Pakkausten tulee täyttää EU:n kemikaalilainsäädännön ja kansallisen kemikaalilain (599/2013) merkintävaatimukset, mikäli liima täyttää vaarallisen luokituksen kriteerit. Tällöin on myös toimitettava käyttöturvallisuustiedote ammattikäyttäjälle ja kemikaali-ilmoitus Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kemikaalituoterekisteriin. Käyttöturvallisuustiedote on asiakirja, jonka perusteella työnantaja huolehtii työntekijän terveyden suojelusta vaarallisia kemikaaleja käytettäessä. Kemikaalin jakelija on velvollinen huolehtimaan mm. siitä, että vaaralliseksi luokitellun kemikaalin pakkauksen varoitusmerkinnät ovat suomeksi ja ruotsiksi. Työterveyslaitos on antanut rakennekynsien turvallista tekemistä koskevan suosituksen. Suosituksessa on huomioitu erityisesti työntekijän terveyteen vaikuttavia asioita ja oikeanlaisia työtapoja altistumisen ehkäisemiseksi. Työturvallisuuslain (738/2002) mukaisessa työssä työnantaja on velvollinen huolehtimaan työntekijän turvallisuudesta ja terveydestä työssä. Työnantajan tulee ottaa huomioon työhön ja työolosuhteisiin liittyvät seikat. Lain noudattamista valvovat työsuojeluviranomaiset. Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001) säätää työntekijöiden suojelemisesta kemiallisten tekijöiden aiheuttamilta vaaroilta ja haitoilta. Asetuksen mukaan työnantajan on tunnistettava työstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät sekä arvioitava niistä työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle aiheutuvat riskit. Altistumisen arvioinnissa tulee tarvittaessa käyttää hyväksi HTP-arvoja. Ne on esitetty asetuksen liitteessä haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (1213/2011). Jos työnantajalla ei ole riittäviä valmiuksia työn vaarojen selvittämiseen ja arviointiin, käytetään ulkopuolista asiantuntijaa. Työnantaja ei saa käyttää sellaista kemikaalia, josta sillä ei ole käytettävissä riittäviä ominaisuustietoja. 2

3 Ministerin vastaus KK 794/2013 vp Merja Mäkisalo-Ropponen /sd Kauneudenhoitopalveluja valvovat tällä hetkellä kuluttajaturvallisuuslain (920/2011) nojalla kuntien valvontaviranomaiset. Yleisen kuluttajaturvallisuuslain mukaiset valvontaviranomaiset ovat toimivaltaisia silloin, jos kauneudenhoitopalvelun turvallisuus ei kuulu minkään muun lainsäädännön soveltamisalaan. Useimmat kauneudenhoitopalvelut eivät kuulu kuluttajaturvallisuuslain 6 :ssä tarkoitettujen ilmoitusvelvollisten palvelujen joukkoon. Lainsäädännössä niitä ei ole katsottu yleisesti sellaisiksi kuluttajapalveluiksi, joihin liittyy merkittäviä riskejä. Kauneudenhoitopalvelut eivät yleensä ole kuntien suunnitelmallisen valvonnan piirissä. Valvonta on lähinnä reaktiivista. Kauneushoitoloiden hygieniaoloja valvotaan terveydensuojelulain (763/1994) nojalla. Kauneudenhoitopalvelut kuuluvat nykyisen lainsäädännön puitteissa kuluttajansuojalainsäädännön piiriin. Tästä lainsäädännöstä ja siten myös kosmetologeilta vaadittavaan pätevyyteen ja toiminnan luvanvaraisuuteen liittyvistä kysymyksistä vastaa työ- ja elinkeinoministeriö. Helsingissä 22 päivänä lokakuuta 2013 Peruspalveluministeri Susanna Huovinen 3

4 Ministerns svar Till riksdagens talman I det syfte som anges i 27 i riksdagens arbetsordning har Ni, Herr talman, till den minister som saken gäller översänt följande skriftliga spörsmål SS 794/2013 rd undertecknat av riksdagsledamot Merja Mäkisalo-Ropponen /sd: Vilka åtgärder kommer man att vidta för att de hälsorisker som orsakas av strukturnaglar och ögonfransförlängningar minskas, att behörighet ska krävas av dem som utför dessa och att verksamheten görs tillståndspliktig? Som svar på detta spörsmål anför jag följande: Flera olika lagar och rekommendationer gäller säker användning av kosmetiska produkter och arbetssäkerheten för personer som använder produkterna. Syftet med dessa är att minska hälsoriskerna med de kemiska produkter och kemikalier som kosmetologer använder i sitt arbete. Det centrala är att arbetsgivaren ansvarar för arbetssäkerheten för sina arbetstagare. Självständiga yrkesutövare ansvarar för sin egen arbetssäkerhet. Ur klientens synvinkel omfattas skönhetsvårdstjänster av konsumentskyddslagstiftningen, och tillsynen över dessa utövas av de kommunala tillsynsmyndigheterna. Lagstiftningen om kosmetiska produkter är EU-baserad. EU:s nya kosmetikaförordning har tillämpats fullt ut sedan Förordningen förutsätter att kosmetiska produkter är säkra för människans hälsa. De kemikalier som används för att limma fast ögonfransar är enligt nuvarande lagstiftning kemikalier som omfattas av kemikalielagstiftningen, inte kosmetiska preparat. Förpackningarna ska uppfylla kraven på märkning i EU:s kemikalielagstiftning och den nationella kemikalielagen (599/2013), om limmet uppfyller kriterierna för att klassas som farligt. Då ska även ett säkerhetsdatablad distribueras till professionella användare och en kemikalieanmälan lämnas till Säkerhets- och kemikalieverkets kemikalieproduktregister. Datasäkerhetsbladet är ett dokument med hjälp av vilket arbetsgivaren skyddar arbetstagarens hälsa när farliga kemikalier används. Distributören av kemikalier är skyldig att bl.a. se till att varningsmärkningarna på förpackningarna för kemikalier som klassats som farliga är skrivna på finska och svenska. Arbetshälsoinstitutet har gett en rekommendation om hur man på ett säkert sätt gör strukturnaglar. Rekommendationen har beaktat särskilt aspekter som påverkar arbetstagarens hälsa och rätta arbetsformer för att undvika exponering. I fråga om arbete i enlighet med arbetarskyddslagen (738/2002) är arbetsgivaren skyldig att se till arbetstagarens säkerhet och hälsa i arbetet. Arbetsgivaren ska iaktta omständigheter med anknytning till arbetet och arbetsförhållandena. Arbetarskyddsmyndigheterna övervakar att lagen följs. Statsrådets förordning om kemiska agenser i arbetet (715/2001) föreskriver om att skydda arbetstagare mot risker och skador i arbetet som förorsakas av kemiska agenser. Enligt förordningen ska arbetsgivaren identifiera de olägenheter och riskfaktorer som förorsakas av arbetet och arbetsförhållandena samt bedöma de risker för arbetstagarens säkerhet och hälsa som farorna medför. Vid bedömning av exponeringen ska HTP-värden utnyttjas vid behov. De har presenterats i bilagan till förordningen om koncentrationer som befunnits skadliga (1213/2011). Om arbetsgivaren inte har tillräcklig förmåga att utreda och bedöma farorna med arbetet används en 4

5 Ministerns svar KK 794/2013 vp Merja Mäkisalo-Ropponen /sd utomstående sakkunnig. Arbetsgivaren får inte använda en kemikalie om vars egenskaper han eller hon saknar tillräckliga uppgifter. Tillsyn över skönhetsvårdstjänster utövas för närvarande av de kommunala tillsynsmyndigheterna med stöd av konsumentsäkerhetslagen (920/2011). Tillsynsmyndigheterna enligt konsumentsäkerhetslagen, som är en allmän lag, är behöriga när säkerheten av skönhetsvårdstjänster inte hör till tillämpningsområdet för någon annan lagstiftning. De flesta skönhetsvårdstjänster hör inte bland de anmälningspliktiga tjänster som avses i 6 i konsumentsäkerhetslagen. I lagstiftningen överlag har de inte ansetts som konsumenttjänster som är förknippade med betydande risker. Skönhetsvårdstjänster omfattas i allmänhet inte av kommunernas systematiska tillsyn. Tillsynen av dem är främst reaktivt. De hygieniska förhållandena vid skönhetssalongerna övervakas med stöd av hälsoskyddslagen (763/1994). Skönhetsvårdstjänsterna omfattas inom ramen för nuvarande lagstiftning av konsumentskyddslagstiftningen. För denna lagstiftning och därmed för frågor med anknytning till behörighet som ska krävas av kosmetologer och tillståndspliktig verksamhet ansvarar arbets- och näringsministeriet. Helsingfors den 22 oktober 2013 Omsorgsminister Susanna Huovinen 5