Luontoselvitysten tason arviointi: Kommenttipuheenvuoro kunnan viranhaltijan näkökulmasta

Transkriptio

1 Luontoselvitysten tason arviointi: Kommenttipuheenvuoro kunnan viranhaltijan näkökulmasta Heli Jutila Hämeenlinnan kaupunki, Viranomaispalvelut Tieteiden talo

2 Johdanto Luonnonsuojeluvaliokunnan laatima teksti on ansiokas. Luontoselvityksiä kaavoituksen pohja-aineistoksi, hankkeiden (ympäristö- ja maa-aineslupa sekä vesistökunnostukset) ja hoito- ja käyttösuunnitelmien pohjaksi Luontoselvitysten taso vaihtelee Ei ole tarpeettomia luontoselvityksiä Kattava luonnonolojen kuvaus, teksti, valokuvat, kartat

3 Tausta-aineistot: valmiina oleva tieto ja sen käyttökelpoisuus Natura-kartoitukset Uhanalaisten lajien selvitykset, tiedot rekistereistä Muut valtion ympäristöhallinnon tai Metsähallituksen selvitykset Kuntien luontoselvitykset: usein kaavoihin liittyviä, harmaata kirjallisuutta Harrastajien laatimat selvitykset, joita julkaistu mm. lintulehdissä, kasvilehdissä (Kanta-Hämeen linnut, Pulsatillan retkimuistiinpanot) Opinnäytetyöt (paikallisbibliografiat, oppilaitosten rekisterit) Atlasaineistot Luonnontieteellisestä keskusmuseosta Yliopistojen tutkimukset Alueen luonnontuntijoiden, ympäristöviranomaisten haastattelu Sähköiset havaintoarkistot (lajitietokeskus, tiira, Sienipolku ) Ikä, kattavuus

4 Perusta Luontoselvittäjillä riittävä lajin- ja luontotyyppien tuntemus Yleisluontoselvitys (luontotyypit, riittävä lajintuntemus keskeisistä lajiryhmistä, kasvit, käävät, linnut, perhoset) Tutkittava lajiryhmä (esim. kasvillisuusselvityksessä putkilokasvit tunnettava lajilleen lukuun ottamatta joitain hankalimpia sukuja kuten voikukat ja keltanot; sammalista tulisi tuntea ainakin metsä- ja suotyyppien määrittämisen kannalta keskeiset lajit) Raportissa esitetty työhön osallistuneet Oikea ajankohta Riittävästi aikaa tehtävän suorittamiseen, kyky ja halu liikkua alueella Taustatietojen riittävä keruu Raportoinnin huolellisuus Luonnonsuojeluun ja kaavoitukseen liittyvä lainsäädännön tuntemusta

5 Kasvillisuusselvitys Kasvillisuustyypit kartoille (lyhentein tai symbolein), niiltä valtalajit (peittävimmät ja yleisimmät); kuvailevia suureita tarkentamaan kasvillisuustyyppiä (esim. kosteusolot, kaltevuus, kivisyys, sammaleisuus, ruohoisuus, rehevyys, pölyisyys, leväisyys, puuston rakenne, lahopuun määrä, alueen luonnontilaisuus, kuluneisuus, alueen hoitotekijät); eri kasvillisuustyypeissä keskeisiä eri ryhmien lajit: lehdoissa ja niityillä putkilokasvit, soilla sammalet, kallioilla sammalet ja jäkälät, järvissä vesikasvit Kasvillisuustyyppejä löytyy mm. suo- ja metsätyyppejä esittelevästä kirjallisuudesta; yleiskatsaus kaikkiin tyyppeihin on mm. Toivonen & Leivo 2003; perinnebiotoopeille oma tyypittely; kts. Liitteen listaus Kasvillisuuskuvio rajataan huomioiden mm. kasvillisuuden fysiognomia, lajisto, alueen yhtenäisyys, ekologiset tekijät, maankäyttö, kallio- ja maaperä, topografia Suojeltavat luontotyypit

6 Kasvillisuusselvitys Lomake / muistivihko, nauhuri, kämmenmikro (paristot / lataus!), GPS Putkilokasvilajisto kirjataan mahdollisimman täydellisenä koko alueelta; osa-alueittain valtalajit, luonnehtijalajit ja huomionarvoiset Uhanalaiset ja harvinaiset lajit (direktiivilajit, erityisesti suojeltavat, vastuulajit, avainlajit); huomioitava elinympäristö ja puskurialue niiden osalta lasketaan versojen määrä tai kartoitetaan kasvuston laajuus, arvioidaan lajin säilymismahdollisuudet kohteella, seuralaislajien kartoitus peittävyyksineen

7 Kasvillisuusselvitys Raportointi /Menetelmät Käytetyt tietolähteet, lähtötiedot Tutkimusmenetelmät ja tarkkuus Tarkastetut kohteet (kartoillakin) Tutkimusajankohta, käytetty aika Kartoittajat, kerätyt näytteet, määritysten varmistus, muut asiantuntijat, kasvinäytteiden sijoituspaikka Käytetty luonto- ja kasvillisuustyyppien nimistö Putkilokasveista käytetään usein tekstissä suomenkielisiä nimiä (taulukoissa tieteelliset nimet)

8 Kasvillisuusselvitys Raportointi / Tulokset Alueen lyhyt yleiskuvaus, joka sisältää yleiskartan Osa-alueittaiset kuvaukset: Luonto- ja kasvillisuustyypin laajuus ja edustavuus sekä arvo, valtalajit, puusto suureet tms. riippuen luontotyypistä harvinaisuudet, suojeltavat lajit koord. suositus kaavamerkinnäksi, osa-aluekartat Arvokkaiden luontokohteiden kuvaus korkeimmasta arvoluokasta alkaen rajaus, uhkatekijät, hoito- ja käyttösuositukset, koordinaatit, Osa-alueiden kasvisto lajilistat taulukkoina tai liitteessä Uhanalaiset ja suojeltavat lajit: laji- tai koostekarttoina, arvo, uhkatekijät, hoito- ja käyttösuositukset, koordinaatit, viitteet

9 Kääväkässelvitykset Hyviä indikaattoreita, melko rajallinen lajimäärä, hyviä oppaita Lahopuun, vanhan metsän indikaattorit Esim. Ahveniston kääväkässelvitys

10 Linnustoselvitykset Keväällä pesinnän alkaessa, alkukesällä Vesilinnut, varpuslinnut, yölaulajat Vakioidut tutkimusmenetelmät Linja- ja paikkalaskennat Paljon taustatietoa ja tietoa harrastajilla

11 Nisäkässelvitykset Yleensä laji- tai ryhmäkohtaisia Liito-orava ja lepakot tavallisimmat, sillä lajit uhanalaisia tai suojeltuja Asutut, tunnetut, hylätyt reviirit; potentiaaliset ympäristöt, kulkureitit Kuntakohtainen yleiskartoitus Tietoja: ympäristöhallinto, luonnontieteelliset museot, yliopistot, RKTL, MTT, Metla riistaneuvojat, LYL pöllöselvitysten yhteydessä pikkunisäkästietoa, harrastajat

12 Kalat, matelijat, sammakkoeläimet Kalastoselvitys; koekalastus Nordicverkoin, nuottaukset, sähkökalastukset Saaliskirjanpito Koeravustus Matelijat ja sammakkoeläimet: atlas

13 Hyönteiset Bioindikaattoritutkimukset perhosilla Uhanalaisselvitykset Päiväperhoset parhaiten tutkittu ryhmä Soveltuvat hyvin selvityksiin ja seurantaa varsinkin avoimissa ja puoliavoimissa ympäristöissä, joita taajamat usein ovat Kovakuoriaiset Monilajinen ryhmä, ongelmana tuntijoiden rajallisuus Mm. lahopuuindikaattoreita Sudenkorennot Helposti tunnettavia, lajimäärä pieni Muut vesihyönteiset Surviaissääsket vesistöjen rehevöityneisyystutkimukissa Muut hyönteiset Perinnebiotoopeilla käyttökelpoisa mm. heinäsirkat, hepokatit, luteet ja kaskaat, kukkakärpäset, kimalaiskärpäset ja petokärpäset Vakioidut tutkimusmenetelmät monille ryhmille

14 Luontoselvitykset kuntakaavoissa Luontoselvityksiä tilaavat usein kaavoittajat; fiksuimmat ovat yhteydessä ympäristöpuoleen ennen tilaamista; tilaajan tulee olla asiaan perehtynyt, jotta kohteelle olennaiset asiat selvitetään. Luontotyypit, kasvillisuus ja putkilokasvilajit ovat selvityksen keskeinen osa; direktiivilajeista yleisimmin liito-oravat, lepakot Luontoselvityksiin käytetty rahoitus on niukentunut viime vuosina voimakkaasti: Niukimmillaan selvitetään lähinnä liito-oravan esiintyminen. Toisinaan selvitetään vain rakennettavaksi suunniteltavat alueet. Kaavan luontoselvityksen tulisi sisältää tai mahdollistaa vaikutusten arviointi; suositukset alueiden kaavamerkinnöistä, käytöstä Jatkossa luontoselvitysten laatuvaatimuksista tulisi säätää tarkemmin Puutteelliset selvitykset ovat olleet yleensä väärään vuodenaikaan tehtyjä

15 Miten luontoselvitysten tieto huomioidaan kaavoissa? Selvityksillä on vaikutusta kaavaratkaisuihin ja luontonäkökulma on lisääntynyt kaavoituksessa n. 20 vuotta sitten vallinneeseen tilanteeseen verrattuna Vaikutusten arvioinnissa luontoselvitysten tiedon merkitys vielä melko vähäinen; vaikutusalue ei välttämättä kaava-alue Lakisääteiset luontoarvot huomioidaan maankäytön suunnittelussa (Natura, Lsalueet, erityisesti suojeltavat ja direktiivilajit) Uhanalaiset luontotyypit ja lajit sekä paikallinen luonnon monimuotoisuus huomioidaan, jos muita käyttöpaineita ei ole; vastaavasti tässä vielä paljon parannettavaa Kaavamerkintöihin ei uskalleta tai haluta laittaa suojeluvarauksia, koska pelätään muutoksia maan arvoon, alueen kehittämisen vaikeutumista ja YM ohjeet Luontoarvoja kuvataan kaavaselostuksessa, mutta kaavakartalla merkintöinä ja määräyksinä paljon vähemmän Esim. liito-orava paperilla huomioon kaavassa, mutta alue hakataan kaavaprosessin jälkeen kunnan metsähoidon toimesta (esim. MY alue eikä maisematyölupaa haeta)

16 Arvokkaat luontotyyppikohteet asemakaavamerkinnät luo - SL jalopuumetsikkö kalliomäen laki ja kalliorinteen kuloalue Irina Pohjola

17 Luontoselvitykset ympäristö- ja maa-ainesluvissa Erityisesti suojeltavien lajien selvitykset kuten hämeenkylmänkukka Direktiivilajien selvitykset kuten liito-orava, lepakot, viitasammakko, täpläverkkoperhonen Vesilain suojaamien kohteiden kuten lähteiden ja lampien selvitykset; miten maa-ainestenotto tai pohjavedenotto vaikuttaa pohjaveden korkeuteen ja laatuun alueella oleviin luontotyyppeihin Joskus myös luontotyyppien selvityksiä Luontoselvitykset tulee tehdä ennen kuin alueella aloitetaan toimintaa tai valmistellaan sitä esim. poistetaan elävää maakerrosta; pitää olla mekanismi, jolla tällainen ennakointi, eväisi mahdollisuuden maaaines- tai ympäristölupaan pitkäksi aikaa; vielä pidempään karanteeniin tulisi joutua, jos on ottanut maa-aineksia ilman lupaa

18 Luontoselvitykset ympäristö- ja maa-ainesluvissa Luontoselvittäjät ovat toiminnanharjoittajan palkkaamia; tämän intressi huolellisen luontoselvityksen laatimiseen on yleensä heikko. Hyväkin luontoselvittäjä pyrkii miellyttämään maksajaa, jotta töitä riittää; Toiminnanharjoittajan tulisi maksaa luontoselvityksen summa viranomaiselle, joka hankkisi laadukkaan esim. sertifioidun luontoselvittäjän; Mahdollistaisi tilaajaosaamisen kehittämisen ja nostaisi laatua. Viranomaisen rima hylätä luontoselvitys on erittäin korkealla; lähinnä tapahtuu, jos selvitys on toteutettu väärään vuodenaikaan tutkittavan asian kannalta Tuomioistuimille välttäväkin luontoselvitys kelpaa: siinä on vaikea puhua laadusta -> lainsäädännössä tulee selvemmin määritellä riittävän luontoselvityksen kriteerit Hyvää: Nykyisin sentään toisinaan vaaditaan luontoselvityksiä

19 Luontoselvitykset vesilain mukaisissa hankkeissa Direktiivilajit IVa kuten viitasammakko, täplälampikorento, lepakot Lintudirektiivin lajit Selvitykset laajemmalta alueelta kerralla esim. Vanajavesi Kunnostustoimet kohdistetaan direktiivilajien esiintymisalueiden ulkopuolelle tai haetaan lupaa poiketa Vesilain intressivertailu

20 Hyväkin luontoselvitys voi olla riittämätön Luontoselvittäjällä on asiantuntemusta tiettyihin eliöryhmiin ja aikaa kohteella on käytetty melko paljon Kartoittaja ei ole huomioinut toiminnan koko vaikutusaluetta Perusselvitys putkilokasvien ja lintujen osalta on melko hyvä, luontotyyppien ja hyönteislajiston selvitys on puutteellinen, vaikka on tunnistettu merkittäviä arvoja Arvio toiminnan vaikutuksista on ruusuinen - > Luontoselvittäjän tulisi tunnistaa tilanne, jossa jatkoselvitykset ovat tarpeen. - Tulisi olla koulutusta ja ohjeistusta luontoselvitysten laadun parantamiseksi Tunnista arvokas luontokohde! Arvoluokittelu Perusteet arvottamiseen

21

22 Kenen havainnot ovat uskottavia? Tulee perustua ammattitaitoon ELY-keskuksen henkilöstöllä ei automaattisesti ole kykyä Sertifiointi ei saa toimia niin, että ne henkilöt, jotka ovat koulutuksella ja kokemuksella hankkineet korkean osaamistason luontoalalla eivät enää olisikaan kelpoisia. Luontoselvityksissä tulee huomioida muutkin luotettavat tiedot kuin ELY:n rekisterien tiedot Mihin tuomioistuimet perustavat luotettavuuden? Niille ELY on aina oikeassa, vaikkei olisikaan; osaamistasoa myös tuomioistuimissa tulisi huomattavasti nostaa.

23 Miten saadaan luontotiedot yhteen järjestelmään? Lajitietokeskushanke Kaavoituksen ja hankkeiden luontoselvitysten tiedot tietokantoihin SAKTI-järjestelmä ja vst. Metsähallituksen ja ympäristöhallinnon järjestelmät Luontoselvitykset ovat julkisia

24 Luontokartoittajien sertifiointi Ympäristönäytteenottajien sertifikaatti Luontokartoittajan ammattitaitoa ei saavuta muutamalla kurssilla, vaan siihen tarvitaan vuosien koulutus ja kokemus Sertifikaatin hankkiminen ja täydennyskoulutus maksavat; hyvät itsenäiset toimijat ja kunnat eivät pysty maksamaan; isot konsulttifirmat pystyvät; ei tule luoda järjestelmää, jossa yrityksen sertifikaatti piilottaa kokemattomat maastotyöntekijät Ilmaista tai huokeahintaista koulutusta luontokartoittajille ja tilaajille Lainsäädännön kehittämisen tulee tukea luontoselvitysten laadun parantamista Luontoselvityksiin liittyvää koulutusta myös kaavoittajille, hankkeistajille, rahoittajille, tuomioistuimille