Julkaisijana RATKES ry RATKES 4/ RATKAISU- JA VOIMAVARASUUNTAUTUNEIDEN MENETELMIEN UUTISLEHTI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Julkaisijana RATKES ry. 15.12.1998 RATKES 4/ 1998 1 RATKAISU- JA VOIMAVARASUUNTAUTUNEIDEN MENETELMIEN UUTISLEHTI"

Transkriptio

1 Julkaisijana RATKES ry RATKAISU- JA VOIMAVARASUUNTAUTUNEIDEN MENETELMIEN UUTISLEHTI

2 RATKES -lehti 4/98 N:o 4 / 98 ( ) Julkaisija RATKES - ratkaisu- ja voimavarasuuntautuneiden menetelmien edistämisyhdistys (ry.) Päätoimittaja Merja Iso-Aho Toimitusneuvosto Ben Furman, Lauri Heikkilä, Anneli Litovaara Taitto Timo Rytkönen sähköposti: puh: tai Ratkesin postiosoite: Paula Romula/ PL 56, Helsinki Internetissä Ratkesin kotisivu: Ratkesin kotisivua ylläpitää: webmaster Lasse Salmi Ratkes-lehden artikkeleita saa vapaasti kopioida Yksityiset ja yritykset voivat tilata Ratkes-lehteä liittymättä jäseneksi hintaan 100mk/vuosi ilmestyy neljänä numerona v Seuraava numero, tammi-helmikuu 1999 HUOM! JOS HALUAT TIETOA RATKESISTA, TILATA LEHDEN YM. Paula Romula puh/fax: yleinen informaatio, tiedotus Kirsi-Marja Järvinen puh: , fax: jäsenrekisteri, jäseneksi liittymiset,osoitteenmuutokset, jäsenmaksut. RATKESIN postiosoitteeseen PL 56, HKI Jäseneksi voit liittyä myös kotisivultamme: ( Ensi vuonna lehden ulkoasu muuttuu ja ilmoitushintoja ei vielä päätetty. Ota yhteyttä ilmoituksista Timo Rytköseen puh: tai ) Painopaikka: Yliopistopaino, Helsinki

3 SISÄLTÖ PÄÄTOIMITTAJAN KYNÄSTÄ... 5 RATKESIN ALUEELLINEN TOIMINTA... 7 JUTTUKEPPI KIERTÄMÄSSÄ... 9 Marja Vuorinen PERHOSIA, MÖRKÖJÄ JA VOIMAMIEHIÄ Hilkka Keistinen VAHVEMPAAN VANHEMMUUTEEN VOIMAVARASUUNTAUTUNEIN KEINOIN Irene Pirinen, Jaana Vaittinen ja Tuija Aalto-Sallinen JOULUPUKKI -IHMEKYSYMYKSEN MESTARI! EI KOSKAAN VOI TIETÄÄ, MITÄ ON MUTKAN TAKANA Arja Kettunen ja Erja Vanhala-Koivula Ratkaisukeskeisen terapian tuloksellisuudesta Antti Mattila Ratkaisu- ja voimavarakeskeisen työotteen kehittäminen Vantaalla 51 Elsa Kesti ja Tuula Heinonen Ratkaisukeskeisyyden juuret syvällä perustyössä Vantaalla Patrick Silfverberg ULKOLAISET KOULUTTAJAVIERAAT SUOMESSA VUONNA RATKESIN KUULUMISIA

4 LYHYTTERAPIAN LÄHTEILLÄ ILMESTYNYT SUOMEKSI MIELI-KIRJAT sarjassa! Ratkaisu- ja voimavarakeskeisten menetelmien perusteos Jay Haleyn kirjoittama Milton H. Ericksonin terapiaa käsittelevä klassikko (Uncommon therapy ) Lyhytterapian lähteillä Kustantaja: Lyhytterapia-instituutti Suomennos: Riitta Bergroth Sivuja 309, sidottu Ovh. 160 mk ISBN X Milton H. Erickson ( 1980 ), lääkäri, psykiatri ja hypnotisti on yksi psykoterapian merkittävimmistä uranuurtajista. Hän on legenda, jonka kehittämä kokonaan uudenlainen psykoterapeuttinen ajattelutapa on ollut pohjana modernin lyhytterapian ja perheterapian kehittymiselle. Voidaan hyvällä syyllä sanoa, että Erickson on lyhytterapialle sitä mitä Freud oli psykoanalyysille. LYHYTTERAPIAN LÄHTEILLÄ on teos, joka ei ole vain yhden lukuelämyksen kirja. Se on sekä perusoppikirja terapia- ja auttamistyötä tekeville että vankka lähdeteos, johon voi yhä uudestaan taitojaan syventäen tutustua. Kirjan syvällisin anti on vahva asia-kaslähtöisen työn filosofia, joka oli Ericksonille tunnusomaista: johdonmukainen humanismi ja syvä usko ihmisen kykyyn oppia ja muuttua. "Ihminen tietää ongelmansa ratkaisun -hän ei vain tiedä että hän tietää", oli yksi Ericksonin kuuluisista mietelauseista. RATKESIN LUKIJOILLE ERIKOISTARJOUS! RATKESIN TARJOUS! Tilaan suoraan kustantajalta kpl kirjaa "Lyhytterapian lähteillä" Erikoishintaan 125 mk ( sisältää postikulut) Tilaaja: Puh: Osoite: Postino/pkka: Päiväys: Allekirjoitus: POSTITA TAI FAKSAA: RATKES-yhdistys PL 56, Helsinki FAX:

5 PÄÄTOIMITTAJAN KYNÄSTÄ On aamu.ulkona on yön mittaan satanut puhtaat lumikinokset. Vuosi lähestyy jälleen loppuaan joulun odotuksen myötä. Työni päätoimittajana on myös viime metreillä. Tapio Malinen Porvoosta jatkaa työtä. Ratkes-yhdistys ja Ratkes-lehti syntyivät ratkaisukeskeisestä työstä kiinnostuneiden ja koulutusta saaneiden ihmisten tarpeesta pitää yhteyttä ja saada tietoa ratkaisukeskeisen ajattelun ja työtavan eteenpäin menosta. Yhdistys on nyt toiminut kolme ja puoli vuotta. Tänä aikana on yhdistyksen jäsenmäärä ja lehden lukijakunta koko ajan kasvanut. Toki valtaosa ratkaisukeskeisestä työstä, koulutuksesta ja tutkimustyöstä on saanut ideansa ja kanavoituu aivan muita reittejä kuin yhdistyksen kautta. Yhdistyksellä on kuitenkin oma painoarvonsa muiden, aktiivisesti ratkaisukeskeistä näkökulmaa eri ihmissuhdetyön sektoreilla ajavien, yksityishenkilöiden ja organisaatioiden rinnalla. Ratkes-päivät ovat koonneet ihmisiä yhteen ja pohjoismaiset ratkaisukeskeiset tapaamiset ovat osaltaan avanneet kansainvälisiä yhteyksiä. Koska ratkaisukeskeisen työn kenttä on laaja, toivomme, että jäsenet ja lukijat aktiivisesti muistavat lehteä informaatiolla, uutisilla ja jutuilla uusista ideoista, projekteista, tutkimustyöstä, työtavoista, keksinnöistä, koulutuksista jne. Näin saamme kaikki uutta tietoa ja yhdessä vietyä tätä mainiota toimintatapaa eteenpäin mahdollisimman tehokkaasti. Kiitos kaikille kirjoittajille, jotka vuosien varrella olette antaneet aikaanne, työtänne ja ajatuksianne lehden käyttöön. Olemme Ratkes-lehdessä kiinnostuneita lukijoiden omista kokemuksista ratkaisukeskeisen ajattelun ja työtavan käytössä ja toivomme, että kynnys kirjoittaa lehteen olisi mahdollisimman matala. Meillä on jokaisella omat vahvuutemme, joillekin kirjoittaminen on verissä ja tuntuu tulevan kevyesti, joillekin se on kovaa puurtamista. Mikäli kirjoittaminen tuntuu kovin vaikealta, pyydä toimitusta haastattelemaan itseäsi! Ihastuneita olemme tietysti, kun välillä saamme hyppysiimme pitkälle työstettyä artikkeleita tai käännöksiä ulkomaisista julkaisuista. Liian juhlallisesti emme kuitenkaan ole halunneet ottaa lehden toimittamista, vaan pitää lehteä ruohonjuuritasolla. Tapiolla ja taittajallamme Timolla taitaa myös olla monenlaista uuttakin mielessä lehden tulevaisuutta ajatellen. Oma syksyni on mennyt arkityön kiireisessä vierinässä, missä on se hyvä puoli, ettei ehdi sammaloitumaan, koko ajan hioutuu kaikilta kanteilta. Viime joulun lehdessä kirjoitin perheeseemme tulleista kahdesta kissanpennusta. Nyt ne ovat aikamoisia lötjösiä molemmat. Tietokone natisee uhkaavasti, kun viisi kiloa kissaa hyppää päälle. Nytkin 5

6 saan työntää kissan peräpäätä syrjään näppäimistön päältä, että voin kirjoittaa. Karvat vain pölisevät. Lomailin marraskuun alussa Roomassa. Matkalta jäi mukavia muistoja. Kissoja sieltä olisi vanhan Rooman raunioilta voinut tuoda vaikka matkalaukullisen. Niitä oli joka väriä ja näköä. Roomassa riittää myös kirkkoja. Erityisesti jotkut varhaisten vuosisatojen kirkot olivat kauniita yksinkertaisuudessaan. Aamuisin saattoi nähdä ihmisiä työmatkalla poikkeamassa kirkkoon hetkeksi hiljentymään. Sellainen rauhallinen päivän aloitus jossain muodossa olisi varmaan hyväksi monille. Italiassa muutenkin elämisen rytmi on erilainen. Aamuisin ei ole työhön niin kiire, monet tapaavat ohimennen tuttujaan ja työtovereitaan jo työmatkalla piipahtaessaan aamukahville lähibaariin. Päivällä vietetään lunkisti kunnon ruokatauko ja iltaisin vaikka ihmiset olivat esim. liikkeissä myöhään työssä, perheenjäsenet ja monet sukupolvetkin saattoivat työskennellä yhdessä ja ystävät poikkesivat rupatteleman työn lomassa. Julkinen tila oli enemmän yhteinen olohuone kuin Suomessa. 6 Erikoinen ja puhutteleva paikka oli myös kapusiinimunkkien krypta. Vuonna 1631 he muuttivat luostarinsa uuteen paikkaan ja toivat mukanaan aiemmin kuolleiden munkkiveljien luurangot vanhan luostarinsa hautausmaalta. Vuosien saatossa he loivat luostarikirkkonsa alle kryptan, jonka he koristivat kuolleiden luista rakennetuilla veistoksilla ja ornamenteilla, jotka kuvaavat kristiuskon sanomaa. Siellä on myös joitakin luurankoja puettuna kapusiinimunkkien hupulliseen kaapuun lepäämässä hiljaisina ja juhlallisina luupieluksilla. Tänne munkit kokoontuivat joka ilta rukoilemaan ja mietiskelemään ennen levolle menoa. Voisi ajatella, että tällainen paikka on hyvinkin korni. Munkit halusivat kuitenkin näin kunnioittaa kuolleitaan ja samalla muistuttaa itseään elämän katoavaisuudesta. Sellaisia kuin te olette, me olimme kerran. Sellaiseksi kuin me nyt olemme, olette tekin kerran tuleva. Joka kirkossa oli mahdollisuus rippiin. Mietin, että rippituoli voi hyvinkin olla ruohonjuuritason helpotuspaikka katolisissa maissa monille. Voisi olla hyvä, jos meillä olisi nykyistä runsaammin samanlaisia arkisia, helposti tavoitettavia, paikkoja, jossa ihminen voisi tavoittaa kuuntelijan. Katolisessa ripissä on tietysti vielä se hyvä puoli, että jos todella uskoo ripin jälkeisen sovitustyön hyvittävän pahat teot, on se varmaan hyvin vapauttavaa eikä ihmisen tarvitse kantaa syyllisyyden taakkoja. Varmasti ratkaisukeskeisessä työssä myös käytetty hyvityksen idea toimii samalla tavoin. Hyvää jatkoa Ratkes-lehdelle Tapion luotsauksessa. Suuret kiitokset jälleen kerran Timo Rytköselle lehden taitosta ja kuvituksesta. Hyvää Joulun Aikaa ja Uutta Vuotta kaikille! Merja Iso-Aho

7 RATKESIN ALUEELLINEN TOIMINTA Etsiessäsi kontakteja alueesi muihin ratkaisukeskeisiä työtapoja käyttäviin ihmisiin, ota yhteyttä ja tule tilaisuuksiin: PORIN - RAUMAN SEUTU yhteyshenkilö: Teija Saine puh (k): (t) tai OULUN ALUE lastenpsykiatri Hilkka Keistinen puh: ja rehtori Tarja Vitikka, Iin kansalaisopisto puh ! KOUVOLAN ALUE Eija Vanhala-Koivula puh: tai p: (Kuusankosken al.sair./keskus) ETELÄINEN KYMENLAAKSO Kotkan perheneuvola, Irene Pirinen, Jaana Vaittinen tai Lotte Soini puh Ratkaisuhenkisiä ihmisiä on kokoontunut jo kesästä lähtien. Seuraava kokoontuminen: 9.3. klo Vanhempi - lapsikeskuksessa, os. Eräpolku 8,Kotka TURKU Turun nuorten turvatalon työntekijöiden kautta. Osoite on Kärsämäentie 48, Turku. Puh , fax JYVÄSKYLÄN-ÄÄNEKOSKEN SEUTU Erkki Tourunen, Härkäkorventie 184, Huutomäki p: HELSINGIN ALUE Helsingissä ota yhteyttä RATKESin hallituksen jäseniin.ks. Ratkesin kuulumisia -palstalta yhteystiedot. PORVOO Anita Björkestam puh TAMPEREEN ALUE Lasse Salmi puh tai tai Kirsi Koponen, Metsolan perhetukikeskus puh Lisäksi sähköpostisoite: VANTAAN ALUE Vantaalla on aloittanut ratkaisukeskeinen ryhmä, yhteyshenkilö Merja Taipale, Viertolan vastaanottokoti p: ETELÄ-POHJANMAAN ALUE Tommi Hautaniemi puh: fax: Esa Nordling puh: JOENSUU ALUE Joensuun alueelle on saatu uusi yhdyshenkilö: Arto Kyllönen Kalevankatu 10 D Joensuu puh(k) ,(t)

8 8

9 JUTTUKEPPI KIERTÄMÄSSÄ - kokemuksia vertaistoiminnasta mielenterveystyössä Marja Vuorinen Kehittämispäällikkö, Mielenterveyden Keskusliitto Kerrotaan, että kun intiaanit entisinä aikoina kokoontuivat leiritulien ääreen kertomaan tarinoita ja jakamaan kokemuksia, heillä oli käytössään juttukeppi puheenvuorojen jakamista varten. Juttukeppi oli puukapula, joka kiersi nuotion ympärillä istujien kädestä käteen. Se, jolla oli keppi, sai puhua niin kauan kuin tarvetta oli. Muiden oli oltava hiljaa, kunnes vuoro ja juttukeppi siirtyi seuraavalle. Oma-apuryhmät ovat nuotiotulia, joille ihmiset tulevat taipaleiden takaa. Nuotiotulilla voi kuulla tarinoita niiltä poluilta, jotka ovat nuotiolle johtaneet ja niistä kumppaneista, joita matkanvarrella on tullut vastaan. Jonkun varoitukset suonsilmäkkeistä ovat avuksi toiselle. Joku, joka luuli maastoa ylitsepääsemättömäksi, voi kuulla, mistäpäin polkuja saattaisi löytyä. Joku matkakumppanikin, ainakin osaksi matkaa, voi nuotiolta lähteä mukaan. näyttäneet melkein kokoilta, mutta pienemmilläkin hiilloksilla on kerrottu tarinoita, joista on ollut evästä matkan varrelle. Mielenterveyden Keskusliitto ry. käynnisti mielenterveyskuntoutujien omaapuprojektin vuonna Tarkoituksena on oma-aputoiminnan ja muiden oman elämänsä asiantuntijuuden hengessä toimivien työ- ja toimintamuotojen kehittäminen ja edellytysten luominen toiminnalle mm. tiedotuksella, koulutuksella ja julkaisuilla. Ensimmäisenä ja tärkeimpänä tavoitteena oli perustaa mielenterveysongelmia kokeneiden itsensä vetämiä omaehtoisia pienryhmiä. Ryhmien toiminta-ajatus perustuu mahdollisuuteen jakaa kokemuksia ja oppia selviytymiskeinoja sellaisten ihmisten kanssa, joilla on omaa kokemusta mielenterveysongelmista kuntoutumisesta. Maasto on nuotioiden ympärillä vielä paljolti kartoittamatonta, mutta metsänkävijät tietävät, että kokeneiden kulkijoiden kertomukset ovat vanhentuneita karttoja luotettavampia. Nuotiotulia on syntynyt viime vuosina useita. Toiset niistä ovat kauempaa Projekti on vuoteen 1997 mennessä huomattavasti laajentunut alkuperäisestä ja synnyttänyt erilaisia alahankkeita. Liiton jäsenyhdistyksissä toimivissa oma-apuryhmissä toimii nyt useita satoja ihmisiä eri puolilla maata. 9

10 KENSINGTON CONSULTATION CENTRE, LONDON & SUNDERLAND UNIVERSITY SYSTEMIC MANAGEMENT II Finnish Course Koulutusohjelma esimiehille, henkilöstön kehittäjille ja konsulteille käynnistyy maaliskuussa Kouluttajina Christine Oliver ja Graham Brittain/KCC ja työskentelykielenä on englanti. Systeemistä ajattelua ja menetelmiä sovelletaan organisaatioiden ja työyhteisöjen johtamisessa ja kehittämisessä. Infotilaisuus Helsingissä Ilmoittautumiset ja lisätietoja Odeco, Väinönkatu 11 A, Jyväskylä puh , fax tai 10

11 MITÄ ON VERTAISTUKI? Vertaistuki on toimintaa, jossa samassa elämäntilanteessa elävät tai samoja elämänkohtaloita läpikäyneet tukevat toisiaan. Vertaistuen voi sanoa olevan omaehtoista, yhteisöllistä tukea sellaisten ihmisten kesken, joita yhdistää jokin sosiaalisen tuen tarvetta lisäävä, yhteiskunnan poikkeavaksi määrittelemä kohtalonyhteys. Oma-apuryhmät ovat vapaamuotoisia, tavoitteellisia keskusteluryhmiä, joissa on keskimäärin 5-8 jäsentä ja joissa käsitellään ryhmäläisille yhteisiä aiheita. Ryhmät ovat maksuttomia ja niiden vetäjät ovat vapaaehtoisia, Ryhmien toiminta perustuu tasavertaisuuteen ja luottamuksellisuuteen. Niihin osallistuminen ei edellytä lääkärin lähetettä tai diagnoosia, ryhmään tulon syyksi riittää oma subjektiivinen kokemus mielenterveyden ongelmista. Oma-aputoiminta eroaa perinteisestä auttamistyöstä, sekä vapaaehtoisesta että viranomaisavusta siinä, että oma-aputoiminnassa ei ole auttajia ja autettavia.. Oma-aputoiminta ja vapaaehtoistyö eroavat myös siinä, että vapaaehtoisauttajan roolin määrittelee aina joku ryhmän ulkopuolinen, kun taas oma-aputoiminta syntyy ryhmästä itsestään käsin ja saa käyttövoimansa ryhmän sisältä....tällainen ryhmä, jossa ei ole hoitajia lainkaan sopii paremmin minulle. Ryhmäläiset avautuvat paljon paremmin ja puhuvat henkilökohtaisemmista asioista, kun on pelkkiä kohtalotovereita. Kehtaa puhua sellaisistakin asioista, joista ei puhuta edes omalle terapeutille. MIKÄ OMA-APURYHMÄSSÄ AUTTAA? Mielenterveyden Keskusliiton omaaputoiminnasta on tehty tutkimuksia ja selvityksiä ja laajempia tutkimuksia on työn alla. Oma-aputoiminnassa ihmiset kokeneet itseään auttaviksi ainakin kolme asiaa: kokemuksen siitä ettei ole kysymystensä kanssa yksin, tasavertaisuuden kokemuksen muiden kanssa sekä mahdollisuuden auttaa itse muita. Terävästi vertaisryhmän hyödyn kiteytti ryhmäläinen, joka perusteli epäuskoiselle vaimolleen, miksi masentuneiden ryhmään osallistuminen auttaa masennukseen:... no se on se synergiaetu... RATKAISUKESKEISEN TYÖSKEN- TELYN OPETTELU KOULUTUK- SEN PERUSTANA Oma-aputoiminnnalle on luotu koulutusohjelma, joka koostuu perus- ja jatkokursseista sekä erilaisista tapaamisista.. Koulutuksen sisällöllisen rungon muodostavat myönteisen ajattelun ja ratkaisukeskeisten työ- ja ryhmänvetomenetelmien opettelu. Ns. ratkaisu- ja voimavarakeskeinen ajattelu on osoittautunut toimivaksi työkaluksi ryhmien vetämisessä. Kouluttajina toimi aluksi pelkästään alan ammattikouluttajia. Ryhmistä saadun kokemuksen myötä on kouluttajarenkaaseen liittynyt itse mielenter- 11

12 veysongelmia kokeneita ja niistä kuntoutuneita ihmisiä. Ratkaisukeskeisten työmenetelmien opiskelu on innostanut jatkuvasti kursseille tulijoita. Perusasioita on suhteellisen helppo opettaa eivätkä ne vaadi erityistä pohjakoulutusta. Kursseilla on myös käytetty paljon käytännön harjoittelua ratkaisuhenkisestä asiakastyöstä ja ryhmän ohjauksesta. Ryhmätoiminnassa syntyneiden kokemusten ja kansainvälisten julkaisujen pohjalta on julkaistu omaapuryhmän perustajan opas Hyvä juttu - perustamme oma-apuryhmän sekä Yhdessä eteenpäin - omaaputoiminnan työkirja, joka sisältää ratkaisukeskeisiä vinkkejä, tehtäviä ja harjoituksia ryhmien toimintaan ja muuhunkin vapaaehtoiseen työhön. Oma-aputoiminnan keskeisimpiä yhteistyötahoja ovat olleet avohoidon yksiköt, joille on tiedotettu ryhmien käynnistymisestä ja toiminnasta ja joiden tehtävä on ollut ohjata mielenterveyskuntoutujia ryhmiin. Julkisen mielenterveystoimen kiinnostus toimintaa kohtaan on kasvanut koko ajan. Kun ryhmiä aluksi käynnistettiin pelkästään paikallisyhdistysten sisällä, ovat viimeaikoina aloitteentekijänä olleet usein myös julkiset toimijat, jotka ovat halunneet luoda mahdollisuuksia oma-aputoiminnalle myös julkisen tuen turvin. 12 Yhteistyö on ollut erilaista eri paikkakunnilla. Jossain mielenterveystoimi suhtautuu potilastoimintaan edelleen varauksellisesti, jopa epäillen, toisaalla taas ryhmään tullaan avohoidon työntekijän kehoituksesta, miltei lähetteellä. Oma-aputoiminnan kehittämishankkeen myötä perustettiin vuonna 1996 myös liiton piirissä toimiva Suomen Moniääniset yhdistys, jonka ääniryhmiä toimii eri puolilla maata, lisäksi erikoissairaanhoidon yksiköt ovat viime aikoina perustaneet työntekijöiden vetämiä ääniä kuulevien ryhmiä omiin toimipisteisiinsä. Eniten kiinnostusta herättävät tällä hetkellä Mieli maasta ryhmät, joita toimii tällä hetkellä n. 15:lla paikkakunnalla. Mieli maasta toimintaa organisoi Mielenterveyden Keskusliitto sekä sen yhteydessä toimiva Mieli maasta yhdistys, jonka tehtävä on mm. tarjota vertaistukea masennuksen kanssa kamppaileville. VERTAISTOIMINNAN HAASTEET Keskustelu mielenterveydestä on vähitellen muuttamassa muotoaan. Kun aiemmin puheenaiheita olivat mm. palvelujen riittävyys tai alueellinen kattavuus sekä erilaisten hoitotyön mallien paremmuus, ovat kaikki mielenterveystyön ulottuvuudet ja lähtökohdat nyt joutumassa uudelleenarvioinnin kohteeksi. Oma-apuryhmissä käyvien ihmisten säännöllisesti esittämät kuvaukset siitä, mikä oma-aputoiminnassa auttaa, sisältävät viestin koko hoitoideologiasta. Saa olla oma itsensä, Ei tarvitse esittää mitään ja tuntee olevansa arvokas ihminen sisältävät myös kritiikin julkisia mielenterveyspalveluja kohtaan Kyse on toiminnan

13 arvoperustasta, asiakkuudesta ja toiminnan lähtökohdista. Esimerkiksi Eero Riikosen mukaan lääketieteelliseen viitekehykseen keskittyvän hoitoideologian rinnalle tarvitaan ja lieneekin jo kehittymässä jokin laajempi kehys, esim. kuntoutuksellinen tai elämänhallinnan tukemiseen pohjaava toimintatapa, jonka lähtökohdat ovat toisenlaiset kuin perinteisen terveydenhuollon ydinmallin, joka perustuu lääkäri-potilassuhteeseen ja hoito-ohjeiden noudattamiseen. Julkinen mielenterveystyö suhtautuu tällä hetkellä vertaistoimintaan kahtiajakoisesti: toiset epäilevät, toiset tukevat toimintaa kaikin tavoin ja näkevät sen mahdollisuudet. Omaapuryhmistä saatu palaute viestii kuitenkin siitä, että ihmisten omat voimavarat ovat oletettua suuremmat Mielenterveystyön ammattilaiset ovat tervetulleita oma-aputoiminnan tukijoiksi ja mahdollistajiksi. Kansalaisten omaehtoinen toiminta kysyy ammattilaisilta kuitenkin myös jonkin verran epävarmuuden sietokykyä, sillä ihmisten omaehtoinen toiminta on erilaista kuin ammattilaisten ohjaama toiminta. Lisätietoja Mieli maasta toiminnasta, ääniä kuulevien oma-apuryhmistä sekä muusta vertaistoiminnasta saa Mielenterveyden Keskusliitosta puh sekä nettisivuilta KIRJALLISUUTTA Helasti K. (1997) Hyvä juttu! Perustamme oma-apuryhmän. MTKL, Printway Oy, Vantaa. Kiikkala I. (1997) Oma-apuryhmät mieltä maasta nostamassa. Stakes, Dialogi 7, Riikonen E. (1997): Psykosynkistelystä elämänilon etsimiseen. Liikunta ja tiede 5 / 97. Vuorinen M, Helasti K (1997) Juttukeppi kiertämään. Kokemuksia oma-aputoiminnasta vuosilta , Mielenterveyden Keskusliitto. Vuorinen M., Ojansuu M-L. (1996) Yhdessä eteenpäin. Oma-aputoiminnan työkirja. MTKL. 13

14 14

15 PERHOSIA, MÖRKÖJÄ JA VOIMAMIEHIÄ -kuviomagneetit apuna ongelmien ratkaisuissa Hilkka Keistinen Lastenpsykiatri, Oulun koulutus- ja terapiapalvelu oy puh Mitä ihmeen kuviomagneetteja? Tämän kysymyksen kuulen usein, kun kerron käyttäväni kuviomagneetteja pulmatilanteiden havainnollistamiseen. Ne ovat perinteisiä eri hahmoja omaavia jääkaappimagneetteja. Kun asiakkaan tilanne rakennetaan metallialustalle kuvioiden avulla, on mahdollista tarkastella rakentunutta kokonaisuutta ulkopuolelta ja eri näkökulmista käsin. Tällöin voidaan huomata asioita, jotka ovat oleellisia etsittäessä ratkaisuvaihtoehtoja. Esim. äiti, joka rakennettuaan perhetilanteensa huomasi olevansa lasten ja miehen juoksutettavana: enhän minä siihen kuulu, näinhän tämän pitää olla. Hän vaihtoi kuvioiden paikkaa ja mietimme miten hän saa toivomansa aseman perheessä, mitä voimavaroja hän löytää itsestään ja mitä hän erityisesti juuri tässä tilanteessa tarvitsee. Nämä voimavaratkin voidaan kuvata kuvioiden avulla valitsemalla symboleita, jotka kuvaavat niitä ominaisuuksia, joita erityisesti tarvitaan lähdettäessä ratkaisemaan ongelmaa. Kuvioiden kanssa työskennellessä tulee hyvin hyödynnetyksi sekä visuaalinen että auditiivinen aistikanava asioiden käsittelyssä. Lisäksi kuvioihin liittyy paljon tunnetta herättäviä asioita. Kuvioita siirrellään työskentelyn aikana, jolloin myös kinesteettinen puoli tulee vahvasti mukaan. Usein työskentely on hyvin kokonaisvaltaista ja tunteita herättävää ja yleensä kuva asiakkaan kokemasta tilanteesta kirkastuu selvästi. Ratkaisukeskeinen työskentely sopii erittäin hyvin tähän tapaan tehdä töitä. Mietimme yhdesä, mikä on asia, josta voisimme lähteä liikkeelle, mitä voimavaroja tarvitaan, ketkä voivat olla avuksi, mitä tapahtuu tilanteen helpottaessa jne. Joskus vaikeistakin asioista voi puhua helpommin, kun pelkkä hyvin tilannetta kuvaavan symbolin valitseminen riittää: alkoholiongelma pieni pullo, asosiaalisuus rikollishahmo tai olen umpikujassa lintu pullossa. Kuvioiden avulla myös ongelman ulkoistaminen mahdollistuu hyvin esim. tilanteessa, jossa perhe miettii lapsen kiukuttelua. Kun Känkkäränkkä vierailee lapsen luona, siirtyy se helposti sisaruksiin ja vanhempiin, kunnes kaikki ovat känkkäränkän vallassa. On helppoa ottaa yhteiseksi tavoitteeksi känkkäränkän vierailujen vähentäminen ja hahmottaa tilannetta kuvioiden avulla. 15

16 RATKAISUKESKEINEN NLP-MASTERPRACTITIONER KOULUTUS KEVÄÄLLÄ 1999 Koulutuksen järjestää SPR NUORTEN TURVATALO TAMPERE Koulutus on Suomen NLP-yhdistyksen suositusten mukainen ja se on erityisesti räätälöity ihmissuhde- ja terapiatyötä tekeville. Koulutuspaikka Tampereen keskustassa ja koulutuksen hinta on 6500mk. SISÄLTÖ: I. JAKSO Arvot, arvohierarkiat ja ydinarvot / Mielen, organisaatioiden ja kulttuurien perusmetaforat / Luovuuden rakenteet / Tutkijan asenne ja mallittamisen perusteet II JAKSO Deduktiivinen päättely / Mallittamisen ulottuvuudet / T.O.T.E / Transsin mallittaminen III JAKSO Kielimallit / Eettinen ja arvostava kommunikaatio / Rentoutuksen rakenteet / Rentoutuksen kirjoittaminen / Monitasoiset tarinat / Esiintymisen elementit IV. JAKSO Neuvottelu- ja myyntitaidot / Esiintymistaidot* / Kehittynyt mallitusstrategia/ Erottelutyylien soveltaminen / Ratkaisukeskeinen lähestymistapa suunnittelussa ja organisaatioissa V. JAKSO Ajan ulottuvuudet / Monitasoinen kommunikaatio / Loogiset tasot ja mallittaminen / NLP:n soveltaminen ryhmiin VI. JAKSO Mallin kirjoittaminen / Narratiivinen lähestymistapa / Kurssin integrointi Pääkouluttajana toimii NLP-trainer Lauri Heikkilä ja muina kouluttajina toimivat master practitioner Anneli Litovaara ja NLP-trainer Risto Pietiläinen. Esiintymistaitoja kouluttaa masterpractitioner Ava Numminen. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: SPR Nuorten Turvatalo puh/fax

17 Kuviomagneettien käytön opin Turussa psykodraamakurssilla ja olen hyödyntänyt niitä työskentelyssä sekä yksilöiden että ryhmien kanssa. Niiden toimivuus monissa tilanteissa on tullut selkeästi esille, kun kuvan rakentaminen mahdollistaa tilanteen tarkastelun kokonaisuutena. Usein tulee esille aika yllättäviäkin asioita, joihin myönteisesti vaikuttamalla voidaan helpottaa kokonaistilannetta. Yleensä asiakkaat ovat suhtautuneet kuvioihin hyvin positiivisesti ja muistavat vielä pitkien aikojenkin kuluttua valintojaan. joissakin tilanteissa saatan käyttää magneetteja hyvinkin aktiivisesti ja asiakas on kokenut tämän tavan työskennellä itselleen hyödyllisenä. Joskus ne ovat vain apuväline tai tapa päästä työskentelyssä alkuun. Tärkeintä on, että joustavuus työskentelyssä säilyy. Minulle itselleni omat magneettini kertovat monia tarinoita ja asiakkaiden tuomien mielikuvien myötä oma näkökulmani niihin on laajentunut. Tärkeää ja keskeistä magneettien käyttämisessä on se, etteivät ne ole testejä, vaan pelkästään apuväline hahmotettaessa asiakkaan tilannetta. Oman kokoelmani erilaisia kuviomagnetteja olen kerännyt pikkuhiljaa ajatellen, että kuvion pitää puhutella ihmisiä tavalla tai toisella. Osa on ostettu valmiina, osa on muutoin kerättyjä pikkuesineitä, joihin on liimattu magneetti myöhemmin. Magneetit sopivat sekä asiakastyöhön että työnohjaukseen erinomaisesti, mutta niitä käytettäessä täytyy tietää, mitä tekee, koska ne saattavat aiheuttaa joskus yllättävänkin voimakkaita reaktioita. Toisaalta positiivisten ja voimavaroihin liittyvien asioiden kanssa ne saattavat todella vahvistaa selviytymisprosessia tuodessaan vahvan visuaalisen kuvan toivotusta tilanteesta. Huomasin tätä kirjoittaessani, että paperille tämän asian saaminen oli yllättävän vaikeaa, koska näiden käytön oppii parhaiten tekemällä. Puhuminen ja näyttäminen ovat luontaisin tapa esitellä tätä työskentelymuotoa. Tämä ei ole tapa, joka ratkaisee kaikki ongelmat, vaan vain yksi mahdollisuus muiden joukossa havainnollistaa tilannetta ja saada aito kosketus toisen ihmisen maailmaan. 17

18 18

19 VAHVEMPAAN VANHEMMUUTEEN VOIMAVARASUUNTAUTUNEIN KEINOIN Irene Pirinen, Jaana Vaittinen ja Tuija Aalto-Sallinen Irene Pirinen ja Jaana Vaittinen ovat sosiaalityöntekijöinä Kotkan perheneuvolassa ja toimivat Vanhempilapsikeskuksessa. Tuija Aalto-Sallinen on sosiaalikasvattaja ja toimii Kotkan päivähoidossa ja Vanhempilapsikeskuksessa.Tässä artikkelissaan he kertovat uudesta toimintamuodosta, jota he ovat olleet kehittämässä Kotkassa. Toiminta sijoittuu avo- ja laitoshoidon välimaastoon ja on tarkoitettu lähinnä lastensuojelun asiakkaille. Asiakkaiksi voivat tulla muutkin perheet, joille muut avohoidon palvelut eivät tunnu olevan avuksi. Toiminta kulkee Vanhempi- lapsikeskuksen nimellä ja sitä ylläpitää Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistys ry. Vanhempi- lapsikeskus on syntynyt kahdesta eri juonteesta: Ensiksikin perheneuvolan sosiaalityöntekijät miettivät joitakin vuosia sitten toimintansa kehittämisen painopistealueita. Tällöin määriteltiin yhdeksi kehittämiskohteeksi työ ns. moniongelmaperheiden tai sinnittelijäperheiden kanssa. Kotkassa on kautta vuosien ollut paljon yhteistyötä sosiaalitoimen ja perheneuvolan välillä ja toisaalta kotipalvelun ja päivähoidon sekä perheneuvolan välillä. Näin perheneuvolassa on ollut paljon näiden tahojen lähettämiä asiakkaita. Joidenkin asiakkaiden kanssa on muodostunut hyvä yhteistyösuhde ja he ovat saaneet apua perheneuvolakäynneistä. Aina perheneuvolassa on kuitenkin käynyt myös asiakkaita, joista yhteistyökumppanit ovat kovin huolissaan, mutta joiden kanssa ei ole syntynyt hyvää asiakassuhdetta tai asiakassuhdetta ollenkaan. Myöskään muut tarjolla olleet palvelut kuten kotipalvelun tehostettu perhetyö tai sosiaalisista ja kasvatuksellisista syistä saatu päivähoitopaikka ei ole heitä auttanut. Joskus olemme kuulleet näistä perheistä konsultaatioiden yhteydessä. Heitä ei ole saatu ohjatuksi minkään tarjolla olevan avun piiriin. MISTÄ KAIKKI SAI ALKUNSA? Näiden perheiden kanssa tehtävää työtä kehittämään kutsuimme työryhmän, johon tuli edustajat turvakodista, mobilesta, neuvolasta ja sosiaalitoimistosta. Työryhmä järjesti joitakin koulutustilaisuuksia, joihin kutsuttiin Kotkan ulkopuolelta asiantuntijoita luennoimaan ja joihin osallistui laajalti yhteistyökumppaneitamme. Kaksi vuotta sitten syksyllä paikallisen Ensi- ja turvakotiyhdistyksen toiminnanjohtaja ja alvarityöntekijä (tehostetun perhetyön tekijä) osallistuivat koulutukseen, jossa 19

20 kerrottiin Newbin keskuksista, joita on perustettu eri puolille Englantia. Siitä innostuimme kehittelemään ajatusta vastaavasta toiminnasta Kotkassa. Teimme alustavan suunnitelman ja lähdimme esittelemään sitä osastopäälliköillemme, jotka suhtautuivat asiaan myönteisesti. Pian kuitenkin ilmeni, ettei kaupungilla ole varaa lähteä toiminnan kokeiluun. Toinen juonne toimintamme pohjana on työryhmä, joka oli syntynyt päivähoidon piirissä. Siellä oli erityisesti mietitty, miten tukea vanhempia silloin, kun lapsi on saanut päivähoitopaikan kasvatuksellisista ja/tai sosiaalisista syistä. Joillakin paikkakunnilla Suomessa on kokeiltu vanhempien ja lasten yhteisiä ryhmiä, jotka ovat toimineet päiväkodeissa. On pyritty lastenhoidon ja viriketoiminnan lisäksi tukemaan myös vanhemmuutta ja lasten ja vanhempien vuorovaikutussuhteita. Kotkassa olivat kolme päivähoidon työntekijää suunnitelleet tällaista toimintaa, mutta tämäkin hanke kaatui resurssipulaan. Tässä vaiheessa työryhmämme yhdistyivät. Päätimme terästää suunnitelmia ja lähettää avustusanomuksen Kymenlaakson Ensi- ja turvakotiyhdistyksen nimissä Raha-automaattiyhdistykseen. Suunnitteluvaiheessa kävimme tutustumassa Ensi- ja turvakotiliiton alueellisen perhekuntoutuksen yksiköihin Lahdessa ja Helsingissä. Sieltä saimme arvokasta käytännönläheistä tietoa samantyyppisestä toiminnasta kuin mitä olimme itse suunnittelemassa. 20 Rahoituspäätös Raha-automaattiyhdistykseltä saatiin helmikuussa Elokuun alussa tulimme me työntekijät töihin Vanhempi- lapsikeskukseen ja tulivat ensimmäiset asiakkaamme. TOIMINTAMME PUITTEET Keskuksemme henkilökuntaan kuuluvat kokopäiväinen sosiaalikasvattaja Tuija, sosiaalityöntekijät Jaana ja Irene (2,5 päivää/viikko) ja keittäjä Maritta (työllistetty). Toimitilaksemme saimme päivähoidon käytössä olleen 60-luvun lopussa rakennetun tilavan ja hyväkuntoisen omakotitalon. Asiakasperheet tulevat Vanhempilapsikeskukseen esim. lastensuojelun, päivähoidon tai kotipalvelun ohjaamina. Ohjaus räätälöidään kunkin perheen kohdalla erikseen. Ohjaava työntekijä voi tulla yhdessä perheen kanssa tutustumaan keskukseen ja/ tai me keskuksen työntekijät voimme käydä tapaamassa perhettä kotona ja kertomassa toiminnastamme. Ohjausvaiheessa tehdään usein työtä pitkäänkin. Asiakkaita voimme ottaa enimmillään kuusi vanhempaa lapsineen. Asiakaskuntaa olemme rajanneet siten, että perheessä pitää olla ainakin yksi alle 4-vuotias lapsi, jonka kanssa vanhempi tulee asiakkaaksi. Jos perheessä on kaksi vanhempaa, osallistuu vain toinen viikottaiseen säännölliseen toimintaan. Muut perheenjäsenet tai tapaava vanhempi on mukana osassa toimintaa. Perheen tulee sitoutua osallistumaan toimintaamme 4 5 kuukauden toiminta-

21 jakson ajaksi. Tarpeen mukaan voi jatkaa vielä toisen jakson. Vanhemmat ja lapset tulevat keskukseen tiistaisin, keskiviikkoisin ja torstaisin klo väliseksi ajaksi. Puitteita päiville antavat ruokailut ja lepotauko: aamukahvit/aamiainen heti tultua, lounas klo 12 ja päiväkahvit/ välipala klo 14 sekä lasten päivälepo -kuten yleensäkin pienten lasten kanssa elettäessä. Tänä syksynä on asiakkaanamme toistaiseksi ollut neljä perhettä, joista viikottaiseen toimintaan ovat osallistuneet : isä ja 3-vuotias poika, äiti ja 3-vuotias tytär, äiti ja 1 v. 10 kk ikäinen poika sekä äiti 1-vuotiaan pojan ja 5- vuotiaan tyttären kanssa. Työntekijäneuvotteluja, kotikäyntejä ja asiakkaiden tutustumiskäyntejä on ollut lisäksi joitakin, mutta niistä ei ole vielä tässä vaiheessa syntynyt asiakassuhteita. TOIMINNAN SISÄLTÖNÄ VOIMA- VARASUUNTAUTUNEISUUS Myönteisen, kannustavan ja sallivan ilmapiirin luominen on meidän työntekijöiden tärkein tavoite. Tähän tavoitteeseen haastamme myös asiakkaita puhumalla siitä, että jokaisen viihtyminen on tärkeää. Toivomme kaikkien kokevan aina päivän jälkeen saaneensa jotakin itselleen: virkistystä, iloa, uusia ideoita ja ajatuksia siitä, miten toimia lasten kanssa tai muissa ihmissuhteissa. Pidämme tärkeänä, että niin työntekijät kuin asiakkaatkin, ovat vastuussa siitä, että jokainen lapsi ja vanhempi voi hyötyä keskuksessa oloajasta. Näistä asioista puhumme alkuvaiheessa niin kahvipöydässä, kuin vanhempiryhmien toimintaperiaatteista sovittaessa. Voimavarasuuntautuneisuus näkyy toiminnassamme monin tavoin. Hyvin konkreettisena se näkyy haastaessamme vanhempia käyttämään omia taitojaan ja kykyjään keskuksen hyväksi: oli se sitten puun pilkkomista saunapuiksi, hyllykön kokoamista, ruokalistan suunnittelua, eestin tai venäjän kielen osaamista, tai vaikka laulutaitoa. Suunnitelmissa ja jo puheissakin on tavoitteena, että vanhemmista voisi myöhemmin tulla uusien keskukseemme tulevien vanhempien tukihenkilöitä. Toisaalta voimavarasuuntautuneisuus näkyy asenteissamme. Emme keskity miettimään asiakkaidemme heikkouksia tai patologiaa, vaan näemme heidät osaavina ja kykenevinä ihmisinä. Tarjoamme heille mahdollisuuksia kasvaa, kehittyä ja muuttua omien tavoitteidensa suuntaisesti. Kirjaamme ylös heidän tavoitteitaan ja edistysaskeleitaan. Olemme myös kirjanneet ylös heiltä haastattelemamme kuvauksen vaikeimmista vaiheista, ongelmista elämässä ennen keskukseen tuloa projektimme raportointia varten. Tavoitteita muotoillessa kysymme, mikä on muuttunut heidän elämässään; millaista heidän elämänsä on puolen vuoden kuluttua, jos keskuksessa olojaksosta on ollut heille hyötyä. Voimme tässä käyttää myös esimerkiksi ihmekysymyksiä ja asteikkoja. 21

22 Päivi Ahtiala, Kaisa Ruohonen SE OLI SITÄ KOKO ELÄMÄ -kokemuksia ja näkemyksiä huumeriippuvuudesta MTH ja terveydenhoitaja Kaisa Ruohonen sekä yhteiskuntatieteiden maisteri, toimittaja ja sosiaalityöntekijä Päivi Ahtiala ovat tehneet varsin kattavan teoksen huumeriippuvuudesta haastatellen entisiä narkomaaneja. Kirja antaa hyvän käsityksen narkomaanin urakehityksestä : miten siirrytään aineesta toiseen, kun pyrkimyksenä on säilyttää hyvä olotila, missä vaiheessa herää ajatus hoitoonhakeutumisesta sekä syntyy päätös käytön lopettamisesta. Kirjan teksti on asiallista ja tietoa antavaa vailla turhaa dramatisointia ja silti säilyttää kuitenkin koko ajan empaattisen ja lämpimän lähestymistavan käyttäjiin. Kirja soveltuu hyvin myös tietoteokseksi Suomessa käytettävistä huumeista, niiden vaikutuksista ja on hyödyllinen teos kaikille, jotka ovat läheisissä tekemisissä narkomaanin kanssa: oli sitten kyse perheenjäsenestä tai hoitohenkilökunnasta. Raija Lahti, päihdeohjaaja 22

23 Joka aamu aamiaisen jälkeen meillä on pieni toimintatuokio yhdessä koko henkilökunnan, vanhempien ja lasten kanssa. Olemme leikkineet laululeikkejä, askarrelleet ja tehneet retkiä lähimetsään. Nämä ovat tärkeitä vuorovaikutuksen, yhdessä tekemisen ja yhteisen ilon hetkiä. Oma vanhempi laulaa tai leikkii ja askartelee lapsensa kanssa. Meillä on ollut myös koko porukan yhteisiä leivontapäiviä, saunapäiviä jne. Tiistaisin ja torstaisin on vanhemmille ryhmäkokoontumiset reilun 1,5 tunnin ajan lasten päivälevon aikaan. Tiistaisin käsittelemme vanhemmuuteen ja lasten kasvatukseen liittyviä asioita. Torstaisin teemana ovat vanhempien persoonalliseen kasvuun liittyvät asiat. Tällöin käytämme toiminnallisia, luovia menetelmiä kuten maalaamista, tanssia, savitöitä, rentoutusta ja mielikuvamatkoja. Vanhemmat ovat lähteneet mutkattomasti ja innostuneina mukaan niin keskusteluihin kuin luoviin töihinkin. Lasten kanssa toimittaessa kiinnitetään huomiota jokaisen yksilöllisiin ikä- ja kehitystason mukaisiin tarpeisiin. Ohjattu toiminta sisältää askartelua, piirtämistä, maalaamista, muovailua, satuja, lauluja ja leikkejä. Päivittäin on tilaa myös vapaalle leikille. Vanhempien ja lasten välisen vuorovaikutuksen ohjaamisen välineenä käytämme video-ohjausta. Menetelmä on hyvin voimavarasuuntautunut: vanhemmat määrittelevät itse tilanteet, joihin toivovat muutosta. Kuvaustilanteet suunnitellaan heidän kanssaan. Palautteessa huomiota kiinnitetään hyvin sujuneisiin tilanteisiin ja annetaan myönteinen, kannustava palaute, jonka he saavat myös kirjallisena. Ensimmäiset kokemuksemme menetelmän käytöstä ovat olleet rohkaisevia. Kerran puolivuotiskaudessa lähdemme vanhempien ja lasten kanssa Ensi- ja turvakotiliiton koulutus- ja perhekuntoutuskeskukseen Sopukkaan, Sipooseen viiden päivän jaksolle. Tämän jakson vetää Sopukan kursseista vastaava henkilökunta. Kaikki tällä hetkellä asiakkaana olevat perheet ovat lastensuojelun asiakkaita. Heidän huoltosuunnitelmapalaverinsa on pidetty keskuksessamme ja joku meistä työntekijöistä on osallistunut niihin. Asiakkaamme ovat kokeneet tämän myönteisenä. Toimintamme on siis uutta ja kokemuksia meillä on vielä vähän. Asiakkaamme näyttävät kuitenkin edistyvän tavoitteissaan ja kertovat myös itse myönteisistä muutoksista elämässään. He käyvät keskuksessamme mielellään, vaikka alun alkujaan tulivat enemmän tai vähemmän suostuteltuina. Meille työntekijöille työ on uudenlaista ja innostavaa. 23

24 24

25 JOULUPUKKI -IHMEKYSYMYKSEN MESTARI! haastatteli Tiitu Tonttu Näin joulun alla on syytä haastatella joulupukkia. Mitä tuo valkopartaherra miettii yhdistystämme liikuttavista asioista. Tavallaan, niinkuin hän itsekin vaatimattomasti haastattelussaan toteaa, on hän myös jonkunmoinen lyhytterapian mestari: pieni, lyhyt visiitti illalla eri koteihin ja siihen tuokioon mahtuu paljon tulevaisuuteen suuntaavaa toimintaa. Mitä joulupukki miettii omasta terapeutin roolistaan, sitä lähdimme kysymään Korvatunturilta asti. Saapuessani joulupukin kotiin, on joulupukin Muori jossain tonttujen yhdistyksessä kokousta pitämässä. Pukki tekee kotiaskareita tohvelit jalassaan ja itsekseen hyräillen. Pukki ottaa avosylin vastaan kaukaisen tulijan, istuttaa sohvalle ja alkaa kaataa kahvia kuppeihin. Punakkojen poskien yllä tuikkivat silmät näyttävät rekisteröivän jokaisen ilmeen ja eleen haastattelijasta. Jostain syystä tämä tuttu ja turvallinen hahmo aiheuttaa myös jatkuvan epävarmuuden olon: osaankohan kysyä, mitähän sille sopii sanoa, ettei vain aattona jäisi ilman... Mutta antaa joulupukin itse puhua. Olen jättänyt kysymykseni pois, jotta joulupukin oma tajunnanvirtapuhe pääsisi paremmin oikeuksiinsa. RISU-PUKISTA LAHJAKONTTIIN Jos oikein ymmärsin änkytyksestäsi, älä nyt punastu, hienosti formuloit kysymyksen ja siinä oli paljon sivistyssanoja, hyvä toimittaja olet! Mutta jos oikein ymmärsin kysymyksesi, niin historiallinen kehitykseni on tosiaan ollut aika polveileva. Vuosisadan alussahan julkisuuskuvani sen aikaisessa mediassa oli aikamoisen pelottavakin lapsia ajatellen. Silloin kasvatuksesta tuli päivän sana ja uskottiin, että pelottelulla, kurilla, risujen esilläpidolla saadaan hyviä ihmisiä kasvatetuksi. Minuakin kuvattiin jonkinlaisena risujen ja selkäsaunan jakajana. Tämä juonne on edelleenkin olemassa: uskotaan, että kansalaiskasvatuksella ja pelottelulla saadaan parempi maailma aikaan. Ehkä silloin jouluakin lähestyttiin vahvasti ongelmakeskeisesti. Joulupukki oli auktoriteetti ja mitään vuoropuhelua ei voinut synnyttää jouluaattona:jaettiin risut ja pelattiin uhkakuvilla. Itse koin tuon ajan raskaana. Oli se rauhan juhlan ajatuskin mukana, mutta läsnä oli myös pelko ja synkistely. Päätin lähteä viiraamaan kurssia enemmän tavoitekeskeisempään suuntaan. Nostattamaan esille Joulun aitoja voimavaroja: kiltteyttä, rauhaa, hyvää tahtoa, antamisen iloa. Jos vuosisadan alussa jaoin kon- 25

26 tistani enemmän risuja, nyt jaan lahjoja,ansioita! ERITTÄIN HYVIN MUOTOILTU TAVOITE Jouluaaton valmistautumisessa otin käyttöön Hyvin Muotoiltu Tavoite - ohjelman, josta ratkaisukeskeiset ihmiset ovat napanneet suoraan mallin omiin juttuihinsa. Mitä muutakaan on joulukalenteri: enää 12 päivää jouluun, enää 5 päivää jouluun. Tavoite pilkotaan osatavoitteiksi, kiihdytetään motivaatiota! Kalenteriluukkujen avaaminen ikäänkuin virittää odotusta. Samalla avataan henkisiä luukkuja joulun sanomalle, viritytään jouluiseen tilaan, kunnes koittaa se suuri päivä: jouluaatto! Hohohoh-hoo! Kyllähän se pistää ylimääräistäkin värinää ja stressiäkin liikkeelle. Mutta sitähän ihmisenä oleminen on. Kun tavoittelet hyvää, pistää se sinussa kaikenlaiset litkut liikenteeseen. Jos joulu tulisi ihan vain tuosta noin lipsahtaen helposti, osaisimmeko sitä edes arvostaa? Jännistys, värinä, hermoilu, tuskailu, ilonsekainen odotus, nehän ovat joulunodotuksen tunteita kaikki. MIKÄ ON JOULUN IHME? Hoh-hoh-hoo! Tämä se on paras kikka, minkä jouluun olen keksinyt. Ennen kysyin tentaten: kuinka kilttejä lapset ovat olleet ja keräsin niin lapsilta kuin vanhemmilta syyllistäviä faktoja. Oliko Pekka kiroillut ja Maija kiukutellut? Voi sitä nuorta minua! Kyllähän minä siinä yritin pelotella lapsia kiltteyteen. Se kävi itsellenikin raskaaksi. Mutta 26 apu oli lähellä. Keksin tämän Ihmekysymyksen. Senkin on joku lainannut konsepteihinsa terapiamaailmassa. Katsos, kun tulen koteihin aattona lähden kussakin kodissa ns asiakaslähtöisesti liikenteeseen. Ensin virittelen muutamalla mielikuvaharjoituksella tunnelmaa, ehkä lauletaan yhdessä joku laulu, ehkä kerron,tätä narratiivisuuttakin harrastan paljon, jonkin mieltä ylentävän tarinan. Viritysosa on aina vähän erilainen joka perheessä. Tutkailen mieleni kärhillä, mikä on juuri tämän perheen juju ja millaiset heidän voimavaransa ovat. Kun hetki on sopiva, pamautan ihmekysymyksen pöytään! Se kuuluu: onko kilttejä lapsia? Sitä en esitä oikeana kysymyksenä. Se on retorinen kysymys. Virittelyjakso aiheuttaa sen, että lapset ja aikuiset pamahtavat suoraan tavoitetilaan! Kelaavat voimavarojaan ja alkavat käyttäytyä kuin ihme( kilttinä oleminen) olisi jo tapahtunut Mitä tuo kiltteys on, sehän on jokaiselle yksilöllinen juttu. Tähän suuntaan motivoitumisessa toki auttaa se, että kaikkien katse ei ole "irti jostakin",vaan "kohti jotakin", nimittäin pukinkonttiin. Ja ihmekysymyksen jälkeen seuraa tietysti Ansioiden eli lahjojen jako! Hohhoh-hoo! Minä olen päässyt paljosta työstä, kun olen jättänyt ihmisten itsensä määriteltäväksi oman kiltteytensä. Ei tarvitse olla jalustalla, ylimpänä asiantuntijana puhkumassa ihmisille kiltteydestä ja opettamassa heille kiltteyttä. Nyt pistän ihmiset itse töihin. hehän he ovat oman kiltteytensä asiantuntijoita! Hoho-hoh-hoo! Ikäkin aiheuttaa sen, etten viitsi hirveesti huhkia. Ja onhan meillä jokaisella

27 omat aivot ja sydän, joita käyttää! Ne minä pistän joulunakin töihin. Hoh-hohhoo... JOULUPUKIN AIKAPARADOKSI Hohoh-hohoh-hoo. Että miten on mahdollista olla muutamana tuntina jouluaattona ja yönä miljoonissa kodeissa? Jos ajattelet fysiikanlakien mukaan,enemmän kuin lievää paradoksiahan siinä on! Mutta vastaus riippuu vähän siitä, missä konteksissa asiaa tarkastellaan. Teoreettisen fysiikan puolelta voisin sanoa...( tässä vaiheessa alkoi tulla käsittämätöntä teoretisointia. Vilahteli sanoja:mustaaukko, avaruus ei ole ainoastaan kaareva, vaan poimuuntunut, avaruuden madonreiät, 5. ulottuvuus yhtenäisteorian pohjalta mahdollistaa jotakin, aikakin on suhteellista eikä vakio, thermodynamiikan toinen laki osoittaa energiasta sen,että jouluakin voi ajatella energiana,jolla on tietty suhteellinen aika, mutta ei massaa sen tavallisessa merkityksessä, jolloin rinnakkaisavaruuksissa tapahtuvat samanaikaiset eksistenssit ovat mahdollisia, joulun dimenssio on valon nopeus kertaa ihmetilan neliö jaettuna 24:llä jne.) Ja sen voin lisäksi vakuuttaa, että minua ei ole kloonattu! Joka kodissa käyn tavalla tai toisella. Filosofisena kysymyksenä ja sielullisena asiana joulu ilmiönä avautuukin paremmin. Joulun logiikka ei ole fysiikan tai tieteen logiikkaa. Tällainen insinööriajattelu on hyvä, kun rakennetaan siltoja, tehdään tietokoneohjelmia sun muuta, mutta takana on aina asian hallitsemisen logiikka. Miksi joulua pitäisi pystyä selittämään puhki? Miksi joulua pitäisi hallita ja kyetä ohjailemaan? Joulu on ennen kaikkea tunne, ihmetila. Riittää, kun se on. Se on henkinen ulottuvuus. Ei lapsikaan kysy ja syyseuraile, miksi olen iloinen:hän on iloinen. Ei jouluakaan voi selittää, kuten ei voi hyvää vitsiä tai runoakaan. Se täytyy kokea! JOULUPUKKI JA FEMINISMI No nyt sinä kysymyksen lykkäsit! Miksi joulupukki on mies! Voisin irvileukailla sinulle ja kysyä, missäs olit biologian tunneillasi? Nämä Y- ja X-kromosomit katsot, mutta antaa olla. Toki joulupukki voisi olla joulumuorikin. Kova hinku hänellä on ollutkin lähteä aattona minun sijasta retkille. Eikä siinä mitään. En minä osaa vastata sinulle varmastikaan tyhjentävästi. Historiallisesti joulu on vain rakentunut siten, että aattona koteihin tulee miessukupuolta edustava pukki. Jokainen aika tuottaa oman näköisensä pukin, enkä pitäisi ihmeenä, että jossakin tulevaisuudessa pukki olisikin muori, joka tulee koteihin. Joulussa vain kuvastuu meidän eletty historia. Joulu on muiston ja muistojen tekemisen juhla. Voimavarojahan me haemme itsellemme muistelemalla aikuisena lapsuuden jouluja. Toki joulu on tietty konservatiivinen elementti,jotain säilyttävää ihmisen elämässä. Paljon on piireitä vanhasta perherakenteesta joulunvietossa. Tässä yhteydessä korostaisin ennen kaikkea joulun sisältöä. Sen voi nähdä kiireen ja uuden etsimisen täyteisen vuoden keskellä hiljentymisen ja rauhan saarekkeena. Jonkinlaisena turvasatamana. Traditioitahan me tarvitsemme 27

28 28

29 myös. Joulun traditio on kerrostunut: siinä on aikojen alusta tullutta valon ja tulevan sadon juhlaa, siinä on itämaan tietäjien lahjojen jakamista jeesuslapselle, siinä on meidän metsästä tulleiden ihmisten tärkeimmän toteemin, Kuusipuun, ikiaikaista magiaa. Miksei myös ripaus patriarkaalista perhekäsitystäkin. Minun mielestäni on vain asioita, joita ei voi yksipuolisesti päivänpolitiikan näkökumasta tarkastella ja alkaa jaotella ilmiöitä hyviksi tai huonoiksi. Historiamme tuotoksia me kaikki olemme ja myös historiamme on voimavaraamme. Traditiot ovat siltoja,jotka kantavat meitä uuteen. Se on myös joulun sanoma. Sitäpaitsi joulun sanoma on vahva tasa-arvon sanoma myös: luo köyhän niinkuin rikkaankin, kuten laulussa sanotaan. JOULU JA KAUPALLISUUS Noh, kovin synkkiä kysymyksiä esität! Hukkuuko joulun sanoma kaupallisuuteen? Jokajouluinen kysymys ja hyvä niin. Ensinnäkin, niin kauan kun tämä kysymys esitetään, en ole huolissani. Sitten vasta, kun sitä ei enää joka jouluisena traditiona,tätäkin, esitetä, silloin alan huolestua ihan oikeasti. Minä uskon, että joulun sanoma kantaa historiasta tulevaisuuteen. Toki muotoaan vaihtaen, mutta sisältönä samana: rauhan juhlana, hiljentymisen hetkenä, antamisen ja yhteisen ilon juhlana. Sotia on ollut ja valitettavasti niitä on edelleenkin. Ahneutta ja maailman mielettömyyttä on ollut ja on edelleenkin. Valitettavasti, kuten istuva presidenttinne kuulema toteaa. Tässä mediaksi kutsutun tiedotuksen ai- kakautena tuntuu, että maailman täyttää vain uutiskynnyksen helpommin ylittävät pahat asiat: sodat, rikokset, kauheudet, riidat, romahdukset. Inhimillinen kärsimys näyttää myyvän paremmin kuin inhimillinen onni. Mutta se ei saa minua pessimistiksi. Olen minä tämän nähnyt ennenkin. Vaikka historiankirjoitus nostaa esiin sodat ja valloitukset, olen nähnyt, että todellinen eteenpäinmeno on tapahtunut ihmisten välisessä kanssakäymisessä, ajatusten, kokemusten ja tavaroiden vaihdossa. Nyt jo uusin historian tutkimus ihmettelee sitä, että miten on mahdollista sen ja sen aikuisen ja tietyn kulttuurin tavaran olla jossakin hyvin kaukaisessa paikassa. Ihmiset ovat enemmän liikkuneet uteliaana ja kättä toiselle ojentaen, kuin marssien ja aseita kalistellen. Jälkimmäinen on näyttävää, paraatitodellisuutta. Mutta paraatitodellisuuden takana ne tavalliset ihmiset elävät ja unelmoivat ajasta paikasta riippumatta. Niin syttyi Pommerin metsässä jouluna pieni lepattava kynttilä tuntemattoman sotilaan korsussa kuin helsinkiläisessä, rauhallisessa kauppiaan kodissa, ja niin syttyy tänäkin jouluna Bosniassa jossain pommitusten jälkeen tilkityssä talossa kynttilä joulun kunniaksi, vaikka lahjoja ei ehkä runsaasti olekaan jaettavaksi. Ja tuo valo synnyttää pieniä unelmia, joista aina joku toteutuu. Ja samalla lailla meilläkin, kaiken kiireen ja markkinahälyn keskellä, taas syttyvät kynttilät ja ihmiset hiljentyvät ehkä purkamaan menneisyyttä ja samalla unelmoimaan. Joulu on tavoitetila ja tavoite on rauhaa päälle maan ja jokaisen ihmisen sydämeen! 29

30 30

31 EI KOSKAAN VOI TIETÄÄ, MITÄ ON MUTKAN TAKANA (Leena 8 v.) Arja Kettunen, psykologi Erja Vanhala-Koivula, esh Keväällä 1997 Kuusankosken kaupungissa kolmensadan oppilaan alaasteella toteutettiin kokeiluprojekti, jossa koulutoimi, oppilaiden vanhemmat, oppilashuolto, sosiaalitoimi, Mannaerheimin Lastensuojeluliitto, A-klinikka ja perheneuvola yhdistivät voimavaransa. Tuloksena syntyi kimppakerho -terapiaryhmä vuorovaikutusvaikeuksista kärsiville ja päihdeperheissä eläville lapsille. Kimppakerho toimi osana muuta koulun kerhotoimintaa koulupäivän päätteeksi koululla. Vetäjinä olivat perheneuvolan psykologi ja MLL:n nuorisosihteeri. Kimppakerho oli kokeiluprojekti, joka elää tänä päivänäkin hyvin onnistuneena ideana eteenpäin rahoitusta itselleen etsien. Kokeilu loi uskoa ihan oikeasta verkostoitumisesta, joka toimi käytännönkin tasolla. KIMPPAKERHON ELÄMÄÄ Tekemisen meininki, välittömyys ja luovuus voisivat olla hyviä sanoja kuvailemaan ryhmän toimintaa. Ryhmän kymmenen lasta valittiin ryhmään isommasta joukosta: moni eri tavoin esim koulussa oireileva lapsi jäi ulkopuolelle. Lapset olivat noin 10- vuotiaita ja ryhmä kokoontui 10 kertaa. Ryhmän ensimmäinen kokoontuminen oli varovaista ja arkaa tutustumista: aluksi esittäydyttiin puolin ja toisin; käytiin läpi erilaiset elementit, jotka meillä oli kokoontumisissa käytössä. Tila rakennettiin joka kokoontumiskerta erikseen kuvaamataidon luokkaan: tunteiden tunneli värikkäine kankaineen, patjat jokaiselle, pehmolelu sylistä syliin kiertämään ja musiikkia. Jokainen ryhmäkerta aloitettiin samalla lailla. Lapset ja ohjaajat kertoivat päivän kuulumiset ilmekortteja apuna käyttäen: naurava naama, puolioloinen ja surullinen naama antoivat mahdollisuuden kertoa tunnelmistaan ilman sanojakin. Ilmekortit toimivat läpi ryhmän erinomaisesti. Ahdistuneimmat lapset toivat surua, huolta ja alakulon tunnelmaa esille näiden korttien avulla. Jollekin kortin valitseminen oli ylivoimaisen vaikeaa ja näin päästiin puhumaan tästä oman olon tunnistamisen vaikeudesta. Myöhemmillä kerroilla kaikki lapset toivat juuri näiden yksinkertaisten kuvien kautta ryhmään monenlaisia huoliaan: lemmikkieläimen kuolema, äidin sairaus, vanhempien poissaolo, ystävän me- 31

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut Vertaisuus ja kokemus = inhimillisen toiminnan perusasioita Hoito- ja kuntoutusjärjestelmissä

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.

Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10. Tuetun päätöksenteon hyviä käytäntöjä ja tuloksia Maarit Mykkänen ja Virpi Puikkonen Sujuvat palvelut täysivaltainen elämä seminaari 29.10.2014 Tuetusti päätöksentekoon- projekti Projektin toiminta-aika:

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Elämyksi kehittämisseminaari

Elämyksi kehittämisseminaari Elämyksi myksiä sisält ltävä kehittämisseminaari Könkäällä 31.3.2008 Anne Korva Merja Saukkoriipi EVÄIT ITÄ ELÄMÄÄ ÄÄN N RYHMÄT Ylitorniolla ja Pellossa pidetty: pienten lasten vanhemmille eri työntekij

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta

Enemmän otetta. toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta toimintaa perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve Enemmän otetta -toiminta Enemmän otetta - toimintaa järjestetään perheille, joissa vanhemmalla on erityinen tuen tarve. Toiminnan

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011

Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja syksyllä 2011 Yhteenveto Rovaniemen perheneuvolan lasten eroryhmän palautteista keväällä ja llä 11 Vanhempien palautteet Marja Leena Nurmela Tukeva/Rovaseutu Tietoa lasten eroryhmästä Lasten eroryhmät kokoontuivat 7

Lisätiedot

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI!

ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! ILOA ELÄMÄÄN - TULE VAPAAEHTOISEKSI! Vapaaehtoistyön periaatteet Vapaaehtoisten toiminta on tärkeä tapa tuoda vaihtelua, iloa ja virkistystä ikäihmisten arkeen sekä asumispalveluissa että kotihoidossa.

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia

Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA-vertaistukiryhmän ohjaajakoulutus Ryhmätoiminnan tausta-ajatuksia VOIKUKKIA 2014 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto ja Sininauhaliitto Tekijät: Virpi Kujala SISÄLTÖ Dialogisuus Narratiivisuus

Lisätiedot

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy

Tapani Ahola. Lyhytterapiainstituutti Oy Tapani Ahola Lyhytterapiainstituutti Oy Osaavaa työ- ja työhönvalmennusta hanke 1.1.2008-31.3.2012, Loppuseminaari 9.12.2011 Tavoitteistaminen 1/5 Tavoitteistaminen tekee ongelmista puhumisen helpommaksi.

Lisätiedot

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa

Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa Monitoimijaisena yhteistyönä alueen lasten ja nuorten kanssa toimivien eri ammattiryhmien, kolmannen sektorin tahojen sekä nuorten kanssa 1 Aluksi esittäytymiskierros ja nimilista kiertämään Valintojen

Lisätiedot

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen

Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia. Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Vanhempien ongelmien tunnistaminen ja jatkotoimenpiteet käytännön kokemuksia Valtakunnalliset neuvolapäivät 2012 Terveydenhoitaja Anni Mäkinen Kohtaaminen mahdollistaa tunnistamisen Avoin ja aito kohtaaminen

Lisätiedot

Miten tukea lasta vanhempien erossa

Miten tukea lasta vanhempien erossa Miten tukea lasta vanhempien erossa Kokemuksia eroperheiden kanssa työskentelystä erityisesti lapsen näkökulma huomioiden. Työmenetelminä mm. vertaisryhmät ja asiakastapaamiset. Eroperheen kahden kodin

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

22.10.2014 M.Andersson

22.10.2014 M.Andersson 1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013

Varhaiskasvatussuunnitelma. Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 Varhaiskasvatussuunnitelma Klaukkalan avoin päiväkoti 2012-2013 1. AVOIMEN VARHAISKASVATUKSEN PALVELUT Avoimet varhaiskasvatuspalvelut kunnassa on jaettu kolmeen päätaajamaan kirkonkylään, Rajamäkeen ja

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa

Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä

Lisätiedot

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005

Läheiset ry. Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja. o Perustettu vuonna 2002. o Jäseniä noin 320. o TAVATA-projekti 2003-2005 Etelä-Karjalan Omaishoitajat ja Läheiset ry o Perustettu vuonna 2002 o Jäseniä noin 320 o TAVATA-projekti 2003-2005 o VOIMAVARAKETJU projekti 2006-2008 o KATVE-projekti 2009 2011 o PUHUMALLA PUHTIA TAPAAMALLA

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ

KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Mäntyharju 22.3.2012 Varhaiskasvatuksen vanhempainilta KASVATUSKUMPPANUUS KODIN JA PÄIVÄHOIDON VÄLILLÄ Lapsen parhaaksi sujuvaan yhteistyöhön Mitä kasku antaa Lapselle Perheelle Hoitohenkilöstölle Tilaisuuden

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2014 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä?

Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Haastattelututkimus: (2009) Miten lastentarhanopettaja ja koulunopettaja kohtaavat muslimilapsen ja hänen perheensä päiväkoti- ja kouluympäristössä? Hannele Karikoski, KT, yliopistonlehtori Oulun yliopisto

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Omaistyön perustehtävä

Omaistyön perustehtävä Omaistyön perustehtävä Valtakunnallinen omaistyö Hyvinvoiva omainen Alueellinen omaistyö Olen onnellinen, että tulin käyneeksi Prospect-kurssin! Se oli minulle erittäin voimauttava kokemus. Tänään olen

Lisätiedot

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA

Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? MALLI: OPPIJOIDEN OSALLISTAMINEN AIKUISOPPIJAN VIIKON TOTEUTTAMISESSA Oppijan osallistamisen malli Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa Miksi oppijoiden osallistamista Aikuisoppijan viikon toteuttamisessa tarvitaan? Aikuisoppijoiden osallistuminen Aikuisoppijan viikon (AOV)

Lisätiedot

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen

HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012. Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen HALOO huomaako kukaan? seminaari 18.12.2012 Kehrä II Monitoimijainen yhteistyö perheen, lastensuojelun ja yhteiskumppanin kanssa Tiina Muukkonen 12/2012 1 Monitoimijainen yhteistyö Monitoimijaista lastensuojelun

Lisätiedot

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki

NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

TURVATAIDOT PUHEEKSI

TURVATAIDOT PUHEEKSI TURVATAIDOT PUHEEKSI Haastattelulomake Tekijät: Neuvolan perhetyöntekijä Merja Häyrynen, kodinhoitaja Pirjo Wihinen, lastensuojelun perhetyöntekijät Päivi Hölttä- Vikki, Eija Luontama ja Piia Järvinen

Lisätiedot

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet

Map-tiedote. Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Map-tiedote Minun asumisen polkuni -projektin lopputuotteet Mitä tämä vihko sisältää? 1. Map Minun asumisen polkuni -toimintamalli 5 2. Map-selkokuvat 7 3. Suunnittelen omaa elämääni 9 4. Asuntotoiveeni

Lisätiedot

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi

Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012. www.nuorisuomi.fi Verkosto tutkimusmatkalla päivähoidon uusiin liikkumisen käytäntöihin! 13.3.2012 Verkoston tavoitteet Verkoston työn päämääränä on saada aikaan valtakunnallinen liikunta/hyvinvointiohjelman suunnitelma

Lisätiedot

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli

VANTAA. Perhekeskeisen verkostotyön malli VANTAA Perhekeskeisen verkostotyön malli Milloin verkostotyötä? Kun huoli perheen tilanteesta kasvaa, ovat seuraavat kysymykset työntekijän apuna: Mitä tapahtuu jos kukaan ei tee mitään? Mitä siitä seuraa,

Lisätiedot

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry Luennon sisältö Lapsen kannustaminen Erilaiset tavat kannustaa

Lisätiedot

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10

Voimaantuminen 2h. Stressin nujertaja -valmennus. Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. 1 / 10 Voimaantuminen 2h Stressin nujertaja -valmennus Valmentaja Päivin rentoutusharjoitus sai erityistä kiitosta. Tuula Kortelainen, ammatinvalintapsykologi 1 / 10 Nykypäivän hektisessä arjessa eläminen sekä

Lisätiedot

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere

Friends-ohjelma Aseman Lapset ry. Workshop 5.9.2012 Tampere Friends-ohjelma Aseman Lapset ry Workshop 5.9.2012 Tampere Mikä on FRIENDS? Lasten ja nuorten mielenterveyttä edistävä sekä masennusta ja ahdistusta ennaltaehkäisevä ohjelma Perustuu - kognitiivis-behavioraalisen

Lisätiedot

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa?

Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Materiaali hoitosuhdekeskusteluihin Selkomukautus Ensitietoa skitsofreniasta Mitä skitsofrenia tarkoittaa? Opas on tehty Arjen mieli -hankkeessa,

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta

Lisätiedot

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä

Alkusanat. Oulussa 6. joulukuuta 2010 Anna-Liisa Lämsä Masennus on yleisin nuorten mielenterveyden häiriö Suomessa, ja sen arvioidaan edelleen yleistyvän nuorten keskuudessa. Masennus on myös yksi yleisimmistä nuorten sairauslomien syistä ja yleisin ennenaikaiselle

Lisätiedot

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA

VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA VASTAANOTTOKESKUKSESSA TOIMIVILLE VAPAAEHTOISILLE VAPAAEHTOISTOIMINTA PANSION VASTAANOTTOKESKUKSESSA Olemme Punaisen Ristin Ruissalon osaston vapaaehtoisia Punainen Risti ja Punainen Puolikuu tunnetaan

Lisätiedot

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA

KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä Miksi me puhumme täät äällä? Aune, 53 Oma pieni perhe, 1 lapsi Suuri syntymäperhe, 13 lasta Vanhainkodin

Lisätiedot

Otetaanko perheet puheeksi?

Otetaanko perheet puheeksi? Otetaanko perheet puheeksi? Vanhempien mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämishanke peruspalveluissa 13.6.2012 Minna Asplund Kaisa Humaljoki Mielen avain Sosiaali- ja terveysministeriön Kaste hanke

Lisätiedot

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja Ajoissa liikkeelle reseptejä ehkäisevään työhön 12.6.2012 Iisalmi Mika Ketonen eroperhetyöntekijä, Eroperheen kahden kodin lapset projekti, Lahden ensi- ja turvakoti

Lisätiedot

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011

Lapset palveluiden kehittäjiksi! Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 Lapset palveluiden kehittäjiksi! Maria Kaisa Aula Pääkaupunkiseudun lastensuojelupäivät 29.9.2011 1 YK-sopimuksen yleiset periaatteet Lapsia tulee kohdella yhdenvertaisesti eli lapsen oikeudet kuuluvat

Lisätiedot

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT

Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio. Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Vapaaehtoiskysely - HelsinkiMissio Tampereen teknillinen yliopisto Tiedonhallinnan ja logistiikan laitos/mittaritiimi Harri Laihonen, FT Esityksen sisältö 1. Aineeton pääoma 2. Miksi vapaaehtoiskysely?

Lisätiedot

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN

JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN JOHDANTO PIKIRUUKIN PÄIVÄKODIN VASUUN Pikiruukin päiväkodin toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen perustuu Kokkolan päivähoidon yhteiseen varhaiskasvatussuunnitelmaan ja sitoudumme noudattamaan sitä.

Lisätiedot

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt!

Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Omaishoitajat ja Läheiset -Liitto ry Kunta- ja seurakunta -kirje 1 (5) Tervehdys Omaishoitajat ja Läheiset -Liitosta, hyvät omaishoidon yhteyshenkilöt! Tässä kirjeessä kerrotaan ajankohtaista tietoa omaishoidon

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys ry

Turun Kaupunkilähetys ry Turun Kaupunkilähetys ry Perustettu vuonna 1880. Toiminta pohjautuu kristillis-sosiaalisiin arvoihin. Tavoitteena on syrjäytymisen ehkäisy, yksinäisyyden kokemuksen lievittäminen ihmisten omia voimavaroja

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa

Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Kuka tekee arjen valinnat? Hyvää ikää kaikille seminaari Seinäjoki 18.9.2014 autismikuntoutusohjaaja Sanna Laitamaa Erityistarpeita vai ihan vaan perusjuttuja? Usein puhutaan autismin kirjon ihmisten kohdalla,

Lisätiedot

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen

Hyvää perhehoitoa. perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Hyvää perhehoitoa perhehoitajien ja kuntaedustajien työtapaaminen Laukaa, Peurunka 17.9.2013 Paula Korkalainen Kyselyyn 2013 vastasi yht. 25 perhehoitajaa * Vammaisia tai muita erityisen tuen tarpeessa

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla

Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Osallisuutta etsimässä Hepolan koululla Pienryhmän erityisluokanopettaja Kati Evinsalo Yhdessä osallisuuteen Yläkoulun erityistä tukea tarvitsevien nuorten pienryhmässä kahdeksan 13-17-vuotiaan (7.-9.lk)

Lisätiedot

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015

TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA KEVÄT 2015 TYÖPAJA 3. SAMAUTTAMINEN VUOROVAIKUTUKSESSA ULLA PIIRONEN-MALMI METROPOLIA KEVÄT 2015 KIELELLINEN SAMAUTTAMINEN IHMISELLÄ ON SOSIAALISISSA TILANTEISSA MUUNTUMISEN TARVE HÄN HALUAA MUOKATA JA SOVITTAA OMAA

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN

Lisätiedot

Ajatukset - avain onnellisuuteen?

Ajatukset - avain onnellisuuteen? Ajatukset - avain onnellisuuteen? Minna Immonen / Suomen CP-liiton syyspäivät 26.10.2013, Kajaani Mistä hyvinvointi syntyy? Fyysinen hyvinvointi Henkinen hyvinvointi ja henkisyys Emotionaalinen hyvinvointi

Lisätiedot

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN!

TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! TERVETULOA RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTI MIINANTUPAAN! RYHMÄPERHEPÄIVÄHOITOKOTIEN TOIMINTAA OHJAAVAT ARVOT JA TAVOITTEET: Toimintamme arvot : 1. Kodinomaisuus 2. Lämpö 3. Turvallisuus 4. Yhteistyö Toiminnan

Lisätiedot

RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA. Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta

RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA. Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta RATKAISUKESKEINEN PSYKOTERAPIA Ongelmista kohti parempaa tulevaisuutta Lähtöisin Amerikasta. Juuret juontavat mm. sosiaaliseen konstruktoinismiin (sosiaalisen todellisuuden ja merkitysten rakentuminen),

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ

PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ VOIKUKKIA 2015 PALAUTEKYSELY RYHMÄN PÄÄTYTTYÄ Hei hyvä vanhempi! Kiitos osallistumisestasi vanhempien VOIKUKKIA-vertaistukiryhmään. Haluaisimme tietää millaisia tunnelmia ja ajatuksia vertaistukiryhmäkokemus

Lisätiedot

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa

Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Hyvinvointineuvola Hämeenlinnassa Projekti 1.9.2009-31.10.2011 Tavoitteet: 1. Perhettä voidaan tukea psykososiaalisissa ongelmissa lähellä ja nopeasti 2. Neuvolan palveluvalikko laajenee ja työskentely

Lisätiedot

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola

Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia. Hannele Haapala, TYKS, Keskola Perheen tukeminen pitkän sairaalahoidon aikana - hoitajan näkökulmia Hannele Haapala, TYKS, Keskola Separaation vähentäminen Hoitojaksot keskolassa saattavat kestää kuusikin kuukautta. Keskosvauva kotiutuu

Lisätiedot

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY

OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY OMAISET MIELENTERVEYSTYÖN TUKENA TAMPERE RY Vertaistuki omaisryhmissä tutkimusprojekti www.omaiset-tampere.fi/vertaistuki Miia Männikkö p.040/722 4292 miia.mannikko@omaiset-tampere.fi VERTAISTUKI - tutkittua

Lisätiedot

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia

Näin syntyy Ulkopolitiikka. Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Näin syntyy Ulkopolitiikka Yhteistyötä, hiljaisia signaaleja ja sinnikästä editointia Joonas Pörsti / UP / 17.9.2014 Ulkopolitiikka on sitoutumaton kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut aikakauslehti.

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka

Alle kouluikäisellä. lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa. mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta. Montessoripedagogiikka Alle kouluikäisellä lapsella on ainutlaatuinen tapa ajatella ja rakentaa mieltään. Montessoriosaamista jo 30 vuoden ajalta Rantakaisla on Tikkurilan kupeessa Hiekkaharjussa toimiva yksityinen päiväkoti.

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015

CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO. Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 CASE LASTEN JA NUORTEN ERITYISOHJAAJAN AMMATTITUTKINTO Oulun Aikuiskoulutuskeskus Oy Paula Helakari ja Marja Keväjärvi 10.2.2015 KOULUTTAJAN MERKITYS Tiedän omaavani taidot, joita ohjaamiseen tarvitaan

Lisätiedot

Monitoimijainen perhevalmennus

Monitoimijainen perhevalmennus Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,

Lisätiedot

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta

Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeinen työskentely otteita yhden päivän koulutuksesta Ratkaisukeskeisyyden taustaa ja filosofiaa Ongelmakehältä ratkaisujen kehälle Tiimien ja organisaatioiden ajankäyttö enemmän aikaa oppimiselle

Lisätiedot

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014

Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa. Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Auttava omainen psykiatrisessa sairaalassa Omaiset mielenterveystyön tukena Lounais-Suomen ja Salon seudun yhdistysten kumppanuusprojekti 2012-2014 Taustaa hankkeelle Yhdistyksen jäsenten kokemusten perusteella

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski

SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYMISTARINOITA Pesäpuu ry:n Selviytyjät tiimi Suvi Koski SELVIYTYJÄT LASTENSUOJELUN KEHITTÄJÄTIIMI..on perustettu vuonna 2008. Tiimiin kuuluu 16-26-vuotiaita nuoria miehiä ja naisia, joilla on monipuolisia

Lisätiedot