Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1

2

3

4

5

6 1. JOHDANTO Kuurosokealla on oikeus olla yhteiskuntamme tasavertainen jäsen. Hänellä on oikeus opiskeluun ja työhön, harrastamiseen, perheeseen ja yhteistoimintaan ihmisten kanssa. Kuurosokealla on oikeus itsenäiseen elämään. (Kuurosokeiden oikeuksien julistus). Opinnäytetyön kyselyssä kartoitettiin aikuisiällä kuurosokeutuneiden käyttämiä kommunikaatiotapoja ja heidän kokemuksiaan saadusta opetuksesta. Tarkoituksena oli kartoittaa heidän kehittämisideoitaan ja toiveitaan opetuksesta. Aiheen laajuuden takia tutkielmasta on jätetty kokonaan pois opastaminen ja taktiiliseen aistiin eli haptiikkaan perustuvat kommunikointitavat. Kyselylomake testattiin Suomen Kuurosokeat ry:n aluesihteereillä. Tutkielman tekijä esitti raakavedoksen kyselystä, jota aluesihteereillä oli mahdollisuus kommentoida, ideoida ja täydentää. Opetus ei ole systemaattista ja monen kuurosokean on vaikea osallistua tarjolla oleviin opetusmahdollisuuksiin. Pitkät välimatkat ovat yksi syy. Kontaktit muihin kuurosokeisiin ovat joillakin vähäisiä. Opitun menetelmän käyttö voi olla minimaalista ja näin se myös unohtuu helposti. Suomen Kuurosokeat ry:llä on alkanut vuoden 2001 alussa viisi vuotta kestävä kommunikaatioprojekti. Tämä jakautuu osaprojekteihin: kuurosokeiden kommunikaatiomenetelmät, kommunikaatio - opetuksen ja opetusmateriaalin kehittäminen, tulkkipalvelun käyttökoulutus, viittomakielen tulkin ja viittomakielisen ohjaajan koulutuksen kehittäminen. Kuurosokeiden ryhmä on erittäin heterogeeninen sekä kuulon ja näön, että kommunikaatiotapojen käytön suhteen. Heterogeenisellä tarkoitetaan kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten näkö- ja kuulovammojen suurta vaihtelevuutta. Tämän vuoksi tutkielma on rajattu aikuisiällä kuurosokeutuneisiin.

7 2 Henkilö, joka on kuurosokea mielletään usein täysin kuuroksi ja sokeaksi. Yleensä kuurosokeilla on kuitenkin jäljellä toimivia näön- ja/tai kuulonjäänteitä. Kuurosokeus olisi nähtävä omana vammanaan. Lapsien ja nuorten kohdalla käytetään usein termiä kuulonäkövammainen. Monet vanhemmistakin kuurosokeista käyttävät mielellään vammastaan termiä kuulonäkövammainen, koska se kuvaa vamman laatua paremmin. Tutkimuksessa käytetään kuitenkin termiä kuurosokea, koska se kattaa koko ryhmän. 2. KUUROSOKEUDEN MÄÄRITTELYÄ Yhteispohjoismainen kuurosokeuden määritelmä on tehty, jotta kuurosokeat pystyisivät tasa - arvoisemmin integroitumaan yhteiskuntaan. Etenevää vammaa sairastavan elämä ei ole välttämättä tasainen, vaan heidän pitää jatkuvasti orientoitua muuttuviin tilanteisiin. (Koskinen 2000, 93.) 2.1. Kuurosokeuden määritelmät Nykyään on käytössä yhteispohjoismainen määritelmä. Henkilö on kuurosokea, kun hänellä on vakavanasteinen näkö- ja kuulovamman yhdistelmä. Osa kuurosokeista on täysin kuuroja ja sokeita, toisilla on näön- ja/tai kuulonjäänteitä. Vammojen yhdistelmä vähentää samanaikaisesti mahdollisuuksia käyttää hyväksi mahdollisia näön- tai kuulonjäänteitä. Tämä aiheuttaa sen, että kuurosokeat eivät ilman muuta voi käyttää hyväkseen näkövammaisille tai kuulovammaisille tarkoitettuja palveluita. Kuurosokeus aiheuttaa tämän johdosta erittäin suuria vaikeuksia koulunkäynnissä, jatkokoulutuksessa, työssä, perhepiirissä ja sosiaalisissa kontakteissa sekä estää informaation saamista ja osallistumista kulttuuritoimintoihin. (Ahola 1991, 14.)

8 3 Kuurosokeana syntyneiden ja kuurosokeaksi varhaisessa iässä tulleilla on usein lisävaikeuksia persoonallisuuden kehityksessä ja käyttäytymisessä. Lisävaikeudet vaikuttavat mahdollisuuksiin käyttää näön- ja kuulonjäänteitä ja vaikeuttavat myös muiden toimintojen kehitystä. (Ahola 1991, 14.) Kuurosokea tarvitsee jokapäiväisessä elämässään ja kommunikoinnissaan usein erityismenetelmiä. Näin ollen kuurosokeus pitäisi huomioida aivan omana vammanaan. (Ahola 1991, 14.) Henkilöt jotka kuuluvat kuurosokeiden ryhmään, voidaan luokitella kuurosokeutumisiän ja vamman laadun mukaan neljään pääryhmään. (Kaitalo 1990, 9.) 1)Syntymästään saakka kuurosokeat 2)Syntymästä saakka näkövammaiset, joiden kuulo on huonontunut myöhemmin. 3)Syntymästä saakka kuulovammaiset, joiden näkö on huonontunut myöhemmin. 4)Aikuisiässä ja ikääntyneenä kuurosokeutuneet. Viimeiseen ryhmään kuuluvat myös ikääntyneet, joiden kuulo ja näköaisti ovat heikentyneet vuosien mittaan. Vain osa heistä on diagnosoitu kuurosokeiksi, joten heidän todellista määräänsä ei tiedetä. (Kaitalo 1990, 9.) Tämä ryhmittely on ikään perustuva. Menetelmän vastaanottamiseen perustuvia ovat Sirotkinin ja Schakenovan (1990, 7) mukaan taktiilit, taktiilit ja jäljellä olevaa näköä käyttävät, näköä käyttävät, näköä ja jäljellä olevaa kuuloa käyttävät sekä taktiilit ja jäljellä olevaa kuuloa käyttävät. Tämä kuvaa paremmin kuurosokeiden ryhmää heidän kannaltaan eli kuinka he ottavat vastaan kommunikoidessaan. (Mp.) 2.2. Kuurosokeuden aiheuttajat

9 4 Kuurosokeuteen voi löytyä monia syitä. Syynä voi olla perinnöllinen sairaus, äidin raskauden aikana sairastama tulehdus tai jokin tapaturma. Heidät voidaankin jakaa karkeasti kahteen ryhmään: syntymästään saakka kuurosokeisiin ja myöhemmin kuurosokeutuneisiin. (Eloaho, Lehtinen & Viita 1997, 6.) Pilkkomismahdollisuus näistä ryhmistä vielä alaryhmiin osoittaa kuurosokeiden ryhmän heterogeenisuuden. Kuurosokeutumisen taustalla voi olla moninaisia sairauksia, joista esimerkkeinä erilaiset tulehdukset korvissa, kasvaimet pään alueella ja diabetes, joka voi aiheuttaa rappeutumia aistijärjestelmissä. Tapaturmat, kuten iskut pään alueelle voivat aiheuttaa aivojen kuulokeskuksen ja/tai näkökeskuksen vammautumisen. Aivot eivät pysty käsittelemään kaikkea tietoa mikä kulkee niiden läpi, vaikka korvat ja silmät olisivatkin säilyneet vahingoittumattomina. Muita syitä ovat huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttö. Nämä voivat aiheuttaa keskushermoston alueella vaurioita. (Eloaho ym. 1997, 13.) 3. KUUROSOKEIDEN RYHMÄT Kuurosokeat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, syntymästään kuurosokeisiin ja myöhemmin kuurosokeutuneisiin (Eloaho ym. 1997, 6) Syntymästään saakka kuurosokeat Henkilöt, jotka kuuluvat syntymästään kuurosokeiden ryhmään omaavat hyvin moninaisia ja vaikeita aistipuutoksia sekä muita vammoja. Näiden lisäksi heillä saattaa olla liikunta- tai kehitysvamma, joka on erilaisten neurologisten vammojen ja sairauksien seurausta. Muita fyysisiä vammoja voivat olla esimerkiksi sydänvika. (Eloaho ym. 1997, 6.)

10 5 Synnynnäisen kuurosokeuden syitä voi olla monia. Perinnölliset tekijät, infektiot raskauden aikana tai mahdolliset synnytyksen aikana tapahtuneet häiriöt. Perusteellisista tutkimuksista huolimatta kaikkien kuurosokeiden kohdalla ei ole pystytty selvittämään vammautumiseen johtanutta syytä. (Eloaho ym. 1997, 6.) Syntymästään kuurosokeat jaetaan vielä kahteen ryhmään. Aistijäänteiden avulla toinen ryhmä on oppinut viittomakielen ja/tai puheen. Toisella ryhmällä kommunikaatiomenetelmän oppiminen on usein estynyt mahdollisten neurologisten tai muiden vammojen ja sairauksien takia. (Eloaho ym. 1997, 7-8.) 3.2. Kuurosokeutuneet Kuurosokeutuneiden ryhmä on moninainen. Aikaisemmin on jo mainittu muista sairauksista ja syistä. Seuraavassa kerrotaan Usherin - syndrooman eri tyypeistä ja vanhuuden kuurosokeudesta Usher - syndrooma Suomessa arvioidaan olevan noin 400 henkilöä, joilla on Usher - syndrooma. Kuurosokeuden aiheuttajana syndrooma on tavallisin ja peittyvästi periytyvä. (Eloaho ym. 1997, 8). Usher - syndrooma on tyypitelty kolmeen eri pääryhmään. Kuulo- ja näkövammat muuntuvat eri ryhmissä. Näkövamma kehittyy ensin, kuulovamma hitaammin. Ensimmäisinä oireina ilmenee hämäräsokeutta, näkökentän puutoksia, häikäistymisherkkyyttä, kontrastierottelukyvyn eli vastakohtaisuuksien hahmottamisen heikentymistä sekä näöntarkkuuden laskemista. Henkilö jolla on todettu Usher - syndrooma voi säilyttää käyttökelpoisen näönjäänteen pitkälle aikuisuuteen. (TARP Usher syndrome www - sivu ). Usherin I - tyypissä kuulovamma on vaikea - asteinen. Hämäränäön vaikeudet tulevat esiin jo leikki - iässä. Kuulokojeesta ei yleensä ole hyötyä, joten lapsen käyttämä kieli on viittomakieli. Tasapainoelimen toiminta on myös häiriintynyt,

11 6 jolloin lapsi oppii kävelemään ikäisiään myöhemmin. Tasapainoelimen häiriöt aiheuttavat aikuisiällä huimausta. (Eloaho ym. 1997, ) Usherin II - tyypissä kuulolaitteesta on hyötyä, koska kuulovamma on lievempi ja vaikeutuu vähitellen. Oireyhtymä todetaan usein vasta kouluiässä. Kuulolaitetta käytettäessä lapsi kuulee puheen ja oppii kommunikoimaan puheella. Kävelemään oppiminen tapahtuu normaalisti tasapainoaistin ollessa kunnossa. (Eloaho ym. 1997, ) Usherin III - tyyppi on Suomessa yleisin, sen osuus on 40%. Sitä on myös todettu olevan Suomessa huomattavasti enemmän kuin muissa maissa. Kuulovamma on aluksi lievä, mutta se saattaa vaikeutua nuoruusiässä nopeasti. (Pakarinen, L. 1997, 61.) Vanhuuden kuurosokeus Näön ja kuulon heikentyminen on osa ikääntymiseen kuuluvaa prosessia. Ikäihmiset eivät koe olevansa aistivammaisia vaan kokevat sen kuuluvan osana vanhuuteen. Vanhemmiten kuulonsa ja näkönsä menettäneet ovat erittäin suuri ryhmä. Näiden aistien huonontuessa voi heidän toimintakykynsä ja selviytymisensä jokapäiväisissä toiminnoissa heikentyä. (Saarinen, M - L ) Uuden kommunikaatiotavan oppiminen teettää huomattavasti enemmän työtä. Esteet voivat olla myös fyysisiä esim. iän myötä kädet eivät välttämättä kykene muodostamaan viittomia. Kommunikaatiomenetelmän puuttuessa ihminen turhautuu nopeasti, joka voi aiheuttaa ärtyneisyyttä, vihaa ja erilaisia käyttäytymishäiriöitä. Ikääntyvien parissa työskentelevien pitäisi muistaa, että ihminen ei näe eikä kuule mitä ympärillä tapahtuu. Tämä voi olla erittäin turhauttavaa ja stressaavaa. (Sense - järjestön www - sivu ) 4. KUUROSOKEIDEN KÄYTTÄMIÄ KOMMUNIKAATIOMENETELMIÄ

12 7 Kuurosokeiden näkö- ja kuulovammojen vaihtelevuuden myötä on myös kommunikaatiomenetelmiä paljon. Kuulevina syntyneiden kommunikointi perustuu suomen kieleen. Puheen ja huulilta luvun lisäksi siihen perustuu viitottu suomi, sormiaakkoset, englantilaiset sormiaakkoset, iso- ja suuraakkoskirjoitus ja pistekirjoitus. (Eloaho 1997, 17.) 4.1. Suomen kieleen perustuvat kommunikaatiomenetelmät Kuurosokeutuneiden yleisin itsensä ilmaisemisen kommunikaatiotapa on puhe. Puhetta käyttävät henkilöt, jotka ovat menettäneet kuulonsa tai osan siitä puheen oppimisen jälkeen. Puheen lisäksi henkilö voi tarvita muita menetelmiä ja apuvälineitä. Kuulolaitetta käyttävät tarvitsevat puheen erottamiseksi hyvät kuunteluolosuhteet. (Kuulonhuoltoliiton www - sivu ) Huuliltalukuun vaaditaan kykyä ymmärtää puhetta puhujan suun, huulten ja kielen liikkeistä. Kasvojen ilmeet ovat myös tärkeä osa huuliltalukua. Tueksi monet opettelevat muita kommunikointimenetelmiä. Huuliltaluvun ymmärtämiseen vaikuttavat monet tekijät: huuliltalukija, ulkoiset olosuhteet esimerkiksi valaistus, etäisyys ja katsekontakti, asian tuttuus, käytetyt äänteet, puhuja- ja hänen puhe- ja ilmaisutapansa. (Kuulonhuoltoliitto ry:n julkaisu 2000.) Isokirjoitus on tavallista suurempaa tekstiä, jota voidaan kirjoittaa yksinkertaisimmillaan tummalla tussilla vaalealle, mattapintaiselle paperille. Kommunikaatiotapana tulkkaustilanteissa isokirjoitus on hidas. Muissa jokapäiväisissä tilanteissa hyvinkin yksinkertaista. Henkilön ei tarvitse muuta kuin muistaa kantaa paperilehtiötä ja kynää mukanaan. (Atwood, Clarkson & Laba 1994, 19.) Suuraakkosia käytetään tilanteissa, joissa ei ole käytettävissä apuvälineitä tai kuurosokean näkö ei riitä isokirjoituksen lukemiseen. Suuraakkosia kirjoitetaan etusormella kuurosokean kämmeneen tai jopa pöydän pintaan. Tilanteesta riippuen kirjoituksen voi tehdä myös muualle kehoon sopimuksen mukaan. (Eloaho ym. 1997, 20.)

13 8 Pistekirjoitus on sormien tuntoaistilla luettava kirjoitusjärjestelmä. Siinä kirjaimet, numerot ja välimerkit muodostuvat koholla olevista pistekuvioista. Kuviot perustuvat kuuden pisteen muodostamaan suorakulmioon, josta eri tavoin pisteitä yhdistämällä saadaan syntymään merkkejä. (Viitasaari 1991, ) Sormiaakkosia käytetään sormittamalla sanat ja lauseet kirjain kirjaimelta vakiintuneessa käytössä olevilla sormiaakkosilla. Sormiaakkosia voidaan käyttää myös kädestä käteen viitottaessa. Myös viittomakielessä puhutun kielen sanat ja nimet, joille ei ole viittomaa, sormitetaan. (Eloaho ym. 1997, 19.) Englantilaiset sormiaakkoset eivät ole yhtenevät Suomessa käytettävien sormiaakkosten kanssa. Englantilaiset sormiaakkoset voidaan tehdä kämmenen tai kämmenselän puolelle. Tämä auttaa esimerkiksi tilanteissa, joissa käsissä kannetaan jotakin. Ne ovat helppo tehdä ja vastaanottaa. Muuntautuvuus eri kehon osille on myös monipuolinen. Muutamat henkilöt Suomessa käyttävät jo tätä tapaa kotioloissaan tai tulkkauksessa. (Lahtinen & Palmer 1995, 16.) Viitottu puhe perustuu puhuttuun kieleen. Se ei ole itsenäinen eikä luonnollinen kieli. Tämä kommunikaatiomenetelmä on kehitetty apuvälineeksi niille, jotka tarvitsevat puhetta tukevaa menetelmää. Monesti puheen lisäksi käytetään jotain muuta kommunikaatiomenetelmää. Viittomakielessä käytettäviä viittomia käytetään puhutun kielen rakenteen mukaisesti puheen ja huulilta luvun tukena. Viitotusta puheesta käytetään myös määritelmää viitottu suomi tai viitottu ruotsi. (Lonka & Korpijaakko - Huuhka 2000, 313.) 4.2. Viittomakieleen perustuvat kommunikaatiomenetelmät Kuurosokea joka on syntynyt kuurona käyttää yleensä viittomakieltä. Se on hänen äidinkielensä. Viittomakieli ei ole keksitty, keinotekoinen kommunikointitapa, vaan luonnollinen kieli. Se ei ole myöskään kansainvälinen. Eri maiden viittomakielistä löytyy myös useita murteita. (Rissanen 1985, 5.)

14 Näöllä vastaanotettavat sormiaakkoset, viitottu puhe ja viittomakieli Kuurosokea, jolla on jäljellä olevaa näköä, vastaanottaa sormiaakkosia, viitottua puhetta ja viittomakieltä pääasiassa näköaistinsa avulla. Hyvä valaistus ja kontrastivärien käyttö helpottavat niiden erottamista. Näönjäänteiden hyödyntäminen on hankalaa valaistuksen ollessa huono, jolloin on siirryttävä kädestä käteen viittomiseen. Näkökentän ollessa kaventunut, viitotaan pienessä tilassa. Silmän mukautuminen eri valaistuksiin henkilöllä, jolla on esimerkiksi hämäräsokeutta tai häikäistymistä pitää ottaa huomioon viitottaessa. Viittomaetäisyys on otettava myös huomioon. (Hyvärinen, L. 1991, ) Kädestä käteen viittominen Mikäli kuurosokea ei pysty seuraamaan viittomista näköaistinsa avulla, viitotaan hänelle kädestä käteen eli taktiilisti. Hän vastaanottaa viittomat pitämällä kiinni viittojan käsistä ja seuraamalla tämän käsien liikkeitä. Kädestä käteen viitottaessa käytetään yleensä kahta kättä. Tottunut viittoja voi ottaa vastaan yhdellä kädellä. Kädestä käteen viitottaessa tuntoaistin avulla välittyy myös mielentila, iloisuus ja surullisuus. (Atwood ym. 1994, 19.) 5. APUVÄLINEITÄ Kommunikaatiotavat ovat yksilöllisiä. Erilaisten apuvälineiden avulla kuurosokea pystyy käyttämään jäljellä olevia näön- ja kuulonjäänteitä. (Viitasaari 1995, 95). Puheen erottaminen vaatii kumminkin ympäristön, jossa ei ole hälyääniä. Olosuhteiden ollessa epäsuotuisat, voi kuulokojeen käyttäjästä tulla toiminnallisesti

15 10 kuuro. Huonot valaistusolosuhteet tai tarvittavien apuvälineiden puuttuminen voi myös estää toimivan kommunikoinnin tapahtumisen. (Viita, Huttunen & Sorri 1998, ) Seuraavassa on selvitetty apuvälineitä jotka liittyvät vuorovaikutukselliseen kommunikointiin Kuulon apuvälineitä Moni kuurosokea hyötyy erilaisten kuulon apuvälineiden käytöstä. Käytössä olevia kuulonapuvälineitä ovat kuulokoje, sisäkorvaistute, kiinteä induktiosilmukka, pienoissilmukat, RT - laite eli radiotaajuuslaite (FM - laite), puhelin vahvistimella, äänisynteesiohjelma, äänikortti ja kaiuttimet tietokoneessa. (Suomen Kuurosokeat ry:n www - sivu ) Kuulokoje on yleisesti ensisijainen apuväline kuulon kuntoutuksessa. Kuulokojetyyppejä on erilaisia; korvantauskone, taskukoje, korvakäytäväkoje ja silmälasikoje. Kuulokoje vahvistaa kaikki äänet, joten sen käyttäjä ei voi valikoida ääniä ympäristöstä mielenkiintonsa mukaan. Meluisassa tilanteessa kuulokojeen käyttäjästä voi siis tulla toiminnallisesti kuuro. Kojeen käyttö vaatii aluksi harjoittelua, jotta siitä saisi kaiken mahdollisen hyödyn. (Viita ym. 1998, ) Sisäkorvaistute eli kokleaimplantti on tekninen apuväline. Sen tarkoituksena on muuttaa ääneen perustuvat viestit sähköiseen muotoon. Toimimaton sisäkorva ohitetaan ja viesti menee suoraan kuulohermoon. Parhaimman hyödyn ihminen saa jos hän on kuullut ja ehtinyt oppia puhutun kielen ennen kuulovamman syntymistä. Kuulohermon toimivien säikeiden määrä ei kuitenkaan riitä perusteeksi sisäkorvaistutteen asentamiselle. Suositeltavaa olisi, että kuuroutumisesta on alle kymmenen vuotta. Henkilön pitää sitoutua pitkään kuntoutukseen sekä motivoitua uudelleen kuulemiseen. (Viita ym. 1998, ) Induktiosilmukat eli silmukkavahvistimet voidaan asentaa tilapäisesti tai kiinteästi. Vastaanottimena toimii käyttäjän kuulokoje. Kiinteää silmukkavahvistinta voidaan käyttää esimerkiksi luentotilanteissa, jolloin johto asennetaan huoneen

16 11 ympäri seinien viereen. Julkisiin tiloihin, kuten kirkkoihin ja kirjastoihin on usein myös asennettu kiinteä induktiopiiri. (Viita ym. 1998, 67.) Pienoissilmukka mahdollistaa esimerkiksi kotona television ja radion kuuntelun. Pienoissilmukoitakin on mahdollisuus saada erilaisina malleina; kaulan ympärille pujotettava tai tyynysilmukka. Viimeksi mainittu on silmukkakenttä, joka voidaan asentaa irrallisen istuinpehmusteen sisään. Nykyään on myös mahdollista saada joihinkin matkapuhelimiin oma induktiosilmukkansa. Käyttötilanteesta riippuen voidaan valita sopiva silmukkavahvistin. Ympäristöstä tulevat turhat hälyäänet poistuvat ja puhujien ääni vahvistuu. Induktion käyttäjällä on mahdollisuus osallistua tasa - arvoisesti esimerkiksi kokoustilaisuuteen puhujien käyttäessä mikrofonia. (Viita ym. 1998, ) RT - laite eli radiotaajuuslaite (FM - laite eli frekvenssimodulaatiolaite) on henkilökohtainen apuväline, jota voidaan käyttää esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa, opiskelussa ja television sekä radion kuuntelussa. Toimintaperiaate on erilainen kuin pienoissilmukkavahvistimessa, vaikkakin käyttötapa on sama. Laitteen käyttäjä kohdistaa mikrofonin puhujaan tai puhujilla voi olla omansa. (Viita ym. 1998, ) Puhelimen vahvistimen avulla henkilö voi keskustella puhelimessa kuulolaitteen avulla tai ilman. Puhelimen kuulokkeeseen asetetaan vahvistin, jolloin se toimii akustisena vahvistimena. (Viita ym. 1998, 70.) Tietokoneeseen on mahdollista hankkia apuvälineeksi mm. äänisynteesiohjelma, äänikortti ja kaiuttimet Näön apuvälineet Perinteisien silmälasien, suurennuslasien ja kiikarien lisäksi näkemisessä voi olla apuna luku - TV, suurennusohjelma tietokoneessa ja kuvapuhelin. (Suomen Kuurosokeat ry:n www - sivu ) Luku - TV:n avulla henkilö voi lukea ja kirjoittaa, vaikka näköä olisi hyvin vähän jäljellä. Kuvan saa suurennettua jopa 60 kertaiseksi. Tietokoneeseen voidaan

17 12 liittää suurennusohjelma, jonka avulla käyttäjä voi suurentaa tekstin näytöllä itselleen sopivaan kokoon. (Eloaho ym. 1997, 23.) Kuvapuhelimella välitetään liikkuvaa kuvaa ja ääntä toiseen samanlaiseen laitteeseen. Kuvapuhelin on mikrotietokone johon lisätään video- ja ISDN - kortit, kamera, ääntä varten äänikortti, mikrofoni sekä kaiuttimet kuvan käsittelyä varten. Lisäksi käyttäjällä tarvitsee olla kuvapuhelinohjelma ja puhelinlinja, joka on ISDN verkkopäätteellä. (Heiskanen, Korhonen & Vivolin - Karen 2001, 7.) Viittomakieliselle kuulovammaiselle kuvapuhelin on sama asia kuin kuulevalle tavallinen puhelin. Kuvapuhelimen avulla hän voi ottaa yhteyden kuuleviin sukulaisiinsa, hoitaa virastoasioita tai vaikka varata lääkäriajan. Omalta päätteeltään hän näkee henkilön, jonka kanssa keskustelee sekä oman kuvansa pienempänä ruutuna. Tulkin avulla kuvapuhelin toimii etätulkkauslaitteena. Kuulovammainen soittaa tulkkikeskukseen, josta tulkki soittaa esimerkiksi virastoon. Tällä tavoin tulkki hoitaa jatkoyhteyden haluttuun paikkaan. Tulevaisuudessa kuvapuhelintulkkipalvelu mahdollistaa myös etäopiskelun. (Hakulinen & Savela 2000,12.) 5.3. Kirjoituksen apuvälineitä Kirjoituksen apuvälineitä ovat paperi, tussi, kirjoituskone, tietokoneen näppäimistö ja näyttö, tekstipuhelin, suuraakkoset sekä sormiaakkoset. Pistekirjoituksen apuvälineitä ovat naskali ja taulu, pistekirjoituskone, keskustelukone ja tietokoneen pistenäyttö. Matkapuhelin ja kommunikaattori ovat myös vuorovaikutuksellisen kommunikaation apuvälineitä. (Suomen Kuurosokeat ry:n www - sivu ) Mekaaninen Tellatouch - keskustelukone ja sähköllä toimiva DiaLogos - laite ovat pistekirjoituslaitteita, jotka vaativat pistekirjoituksen osaamista kuurosokealta. Keskustelun toiselta osapuolelta ei vaadita muuta kuin konekirjoitustaitoa. Tarvittaessa tietokoneeseen voidaan asentaa pistenäyttö, puhesyntetisaattori

18 13 tai suurennusohjelma, joka mahdollistaa keskustelun sekä esimerkiksi sähköpostin käytön ja lehtien luvun. ( Eloaho ym. 1997, 24.) 6. KUUROSOKEAN AIKUISEN OPPIMINEN Aikuisiällä kuurosokeutuneet voivat kokea jäävänsä usein kaiken ulkopuolelle riittävän/oikean kommunikaatiotavan puuttuessa. Kommunikoinnin edellytyksien heiketessä aikuinen tarvitsee vuorovaikutusmahdollisuuksia. Hän tarvitsee varmuuden siitä, että hänen asemansa kommunikoivana henkilönä yhteiskunnassa säilyy. (Launonen & Korpijaakko - Huuhka 1998, 10.) Henkilö voi olla sopeutumiskriisissä, jolloin uuden kommunikaatiotavan oppiminenkaan ei onnistu. Tämän takia kuurosokeutuneelle henkilölle ja hänen lähiympäristölleen pitäisi antaa hyvissä ajoin informaatiota mahdollisista muista ratkaisuista. Heille tulisi tiedottaa myös käytössä olevista apuvälineistä ja kommunikaatiotavoista. (Lonka & Korpijaakko - Huuhka 2000, 324.) Kuurosokeiden ryhmän ollessa näin heterogeeninen, täytyy opetuksessa huomioida yksilöllisyys. Pelkästään jo näkövamma asettaa viittomakielen opetukselle omat vaatimuksensa varsinkin, kun kommunikaatioetäisyys ja näkökyky ovat sidoksissa toisiinsa. Opettajan pitää olla myös perehtynyt kuurosokeuteen liittyviin seikkoihin ja hänen on mahdollisuuksien mukaan kuunneltava asiakkaan toiveita opetuksen suhteen. Vanhuksilta uuden kommunikaatiotavan oppiminen ei välttämättä suju yhtä helposti kuin nuorilta. Pelkästään jo sormiaakkosten tuottaminen joillekin voi olla fysiologisesti mahdotonta esimerkiksi reuman takia. (Koskinen, S. 2000, 37.) Monet kuurosokeista ovat voineet saada opetusta jo monista eri kommunikaatiotavoista. He voivat olla turhautuneita, eivätkä heidän voimavaransa enää riitä uuden oppimiseen saatikka itseensä luottamiseen. Heidän mielipiteitään täytyy kuunnella, antaa aikaa sekä olla kannustava. (Smith, T.B. 1994, 67.)

19 14 Kommunikaatiomenetelmien opetuksessa pitää huomioida kontrasti, valot, etäisyys, paikka ja näkökentän laajuus. Viittomakielellä opetus on huomattavasti hitaampaa. Täytyy miettiä viittomien muutokset pieneen näkökenttään. Taktiilisti viitottaessa hahmottaminen on hankalampaa. Muistettava on taktiilin aistin eli haptiikan harjoitukset, liikeradat, käsimuodot ja paikan harjoitukset. Harjoittelupaikkojen tärkeys myös korostuu. Tutkittua tietoa menetelmien opetuksesta ei ole. Menetelmät vaihtuvat tilanteiden mukaan, etsien. (Lahtinen, R Henkilökohtainen tiedonanto). 7. TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTON KERUU Tutkielmassa kartoitettiin aikuisiällä kuurosokeutuneiden kommunikaatiomenetelmiä ja mitä opetusta he ovat niihin saaneet sekä heidän toiveitaan opetuksen suhteen tulevaisuudessa. Tavoitteena oli myös saada tietoa heidän käyttämistään apuvälineistä ja mistä he ovat saaneet informaatioita opetuksesta. Tieto- ja taitotaso vaihtelee paljon kuurosokeiden ryhmän ollessa näin heterogeeninen. Opetuksen rahoittaa pääasiassa kunta ja rahoitusta myönnetään yleensä liian vähän. Päätösten venyessä opetus päästään aloittamaan usein valitettavan myöhään Tutkimustehtävät Haastattelun kysymykset jaettiin kolmeen osioon: taustatietoihin, kommunikaatiomenetelmiin ja opetukseen. Kommunikaatiomenetelmiä osiossa haluttiin selvittää mitä eri menetelmiä henkilöt käyttävät eri ihmisten kanssa. Viimeisessä osiossa haluttiin tietää onko viittomakielen, viitotun puheen ja pistekirjoituksen opetusta saatu kursseilla vai kotiopetuksena. Tällä haluttiin selvittää myös kumman opetusmenetelmän vastaajat kokivat tehokkaammaksi. Tutkimuksessa

20 15 kartoitettiin myös henkilöiden omaa arviota opitun kommunikaatiomenetelmän taitotasosta sekä mistä he ovat saaneet tiedon opiskelumahdollisuuksista. Kysymysten avulla haluttiin myös kartoittaa henkilöiden toiveita oppimateriaalin ja hyvän opettajan suhteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää ovatko he tyytyväisiä opetuksen määrään. Viimeisessä osiossa tiedusteltiin myös kuinka uuden kommunikaatiotavan oppiminen on vaikuttanut elämään Haastattelututkimus ja otos Tutkimusmenetelmäksi valittiin haastattelututkimus, koska haastattelun tekijä ja siihen vastaava henkilö olivat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tarkentavat kysymykset sekä haastattelijan, että vastaajan puolelta olivat mahdollisia tällä menetelmällä. Tutkielman kohderyhmänä oli aikuisiällä kuurosokeutuneet. Otos tehtiin Suomen Kuurosokeat ry:n jäsenrekisterissä oleville. Aluesihteerit haastattelivat sovitun kahden kuukauden aikana tapaamansa asiakkaat. Osan haastatteluista teki tutkielman tekijä. Kartoitushaastattelun kysymykset testattiin käymällä ne läpi Suomen Kuurosokeat ry:n palveluksessa työskentelevien aluesihteereiden kanssa pidetyssä palaverissa. He saivat kommentoida sekä antaa ohjeita kysymysten asetteluihin. 8. KYSELYN TULOKSIA Haastattelut suoritettiin touko- ja kesäkuun 2001 aikana aikuisiällä kuurosokeutuneille. Yhteensä niitä tehtiin 55, joista purettiin 37 haastattelua. He ovat kuulevina (27 henkilöä) ja huonokuuloisina (10 henkilöä) syntyneitä. Hei

21 16 dän äidinkielensä on suomen tai ruotsin kieli. Loput 18 haastattelua karsiutuivat tutkimuksesta, koska tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa aikuisiällä kuurosokeutuneiden kommunikaatiota. Työn ulkopuolelle jätettiin siis kuuroina syntyneet. Näiden haastattelujen tulokset myös puretaan ja luovutetaan Suomen Kuurosokeat ry:n käyttöön. Kysymyslomakkeessa oli valmiit vaihtoehdot. Lähes jokaisessa kysymyksessä oli viimeisenä vaihtoehtona joku muu, johon vastaajilla oli mahdollisuus täydentää vastaustaan Haastateltujen taustatiedot Kyselyyn vastanneista henkilöistä naisia oli kaiken kaikkiaan 24 ja miehiä 13. Nuorin kyselyyn vastanneista henkilöistä oli 25 - vuotias ja vanhin 82 - vuotias. Vastaajista yksi ei maininnut ikäänsä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 80- vuotiaat KUVIO 1. Vastaajien ikäjakauma Haastatelluista 34 ilmoitti äidinkielekseen suomen ja kaksi henkilöä ruotsin. Yksi vastanneista oli merkinnyt suomi/viitottu suomi. Vastaajista 34 oli eläkkeellä, jäljelle jääneet kolme jakautuivat seuraavasti; työelämässä, opiskelija sekä eläkkeellä oleva opiskelija.

22 17 Vaihtoehdot asuinseuduista olivat Etelä - Suomi, Länsi - Suomi, Keski - Suomi, Itä - Suomi ja Pohjois - Suomi. Eniten vastaajia oli Etelä - Suomesta ja vähiten Itä - Suomesta Etelä- Suomi Länsi- Suomi Keski- Suomi Itä-Suomi Pohjois- Suomi KUVIO 2. Vastaajien asuinseudut Haastatelluista 17 vastasi asuvansa kaupungissa, 13 maalla ja seitsemän jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuulevana/näkevänä oli syntynyt 24, kuulevana/heikkonäköisenä yksi, kuulevana/sokeana yksi, huonokuuloisena/näkevänä viisi ja huonokuuloisena/heikkonäköisenä neljä henkilöä. Yksi vastanneista oli syntynyt huonokuuloisena/sokeana, mutta lapsena tehtyjen leikkausten jälkeen näön taso muuttui heikkonäköiseksi. Vastaamatta jätti yksi henkilö.

23 Kuuleva/näkevä Kuuleva/heikkonäköinen Kuuleva/sokea Huonokuuloinen/näkevä Huonokuuloinen/heikkonäköinen KUVIO 3. Kuulon ja näön taso syntyessä. Seuraavassa tiedusteltiin milloin vastaajien kuulo ja/tai näkö on huonontunut sekä jos on kuurosokeutunut. Vain muutama oli vastannut näihin kohtiin ja niistä ei tullut esille tarkkaa ikää tai he eivät muistaneet. Hieman alle puolella eli 18 henkilöllä oli diagnosoitu Usherin - syndrooma. Viidellä ei ollut mitään diagnoosia. Muita diagnooseja olivat esimerkiksi Retinitis Pigmentosa, Riegerin syndrooma, verkkokalvon irtauma ja kuulohermon rappeutuma sekä Diplegia Spastica. Ainoastaan yhdellä vastanneista oli tehty sisäkorvaistute leikkaus noin 55 - vuoden iässä. Erityiskoulua oli käynyt 15 ja normaalikoulua 22. Erityiskoulut olivat näkövammaisten opetukseen perehtyneitä kouluja sekä yksi vastanneista oli opiskellut huonokuuloisten luokalla Kommunikointi

24 19 Tässä osiossa kysyttiin kenen ja keiden kanssa sekä millaisia kommunikaatiomenetelmiä vastaaja käyttää eri henkilöiden kanssa. Useimmissa vastauksissa jäi epäselväksi kumpi oli vastaanottaja ja kumpi tuottaja. Tämän vuoksi kaikki yhdistettiin ja saatiin yleiskuva siitä mitä kommunikaatiomenetelmiä on käytössä. Kyselyssä esiin tulleet viitotun puheen, viittomakielen ja sormiaakkosten eri osiot on yhdistetty. Purettaessa ainoastaan taktiilit osuudet on eritelty. Muita kommunikaatiotapoja olivat tavallinen isokirjoitus, tavallinen kirjoitus, tussikirjoitus, taktiilit suuraakkoset ja pistekirjoitus. Jokin muu kohdassa vastaajat saivat kertoa omin sanoin mitä tapaa olivat käyttäneet. Heillä oli mahdollisuus myös rastittaa monta vaihtoehtoa, jolloin he ovat voineet käyttää useampia menetelmiä saman henkilön kanssa. Taulukoista on jätetty pois englantilaiset sormiaakkoset, koska vastanneista kukaan ei ollut rastittanut tätä vaihtoehtoa. Perheenjäsenen kanssa 34 vastanneista käytti puhetta ja huuliltalukua 11 henkilöä. Viitottua puhetta kuusi ja taktiilisti viitottua puhetta käytti neljä, viittomakieltä ja taktiilisti viitottua viittomakieltä kolme henkilöä. Kommunikaatiossa sormiaakkosia käytti yhdeksän ja taktiilisti sormiaakkosia kolme henkilöä. Taktiilit sormiaakkoset 3 Sormiaakkoset 9 Taktiili viittomakieli 3 Viittomakieli 8 Taktiili viitottu puhe 4

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari

Muistisairaan kuulon kuntoutus. Seminaari Muistisairaan kuulon kuntoutus Seminaari 12.12.2013 Kuulo * Kuulo on kyky havainnoida ääntä. * Korvien kautta ääni välittyy aivoihin. * Korvassa on ihmisen kuulo- ja tasapainoelimet. Johanna Juola 2 Kuulon

Lisätiedot

Kuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto

Kuuleeko koulu? - tutkimushanke. Kuuleko koulu? - kehi2ämishanke. Koulutushanke Valteri ja POVer. Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto Kuuleeko koulu? tutkimushanke Kuuleko koulu? kehi2ämishanke Koulutushanke Valteri ja POVer Tutkimushanke Oulun ja Jyväskylän yliopisto 1 19.9.16 Hankkeen taustaryhmä: * Kuulovammaisten lasten vanhempain

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Kommunikaatio ja vuorovaikutus

Kommunikaatio ja vuorovaikutus Kommunikaatio ja vuorovaikutus Vuorovaikutus Vuorovaikutusta on olla kontaktissa ympäristöön ja toisiin ihmisiin. Vuorovaikutus on tiedostettua tai tiedostamatonta. Kommunikaatio eli viestintä Kommunikaatio

Lisätiedot

Oheinen taulukko kuulovamman asteesta ja sen vaikutuksesta kommunikaatioon on mukailtu EU:n työryhmän luokittelusuositusta, jossa luokitus perustuu paremman korvan 0,5-4 khz:n taajuuksien ääneskynnysten

Lisätiedot

Kuulo ja ikääntyminen

Kuulo ja ikääntyminen Kuulo ja ikääntyminen Ikäkuulo Ikäkuulolla tarkoitetaan iän mukana ilmeneviä sisäkorvan ja kuulohermon rappeutumismuutoksia. Iän mukanaan tuoma huonokuuloisuus on hyvin yleistä, eikä sitä voida parantaa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 %

Aseta kaupunginosanne identiteetin kannalta annetut vaihtoehdot tärkeysjärjestykseen 26 % 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kaupunginosakyselyn vastaukset: Kyselyjä lähetettiin 74 kpl ja vastauksia saatiin 44 kpl. Kyselyn vastausprosentiksi muodostui 59%. Kyselyt lähetettiin Tampereen asukas- ja omakotiyhdistysten puheenjohtajille.

Lisätiedot

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012

Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Asumispalvelutarpeen kartoitus kotona asuville kehitysvammaisille 2012 Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 Pohjois-Karjalan osahanke Kehittämissuunnittelija Leena Suhonen Projektityöntekijä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta

Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta Palaute kuvapuhelinpalveluiden toteuttamisesta ammattilaisen näkökulmasta virtu.fi sähköiset palvelut lappilaisille Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Käyttäjien osallistuminen suunnitteluprosessiin

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa:

HYP on lyhenne sanoista Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin HYP on asenne ja yhdessäolotapa: Huomioivaa Yhdessäoloa Päivittäin ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä yksin HYP jakson käynnistyskokous Tutustu myös opasvihkoon Sheridan Forster: Huomioivan yhdessäolon malli HYP Mikä HYP on HYP on lyhenne

Lisätiedot

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005

Suhtautuminen digitaaliseen televisioon. Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Suhtautuminen digitaaliseen televisioon Puhelinhaastattelu maaliskuussa 2005 Tausta Tutkimuksella selvitettiin, mitä tiedetään digitaaliseen televisioon siirtymisestä sekä miten muutokseen suhtaudutaan

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus

ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus ISOverstaan virtuaaliluokka hanke, arviointitutkimus Raportti kyselystä Kuopion klassillisen lukion oppituntitallenteita lukuvuonna 2007 2008 käyttäneille opiskelijoille (huhtikuu 2008) (Diat liitteenä

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

viittomat kommunikoinnissa

viittomat kommunikoinnissa viittomat kommunikoinnissa Sisällys Sisällys...2 MITÄ TUKIVIITTOMAT OVAT?...3 MIKSI TUKIVIITTOMAT?...3 VIITTOMAT OPITAAN MALLISTA...4 OHJAUSTA TUKIVIITTOMIEN OPETTELUUN...6 VIITTOMAT OMAKSUTAAN OMAAN TAHTIIN...7

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

nen. Puhekielellä kommunikoivien huonokuuloisten opiskelijoiden kuulovamman aste voi vaihdella lievästä erittäin vaikeaan

nen. Puhekielellä kommunikoivien huonokuuloisten opiskelijoiden kuulovamman aste voi vaihdella lievästä erittäin vaikeaan HUONOKUULOISTEN OPISKELIJOIDEN ryhmä on moninai- nen. Puhekielellä kommunikoivien huonokuuloisten opiskelijoiden kuulovamman aste voi vaihdella lievästä erittäin vaikeaan kuulovammaan. Heillä voi olla

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen.

JUPINAVIIKOT Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala. Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen. JUPINAVIIKOT 2016 Ohjausta ja opetusta koskeva raportti Liiketalouden ala Julkinen Raportti ei sisällä nimitietoja, luottamuksellinen Linda Holma Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO Sisällys SISÄLLYSLUETTELO...

Lisätiedot

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö Arvoisa vastaanottaja! TOTEUTUNUT ATK-PALVELU VUONNA 2007 TAYS:n Näkökeskus on vuonna 2007 myöntänyt Teille kotona tapahtuvaa tietokoneeseen liittyvää ATK-palvelua (tietokoneen toimitus, -asennus ja/tai

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: _ Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite _ Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: _ Kuinka kauan

Lisätiedot

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia k ä y t t ä j ä l l e k ä t e v ä t e k n o l o g i a Marika Nordlund Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia 2 Sisältö 1. Johdanto: Tavoitteet ja toteutus...

Lisätiedot

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016 RAY tukee -barometri 2016 JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN 1. Kuinka usein olet osallistunut tämän sosiaali- ja terveysalan järjestön toimintaan 12 viime kuukauden aikana? Järjestöllä tarkoitetaan tässä

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä

Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Esteettömyys kuulovammaisen oppilaan oppimisympäristössä Kuulovammaisuuteen liittyviä käsitteitä Huonokuuloinen Kuuro Kuuroutunut Sisäkorvaistutetta käyttävä Viittomakielinen Koulu on maailman hankalin

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

Jos perheessänne on useita sisäkorvaistutetta käyttäviä lapsia/nuoria, jokaisesta täytetään oma lomakkeensa.

Jos perheessänne on useita sisäkorvaistutetta käyttäviä lapsia/nuoria, jokaisesta täytetään oma lomakkeensa. Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve -tutkimushanke. HUMAK & KELA 2011-2012 T ÄLLÄ KY SELYLOMAKKEELLA VOIV A T V AST A T A

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET

RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 1 RAISION TERVEYSKESKUKSEN ASIAKASTYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET Asiakastyytyväisyyden keskeiset osatekijät ovat palvelun laatua koskevat odotukset, mielikuvat organisaatiosta ja henkilökohtaiset palvelukokemukset.

Lisätiedot

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat

Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Kun tavallinen kirja ei riitä - Celian aineistot, äänikirjat, selkokirjat Pohjois-Suomen kirjastoautohenkilöstön koulutuspäivä 6.6.2014 Helena Kokko Rovaniemen kaupunginkirjasto Lapin maakuntakirjasto

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.

Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2. Työntekijöiden näkemyksiä työhyvinvoinnin kehittämisestä ja yhteistoiminnasta työpaikoilla Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 14.2.2017 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti STTK:n toimeksiannosta

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136

Espoon kaupunki Pöytäkirja 136 14.05.2013 Sivu 1 / 1 2320/12.01.00/2013 136 Koulukohtaisen budjetin vaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen muotojen antamisen mahdollisuuksiin sekä kieli- ja kulttuuriryhmien kohdennetun resursoinnin

Lisätiedot

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 %

Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 23 % 24 % 25 % 29 % 29 % 27 % 34 % 30 % 32 % Opintojen sujuvuus Kursseille on vaikea päästä (erilaiset rajoitukset ja pääsyvaatimukset) 2 2 1 2 2 2 2 2 1 0 % 40 % 60 % 80 % 100 % Vastaajista noin joka viidennellä on ollut ongelmia kursseille pääsemisestä

Lisätiedot

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012

Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 2011-2012 Aamu -ja iltapäivätoiminnan lasten kyselyn tuloksia lv. 11-12 Lasten kyselyn saivat huoltajien kyselyn yhteydessä 4 lasta, joista palautui 25. Vastausprosentti muodostui siten 62,5%. Lasten kysely muodostui

Lisätiedot

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Sinä olet kuin Miina, koska...

Sinä olet kuin Miina, koska... Sinä olet kuin Miina, koska... Autat ihmisiä. Teet parhaasi. Toimit rohkeasti. Kannat vastuuta. Puolustat heikompia. Tarkkailet maailmaa. Opettelet uusia asioita. Ryhdyt työhön reippaasti. Teet jotain

Lisätiedot

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi

Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi Vertaistuutorointi Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus Yksin opintonsa aloittavan vertaistuutorointi VÄYLÄ -hanke 17.1.2012 2 (15) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 2. Miksi tarvitaan

Lisätiedot

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta

PALAUTEANALYYSI v toiminnasta MOSAIIKKI RY MAMU-MEDIA PALAUTEANALYYSI v. 2015 toiminnasta Palautetta Mosaiikki Ry:n ja MaMu-Median hankkeen tiedotus- ja neuvontatoiminnasta on kerätty yhteistyökumppaneilta, hankkeen asiakkailta ja

Lisätiedot

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form

25 responses. Summary. Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? Perustele edellisen kohdan vastauksesi. Edit this form herttaoksanen@gmail.com 25 responses Edit this form View all responses Publish analytics Summary Sopiiko omaan tahtiin oppiminen sinulle? 16% 28% 36% 20% Ei sovi. 5 20% Sopii melko hyvin. 9 36% Sopii hyvin.

Lisätiedot

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.)

E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) E-kirja on helposti saatavilla, kun tietää, mistä hakee. (mies, yli 55-v.) SeAMK:n Kirjasto- ja tietopalvelun opiskelijoiden syyskuussa 2010 tekemän E-kirjakyselyn tuloksia TAUSTATIETOJA Kyselytutkimus

Lisätiedot

T ÄLLÄ KY SELYLOMAKKEELLA VOIV A T V AST A T A Sisäkorvaistutetta käyttävät 18-vuotta täyttäneet nuoret (yksin tai yhdessä huoltajan kanssa).

T ÄLLÄ KY SELYLOMAKKEELLA VOIV A T V AST A T A Sisäkorvaistutetta käyttävät 18-vuotta täyttäneet nuoret (yksin tai yhdessä huoltajan kanssa). Sisäkorvaistutteen saaneiden lasten kuntoutuksen ja tulkkauspalvelujen tarkoituksenmukaisuus ja tulevaisuuden tarve -tutkimushanke. HUMAK & KELA 2011-2012 T ÄLLÄ KY SELYLOMAKKEELLA VOIV A T V AST A T A

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op)

KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS (20 op) KOULUTTAJAKOULUTUS ON MONIMUOTOISTA OPISKELUA, JOKA KOOSTUU NELJÄSTÄ ERI KURSSISTA 1 n peruskurssi, 4 op 2 Jatkokurssi I, 3 op 3 Jatkokurssi II, 3 op 4 Kurssintuottajan koulutus,

Lisätiedot

Liite A: Kyselylomake

Liite A: Kyselylomake 1/4 2/4 3/4 4/4 Liite B: Kyselyyn liitetty viesti 1/1 Hei, olen Saija Vuorialho Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitokselta. Teen Pro gradu tutkielmaani fysiikan historian käytöstä lukion

Lisätiedot

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä?

Koulu. Koetko koulunkäynnin mielekkäänä ja tarpeellisena? Kyllä Joskus Ei. Missä aineissa olet hyvä? Koulu ja työ - ohje Koulunkäyntiin liittyen tärkeää on selvittää sekä motivaatio käydä koulua, mutta myös mahdolliset pulmat tai oppimisvaikeudet. Mikäli koulut on jo käyty, niin työelämään liittyen on

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille RAY TUKEE BAROMETRI 2016 Tietoa järjestöille MIKÄ RAY TUKEE -BAROMETRI ON? Raha-automaattiyhdistyksen suunnittelema RAY tukee -barometri on erityyppisten järjestöjen ja avustuskohteiden kohderyhmille suunnattu,

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus Jaana Salminen, johtava puheterapeu3 Helsingin kaupunki, Kehitysvammapoliklinikka jaana.salminen@hel.fi 1 Kehitysvammaisten lasten puheen ja kielen kuntoutus

Lisätiedot

Rinnakkaislääketutkimus 2009

Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketutkimus 2009 Rinnakkaislääketeollisuus ry Helmikuu 2009 TNS Gallup Oy Pyry Airaksinen Projektinumero 76303 Tämän tutkimuksen tulokset on tarkoitettu vain tilaajan omaan käyttöön. Niitä

Lisätiedot

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä

IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä IPA Kyselylomake valinnoista ja osallistumisesta jokapäiväisessä elämässä Vastaajan nimi: Päivämäärä: Johdanto Tämän lomakkeen kysymykset koskevat päivittäisiä toimintojasi. Pyrimme saamaan käsityksen

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet).

Voit itse päättää millaisista tavaroista on kysymys (ruoka, matkamuisto, CD-levy, vaatteet). Kirjoittaminen KESKITASO Lyhyet viestit: 1. Ystäväsi on lähtenyt lomamatkalle ja pyytänyt sinua kastelemaan hänen poissa ollessaan kukat. Kun olet ystäväsi asunnossa, rikot siellä vahingossa jonkin esineen.

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus

Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen. HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Lukemisvaikeuden arvioinnista kuntoutukseen HYVÄ ALKU- messut Jyväskylä, 2.- 3.9. 2004 Elisa Poskiparta, Turun yliopisto, Oppimistutkimuksen keskus Tapa tunnistaa sanoja vaihtelee lukutaidon kehittymisen

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t

Vastata päihdetyön koulutuksen kehittämisen tarpeeseen osana päihdepalveluiden laadun kehittämistä Koulutuksen tavoitteena on päihdeasiantuntemuksen t Oulun- ja Lapin yliopistot Oulun seudun-, Kemi-Tornion- ja Rovaniemen ammattikorkeakoulut yhteistyö korkeakoulujen yhteisten Päihdetyön opintojen toteuttamiseksi alkanut vuoden 2008 alussa Rahoitus ESR,

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa

Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Tarvekyselyraportti: Suomenkieliset palvelut Karlskogan kunnassa Anne Ågren Suomen kielen hallintoalueen kehittäjä Heinäkuu 2014 Sisällysluettelo Tausta, tarkoitus ja toteutus Vastausprosentti Toiminnat

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti

Ammattitaitoista työvoimaa yhteistyöllä -projekti YHDEKSÄN N + 1 KYSYMYSTÄ YSEILLE Pohjois-Karjalan kauppakamari ja Pohjois-Karjalan Aikuisopisto toteuttivat 13.-24.11.2006 Yhdeksän + 1 kysymystä yseille internetkyselyn Pohjois-Karjalan peruskoulujen

Lisätiedot

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta

Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta Rastita se vaihtoehto, joka parhaiten kuvaa omaa mielipidettä asiasta A. Vastaajan taustatiedot Mikä on asemasi organisaatiossa? 1. Ylempi toimihenkilö 2. Työnjohtaja 3. Toimihenkilö 4. Työntekijä Minkä

Lisätiedot

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014

Perusopetuskysely Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Perusopetuskysely 2016 Koko perusopetus 2016, vertailut vuosiin 2013 ja 2014 Taustatietoja Kysely toteutettiin toukokuun lopulla 2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan 7966:lle huoltajalle

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI

TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TYÖTTÖMIEN NUORTEN ÄÄNI TUTKIMUKSEN TAVOITTEET Tutkimuksen tavoi.eet ja toteutus Tutkimuksen tavoite Tutkimuksessa selvitesin nuorten työnömien työnömyyden ja työssä olemisen kestoa, ajatuksia työllistymisen

Lisätiedot

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä

Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä JOPO Joustava perusopetus 1/2 Hyvinkään kaupungin joustavan perusopetuksen ryhmät: Paja-ryhmä Uudenmaankatu 17 Rehtori Janne Peräsalmi 05800 Hyvinkää Vehkojan koulu 0400-756276 janne.peräsalmi@hyvinkää.fi

Lisätiedot

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä

LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET. Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä LUKIOLAISTEN ULKONÄKÖPAINEET Susanne Ikonen, Hanna Leppänen, Riikka Könönen & Sonja Kivelä Psykologia 7 KAMA Tutkimus toteutettiin: 4.10.2016-18.11.2016 Sisällysluettelo 1. Johdanto 1.1 Mitä ovat ulkonäköpaineet?

Lisätiedot

Kurssitusten tarve kipuaa

Kurssitusten tarve kipuaa Kurssitusten tarve kipuaa 9.11.2000 08:02 Muinoin tietotekniikkakurssilla opeteltiin ohjelmat läpikotaisin. Nyt niistä opetellaan vain työssä tarvittavat toiminnot. Niissäkin on työntekijälle tekemistä,

Lisätiedot

Evantia 360 Junior Start Viittomat-taulusto

Evantia 360 Junior Start Viittomat-taulusto Evantia 360 Junior Start Viittomat-taulusto Evantia360 Junior Start Viittomat -taulusto on suunniteltu lasten sähköiseksi kommunikoinnin apuvälineeksi. Taulusto toimii ChatAble Suomi -kommunikointisovelluksella.

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

Yksilötutka-työhyvinvointikysely

Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikysely Yksilötutka-työhyvinvointikyselyllä kartoitetaan, mikä on vastaajan oma arvio työhyvinvointinsa tilasta tällä hetkellä. Vastaaminen on vapaaehtoista ja tapahtuu anonyymisti.

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote

Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Kirjaston asiakaskysely kevät 2011 Lehdistötiedote Vastaajaryhmä Opiskelijat Tökkikää päättäjiä, että saatte myös lauantaiaukiolot :). Vastaajat Vastaajia 32, joista naisia lähes 88 % ja miehiä yli 12

Lisätiedot