Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download ""

Transkriptio

1

2

3

4

5

6 1. JOHDANTO Kuurosokealla on oikeus olla yhteiskuntamme tasavertainen jäsen. Hänellä on oikeus opiskeluun ja työhön, harrastamiseen, perheeseen ja yhteistoimintaan ihmisten kanssa. Kuurosokealla on oikeus itsenäiseen elämään. (Kuurosokeiden oikeuksien julistus). Opinnäytetyön kyselyssä kartoitettiin aikuisiällä kuurosokeutuneiden käyttämiä kommunikaatiotapoja ja heidän kokemuksiaan saadusta opetuksesta. Tarkoituksena oli kartoittaa heidän kehittämisideoitaan ja toiveitaan opetuksesta. Aiheen laajuuden takia tutkielmasta on jätetty kokonaan pois opastaminen ja taktiiliseen aistiin eli haptiikkaan perustuvat kommunikointitavat. Kyselylomake testattiin Suomen Kuurosokeat ry:n aluesihteereillä. Tutkielman tekijä esitti raakavedoksen kyselystä, jota aluesihteereillä oli mahdollisuus kommentoida, ideoida ja täydentää. Opetus ei ole systemaattista ja monen kuurosokean on vaikea osallistua tarjolla oleviin opetusmahdollisuuksiin. Pitkät välimatkat ovat yksi syy. Kontaktit muihin kuurosokeisiin ovat joillakin vähäisiä. Opitun menetelmän käyttö voi olla minimaalista ja näin se myös unohtuu helposti. Suomen Kuurosokeat ry:llä on alkanut vuoden 2001 alussa viisi vuotta kestävä kommunikaatioprojekti. Tämä jakautuu osaprojekteihin: kuurosokeiden kommunikaatiomenetelmät, kommunikaatio - opetuksen ja opetusmateriaalin kehittäminen, tulkkipalvelun käyttökoulutus, viittomakielen tulkin ja viittomakielisen ohjaajan koulutuksen kehittäminen. Kuurosokeiden ryhmä on erittäin heterogeeninen sekä kuulon ja näön, että kommunikaatiotapojen käytön suhteen. Heterogeenisellä tarkoitetaan kuurosokeiden ja kuulonäkövammaisten näkö- ja kuulovammojen suurta vaihtelevuutta. Tämän vuoksi tutkielma on rajattu aikuisiällä kuurosokeutuneisiin.

7 2 Henkilö, joka on kuurosokea mielletään usein täysin kuuroksi ja sokeaksi. Yleensä kuurosokeilla on kuitenkin jäljellä toimivia näön- ja/tai kuulonjäänteitä. Kuurosokeus olisi nähtävä omana vammanaan. Lapsien ja nuorten kohdalla käytetään usein termiä kuulonäkövammainen. Monet vanhemmistakin kuurosokeista käyttävät mielellään vammastaan termiä kuulonäkövammainen, koska se kuvaa vamman laatua paremmin. Tutkimuksessa käytetään kuitenkin termiä kuurosokea, koska se kattaa koko ryhmän. 2. KUUROSOKEUDEN MÄÄRITTELYÄ Yhteispohjoismainen kuurosokeuden määritelmä on tehty, jotta kuurosokeat pystyisivät tasa - arvoisemmin integroitumaan yhteiskuntaan. Etenevää vammaa sairastavan elämä ei ole välttämättä tasainen, vaan heidän pitää jatkuvasti orientoitua muuttuviin tilanteisiin. (Koskinen 2000, 93.) 2.1. Kuurosokeuden määritelmät Nykyään on käytössä yhteispohjoismainen määritelmä. Henkilö on kuurosokea, kun hänellä on vakavanasteinen näkö- ja kuulovamman yhdistelmä. Osa kuurosokeista on täysin kuuroja ja sokeita, toisilla on näön- ja/tai kuulonjäänteitä. Vammojen yhdistelmä vähentää samanaikaisesti mahdollisuuksia käyttää hyväksi mahdollisia näön- tai kuulonjäänteitä. Tämä aiheuttaa sen, että kuurosokeat eivät ilman muuta voi käyttää hyväkseen näkövammaisille tai kuulovammaisille tarkoitettuja palveluita. Kuurosokeus aiheuttaa tämän johdosta erittäin suuria vaikeuksia koulunkäynnissä, jatkokoulutuksessa, työssä, perhepiirissä ja sosiaalisissa kontakteissa sekä estää informaation saamista ja osallistumista kulttuuritoimintoihin. (Ahola 1991, 14.)

8 3 Kuurosokeana syntyneiden ja kuurosokeaksi varhaisessa iässä tulleilla on usein lisävaikeuksia persoonallisuuden kehityksessä ja käyttäytymisessä. Lisävaikeudet vaikuttavat mahdollisuuksiin käyttää näön- ja kuulonjäänteitä ja vaikeuttavat myös muiden toimintojen kehitystä. (Ahola 1991, 14.) Kuurosokea tarvitsee jokapäiväisessä elämässään ja kommunikoinnissaan usein erityismenetelmiä. Näin ollen kuurosokeus pitäisi huomioida aivan omana vammanaan. (Ahola 1991, 14.) Henkilöt jotka kuuluvat kuurosokeiden ryhmään, voidaan luokitella kuurosokeutumisiän ja vamman laadun mukaan neljään pääryhmään. (Kaitalo 1990, 9.) 1)Syntymästään saakka kuurosokeat 2)Syntymästä saakka näkövammaiset, joiden kuulo on huonontunut myöhemmin. 3)Syntymästä saakka kuulovammaiset, joiden näkö on huonontunut myöhemmin. 4)Aikuisiässä ja ikääntyneenä kuurosokeutuneet. Viimeiseen ryhmään kuuluvat myös ikääntyneet, joiden kuulo ja näköaisti ovat heikentyneet vuosien mittaan. Vain osa heistä on diagnosoitu kuurosokeiksi, joten heidän todellista määräänsä ei tiedetä. (Kaitalo 1990, 9.) Tämä ryhmittely on ikään perustuva. Menetelmän vastaanottamiseen perustuvia ovat Sirotkinin ja Schakenovan (1990, 7) mukaan taktiilit, taktiilit ja jäljellä olevaa näköä käyttävät, näköä käyttävät, näköä ja jäljellä olevaa kuuloa käyttävät sekä taktiilit ja jäljellä olevaa kuuloa käyttävät. Tämä kuvaa paremmin kuurosokeiden ryhmää heidän kannaltaan eli kuinka he ottavat vastaan kommunikoidessaan. (Mp.) 2.2. Kuurosokeuden aiheuttajat

9 4 Kuurosokeuteen voi löytyä monia syitä. Syynä voi olla perinnöllinen sairaus, äidin raskauden aikana sairastama tulehdus tai jokin tapaturma. Heidät voidaankin jakaa karkeasti kahteen ryhmään: syntymästään saakka kuurosokeisiin ja myöhemmin kuurosokeutuneisiin. (Eloaho, Lehtinen & Viita 1997, 6.) Pilkkomismahdollisuus näistä ryhmistä vielä alaryhmiin osoittaa kuurosokeiden ryhmän heterogeenisuuden. Kuurosokeutumisen taustalla voi olla moninaisia sairauksia, joista esimerkkeinä erilaiset tulehdukset korvissa, kasvaimet pään alueella ja diabetes, joka voi aiheuttaa rappeutumia aistijärjestelmissä. Tapaturmat, kuten iskut pään alueelle voivat aiheuttaa aivojen kuulokeskuksen ja/tai näkökeskuksen vammautumisen. Aivot eivät pysty käsittelemään kaikkea tietoa mikä kulkee niiden läpi, vaikka korvat ja silmät olisivatkin säilyneet vahingoittumattomina. Muita syitä ovat huumeiden ja lääkkeiden väärinkäyttö. Nämä voivat aiheuttaa keskushermoston alueella vaurioita. (Eloaho ym. 1997, 13.) 3. KUUROSOKEIDEN RYHMÄT Kuurosokeat voidaan jakaa karkeasti kahteen ryhmään, syntymästään kuurosokeisiin ja myöhemmin kuurosokeutuneisiin (Eloaho ym. 1997, 6) Syntymästään saakka kuurosokeat Henkilöt, jotka kuuluvat syntymästään kuurosokeiden ryhmään omaavat hyvin moninaisia ja vaikeita aistipuutoksia sekä muita vammoja. Näiden lisäksi heillä saattaa olla liikunta- tai kehitysvamma, joka on erilaisten neurologisten vammojen ja sairauksien seurausta. Muita fyysisiä vammoja voivat olla esimerkiksi sydänvika. (Eloaho ym. 1997, 6.)

10 5 Synnynnäisen kuurosokeuden syitä voi olla monia. Perinnölliset tekijät, infektiot raskauden aikana tai mahdolliset synnytyksen aikana tapahtuneet häiriöt. Perusteellisista tutkimuksista huolimatta kaikkien kuurosokeiden kohdalla ei ole pystytty selvittämään vammautumiseen johtanutta syytä. (Eloaho ym. 1997, 6.) Syntymästään kuurosokeat jaetaan vielä kahteen ryhmään. Aistijäänteiden avulla toinen ryhmä on oppinut viittomakielen ja/tai puheen. Toisella ryhmällä kommunikaatiomenetelmän oppiminen on usein estynyt mahdollisten neurologisten tai muiden vammojen ja sairauksien takia. (Eloaho ym. 1997, 7-8.) 3.2. Kuurosokeutuneet Kuurosokeutuneiden ryhmä on moninainen. Aikaisemmin on jo mainittu muista sairauksista ja syistä. Seuraavassa kerrotaan Usherin - syndrooman eri tyypeistä ja vanhuuden kuurosokeudesta Usher - syndrooma Suomessa arvioidaan olevan noin 400 henkilöä, joilla on Usher - syndrooma. Kuurosokeuden aiheuttajana syndrooma on tavallisin ja peittyvästi periytyvä. (Eloaho ym. 1997, 8). Usher - syndrooma on tyypitelty kolmeen eri pääryhmään. Kuulo- ja näkövammat muuntuvat eri ryhmissä. Näkövamma kehittyy ensin, kuulovamma hitaammin. Ensimmäisinä oireina ilmenee hämäräsokeutta, näkökentän puutoksia, häikäistymisherkkyyttä, kontrastierottelukyvyn eli vastakohtaisuuksien hahmottamisen heikentymistä sekä näöntarkkuuden laskemista. Henkilö jolla on todettu Usher - syndrooma voi säilyttää käyttökelpoisen näönjäänteen pitkälle aikuisuuteen. (TARP Usher syndrome www - sivu ). Usherin I - tyypissä kuulovamma on vaikea - asteinen. Hämäränäön vaikeudet tulevat esiin jo leikki - iässä. Kuulokojeesta ei yleensä ole hyötyä, joten lapsen käyttämä kieli on viittomakieli. Tasapainoelimen toiminta on myös häiriintynyt,

11 6 jolloin lapsi oppii kävelemään ikäisiään myöhemmin. Tasapainoelimen häiriöt aiheuttavat aikuisiällä huimausta. (Eloaho ym. 1997, ) Usherin II - tyypissä kuulolaitteesta on hyötyä, koska kuulovamma on lievempi ja vaikeutuu vähitellen. Oireyhtymä todetaan usein vasta kouluiässä. Kuulolaitetta käytettäessä lapsi kuulee puheen ja oppii kommunikoimaan puheella. Kävelemään oppiminen tapahtuu normaalisti tasapainoaistin ollessa kunnossa. (Eloaho ym. 1997, ) Usherin III - tyyppi on Suomessa yleisin, sen osuus on 40%. Sitä on myös todettu olevan Suomessa huomattavasti enemmän kuin muissa maissa. Kuulovamma on aluksi lievä, mutta se saattaa vaikeutua nuoruusiässä nopeasti. (Pakarinen, L. 1997, 61.) Vanhuuden kuurosokeus Näön ja kuulon heikentyminen on osa ikääntymiseen kuuluvaa prosessia. Ikäihmiset eivät koe olevansa aistivammaisia vaan kokevat sen kuuluvan osana vanhuuteen. Vanhemmiten kuulonsa ja näkönsä menettäneet ovat erittäin suuri ryhmä. Näiden aistien huonontuessa voi heidän toimintakykynsä ja selviytymisensä jokapäiväisissä toiminnoissa heikentyä. (Saarinen, M - L ) Uuden kommunikaatiotavan oppiminen teettää huomattavasti enemmän työtä. Esteet voivat olla myös fyysisiä esim. iän myötä kädet eivät välttämättä kykene muodostamaan viittomia. Kommunikaatiomenetelmän puuttuessa ihminen turhautuu nopeasti, joka voi aiheuttaa ärtyneisyyttä, vihaa ja erilaisia käyttäytymishäiriöitä. Ikääntyvien parissa työskentelevien pitäisi muistaa, että ihminen ei näe eikä kuule mitä ympärillä tapahtuu. Tämä voi olla erittäin turhauttavaa ja stressaavaa. (Sense - järjestön www - sivu ) 4. KUUROSOKEIDEN KÄYTTÄMIÄ KOMMUNIKAATIOMENETELMIÄ

12 7 Kuurosokeiden näkö- ja kuulovammojen vaihtelevuuden myötä on myös kommunikaatiomenetelmiä paljon. Kuulevina syntyneiden kommunikointi perustuu suomen kieleen. Puheen ja huulilta luvun lisäksi siihen perustuu viitottu suomi, sormiaakkoset, englantilaiset sormiaakkoset, iso- ja suuraakkoskirjoitus ja pistekirjoitus. (Eloaho 1997, 17.) 4.1. Suomen kieleen perustuvat kommunikaatiomenetelmät Kuurosokeutuneiden yleisin itsensä ilmaisemisen kommunikaatiotapa on puhe. Puhetta käyttävät henkilöt, jotka ovat menettäneet kuulonsa tai osan siitä puheen oppimisen jälkeen. Puheen lisäksi henkilö voi tarvita muita menetelmiä ja apuvälineitä. Kuulolaitetta käyttävät tarvitsevat puheen erottamiseksi hyvät kuunteluolosuhteet. (Kuulonhuoltoliiton www - sivu ) Huuliltalukuun vaaditaan kykyä ymmärtää puhetta puhujan suun, huulten ja kielen liikkeistä. Kasvojen ilmeet ovat myös tärkeä osa huuliltalukua. Tueksi monet opettelevat muita kommunikointimenetelmiä. Huuliltaluvun ymmärtämiseen vaikuttavat monet tekijät: huuliltalukija, ulkoiset olosuhteet esimerkiksi valaistus, etäisyys ja katsekontakti, asian tuttuus, käytetyt äänteet, puhuja- ja hänen puhe- ja ilmaisutapansa. (Kuulonhuoltoliitto ry:n julkaisu 2000.) Isokirjoitus on tavallista suurempaa tekstiä, jota voidaan kirjoittaa yksinkertaisimmillaan tummalla tussilla vaalealle, mattapintaiselle paperille. Kommunikaatiotapana tulkkaustilanteissa isokirjoitus on hidas. Muissa jokapäiväisissä tilanteissa hyvinkin yksinkertaista. Henkilön ei tarvitse muuta kuin muistaa kantaa paperilehtiötä ja kynää mukanaan. (Atwood, Clarkson & Laba 1994, 19.) Suuraakkosia käytetään tilanteissa, joissa ei ole käytettävissä apuvälineitä tai kuurosokean näkö ei riitä isokirjoituksen lukemiseen. Suuraakkosia kirjoitetaan etusormella kuurosokean kämmeneen tai jopa pöydän pintaan. Tilanteesta riippuen kirjoituksen voi tehdä myös muualle kehoon sopimuksen mukaan. (Eloaho ym. 1997, 20.)

13 8 Pistekirjoitus on sormien tuntoaistilla luettava kirjoitusjärjestelmä. Siinä kirjaimet, numerot ja välimerkit muodostuvat koholla olevista pistekuvioista. Kuviot perustuvat kuuden pisteen muodostamaan suorakulmioon, josta eri tavoin pisteitä yhdistämällä saadaan syntymään merkkejä. (Viitasaari 1991, ) Sormiaakkosia käytetään sormittamalla sanat ja lauseet kirjain kirjaimelta vakiintuneessa käytössä olevilla sormiaakkosilla. Sormiaakkosia voidaan käyttää myös kädestä käteen viitottaessa. Myös viittomakielessä puhutun kielen sanat ja nimet, joille ei ole viittomaa, sormitetaan. (Eloaho ym. 1997, 19.) Englantilaiset sormiaakkoset eivät ole yhtenevät Suomessa käytettävien sormiaakkosten kanssa. Englantilaiset sormiaakkoset voidaan tehdä kämmenen tai kämmenselän puolelle. Tämä auttaa esimerkiksi tilanteissa, joissa käsissä kannetaan jotakin. Ne ovat helppo tehdä ja vastaanottaa. Muuntautuvuus eri kehon osille on myös monipuolinen. Muutamat henkilöt Suomessa käyttävät jo tätä tapaa kotioloissaan tai tulkkauksessa. (Lahtinen & Palmer 1995, 16.) Viitottu puhe perustuu puhuttuun kieleen. Se ei ole itsenäinen eikä luonnollinen kieli. Tämä kommunikaatiomenetelmä on kehitetty apuvälineeksi niille, jotka tarvitsevat puhetta tukevaa menetelmää. Monesti puheen lisäksi käytetään jotain muuta kommunikaatiomenetelmää. Viittomakielessä käytettäviä viittomia käytetään puhutun kielen rakenteen mukaisesti puheen ja huulilta luvun tukena. Viitotusta puheesta käytetään myös määritelmää viitottu suomi tai viitottu ruotsi. (Lonka & Korpijaakko - Huuhka 2000, 313.) 4.2. Viittomakieleen perustuvat kommunikaatiomenetelmät Kuurosokea joka on syntynyt kuurona käyttää yleensä viittomakieltä. Se on hänen äidinkielensä. Viittomakieli ei ole keksitty, keinotekoinen kommunikointitapa, vaan luonnollinen kieli. Se ei ole myöskään kansainvälinen. Eri maiden viittomakielistä löytyy myös useita murteita. (Rissanen 1985, 5.)

14 Näöllä vastaanotettavat sormiaakkoset, viitottu puhe ja viittomakieli Kuurosokea, jolla on jäljellä olevaa näköä, vastaanottaa sormiaakkosia, viitottua puhetta ja viittomakieltä pääasiassa näköaistinsa avulla. Hyvä valaistus ja kontrastivärien käyttö helpottavat niiden erottamista. Näönjäänteiden hyödyntäminen on hankalaa valaistuksen ollessa huono, jolloin on siirryttävä kädestä käteen viittomiseen. Näkökentän ollessa kaventunut, viitotaan pienessä tilassa. Silmän mukautuminen eri valaistuksiin henkilöllä, jolla on esimerkiksi hämäräsokeutta tai häikäistymistä pitää ottaa huomioon viitottaessa. Viittomaetäisyys on otettava myös huomioon. (Hyvärinen, L. 1991, ) Kädestä käteen viittominen Mikäli kuurosokea ei pysty seuraamaan viittomista näköaistinsa avulla, viitotaan hänelle kädestä käteen eli taktiilisti. Hän vastaanottaa viittomat pitämällä kiinni viittojan käsistä ja seuraamalla tämän käsien liikkeitä. Kädestä käteen viitottaessa käytetään yleensä kahta kättä. Tottunut viittoja voi ottaa vastaan yhdellä kädellä. Kädestä käteen viitottaessa tuntoaistin avulla välittyy myös mielentila, iloisuus ja surullisuus. (Atwood ym. 1994, 19.) 5. APUVÄLINEITÄ Kommunikaatiotavat ovat yksilöllisiä. Erilaisten apuvälineiden avulla kuurosokea pystyy käyttämään jäljellä olevia näön- ja kuulonjäänteitä. (Viitasaari 1995, 95). Puheen erottaminen vaatii kumminkin ympäristön, jossa ei ole hälyääniä. Olosuhteiden ollessa epäsuotuisat, voi kuulokojeen käyttäjästä tulla toiminnallisesti

15 10 kuuro. Huonot valaistusolosuhteet tai tarvittavien apuvälineiden puuttuminen voi myös estää toimivan kommunikoinnin tapahtumisen. (Viita, Huttunen & Sorri 1998, ) Seuraavassa on selvitetty apuvälineitä jotka liittyvät vuorovaikutukselliseen kommunikointiin Kuulon apuvälineitä Moni kuurosokea hyötyy erilaisten kuulon apuvälineiden käytöstä. Käytössä olevia kuulonapuvälineitä ovat kuulokoje, sisäkorvaistute, kiinteä induktiosilmukka, pienoissilmukat, RT - laite eli radiotaajuuslaite (FM - laite), puhelin vahvistimella, äänisynteesiohjelma, äänikortti ja kaiuttimet tietokoneessa. (Suomen Kuurosokeat ry:n www - sivu ) Kuulokoje on yleisesti ensisijainen apuväline kuulon kuntoutuksessa. Kuulokojetyyppejä on erilaisia; korvantauskone, taskukoje, korvakäytäväkoje ja silmälasikoje. Kuulokoje vahvistaa kaikki äänet, joten sen käyttäjä ei voi valikoida ääniä ympäristöstä mielenkiintonsa mukaan. Meluisassa tilanteessa kuulokojeen käyttäjästä voi siis tulla toiminnallisesti kuuro. Kojeen käyttö vaatii aluksi harjoittelua, jotta siitä saisi kaiken mahdollisen hyödyn. (Viita ym. 1998, ) Sisäkorvaistute eli kokleaimplantti on tekninen apuväline. Sen tarkoituksena on muuttaa ääneen perustuvat viestit sähköiseen muotoon. Toimimaton sisäkorva ohitetaan ja viesti menee suoraan kuulohermoon. Parhaimman hyödyn ihminen saa jos hän on kuullut ja ehtinyt oppia puhutun kielen ennen kuulovamman syntymistä. Kuulohermon toimivien säikeiden määrä ei kuitenkaan riitä perusteeksi sisäkorvaistutteen asentamiselle. Suositeltavaa olisi, että kuuroutumisesta on alle kymmenen vuotta. Henkilön pitää sitoutua pitkään kuntoutukseen sekä motivoitua uudelleen kuulemiseen. (Viita ym. 1998, ) Induktiosilmukat eli silmukkavahvistimet voidaan asentaa tilapäisesti tai kiinteästi. Vastaanottimena toimii käyttäjän kuulokoje. Kiinteää silmukkavahvistinta voidaan käyttää esimerkiksi luentotilanteissa, jolloin johto asennetaan huoneen

16 11 ympäri seinien viereen. Julkisiin tiloihin, kuten kirkkoihin ja kirjastoihin on usein myös asennettu kiinteä induktiopiiri. (Viita ym. 1998, 67.) Pienoissilmukka mahdollistaa esimerkiksi kotona television ja radion kuuntelun. Pienoissilmukoitakin on mahdollisuus saada erilaisina malleina; kaulan ympärille pujotettava tai tyynysilmukka. Viimeksi mainittu on silmukkakenttä, joka voidaan asentaa irrallisen istuinpehmusteen sisään. Nykyään on myös mahdollista saada joihinkin matkapuhelimiin oma induktiosilmukkansa. Käyttötilanteesta riippuen voidaan valita sopiva silmukkavahvistin. Ympäristöstä tulevat turhat hälyäänet poistuvat ja puhujien ääni vahvistuu. Induktion käyttäjällä on mahdollisuus osallistua tasa - arvoisesti esimerkiksi kokoustilaisuuteen puhujien käyttäessä mikrofonia. (Viita ym. 1998, ) RT - laite eli radiotaajuuslaite (FM - laite eli frekvenssimodulaatiolaite) on henkilökohtainen apuväline, jota voidaan käyttää esimerkiksi vuorovaikutustilanteissa, opiskelussa ja television sekä radion kuuntelussa. Toimintaperiaate on erilainen kuin pienoissilmukkavahvistimessa, vaikkakin käyttötapa on sama. Laitteen käyttäjä kohdistaa mikrofonin puhujaan tai puhujilla voi olla omansa. (Viita ym. 1998, ) Puhelimen vahvistimen avulla henkilö voi keskustella puhelimessa kuulolaitteen avulla tai ilman. Puhelimen kuulokkeeseen asetetaan vahvistin, jolloin se toimii akustisena vahvistimena. (Viita ym. 1998, 70.) Tietokoneeseen on mahdollista hankkia apuvälineeksi mm. äänisynteesiohjelma, äänikortti ja kaiuttimet Näön apuvälineet Perinteisien silmälasien, suurennuslasien ja kiikarien lisäksi näkemisessä voi olla apuna luku - TV, suurennusohjelma tietokoneessa ja kuvapuhelin. (Suomen Kuurosokeat ry:n www - sivu ) Luku - TV:n avulla henkilö voi lukea ja kirjoittaa, vaikka näköä olisi hyvin vähän jäljellä. Kuvan saa suurennettua jopa 60 kertaiseksi. Tietokoneeseen voidaan

17 12 liittää suurennusohjelma, jonka avulla käyttäjä voi suurentaa tekstin näytöllä itselleen sopivaan kokoon. (Eloaho ym. 1997, 23.) Kuvapuhelimella välitetään liikkuvaa kuvaa ja ääntä toiseen samanlaiseen laitteeseen. Kuvapuhelin on mikrotietokone johon lisätään video- ja ISDN - kortit, kamera, ääntä varten äänikortti, mikrofoni sekä kaiuttimet kuvan käsittelyä varten. Lisäksi käyttäjällä tarvitsee olla kuvapuhelinohjelma ja puhelinlinja, joka on ISDN verkkopäätteellä. (Heiskanen, Korhonen & Vivolin - Karen 2001, 7.) Viittomakieliselle kuulovammaiselle kuvapuhelin on sama asia kuin kuulevalle tavallinen puhelin. Kuvapuhelimen avulla hän voi ottaa yhteyden kuuleviin sukulaisiinsa, hoitaa virastoasioita tai vaikka varata lääkäriajan. Omalta päätteeltään hän näkee henkilön, jonka kanssa keskustelee sekä oman kuvansa pienempänä ruutuna. Tulkin avulla kuvapuhelin toimii etätulkkauslaitteena. Kuulovammainen soittaa tulkkikeskukseen, josta tulkki soittaa esimerkiksi virastoon. Tällä tavoin tulkki hoitaa jatkoyhteyden haluttuun paikkaan. Tulevaisuudessa kuvapuhelintulkkipalvelu mahdollistaa myös etäopiskelun. (Hakulinen & Savela 2000,12.) 5.3. Kirjoituksen apuvälineitä Kirjoituksen apuvälineitä ovat paperi, tussi, kirjoituskone, tietokoneen näppäimistö ja näyttö, tekstipuhelin, suuraakkoset sekä sormiaakkoset. Pistekirjoituksen apuvälineitä ovat naskali ja taulu, pistekirjoituskone, keskustelukone ja tietokoneen pistenäyttö. Matkapuhelin ja kommunikaattori ovat myös vuorovaikutuksellisen kommunikaation apuvälineitä. (Suomen Kuurosokeat ry:n www - sivu ) Mekaaninen Tellatouch - keskustelukone ja sähköllä toimiva DiaLogos - laite ovat pistekirjoituslaitteita, jotka vaativat pistekirjoituksen osaamista kuurosokealta. Keskustelun toiselta osapuolelta ei vaadita muuta kuin konekirjoitustaitoa. Tarvittaessa tietokoneeseen voidaan asentaa pistenäyttö, puhesyntetisaattori

18 13 tai suurennusohjelma, joka mahdollistaa keskustelun sekä esimerkiksi sähköpostin käytön ja lehtien luvun. ( Eloaho ym. 1997, 24.) 6. KUUROSOKEAN AIKUISEN OPPIMINEN Aikuisiällä kuurosokeutuneet voivat kokea jäävänsä usein kaiken ulkopuolelle riittävän/oikean kommunikaatiotavan puuttuessa. Kommunikoinnin edellytyksien heiketessä aikuinen tarvitsee vuorovaikutusmahdollisuuksia. Hän tarvitsee varmuuden siitä, että hänen asemansa kommunikoivana henkilönä yhteiskunnassa säilyy. (Launonen & Korpijaakko - Huuhka 1998, 10.) Henkilö voi olla sopeutumiskriisissä, jolloin uuden kommunikaatiotavan oppiminenkaan ei onnistu. Tämän takia kuurosokeutuneelle henkilölle ja hänen lähiympäristölleen pitäisi antaa hyvissä ajoin informaatiota mahdollisista muista ratkaisuista. Heille tulisi tiedottaa myös käytössä olevista apuvälineistä ja kommunikaatiotavoista. (Lonka & Korpijaakko - Huuhka 2000, 324.) Kuurosokeiden ryhmän ollessa näin heterogeeninen, täytyy opetuksessa huomioida yksilöllisyys. Pelkästään jo näkövamma asettaa viittomakielen opetukselle omat vaatimuksensa varsinkin, kun kommunikaatioetäisyys ja näkökyky ovat sidoksissa toisiinsa. Opettajan pitää olla myös perehtynyt kuurosokeuteen liittyviin seikkoihin ja hänen on mahdollisuuksien mukaan kuunneltava asiakkaan toiveita opetuksen suhteen. Vanhuksilta uuden kommunikaatiotavan oppiminen ei välttämättä suju yhtä helposti kuin nuorilta. Pelkästään jo sormiaakkosten tuottaminen joillekin voi olla fysiologisesti mahdotonta esimerkiksi reuman takia. (Koskinen, S. 2000, 37.) Monet kuurosokeista ovat voineet saada opetusta jo monista eri kommunikaatiotavoista. He voivat olla turhautuneita, eivätkä heidän voimavaransa enää riitä uuden oppimiseen saatikka itseensä luottamiseen. Heidän mielipiteitään täytyy kuunnella, antaa aikaa sekä olla kannustava. (Smith, T.B. 1994, 67.)

19 14 Kommunikaatiomenetelmien opetuksessa pitää huomioida kontrasti, valot, etäisyys, paikka ja näkökentän laajuus. Viittomakielellä opetus on huomattavasti hitaampaa. Täytyy miettiä viittomien muutokset pieneen näkökenttään. Taktiilisti viitottaessa hahmottaminen on hankalampaa. Muistettava on taktiilin aistin eli haptiikan harjoitukset, liikeradat, käsimuodot ja paikan harjoitukset. Harjoittelupaikkojen tärkeys myös korostuu. Tutkittua tietoa menetelmien opetuksesta ei ole. Menetelmät vaihtuvat tilanteiden mukaan, etsien. (Lahtinen, R Henkilökohtainen tiedonanto). 7. TUTKIMUSMENETELMÄT JA AINEISTON KERUU Tutkielmassa kartoitettiin aikuisiällä kuurosokeutuneiden kommunikaatiomenetelmiä ja mitä opetusta he ovat niihin saaneet sekä heidän toiveitaan opetuksen suhteen tulevaisuudessa. Tavoitteena oli myös saada tietoa heidän käyttämistään apuvälineistä ja mistä he ovat saaneet informaatioita opetuksesta. Tieto- ja taitotaso vaihtelee paljon kuurosokeiden ryhmän ollessa näin heterogeeninen. Opetuksen rahoittaa pääasiassa kunta ja rahoitusta myönnetään yleensä liian vähän. Päätösten venyessä opetus päästään aloittamaan usein valitettavan myöhään Tutkimustehtävät Haastattelun kysymykset jaettiin kolmeen osioon: taustatietoihin, kommunikaatiomenetelmiin ja opetukseen. Kommunikaatiomenetelmiä osiossa haluttiin selvittää mitä eri menetelmiä henkilöt käyttävät eri ihmisten kanssa. Viimeisessä osiossa haluttiin tietää onko viittomakielen, viitotun puheen ja pistekirjoituksen opetusta saatu kursseilla vai kotiopetuksena. Tällä haluttiin selvittää myös kumman opetusmenetelmän vastaajat kokivat tehokkaammaksi. Tutkimuksessa

20 15 kartoitettiin myös henkilöiden omaa arviota opitun kommunikaatiomenetelmän taitotasosta sekä mistä he ovat saaneet tiedon opiskelumahdollisuuksista. Kysymysten avulla haluttiin myös kartoittaa henkilöiden toiveita oppimateriaalin ja hyvän opettajan suhteen. Tutkimuksen tarkoituksena oli myös selvittää ovatko he tyytyväisiä opetuksen määrään. Viimeisessä osiossa tiedusteltiin myös kuinka uuden kommunikaatiotavan oppiminen on vaikuttanut elämään Haastattelututkimus ja otos Tutkimusmenetelmäksi valittiin haastattelututkimus, koska haastattelun tekijä ja siihen vastaava henkilö olivat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa. Tarkentavat kysymykset sekä haastattelijan, että vastaajan puolelta olivat mahdollisia tällä menetelmällä. Tutkielman kohderyhmänä oli aikuisiällä kuurosokeutuneet. Otos tehtiin Suomen Kuurosokeat ry:n jäsenrekisterissä oleville. Aluesihteerit haastattelivat sovitun kahden kuukauden aikana tapaamansa asiakkaat. Osan haastatteluista teki tutkielman tekijä. Kartoitushaastattelun kysymykset testattiin käymällä ne läpi Suomen Kuurosokeat ry:n palveluksessa työskentelevien aluesihteereiden kanssa pidetyssä palaverissa. He saivat kommentoida sekä antaa ohjeita kysymysten asetteluihin. 8. KYSELYN TULOKSIA Haastattelut suoritettiin touko- ja kesäkuun 2001 aikana aikuisiällä kuurosokeutuneille. Yhteensä niitä tehtiin 55, joista purettiin 37 haastattelua. He ovat kuulevina (27 henkilöä) ja huonokuuloisina (10 henkilöä) syntyneitä. Hei

21 16 dän äidinkielensä on suomen tai ruotsin kieli. Loput 18 haastattelua karsiutuivat tutkimuksesta, koska tutkielman tarkoituksena oli kartoittaa aikuisiällä kuurosokeutuneiden kommunikaatiota. Työn ulkopuolelle jätettiin siis kuuroina syntyneet. Näiden haastattelujen tulokset myös puretaan ja luovutetaan Suomen Kuurosokeat ry:n käyttöön. Kysymyslomakkeessa oli valmiit vaihtoehdot. Lähes jokaisessa kysymyksessä oli viimeisenä vaihtoehtona joku muu, johon vastaajilla oli mahdollisuus täydentää vastaustaan Haastateltujen taustatiedot Kyselyyn vastanneista henkilöistä naisia oli kaiken kaikkiaan 24 ja miehiä 13. Nuorin kyselyyn vastanneista henkilöistä oli 25 - vuotias ja vanhin 82 - vuotias. Vastaajista yksi ei maininnut ikäänsä vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Yli 80- vuotiaat KUVIO 1. Vastaajien ikäjakauma Haastatelluista 34 ilmoitti äidinkielekseen suomen ja kaksi henkilöä ruotsin. Yksi vastanneista oli merkinnyt suomi/viitottu suomi. Vastaajista 34 oli eläkkeellä, jäljelle jääneet kolme jakautuivat seuraavasti; työelämässä, opiskelija sekä eläkkeellä oleva opiskelija.

22 17 Vaihtoehdot asuinseuduista olivat Etelä - Suomi, Länsi - Suomi, Keski - Suomi, Itä - Suomi ja Pohjois - Suomi. Eniten vastaajia oli Etelä - Suomesta ja vähiten Itä - Suomesta Etelä- Suomi Länsi- Suomi Keski- Suomi Itä-Suomi Pohjois- Suomi KUVIO 2. Vastaajien asuinseudut Haastatelluista 17 vastasi asuvansa kaupungissa, 13 maalla ja seitsemän jätti vastaamatta tähän kysymykseen. Kuulevana/näkevänä oli syntynyt 24, kuulevana/heikkonäköisenä yksi, kuulevana/sokeana yksi, huonokuuloisena/näkevänä viisi ja huonokuuloisena/heikkonäköisenä neljä henkilöä. Yksi vastanneista oli syntynyt huonokuuloisena/sokeana, mutta lapsena tehtyjen leikkausten jälkeen näön taso muuttui heikkonäköiseksi. Vastaamatta jätti yksi henkilö.

23 Kuuleva/näkevä Kuuleva/heikkonäköinen Kuuleva/sokea Huonokuuloinen/näkevä Huonokuuloinen/heikkonäköinen KUVIO 3. Kuulon ja näön taso syntyessä. Seuraavassa tiedusteltiin milloin vastaajien kuulo ja/tai näkö on huonontunut sekä jos on kuurosokeutunut. Vain muutama oli vastannut näihin kohtiin ja niistä ei tullut esille tarkkaa ikää tai he eivät muistaneet. Hieman alle puolella eli 18 henkilöllä oli diagnosoitu Usherin - syndrooma. Viidellä ei ollut mitään diagnoosia. Muita diagnooseja olivat esimerkiksi Retinitis Pigmentosa, Riegerin syndrooma, verkkokalvon irtauma ja kuulohermon rappeutuma sekä Diplegia Spastica. Ainoastaan yhdellä vastanneista oli tehty sisäkorvaistute leikkaus noin 55 - vuoden iässä. Erityiskoulua oli käynyt 15 ja normaalikoulua 22. Erityiskoulut olivat näkövammaisten opetukseen perehtyneitä kouluja sekä yksi vastanneista oli opiskellut huonokuuloisten luokalla Kommunikointi

24 19 Tässä osiossa kysyttiin kenen ja keiden kanssa sekä millaisia kommunikaatiomenetelmiä vastaaja käyttää eri henkilöiden kanssa. Useimmissa vastauksissa jäi epäselväksi kumpi oli vastaanottaja ja kumpi tuottaja. Tämän vuoksi kaikki yhdistettiin ja saatiin yleiskuva siitä mitä kommunikaatiomenetelmiä on käytössä. Kyselyssä esiin tulleet viitotun puheen, viittomakielen ja sormiaakkosten eri osiot on yhdistetty. Purettaessa ainoastaan taktiilit osuudet on eritelty. Muita kommunikaatiotapoja olivat tavallinen isokirjoitus, tavallinen kirjoitus, tussikirjoitus, taktiilit suuraakkoset ja pistekirjoitus. Jokin muu kohdassa vastaajat saivat kertoa omin sanoin mitä tapaa olivat käyttäneet. Heillä oli mahdollisuus myös rastittaa monta vaihtoehtoa, jolloin he ovat voineet käyttää useampia menetelmiä saman henkilön kanssa. Taulukoista on jätetty pois englantilaiset sormiaakkoset, koska vastanneista kukaan ei ollut rastittanut tätä vaihtoehtoa. Perheenjäsenen kanssa 34 vastanneista käytti puhetta ja huuliltalukua 11 henkilöä. Viitottua puhetta kuusi ja taktiilisti viitottua puhetta käytti neljä, viittomakieltä ja taktiilisti viitottua viittomakieltä kolme henkilöä. Kommunikaatiossa sormiaakkosia käytti yhdeksän ja taktiilisti sormiaakkosia kolme henkilöä. Taktiilit sormiaakkoset 3 Sormiaakkoset 9 Taktiili viittomakieli 3 Viittomakieli 8 Taktiili viitottu puhe 4

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011

AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon. Kirsi Vainio 24.3.2011 AAC -menetelmien sovellus kehitysvammahuoltoon Kirsi Vainio 24.3.2011 1 Kommunikointi Tarkoittaa niitä keinoja joilla ihminen on yhteydessä toisiin Merkittävä tekijä ihmisen persoonallisuuden muodostumisessa

Lisätiedot

MIKSI TUKIVIITTOMAT?

MIKSI TUKIVIITTOMAT? MITKÄ TUKIVIITTOMAT? Tukiviittomilla tarkoitetaan viittomamerkkien käyttämistä puhutun kielen rinnalla, siten että lauseen avainsanat viitotaan. Tukiviittomien tarkoituksena on tukea ja edistää puhutun

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012

Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 Kuuloliitto ry Kopolan kurssikeskus PL 11, 17801 KUHMOINEN (03) 552 2111 23.1.2012 KOPOLAN KURSSIKESKUKSEN TOIMINTA 2012 1. SOPEUTUMISVALMENNUSKURSSIT Kuuroutuneiden ja vaikeasti huonokuuloisten sopeutumisvalmennuskurssit.

Lisätiedot

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä

Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Opas kuulovammaisen potilaan hyvään kohtaamiseen hoitotyössä Johanna Pekkarinen & Jenna Rouhiainen 2014 Sinulle, hoitoalan opiskelija! Käsissäsi on nyt opas, jota tulet todennäköisesti tarvitsemaan jo

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö

Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö Koske Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Puhevammaisten tulkkipalvelut Keski-Suomessa työkokous 20.9.2007 Armi Mustakallio, projektipäällikkö 24.9.2007 Mitä tulkkipalveluihin kuuluu? VpA 7 Työssä

Lisätiedot

KUUROSOKEILLE TULKKAUKSEN JÄRJESTÄMINEN POHJOISMAISSA

KUUROSOKEILLE TULKKAUKSEN JÄRJESTÄMINEN POHJOISMAISSA KUUROSOKEILLE TULKKAUKSEN JÄRJESTÄMINEN POHJOISMAISSA Emilia Jussila ja Kirsi Äijänen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin koulutusohjelma Viittomakielentulkki

Lisätiedot

KUUROSOKEIDEN OPINTOPOLKU

KUUROSOKEIDEN OPINTOPOLKU 3.6.2014 1/10 Toimittanut Sonja Kurki KUUROSOKEIDEN OPINTOPOLKU Varhaiskasvatuksesta alkaen kohti työelämää Syntymästään kuurosokeiden ja lievemmin kuulonäkövammaisten lasten kasvun ja yksilöllisen kehityksen

Lisätiedot

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille

Kyselyn tuloksia. Kysely Europassin käyttäjille Kysely Europassin käyttäjille Kyselyn tuloksia Kyselyllä haluttiin tietoa Europass-fi nettisivustolla kävijöistä: siitä, miten vastaajat käyttävät Europassia, mitä mieltä he ovat Europassista ja Europassin

Lisätiedot

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma

Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Koulutuksen saatavuus omalla kielellä viittomakielisen yhteisön näkökulma Kieliparlamentti 27.3.2013 Vähemmistöjen kielikoulutus Tieteiden talo, Helsinki Markku Jokinen Toiminnanjohtaja Kuurojen Liitto

Lisätiedot

KUUROSOKEIDEN OPETUSKÄYTÄNTÖJÄ SUOMESSA OPETUSHENKILÖSTÖN KUVAAMANA

KUUROSOKEIDEN OPETUSKÄYTÄNTÖJÄ SUOMESSA OPETUSHENKILÖSTÖN KUVAAMANA KUUROSOKEIDEN OPETUSKÄYTÄNTÖJÄ SUOMESSA OPETUSHENKILÖSTÖN KUVAAMANA Ritva Hoikkala Erityispedagogiikan pro gradu -tutkielma Turun yliopisto Kasvatustieteiden laitos 2013 TURUN YLIOPISTO Kasvatustieteiden

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön

Kokemusten Keinu. Huoltajalle. Ohjeita Kokemusten Keinun käyttöön Liite 2 Ohjeita n käyttöön Huoltajalle 1. Varaa tarpeeksi kiireetöntä aikaa. 2. Valitse ympäristö, jossa sinä ja lapsesi pystytte keskittymään kysymyksiin. 3. Mukauta kysymysten sanamuodot omalle lapsellesi

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto

Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen. Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto Afaattisen henkilön kommunikaation tukeminen Puheterapeutti Merja Eskola TYKS Kuntoutusosasto sisältö yleistä afasiasta ja kommunikaatiohäiriöistä minkälaisia häiriöitä afasia tuo tullessaan mitä muita

Lisätiedot

Kuka on näkövammainen?

Kuka on näkövammainen? Näkövammat 1 Sisältö Kuka on näkövammainen? 3 Millaisia näkövammat ovat? 4 Näöntarkkuus 4 Näkökenttä 4 Kontrastien erotuskyky 6 Värinäkö 6 Silmien mukautuminen eri etäisyyksille 6 Silmien sopeutuminen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä

Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Sairaala näkövammaisen liikkumisympäristönä Petra Hurme Fysioterapeutti YAMK, Näkövammaisten liikkumistaidonohjaaja, Hyks silmätautien kuntoutuspoliklinikka Tutkimuksen tausta Esteettömyyden profiloituminen

Lisätiedot

Näön vuoksi 28.9.2006

Näön vuoksi 28.9.2006 Näön vuoksi 28.9.2006 Ikääntyneen näkövammaisen omatoimisuuden tukeminen Kristiina Miettinen vastaava toiminnanohjaaja Näkövammaisten Keskusliitto ry Senioripalvelut Näkövammaisuus Suomessa Lukumääräksi

Lisätiedot

Tulkkiprofiili Puhevammaisten tulkit

Tulkkiprofiili Puhevammaisten tulkit in ilmoitettujen tietojen perusteella asiakkaan tulkkitilaukseen etsitään asiakkaalle sopiva tulkki 1 perustiedot Sukunimi ja etunimet Työnantaja/toiminimi Tulkki toimii seuraavilla välitysalueilla Etelä-Suomi

Lisätiedot

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen

YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE. Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen YHTENÄINEN EUROMAKSUALUE Yrityksien siirtyminen yhtenäiseen euromaksualueeseen 1 Taustamuuttujat Enemmistö vastaajista muodostui pienemmistä yrityksistä ja yksinyrittäjistä. Vastaajista suurin ryhmä koostuu

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi

Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi Alberta Language and Development Questionnaire (ALDeQ) A. Varhaiskehitys Lapsen nimi 1. Milloin lapsenne otti ensiaskeleensa? 2. Minkä ikäisenä lapsenne sanoi ensisanansa? Esimerkkejä ensisanoista (käännöksineen):

Lisätiedot

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa

Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Etäkuntoutuksen seminaari Välimatkoista Välittämättä! Toimintaterapian opetuksen näkökulma- etäohjausta oppimassa Anu Kuikkaniemi 18.9.2015 Helsinki Esityksen sisältö Turun ammattikorkeakoulun hankkeet

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Sivu 1/6Sivu 1/6 KOMMENTIT 1(6) Opetushallitus / Aira Rajamäki PL 380 00531 Helsinki aira.rajamaki@oph.fi Sosiaali- ja terveysalan perustutkinto Ohessa Kuuloliiton kommentit sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö

psta Anitta Korkea-aho sosiaalityöntekijä/kehityshankkeen projektipäällikkö Arvoisa vastaanottaja! TOTEUTUNUT ATK-PALVELU VUONNA 2007 TAYS:n Näkökeskus on vuonna 2007 myöntänyt Teille kotona tapahtuvaa tietokoneeseen liittyvää ATK-palvelua (tietokoneen toimitus, -asennus ja/tai

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin. Punos-hanke

Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin. Punos-hanke PUNOS - hanke Avaimia puhevammaisten tulkkipalveluihin Puhevammaisuus vaikeus tuottaa tai ymmärtää puhuttua tai kirjoitettua kieltä voi olla myös liikuntavamma, muistiongelmia tai hahmottamisvaikeuksia

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. August-kodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 Augustkodin asukkaiden omaisten palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 AUGUSTKODIN ASUKKAIDEN OMAISTEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET OLOSUHTEET

Lisätiedot

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari

Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Puhevammaisten tulkkipalvelut seminaari Jyväskylän ammattikorkeakoulu 4.12.2007 klo. 12-16 projektipäällikkö Pirkko Jääskeläinen Puhevammaisten tulkkipalvelun oikeus! Kuka on puhevammainen? Miten tulkkipalvelua

Lisätiedot

Kieliohjelma Atalan koulussa

Kieliohjelma Atalan koulussa Kieliohjelma Atalan koulussa Vaihtoehto 1, A1-kieli englanti, B1- kieli ruotsi 6.luokalla 1 lk - 2 lk - 3 lk englanti 2h/vko 4 lk englanti 2h/vko 5 lk englanti 2-3h/vko 6 lk englanti 2-3h/vko, ruotsi 2h/vko

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia

Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia k ä y t t ä j ä l l e k ä t e v ä t e k n o l o g i a Marika Nordlund Turvapuhelin on vähän käytetty apuväline Ikäihmisten turvapuhelinkyselyn tuloksia 2 Sisältö 1. Johdanto: Tavoitteet ja toteutus...

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Nuorten mediankäyttötapoja

Nuorten mediankäyttötapoja Mediakritiikkiprojekti Nuorten mediankäyttötapoja Sinituuli Suominen Haluan mediakritiikkiprojektini avulla lisää tietoa nuorten lehdenlukutottumuksista. Kiinnostavatko lehdet edelleen Internetistä huolimatta?

Lisätiedot

KÄNNYKKÄ. Kaveriksi ikäihmiselle! Aina mukana! Aina päällä! Matti Tossavainen 27.09.2008 Foibe klo 10-14 (LongLifeLearning/EU)

KÄNNYKKÄ. Kaveriksi ikäihmiselle! Aina mukana! Aina päällä! Matti Tossavainen 27.09.2008 Foibe klo 10-14 (LongLifeLearning/EU) KÄNNYKKÄ Kaveriksi ikäihmiselle! Aina mukana! Aina päällä! Matti Tossavainen 27.09.2008 Foibe klo 10-14 (LongLifeLearning/EU) Seniorikännykän tärkeitä ominaisuuksia (1/4) Pysyy hyvin kädessä - hyvä tuntuma

Lisätiedot

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen

Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Anne-Mari Hartikainen Liisa Kemppainen Mari Toivanen Selvittää lasten perheiden ja terapeuttien välistä yhteistyötä ja arjen voimavaroja Tuleeko perhe kuulluksi ja huomioidaanko vanhempien mielipiteitä

Lisätiedot

y h t e i s e e n k i e l e e n

y h t e i s e e n k i e l e e n p a s s i y h t e i s e e n k i e l e e n 13 S i s ä l l y s Johdanto 3 Kommunikointipassi 4 Yksilöllisen kommunikointipassin suunnitteleminen 6 Yksilöllisen kommunikointipassin käyttäminen 9 Passi turvana

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi

Sosiaalisen median käyttö autokaupassa. Autoalan Keskusliitto ry 3/2012 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalisen median käyttö autokaupassa Autoalan Keskusliitto ry 3/1 Yhdessä Aalto Yliopisto, Helsingin kauppakorkeakoulu opiskelijatiimi Sosiaalinen media suomessa Kaikista suomalaisista yli % on rekisteröitynyt

Lisätiedot

Kokemuksia Unesco-projektista

Kokemuksia Unesco-projektista Kokemuksia Unesco-projektista Puheviestinnän harjoitusten tavoitteet Kuuden oppitunnin mittaisen jakson aikana asetin tavoitteiksi seuraavia oppimis- ja kasvatustavoitteita: Oppilas oppii esittämään omia

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta

Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta Tutkimus opettajien odotuksista ja asenteista: Sähköiset oppimateriaalit osana opetusta #digikoulu Tutkimuksen taustaa Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää peruskoulun ja lukion opettajien odotuksia ja

Lisätiedot

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke

Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Antti Huttunen Turun VIRTA-hanke Peruskoulun etäopetus Turussa Alkanut 2008 Käynnistäjänä VIRTA-hanke Välineenä Adobe Connect Oppiaineet A2-ranska A2-ruotsi A2-espanja Ortodoksiuskonto Tutkimuksia ja selvityksiä

Lisätiedot

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut.

HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. Kurssipalaute HUOMAUTUS LUKIJALLE: Tässä on esitelty kaikkien aineiden palaute. Kysymyksestä 1. ilmenee mitä aineita oppilas on kurssilla lukenut. OPPILAS 1 Vastaa seuraaviin kysymyksiin asteikolla 1 5.

Lisätiedot

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia

Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Oppimisvaikeudet pohjoismaisilla työpaikoilla kyselyn tuloksia Tutkija Jouni Puumalainen 20.01.2015 27.1.2015 1 Selvityksen toteuttaminen - Sähköinen kysely - Neljässä maassa: Suomi, Norja, Ruotsi, Islanti

Lisätiedot

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä

Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Oppimisen pulmista oppimisen iloon -teemaryhmä Opinnollinen kuntoutus Aija Lund 2007 Ryhmän teemat: Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet (Jukka Nevala ja Marjukka Peltonen) Tekstinymmärtäminen ja sen

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Viitotun puheen etäopetusprojekti Vipe

Viitotun puheen etäopetusprojekti Vipe Kuulonhuoltoliitto ry Viitotun puheen etäopetusprojekti Vipe 2001-2004 Loppuraportti Vipe taitto.indd 1 23.2.2005 13:55:48 Elina Kouri Suunnittelija Kuulonhuoltoliitto ry Ilkantie 4 00400 Helsinki Vipe

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli

Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin. Asiakaspalvelukysely 2012. Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Ystävällistä, selkeää ja ihmisläheistä asiakaspalvelua kehiin Asiakaspalvelukysely 2012 Jyväskylän kaupunki Uusi asiakaspalvelumalli Osallistu kyselyyn ja vaikuta Jyväskylän kaupungin asiakaspalvelun kehittämiseen!

Lisätiedot

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA

KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA KYSELY HENKILÖKOHTAISTEN AVUSTAJIEN TYÖNANTAJILLE KESKI-SUOMESSA Hanna Hiljanen Jyväskylän ammattikorkeakoulu, sosiaalija terveysalan oppilaitos, sosionomin koulutusohjelma 28.8.2008 Taustatietoa kyselystä

Lisätiedot

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm

ehittämiskoordinaattori uula Ekholm NYKYTILAKARTOITUS HANGOSSA - KOTIHOIDON ASIAKKAAN KÄYTÖSSÄ OLEVAT APUVÄLINEET JA TULEVAISUUDEN APUVÄLINETARPEET HENKILÖKUNNAN ARVIOIMANA (TOTEUTUS VIIKOT 43-45/2013) - KOTIHOIDON HENKILÖSTÖN ITSEARVIOITU

Lisätiedot

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.)

VIERELLÄSI. Opas muistisairaan omaisille selkokielellä. Inkeri Vyyryläinen (toim.) VIERELLÄSI Opas muistisairaan omaisille selkokielellä 2014 Inkeri Vyyryläinen (toim.) Opas muistisairaan omaisille selkokielellä Inkeri Vyyryläinen (toim.) Lähde: Muutosta lähellä opas dementoituneen läheiselle.

Lisätiedot

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan

Viittomakielen ohjaaja yhteistyössä kuntoutusohjaajan Sisältö 1 2 3 VIITTOMAKIELI- JA KOMMUNIKAATIOALA 14 Viittomakielen ohjaaja ammattilaisena 14 Mitä tarkoitetaan viittomakieli- ja kommunikaatioalalla? 14 Mitä viittomakielen ohjaaja osaa ja tekee? 14 Millaisia

Lisätiedot

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä

Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä KUNTOUTUSKALENTER I 2014 Kuntoutus-Auris toteuttaa vuonna 2014 Valkeassa talossa Kelan kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuksen perhekursseja sekä lasten yksilöllisiä kuntoutuksen perhejaksoja. Kuntoutuspäätöstä

Lisätiedot

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013

Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle. Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutus vammattomalle vapaaehtoiselle Kehitysvammaisten Tukiliitto Best Buddies -projekti Marraskuu 2013 Tämä on esimerkki tasavertaisen kaveritoiminnan aloituskoulutuksesta.

Lisätiedot

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi

Liitekuviot. Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 75 89-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta. www.ikateknologia.fi www.ikateknologia.fi Liitekuviot Tietoteknologian käyttö ja käyttämättömyyden syyt 9-vuotiailla Kooste kyselytutkimuksesta Nordlund, Marika; Stenberg, Lea; Lempola, Hanna-Mari. KÄKÄTE-projekti (Käyttäjälle

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE

KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE KYSELYLOMAKE OPETTAJALLE JA ERITYISOPETTAJALLE luokka-asteille 1-6 Oppilaan nimi: Luokka: Koulun yhteystiedot: Osoite Puhelin Luokanopettaja/luokanvalvoja: Nimi: Puhelin: Sähköposti: Kuinka kauan olet

Lisätiedot

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö

OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN. Sisältö 1 OPAS KOMMUNIKOINNIN MAHDOLLISUUKSIIN Sisältö Kaikilla on tarve kommunikoida 2 Mitä kommunikointi on 2 Jos puhuminen ei suju 3 Kommunikointitarpeet vaihtelevat 4 Miten voi viestiä puhevammaisen henkilön

Lisätiedot

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen

2 Meluvamman toteaminen ammattitaudiksi ja sen haittaluokan määräytyminen TAPATURMA-ASIAIN KORVAUSLAUTAKUNTA KIERTOKIRJE 6/2012 Bulevardi 28 00120 Helsinki Puhelin 0404 504 211 30.5.2012 Faksi 0404 504 246 Teemu Kastula 1(6) MELUVAMMA JA KUULON APUVÄLINEIDEN KORVAAMINEN 1 Johdanto

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna

ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna ekulkuri Verkko-opetus tukea tarvitsevien oppilaiden apuna Opetushallituksen oppimisympäristöjen kehittämishanke 2013-2014 Etäkoulu Kulkuri, Turun normaalikoulu ja Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulu

Lisätiedot

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola

Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Mitä tutkimukset kertovat audiovisuaalisten sisältöjen katselusta? Cable Days Hämeenlinna 17.4.2012 Joonas Orkola Millaista on AV sisältöjen katselu? Viestintävirasto teetti syksyn 2011 aikana kaksi kuluttajatutkimusta»

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen

Valaistus. Helsinki kaikille -projekti, Vammaisten yhdyskuntasuunnittelupalvelu (VYP) ja Jyrki Heinonen Valaistus Valaistuksen merkitys näkö- ja kuulovammaisille henkilöille Hyvä valaistus on erityisen tärkeä heikkonäköisille henkilöille. Ympäristön hahmottaminen heikon näön avulla riippuu valaistuksen voimakkuudesta

Lisätiedot

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210

Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Laki vammaisten henkilöiden tulkkauspalveluista 133/210 Tämän lain tarkoituksena on edistää vammaisen henkilön mahdollisuuksia toimia yhdenvertaisena yhteiskunnan jäsenenä. Määritelmä Tulkkaus ja etätulkkaus

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Maaliskuu 2012 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka / Viestintä Tuija Väyrynen / Maahanmuuttopalvelut Taitto:

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet

Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Venäjän kieli ja TVT:n käyttömahdollisuudet Taina Salonen Oppimistulosten arviointiin venäjän kielessä osallistuneiden koulujen välillä oli suuria eroja tieto- ja viestintätekniikan käytössä, autenttisen

Lisätiedot

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA

VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA VESIPEUHULA TENAVAUINTI NAPEROUINTI TAMPEREELLA TERVETULOA MUKAAN POLSKIMAAN! LEIKKI-IKÄISEN LAPSEN UINTI Matkalla uimataitoon on monta eri vaihetta opittavana. Leikki-ikäisillä eli noin 3 5 vuotiailla

Lisätiedot

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014

Halikon vanhustenkotiyhdistys ry. Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 Tammilehdon palveluasuntojen asukkaiden palvelutyytyväisyys 2014 2 SISÄLTÖ 1 TYYTYVÄISYYSKYSELYN SUORITTAMINEN 2 TAMMILEHDON PALVELUASUNTOJEN ASUKKAIDEN TYYTYVÄISYYSKYSELYN TULOKSET 21 FYYSISET JA AINEELLISET

Lisätiedot

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta

Johdanto. Viittomakieli. Tiedon tuottaminen viittomakielellä. Kääntäminen ja materiaalit. Video kriteerejä ja ratkaisuja. Tilaaminen ja neuvonta SISÄLLYS Johdanto Viittomakieli Tiedon tuottaminen viittomakielellä Kääntäminen ja materiaalit Video kriteerejä ja ratkaisuja Tilaaminen ja neuvonta Johdanto Tämän käsikirjan tarkoituksena on opastaa,

Lisätiedot

SISÄKORVAISTUTELASTEN TULKKAUKSEN TARPEESTA Vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä

SISÄKORVAISTUTELASTEN TULKKAUKSEN TARPEESTA Vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä SISÄKORVAISTUTELASTEN TULKKAUKSEN TARPEESTA Vanhempien kokemuksia ja näkemyksiä Heidi Kenttälä ja Helena Näätänen Opinnäytetyö, kevät 2009 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Länsi, Turku Viittomakielentulkin

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Saapunut (Työntekijä täyttää) Hakijan henkilötiedot Sukunimi Etunimet Henkilötunnus Osoite Ammatti Puhelinnumero Hakijan kanssa samassa taloudessa / kiinteistössä asuvat Henkilöiden

Lisätiedot

Doro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet

Doro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet Voi olla, etten enää pysty tekemään kaikkea, mitä haluaisin yhtä helposti kuin ennen, mutta kun saan vähän apua, aion vielä yrittää tehdä yhtä ja toista! Doro Care Electronics vahvistin puhelimet ja apuvälineet

Lisätiedot

Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS

Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS 150318 Toimivat, esteettömät työtilat Esken verkostoseminaari IIRIS NÄKÖKULMIA TYÖPAIKKOJEN ESTEETTÖMYYTEEN Koppikonttori avokonttori monitilatoimisto Kommenttipuheenvuoro Kuuloliitto ry muokattu viimeksi

Lisätiedot

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi

Tulokset kyselystä Käypä hoito -potilasversioiden kehittämiseksi Tulokset kyselystä -potilasversioiden kehittämiseksi Tiina Tala, Mari Honkanen, Kirsi Tarnanen, Raija Sipilä 30.9.2015 Suomalainen Lääkäriseura Duodecim Sisältö 1 Kyselyn tavoite... 3 2 Kyselyn vastaajat...

Lisätiedot

- 0-100 numerot + euro, euroa, euron, sentti, senttiä + sataa + tuhat, tuhatta

- 0-100 numerot + euro, euroa, euron, sentti, senttiä + sataa + tuhat, tuhatta 3 Numeeriset taidot Ubah oppaana selittää tehtävät. Erityisesti 3.1.3.3 merkit täytyy selittää + jos opiskelija ei ymmärrä, voi katsoa muutaman ensimmäisen koneen tekemänä Äänet: - 0-100 numerot + euro,

Lisätiedot

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012

Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012. Sähköpostin työkäyttötutkimus 31.5.2012 Sähköpostin työkäyttötutkimus 1 Lähtotilanne Katrium España S.L. toteutti toukokuun 2012 aikana D-Fence Oy:n toimeksiannosta sähköpostin työkäyttötutkimuksen. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää miten

Lisätiedot

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille

Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Maahanmuuttopalvelut Toukokuu 2013 Tulkkauspalvelut maahanmuuttajille Ohjeita maahanmuuttajille ja viranomaisille SELKOESITE Tekstit Sara Vainikka, Konsernipalvelut / Viestintä Tuija Väyrynen, Maahanmuuttopalvelut

Lisätiedot

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas:

(HOJKS) Koulu/päiväkoti: Oppilas: Mikkelin kaupunki Henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma () () Koulu/päiväkoti: Henkilötiedot Päiväys / Oppilas Sukunimi Etunimi Syntymäaika Osoite Puhelin/sähköposti Koulun/päiväkodin

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen

Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen. Sari Mettiäinen Virtuaaliammattikorkeakouluopintojen keskeyttäminen Sari Mettiäinen 6.5.009 Miksi tällainen kysely? Arviolta noin 9 % VirtuaaliAMK:n opintojaksoille vuonna 008 hyväksytyistä opiskelijoista jäi ilman opintosuoritusta

Lisätiedot

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella

Lukivaikeus. ttömällä kouluopetuksella LUKIVAIKEUS Lukivaikeus Lukemiseen ja/tai kirjoittamiseen liittyvät erityisvaikeudet, jotka ovat ristiriidassa oppijan muuhun lahjakkuustasoon ja oppimiskykyyn eli lukivaikeus ei selity - alhaisella älykkyydellä

Lisätiedot

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta

Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta Nuorten käsityksiä palveluista ja niiden järjestämisestä, toimintatavoista ja tiedottamisesta SUUNNITELMATYÖN TILANNEKATSAUS 03.05.07/ Mari Mikkola Lasten ja nuorten psykososiaalisten erityispalveluiden

Lisätiedot

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja

Toiminta-ajatus. Perhetyö tukee lapsiperheitä erilaisissa elämäntilanteissa ja vahvistaa perheen omia voimavaroja Toiminta-ajatus Lapsiperhetyö on perheille annettavaa tukea, joka perustuu perheen ja muiden yhteistyötahojen kanssa laadittavaan hoito- ja palvelusuunnitelmaan. Perhetyö on lastensuojelun avohuollon toimenpide.

Lisätiedot

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys

Lapsen tyypillinen kehitys. -kommunikaatio -kielellinen kehitys Lapsen tyypillinen kehitys -kommunikaatio -kielellinen kehitys Kielellinen kehitys Vauvalla on synnynnäinen kyky vastaanottaa kieltä ja tarve olla vuorovaikutuksessa toisen ihmisen kanssa Kielellinen kehitys

Lisätiedot

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA

AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA AJATUKSIA TYÖPAIKKAOHJAAJALLE PARTURI- KAMPAAJA OPISKELIJAN OHJAAMISESTA JA MOTIVOINNISTA TYÖPAIKALLA OPISKELIJAN OHJAAMINEN - Työssäoppijalle määritellään henkilökohtainen työpaikkaohjaaja, joka on vastuussa

Lisätiedot

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet

Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet Lefkoe Uskomus Prosessin askeleet 1. Kysy Asiakkaalta: Tunnista elämästäsi jokin toistuva malli, jota et ole onnistunut muuttamaan tai jokin ei-haluttu käyttäytymismalli tai tunne, tai joku epämiellyttävä

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu

Metropolia Ammattikorkeakoulu Metropolia Ammattikorkeakoulu Aikuiskoulutuksen uudet suuntaukset Jarmo Perttula 1. Suhdanteiden vaikutus Hakijoiden määrä lisääntyy jopa moninkertaistuu Lomautusten sijaan lomautuskoulutus esim. telakka

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot