Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Kalvosarja 2014

Transkriptio

1 Tervetuloa infrarakentamisen muutokseen! Kalvosarja 2014

2 Infraa ovat alkutuotannon rakenteet - metsäautotiet - yksityistiet - salaojat, metsäojat maantieverkko -tiet - sillat - kevyen liikenteen väylät - alikulkukäytävät, maantietunnelit Maa ja vesirakentaminen Kaivos talojen aluetyöt, tuulivoima, maanalainen raideliikenneverkko - radat, ratasillat -metro - ratatunnelit infrarakentaminen lentoliikenne - kiitoradat - rullaustiet - terminaalipihat katuverkot - kadut, katusillat, raitiotiet - kevyen liikenteen väylät - alikulkukäytävät tietoliikenneverkot - maa- ja ilmakaapelit - linkkimastot vesihuoltoverkot - vesijohdot, vedenottamot, puhdistamot - viemärit, jätevedenpuhdistamot - vesitornit energiahuoltoverkot - kaukolämpöverkot - sähköverkot - maakaasuverkko vesiliikenne - merisatamat-, väylät - sisävesisatamat, -väylät - kanavat, padot ympäristörakenteet - meluvallit, läjitys/ maisemointialueet - kaatopaikat - hautausmaat vapaa-ajan rakenteet - urheilukentät, puistot, leikkikentät - laskettelurinteet, tennis, golf, - pururadat, ampumaradat, raviradat kaivosrakenteet - kaivosten aluerakenteet - kaivosten ajotunnelit talojen aluetyöt - paalutus ja muut pohjavahvistukset - pihat, pysäköintialueet - istutukset, viheralueet teollinen tuulivoima - perustukset, harukset, torni - kulkuväylä maanalaiset tilat - pysäköintiluolat, väestösuojat - uimahallit, jääkiekkokentät, urheiluhallit - vedenpuhdistamot, vesijohtotunnelit - ydinjätevarasto

3 Infrarakentaminen on tonttien talojen alueosien rakentamista maa/metsätilojen sekä kaivosten maarakentamista teollisen tuulivoiman rakentamista ympäristörakentamista kiinteistöjen ulkoalueiden hoitoa yhdyskuntien yhteyksien katujen rakentamista vesihuollon rakentamista kaukolämmön rakentamista sähkön jakeluverkkojen rakentamista puistojen rakentamista edellisten kunnossapitoa teiden ja ratojen rakentamista sähkön kanta ja kaasun runkoverkon rakentamista tietoliikenneverkkojen rakentamista vesi ja ilmaliikenteen tarpeisiin rakentamista edellisten kunnossapitoa

4 Infrarakentaminen milj. (käyvin hinnoin) Yhdyskuntien välisten yhteyksien rakentaminen Yhdyskuntien rakentaminen Tonttien ja erikoiskohteiden rakentaminen

5 Infrarakentaminen vuonna 2013 yhteensä 8,1 mrd Tonttien ja erikoiskohteiden rakentaminen; 32 % Yhdyskuntien väliset yhteydet; 36% Yhdyskuntien rakentaminen; 32%

6 Infran kunnossapidon määrän kehitys (2002 = 100) Indeksi 2002 = 100

7 Infrarakentamisen lopputuotteet 2013 Investoinnit Kunnossapito ja hoito Kadut Maantiet Rautatiet ja metro Energiaverkot Tietoliikenne Vesihuolto Satamat, vesi- ja lentoliikenteen infra Ympäristö ja muut Kaivosten maarakennustyöt milj. Kiinteistöjen ulkoalueiden hoito Talonrakentamisen alueosat

8 Infrarakentamisen määrä =

9 Infrarakentamisen alueellinen jakautuminen % 50% 40% 30% 20% 10% 0% 17% 5% 29% Turku sk Helsinki sk 13% 3% Jyväskylä sk 9% 8% 7% Tampere sk 3% Kuopio sk 5% Pohjois Suomi Itä Suomi Länsi Suomi Etelä Suomi Oulu sk Etelä Suomi Länsi Suomi Itä Suomi Pohjois Suomi

10 Infrarakentamisen tilaajat milj. Tontit Yhdyskunnat Yhteydet yhdyskuntien välille Ykstyinen sektori 42% Valtio 24% Kuntakonsernit 34%

11 Urakoitsijoiden töiden osuus infrarakentamisesta % arvosta investoinnit organisaation omat työt kunnossapito urakoitsjiat

12 Katutuotannon organisointi suurissa kunnissa % /

13 Maa ja vesirakentamisen työlliset Lähde: Tilastokeskus

14 Maa ja vesirakentamisen työllisten ikärakenne % yli 55 vuotiaat yli 55 vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat alle 25 vuotiaat Lähde: Tilastokeskus

15 Rakennusalan opiskelijat ammattiopistoissa Aloituspaikat Valmistuneet Koko rakennusala Infra ala < 10% O11 2O12 2O13

16 Rakennusalalle valmistuneet insinöörit, rakennusarkkitehdit ja rakennusmestarit Koko rakennusala Infra ala ~ 12 %

17 Rakennusalalle valmistuneet maisterit arkkitehdit ja diplomi insinöörit Koko rakennusala Infra ala ~ 18 %

18 Uusia osaamistarpeita: talous ja liiketoiminta Omaisuuden hallinta (määrä, kunto, korjaustarve) Infranpidon talousosaaminen tiukassa taloustilanteessa, LCC Kansainvälisen rahoituksen hankintaosaaminen Uusien teknologioiden hyödyntäminen tuottavuuden parantamisessa Toimivuusvaatimukset; hankintamallit Mallinnus, tiedonhallinta ja siirto infran koko elinkaaressa Avoimeen dataan perustuvat palvelut

19 Uusia osaamistarpeita: työnjohto, työnteko ja vuorovaikutus 360 o yhteistyö hankeosapuolten kesken Työturvallisuus Henkilöstöjohtaminen monikulttuurisilla työmailla Sähköinen asiointi Tietotekniikkaosaaminen Pätevyydet; vuorovaikutustaidot Uudet viestintävälineet tiedotuksessa, kuulemisissa, vuorovaikutuksessa

20 Uusia osaamistarpeita: energia ja resurssitehokkuus Vanhan yhdyskuntarakenteen parantaminen ja tiivistäminen Resurssitehokkaat rakenteiden parannukset Maa aineshuolto; uusiomateriaalit; kierrätys Hajautetun energiatuotannon rakentaminen; uusiutuvan energian rakentaminen Hulevesien käsittely; tulvasuojelu Ympäristö ja muut luvitukset Uhanalaisten kasvien ja eläinten suojelu; biodiversiteetin suojelu

21 I II III IV V VI VII VIII Infranpitoon säästöjä arvovalinnoilla ja rakennettua ympäristöä tiivistämällä Kannustusta resurssi ja energiatehokkuuteen Säästöä 360 asteen yhteistyöllä Tuottavuutta uusilla teknologioilla Sähköinen asiointi laajasti käyttöön Osaaminen ajan tasalle Lisää osaajia Nollatoleranssilla hyvä työpaikka

22 Infranpitoon säästöjä arvovalinnoilla ja rakennettua ympäristöä tiivistämällä Kunnossapidon määrärahat ovat jääneet jälkeen infrarakenteiden ja verkostojen määrän kasvuun ja rakenteiden vaurioitumiseen nähden. Rahoituksen tason nosto on julkisen sektorin rahoitustilanteen takia vaikeaa. Käyttömaksuja käytetään jo nyt kuntien talouden tasapainottamiseen sen sijaan että panostettaisiin verkostojen kunnossapitoon. Väestö ja rakentaminen keskittyvät kaupunkiseuduille. Tiivistäminen nostaa kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen kiinnostavuutta. Täydennysrakentaminen ja alueiden uusiokäyttö auttavat luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Valinnat elinkaarikustannusten, ei halvimman hankintahinnan perusteella Panostetaan kunnossapitoon ja alkavien vaurioiden korjauksiin, jotta säästytään suurilta rakenteiden vikakorjauksilta. Priorisoidaan elintärkeät ja taloudellisesti merkittävät infrarakenteet Keskistetään kasvu olemassa olevan yhdyskuntarakenteen sisään Harkitaan, onko palvelutaso kohdallaan ja ovatko kaikki rakenteet säilyttämisen arvoisia

23 Kannustusta resurssi ja energiatehokkuuteen Kaupunkiseuduilla sekä uusien maa ainesten että ylijäämämaiden kuljetusmatkat pitenevät, koska materiaalien kierrättämiseen liittyy kohtuuttomia vaatimuksia esim. suhteessa hankkeiden läpimenoaikaan. Teollisuus ja rakennusten purkaminen tuottaisivat raaka ainetta infrarakentamisen uusiomateriaaleiksi mutta niiden käyttö kielletään rutiininomaisesti. Luvitus estää Suomea täyttämästä EU:n asettamat tavoitteet uusiutuvan energian osuudesta Säästetään parhaat materiaalit vaativiin kohteisiin Parannetaan maa ainesten käytön resurssitehokkuutta (ylijäämämaiden käyttö, sijoitus) Muutetaan lupaprosessit kannustavaksi, jotta uusiutuvia energioita hyödynnetään, materiaaleja kierrätetään ja uusiomateriaaleja käytetään Sovelletaan pilaantuneiden maihin turvallisia ja ekotehokkaita käsittelymenetelmiä Tahdistetaan ympäristölupaprosessien ja rakennushankkeiden kellotaajuudet

24 Säästöä 360 o yhteistyöllä Suurten kaupunkien teknisen toimen kehityshankkeet (KEHTO) ja yhteistyö jatkuu ja antaa mallia myös muille kunnille. Yhteistoimintaurakat (allianssi) ja elinkaarivastuu urakat (esim. PPP) kehittävät alaa myös pienempiin hankkeisiin sopiviksi, yleistyvät ja muuttavat roolitusta rakennushankkeissa. Kunnat ja valtio jatkavat hankintaosaamisen kehittämistä yhdessä. Kuntien resurssien yhteiskäytöllä saadaan osaaminen riittämään Parannetaan tuottavuutta yhteisvoimin kehittämällä kuulemismenettelyjä, hankintaprosessia ja rakennusprosesseja Viedään hankkeet läpi sujuvammin yhteistyössä kuntalaisten kanssa Otetaan käyttöön uusia hankintamalleja elinkaarivastuu, allianssi) mutta kehitetään myös perinteisiä hankintamalleja Viedään yhteistyössä T&K&I tulokset ja pilotit tuotantoon

25 Tuottavuutta uusilla teknologioilla Geneerinen teknologian kehitys on tuonut infratyömaille käyttökelpoista teknologiaa: laserskannaus, robottitakymetrimittaus, satelliittipaikannus, langaton tiedonsiirto, koneohjaus, työmaatabletit,.. Suunnitteluun ja rakentamiseen on kehitetään koko ajan uusia sovelluksia. Digitaalinen kartta aineisto voidaan tarkentaa laserskannatulla maastomallilla lähtötietomalliksi pohjaksi infrarakenteiden ja verkostojen 3D malliksi. Tästä jatketaan rakentamisen koneohjausmalleihin ja edelleen valmiin rakenteen / verkoston toteumamallin lähtötiedoksi ylläpidon virtuaalimalliin. Elinkaarivastuu urakassa tilaajalle luovutettava rakenne kuvataan jäännösarvomallilla. Avoin data tuo lisää sovelluksia ja uudistaa uudistaa palvelujen tuotannon (älyliikenne, robottiautot). Yksittäisen uudiskohteen mallintamisesta alueen mallintamiseen: kaikki rakenteet, rakennukset, verkostot, järjestelmät Mallinnuksesta työkalu, jossa tieto kumuloituu ja siirtyy tarvitsijalta toiselle hankkeen elinkaaren alusta loppuun Avoimeen dataan perustuvat kaupalliset palvelut Koneautomaatio, robotit, ahtaille työmaille sopivat koneet, GPS, UAV,

26 Sähköinen asiointi laajasti käyttöön Rakennusalalla tieto siirtyy enenevässä määrin digitaalisessa muodossa. Se on yhteinen tekijä työn tekemisen muutoksissa, vuorovaikutuksessa ja kulmakivi tuottavuuden kehittämisessä. Jotta digitalisoinnin hyödyt saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä, on sähköisen asioinnin sovellukset tuotettava käyttäjät huomioiden ja vice versa käyttäjien hankittava tietotekniikan perusosaaminen Lisää avoimeen dataan perustuvia kaupallisia palveluja Otetaan käyttäjän huomioon kehitettäessä infra alan sovelluksia Hyödynnetään esim. sosiaalista mediaa hankkeiden kuulemisessa, tiedottamisessa, palautteen keräämisessä Siirrytään laajasti sähköiseen asiointiin

27 Osaaminen ajantasalle Alan ammattilaisille osaamishaasteita teknologian ja toimintamallien kehitys, joka muuttaa työnsisältöä infranpidossa ja hankkeiden läpiviennissä. Osa infra alan työntekijöistä on vailla alan ammatillista koulutusta. Koulutetaan alalla vailla koulutusta toimivat työntekijät alan töihin. Täydennetään alan ammattilaisten osaamista myös esimiesten, viranomaisten, opettajien Päivitetään kaikkien koulutustasojen opetussuunnitelmat riittävän taajaan vastaamaan tulevaisuuden osaamistarpeita. Tehdään tilaajien toimenpiteillä osaamisen kehittäminen haluttavaksi/kannattavaksi

28 Lisää osaajia Kokonaistasolla rakennusalan koulutusmäärät kohdallaan. Alan sisällä infratyömaille valmistuu liian vähän suhteessa tarpeeseen. Vajetta paikkaavat alalle kouluttamattomat työntekijät ja ulkomaiset keikkatyöntekijät Koulutus ja työmaat eivät kohtaa alueellisesti. Panostetaan infra alan vetovoimaan Tarjotaan ensimmäisten vuosikurssien opiskelijoille kesätyöpaikkoja Parannetaan oppilaitosten läpäisyastetta Tasapainotetaan alueellista koulutustarjontaa Suunnataan rakennusalan koulutusta infrarakentamiseen.

29 Nollatoleranssilla halutuksi työpaikaksi Infra ala tarjoaa erittäin monipuolisia, haasteellisia, teknisesti vaativia, sekä koti että kansainvälisiä työtehtäviä. Uusin menetelmin ja teknologioin on mahdollista kehittää työpaikat paremmiksi eli laittaa kuriin tärinät, päästöt, melu, pöly, lämpötila ja valaistus. Samalla saisivat olla työmaan naapuritkin rauhassa. Infra alalla sattuu kuitenkin moniin muihin toimialoihin verrattuna paljon tapaturmia, jopa kuolemaan johtavia tapaturmia sattuu vuosittain. Nollatoleranssi tavoitteeksi työtapaturmissa, työpaikkahäirinnässä, laatuvirheissä eikä enää huonoa johtamista Panostetaan työolosuhteisiin ja työviihtyvyyteen Alan Brändiksi Infra hyvä tehdä töitä

30 projektin raportit: Osa 1. Infrarakentamisen rakenne ja rooli kansantaloudessa Osa 2. Infrarakentamisen määrän ennakointi Osa 3. Infrarakentamisen osaaminen ja koulutus Osa 4. Infrarakentamisen muutokset ja haasteet Osa 5. Kuntien infrarakentaminen projektin seminaaripaperit: Civil engineering drivers and indicators Leading indicators for civil engineering Leading indicators for forecasting civil engineering market development Infrastructure construction in change what is the sensible path forward? Why do costs of civil engineering grow faster than prices in general? projektin opinnäytetyöt: Talonrakennusten aluerakenteet Vapaa ajan rakenteet; Maanalaiset rakenteet Vesihuoltorakenteet; Vesiliikenteet rakenteet Energiahuollon rakenteet Ekologisesti kestävä infrarakentaminen Suurten kuntien infratuotannon organisoituminen Infrarakentamisen uudet teknologiat Infrasuunnittelun uudet ATK ohjelmat Infra alan koulutus

31 Yhteistyössä

32 Lisätietoja /infra2030 Ota yhteyttä infra alan liittyvissä tietotarpeissa: budjetointi ja strategiasuunnittelu kotimaiset ja kv inframarkkinaselvitykset infrahankkeiden taloudelliset vaikutukset alan muutokset ja teknologiaennakointi opinnäytetyöt Erikoistutkija Terttu Vainio vtt.fi) Tutkijaopettaja Eero Nippala tamk.fi)