TOIMINTAKÄSIKIRJA Turun Cheerleadingseura Smash ry.

Transkriptio

1 TOIMINTAKÄSIKIRJA 2016 Turun Cheerleadingseura Smash ry. 1

2 Sisällysluettelo 1. JOHDANTO SEURATOIMINTA Yhdistyksen perustiedot Arvot Laadukkuus Yhteisöllisyys Kasvatuksellisuus Toiminta- ajatus Missio Visio Strategiset tavoitteet TCS SMASH CHEERLEADING JA CHEERDANCE ORGANISAATIO Kokoustoiminta Seuran ylimääräinen kokous Pöytäkirjat Äänestys Hallitus Hallituksen kokoonpano, valinta ja kokoontuminen Hallituksen tehtävät Toimihenkilöt Valmennusvastaavat Valvoja Seuratyöntekijä Valmentajat Työntekijöiden /valmentajien kouluttaminen Työntekijöiden/valmentajien loma- ajat Seurakehityksen ideointiryhmä Toimikunnat URHEILUTOIMINTA Lisenssi ja vakuuttaminen Harrastetoiminta Kilpailutoiminta Joukkuevalinnat Harjoittelu ja vapaavuorot Kilpailut ja leirit Kilpailujoukkueen kokoonpano

3 6.8. Pienryhmät Kilpailumatkat Kilpailu- ja joukkueasut TIEDOTUS, MARKKINOINTI, VARAINHANKINTA, YHTEISTYÖKUMPPANIT JA PALKITSEMINEN Tiedotus Markkinointi Varainhankinta Kilpailut ja tapahtumat Kausijulkaisu Sponsorit Yhteistyökumppanit Palkitseminen SEURAN TALOUS Tilit Kirjanpito, tilintarkastus ja tilinpäätös Jäsen-, harraste-, leiri- ja kilpailumaksut Jäsenmaksut Harrastemaksut Leirimaksut Kilpailumaksut Maksujen seuranta SEURATOIMINNAN KEHITTÄMINEN

4 4

5 1. JOHDANTO Toimintakäsikirjassa kuvataan seuran toimintaa, päätöksentekoa ja toimijoiden toimenkuvia. Käsikirjan tavoitteena on yhtenäistää seuramme toimintatapoja, lisätä avoimuutta, helpottaa uusien harrastajien ja toimihenkilöiden seuratoimintaan tutustumista sekä tehdä siitä helposti lähestyttävää. Puheenjohtaja on laatinut toimintakäsikirjan yhdessä hallituksen kanssa. Hallitus päivittää ja julkaisee käsikirjan seuran kotisivuilla vuosittain. 2. SEURATOIMINTA 2.1 Yhdistyksen perustiedot Nimi: Turun Cheerleadingseura Smash ry Osoite: Pitkämäenkatu 4 b, Turku Puhelinnumero: Sähköposti: smash.cheer@gmail.com Internetsivut: Y- tunnus: Rekisterinumero: Arvot Laadukkuus Haluamme tarjota harrastajillemme laadukkaat harjoittelutilat ja ammattimaista valmennusta sekä harraste- että kilpatasolla Yhteisöllisyys Haluamme luoda seuraan turvallisen ilmapiirin ja vahvistaa jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Haluamme, että kaikki tuntevat olonsa tervetulleiksi ja tärkeiksi osiksi seuramme muodostamaa suurta perhettä. 5

6 Kasvatuksellisuus Haluamme edistää harrastajiemme kasvua urheilijoiksi ja tukea heidän fyysistä kehitystään ja henkistä hyvinvointiaan. Korostamme toiminnassamme puhdasta ja rehtiä urheiluhenkeä, jossa vilpillä tai muulla epäurheilijamaisella käytöksellä ei ole sijaa. Lisäksi seuramme käytännöt vahvistavat sosiaalisia taitoja, toisten huomioon ottamista, vastuun kantamista sekä hyviä käytöstapoja Toiminta- ajatus Seuran tarkoituksena on tuottaa cheerleading- ja cheerdance- palveluita harrastajilleen. Toiminnan lähtökohtana ovat urheilijat yksilöinä ja joukkueiden osina. Jokaiselle urheilijalle löydetään tavoitteiltaan ja taitotasoltaan sopiva joukkue. Näin luodaan turvallinen oppimisympäristö, puitteet parhaalle mahdolliselle yksilölliselle kehittymiselle ja joukkueen yhteisten tavoitteiden saavuttamiselle Missio 1. Urheilullisen elämäntavan opettaminen kaikille harrastajille. 2. Tuoda lajia esille turkulaisille ja saada mahdollisimman moni nuori liikkumaan 2.5. Visio 2020 TCS Smash on yksi Turun suurimmista erikoisseuroista, joka tarjoaa laadukasta ja ammattimaista valmennusta harraste- ja kilpaurheilussa Strategiset tavoitteet 1. Vakaa talous sekä tehokas ja laadukas seuratoiminta - Seuran talouden kehittymistä seurataan aktiivisesti ja muutoksiin reagoidaan nopeasti - Seura osallistuu Sinettiseura- toimintaan ja hakee vuonna 2017 Sinettiseura- statusta - Seuran hallituksen toiminta ja toimihenkilöiden koulutus on aktiivista 6

7 2. Kohti huippu- urheilua - Laadukkaat ja turvalliset harjoittelumahdollisuudet - Ammattimainen valmennus - Urheilijapolun aktiivinen seuranta 3. Harrasteliikuntaan panostaminen - Valmentajien osallistuminen Active Cheer - koulutuksiin - Jokaisella ikätasolla on joukkue, jossa ei ole kilpailuvelvoitteita - Tehostetaan harrastejoukkueiden leiritoimintaa 3. TCS SMASH TCS Smash on vuonna 2000 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, jonka toiminnassa noudatetaan yhdistyslakia ja seuran omia sääntöjä. Jäseniltä odotetaan seuran sääntöjen tuntemista sekä noudattamista. TCS Smash kuuluu Suomen Cheerleadingliittoon, jonka sääntöjä ja ohjeistuksia se noudattaa. Seurassa on mahdollista harrastaa cheerleadingiä ja cheerdancea useissa eri ikäryhmissä. Seurassa on n. 400 harrastajaa, n. 40 valmentajaa, seuratyöntekijä, valvoja, kaksi valmennusvastaavaa sekä hallitus. Hallitus ja valmennusvastaavat ohjaavat seuran toimintaa. Harjoitukset pidetään pääsääntöisesti harjoitushallillamme Manhattan Sport Centerissä. Hallissa sijaitsee myös seuran varasto ja toimisto, jossa seuran työntekijät työskentelevät. Harjoituksia on myös Alfan liikuntakeskuksessa. 4. CHEERLEADING JA CHEERDANCE Cheerleading on itsenäinen joukkueurheilulaji, joka koostuu monesta eri osa- alueesta. Siinä yhdistyvät taito, tekniikka, voima ja notkeus. Cheer- ohjelma on kokonaisuus, joka koostuu hypyistä, kannustushuudoista, permantoakrobatiasta, nopeatempoisista tansseista, pyramideista sekä stunteista. Fyysisen suorituksen lisäksi harrastajan täytyy hallita myös esiintyminen, sillä lajin koko idea on saada yleisö innostumaan ja "mukaan" ohjelmaan. Monipuolisuus on yksi kilpacheerleadingin haasteista. 7

8 Cheerleaderit toimivat alun perin eri urheilulajien kannustajina kentän reunoilla, mutta nykyään useimmat joukkueet ja seurat panostavat eniten oman lajin kilpailutoimintaan. TCS Smashissa cheerleadingia voi harrastaa viidessä eri ikäluokassa harraste- tai kilpailutasolla. Edustusjoukkueet kilpailevat SM- sarjassa. Cheerdance on cheerleadingin alalaji, jossa kilpaillaan omassa sarjassaan. Cheerdance on monipuolinen ja vauhdikas laji, joka vaatii nopeutta, kestävyyttä, liikkuvuutta ja voimaa. Kilpailuohjelmat sisältävät erilaisia tanssityylejä ja - tekniikoita, joista pakollisia ovat muun muassa jalanheitot, piruetit ja venyvyysliikkeet sekä cheer- ja tanssihypyt. Ohjelman koreografia sisältää pakollisten liikkeiden lisäksi kuvionvaihtoja, visuaalisia tehokeinoja sekä urheilullista ja vauhdikasta tanssia. TCS Smashissa cheerdancea voi harrastaa neljässä eri ikäluokassa harraste- tai kilpatasolla. Alle 7- vuotiaat aloittavat mikrojen joukkueessa, jossa harjoitellaan 7 ikävuoteen asti. Tämän jälkeen voi valita, kumpaan lajiin suuntautuu. 8

9 5. ORGANISAATIO 9

10 5.1. Kokoustoiminta Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään maalis toukokuussa ja syyskokous loka joulukuussa. Kokouksen paikan ja ajan määrää hallitus. Kutsu seuran kokouksiin julkaistaan vähintään 7 päivää ennen kokousta seuran kotisivuilla ja lähettämällä kokouskutsu jäsenen ilmoittamaan sähköpostiin. Mikäli jäsen haluaa tuoda asian kokoukseen käsiteltäväksi, tulee tästä toimittaa kirjallinen tieto hallitukselle Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta. Kevätkokouksen kulku 1. Avataan kokous 2. Valitaan kokoukselle a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat 3. Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Esityslistan hyväksyminen 6. Esitetään hallituksen laatima toimintakertomus 7. Esitellään tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama lausunto 8. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 9. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 10. Päätetään kokous Syyskokouksen kulku 1. Avataan kokous 2. Valitaan kokoukselle a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat 3. Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Esityslistan hyväksyminen 10

11 6. Vahvistetaan harraste-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus sekä kilpailumaksut 7. Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio 8. Valitaan jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja. Puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. 9. Valitaan hallituksen muut jäsenet ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle. Hallituskausi on kaksi vuotta paitsi varajäsenten osalta yksi vuosi. 10. Valitaan toiminnantarkastajat sekä mahdollinen tilintarkastaja 11. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 12. Päätetään kokous Seuran ylimääräinen kokous Ylimääräinen kokous pidetään mikäli hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on tietyn asian takia tehnyt hallitukselle kirjallisen esityksen. Kokous on pidettävä viimeistään kahden kuukauden kuluessa ja kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on kutsuttu koolle Pöytäkirjat Seuran ja sen hallituksen kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja ja sihteeri tarkastavat ja allekirjoittavat. Sääntömääräisissä kokouksissa tarkistuksen suorittavat myös valitut pöytäkirjantarkastajat Äänestys Kokouksen äänestettäviin päätöksiin vaaditaan yli 50 % kannatus. Tasatilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaisee. Henkilövaaleissa eniten ääniä saaneet valitaan, tasatilanteessa voittaja ratkaistaan arvalla. Äänestys voidaan toiveen mukaan suorittaa suljetulla lippuäänestyksellä. Äänestysoikeus (yksi ääni henkilöä kohden) edellyttää 15 vuoden ikää ja voimassa olevaa jäsenyyttä. Valtakirjalla ei saa äänestää. 11

12 5.2. Hallitus Hallituksen kokoonpano, valinta ja kokoontuminen Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, seitsemän jäsentä ja 0 2 varajäsentä. Puheenjohtaja ja jäsenet valitaan syyskokouksessa kahdeksi ja varajäsenet yhdeksi vuodeksi. Hallituksen jäsenistä osa on erovuorossa vuosittain. Hallitus valitsee keskuudestaan sihteerin, markkinointivastaavan, tiedostusvastaavan, tilausvastaavan ja varapuheenjohtajan, joka toimii myös talousvastaavana. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan (tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan) kutsusta 1 2 kuukauden välein tai kun se katsotaan tarpeelliseksi tai kun vähintään puolet jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja (tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja) ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä. Kokouskohtainen palkkio on hallituksen jäsenille 20 ja puheenjohtajalle 40. Seuran nimen kirjoittavat puheenjohtaja yksin, varapuheenjohtaja ja sihteeri yhdessä tai seuratyöntekijä, jolla on siihen hallituksen erikseen antama oikeus. Nimenkirjoittajien on oltava täysi- ikäisiä Hallituksen tehtävät TCS Smashin hallituksen tarkoituksena on kehittää seuran toimintaa 5- vuotissuunnitelman ja jokaiselle vuodelle erikseen tehtävän toimintasuunnitelman mukaisesti. Tarkoituksena on luoda jäsenistölle mahdollisimman hyvät mahdollisuudet vaikuttaa seuran kehitykseen. 1. Johtaa ja kehittää seuran toimintaa 2. Tehdä seuraavan kauden toiminta- ja taloussuunnitelma 3. Tehdä seuran vuosikertomus ja tilinpäätös 4. Vastata seuran taloudesta ja kirjanpidon lainmukaisuudesta 5. Toteuttaa vuosikokouksen päätökset 6. Valita tarvittavat toimikunnat ja työryhmät 7. Pitää jäsenluetteloa 8. Hyväksyä ja erottaa jäseniä sekä päättää jäseniä koskevista kurinpitotoimista 9. Hoitaa seuran sisäistä ja ulkoista viestintää 12

13 10. Valita ja erottaa seuran palkatut toimihenkilöt ja sopia heidän eduistaan 11. Luovuttaa tilit tilintarkastajalle tarkastettavaksi vähintään 3 viikkoa ennen vuosikokousta Jokainen hallituksen jäsen: - Osallistuu hallituksen kokouksiin - Tuntee yhdistyslain, yhdistyksen säännöt sekä seuran toimintaperiaatteet - On avoin kehitysideoille ja palautteelle Puheenjohtaja - Edustaa seuraa ja toimii yhteyshenkilönä muihin järjestöihin - Johtaa hallitusta sekä valmistelee ja kutsuu koolle hallituksen kokoukset - Järjestää sääntömääräiset vuosikokoukset - Allekirjoittaa työsopimukset sekä yhteistyö- ja muut sopimukset - Pitää yhteyttä toimihenkilöihin ja toimii heidän esimiehenään - Vahvistaa palkat ja niiden maksun - Valvoo taloutta ja laatii budjetin yhdessä talousvastaavan kanssa - Laatii hallituksen kanssa yhdessä suunnitelmat seuraavalle vuodelle - Valvoo seuran toimintasuunnitelman ja pidempien suunnitelmien toteutumista - Valvoo hallituksen jäsenten toimintaa ja vastaa jäsenten koulutustarpeeseen - Toimii seuran lisenssi- sekä antidopingvastaavana - Järjestää näytökset yhdessä seuratyöntekijän kanssa - Tuntee verotuslakia - Hallitsee kokoustekniikan Varapuheenjohtaja - Toimii puheenjohtajana kun varsinainen puheenjohtaja on estynyt - On ajan tasalla yhdistyksen asioista - Valvoo seuran taloutta ja seuraa budjetin toteutumista - Toimii valmennusvastaavien esimiehenä - Vastaa yhteistyökumppaneista ja yhteistyökumppaneiden käsikirjan laatimisesta - Tuntee verotuslakia - Hallitsee kokoustekniikan 13

14 Sihteeri - Laatii hallituksen kokousten pöytäkirjat - Laatii tarvittaessa pöytäkirjan otteet - Kokoaa sähköpostitse ja puhelimitse tehdyt esitykset ja tuo ne vahvistettaviksi seuraavaan hallituksen kokoukseen - Huolehtii pöytäkirjojen säilyttämisestä sekä vaadittavien allekirjoitusten hankkimisesta Markkinointivastaava - Vastaa markkinointisuunnitelman laatimisesta ja toteutumisesta - Vastaa markkinointibudjetin käyttämisestä - Suunnittelee lehtimainokset ja muut materiaalit yhdessä mainostoimiston kanssa - Etsii tapahtumia, joissa seura voi saada näkyvyyttä Tiedotusvastaava - Vastaa tiedotussuunnitelman laatimisesta ja sen toteutumisesta - Vastaa hallituksen tiedotteiden lähettämisestä - Huolehtii seuran sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta yhdessä seuratyöntekijän kanssa - Päivittää nettisivuja ja sosiaalista mediaa yhdessä seuratyöntekijän kanssa Tilausvastaava - Suunnittelee joukkueille ja seuralle tilattavia tuotteita ja vastaa tilauskalenterin tekemisestä - Määrittelee joukkueille tilattavat tuotteet - Vastaa tilauksista tiedottamisesta valmentajille ja vanhemmille - Vastaa yhteydenpidosta yhteistyökumppaneihin 5.3. Toimihenkilöt Valmennusvastaavat Hallitus valitsee seuralle kaksi valmennusvastaavaa kahden vuoden ajaksi. Valmennusvastaaville maksetaan kuukausikorvaus sekä kilpailumatkoilta majoitus- ja ruokakulut sekä päiväraha voimassaolevan Suomen päivärahan 14

15 mukaan. Hallitus valvoo valmennusvastaavien työtä. Jos jonkin joukkueen molemmat valmentajat työskentelevät valmennusvastaavina, varapuheenjohtaja hoitaa joukkueen valmennusvastaavan tehtävät. Valmennusvastaavien tehtävät: - Valvovat ja ohjaavat valmentajien toimintaa - Hoitavat kilpailuilmoittautumiset ja niihin liittyvät tehtävät - Ovat mukana kilpailumatkoilla - Suunnittelevat harjoitusvuorot ja joukkueiden leirit - Ilmoittavat vuorojen peruuntumisesta - Suunnittelevat kilpailu-, koulutus- ja leirikalenterin - Vastaavat joukkueiden ja valmentajien yhtenäisestä linjasta - Määrittelevät joukkueiden yleiset säännöt - Vastaavat joukkueiden kehittämisestä - Vastaavat kolmevuotissuunnitelman laatimisesta sekä urheilijapolun suunnittelusta - Vastaavat valmentajien koulutustarpeeseen - Pitää valmentajakoulutuksia seuran sisällä - Järjestävät valmentajakokouksia sekä kehityskeskusteluita - Vastaavat ulkopuolisesta valmennuksesta - Valitsevat valmentajat ja valmennustiimit - Osallistuvat Suomen Cheerleadingliiton toimintaan aktiivisesti - Vastaanottavat uudet harrastajat - Vastaavat harjoitushallin päivittäisistä asioista - Ottavat vastaan palautetta ja kehitysideoita Valvoja Seurassa toimii vapaavuoroja valvova työntekijänä, jonka palkkaus on tuntiperusteinen. Hänen tehtävänään on kerätä maksut vapaavuoroilla harjoittelevilta, valvoa harjoittelun turvallisuutta sekä huolehtia hallin siisteydestä Seuratyöntekijä Seuralla on osa- aikainen työntekijä, joka vastaa seuran päivittäisistä asioista. 15

16 Seuratyöntekijän tehtävät: - Hoitaa puhelin- ja sähköpostiliikenteen - Hoitaa seuran laskutusta, laskujen maksua, palkanmaksua ja viranomaisilmoituksia - Pitää jäsenluetteloa - Vastaa avustusten hakemisesta hallituksen ohjeistuksen mukaisesti - Tekee seuran kirjanpidon - Hoitaa näytöksen valmisteluita - Kilpailuttaa ja tilaa kilpailuasut - Muut juoksevat erikseen määritellyt tehtävät Valmentajat Seurassa toimii vuoden mittaisissa työsuhteissa 39 valmentajaa ja 3 apuvalmentajaa. Tuntipalkka määräytyy koulutustason ja valmentajakokemuksen mukaan. Valmentajat ovat pääasiallisesti seuramme kasvatteja tai muissa seuroissa lajia harrastaneita. Valmentajia koulutetaan seuran sisäisillä koulutuksilla. Lisäksi jokainen valmentaja suorittaa Suomen Cheerleadingliiton koulutuspolkua, joka kattaa SCL ohjaaja -, SCL valmentaja - ja SCL valmentaja SM- taso - statuksen. Valmennusvastaavat lähettävät valmentajia koulutuksiin koulutusbudjetin mukaan. Hallitus laatii budjetin ja jäsenistö voi vaikuttaa siihen vuosikokouksessa. Jokaisessa valmennustiimissä tulee olla täysi- ikäinen valmentaja ja pääsääntöisesti valmentajien tulee olla yli 16- vuotiaita. Apuvalmentajat ovat läsnä valmennustilanteissa ja kilpailumatkoilla, mutta heidän tehtäviinsä eivät kuulu harjoitussuunnitelmien tekeminen tai joukkueen asioiden hoitaminen. Valmentajien edut: - Tuntipalkka toteutuneista sovituista valmennustunneista (ei kuitenkaan vapaavuoroilla, näytöksissä tai kilpailuissa) - Sovitut matka-, majoitus- ja ruokakulut (kuittia vastaan) sekä osallistumismaksut kilpailumatkoilla - Oikeutettu alennettuun kilpailumaksuun, jos kilpailee itse samoissa kilpailuissa kun valmennettava joukkue 16

17 - Valmennusvastaavien määrittelemät koulutukset sekä niihin liittyvät matka-, majoitus- ja ruokakulut (kuittia vastaan) - Saa lisenssin (ei harrastaville valmentajille) - Saa vaatteet koko joukkueen tilauksissa - Saa seuran edustusasun (takki, laukku ja collegehousut) Valmentajien tehtävät: - Vastaa harjoitusten läsnäololistan tekemisestä - Vastaa vuosi-, kausi-, kuukausi-, viikko- ja päiväkohtaisista suunnitelmista - Tekee joukkueen varustetilaukset - Vastaa joukkueen kilpailu- /näytösohjelmasta - Vastaa joukkueen kilpailu- /näytösmusiikin hankkimisesta - Vastaa joukkueen asioiden tiedottamisesta vanhemmille - Lähettää palkkalistan kuukausittain puheenjohtajalle - Tekee joukkuekohtaisen kilpailuilmoittautumisen valmennusvastaavalle - Kerää palautetta joukkueelta - Järjestää vanhempainiltoja kaksi kertaa vuodessa mikro, mini- ja juniorijoukkueille - Tekee reflektion edellisestä kaudesta - Tietää seuran säännöt ja toimintaperiaatteet, noudattaa niitä ja vastaa siitä, että joukkue tietää ne - Ohjaa urheilijan polun mukaisesti jokaista urheilijaa hänen henkilökohtaisissa tavoitteissaan - Käy henkilökohtaisia keskusteluita harrastajien kanssa - Huolehtii harrastajien turvallisesta harjoittelusta Työntekijöiden /valmentajien kouluttaminen Toimihenkilöitämme pyritään kouluttamaan mahdollisuuksien ja vuosittaisen koulutusbudjetin mukaan. Tavoitteena on, että kaikki toimihenkilöt saavat osallistua ainakin yhteen koulutustilaisuuteen kauden aikana Työntekijöiden/valmentajien loma- ajat Pääsääntöisesti toimihenkilöt lomailevat joukkueiden loma- aikana. Kauden aikana on mahdollista pitää lomaa, mikäli tilalle saadaan sijainen. 17

18 5.4. Seurakehityksen ideointiryhmä Seurakehityksen ideointiryhmä koostuu vapaaehtoisista valmentajista, harrastajista, vanhemmista tai muista seura- aktiiveista. Ideointiryhmän puheenjohtaja kokoaa ryhmän tapaamisiin kahden kuukauden välein. Hallituksen puheenjohtaja toimii yhteyshenkilönä hallituksen ja ideointiryhmän välillä sekä tuo ryhmän esitykset hallituksen käsiteltäviksi Toimikunnat Vuosikokouksessa voidaan hallituksen lisäksi valita erillisiä toimikuntia hoitamaan yhdistyksen asioita. Toimikuntien jäsenet voivat olla hallituksen ulkopuolisia yhdistyksen jäseniä. 6. URHEILUTOIMINTA Toiminnan lähtökohtana ovat laadukas ja turvallinen joukkueurheilu sekä urheilijat yksilötavoitteineen. Seura tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden harrastaa itselle sopivalla tasolla ja tukee harrastajien tavoitteita koko urheilu- uran ajan. Seuran tehtävä on tarjota harrastajilleen laadukasta valmennusta sekä hyvät harjoittelumahdollisuudet. Valmennusvastaavat ohjaavat urheilu- ja joukkuetoimintaa, kehittävät valmennustoimintaa sekä tukevat valmentajia. He vastaavat seuran urheilijan polun tekemisestä sekä pitkäaikaisista suunnitelmista joukkueen ja yksilön kehittämiseksi. Valmentajien rooli on auttaa jokaista urheilijaa saavuttamaan tavoitteensa sekä opettaa urheilijoille terveellinen elämäntapa. Urheilu- ja seuratoiminnassa noudatamme eettisesti hyväksyttävää käytöstä ja päihteettömyyttä. Seuran toiminnassa ei hyväksytä urheilulle vieraiden aineiden käyttöä, kuten tupakkatuotteita, alkoholia, huumeita tai dopingaineita. Seuran vaatteissa oleminen rinnastetaan seuran toimintaan. Harrastajat sitoutuvat noudattamaan Suomen Antidopingtoimikunnan (ADT ry) ja kansainvälisten lajiliittojen antidopingsääntöjä. Hallitus käsittelee jäsenistön sääntörikkomukset. 18

19 6.1. Lisenssi ja vakuuttaminen Kilpacheerleadingin ja cheerdancen kattava lisenssivakuutus tai vakuutukseton lisenssi vaaditaan kaikilta kilpailutoimintaan osallistuvilta seuran urheilijoilta. SCL:n kilpailijalisenssi on voimassa kalenterivuoden ja sisältää liiton vuotuisen jäsenmaksun, kilpailuluvan ja tapaturmavakuutuksen (harjoituksissa/kilpailuissa tapahtuvat vahingot). Vakuutukseton lisenssi sisältää ainoastaan liiton vuotuisen jäsenmaksun ja kilpailuluvan. SCL tarjoaa harrastajille myös harrastevakuutusta kalenterivuodeksi. Harrastevakuutus sisältää tapaturmavakuutuksen ja hallinto- osan. Harrastevakuutus on tarkoitettu kilpailutoiminnan ulkopuoliseen harrastamiseen. Harrastevakuutus ei oikeuta osallistumaan kilpailutoimintaan. Huomioithan, että seura ei vakuuta urheilijoitaan. Jokainen urheilija tai alaikäisen urheilijan huoltaja ovat vastuussa siitä, että harrastajalla on asianmukainen kilpacheerleadingin tai cheerdancen liikuntamuotona kattava vakuutus Harrastetoiminta Lajiharjoittelu on helppo aloittaa seuran harrastejoukkueessa, joihin ei ole pääsyvaatimuksia. Harjoittelun painopiste on liikkumisen ilossa, onnistumisten saavuttamisessa, ryhmähengen luomisessa sekä harrastajan urheilijapolkuun tutustuttamisessa. Jokaiselle harrastajalle luodaan henkilökohtainen polku hänen tavoitteidensa mukaan. Harrastejoukkueet harjoittelevat 2 3 kertaa viikossa ja pitävät tyypillisesti kilpajoukkueita pidemmät kesä- ja talvilomat. Joukkueet esiintyvät seuran kevät- ja talvinäytöksissä, mutta niillä ei ole kilpailuvelvoitetta. Joukkueet: Minimikrot (Leppäkertut, 3 5- vuotiaat) harjoittelevat kaksi kertaa viikossa perustaitoja leikkien avulla. Mikrot (Kimalaiset, 5 8- vuotiaat) harjoittelevat kaksi kertaa viikossa perustaitoja. Joukkueesta on mahdollista karsia kilpaileviin joukkueisiin tai jatkaa harrastetasolla. 19

20 Minit (aloittelijat, vuotiaat) harjoittelevat kaksi kertaa viikossa cheerleadingin alkeita. Joukkueesta on mahdollista karsia kilpaileviin joukkueisiin tai jatkaa harrastetasolla. Juniorit (aloittelijat, vuotiaat) harjoittelevat kaksi kertaa viikossa cheerleadingin alkeita. Joukkueesta on mahdollista karsia kilpajoukkueisiin tai siirtyä harrastejoukkueeseen. Juniorit (tanssin aloittelijat, yli 12- vuotiaat) harjoittelevat kaksi kertaa viikossa cheerdancen alkeita. Joukkueesta on mahdollista karsia kilpajoukkueisiin tai jatkaa harrastamista harrastetasolla. C- juniorit (Cheetahs, vuotiaat) harjoittelevat kaksi kertaa viikossa. Joukkueeseen noustaan aloittelijajoukkueesta. Joukkueesta on mahdollista karsia kilpajoukkueisiin tai jatkaa harrastamista harrastetasolla. Aikuiset (Fossiilit, yli 18- vuotiaat) harjoittelevat kerran viikossa. Jäsenet ovat aktiiviuransa lopettaneita urheilijoita, jotka haluavat pysyä lajin parissa harjoittelematta yhtä tavoitteellisesti. Aikuiset (Tanssifossiilit, yli 18- vuotiaat) harjoittelevat kerran viikossa. Jäsenet ovat aktiiviuransa lopettaneita urheilijoita, jotka haluavat pysyä lajin parissa harjoittelematta yhtä tavoitteellisesti. B- naiset (Vipers, yli 15- vuotiaat) harjoittelevat kaksi kertaa viikossa. Joukkueesta on mahdollista karsia kilpaileviin joukkueisiin tai jatkaa harrastamista harrastetasolla Kilpailutoiminta Urheilijat valitaan seuran eritasoisiin kilpailuryhmiin karsintojen perusteella. Kilpajoukkueissa harjoittelu on tavoitteellista ja urheilijan tulee pystyä sitoutumaan joukkueeseen sekä sen harjoitusmäärään. Kilpajoukkueet harjoittelevat 4 5 kertaa viikossa, minkä lisäksi on vapaaehtoista harjoittelua. Lomaa on joulu tammikuussa 4 viikkoa ja kesä heinäkuussa 2 4 viikkoa, muutoin harjoituksia on ympäri vuoden. 20

21 Kaikki kilpajoukkueet esiintyvät seuran kevät- ja talvinäytöksissä. B- minit (Meritähdet, vuotiaat) harjoittelevat kolme kertaa viikossa ja kilpailevat 1 2 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan mini aloittelijoista tai Kimalaisista. Joukkueesta on mahdollista karsia seuraavalle tasolle. Minit tanssi (Kolibrit, vuotiaat) harjoittelee neljä kertaa viikossa ja kilpailee 1 2 kertaa vuodessa. Joukkueesta on mahdollista karsia seuraavalle tasolle. C- juniorit (Coyotes, vuotiaat) harjoittelevat kolme kertaa viikossa ja kilpailevat 1 2 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan pääsääntöisesti Delfiineistä, Cheetahseista tai aloittelijoista. Joukkueesta on mahdollista karsia seuraavalle tasolle. B- juniorit (Panthers, vuotiaat) harjoittelevat neljä kertaa viikossa ja kilpailevat 2 3 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan Delfiineistä, Coyotesista, Cheetahseista tai Aloittelijoista. Joukkueesta on mahdollista karsia seuraavalle tasolle. A- juniorit, edustusjoukkue (Tigers, vuotiaat) harjoittelee 4 5 kertaa viikossa ja kilpailee 3 4 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan pääsääntöisesti Pantherseista, Coyotesista tai Cheetahseista. B- juniorit, tanssi (Blackbirds, vuotiaat) harjoittelee neljä kertaa viikossa ja kilpailee 2 3 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan Kolibreista tai tanssin aloittelijoista. Joukkueesta on mahdollista karsia seuraavalle tasolle. A- juniorit, tanssiedustusjoukkue (Falcons, vuotiaat) harjoittelee 4 5 kertaa viikossa ja kilpailee 3 4 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan Kolibreista, Blackbirdseista tai tanssin aloittelijoista. A- naiset (Cobras, yli 15- vuotiaat) harjoittelevat neljä kertaa viikossa ja kilpailevat 2 3 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan juniorijoukkueista tai Vipersista. Joukkueesta on mahdollista karsia seuraavalle tasolle. 21

22 Naisten edustusjoukkue (Dragons, yli 15- vuotiaat) harjoittelee 4 5 kertaa viikossa ja kilpailee 3 4 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan pääsääntöisesti Tigerseista tai Cobrasista. Sekan edustusjoukkue (Raptors, yli 15- vuotiaat) harjoittelee kolme kertaa viikossa ja kilpailee 2 3 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan juniori- tai naisten joukkueista. Miehet pääsevät mukaan ilman aiempaa lajikokemusta. Naisten tanssiedustusjoukkue (Phoenix, yli 15- vuotiaat) harjoittelee 4 5 kertaa viikossa ja kilpailee 3 4 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan juniorijoukkueista Joukkuevalinnat Seuran sisällä liikutaan ikäluokasta seuraavaan ja ikäluokan sisällä karsintojen kautta yksilöurheilijoina. Ennen karsintoja joukkueet julkaisevat karsijoille suunnatun karsintainfon, josta selviää kyseisen joukkueen tavoitteet, leirit, kilpailut, varusteet, harjoitusmäärät ja kuluarvio seuraavalle vuodelle. Karsintatilaisuudet pidetään joulu- tai tammikuussa. Niissä valmentajat valitsevat urheilijat joukkueisiin huomioiden heidän harrastustaustansa sekä fyysiset ja psyykkiset ominaisuutensa. Karsinnoissa huomioidaan myös harrastajien sopiva roolijako joukkueen lopullisessa kokoonpanossa. Päätöksiä tehdessä pyritään aina löytämään urheilijalle paras mahdollinen joukkue. Tavanomaisten karsintojen lisäksi yksittäisiä urheilijoita voidaan nostaa joukkueisiin kesken kauden ja tarvittaessa joukkueet järjestävät kesällä täydennyskarsinnat Harjoittelu ja vapaavuorot Harjoittelu tapahtuu seuran omassa harjoitteluhallissa Manhattan Sport Centerissä (Pitkämäenkatu 4B, 4. kerros). Valmennusvastaavat jakavat harjoitusvuorot huomioiden joukkueen ikäluokan, urheilevien valmentajien omat harjoitukset sekä urheilijoiden lepopäivät. Harjoituksissa noudatetaan seuran yhtenäisiä sääntöjä (LIITE) sekä hallin toimintaohjeita (LIITE). Seura tarjoaa myös vapaaharjoitteluvuoroja, joihin voi osallistua yksin tai pienryhmissä. Vuoro maksaa 2 euroa. Hinta on 1 euro, jos joukkueen oma harjoitteluvuoro estää osallistumisen yli tunnin vuorolle. Vapaavuoroilla 22

23 harjoittelevilla tulee olla voimassa oleva Suomen Cheerleadingliiton lisenssi. Vapaaharjoitteluvuorolla noudatetaan vapaaharjoittelun sääntöjä (LIITE) Kilpailut ja leirit Valmennusvastaavat tekevät tulevalle vuodelle ehdotuksen kilpailukalenterista, johon valmentajat voivat halutessaan tehdä muutosehdotuksia. Kilpajoukkueiden on tarkoitus kilpailla vähintään kaksi kertaa vuodessa ja SM- tason joukkueiden vielä useammin. Pääsääntöisesti kilpailemme Suomen Cheerleadingliiton järjestämissä kilpailuissa. Mahdollisuuksien mukaan osallistumme myös kansainvälisiin, kuten European Cheer Unionin järjestämiin, kilpailuihin. Kannustamme joukkueita kilpailemaan myös muissa kilpailuissa ulkomailla. Turussa pidettävistä leireistä vastaavat pääsääntöisesesti joukkueen omat valmentajat, mutta on mahdollista käyttää myös ulkopaikkakunnalta ulkopuolisia vierailevia valmentajia. Joukkue voi leireillä osallistua myös Suomen Cheerleadingliiton leireillä, pitää oman valmennuksen urheiluopistoleireillä sekä hyödyntää muita suomalaisia ulkopuolisia valmentajia esimerkiksi akrobatiaharjoittelussa. Leireistä tulee lisäkuluja, jotka on esitetty joukkueen kuluarviossa Kilpailujoukkueen kokoonpano Joukkueissa on yleensä enemmän harrastajia kuin kilpailukokoonpanoon vaaditaan. Kilpailuiden lähestyessä valmentajat valitsevat joukkueen jäsenistä korkeintaan 25 hengen kisajoukkueen, joka suorittaa kilpailuohjelman. Valintaan vaikuttavat harrastajan taidot ja sitoutuminen harjoitteluun sekä kisaavaan kokoonpanoon tarvittavat roolit. Joukkueen muut jäsenet toimivat varamiehinä, joilla on tärkeä rooli turvata vaikeimpia nostoja sekä korvata kisajoukkueen jäseniä loukkaantumis- tai muissa sairastapauksissa. Mahdollisuuksien mukaan he suorittavat ohjelman muiden mukana kilpailuiden ulkopuolella Pienryhmät Pienryhmässä harjoittelu kehittää nostotaitoja sekä antaa kilpailukokemusta. Seura kannustaa urheilijoitaan muodostamaan pari- ja ryhmästuntjoukkueita. 2 4 henkilöä 23

24 muodostaa ryhmän, jonka on myös mahdollista kilpailla. Pienryhmät voivat harjoitella seuran vapaavuoroilla. Mikäli harrastajat haluavat kilpailla pienryhmässä, tulee heidän tehdä siitä erillinen hakemus (LIITE) valmennusvastaaville Kilpailumatkat Valmennusvastaavat järjestävät kilpailumatkat yhdessä seuratyöntekijän kanssa. Joukkueet matkustavat ja yöpyvät yhdessä. Kaikista erityisjärjestelyistä on sovittava etukäteen. Kilpailumatkoilla käytetään seuran edustusasua ja noudatetaan seuran sääntöjä, urheilullista käytöstä sekä kilpailusääntöjä. Alkoholin tai muiden päihteiden käyttö on kielletty. Sääntörikkomuksissa joukkueelta evätään osallistuminen seuraavaan kilpailuun Kilpailu- ja joukkueasut Joukkueiden on mahdollista lainata seuran kilpailupukuja tai ostaa joukkueen jäsenille omat henkilökohtaiset puvut. Puvun voi halutessaan myydä eteenpäin. Joukkueet voivat lainata kilpailuihin seuran omistamaa rekvisiittaa (esim. huiskat, kyltit, megafonit). Tanssijoiden tulee kuitenkin ostaa henkilökohtaiset huiskut. Seura- ja joukkueasut ovat henkilökohtaisia. Kilpajoukkueessa harrastaville seuran edustusvaatteet ovat pakollinen hankinta, muut voivat tilata asun halutessaan. Joukkueelle tilattavat tuotteet ja niiden arvioidut hinnat löytyvät joukkueiden erillisestä kuluarviosta. Valmentajat keräävät joukkueen tilaukset. 7. TIEDOTUS, MARKKINOINTI, VARAINHANKINTA, YHTEISTYÖKUMPPANIT JA PALKITSEMINEN 7.1. Tiedotus Hallitus laatii vuosittain tiedostusvastaavan johdolla tiedotussuunnitelman (LIITE). Tiedotuksen tulee kohdistua ensisijaisesti jäsenistölle sekä olla oikea- aikaista ja nopeaa. Seuran tiedottamisesta vastaavat tiedotusvastaava ja seuratyöntekijä apunaan hallitus sekä puheenjohtaja. Viestintäkanavina toimivat seuran kotisivut, Facebook ja Seuramappi sekä tarvittaessa sähköposti. 24

25 Valmentajat tiedottavat urheilijoita ja heidän vanhempiaan sähköpostin välityksellä. Tiedonkulun helpottamiseksi joukkueilla on myös Facebook- ja WhatsApp- ryhmiä Markkinointi Hallitus laatii vuosittain markkinointisuunnitelman (LIITE) markkinointivastaavan kanssa ja markkinointibudjetti hyväksytään jäsenistön vuosikokouksessa. Vuoden 2016 painopiste tulee olemaan Some- strategian luominen ja käyttöönotto Varainhankinta Seura kerää varoja urheilu- ja valmennustoimintaansa varten harraste-, leiri- ja kilpailumaksuilla, järjestämällä kilpailuja sekä tapahtumia, hankkimalla sponsoreita, myymällä kausijulkaisua sekä mainospaikkoja siihen. Tuloja käytetään urheilutoiminnan kehittämiseen. Joukkueet voivat halutessaan tehdä talkootyötä, josta ansaitut rahat ovat koko joukkueen yhteistä käyttöä varten. Hallitus on antanut ohjeistuksen että joukkueet eivät voi myydä esim. elintarvikkeita tai käyttötavaroita (suklaa, sukat, mausteet, pesuaineet yms.), sillä tämä voidaan laskea elinkeinotoiminnaksi harrastajien lukumäärän ja toiminnan laajuuden takia, josta tulee maksaa veroa Kilpailut ja tapahtumat Seuran on mahdollista hakea Suomen Cheerleadingliitolta kilpailuiden järjestämisoikeutta. Seuran järjestämien kilpailuiden tuotot osallistumismaksuja lukuun ottamatta ohjataan seuran urheilutoiminnan kehittämiseen. Järjestämiskustannuksia voidaan vähentää vapaaehtoistoimijoiden avulla. Seura järjestää vuosittain kaksi maksullista näytöstä, joissa kaikki seuran joukkueet esiintyvät Kausijulkaisu Kausijulkaisu ilmestyy kahdesti vuodessa ja sitä myydään seuran näytöksissä. Julkaisu sisältää tietoa seurassa tapahtuvista asioista, leireistä, kilpailuista ja yhteistyökumppaneista. Julkaisuun myydään myös mainospaikkoja. 25

26 7.3.3 Sponsorit Seura hakee aktiivisesti sponsoreita, joiden avulla pystytään vähentämään joukkueiden harjoittelu- ja kilpailukuluja. Sponsorit voivat saada näkyvyyttä seuran kotisivuilla, Facebookissa, urheilijoiden vaatteissa ja muissa varusteissa sekä seuran harjoitushallissa. 7.4 Yhteistyökumppanit Seura hakee aktiivisesti yhteistyökumppaneita, joille tarjotaan näkyvyyttä seuran kotisivuilla. Vastineeksi seuran jäsenet saavat yhteistyökumppanin palveluita alennettuun hintaan. Hallitus on laatinut yhteistyövastaavan kanssa käsikirjan (LIITE) yhteistyökumppaneiden hankkimista varten. 7.5 Palkitseminen Kevätnäytöksessä palkitaan jokaisen joukkueen tulokas ja kukitetaan Super Cheer-, SM- sekä MM- kisoissa menestyneet joukkueet tai yksilöt (sijat 1. 3.). Talvinäytöksessä palkitaan vuoden tsempparit, tanssijat ja cheerleaderit. Tämän lisäksi kukitetaan EM- kilpailuissa menestyneet joukkueet (sijat 1. 3.). Joukkueen valmentajat päättävät palkittavat urheilijat ja seuran hallitus vastaa kukituksesta. Suomenmestareille sekä kansainvälisissä kisoissa sijoittuneille joukkueille järjestetään mitalikahvit, joihin voi urheilijan lisäksi osallistua kaksi perheenjäsentä. 8. SEURAN TALOUS Seura ei tavoittele taloudellista voittoa, mutta positiivinen tulos on tarpeen tulevia hankintoja varten. Talousarvio seuraavalle vuodelle laaditaan aina positiiviseksi kausirakenteen takia. Harjoitushallimme alkuvuoden kulut tulee olla huomioituna talousarvioon. Seuran taloudenhoitoa määrittelee syyskokouksessa hyväksytetyt talousarvio ja toimintasuunnitelma. Vuosittainen liikevaihto on ollut jatkuvasti kasvussa ja vuodelle 2016 arvioitu liikevaihto on n Lähitulevaisuuden merkittäviä suurempia investointeja ovat lisätila ja välineet akrobatiaharjoittelua varten. 26

27 Yhdistyksen kokous - Vahvistaa toimintasuunnitelman ja talousarvion seuraavaksi toimintavuodeksi. - Määrää jäsen-, harraste- ja kilpailumaksut - Valitsee toiminnantarkastajan - Vahvistaa toimintakertomuksen sekä tilintarkastuskertomuksen edelliseltä tilikaudelta - Vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille Hallitus - Valmistelee yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät talousasiat sekä panee täytäntöön yhdistyksen kokouksen päätökset - Huolehtii yhdistyksen kirjanpidon lainmukaisuudesta ja, että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty - Päättää suuremmista taloudellisista sopimuksista ja talousarviopoikkeamisista 8.1 Tilit Seuralla on käytössään yksi tili, jota seurantyöntekijä hallinnoi. Tämän lisäksi Dragons- joukkueella on oma tili, jonne maksetaan esim. talkootyön ansiot ja kuukausittain kerättävä erillinen harjoitusmaksu. Joukkueen valmentaja hallinnoi tiliä ja maksaa mm. fysiikka- ja psyykkisen valmennuksen kuluja. 8.2 Kirjanpito, tilintarkastus ja tilinpäätös Seuratyöntekijä hoitaa seuran kirjanpitoa. Varapuheenjohtaja seuraa seuran taloutta ja tekee kuukausittain talouskatsauksen. Syyskokouksen valitsema henkilö tekee tilintarkastuksen. Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Hallitus hyväksyy tilinpäätöksen, minkä jälkeen se käsitellään kevätkokouksessa. Kokouksessa tilinpäätös vahvistetaan ja hallitukselle sekä muille tilivelvollisille myönnetään vastuuvapaus. 27

28 8.3 Jäsen-, harraste-, leiri- ja kilpailumaksut Suurin osa seuran varoista tulee jäsen- ja harrastemaksuista. Näillä katetaan urheilutoiminnan menoja, kuten harjoitushallin vuokra sekä henkilöstö-, koulutus- ja varustekuluja. Yhdistyksen syyskokous määrittelee seuraavan vuoden maksut Jäsenmaksut Jäsenmaksu on kaikille seuran jäsenille sama. Harrastajien jäsenmaksu sisältyy kauden ensimmäiseen harrastemaksuun. Valmentajat ja seuran muut toimihenkilöt eivät ole automaattisesti seuran jäseniä. Kaikilla on mahdollisuus tukea seuran toimintaa ostamalla jäsenyys, johon kuuluvat seuran jäsenedut. Jäsenmaksu vuonna 2016 on 20 euroa. Jäsenyyttä ei voida antaa kenellekään vaan kaikilla jäsenillä tulee olla samat maksuvelvoitteet. 15 vuotta täyttäneillä jäsenillä on myös äänioikeus yhdistyksen kokouksissa. Jäsenet sitoutuvat noudattamaan yhdistyksen sääntöjä. Jäsen voi halutessaan erota seurasta kesken kauden ilmoittamalla päätöksestään hallitukselle kirjallisesti. Maksettua jäsenmaksua ei palauteta Harrastemaksut Seuralla on seitsemän harrastemaksuluokkaa, jotka määräytyvät harjoitusmäärien ja - tuntien mukaan. Harrastemaksu kattaa viikoittaiset harjoitukset ja valmennuksen. Tämän lisäksi harrastajilta peritään erilliset leiri- ja kilpailumaksut. Mikäli urheilija on samanaikaisesti kahdessa seuran joukkueessa, maksetaan edullisemmasta harrastemaksusta vain puolet. Joukkuekohtaiset maksut löytyvät seuran kotisivuilta. Harrastemaksu maksetaan kaksi kertaa vuodessa. Kevään maksu kattaa tammi kesäkuun ja syksyn maksu heinä joulukuun. Maksut voidaan jakaa yhteen, kahteen tai viiteen erään ja jaosta ilmoitetaan joukkueen valmentajalle kauden alussa. Mikäli harrastaja joutuu loukkaantumisen tai sairauden takia keskeyttämään kauden, voi hän lääkärintodistuksen perusteella saada harrastemaksusta palautusta. Maksuluokat:

29 Leirimaksut Seuran hallilla pidettävät leirit maksavat euron henkilöä ja tuntia kohden. Ulkopuolisten valmentajien palkkio peritään leiriläisiltä erikseen. Joukkueet voivat halutessaan myös leireillä muualla, jolloin kulut kerätään leirin osallistujilta. Sairastapauksissa leirimaksu on mahdollista saada takaisin hoitajan tai lääkärin todistuksen perusteella Kilpailumaksut Seura tukee joukkueita ja urheilijoita kilpailuiden kuluissa. Suomessa järjestettyihin kilpailuihin osallistumisesta peritään seuran kiinteät kilpailumaksut, johon sisältyvät matka-, majoitus- ja osallistumiskulut sekä aamiaiset ja ruokailut kilpailupaikalla tai hotellissa. Kotimaan kilpailumaksut: 1. Ei yöpymistä yö yötä 170 Tuki EM- kisoihin lähteville cheer- joukkueille on 5000, tanssijoukkueille 3000 ja pienryhmille Tuki MM- kilpailuihin lähtevälle maajoukkueurheilijalle on 300. Ulkomailla järjestettävien kilpailuiden harrastajakohtainen maksu määritellään tapauskohtaisesti toteutuneiden kulujen mukaan Maksujen seuranta Seuran lähettämien laskujen maksuaika on normaalisti 14 päivää. Mikäli laskua ei ole maksettu ajallaan, lähetetään maksumuistutus 14 päivää laskun eräpäivän jälkeen. Jos suoritusta ei vielä tämänkään jälkeen ole saatu niin lähetetään toinen 29

30 maksumuistutus 14 päivää ensimmäisen maksumuistutuksen eräpäivän jälkeen. Tämän jälkeen maksamattomat laskut lähetetään perittäväksi Finvoicer Oy:lle. Kaikissa maksuasioissa voi ottaa yhteyttä seuratyöntekijään osoitteeseen 9. SEURATOIMINNAN KEHITTÄMINEN TCS Smash sitoutuu jatkuvaan kehitystyöhön ja kouluttamaan toimihenkilöitään sekä valmentajiaan. Osaavat toimihenkilöt ja ammattimaiset valmentajat ovat seuran kehityksen suurin voimavara. Hallitus hyödyntää kentältä tullutta palautetta kehitystyössään. Tavoitteena on tehdä toiminnasta mahdollisimman avointa ja helposti lähestyttävää. Palautetta kerätään ympärivuotisesti seurakehityksen ideointiryhmältä ja palautepostista sekä vuosittain jäsenistöltä loppuvuoden kyselyn avulla. Valmennusvastaavat puolestaan käsittelevät valmentajien palautteet ja kehitysideat. 30