TOIMINTAKÄSIKIRJA 2017

Transkriptio

1 TOIMINTAKÄSIKIRJA 2017 Turun Cheerleadingseura Smash ry 1

2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO SEURATOIMINTA Yhdistyksen perustiedot Arvot Toiminta-ajatus Missio Visio Strategiset tavoitteet TCS SMASH CHEERLEADING JA CHEERDANCE ORGANISAATIO Kokoustoiminta Seuran ylimääräinen kokous Pöytäkirjat Äänestys Hallitus Hallituksen kokoonpano, valinta ja kokoontuminen Hallituksen tehtävät Toimihenkilöt Toiminnanjohtaja Valmennusvastaavat Seuratyöntekijä Hallivalvoja Valmentajat Joukkueenjohtajat Seurakehityksen ideointiryhmä ja nuorten ideointiryhmä Tapahtumaryhmä Toimikunnat URHEILUTOIMINTA Lisenssi ja vakuuttaminen Harrastetoiminta Kilpailutoiminta Joukkuevalinnat Harjoittelu ja vapaavuorot Kilpailut ja leirit Kilpailujoukkueen kokoonpano

3 6.8 Pienryhmät Kilpailumatkat Kilpailu- ja joukkueasut TIEDOTUS, MARKKINOINTI, VARAINHANKINTA, YHTEISTYÖKUMPPANIT JA PALKITSEMINEN Tiedotus Markkinointi Varainhankinta Kilpailut ja tapahtumat Kausijulkaisu Sponsorit Yhteistyökumppanit Palkitseminen SEURAN TALOUS Tili Kirjanpito, tilintarkastus ja tilinpäätös Jäsen-, harraste-, leiri- ja kilpailumaksut Jäsenmaksut Harrastemaksut Leirimaksut Kilpailumaksut Maksujen seuranta SEURATOIMINNAN KEHITTÄMINEN

4 1 JOHDANTO Turun Cheerleadingseura Smashin toimintakäsikirjassa kuvataan seuran toimintaa, päätöksentekoa ja toimijoiden toimenkuvia. Käsikirjan tavoitteena on yhtenäistää seuramme toimintatapoja, lisätä avoimuutta ja tehdä seuratoiminnasta helposti lähestyttävää. Toimintakäsikirjan lisäksi seurassa on useita auki kirjoitettuja toimintakäytäntöjä, joissa kerrotaan yksityiskohtaisemmin seuran sisäisistä toimintatavoista. Toimintakäsikirja antaa kattavan kokonaiskuvan seuran toiminnasta, ja toimintakäytännöt täydentävät sitä käytännöntasolla. Puheenjohtaja on laatinut toimintakäsikirjan yhdessä hallituksen kanssa. Hallitus päivittää ja julkaisee käsikirjan seuran kotisivuilla vuosittain. Kaudesta 2018 alkaen toiminnanjohtaja vastaa toimintakäsikirjan päivittämisestä. 4

5 2 SEURATOIMINTA 2.1 Yhdistyksen perustiedot Nimi: Turun Cheerleadingseura Smash ry. Osoite: Pitkämäenkatu 4 b, Turku Puhelinnumero: Sähköposti: toiminnanjohtaja@tcssmash.fi Internetsivut: Y-tunnus: Rekisterinumero: Arvot 1. Laadukkuus Haluamme tarjota harrastajille laadukkaat harjoittelutilat ja ammattimaista valmennusta sekä harraste- että kilpatasolla. 2. Yhteisöllisyys Haluamme luoda seuraan turvallisen ilmapiirin ja vahvistaa jäsenten yhteenkuuluvuuden tunnetta. Haluamme, että kaikki tuntevat itsensä tervetulleeksi ja tärkeäksi osaksi seuramme muodostamaa suurta perhettä. 3. Kasvatuksellisuus Haluamme edistää harrastajiemme kasvua urheilijoiksi ja tukea heidän fyysistä kehitystään ja henkistä hyvinvointiaan. Korostamme toiminnassamme puhdasta ja rehtiä urheiluhenkeä, jossa vilpillä tai muulla epäurheilijamaisella käytöksellä ei ole sijaa. Lisäksi seuramme käytännöt vahvistavat sosiaalisia taitoja, toisten huomioon ottamista, vastuun kantamista sekä hyviä käytöstapoja. 2.3 Toiminta-ajatus Seuran tarkoituksena on tuottaa cheerleading- ja cheerdance -palveluita jäsenilleen. Toiminnan lähtökohtana ovat urheilijat yksilöinä ja joukkueiden osina. Jokaiselle urheilijalle löydetään tavoitteiltaan ja taitotasoltaan sopiva joukkue. Näin luodaan turvallinen oppimisympäristö, puitteet parhaalle mahdolliselle yksilölliselle kehittymiselle ja joukkueen yhteisten tavoitteiden saavuttamiselle. 5

6 2.4 Missio 1. Urheilullisen elämäntavan opettaminen kaikille harrastajille 2. Tuoda lajia esille Turussa ja saada mahdollisimman moni nuori liikkumaan 2.5 Visio TCS Smash on yksi Turun suurimmista erikoisseuroista, joka tarjoaa laadukasta ja ammattimaista valmennusta harraste- ja kilpaurheilussa. 2.6 Strategiset tavoitteet 1. Vakaa talous sekä tehokas ja laadukas seuratoiminta Seuran talouden kehittymistä seurataan aktiivisesti ja muutoksiin reagoidaan nopeasti. Seura osallistuu Sinettiseura-toimintaan ja hakee vuonna 2017 Sinettiseura-statusta. Seuran hallituksen toiminta ja toimihenkilöiden koulutus on aktiivista. 2. Kohti huippu-urheilua Laadukkaat ja turvalliset harjoittelumahdollisuudet Ammattimainen valmennus Urheilijanpolun aktiivinen seuranta 3. Harrasteliikuntaan panostaminen Valmentajien osallistuminen Active Cheer -koulutuksiin Jokaisella ikätasolla on joukkue, jossa ei ole kilpailuvelvoitteita Tehostetaan harrastejoukkueiden leiritoimintaa 6

7 3 TCS SMASH TCS Smash on vuonna 2000 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, jonka toiminnassa noudatetaan yhdistyslakia ja seuran omia sääntöjä. Jäseniltä odotetaan seuran sääntöjen tuntemista sekä noudattamista. TCS Smash kuuluu Suomen Cheerleadingliittoon, jonka sääntöjä ja ohjeistuksia se noudattaa. Seurassa on mahdollista harrastaa cheerleadingia ja cheerdancea useissa eri ikäryhmissä. Seurassamme on tällä hetkellä noin 400 jäsentä, joiden valmennuksesta vastaa noin 50 innokasta valmentajaa sekä apuvalmentajaa. Valmentajia koulutetaan lajiliiton ja liikunnan aluejärjestön sekä seuran sisäisten koulutusten kautta. Valmennuksen kehittämisestä seurassamme vastaa kolme osa-aikaista valmennusvastaavaa, joilla jokaisella on omat vastuujoukkueensa sekä -alueensa (kilpa-, harraste- ja tanssijoukkueet). Lisäksi seurassamme työskentelee kokopäiväinen toiminnanjohtaja, jonka vastuulla on operatiivisen toiminnan johtaminen ja kehittäminen. Osa-aikainen seuratyöntekijämme vastaa puolestaan seuran laskutuksesta sekä tilauksista. Lisäksi hallillamme viikoittain tarjolla olevien vapaaharjoitteluvuorojen valvonnasta vastaa hallivalvoja. Koko seuran johdosta vastaa hallitus, jossa on tällä hetkellä kuusi aktiivista jäsentä. Hallituspaikat täytetään seurassamme jatkuvuuden takaamiseksi aina kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Harjoitukset pidetään pääsääntöisesti harjoitushallillamme Manhattan Sport Centerissä. Hallissa sijaitsee myös seuran varasto ja toimisto, jossa seuran työntekijät työskentelevät. Harjoituksia on myös Alfan liikuntakeskuksessa. 7

8 4 CHEERLEADING JA CHEERDANCE Cheerleading on itsenäinen joukkueurheilulaji, joka koostuu monesta eri osa-alueesta. Siinä yhdistyvät taito, tekniikka, voima ja notkeus. Cheer-ohjelma on kokonaisuus, joka koostuu hypyistä, kannustushuudoista, permantoakrobatiasta, nopeatempoisista tansseista, pyramideista sekä stunteista. Fyysisen suorituksen lisäksi harrastajan täytyy hallita myös esiintyminen, sillä lajin koko idea on saada yleisö innostumaan ja "mukaan" ohjelmaan. Monipuolisuus on yksi kilpacheerleadingin haasteista. Cheerleaderit toimivat alun perin eri urheilulajien kannustajina kentän reunoilla, mutta nykyään useimmat joukkueet ja seurat panostavat eniten oman lajin kilpailutoimintaan. TCS Smashissa cheerleadingia voi harrastaa neljässä eri ikäluokassa harraste- tai kilpatasolla. Edustusjoukkueet kilpailevat SM-sarjassa. Cheerdance on cheerleadingin alalaji, jossa kilpaillaan omassa sarjassaan. Cheerdance on monipuolinen ja vauhdikas laji, joka vaatii nopeutta, kestävyyttä, liikkuvuutta ja voimaa. Kilpailuohjelmat sisältävät erilaisia tanssityylejä ja -tekniikoita, joista pakollisia ovat muun muassa jalanheitot, piruetit ja venyvyysliikkeet sekä cheer- ja tanssihypyt. Ohjelman koreografia sisältää pakollisten liikkeiden lisäksi kuvionvaihtoja, visuaalisia tehokeinoja sekä urheilullista ja vauhdikasta tanssia. TCS Smashissa cheerdancea voi harrastaa neljässä eri ikäluokassa harraste- tai kilpatasolla. Edustusjoukkueet kilpailevat SM-sarjassa. Alle 7-vuotiaat harrastajat harjoittelevat perusliikuntataitoja sekä molempien lajien lajitaitoja mikrojen joukkueissa. Kun harrastaja siirtyy minijoukkueeseen, voi hän valita kumpaan lajiin suuntautuu. 8

9 JÄSENISTÖ 5 ORGANISAATIO Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, jonka jäsenistö valitsee. Seuran hallituksen tehtävänä on kehittää seuran toimintaa tehtyjen suunnitelmien mukaan. Hallitus vastaa seuran toimintaa koskevasta strategisesta päätöksenteosta. Operatiivisen toiminnan johtamisesta ja kehittämisestä vastaa toiminnanjohtaja. Toiminnanjohtajan esimiehenä toimii hallituksen puheenjohtaja. Toiminnanjohtaja toimii seuratyöntekijän, hallivalvojan, valmennusvastaavien sekä valmentajien esimiehenä. SEURATYÖNTEKIJÄ HALLIVALVOJA HALLITUS TOIMINNANJOHTAJA TANSSIJOUKKUEIDEN VALMENNUSVASTAAVA KILPAJOUKKUEIDEN VALMENNUSVASTAAVA HARRASTEJOUKKUEIDEN VALMENNUSVASTAAVA VALMENTAJAT 9

10 5.1 Kokoustoiminta Seura pitää vuosittain kaksi varsinaista kokousta, joista kevätkokous pidetään helmi-huhtikuussa ja syyskokous loka joulukuussa. Kokouksen paikan ja ajan määrittää hallitus. Kutsu seuran kokouksiin julkaistaan vähintään 7 päivää ennen kokousta seuran kotisivuilla ja lähettämällä kokouskutsu jäsenen ilmoittamaan sähköpostiin. Mikäli jäsen haluaa tuoda asian kokoukseen käsiteltäväksi, tulee tästä toimittaa kirjallinen tieto hallitukselle. Asioista, joita seuran jäsenet haluavat kevät- tai syyskokouksen käsiteltäviksi, on tehtävä hallitukselle kirjallinen esitys viimeistään 30 päivää ennen kokousta. Kevätkokouksen kulku 1. Avataan kokous 2. Valitaan kokoukselle a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat 3. Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 5. Esityslistan hyväksyminen 6. Ilmoitusasiat 7. Esitetään hallituksen laatima toimintakertomus 8. Esitellään tilinpäätös sekä tilintarkastajien antama lausunto 9. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille vastuuvelvollisille 10. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 11. Päätetään kokous Syyskokouksen kulku 1. Avataan kokous 2. Valitaan kokoukselle a) puheenjohtaja b) sihteeri c) kaksi pöytäkirjan tarkastajaa d) ääntenlaskijat 3. Todetaan läsnäolevat äänioikeutetut jäsenet 4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 10

11 5. Esityslistan hyväksyminen 6. Ilmoitusasiat 7. Vahvistetaan harraste-, jäsen- ja kannattajajäsenmaksujen suuruus sekä kilpailumaksut 8.Vahvistetaan toimintasuunnitelma ja talousarvio 9. Valitaan jäsenten keskuudesta hallituksen puheenjohtaja. Puheenjohtaja valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. 10. Valitaan hallituksen muut jäsenet ja varajäsenet erovuorossa olevien tilalle. Hallituskausi on kaksi vuotta paitsi varajäsenten osalta yksi vuosi. 11. Valitaan tilintarkastaja 12. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat 13. Päätetään kokous Seuran ylimääräinen kokous Ylimääräinen kokous pidetään, mikäli hallitus katsoo sen tarpeelliseksi, seuran kokous niin päättää tai kun vähintään yksi kymmenesosa seuran äänioikeutetuista jäsenistä on tietyn asian takia tehnyt hallitukselle kirjallisen esityksen. Kokous on pidettävä viimeistään kahden kuukauden kuluessa ja kutsussa on mainittava asia, jonka vuoksi kokous on kutsuttu koolle Pöytäkirjat Seuran ja sen hallituksen kokouksissa pidetään pöytäkirjaa, jonka puheenjohtaja ja sihteeri tarkastavat ja allekirjoittavat. Sääntömääräisissä kokouksissa tarkistuksen suorittavat myös valitut pöytäkirjantarkastajat Äänestys Kokouksessa äänestettäviin päätöksiin vaaditaan yli 50 % kannatus. Tasatilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaisee. Henkilövaaleissa eniten ääniä saaneet valitaan ja tasatilanteessa voittaja ratkaistaan arvalla. Äänestys voidaan toiveen mukaan suorittaa suljetulla lippuäänestyksellä. Äänestysoikeus (yksi ääni henkilöä kohden) edellyttää 15 vuoden ikää ja voimassa olevaa jäsenyyttä. Valtakirjalla ei saa äänestää. 5.2 Hallitus Hallituksen kokoonpano, valinta ja kokoontuminen Seuran toimintaa ja taloutta hoitaa hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja, 4-6 jäsentä ja 0 2 varajäsentä. Puheenjohtaja ja jäsenet valitaan syyskokouksessa kahdeksi ja varajäsenet yhdeksi vuodeksi. Hallituksen jäsenistä osa on erovuorossa vuosittain. Hallitus valitsee keskuudestaan 11

12 varapuheenjohtajan ja sihteerin. Hallituksen jäsenille jaetaan vastuuroolit. Hallitus vastaa kaudella 2017 olosuhteen, työhyvinvoinnin, seurakehityksen ideointiryhmien, tapahtumatiimin sekä jojotoiminnasta sekä kehittämisestä. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan (tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan) kutsusta 1 2 kuukauden välein tai kun se katsotaan tarpeelliseksi tai kun vähintään puolet jäsenistä kirjallisesti sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja (tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja) ja hänen lisäkseen vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä. Kokouskohtainen palkkio on hallituksen jäsenille 20 ja puheenjohtajalle 40. Seuran nimenkirjoitusoikeus on puheenjohtajalla, varapuheenjohtajalla yhdessä jonkun hallituksen muun jäsenen kanssa sekä toiminnanjohtajalla, jolla on siihen hallituksen erikseen antama oikeus. Nimenkirjoittajien on oltava täysi-ikäisiä Hallituksen tehtävät TCS Smashin hallituksen tarkoituksena on kehittää seuran toimintaa 5-vuotissuunnitelman ja jokaiselle vuodelle erikseen tehtävän toimintasuunnitelman mukaisesti. Tarkoituksena on luoda jäsenistölle mahdollisimman hyvät mahdollisuudet vaikuttaa seuran kehitykseen. Hallitus: Vastaa yhdistyksen taloudenhoidosta eli vastaa yhdistyksen kirjanpidon järjestämisestä, tilinpäätöksen laadinnasta sekä tilintarkastuksessa havaittujen mahdollisesti havaittujen puutteiden korjaamisesta. Vastaa lain mukaan toiminnantarkastajan tai tilintarkastajan avustamisesta tarvittaessa. Määrittää yhdistyksen strategiset linjaukset ja seuraa niiden toteutumista. Vastaa toimintasuunnitelman kokoamisesta yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Vastaa talousarvion kokoamisesta yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Vastaa vuosikertomuksen kokoamisesta yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Vastaa hallituksen viestinnästä. Suunnittelee ja organisoi vuosittaisen seurakyselyn sekä kokoaa sen tulokset. Järjestää sääntömääräiset vuosikokoukset. Vastaa muista toiminnan kehittämiseen liittyvistä tehtävistä. Edustaa seuraa erilaisissa tilaisuuksissa. Vastaa toimihenkilöiden pikkujouluista. Tukee toiminnanjohtajaa työssään. 12

13 Jokainen hallituksen jäsen: Osallistuu hallituksen kokouksiin. Tuntee yhdistyslain, yhdistyksen säännöt sekä seuran toimintaperiaatteet. On avoin kehitysideoille ja palautteelle. Puheenjohtaja: Edustaa seuraa. Johtaa hallitusta sekä valmistelee ja kutsuu koolle hallituksen kokoukset. Järjestää sääntömääräiset vuosikokoukset. Toimii toiminnanjohtajan esimiehenä. Valvoo taloutta ja laatii talousarvion yhdessä toiminnanjohtajan kanssa. Laatii hallituksen kanssa yhdessä suunnitelmat seuraavalle vuodelle. Valvoo seuran toimintasuunnitelman ja pidempien suunnitelmien toteutumista. Valvoo hallituksen jäsenten toimintaa ja vastaa jäsenten koulutustarpeeseen. Tuntee verotuslakia. Hallitsee kokoustekniikan. Varapuheenjohtaja Toimii puheenjohtajana, kun varsinainen puheenjohtaja on estynyt. On ajan tasalla yhdistyksen asioista. Valvoo seuran taloutta ja seuraa budjetin toteutumista. Tuntee verotuslakia. Hallitsee kokoustekniikan. Sihteeri Laatii hallituksen kokousten pöytäkirjat. Laatii tarvittaessa pöytäkirjan otteet. Kokoaa sähköpostitse ja puhelimitse tehdyt esitykset ja tuo ne vahvistettaviksi seuraavaan hallituksen kokoukseen. Huolehtii pöytäkirjojen säilyttämisestä sekä vaadittavien allekirjoitusten hankkimisesta. Kaudella 2017 hallituksen jäsenet vastaavat lisäksi seuraavista tehtäväkokonaisuuksista hallituksen sisäisen tehtävänjaon mukaisesti: - Olosuhteen kehittäminen - Työhyvinvointi - Ideointiryhmien toiminta 13

14 - Joukkueenjohtajien toiminnan kehittäminen - Tapahtumaryhmän toiminta 5.3 Toimihenkilöt Toiminnanjohtaja Seuran operatiivisen toiminnan kehittämisestä ja johtamisesta vastaa toiminnanjohtaja apunaan hallitus. Toiminnanjohtaja toimii esimiehenä toimihenkilöille sekä valmentajille. Toiminnanjohtajan esimiehenä toimii hallituksen puheenjohtaja. Toiminnanjohtaja: Suunnittelee harjoitusvuorot 3 krt/v. Ilmoittaa mahdolliset vuoromuutokset joukkueille. Suunnittelee koulutuskalenterin, tekee koulutusilmoittautumiset, päivittää koulutustietoja ja tekee koulutukseen liittyvät muut toimenpiteet. Määrittelee seuran toimintaa ohjaavat käytännön säännöt ja ohjeistukset. Järjestää valmentajakokouksia noin kuuden viikon välein. Järjestää kehityskeskusteluita työntekijöiden kanssa 2-3krt/v. Valitsee valmennusvastaavien esityksestä valmentajat ja valmennustiimit sekä käynnistää mahdolliset rekrytoinnit 2krt/v. Osallistuu Suomen Cheerleadingliiton toimintaan aktiivisesti. Vastaa harjoitushallin päivittäisistä asioista yhdessä muiden työntekijöiden sekä valmentajien kanssa. Ottaa vastaan palautetta ja kehitysideoita. Toimii seuran antidopingvastaava. Vastaa näytösten järjestämisestä yhdessä näytöksen työryhmän kanssa Vahvistaa palkat ja niiden maksun. Kerää joukkueiden koko vuoden toimintasuunnitelmat, tarkistaa ne päällisin puolin ja välittää valmennusvastaaville. Vastaa seuran sisäisestä (esim. 1krt/kk jäsentiedote) ja ulkoisesta viestinnästä (esim. sosiaalinen media). Tekee avustushakemukset. Verkostoituu alan toimijoihin ja kehittää sidosryhmäyhteistyötä. Hankkii yhteistyökumppanit. 14

15 Kehittää koko seuran varainkeruuta ja tarjoaa joukkueille erilaisia varainkeruumahdollisuuksia. Vastaa uusien työntekijöiden perehdyttämisestä. Vastaa henkilöstön rekrytoinneista. Pitää valmennusvastaavien kanssa kuukausitsekkaukset. Edustaa seuraa ja toimii yhteyshenkilönä muihin järjestöihin. Vastaa markkinointisuunnitelman laatimisesta ja sen toteuttamisesta. Suunnittelee markkinointimateriaalit. Vastaa seuran budjetin allokoinnista. Vastaa viestintäsuunnitelman laatimisesta ja sen toteutumisesta. Päivittää vapaavuorot seuran nettisivuille. Vastaa nettisivujen yleisestä kehittämisestä. Edustaa seuraa erilaisissa tilaisuuksissa. Vastaa valmentajien Kick off -päivistä, virkistyspäivistä ja pikkujouluista. Vastaa kausijulkaisuista Valmennusvastaavat Toiminnanjohtaja valitsee seuralle kolme valmennusvastaavaa toistaiseksi olevaan työsuhteeseen. Valmennusvastaaville maksetaan kuukausikorvaus sekä kilpailumatkoilta majoitus- ja ruokakulut sekö päiväraha voimassaolevan Suomen päivärahan mukaan tai jos kilpailut järjestetään ulkomailla, kyseessä olevan maan päivärahan mukaisesti. Toiminnanjohtaja valvoo valmennusvastaavien työtä. Valmennusvastaavien yleiset tehtävät: Vastaavat valmennuksen yhtenäisestä linjasta. Vastaavat valmennuksen kehittämisestä. Vastaavat uusien valmentajien perehdyttämisestä. Vastaavat joukkueiden kokoonpanojen mahdollisista muutoksista ja joukkueiden karsintojen järjestämisistä. Pitävät valmentajien kehityskeskustelut 2krt/v. Tarkistavat valmentajien reflektiot joulukuussa ja kommentoivat niitä. Tarkistavat valmentajien koko vuodentoimintasuunnitelmat tammikuussa ja kommentoivat niitä. Tarkistavat valmentajien kausisuunnitelmat syyskauden alussa ja kommentoivat niitä. Toimivat joukkueiden tukena arjessa. 15

16 Esittelevät valmennustiimit ja valmentajat toiminnanjohtajalle, jonka kanssa tehdään lopulliset valinnat. Järjestävät halutessaan seuran sisäisiä koulutuksia. Ottavat vastaan palautetta ja kehitysideoita. Päivittävät sosiaalista mediaa ja nettisivuja omien vastuualueiden ajankohtaisten asioiden osalta. Pitävät toiminnanjohtajan kanssa kuukausitsekkaukset. Kilpajoukkueiden valmennusvastaavan tehtävät kaudella 2017: Majoitusten varaaminen ja niistä informoiminen. Bussien varaaminen ja niistä informoiminen. Ruokailujen ym. varaaminen ja niistä informoiminen. Kilpailuilmoittautumiset. Lisenssien tarkastaminen ja lisenssivastaavana toimiminen. Kilpailuinfot joukkueille. Läpikäynti kilpailuihin lähtevän valmennusvastaavan kanssa. Kilpailuviikon mahdollisten yhteisharjoitusten järjestäminen ja siihen liittyvä organisointi. Harrastejoukkueiden valmennusvastaavan tehtävät kaudella 2017: Projektien vetovastuu. Käynnissä olevat projektit: kokonaisliikuntamäärän seuraaminen, valmentajien perehdytys ja valmentajien rekrytointi. Tulossa mahdollisesti Sinettiseuraprosessiin liittyen: valmennuslinja-projekti, terveelliset elämäntavat -projekti. Tanssijoukkueiden valmennusvastaavan tehtävät kaudella 2017: Leiritoiveiden kokoaminen ja leirikalenterin suunnitteleminen 1 krt/v. Ulkopuolisten leirien varaukset joukkueille pyydettäessä. Starttileirin organisointi ja ilmoittautumisista vastaaminen 2krt/v uusille harrastajille (tammikuu ja elokuu). Mahdollisten uusien leirien suunnittelu ja organisointi. Kauppakeskusten ym. aktiivinen kontaktointi ja esiintymisten organisointi. Kouluvierailujen organisointi. Esiintymislistan päivittäminen tasaisin väliajoin. 16

17 5.3.3 Seuratyöntekijä Seuralla on osa-aikainen seuratyöntekijä, joka vastaa seuran laskutuksesta, toimistorutiineista sekä joukkueiden tilauksista. Seuratyöntekijän tehtävät: Ylläpitää jäsenluetteloa (Seuramapin päivittäminen). Laskuttaa harraste- ja jäsenmaksut Seuramapin tietojen mukaisesti. Asettaa tarvittaessa harjoituskiellot. Lähettää maksumuistutukset. Tekee joukkueiden tilaukset ja hoitaa niistä tiedottamisen. Kilpailuttaa ja tilaa kilpailuasut. Kerää laskutuslistat joukkueilta. Tilittää käteiset 1krt/kk. Maksaa ostolaskut. Laskuttaa joukkueilta tilaukset, kilpailut, leirit ym. Maksaa kulukorvaukset joka toinen vko. Vastaa kirjanpidon aineiston toimittamisesta kerran kuukaudessa tilitoimistoon. Toimittaa tarvittaessa lisämateriaalia ja vastaa kirjanpidon korjauksista. Vastaa EA:n täydentämisestä hallivalvojan raportoinnin perusteella. Ottaa vastaan palautetta ja kehitysideoita. Hoitaa muut juoksevat erikseen määritellyt tehtävät. Edustaa seuraa erilaisissa tilaisuuksissa Hallivalvoja Hallivalvoja toimii seurassa vapaavuoroja valvova työntekijänä, jonka palkkaus on tuntiperusteinen. Hallivalvojan tehtävät: Vapaavuorojen ehdottaminen toiminnanjohtajalle. 1 krt vkossa kevyet siivoustehtävät (mattojen imurointi, peilien ja ikkunaruutujen puhdistus sekä airtrackin pesu). Sunnuntaisin/maanantaisin vapaavuorojen ilmoitus Instagramiin. Vapaavuoroilla käyttäytymisen valvominen hallissa. Vapaavuorojen rahastus. Ottaa vastaan palautetta ja kehitysideoita. Tarkistaa EA-tilanteen 1 krt/vkossa ja raportoi siitä tarvittaessa seuratyöntekijälle. 17

18 Ilmoittaa tarvittaessa muista hallin puutteista toiminnanjohtajalle. 5.4 Valmentajat Seurassa toimii toistaiseksi voimassaolevissa työsuhteissa vuosittain noin 40 valmentajaa ja 10 apuvalmentajaa. Valmentajien tuntipalkka määräytyy koulutustason ja valmentajakokemuksen mukaan. Apuvalmentajien tuntipalkka on kiinteä. Valmentajat sekä apuvalmentajat ovat pääasiallisesti seuran kasvatteja tai muissa seuroissa lajia harrastaneita. Jokainen valmentaja suorittaa Suomen Cheerleadingliiton koulutuspolkua, joka kattaa Apuohjaaja -, Active Cheer -ohjaaja I- ja II-tason sekä SCL valmentaja I-, II- ja III-tason. Toiminnanjohtaja lähettää valmentajia koulutuksiin koulutusbudjetin mukaan. Hallitus laatii budjetin yhteistyössä toiminnanjohtajan kanssa ja jäsenistö voi vaikuttaa siihen vuosikokouksessa. Lisäksi valmentajia koulutetaan seuran sisäisillä koulutuksilla. Valmentajia kannustetaan osallistumaan myös liikunnan aluejärjestön järjestämiin koulutuksiin. Jokaisessa valmennustiimissä on vähintään yksi täysi-ikäinen valmentaja. Valmentajat ovat pääsääntöisesti yli 16-vuotiaita. Apuvalmentajat voivat olla nuorempia, sillä heidän tehtäviinsä ei liity vastuuta valmennustoiminnan suunnittelusta tai joukkueiden asioiden hoitamisesta. Valmentajien edut: Tuntipalkka toteutuneista sovituista valmennustunneista (ei kuitenkaan vapaavuoroilla, näytöksissä tai kilpailuissa). Sovitut ruokakulut kilpailumatkoilla (kuittia vastaan). Oikeutettu alennettuun kilpailumaksuun, jos kilpailee itse samoissa kilpailuissa kuin valmennettava joukkue. Toiminnanjohtajan määrittelemät koulutukset sekä niihin liittyvät sovitut matka-, majoitus- ja ruokakulut (kuittia vastaan). Oikeus valmentajalisenssiin (kuittia vastaan). Saa vaatteet koko joukkueen tilauksissa. Saa seuran edustusasun (takki, laukku ja collegehousut). Valmentajien tehtävät: Lukee sähköpostia vähintään kerran viikossa ja vastaa seuraan liittyviin sähköposteihin. Vastaa harjoitusten läsnäololistan tekemisestä. Vastaa vuosi-, kausi-, kuukausi-, viikko- ja päiväkohtaisista suunnitelmista. Tekee joukkueen varustetilaukset tai koordinoi ne joukkueenjohtajien kautta. 18

19 Vastaa joukkueen kilpailu-/näytösohjelmasta. Vastaa joukkueen kilpailu-/näytösmusiikin hankkimisesta. Vastaa joukkueen asioiden tiedottamisesta vanhemmille vähintään 1krt/kk. Lähettää työaikakirjanpidon kuukausittain toiminnanjohtajalle. Tekee joukkuekohtaisen kilpailuilmoittautumisen kilpailuista vastaavalle henkilölle. Kerää palautetta joukkueelta. Järjestää vanhempainiltoja kaksi kertaa vuodessa mikro, mini- ja juniorijoukkueille. Tekee reflektion edellisestä kaudesta. Tietää seuran säännöt ja toimintaperiaatteet, noudattaa niitä ja vastaa siitä, että joukkue tietää ne. Ohjaa urheilijan polun mukaisesti jokaista urheilijaa hänen henkilökohtaisissa tavoitteissaan. Käy henkilökohtaisia keskusteluita harrastajien kanssa. Huolehtii harrastajien turvallisesta harjoittelusta. Osallistuu valmentajapalavereihin. Päivittää Seuramappia ja huolehtii sen ajantasaisuudesta. On vastuussa joukkueen some -tilien aktiivisesta päivittämisestä. 5.5 Joukkueenjohtajat Seura suosittelee, että jokainen edustus- ja kilpajoukkue hankkii yhden tai kaksi joukkueenjohtajaa. Joukkueenjohtajat avustavat valmentajia joukkueen juoksevissa asioissa. Myös harrastejoukkueet voivat halutessaan ottaa joukkueenjohtajat. Hallituksen nimeämä hallituksen jäsen toimii joukkueenjohtajien yhdyshenkilöinä. Joukkueenjohtajan edut: Saa lisenssin, joka oikeuttaa osallistumisen liiton toimintaan. Sovitut leiri- ja kilpailukulut. Joukkueen T-paita. Joukkueenjohtajan tehtävät (ehdotuksia): Avustaa valmentajia leiri- ja kilpailumatkoilla. Huolehtii joukkueen varustetilauksen keräämisestä valmentajille. Huolehtii leirimaksujen keräämisestä valmentajille. Huolehtii kisavarusteiden paikalle saapumisesta. Joukkueen varainhankinta. Toimii linkkinä valmentajien ja vanhempien välillä. 19

20 Jokainen joukkue voi itse määrittää oman joukkueenjohtajansa tehtävät joukkueen tarpeiden mukaisesti. Joukkueenjohtajien toiminnan kehittämisestä vastaa hallitus. 5.4 Seurakehityksen ideointiryhmä ja nuorten ideointiryhmä Seurakehityksen ideointiryhmä koostuu vapaaehtoisista valmentajista ja vanhemmista sekä muista seura-aktiiveista. Ideointiryhmän puheenjohtaja kokoaa ryhmän tapaamisiin kahden kuukauden välein. Hallituksen jäsen toimii yhteyshenkilönä hallituksen ja ideointiryhmän välillä sekä tuo ryhmän esitykset hallituksen käsiteltäviksi. Nuorten ideointiryhmä koostuu vapaaehtoisista harrastajista. Ideointiryhmän puheenjohtaja kokoaa ryhmän tapaamisiin kahden kuukauden välein. Hallituksen jäsen toimii yhteyshenkilönä hallituksen ja ideointiryhmän välillä sekä tuo ryhmän esitykset hallituksen käsiteltäviksi. 5.5 Tapahtumaryhmä Tapahtumaryhmä koostuu vapaaehtoisista harrastajista, valmentajista, vanhemmista, seuraaktiiveista tai muista tapahtumien järjestämisestä kiinnostuneista. Tapahtumaryhmän puheenjohtaja kokoaa ryhmän tapaamisiin kahden kuukauden välein. Hallituksen jäsen toimii yhteyshenkilönä hallituksen ja ideointiryhmän välillä sekä tuo ryhmän esitykset hallituksen käsiteltäviksi. 5.6 Toimikunnat Vuosikokouksessa voidaan hallituksen lisäksi valita erillisiä toimikuntia hoitamaan yhdistyksen asioita. Toimikuntien jäsenet voivat olla hallituksen ulkopuolisia yhdistyksen jäseniä. 20

21 6 URHEILUTOIMINTA Toiminnan lähtökohtana ovat laadukas ja turvallinen joukkueurheilu sekä urheilijat yksilötavoitteineen. Seura tarjoaa jokaiselle mahdollisuuden harrastaa itselle sopivalla tasolla ja tukee harrastajien tavoitteita koko urheilu-uran ajan. Seuran tehtävä on tarjota harrastajilleen laadukasta valmennusta sekä hyvät harjoittelumahdollisuudet. Toiminnanjohtaja ja valmennusvastaavat ohjaavat urheilu- ja joukkuetoimintaa, kehittävät valmennustoimintaa sekä tukevat valmentajia. He vastaavat seuran Urheilijan polusta sekä pitkäaikaisista suunnitelmista joukkueen ja yksilön kehittämiseksi. Valmentajien rooli on auttaa jokaista urheilijaa saavuttamaan tavoitteensa sekä opastaa kohti liikunnallista ja terveellistä elämäntapaa. Noudatamme urheilu- ja seuratoiminnassa eettisesti hyväksyttävää käytöstä ja päihteettömyyttä. Seuran toiminnassa ei hyväksytä urheilulle vieraiden aineiden käyttöä, kuten tupakkatuotteita, alkoholia, huumeita tai dopingaineita. Seuran vaatteisiin pukeutuminen rinnastetaan seuran toimintaan. Harrastajat sitoutuvat noudattamaan Suomen Antidopingtoimikunnan (ADT ry) ja kansainvälisten lajiliittojen antidopingsääntöjä. Hallitus käsittelee jäsenistön sääntörikkomukset. 6.1 Lisenssi ja vakuuttaminen SCL:n kilpailijalisenssi on voimassa kalenterivuoden ja sisältää hallinto-osan, kilpailuluvan ja tapaturmavakuutuksen (harjoituksissa/kilpailuissa tapahtuvat vahingot). Vakuutukseton lisenssi sisältää ainoastaan liiton hallinto-osan ja kilpailuluvan. Kilpacheerleadingin ja cheerdancen kattava lisenssivakuutus tai vakuutukseton lisenssi vaaditaan kaikilta kilpailutoimintaan osallistuvilta seuran urheilijoilta. Kilpailijalisenssin tulee olla voimassa jo kilpailuihin ilmoittauduttaessa. SCL tarjoaa myös harrastevakuutusta kalenterivuodeksi. Harrastevakuutus sisältää tapaturmavakuutuksen. Harrastevakuutus ei oikeuta osallistumaan kilpailutoimintaan. Harrastevakuutus on tarpeen vaatiessa mahdollista korottaa kilpailijalisenssiksi. Huomioithan, että seura ei vakuuta urheilijoitaan. Jokainen urheilija tai alaikäisen urheilijan huoltaja ovat vastuussa siitä, että harrastajalla on asianmukainen kilpacheerleadingin tai cheerdancen liikuntamuotona kattava vakuutus. Kaudella 2017 jokaisella TCS Smashissa harrastavalla tulee olla joko kilpailijalisenssi, vakuutukseton lisenssi tai harrastevakuutus. Kilpailijalisenssi oikeuttaa kilpailemiseen ja sen hinta 21

22 riippuu harrastajan iästä. Lisäksi se sisältää lajin harjoitus- sekä kilpailutilanteissa mahdollisesti tapahtuvat tapaturmat. Vakuutukseton lisenssi puolestaan oikeuttaa kilpailemiseen, mutta ei sisällä vakuutusta. Sen hinta on 26 euroa. Harrastevakuutus kattaa harjoitustilanteissa mahdollisesti tapahtuvat tapaturmat, mutta ei oikeuta kilpailemiseen. Sen hinta on 20 euroa ja se on mahdollista korottaa kilpailulisenssiksi kesken kauden. Lisää tietoa lisensseistä löydät Suomen Cheerleadingliiton nettisivuilta. 6.2 Harrastetoiminta Lajiharjoittelu on helppo aloittaa seuran harrastejoukkueessa, joihin ei ole pääsyvaatimuksia. Harjoittelun painopiste on liikkumisen ilossa, onnistumisten saavuttamisessa, ryhmähengen luomisessa sekä harrastajan urheilijan polkuun tutustuttamisessa. Jokaiselle harrastajalle luodaan henkilökohtainen polku hänen tavoitteittensa mukaan. Harrastejoukkueet harjoittelevat 2 3 kertaa viikossa ja pitävät yleensä kilpajoukkueita pidemmät kesä- ja talvilomat. Joukkueet esiintyvät seuran kevät- ja talvinäytöksissä, mutta eivät pääsääntöisesti osallistu kilpailuihin. Joukkueet: Minimikrot (Perhoset, s ) harjoittelevat kaksi kertaa viikossa molempien lajien perustaitoja sekä perusliikuntataitoja leikkien avulla. Mikrot (Kimalaiset, s ) harjoittelevat kaksi kertaa viikossa molempien lajien perustaitoja sekä perusliikuntataitoja. Joukkueesta on mahdollista karsia joko cheerleadingin tai cheerdancen kilpaileviin joukkueisiin tai jatkaa lajien harrastejoukkueissa. Cheer Minit Aloittelijat (Minit Aloittelijat, s ) harjoittelevat kaksi kertaa viikossa cheerleadingin alkeita. Joukkueesta on mahdollista karsia kilpaileviin joukkueisiin tai jatkaa harrastetasolla. Uudet mini-ikäiset harrastajat aloittavat cheerleadingin pääsääntöisesti tässä joukkueessa. Cheer D-minit (Merihevoset, s ) harjoittelevat kaksi kertaa viikossa cheerleadingin alkeita. Joukkueesta on mahdollista karsia kilpaileviin joukkueisiin tai jatkaa harrastetasolla. Cheer C-minit (Simpukat, s ) harjoittelevat kaksi kertaa viikossa cheerleadingin alkeita. Joukkueesta on mahdollista karsia kilpaileviin joukkueisiin tai jatkaa harrastetasolla. 22

23 Cheerdance B-minit (Peipposet, s ) harjoittelevat kaksi kertaa viikossa cheerdancen alkeita. Joukkueesta on mahdollista karsia kilpajoukkueisiin tai jatkaa harrastamista harrastetasolla. Uudet mini-ikäiset harrastajat aloittavat cheerdancen pääsääntöisesti tässä joukkueessa. Cheer Juniorit Aloittelijat (Juniorit Aloittelijat, s ) harjoittelevat kaksi kertaa viikossa cheerleadingin alkeita. Joukkueesta on mahdollista karsia kilpajoukkueisiin. Uudet juniori-ikäiset harrastajat aloittavat cheerleadingin pääsääntöisesti tässä joukkueessa. Cheerdance Tanssi Juniorit (Tanssi Aloittelijat, s ) harjoittelevat kaksi kertaa viikossa cheerdancen alkeita. Joukkueesta on mahdollista karsia kilpajoukkueisiin tai jatkaa harrastamista harrastetasolla. Uudet juniori-ikäiset harrastajat aloittavat cheerdancen pääsääntöisesti tässä joukkueessa. Cheer B-naiset (Vipers, s ) harjoittelevat kaksi kertaa viikossa. Joukkueesta on mahdollista karsia kilpaileviin joukkueisiin tai jatkaa harrastamista harrastetasolla. Joukkue voi halutessaan osallistua kilpailuihin. Cheerdance B-naiset (Eagles, s ) harjoittelevat kaksi kertaa viikossa. Joukkueesta on mahdollista karsia kilpaileviin joukkueisiin tai jatkaa harrastamista harrastetasolla. Joukkue voi halutessaan osallistua kilpailuihin. Cheer Fossiilit (s ) on tarkoitettu aikuisten cheerleadingia harrastaneille ja aktiivisen harjoittelun lopettaneille täysi-ikäisille urheilijoille. Joukkue harjoittelee kerran viikossa ja esiintyy seuran näytöksissä. Harjoituksissa edetään harrastajien omien taitojen ja tavoitteiden mukaan. 6.3 Kilpailutoiminta Urheilijat valitaan seuran eritasoisiin kilpa- ja edustusjoukkueisiin karsintojen perusteella. Kilpa- ja edustusjoukkueissa harjoittelu on tavoitteellista, joten urheilijan tulee pystyä sitoutumaan joukkueeseen sekä sen harjoitusmäärään. Kilpa- ja edustusjoukkueet harjoittelevat 3 5 kertaa viikossa, minkä lisäksi urheilijoille tarjotaan vapaaehtoista harjoittelua vapaavuoroilla. Aikuisten joukkueissa ja edustusjunioreissa urheilijoilta saatetaan edellyttää omatoimista fysiikkaharjoittelua. Lomaa on joulu tammikuussa 3-4 viikkoa ja kesä heinäkuussa 2 4 viikkoa, muutoin harjoituksia on ympäri vuoden. Kaikki kilpa- ja edustusjoukkueet esiintyvät seuran kevät- ja talvinäytöksissä. 23

24 Joukkueet: Cheer B-minit (Meritähdet, s ) harjoittelevat kolme kertaa viikossa ja kilpailevat 1 2 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan Mini Aloittelijoista, Merihevosista tai Kimalaisista. Joukkueesta on mahdollista karsia seuraavalle tasolle. Cheer A-minit (Delfiinit, s ) harjoittelevat neljä kertaa viikossa ja kilpailevat 1-2 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan pääsääntöisesti Meritähdistä, mutta myös muista joukkueista on mahdollista osallistua karsintatilaisuuksiin. Joukkueesta karsitaan juniori-ikäisten kilpa- ja edustusjoukkueisiin. Cheerdance A-minit (Kolibrit, s ) harjoittelee neljä kertaa viikossa ja kilpailee 1 2 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan Peipposista. Joukkueesta karsitaan juniori-ikäisten kilpa- ja edustusjoukkueisiin. Cheer C-juniorit (Coyotes, s ) harjoittelevat kolme kertaa viikossa ja kilpailevat 1 2 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan pääsääntöisesti Meritähdistä, Delfiineistä, tai aloittelijajoukkueista. Joukkueesta on mahdollista karsia seuraavalle tasolle. Cheer B-juniorit (Panthers, s ) harjoittelevat neljä kertaa viikossa ja kilpailevat 2 3 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan Delfiineistä, Coyotesista tai Aloittelija Junioreista. Joukkueesta on mahdollista karsia seuraavalle tasolle. Cheer edustusjuniorit (Tigers, s ) harjoittelee 4 5 kertaa viikossa ja kilpailee 3 4 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan pääsääntöisesti Pantherseista tai Coyotesista. Cheerdance B-juniorit (Blackbirds, s ) harjoittelee neljä kertaa viikossa ja kilpailee 2 3 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan Kolibreista tai Tanssi Aloittelijoista Joukkueesta on mahdollista karsia seuraavalle tasolle. Cheerdance edustusjuniorit (Falcons, s ) harjoittelee 4 5 kertaa viikossa ja kilpailee 3 4 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan Kolibreista, Blackbirdseista tai Tanssi Aloittelijoista. Cheer Naisten edustusjoukkue (Dragons, 2001-) harjoittelee 4 5 kertaa viikossa ja kilpailee 3 4 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan pääsääntöisesti Tigerseista. 24

25 Cheer Sekaedustusjoukkue (Raptors, 2001-) harjoittelee neljä kertaa viikossa ja kilpailee 2 3 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan juniori- tai naisten joukkueista. Miehet pääsevät mukaan ilman aiempaa lajikokemusta. Cheerdance Naisten edustusjoukkue (Phoenix, yli s ) harjoittelee 4 5 kertaa viikossa ja kilpailee 3 4 kertaa vuodessa. Joukkueeseen noustaan cheerdancen juniorijoukkueista tai Eagleseista. 6.4 Joukkuevalinnat Seuran sisällä liikutaan ikäluokasta seuraavaan ja ikäluokan sisällä karsintojen kautta yksilöurheilijoina. Ennen karsintoja joukkueet julkaisevat karsijoille suunnatun karsintainfon, josta selviää kyseisen joukkueen tavoitteet, leirit, kilpailut, varusteet, harjoitusmäärät ja budjetti seuraavalle kaudelle. Karsintatilaisuudet pidetään joulu- tai tammikuussa. Niissä valmentajat valitsevat urheilijat joukkueisiin huomioiden heidän harrastustaustansa sekä fyysiset ja psyykkiset ominaisuutensa. Karsinnoissa huomioidaan myös harrastajien sopiva roolijako joukkueen lopullisessa kokoonpanossa. Päätöksiä tehdessä pyritään aina löytämään urheilijalle paras mahdollinen joukkue. Tavanomaisten karsintojen lisäksi yksittäisiä urheilijoita voidaan nostaa joukkueisiin kesken kauden ja tarvittaessa joukkueet järjestävät kesällä täydennyskarsinnat. Joukkueiden karsinnoista ja urheilijoiden siirroista vastaavat valmennusvastaavat. 6.5 Harjoittelu ja vapaavuorot Harjoittelu tapahtuu seuran omassa harjoitteluhallissa Manhattan Sport Centerissä (Pitkämäenkatu 4B, 4. kerros). Toiminnanjohtaja jakaa harjoitusvuorot huomioiden valmentajien toiveet, joukkueen ikäluokan, urheilevien valmentajien omat harjoitukset sekä urheilijoiden lepopäivät. Harjoituksissa noudatetaan seuran yhtenäisiä sääntöjä sekä hallin toimintaohjeita. Molemmat löytyvät seuran nettisivuilta Seura tarjoaa myös vapaaharjoitteluvuoroja, joihin voi osallistua yksin tai pienryhmissä. Vuoro maksaa 2 euroa. Hinta on 1 euro, jos joukkueen oma harjoitteluvuoro estää osallistumisen vuorolle niin, että vapaata harjoitteluaikaa jää alle tunti. Vapaavuoroilla harjoittelevilla tulee olla voimassa 25

26 oleva Suomen Cheerleadingliiton lisenssi. Vapaaharjoitteluvuorolla noudatetaan vapaaharjoittelun sääntöjä. Toisten joukkueiden harjoituksissa on mahdollista harjoitella, mikäli joukkueen valmentajat ovat antaneet luvan. Harjoittelu vaatii vapaavuorokorttia. Mikäli joukkue on auttamassa toista joukkuetta spottaamalla, niin harjoittelu on maksuton. 6.6 Kilpailut ja leirit Toiminnanjohtaja kokoaa yhdessä valmennusvastaavien kanssa kauden kilpailukalenterin, joka perustuu joukkueiden toimintasuunnitelmiin. Kilpajoukkueiden on tarkoitus kilpailla vähintään kaksi kertaa vuodessa ja SM-tason joukkueiden tätä useammin. Pääsääntöisesti joukkueet kilpailevat Suomen Cheerleadingliiton järjestämissä kilpailuissa. Mahdollisuuksien mukaan joukkueet osallistuvat myös kansainvälisiin kilpailuihin kuten EMkilpailuihin ja MM-kilpailuihin. Joukkueita kannustetaan kilpailemaan myös muissa kilpailuissa ulkomailla. Harjoitushallilla pidettävistä leireistä vastaavat pääsääntöisesti joukkueen omat valmentajat, mutta ulkopuolisen valmennuksen käyttäminen on myös mahdollista. Harjoitushallin lisäksi leirejä voidaan järjestää urheiluopistoissa tai muissa sopivissa leirikohteissa. Joukkueet voivat osallistua Suomen Cheerleadingliiton leireihin sekä hyödyntää ulkopuolisia valmentajia esimerkiksi akrobatiaharjoittelussa. Leireistä tulee lisäkuluja, jotka on esitetty joukkueen kuluarviossa. 6.7 Kilpailujoukkueen kokoonpano Joukkueissa on yleensä enemmän harrastajia kuin kilpailukokoonpanoon vaaditaan. Kilpailuiden lähestyessä valmentajat valitsevat joukkueen jäsenistä korkeintaan 25 hengen kisajoukkueen, joka suorittaa kilpailuohjelman. Valintaan vaikuttavat harrastajan taidot ja sitoutuminen harjoitteluun sekä kisaavaan kokoonpanoon tarvittavat roolit. Joukkueen koko riippuu myös kilpailusäännöistä. Joukkueen muut jäsenet toimivat varamiehinä, joilla on tärkeä rooli turvata vaikeimpia nostoja sekä korvata kisajoukkueen jäseniä loukkaantumis- tai sairastapauksissa. Mahdollisuuksien mukaan he suorittavat ohjelman muiden mukana kilpailuiden ulkopuolella esimerkiksi näytöksissä. 26

27 6.8 Pienryhmät Pienryhmässä harjoittelu kehittää nostotaitoja sekä antaa kilpailukokemusta. Seura kannustaa urheilijoitaan muodostamaan pari- ja ryhmästuntjoukkueita. Pienryhmät voivat harjoitella seuran vapaavuoroilla. Mikäli harrastajat haluavat kilpailla pienryhmän kanssa, tulee heidän tehdä siitä erillinen hakemus valmennusvastaaville. Hakemuslomake löytyy seuran nettisivuilta. 6.9 Kilpailumatkat Kilpailuista vastaava valmennusvastaava järjestää kilpailumatkat. Joukkueet matkustavat ja yöpyvät yhdessä. Kaikista erityisjärjestelyistä on sovittava etukäteen. Kilpailumatkoilla käytetään seuran edustusasua ja noudatetaan seuran sääntöjä, urheilullista käytöstä sekä kilpailusääntöjä. Alkoholin tai muiden päihteiden käyttö on kielletty. Sääntörikkomuksissa joukkueelta evätään osallistuminen seuraavaan kilpailuun. Kilpailumatkoja järjestävälle henkilölle on koottu tarkempi ohjeistus kilpailumatkojen järjestämistä varten Kilpailu- ja joukkueasut Joukkueiden on mahdollista lainata seuran kilpailupukuja tai ostaa joukkueen jäsenille omat henkilökohtaiset puvut. Oman henkilökohtaisen puvun voi halutessaan myydä eteenpäin. Joukkueet voivat lainata kilpailuihin seuran omistamaa rekvisiittaa (esim. huiskat, kyltit, megafonit). Tanssijoiden tulee kuitenkin ostaa henkilökohtaiset huiskut. Seura- ja joukkueasut ovat henkilökohtaisia. Kilpa- ja edustusjoukkueessa harrastaville seuran edustusvaatteet ovat pakollinen hankinta, muut voivat tilata asun halutessaan. Joukkueelle tilattavat tuotteet ja niiden arvioidut hinnat löytyvät joukkueiden erillisestä kuluarviosta. Valmentajat keräävät joukkueen tilaukset. 27

28 7 TIEDOTUS, MARKKINOINTI, VARAINHANKINTA, YHTEISTYÖKUMPPANIT JA PALKITSEMINEN 7.1 Tiedotus Seuran viestintä kohdistuu erikseen määritellyille sisäisille ja ulkoisille kohderyhmille. Seuran viestinnän ensisijaisena tavoitteena on olla oikea-aikaista ja nopeaa, jotta se tavoittaa halutut kohderyhmät. Seuran tiedottamisesta vastaa toiminnanjohtaja. Viestintäsuunnitelma löytyy seuran nettisivuilta. Viestintäsuunnitelmassa on eritelty tarkemmin viestinnän tavoitteet, kohderyhmät, välineet ja työkalut sekä vastuualueet. Valmentajat tiedottavat urheilijoita ja heidän vanhempiaan pääsääntöisesti sähköpostin välityksellä. Tiedonkulun helpottamiseksi joukkueilla on myös Facebook- ja WhatsApp-ryhmiä. 7.2 Markkinointi Kaudesta 2017 eteenpäin toiminnanjohtaja laatii vuosittain markkinointisuunnitelman ja markkinointibudjetti hyväksytään jäsenistön vuosikokouksessa. Vuoden 2017 painopiste tulee olemaan uudet internet-sivut. 7.3 Varainhankinta Seura kerää varoja urheilu- ja valmennustoimintaansa varten harraste-, leiri- ja kilpailumaksuilla, järjestämällä kilpailuja sekä tapahtumia, hankkimalla sponsoreita sekä myymällä kausijulkaisuja. Tuloja käytetään urheilutoiminnan kehittämiseen. Joukkueet voivat halutessaan tehdä talkootyötä, josta ansaitut rahat ovat koko joukkueen yhteistä käyttöä varten. Hallitus on antanut ohjeistuksen, että joukkueet eivät voi myydä esim. elintarvikkeita tai käyttötavaroita (suklaa, sukat, mausteet, pesuaineet yms.), sillä tämä voidaan laskea veronalaiseksi elinkeinotoiminnaksi harrastajien lukumäärän ja toiminnan laajuuden takia. Toiminnanjohtaja on tehnyt joukkueille varainhankintaa ja sponsorointia koskevan ohjeistuksen, jossa on määritelty ohjeistukset tarkemmin Kilpailut ja tapahtumat Seuran on mahdollista hakea Suomen Cheerleadingliitolta kilpailuiden järjestämisoikeutta. Seuran järjestämien kilpailuiden tuotot osallistumismaksuja lukuun ottamatta ohjataan seuran 28

29 urheilutoiminnan kehittämiseen. Järjestämiskustannuksia voidaan vähentää vapaaehtoistoimijoiden avulla. Seura järjestää vuosittain kaksi maksullista näytöstä, joissa kaikki seuran joukkueet esiintyvät Kausijulkaisu Kausijulkaisu ilmestyy kahdesti vuodessa ja sitä myydään seuran näytöksissä. Julkaisu sisältää tietoa seurassa tapahtuvista asioista, leireistä, kilpailuista ja yhteistyökumppaneista. Kausijulkaisun kokoamisesta vastaa toiminnanjohtaja. Kausijulkaisun tavoite ei ole tuottaa voittoa, vaan toimia tiedotteena harrastajille ja muille lajista kiinnostuneille, kuten harrastajien sukulaisille. Julkaisua myydään yleensä noin 200 kpl näytöstä kohden. Yhteistyökumppanit saavat ilmaiseksi mainoksen kausijulkaisuun. Mainoksen koko on puoli sivua. Myymme lisää mainostilaa yhteistyökumppaneille sekä muille yrityksille erikseen sovitun hinnaston mukaisesti Sponsorit Sponsorilla tarkoitetaan yritystä, joka antaa rahallista tukea seurallemme. Sponsorin kanssa sovitaan tapauskohtaisesti mitä he saavat vastineeksi seuraltamme. Seura hakee aktiivisesti sponsoreita, joiden avulla pyritään vähentämään joukkueiden harjoitteluja kilpailukuluja. Sponsorit voivat saada näkyvyyttä seuran kotisivuilla, Facebookissa, urheilijoiden vaatteissa ja muissa varusteissa sekä seuran harjoitushallissa. Sponsorit voivat olla myös joukkuekohtaisia, jolloin rahasumma kohdennetaan kyseisen joukkueen kulujen kattamiseksi. 7.4 Yhteistyökumppanit Yhteistyökumppanilla tarkoitetaan seurassa yritystä, jonka kanssa seuralla on sopimus jäsenalennuksista tai muusta yhteistyöstä esimerkiksi jäsenkorttia vastaan. Vastineeksi yhteistyökumppani saa logon nettisivulle ja mainoksen kausijulkaisuihin. Yhteistyö yritysten kanssa on yrityskohtainen. Yleisesti ottaen jäsenet saavat jäsenkorttia näyttämällä yhteistyökumppaneiden valitsemista hyödykkeistä tai palveluista alennusta, joka on joko kiinteä tai prosentuaalinen. 29

30 Yhteistyökumppaneiksi tavoittelemme yhtiötä, joka tuottaa lajiin liittyvää hyötyä jäsenelle. Tarkoituksena ei ole haalia yhteistyökumppaneita ilman tarkoitusta, vaan panostamme laatuun määrän sijaan. Yhteistyökumppanit kaudella 2017: - SissiFysio Oy - ÅLK ry - TFW Turku - Piruetti Turku - Stadium - TOK Yhteistyökumppanien tarjoamat edut on esitelty tarkemmin erillisessä esitteessä, joka löytyy nettisivuiltamme. Seuran yhteistyökumppani- sekä sponsorisopimuksista vastaa toiminnanjohtaja. Seuralla ei ole tällä hetkellä pääyhteistyökumppania. Pääyhteistyökumppanilla tarkoitetaan tässä yhteydessä sponsoria, joka antaa rahallista avustusta seurallemme ja saa vastineeksi seuralta palveluita kuten esiintymisiä tilaisuuksissa. Yhteistyötä on tarkoitus edelleen kehittää. Voimme esimerkiksi jakaa lehtisiä, järjestää TYKY-toimintaa tai osallistua yrityksen mainoskampanjoihin. Kauden 2017 tavoitteena on saada seuralle iso yhteistyökumppani, joka tukee urheilutoimintaamme. Tämän lisäksi yksittäiset joukkueet etsivät sponsoreita tukemaan toimintaansa. 7.5 Palkitseminen Kevätnäytöksessä palkitaan jokaisen joukkueen tulokas ja kukitetaan Super Cheer-, SM- sekä MM-kisoissa menestyneet joukkueet tai yksilöt (sijat 1. 3.). Talvinäytöksessä palkitaan vuoden tsempparit, tanssijat ja cheerleaderit. Tämän lisäksi kukitetaan EM-kilpailuissa menestyneet joukkueet (sijat 1. 3.). Joukkueen valmentajat päättävät palkittavat urheilijat ja seuran hallitus vastaa kukituksesta. 30

31 Suomenmestareille sekä kansainvälisissä kisoissa sijoittuneille joukkueille järjestetään mitalikahvit, joihin voi urheilijan lisäksi osallistua kaksi perheenjäsentä. 31

32 8 SEURAN TALOUS Seura ei tavoittele taloudellista voittoa, mutta positiivinen tulos on tarpeen tulevia hankintoja varten. Talousarvio seuraavalle vuodelle laaditaan aina positiiviseksi kausirakenteen takia. Harjoitushallin alkuvuoden vuokrakulut tulee huomioida talousarviossa. Seuran taloudenhoitoa määrittelevät syyskokouksessa hyväksytyt talousarvio ja toimintasuunnitelma. Seuran vuosittainen liikevaihto on ollut jatkuvasti kasvussa, ja vuodelle 2017 arvioitu liikevaihto on n Lähitulevaisuuden suurempia investointeja ovat lisätila ja välineet akrobatiaharjoittelua varten. Yhdistyksen kokous - Vahvistaa toimintasuunnitelman ja talousarvion seuraavaksi toimintavuodeksi. - Määrää jäsen-, harraste- ja kilpailumaksut - Valitsee tilintarkastajan. - Vahvistaa toimintakertomuksen sekä tilintarkastuskertomuksen edelliseltä tilikaudelta. - Vahvistaa tilinpäätöksen ja myöntää vastuuvapauden hallituksen jäsenille ja muille tilivelvollisille. Hallitus - Valmistelee yhdistyksen kokouksessa käsiteltävät talousasiat sekä panee täytäntöön yhdistyksen kokouksen päätökset. - Huolehtii yhdistyksen kirjanpidon lainmukaisuudesta ja, että varainhoito on luotettavalla tavalla järjestetty. - Päättää suuremmista taloudellisista sopimuksista ja talousarviopoikkeamisista. 8.1 Tili Seuralla on käytössään yksi tili, jota seurantyöntekijä hallinnoi. 8.2 Kirjanpito, tilintarkastus ja tilinpäätös Seuran kirjanpidosta vastaa tilitoimisto Aarnio Oy. Toiminnanjohtaja seuraa seuran taloutta viikkoja kuukausitasolla seuratyöntekijän avustuksella. Syyskokouksen valitsema henkilö tekee tilintarkastuksen. 32

33 Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Hallitus hyväksyy tilinpäätöksen, minkä jälkeen se käsitellään kevätkokouksessa. Kokouksessa tilinpäätös vahvistetaan ja hallitukselle sekä muille tilivelvollisille myönnetään vastuuvapaus. 8.3 Jäsen-, harraste-, leiri- ja kilpailumaksut Suurin osa seuran varoista tulee harrastemaksuista. Näillä katetaan urheilutoiminnan menoja, kuten harjoitushallin vuokra sekä henkilöstö-, koulutus- ja varustekuluja. Yhdistyksen syyskokous määrittelee seuraavan vuoden maksut Jäsenmaksut Jäsenmaksu on kaikille seuran jäsenille sama. Valmentajat ja seuran muut toimihenkilöt eivät ole automaattisesti seuran jäseniä. Kaikilla on mahdollisuus tukea seuran toimintaa ostamalla jäsenyys, johon kuuluvat seuran jäsenedut. Jäsenedut on esitelty seuran nettisivuilla. Jäsenmaksu vuonna 2017 on 20 euroa. Jäsenyyttä ei voida antaa kenellekään vaan kaikilla jäsenillä tulee olla samat maksuvelvoitteet. Yhdistyksen kokouksissa äänioikeus on 15 vuotta täyttäneillä jäsenillä. Jäsenet sitoutuvat noudattamaan yhdistyksen sääntöjä. Jäsen voi halutessaan erota seurasta kesken kauden ilmoittamalla päätöksestään kirjallisesti. Maksettua jäsenmaksua ei palauteta Harrastemaksut Seuralla on kuusi harrastemaksuluokkaa, jotka määräytyvät harjoitusmäärien ja -tuntien mukaan. Harrastemaksu kattaa viikoittaiset harjoitukset ja valmennuksen. Tämän lisäksi harrastajilta peritään erilliset leiri- ja kilpailumaksut. Mikäli urheilija on samanaikaisesti kahdessa seuran joukkueessa, maksetaan edullisemmasta harrastemaksusta vain puolet. Joukkuekohtaiset maksut löytyvät seuran kotisivuilta. Harrastemaksu maksetaan kaksi kertaa vuodessa. Kevään maksu kattaa tammi kesäkuun ja syksyn maksu heinä joulukuun. Maksut voidaan jakaa yhteen, kahteen tai viiteen erään ja jaosta ilmoitetaan joukkueen valmentajalle kauden alussa. Mikäli harrastaja joutuu loukkaantumisen tai sairauden takia keskeyttämään kauden, voi hän lääkärintodistuksen perusteella saada harrastemaksusta palautusta. Maksuluokat: (8,5h/vko) (6,5h/vko) 33