Torstai klo Etevan hallinto, Karhukuja 1, 3. krs., Mäntsälä

Transkriptio

1 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja 10 / Kuntayhtymän yhtymähallitus Kokousaika Kokouspaikka Torstai klo Etevan hallinto, Karhukuja 1, 3. krs., Mäntsälä Saapuvilla olleet jäsenet (merkintä puheenjohtajasta) Läsnä Varsinainen jäsen Syväniemi Martti, pj. Lindberg Arto, vpj. Järvinen Tiina Kotiranta Pirjo Mäntylä Matti Nummenranta Charlotte Palenius Timo Peltola Veijo Pokki Hilkka Salovaara Risto Sovasto Eeva Suuronen Airi Warras-Stjernvall Annika Henkilökohtainen varajäsen Lempiäinen Jussi Träff Raija Lylylahti Harri Järvinen Anja Hautala Hanna Nikulainen Heikki Alén Hannu Rahkio Marjatta Lyly Sakari Rossi Reeta Keipilä Leenamaria Alatalo John Bäckroos Roger Muut saapuvilla olleet Kaarina Kilpeläinen, toimitusjohtajan avoimen viran hoitaja, esittelijä Seppo Åstedt, hallintojohtaja, pöytäkirjanpitäjä Laillisuus ja päätösvaltaisuus Todetaan kokous lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Kokous todettiin lailliseksi ja päätösvaltaiseksi. Asiat ja liitteet Sivut Liitteet Pta-liite Pöytäkirjantarkastajien valinta (esityslistan yhteydessä jaettava perustietoaineisto) Valitaan kaksi pöytäkirjan tarkastajaa. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Arto Lindberg ja Annika Warras-Stjernvall. Pöytäkirjan allekirjoitus ja varmennus Puheenjohtaja Martti Syväniemi Sihteeri Seppo Åstedt Pöytäkirjan tarkastus Heti kokouksessa: Muilta osin: Tarkastusaika Mäntsälä Pöytäkirja on tarkastettu ja todettu kokouksen kulun mukaiseksi. Pöytäkirjan käsittelylehdet on samalla varustettu nimikirjaimillamme. Allekirjoitukset Pöytäkirja on pidetty yleisesti nähtävillä Arto Lindberg Paikka ja pvm Mäntsälä Annika Warras-Stjernvall Allekirjoitus Hallintoassistentti Kimmo Luoti

2 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja Eteva kuntayhtymän taloussuunnitelma ja talousarvio Perussopimuksen muuttaminen 107 Toimitusjohtajan palkkaustapa 108 Pykälä poistettiin esityslistalta 109 Sopimus Eteva kuntayhtymän Hattulan asumisyksikön päivätoimintapalveluineen ja liikkuvan päivätoiminnan siirtämisestä Hattulan kunnan palvelutuotannoksi 110 Reklamaatio johtamiskoulutuksen maksusitoumukseen 111 Resina -henkilöstöpalveluiden sopimuksen päättyminen 112 Ateriapalvelujen hankkiminen Eteva kuntayhtymän Mäntsälän toimintakeskukseen 113 Uudet asumisen hankkeet 114 Erityishuollon johtoryhmän käsikirja Tutkimustoiminta Etevassa Eettisen toimikunnan toiminta 117 Sosiaalityöntekijän viran perustaminen 118 Yhtymäkokouksen päätösten täytäntöönpano 119 Yhtymäkokouksen koollekutsuminen 120 Yhtymähallituksen ja yhtymäkokouksen kokouspäivät vuonna Tiedoksi yhtymähallitukselle 122 Muut asiat 123 Salainen

3 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja 181 Eteva kuntayhtymän taloussuunnitelma ja talousarvio Yhtymähallitus Eteva on kuntien omistama palvelujen tuottajayhteisö, jolla on myös laissa säädetty viimesijainen järjestämisvastuu laissa kehitys-vammaisten erityishuollosta (519/1977) sanotuista tehtävistä. Eteva voi tuottaa perussopimuksensa mukaisesti myös muita vammais- ja sosiaali- sekä kuntoutusalan palveluja. Kunnat ja muut tilaajat (kuntayhtymät, liikelaitokset, isäntäkunnat) kuntien puolesta ohjaavat palvelujen käyttäjät Etevan palveluihin. Etevan palvelut on tuotteistettu ja hinnoiteltu vuodelle 2014 yhtymäkokouksen hyväksymissä ( ) puitteissa. Vuoden 2014 palvelujen tuotteiston ja hinnat on hyväksynyt Etevan hallitus ( ). Hinnat ovat vuodelle 2014 Etevaa sitovat ja lopulliset. Laskutus toteutuu todellisen ja toteutuneen palvelujen käytön mukaisesti. Pääosa Etevan palvelutoiminnasta perustuu sille, että eri tavoin vaikeavammaisille ihmisille järjestetään elämisen perusedellytykset kuten asunto ja apu sekä tuki toiminnoissa ja asioissa, joissa henkilö ei itse selviydy. Tämän ohella tuetaan asiantuntemuksella esimerkiksi elämän kriisikohdissa. Etevan palveluja käyttää nykyisin vajaat 2000 henkilöä. Etevan keskeiset palvelulinjat ovat: - asumispalvelut ja perhehoito - työtoiminta ja toimintakykyä tukeva päivätoiminta sekä työllistymisen edistämisen - lasten ja perheiden palvelut, kuten lyhytaikaishoito - tukikeskuspalvelut ja asiantuntijapalvelut, kuten kehitysvammapsykiatriset palvelut ja kommunikointipalvelut. Palveluja kehitetään ja laajennetaan kuntien tilausten pohjalta. Lisäksi palveluyksiköitä tulee uudistaa mm. turvallisuusmääräysten vuoksi. Etevan toiminta-alueella väestö kasvaa voimakkaasti. Useissa kunnissa lapsiväestön osuus on korkea, samalla myös tarve vammaispalveluihin. Palvelurakenteen uudistaminen Eteva Design -projektissa jatkuu ja yhteistyötä mm. vammaispalvelujen ja terveydenhuollon kesken uudistetaan. Pääkaupunkiseudulla suunnitellaan yhdessä kuntien ja Etevan kesken kehitysvammapsykiatristen palvelujen parantamista. Etevan tulos on ollut alusta alkaen alijäämäinen. Alijäämä on kahtena viimeisenä vuotena ollut miljoonan euron suuruusluokkaa ja kuluvan vuoden tulosennuste asettuu samalle tasolle. Suurin yksittäinen syy alijäämien syntymiseen ovat henkilöstökulujen suurempi prosentuaalinen kasvu kuin palvelutuotteiden hinnankorotukset.

4 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja 182 Tuloskehityksen kääntämiseksi oikeaan suuntaan on suoritettu tilannekartoitus, jota apuna käyttäen suunnitellaan jatkotoimenpiteet. Toimintojen kriittinen tarkastelu on käynnistetty. Toimenpiteiden odotetaan tuovan vuonna 2014 jonkin verran tulosparannusta, mutta talousarvio on rakennettu realistisesti kuluvan vuoden tulosennuste huomioiden. Vuoteen 2015 mennessä toiminnalliset muutokset on saatu toteutetuksi ja alijäämien kertyminen katkeaa. Taloussuunnitelman keskeiset lähtökohdat ovat seuraavat: Etevan toiminnan kannattavuus ja kilpailukykyisyys varmistetaan. Henkilöstön työkykyä vahvistetaan niin, että vaikutus on sairauspoissaolojen määrää vähentävä. Palvelujen uudistaminen (Eteva Design) jatkuu palvelujen käyttäjiä ja kuntia tarkoin kuullen. Pilotointi on aloitettu ja sitä laajennetaan useampiin yksiköihin tulevan vuoden aikana. Etevan kannattavuus ja kilpailukyky sekä henkilöstökysymykset kietoutuvat toisiinsa monin tavoin. Kustannuksista 75 % perustuu välittömästi henkilöstökuluihin. Kilpailukyky on kuntaomisteisen Etevan kannalta keskeistä, jotta kunnat voivat hyödyntää omaa palvelujen tuottajaansa. Kannattavuuden parantaminen on vuoden 2014 keskeinen tavoite. Kuluvan vuoden aikana on aloitettu aiempaa suunnitelmallisempi ja tiiviimpi yhteistyö työterveyshuollon kanssa henkilöstön työkyvyn vahvistamiseksi tavoitteena muun muassa sairauspoissaolojen vähentäminen. Lomista ja hoitotarpeen vaihtelusta johtuva henkilöstötarve tyydytetään henkilöstön liikkuvuudella sekä sijaispalvelulla. Näillä toimenpiteillä saadaan henkilöstökustannuksia alennettua. Tehokkuuden lisäämiseksi on toiminnallisten rakenteiden kriittinen tarkastelu käynnistetty tarvittavien rakennemuutosten toteuttamiseksi. Talousarvion 2014 tuotot perustuvat keväällä kuntien sopimusohjausneuvotteluissa sovittuihin kuntien tilauksiin. Yhtymähallituksen päätöksen mukaisesti ( ) palvelutuotteiden hintoja on korotettu keskimäärin 1 %. Asiakasmaksut perustuvat kustannuksiin. Vuonna 2014 ylläpitomaksu pystytään edelleen pitämään ennallaan ja asumisen maksua korotetaan kustannusten nousun mukaisesti. Tulevan sopimuskauden palkankorotukset vuodelle 2014 eivät ole selvillä; talousarvioon on huomioitu keskimääräisenä korotusvaikutuksena 1 %. Investointibudjetti on euroa sisältäen tietoteknisiä hankintoja, kuljetusvälinehankintoja ja uusien toimintayksikköjen kalustehankintoja.

5 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja 183 Tulos (1 000 eur) B2014 B2013 B-ind E2013 E-ind TP2012 Toimintatuotot josta jäsenkuntamyynti Toimintakulut josta henkilöstökulut Toimintakate Tulos Suoritteet Indeksin oikeellisuutta vähentävät yli- ja alijäämäiset tulokset. Vastuualuekohtainen budjetti: Tulos (1 000 eur) B2014 B2013 B-ind TP2012 Asumispalvelut Työ- ja päivätoiminta Tukikeskukset Muut erityispalvelut Projektit Yhteensä Indeksin oikeellisuutta vähentävät yli- ja alijäämäiset tulokset. Talousarvion sosiaalikulut sisältävät eläkemenoperusteisen maksun. Yhtymäkokouksen toimeksiannon pohjalta yhtymähallitus on kutsunut kokoon suurimpien jäsenkuntien edustajista työryhmän, jonka tehtävänä on mm. eläkemeno- ja varhemaksujen jakoperusteista päättäminen. Työryhmä laatii syksyn 2013 aikana esityksen yhtymäkokoukselle. Mikäli työryhmän valmistelun pohjalta yhtymäkokous päättää eläkemenoperusteisen maksun siirtämisestä suoraan kuntien maksettavaksi, kuntayhtymän toimintakulut pienenevät noin 2 miljoonaa euroa. Tytäryhtiö Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:n budjetoitu liikevaihto on 7,6 miljoonaa euroa ja tulos euroa. Tytäryhtiö Pääjärven Kiinteistöpalvelut Oy:n budjetoitu liikevaihto on 0,9 miljoonaa euroa ja tulos euroa. Eteva kuntayhtymän suunnitelma ja talousarvio 2014 ovat Pta-liite 28 pta-liitteenä 28. (Valmistelija: va. toimitusjohtaja Kaarina Kilpeläinen, p ) Ehdotus Va. toimitusjohtaja esittää, että yhtymähallitus päättää esittää yhtymäkokoukselle, että yhtymäkokous päättää 1 hyväksyä pta-liitteenä 28 olevan Eteva kuntayhtymän Taloussuunnitelman ja Talousarvion Päätös Yhtymähallitus päätti esityksen mukaisesti.

6 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja Yhtymäkokous Pta-liite 6 Eteva kuntayhtymän taloussuunnitelma ja talousarvio 2014 ovat pta-liitteenä 6. Ehdotus Yhtymähallitus esittää, että yhtymäkokous päättää 1 hyväksyä pta-liitteenä 6 olevan Eteva kuntayhtymän taloussuunnitelman ja talousarvion Päätös Yhtymäkokous päätti yksimielisesti palauttaa asian uudelleen valmisteluun. 105 Yhtymähallitus Yhtymähallituksen kokouksen jälkeen on Kevalta saatu tieto vuoden 2014 eläkemenoperusteisen KuEL-maksun ja varhaiseläkemaksun ennakkomaksuista vuodelle Aiemmista Etevan toimintavuosista poiketen maksut laskevat kuluvaan vuoteen verrattuna. Saadun ennakkotiedon perusteella on kyseiset kuluerät laskettu uudelleen Talousarvioon Jäsenkuntamyynnin määrä on korjattu uusien tietojen pohjalta. Tulos (1 000 eur) B2014 B2013 B-ind E2013 E-ind TP2012 Toimintatuotot josta jäsenkuntamyynti Toimintakulut josta henkilöstökulut Toimintakate Tulos Suoritteet Indeksin oikeellisuutta vähentävät yli- ja alijäämäiset tulokset Tulos (1 000 eur) B2014 B2013 B-ind TP2012 Asumispalvelut Työ- ja päivätoiminta Tukikeskukset Muut erityispalvelut Projektit Yhteensä Indeksin oikeellisuutta vähentävät yli- ja alijäämäiset tulokset

7 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja 185 Eteva kuntayhtymän suunnitelma ja talousarvio 2014 ovat Pta-liite 33 pta-liitteenä 33. (Valmistelija: va. toimitusjohtaja Kaarina Kilpeläinen, p ) Ehdotus Va. toimitusjohtaja esittää, että yhtymähallitus päättää esittää yhtymäkokoukselle, että yhtymäkokous päättää 1 hyväksyä pta-liitteenä 33 olevan Eteva kuntayhtymän Taloussuunnitelman ja Talousarvion Päätös Yhtymähallitus päätti esityksen mukaisesti.

8 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja Perussopimuksen muuttaminen Keväällä 2012 Etevassa työskenteli yhtymäkokouksen toimeksiannolla työryhmä selvittäen perussopimuksen muuttamisen kautta tiettyjen kustannusten kohdistamista. Raportista pyydettiin lausunto Kuntaliitolta (Kustannusten kohdistaminen kuntayhtymässä tehtäviä lakkautettaessa tai siirrettäessä, Myllymäki, , 3298/90/2012). Työryhmän raportin toimenpiteet eivät olisi saaneet tehdyn ennakkokyselyn mukaan Etevan jäsenkunnan enemmistön kannatusta, joten perussopimuksen muuttamisesta luovuttiin. Yhtymäkokous päätti , että 1. asian tähänastinen käsittely merkitään tiedoksi, ja että 2. todetaan, ettei työryhmän esitys perussopimuksen muuttamiseksi ole saanut jäsenkunnilta riittävää kannatusta, ja että 3. todetaan, että muutostarve on ajankohtainen jäsenkuntien tasa-arvoisen kohtelun vuoksi kuntayhtymässä ja että Etevan tulee asettaa asian edelleen valmistelemiseksi kuntien edustajista koottu työryhmä. Tämän perusteella nimettiin kahdeksan kunnan edustajasta työryhmä, joka on tarkentanut tehtäväkseen 1. Eläkemenoperusteisten maksujen ja varhe-maksujen jakoperusteet ja mistä alkaen niitä noudatetaan 2. Ronnin laitoksen tappion jakautumisesta päättäminen päivitetyn tiedon perusteella 3. Muut työryhmän jäsenten työryhmään tuomat selvitettävät asiat 4. Suunnitelma Etevan taloudellisen tilanteen hallitsemiseksi Nykyisen käytännön mukaan eläkeperusteiset maksut peritään osana Etevan palvelumaksua samoin kuin kaikki muutkin Etevan kustannukset. Poikkeukselliset maksuperusteet on lueteltu Etevan perussopimuksessa 16 Poikkeukselliset maksuperusteet ja eläkemenoperusten maksujen perintä ei sisälly niihin. Työryhmä on kuullut työssään Kevan asiantuntijaa, jonka mukaan eläkemenoperusteisella maksulla katetaan menneisyydessä syntynyttä eläkemaksualijäämää. Näin ongelman muodostavat kuntayhtymät, joiden toiminta on supistunut ja erityinen ongelma ovat erityishuoltopiirit, joilta kunnat ovat siirtäneet toimintoja itselleen. Näitä on ratkaistu siten, että eläkemenoperusteinen maksu on siirretty perittäväksi muulla tavalla kuin palvelumaksuissa. Työryhmä esittää, että Etevan hallitus ryhtyy toimenpiteisiin työryhmän eläkemenoperusteisia maksuja koskevan päätöksen toteuttamiseksi. Työryhmän päätöksen mukaan jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä

9 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja 187 kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan jäsenkunnilta. Lisäksi Etevan hallituksen tulee selvittää, onko muutos mahdollinen perussopimuksen muutoksena vai onko päätöksen saatava jokaisen kunnan samansisältöinen suostumus. Eteva on pyytänyt Kuntaliitolta lausuntoa, voiko Etevan eläkemenoperusteisten maksujen perintää muuttaa työryhmän ehdotuksen mukaisesti muuttamalla Etevan perussopimusta vai onko päätöksen saatava jokaisen kunnan samansisältöinen suostumus. Kuntaliiton lausunto saadaan hallituksen kokoukseen. Perussopimukseen esitetään seuraavat muutokset (muutettu kohta kursiivilla): Nykyinen perussopimus: 16 Poikkeukselliset maksuperusteet Perusopetusta (erityisopetusta) kuntayhtymältä tilaavien kuntien maksut perusopetuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin peritään oppilaan kotikunnalta oppilaskohtaisesti kalenterivuosittain niiltä osin, jota mahdollinen valtionosuus ei kata. Viranomaisten määräyksellä huoltoon osoitettujen tai otettujen henkilöiden tarvitseman palvelun ja kiireellisen ja/tai erityisen vaativan palvelun järjestämisestä ja/tai tuottamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi voidaan jäsenkunnilta kerätä erillinen maksu, jonka määräytyminen perustuu kuntayhtymältä tilattujen palvelujen käyttöön. Yhtymäkokous päättää minkä toimenpiteiden ja palvelujen kustannusten kattamiseksi maksua voidaan periä sekä maksuperusteet.

10 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja 188 Uusi perussopimus: 16 Poikkeukselliset maksuperusteet Perusopetusta (erityisopetusta) kuntayhtymältä tilaavien kuntien maksut perusopetuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin peritään oppilaan kotikunnalta oppilaskohtaisesti kalenterivuosittain niiltä osin, jota mahdollinen valtionosuus ei kata. Viranomaisten määräyksellä huoltoon osoitettujen tai otettujen henkilöiden tarvitseman palvelun ja kiireellisen ja/tai erityisen vaativan palvelun järjestämisestä ja/tai tuottamisesta aiheutuvien kustannusten kattamiseksi voidaan jäsenkunnilta kerätä erillinen maksu, jonka määräytyminen perustuu kuntayhtymältä tilattujen palvelujen käyttöön. Yhtymäkokous päättää minkä toimenpiteiden ja palvelujen kustannusten kattamiseksi maksua voidaan periä sekä maksuperusteet. Jäsenkunnan osuus Kevan kuntayhtymälle määräämästä kunkin toimintavuoden eläkemenoperusteisesta maksusta kohdennetaan entisten Uudenmaan erityispalvelut -kuntayhtymän ja Pääjärven kuntayhtymän jäsenkunnille niiden ennen vuotta 2005 toteutuneen palvelujen käytön suhteessa mainituissa kuntayhtymissä. Eläkemenoperusteisena maksuna käytetään kummankin kuntayhtymän omaa, Kevan vuosittain ilmoittamaa eläkemenoperusteista maksua. Maksun perintä muutetaan alkaen siten, että Keva veloittaa eläkemenoperusteiset maksut suoraan jäsenkunnilta. (Valmistelija: va. toimitusjohtaja Kaarina Kilpeläinen, p ). Ehdotus Va. toimitusjohtaja esittää, että yhtymähallitus päättää 1 tehdä Etevan perussopimukseen edellä selostetun muutoksen ja samalla päivitetään jäsenkuntaluettelo sekä muut tekniset ja lainsäädännön muutoksien edellyttämät muutokset, 2 lähettää näin muutetun perussopimuksen jäsenkuntien valtuustojen päätettäväksi, ja jos sopimus tulee siellä hyväksytyksi, 3 lähettää perussopimuksen yhtymäkokoukselle tiedoksi

11 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja 189 Päätös Yhtymähallitus päätti esityksen mukaisesti.

12 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja Toimitusjohtajan palkkaustapa Yhtymähallituksen puheenjohtaja esittelee kokouksessa vaihtoehdot, joita voidaan käyttää toimitusjohtajan palkan määrittämisessä. (Valmistelija: yhtymähallituksen puheenjohtaja Martti Syväniemi, p ) Ehdotus Yhtymähallituksen puheenjohtaja esittää, että hallitus päättää toimitusjohtajan palkkaustavan. Päätös Yhtymähallitus päätti hyväksyä kokouksessa esitetyn allekirjoitetun toimitusjohtajan virkamääräyksen liitteineen.

13 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja Pykälä poistettiin esityslistalta

14 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja Sopimus Eteva kuntayhtymän Hattulan asumisyksikön päivätoimintapalveluineen ja liikkuvan päivätoiminnan siirtämisestä Hattulan kunnan palvelutuotannoksi Hattulan kunnanvaltuusto päätti , että Hattulan kunta voi ottaa liikkeen luovutuksena vastuulleen Eteva kuntayhtymän Juteinikodin asumis- ja päivätoimintapalvelut aiesopimuksen mukaisesti ja päätöksessään erikseen määrittelemillään ehdoilla. Kunnanhallitus valtuutettiin päättämään liikkeen luovutusta koskevasta sopimuksesta erikseen neuvoteltavin sopimusehdoin. Etevan yhtymähallitus oli jo aiemmin kokouksessaan merkinnyt tiedoksi, että Hattulan kanssa oli käynnistetty valmistelu aiesopimuksesta. Lisäksi yhtymähallitus hyväksyi toimintojen siirtojen yhteydessä tapahtuvissa toimitilaluovutuksissa noudatettavat periaatteet. Pta-liite 34 Hattulan perusturvalautakunta on käsitellyt pta-liitteenä 34 olevan Juteinikodin liikkeenluovutusta koskevan sopimuksen ja sen osana henkilöstösopimuksen. Kunnanhallituksessa sopimus on ollut Liikkeenluovutus koskee Juteinikodin toimintoja asumis- ja päivätoimintapalveluineen mukaan lukien liikkuva päivätoiminta siltä osin kuin se koskee Juteinikodin asukkaita ja muita hattulalaisia palvelun käyttäjiä. Toimintojen, tilojen ja kalusteiden siirto Hattulan kunnalle tapahtuu Juteinikodin ja liikkuvan päivätoiminnan henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksessa Hattulan kunnan palvelukseen siten, että Eteva korvaa Hattulan kunnalle vuoden 2013 loppuun mennessä kertyneen lomapalkkavelan sivukuluineen. Yhteistoimintamenettelyn mukaiset neuvottelut työntekijöiden kanssa on käyty. Henkilöstön siirrosta on laadittu erillinen sopimus. Osapuolet sopivat erillisellä sopimuksella Etevan asiantuntijapalveluiden ostamisesta vuosittain. Muiden kuntien Juteinikotiin sijoittamat asiakkaat sekä päivätoiminnan piirissä olevat asiakkaat siirtyvät erillisin sopimuksin Hattulan kunnan tuottaman palvelun piiriin säilyttäen voimassa olevan kotikuntansa. Hattulan kunnan tekninen lautakunta hyväksyy toimitilan vuokrasopimuksen kunnan ja Pääjärven Kiinteistöpalvelut Oy:n kanssa. Kunnan tekninen toimiala tekee asukkaiden kanssa vuokrasopimukset. Irtaimiston siirrosta ja kaupasta on sovittu hintaan % alv. Eteva ja Hattulan kunta ovat neuvotteluissaan selvittäneet yksikön toimintaan liittyvät sopimukset ja niiden lopettamisesta tai siirtämisestä Hattulan kunnalle. (Valmistelija: hallintojohtaja Seppo Åstedt, p ) Ehdotus Va. toimitusjohtaja esittää, että yhtymähallitus päättää 1 hyväksyä pta-liitteen 34 mukaisen liikkeenluovutussopimuksen, ja 2 valtuuttaa toimitusjohtajan allekirjoittamaan sopimuksen.

15 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja 193 Päätös Yhtymähallitus päätti esityksen mukaisesti.

16 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja Reklamaatio johtamiskoulutuksen maksusitoumukseen Erityispalveluissa työskennellyt psykoterapeutti Pirjo Hakulinen on tehnyt reklamaation henkilöstöjohtajan päätöksestä Reklamaatio koskee Etevan kustantaman esimiesvalmennuksen kurssimaksun takaisinmaksun kohtuullistamista sitoumukseen perustuvassa tilanteessa. Kohtuullistamisen perusteluna on esimiestehtävän muuttaminen asiantuntijatehtäväksi, jossa reklamaation allekirjoittaja ei ole voinut käyttää opiskelun antia hyö- Pta-liite 35 dyksi. Reklamaatio liitteineen on pta-liitteenä 35. Osallistujan allekirjoittama takaisinmaksusitoumus edellytettiin jokaiselta esimiesvalmennukseen osallistuvalta. Esimiesvalmennus on tarkoitettu esimiesja asiantuntijatehtävissä työskenteleville. Erityispalvelujen esimiestehtävä, jossa Pirjo Hakulinen työskenteli, lakkautettiin vastuualueen uudelleen organisoinnin yhteydessä 2012 yhteistoimintalain mukaisin menettelyin. Pirjo Hakulisen tehtävä muuttui psykoterapeutin asiantuntijatehtäväksi. Pirjo Hakulinen on irtisanoutunut Etevan palveluksesta syyskuussa Sitoumuksen mukaan osallistujalta peritään takaisin koko kurssimaksu, mikäli hän keskeyttää opinnot, jättää opinnot kesken tai irtisanoutuu vuoden kuluessa opintojen päättymisestä. Oppilaitokselta pyydetyn todistuksen (ptaliitteessä 35) mukaan Pirjo Hakulisen opinnot ovat valmistuneet Takaisinperinnöissä työnantaja on toiminut yhdenvertaisesti irtisanoutuneita ja opintonsa keskeyttäneitä kohtaan. Niiden työntekijöiden kohdalla, joiden opinnot ovat viivästyneet ja palvelussuhde Etevassa jatkuu, on tehty erillisratkaisuja oppilaitoksen kanssa opintojen loppuun saattamiseksi. Tätä mahdollisuutta myös reklamaation allekirjoittaja käytti hyväkseen. (Valmistelija: hallintojohtaja Seppo Åstedt, p ) Ehdotus Va. toimitusjohtaja esittää, että yhtymähallitus päättää 1 asiassa edellä osoitetun selvityksen nojalla hylätä Pirjo Hakulisen reklamaation todeten, ettei se anna aihetta henkilöstöjohtajan päätöksen muuttamiseen, mutta 2 edellyttää työnantajaa sopimaan reklamaation allekirjoittaneen kanssa sopivan takaisinmaksuaikataulun. Päätös Yhtymähallitus päätti esityksen mukaisesti.

17 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja Resina -henkilöstöpalveluiden sopimuksen päättyminen Resina-henkilöstöpalvelut toimii nettobudjetoituna tulosyksikkönä Järvenpään kaupungin organisaation ja talousarvion sisällä tuottaen keskinäisen yhteistyösopimuksen ja palvelusopimuksen mukaisesti henkilöstöhallinnon palveluja mm. sijaisvälitystä myös muille sopimuskumppaneille. Resinan asiakkaita ovat vuodesta 2008 alkaen olleet eräät KUUMA-kunnat ja huhtikuusta 2010 alkaen myös Eteva kuntayhtymä. Yhteistyösopimus ja palvelusopimus solmittiin sijaisvälityspalveluista. Palvelusopimus on tehty vuoden 2013 loppuun saakka Resinan sijaisvälityksen käyttö muissa KUUMA-kunnissa kuin Järvenpäässä on vähentynyt merkittävästi, koska kunnat keskittyvät itse järjestämään lyhytaikaiset sijaisensa markkinoille tulleita sähköisiä rekrytointijärjestelmiä käyttäen. Lisäksi Eteva on tehnyt linjauksen, jonka tavoitteena on sijaisvälityksen siirtyminen yhden palvelutuottajan tuottamaksi palveluksi viimeistään vuoden 2014 alusta. Resina ei katso mahdolliseksi tavoitella Etevan työyksiköiden sijaisvälityksen palvelujen tuottamista ainoana palvelujen tuottajana. Päättyvä palvelusopimus Etevan kanssa on perustunut sijaisvälityksen hoitamiseen nykyisessä tasossa, sitä laajentamatta. KUUMA-hallitus on todennut, että Resina-henkilöstöpalveluiden ja Etevan palvelusopimus päättyy ja samalla päättyy Resinan sijaisvälitystoiminta KUUMA-kunnille. Samalla KUUMA-kunnat luopuvat yhteisestä henkilöstöpalvelukeskushankkeesta. Resina-henkilöstöpalvelut jatkaa toimintaansa Järvenpään kaupungin rekrytointiyksikkönä alkaen. Asiaan liittyvä ote Etevalle on annettu (Valmistelija: henkilöstöjohtaja Irma Oinonen, p ) Ehdotus Va. toimitusjohtaja esittää, että yhtymähallitus päättää 1 merkitä asian tiedoksi saaduksi. Päätös Yhtymähallitus päätti esityksen mukaisesti.

18 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja Ateriapalvelujen hankkiminen Eteva kuntayhtymän Mäntsälän toimintakeskukseen Eteva kuntayhtymän Mäntsälän toimintakeskuksessa on noin 120 henkilöä. Toimintakeskuksessa tarjotaan lämmin ateria arkipäivisin maanantaista perjantaihin. Heinäkuussa toimintakeskus on mahdollisesti suljettuna ja ateriapalveluja ei silloin tarvita. Toimintakeskuksen ateriapalvelut kilpailutettiin syksyn aikana käyttäen avointa menettelyä ja Hilma-ilmoituskanavaa. Tarjoukset piti jättää klo mennessä. Määräaikaan mennessä tarjouksen jätti Blue Service Partners Oy. Tarjous täyttää tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Hankinnan arvo ylittää Etevan toimivaltaohjeessa ilmoitetun, viranhaltijapäätökseen oikeuttavan kattoarvon. Tämän johdosta hankinnasta päättää yhtymähallitus. Kilpailutukseen liittyvät asiakirjat ovat yhtymähallituksen jäsenten nähtävillä kokouksessa. (Valmistelija: hallintojohtaja Seppo Åstedt, p ) Ehdotus Va. toimitusjohtaja esittää, että yhtymähallitus päättää 1 että Eteva kuntayhtymän Mäntsälän toimintakeskuksen ateriapalvelujen toimittajaksi valitaan Blue Service Partners Oy. Päätös Yhtymähallitus päätti esityksen mukaisesti.

19 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja Uudet asumisen hankkeet Uudenmaan Vammaispalvelut Oy on Eteva kuntayhtymän 100 %:sti omistama yhtiö, jonka tehtävänä on omistaa, tuottaa, hallita ja ylläpitää vammaisten asumiseen ja palvelutoimintaan tarkoitettuja kiinteistöjä ja osakehuoneistoja sekä vuokrata niitä edelleen vammaisten asuin- ja palvelukäyttöön Eteva konsernin toimialueella. Pta-liite 36 Kiinteistöyhtiössä on valmisteltu ja sen toimielimessä käsitelty ptaliitteen 36 asiakirjavihkon mukaiset asumispalveluhankkeet. Karkkilan Kahilaisentien ja Mäntsälän Kaunismäen hankkeet ovat Aran erityisryhmien avustus- ja korkotukihankkeita. Hakemusasiakirjat kiertävät kunnan kautta Asuntorahastoon. Toimitusaikataulu on mennessä. Mäntsälän Mäntymäen hanke on täydennysrakentamishanke yhtiön tontille. Viereisellä tontilla on jo Etevan asumispalvelutoimintaa. Palvelutoiminnan toiminnallinen ja taloudellinen puoli on kunnossa. (Valmistelija: va. toimitusjohtaja Kaarina Kilpeläinen, p ) Ehdotus Va. toimitusjohtaja esittää, että yhtymähallitus päättää 1 tilata Uudenmaan Vammaispalvelut Oy:ltä pta-liitteessä 36 mainitut toimitilat. Päätös Yhtymähallitus päätti esityksen mukaisesti.

20 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja Erityishuollon johtoryhmän käsikirja 2013 Yhtymähallitus on kokouksessaan nimennyt erityishuollon johtoryhmän ja määrittänyt sen tehtävät. Tämän jälkeen tehtäviä on vielä tarkennettu (yhtymähallitus ) asiakkaiden erityishuolto-ohjelmien päätöksenteon osalta. Erityishuollon johtoryhmä toimii yhtymähallituksen jaostona, vastaten kehitysvammalain /519 mukaisesta toiminnasta ja erityishuoltopiirin tehtävistä yhtymähallituksen ohjauksessa. Erityishuollon johtoryhmän tehtävä erityishuoltopiirin alaisena toimintana on määritelty ko. lain 6 ja 23 :issä. Erityishuollon järjestämisestä määrätään myös 27, 31, 32 ja 33 :issä. Erityishuollon yksilöllistä toteuttamista varten erityishuollon johtoryhmä hyväksyy erityishuolto-ohjelman jokaista erityishuollon tarpeessa olevaa henkilöä kohden (34 ja 35 ). Erityishuolto-ohjelmat hyväksyy Eteva kuntayhtymässä joko erityishuollon johtoryhmä tai kunta, palvelusopimuksissa sovitusti. Pta-liite 37 Erityishuollon johtoryhmä on valmistellut pta-liitteenä 37 olevan käsikirjan, jonka tarkoitus on ohjata johtoryhmän toimintaa ja varmistaa päätöksenteon laillisuus. Käsikirjan valmistelusta on vastannut erityishuollon johtoryhmän puheenjohtaja. Valmistelussa on käytetty kehitysvammalain 23 :n edellyttämää asiantuntijuutta. ERHJ:n johtoryhmä on hyväksynyt käsikirjan Etevan johtoryhmä on hyväksynyt käsikirjan kokouksessaan ja esittää, että käsikirja hyväksytään erityishuollon johtoryhmän toimintaa ohjaavaksi asiakirjaksi. (Valmistelija: palvelujohtaja Pirjo Riikonen, p ) Ehdotus Va. toimitusjohtaja esittää, että yhtymähallitus päättää 1 hyväksyä pta-liitteen 37 mukaisen käsikirjan erityishuollon johtoryhmän toimintaa ohjaavaksi asiakirjaksi. Päätös Yhtymähallitus päätti esityksen mukaisesti.

21 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja Tutkimustoiminta Etevassa Etevan yhtymähallitus on kokouksessaan nimennyt vuosiksi tutkimustoimikunnan. Etevan johtoryhmä on ja valmistellut yhtymähallitukselle esityksen tutkimustoiminnan jatkamiseksi Etevassa. Pta-liite 38 Pta-liitteenä 38 on luonnos tutkimusohjelmaksi vuosille Tutkimusohjelma tukee Etevan strategista linjausta. Yhtenä strategisena tavoitteena on, että Eteva on toimialansa kehittäjä. Yhteistyö korkeakoulujen kanssa sekä kehitys- ja tutkimushankkeet ovat osa strategian toteutusta. Johtoryhmä esittää, että Etevaan perustetaan korkeakoulu- ja tutkimustyöryhmä vuosille Työryhmä vastaa tutkimusohjelman toteutuksesta. Yhtymähallitukselle esitetään, että se hyväksyy pta-liitteen 38 mukaisen tutkimusohjelman vuosille ja että se nimeää korkeakoulu- ja tutkimustyöryhmään seuraavat henkilöt: palvelupäällikkö, PsL, psykologian lisensiaatti, neuropsykologian erikoispsykologi Oili Sauna-aho, työryhmän puheenjohtaja henkilöstöjohtaja, KL, kasvatustieteiden lisensiaatti, THM, emba Irma Oinonen, työryhmän varapuheenjohtaja psykologi, PsT, psykologian tohtori Juha Salmitaival apulaisylilääkäri, LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erikoispätevyys Terhi Koskentausta, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri palvelujohtaja, hallintotieteen maisteri Elli Luoma palvelujohtaja, KL, kasvatustieteen lisensiaatti, TtM, KM, emba Pirjo Riikonen kehittämispäällikkö Iiris Hyppänen, ryhmän sihteeri Yhtymähallitus kutsuu korkeakoulujen edustajia korkeakoulu- ja tutkimustyöryhmään. Yhtymähallitus valtuuttaa työryhmän kutsumaan 1 2 edustajaa korkeakouluista. (Valmistelijat : henkilöstöjohtaja Irma Oinonen, p ja palvelujohtaja Pirjo Riikonen p )

22 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja 200 Ehdotus Va. toimitusjohtaja esittää, että yhtymähallitus päättää 1 hyväksyä Etevaan pta-liitteen 38 mukaisen tutkimusohjelman vuosille , ja 2 nimeää perustettavaan korkeakoulu- ja tutkimustyöryhmään seuraavat henkilöt: palvelupäällikkö, psykologian lisensiaatti, neuropsykologian erikoispsykologi Oili Sauna-aho, työryhmän puheenjohtaja, henkilöstöjohtaja, kasvatustieteiden lisensiaatti, THM, emba Irma Oinonen, työryhmän varapuheenjohtaja, psykologi, psykologian tohtori Juha Salmitaival, apulaisylilääkäri, LKT, psykiatrian erikoislääkäri, kehitysvammalääketieteen erikoispätevyys Terhi Koskentausta, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri, palvelujohtaja, hallintotieteen maisteri Elli Luoma, palvelujohtaja, kasvatustieteen lisensiaatti, TtM, KM, emba Pirjo Riikonen, kehittämispäällikkö Iiris Hyppänen, työryhmän sihteeri, ja 3 kutsuu korkeakoulu- ja tutkimustyöryhmään korkeakoulujen edustajia ja tätä varten valtuuttaa työryhmän esittämään kutsun 1 2:lle edustajalle. Päätös Yhtymähallitus päätti esityksen mukaisesti.

23 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja Eettisen toimikunnan toiminta Pta-liite 39 Etevan yhtymähallitus on kokouksessaan päättänyt perustaa 12-jäsenisen eettisen toimikunnan vuosille Pta-liitteenä 39 on yhtymähallituksen päätös ja toimeksianto toimikunnalle. Eettisen toimikunnan toimikausi on päättynyt Yhtymähallitus on määrittänyt seuraavat tehtävät eettiselle toimikunnalle: - käynnistää ja ylläpitää kuntayhtymän arvoihin liittyvää keskustelua siten, että huomioon otetuiksi tulevat kaikki toiminnan osa-alueet (palvelujen käyttäjät, työntekijät, hallinto) - antaa pyydettäessä lausuntoja erilaisiin erityispalveluihin ja niiden järjestämiseen liittyviin eettisiin kysymyksiin - ottaa kantaa tiettyihin palvelujen toteuttamiseen liittyviin eettisiin kysymyksiin (esim. asiakaskeskeisyys ja yhteistyö omaisten kanssa, asiakkaan ja hänen omaisensa arvokas kohtelu, asiakkaan oma hoitotahto, saattohoito, tietosuoja- ja tietoturvakysymykset, suojatoimenpiteiden käyttö, tekninen valvonta) - antaa tutkimustoimikunnan pyynnöstä lausuntoja tutkimuslupaanomuksista - kerää ja jakaa eettisiä kysymyksiä koskevaa tietoa sekä tekee aloitteita koulutuksen järjestämisestä koskien erityisesti palvelujen järjestämiseen ja toteuttamiseen liittyviä arvoja ja eettisiä kysymyksiä. Tarvittaessa eettinen toimikunta järjestää yksiköiden pyynnöstä jalkautuvia tapaamisia / neuvotteluja yksiköissä, jossa on eettisesti ongelmalliseksi koettuja tilanteita. Kuntayhtymän intranetiin sisällytetään mahdollisesti eettinen foorumityyppinen keskustelupalsta. Etevan johtoryhmä on käsitellyt eettisen toimikunnan jatkotehtävää kokouksissaan ja Johtoryhmä esittää yhtymähallitukselle, että eettisen toimikunnan tehtävä Etevassa tässä muodossa päättyy. Eettisen toimikunnan tehtävät ovat osa strategista johtamista ja osa tehtävistä siirretään osaksi operatiivista toimintaa. (Valmistelijat: henkilöstöjohtaja Irma Oinonen, p ja palvelujohtaja Pirjo Riikonen, p ) Ehdotus Va. toimitusjohtaja esittää, että yhtymähallitus päättää

24 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja että eettistä toimikuntaa ei uudelleen nimitetä Etevaan. Eettisyys on osana strategista johtamista kuntayhtymässä. Päätös Yhtymähallitus päätti esityksen mukaisesti.

25 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja Sosiaalityöntekijän viran perustaminen Etevan toiminnan painopiste on siirtynyt palvelutoiminnan osalta etelämmäksi asteittain yhtäältä mm. Lahden kaupungin ja Aava kuntayhtymän ratkaisujen vuoksi ja toisaalta palvelujen käyttäjien määrän kasvun vuoksi. Tällä hetkellä tilausmääriltään suurimpia jäsenkuntiamme ovat Vantaa, Lohja ja Espoo. Etevan yhtymähallitus päätti määräaikaisen osa-aikaisen sosiaalityöntekijän viran perustamisesta lännen alueelle asti. Erityispalvelujen palvelujohto esittää tämän viran muuttamista kokoaikaiseksi ja toistaiseksi voimassa olevaksi seuraavin perustein: Etevassa on vuoden 2013 aikana otettu käyttöön voimakkaasti laadun parantamiseen tähtäävä asiakkaan palvelun suunnittelun malli, jonka koordinaatiovastuu on Palveluratkaisut yksikön henkilöllä, yleisimmin sosiaalityön edustajalla. Malli on käytännössä koettu hyväksi etenkin riskitilanteiden ehkäisemisen kannalta. Mallin toimeenpaneminen on lisännyt sosiaalityön työmäärää merkittävästi, sillä laadun varmistamisen (sekä riskien hallinnan että YKS ajattelun) näkökulmasta sosiaalityö mm. tapaa nykyisin asiakkaan aina ennen pitkäkestoisen palvelun alkamista. Yhdenmukainen palvelutarpeen kartoitus ja dokumentointi sekä asiakaskohtainen palvelun sisällön kuvaus tuottaa tarkempaa tietoa palvelun hinnoittelemiseksi ja tukee siten jäsenkuntien tasavertaista kohtelua. Erityispalvelujen palvelujohto arvioi, että asiakaspohja, jonka sosiaalityö pystyy hoitamaan laadukkaasti, on noin 140 asiakkaan alue sosiaalityön edustajaa kohden. Nykyinen asiakaspohja vaihtelee asiakkaan välillä. Käytännössä on tullut selväksi, että suurella osalla sosiaalityön edustajista on vaikeuksia saada tehtyä riittävän laadukas arviointi ja suunnittelu yli 140 asiakkaan asiakaspohjalla. Vertailutietona Tukholman läänissä ehdottomana maksimina pidetään 70 asiakasta sosiaalityöntekijää kohden. Koska Suomessa palvelusuunnitelmien tekeminen on kuntien vastuulla, on kohtuullista ajatella laadun varmistamisen näkökulmasta Tukholman asiakasmäärään verrattavan asiakasmäärän olevan kaksinkertainen, koska palvelun suunnitteluun osallistuu kaksi sosiaalityön edustajaa (kunta ja Eteva). Lännen alueen asiakaspohja, jota tällä hetkellä hoitaa 1,3 sosiaaliohjaaja ja 1 osa-aikainen sosiaalityöntekijä on 340. Tälle alueelle ei ole mahdollista siirtää enempää työpanosta muualta Eteva alueelta, sillä työn mitoitus sosiaalityöntekijää kohden ei ole missään alle 140. Erityispalvelujen palvelujohto toteaa myös, että Etevan sosiaalityöntekijöiden koulutus- ja kokemustaustastaan saama mm. lainsäädännöllinen asiantuntijaosaaminen on ollut jossain määrin vajaa-käytössä, koska heidän tehollinen työaikansa on mitoitettu kokonaan suoraan asiakastyöhön. Tästä syystä sosiaalityöntekijöille asetetaan vuoden 2014 alusta 15 % pienempi asiakasmäärä kuin sosiaaliohjaajille ja heidän työnkuvaansa tulee voimakkaammin palvelutuotannon tukeminen eri asiakassegmentteihin liitty-

26 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja 204 vien yhteiskunnallisten ja lainsäädännöllisten näkökulmien huomioon ottamisessa esimerkiksi liittyen lastensuojeluun tai AVI ja ARA säännöksiin. Asiakassegmenttejä ovat: Ikääntyvät kehitysvammaiset, Työikäiset sekä Lapset, nuoret ja perheet. Erityisiä vastuualueita sosiaalityöntekijöillä on lisäksi erityishuollon johtoryhmän sihteerinä toimiminen sekä tukikeskussosiaalityön laadun varmistaminen. Jotta sosiaalityöntekijäkohtainen asiakasmäärä mahdollistaa laadun varmistamisen palvelun suunnitteluvaiheessa, on tarkoituksenmukaista perustaa Länsi-Uudenmaan alueelle kokoaikaisen sosiaalityöntekijän virka resurssi alkaen. Hallintosäännön 12.1 :n mukaan viran perustamisesta päättää yhtymähallitus. (Valmistelijat: palvelupäällikkö Miina Laru, p ja palvelujohtaja Pirjo Riikonen, p ) Ehdotus Va. toimitusjohtaja esittää, että yhtymähallitus päättää 1 että Länsi-Uudenmaan alueelle perustetaan yksi sosiaalityöntekijän kokoaikainen virka alkaen. Virka on vuoden 2014 talousarviossa. Päätös Yhtymähallitus päätti, että ko. sosiaalityöntekijän virkaa ei perusteta.

27 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja Yhtymäkokouksen päätösten täytäntöönpano Pta-liite 40 Pta-liitteessä 40 on jäljennös yhtymäkokouksen kokouksen tarkastetusta pöytäkirjasta. Pöytäkirja siihen liitettyine valitusosoituksineen on ollut yhtymäkokouksen päätöksen mukaisesti yleisesti nähtävänä kuntayhtymän taloustoimistossa Ennen pöytäkirjan nähtävänä pitämistä siitä on lähetetty kuntalain 85.1 :n mukaisesti jäljennös jäsenkuntien kunnanhallituksille. Jäsenkunnalle ei ole säädetty velvollisuutta asettaa pöytäkirjaa jäsenkunnassa nähtäväksi eikä sen tarvitse lähettää jäljennöksen saapumisesta ilmoitusta kuntayhtymän yhtymähallitukselle. (Valmistelija: hallintojohtaja Seppo Åstedt, p ) Ehdotus Va. toimitusjohtaja esittää, että yhtymähallitus päättää 1 todeta, että yhtymäkokouksen päätökset eivät ole syntyneet virheellisessä järjestyksessä eivät mene yhtymäkokouksen toimivaltaa ulommaksi eivätkä ole muutoinkaan lainvastaisia sekä 2 panna päätökset täytäntöön kuntalain säätämässä järjestyksessä. Päätös Yhtymähallitus päätti esityksen mukaisesti.

28 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja Yhtymäkokouksen koollekutsuminen Hallintosäännön 38.1 :n mukaan yhtymäkokous kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, kevätkokoukseen viimeistään kesäkuussa ja syyskokoukseen viimeistään joulukuussa. Äänimäärältään vähintään yhden kolmasosan (1/3) osuutta edustavien jäsenkuntien tai yhtymähallituksen sitä vaatiessa pidetään yhtymäkokouksen toimialaan kuuluvien asioiden käsittelyä varten ylimääräisiä yhtymäkokouksia. Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymähallitus. Kokouskutsun antaa yhtymähallituksen puheenjohtaja. Kokouskutsussa on ilmoitettava kokouksen aika ja paikka. Kokouskutsussa ilmoitetaan myös käsiteltävät asiat (asialista), ellei esityslistaa lähetetä kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään viimeistään kaksikymmentäyksi (21) päivää ennen kokousta jäsenkunnille, yhtymäkokousedustajille ja muille, joilla on läsnäolooikeus tai -velvollisuus. Yhtymäkokouksessa käsiteltävistä asioista laaditaan esityslista. Esityslistan tulee sisältää selostus asioista ja ehdotukset yhtymäkokouksen päätöksiksi. Esityslista on lähetettävä kokouskutsun yhteydessä, elleivät erityiset syyt ole esteenä. (Valmistelija: hallintoassistentti Kimmo Luoti, p ) Ehdotus Va. toimitusjohtaja esittää, että yhtymähallitus päättää 1 hallintosäännön 38.1 :n nojalla kutsua yhtymäkokouksen koolle klo paikkana Hotelli Rantasipi Sveitsi Hyvinkäällä, 2 hallintosäännön 38.1 :n mukaisesti ja sen osoittamaa määräaikaa noudattaen lähettää jäsenkuntien hallituksille ja yhtymähallitukselle sekä kuntayhtymälle ilmoitetuille yhtymäkokousedustajille kokouskutsun ja luettelon kokouksessa käsiteltävistä asioista. Yhtymähallituksen kokousajankohdasta, , johtuvasta erityisestä syystä yhtymäkokouksen esityslista lähetetään vastaavasti sen jälkeen kun yhtymähallituksen pöytäkirja on valmistunut ja sen nähtävillä pito toimitettu. Päätös Yhtymähallitus päätti esityksen mukaisesti.

29 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja Yhtymähallituksen ja yhtymäkokouksen kokouspäivät vuonna 2014 Kuntayhtymän hallintosäännön 38 :n mukaan toimielin kokoontuu päättämänään aikana ja paikassa. Yhtymäkokouksen kutsuu koolle yhtymähallitus. Yhtymäkokouksen ja -hallituksen kokouspäiviksi vuodelle 2014 ehdotetaan seuraavia: Yhtymähallitus klo Yhtymäkokous klo tammikuu helmikuu maaliskuu huhtikuu toukokuu kesäkuu heinäkuu ei kokousta elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu Tammikuussa järjestetään koko päivän kestävä strategiaseminaari. Elokuun kokouspäivänä järjestetään vuosittainen henkilöstöjuhla, johon myös yhtymähallituksen jäsenet kutsutaan. (Valmistelija: va. toimitusjohtaja Kaarina Kilpeläinen, p ) Ehdotus Va. toimitusjohtaja esittää, että yhtymähallitus päättää 1 vahvistaa yhtymähallituksen ja yhtymäkokouksen kokouspäivät vuonna 2014 esityksen mukaisesti. Päätös Yhtymähallitus päätti esityksen mukaisesti.

30 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja Tiedoksi yhtymähallitukselle Yhtymähallituksen tietoon saatetaan seuraavat ilmoitusluonteiset asiat: KT-Kuntatyönantajat, yleiskirjeet 1 Yleiskirje 12/2013: KT-yhteyshenkilöt ovat KT:n tärkeimpiä yhteistyökumppaneita. KT:n palkka-asiamiehinä toimivien nimike muutetaan KTyhteyshenkilöksi. Uusi nimike kuvaa paremmin palkka-asiamiesten laajaa tehtäväkuvaa. KT-yhteyshenkilöt toimivat KT:n yhteistyökumppaneina kunnissa ja kuntayhtymissä. KT-yhteyshenkilö on työnantajan edustaja. Uusi nimike otetaan Etevassa huomioon tekemällä asianomaisiin ohjeisiin tätä koskeva muutosmerkintä. Muut 2 Sosiaali- ja terveysministeriön sp-tiedote : Kunnat ottivat kantaa sote-uudistuksen linjauksiin ja sp-tiedote : kolme vaihtoehtoa sote-palvelujen järjestämiseen metropolialueella Yhteensä 383 kuntaa, sairaanhoitopiiriä ja muuta toimijaa otti kantaa sosiaalija terveydenhuollon järjestämislakia valmistelevan työryhmän väliraporttiin. Lausuntopyynnössä vastaajia pyydettiin arvioimaan sote-alueen ja perustason alueen kriteereitä, järjestämisvastuun jakautumista sote-alueen ja perustason alueen välillä, erityisvastuualueen asemaa ja toimivaltaa, vastuukuntamallia, alueiden rahoitusta sekä uudistuksen toimeenpanoa ja aikataulua. Lausujista noin 60 prosenttia kaipaa joustoa sote- ja perustason alueiden kriteereihin. Tarkasti määriteltyä asukaslukua ei pidetä välttämättä tarkoituksenmukaisimpana kantokyvyn mittarina. Toisaalta monissa lausunnoissa otettiin kantaa, että sote-alueen vähintään asukkaan väestöpohja on liian vähäinen erikoissairaanhoidon järjestämiselle. Useiden lausuntojen mukaan toimivat yhteistoiminta-alueet halutaan säilyttää. Monet toivovat vastuukuntamallin rinnalle vaihtoehdoksi kuntayhtymää. Puolet vastaajista arvioi, ettei järjestämisvastuun jakautumisesta alueiden kesken ole tarpeen säätää väliraportissa esitettyä tarkemmin. Vastaajien toisen puolen mukaan sote-alueen järjestämisvastuun alaisiksi olisi tarpeen säätää esitettyä enemmän palveluja. Sote-alueen vastuulle voisi määritellä etenkin lastensuojelun, vammais- ja kehitysvammapalvelut sekä päihdehuollon. Nämä palvelut ovat kalliita ja vaativat erityisosaamista. Noin 60 prosenttia lausujista antaisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityisvastuualueille sitovaa päätösvaltaa palvelujen järjestämisessä. Erva-alue voisi kieltää sote-aluetta tuottamasta palveluja, jotka on tärkeää keskittää esim. potilasturvallisuuden varmistamiseksi vain jollekin tai joillekin sotealueille. Lisäksi linjaus erityisvastuualueista kilpavarustelun estäjänä sai lausujilta kannatusta. Pienet ja suuret eri mieltä äänivallasta päätöksenteossa Vastuukuntamallia koskevissa kysymyksissä oli huomattavan paljon hajontaa kuntakoon mukaan. Suuri osa alle asukkaan kunnista pitää tärkeänä, että näillä kunnilla on mahdollisuus kuulua suoraan sote-alueen päättävään toimielimeen, eikä vain välillisesti perustason alueen jäsenyyden kautta. Erityisesti pienten kuntien lausunnoissa suhtaudutaan kielteisesti siihen, että kuntien äänimäärä päätöksenteossa sidottaisiin kuntien asukaslukuun ilman äänileikkuria. Yli asukkaan kunnat taas kannattavat, että kunnan asukasluku on äänivallan peruste. Pienet kunnat eivät myöskään halua, että sote-alueen vastuukunnalla olisi otto-oikeus sote-alueen yhteisen toimielimen päätöksiin. Suurista kunnista hieman yli puolet oli samaa mieltä.

31 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja 209 Yli 60 prosenttia kaikista vastaajista arvioi, että päätökset kuntien rahoituksesta tulisi tehdä kuntien määräenemmistöllä yksinkertaisen enemmistön sijasta. Monissa lausunnoissa otettiin kantaa, että sosiaali- ja terveyspalvelujen rahoitus olisi tärkeää uudistaa yksikanavaiseksi. 42 prosenttia kyselyyn vastanneista piti uudistuksen aikataulua itselleen sopivana. Loput vastaajista kokivat, että aikataulu saattaa olla liian kiireinen esimerkiksi huolellisen valmistelun ja nykyisten kuntayhtymien omaisuuden uudelleen järjestelyn kannalta. Väliraportista annetut lausunnot ja niissä esitetyt kannanotot otetaan huomioon järjestämislain valmistelussa. Lausunnot ovat luettavissa valtioneuvoston hankerekisteristä ja lausuntoyhteenveto stm:n nettisivulla. Ehdotus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislaiksi valmistuu joulukuussa, ja se lähtee kuntiin lausunnolle. Lakiesitys annetaan eduskunnalle huhtikuussa Lisätietoja osastopäällikkö Kirsi Varhila, p hallitusneuvos Pekka Järvinen, p Liitteet Lausuntoyhteenveto järjestämislakityöryhmän väliraportista.pdf (471.1 kb ) pdf STM tiedote Kolme vaihtoehtoa sote-palvelujen järjestämiseen metropolialueella Metropolialueen koko sosiaali- ja terveydenhuolto olisi optimaalisinta antaa yhden yhteisen ylikunnallisen järjestäjän tehtäväksi. Näin ehdottaa sote-uudistusta metropolialueella pohtinut jaosto loppuraportissaan. Jaoston mukaan yksi yhteinen järjestämisvastuu mahdollistaisi palvelujen kattavan integraation, estäisi tehokkaimmin asuinalueiden erilaistumista ja kuntien välistä eriytymistä sekä antaisi mahdollisuuksia yksinkertaistaa toiminnan rahoitusta. Koska kyseessä olisi merkittävä ja suuri uudistus, se etenisi vaiheittain. Lisäksi metropolijaosto esittää kahta muuta vaihtoehtoista mallia. Muutos nykytilaan olisi kaikkein vähäisin, jos erityispalveluiden järjestämisvastuu olisi muodostuvien suurten kaupunkien ja muiden sote-alueiden perustamalla uudella soteerityispalveluiden järjestäjällä. Erona nykytilaan olisivat nykyistä selkeämmät omistussuhteet ja sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluiden yhdistäminen samaan organisaatioon. Perustason palvelut jäisivät lähtökohtaisesti ennalleen. Kunta-/sote-aluekohtaisen järjestämisen mallissa kaikki järjestämisvastuu olisi peruskunnalla, jolla on vastuu monesta muustakin hyvinvoinnin tekijästä. Muodostettava ylikunnallinen organisaatio huolehtisi sosiaali- ja terveydenhuollon erityispalveluiden tuotannosta. Malli vahvistaisi kuntakohtaista omistajaohjausta ja tukisi yhtenäisten sote-palveluketjujen muodostamista. Koska järjestämisvastuu erityispalveluista jakautuisi nykyistä pienemmille järjestäjille, HYKS/HUS:n sairaalayksiköiden pilkkoutumisen ja kilpavarustelun estäminen edellyttäisivät erittäin vahvaa järjestämissopimusta.

32 Eteva kuntayhtymä Pöytäkirja 210 Käytännössä kaikki vaihtoehdot tarkoittavat sitä, että jatkossakin HUS:n ja erityishuoltopiirien nykyisiä tehtäviä vastaavat palvelut olisi järjestettävä yhteisvastuullisesti metropolialueella ja laajemmin koko HUS:n 24 kunnan alueella. Uudistuksen toimeenpano metropolialueella edellyttää joitakin erityissäädöksiä. Metropolialueen erityispiirteiden takia tarvitaan omaa ratkaisua Hallitus on linjannut, että sosiaali- ja terveydenhuollon järjestäminen metropolialueella selvitetään erikseen. Sote-rakenteiden muodostumisen yleissäännöt eivät sellaisinaan sovellu metropolialueelle. Samalla tiiviillä työssäkäyntialueella asuu 1,5 miljoonaa ihmistä, väestö liikkuu ja käyttää palveluita jo nyt paljon yli kuntarajojen, ja HUS:n sairaalayksiköiden hyväksi havaittu työnjako ylittää nykyisten sairaanhoitoalueiden rajat. Kuulemisten perusteella omistajakunnat ovat yksimielisiä HYKS/HUS:n säilyttämisestä yhtenäisenä sairaalana. Myös alueen väestön tarvitsemista sosiaalihuollon erityispalveluista on perusteltua huolehtia nykyistä selkeämmin yhdessä. Metropolijaosto on tarkastellut käynnistyvien, ja jo käynnistyneiden, kuntajakoselvitysten, hallituksen linjausten ja kuntien kuulemisten sekä jo aiemmin annettujen lausuntojen (muun muassa metropolialueen esiselvitys) perusteella vaihtoehtoisia kuntarakenteita ja sitä, mitä eri vaihtoehdot sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden näkökulmasta merkitsisivät. Kaikki kolme mallia ovat sovellettavissa siitä riippumatta, millaiseksi alueen kuntarakenne lopulta muodostuu. Lisätietoja johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki, p osastopäällikkö Kirsi Varhila, p Taustaa Metropolialueella tarkoitetaan neljäätoista vapaaehtoisen yhteistyön piirissä olevaa kuntaa Helsingin ympärillä eli neljän pääkaupunkiseudun kaupungin Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, lisäksi 10 ympäristökuntaa: Kirkkonummi, Vihti, Pornainen, Nurmijärvi, Hyvinkää, Tuusula, Järvenpää, Mäntsälä, Kerava ja Sipoo. Työssäkäyntialueena metropolialue ulottuu tätäkin laajemmalle. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) muodostavat 24 kuntaa (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Raasepori, Hanko, Inkoo, Hyvinkää, Nurmijärvi, Järvenpää, Tuusula, Mäntsälä, Pornainen, Porvoo, Sipoo, Askola, Loviisa, Lapinjärvi, Lohja, Siuntio, Vihti, Karkkila). Erikoissairaanhoidon toteuttaminen jakautuu viidelle sairaanhoitoalueelle. Liitteet Metropolijaoston raportti liitteineen.pdf (629.7 kb ) pdf Muualla palvelussamme Sote-uudistus osana kuntauudistusta