SUOMEN JA VENÄJÄN LÄHIALUEYHTEISTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOTEEN 2006 SAAKKA

Transkriptio

1 SUOMEN JA VENÄJÄN LÄHIALUEYHTEISTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOTEEN 2006 SAAKKA

2 SUOMEN JA VENÄJÄN LÄHIALUEYHTEISTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOTEEN 2006 SAAKKA SISÄLLYSLUETTELO 1. YLEISTÄ 3 2. MURMANSKIN ALUE 1. Ympäristö 6 2. Maa- ja metsätalous 6 3. Sosiaali- ja terveydenhuolto 7 4. Liikenne ja tietoliikenne 7 5. Energia 7 6. Ydinturvallisuus 7 7. Koulutus ja kansalaisyhteiskunta 7 8. Muu hallinnon ja viranomaisyhteistyön kehittäminen 8 3. KARJALAN TASAVALTA 1. Ympäristö 9 2. Maa- ja metsätalous 9 3. Sosiaali- ja terveydenhuolto 9 4. Liikenne ja tietoliikenne Energia Koulutus ja kansalaisyhteiskunta Muu hallinnon ja viranomaisyhteistyön kehittäminen PIETARIN KAUPUNKI 1. Ympäristö Sosiaali- ja terveydenhuolto Liikenne, tietotekniikka ja tietoliikenne Energia ja säteilyturvallisuus Koulutus ja kansalaisyhteiskunta Muu hallinnon ja viranomaisyhteistyön kehittäminen LENINGRADIN ALUE 1. Ympäristö Sosiaali- ja terveydenhuolto Maa- ja metsätalous Energia Ydinturvallisuus Liikenne ja tietoliikenne Koulutus ja kansalaisyhteiskunta Muu hallinnon ja viranomaisyhteistyön kehittäminen 17 2

3 1. YLEISTÄ Tämä ohjelma, jonka osapuolet ovat hyväksyneet Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen lähialueyhteistyön kehittämisryhmän 11. yhteiskokouksessa 2 helmikuuta 2005 Moskovassa, määrittelee Suomen ja Venäjän välisen lähialueyhteistyön yleiset periaatteet sekä aluekohtaiset prioriteetit vuoteen 2006 saakka Suomen ja Murmanskin alueen, Suomen ja Karjalan tasavallan, Suomen ja Leningradin alueen sekä Suomen ja Pietarin välisessä lähialueyhteistyössä. Suomen ja Venäjän välistä lähialueyhteistyötä Murmanskin alueella, Karjalan tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin alueella sääntelee 20 tammikuuta 1992 allekirjoitettu hallitustenvälinen sopimus. Lähialuesopimuksen nojalla perustettu hallitustenvälinen lähialueyhteistyön kehittämisryhmä koordinoi Suomen ulkoasiainministeriön ja Venäjän ulkoministeriön johdolla lähialueyhteistyötä yhdessä hyväksytyn työjärjestyksen mukaisesti. Kehittämisryhmän pysyvinä työeliminä toimivat Suomen ja Murmanskin alueen, Suomen ja Karjalan tasavallan, Suomen ja Pietarin sekä Suomen ja Leningradin alueen väliset alueelliset ryhmät. Lähialueyhteistyö edistää Suomen ja Venäjän muiden kahdenvälisten sopimusten toteutusta. Se tukee myös EU:n ja Venäjän välisen kumppanuuden kehittämistä. Lähialueyhteistyöllä tuetaan monenkeskisen alueellisen yhteistyön tavoitteita Pohjois-Euroopassa. Eri alueellisten yhteistyöelinten kuten Barentsin euroarktisen neuvoston, Itämeren valtioiden neuvoston, Arktisen neuvoston ja EU:n Pohjoisen ulottuvuuden eri kumppanuusohjelmien ja lähialueyhteistyön tavoitteet täydentävät toisiaan, samalla kun hanketoiminnassa hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti synergiaedut ja vältetään päällekkäisyydet. Suomen ja Venäjän välisen lähialueyhteistyön prioriteettialoja ovat ympäristönsuojelu mukaan luettuna säteilyturvallisuus ja meriympäristön suojelu, liikenne ja tietoliikenne, tulliyhteistyö, sosiaali- ja terveysalan kehittäminen, maa- ja metsätalous, energia, pk-yrittäjyyden edistäminen, hallinnon kehittäminen ja koulutus sekä rajat ylittävän rikollisuuden torjuminen. Lähialueyhteistyöllä edistetään oikeusvaltioperiaatteen, markkinatalouden, demokratian ja ihmisoikeuksien sekä toimivan hallinnon periaatteiden lujittamista. Kansalaisyhteiskunnan kehittämisessä erityinen roolinsa on kansalaisjärjestöjen välisellä yhteistyöllä. Lähialueyhteistyössä huomioidaan myös tasa-arvo- ja vähemmistökysymykset, ympäristönäkökohdat sekä korruption vastainen toiminta. Suomi toteuttaa lähialueyhteistyötä valtioneuvoston 22 huhtikuuta 2004 vahvistaman lähialueyhteistyön strategian mukaisesti. Sen mukaan lähialueyhteistyöllä: 1) rakennetaan hyvää naapuruutta, edistetään alueellista vakautta sekä tuetaan lähialueiden tasapainoista taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä, 2) edistetään ympäristönsuojelua ja ydinturvallisuutta, torjutaan järjestäytynyttä rikollisuutta sekä ehkäistään huumeiden ja tartuntatautien leviämistä, 3) tuetaan hallinnon ja oikeusjärjestelmän uudistuksia, jotka edistävät toimivien, moniarvoisten ja tasapuolisten yhteiskuntien kehittymistä sekä tuetaan 3

4 yhteiskunnallisia ja taloudellisia muutosprosesseja, jotka vahvistavat yhteistyömaiden omia mahdollisuuksia puuttua ongelmiin, 4) edistetään suomalaisten viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistyöedellytyksiä lähialueilla. Lähialueyhteistyöllä on selkeä kehittämisluonne. Suomen lähialueyhteistyön strategian mukaan nykymuotoista lähialueyhteistyötä kehitetään asteittain tavanomaiseksi eri viranomaisten, järjestöjen ja alueellisten toimijoiden väliseksi yhteistyöksi. Venäläinen osapuoli toteuttaa lähialueyhteistyötä Venäjän federaation hallituksen 9 helmikuuta 2001 vahvistaman raja-alueyhteistyökonseption mukaisesti. Yhteishankkeita toteutetaan tässä toimintaohjelmassa aluekohtaisesti sovituilla toimialoilla. Hankkeiden valmistelusta vastaavat Suomessa asianomaiset ministeriöt ja keskusviranomaiset yhteistyössä alue- ja paikallisviranomaisten kanssa ja Venäjällä alue- ja paikallisviranomaiset yhdessä Venäjän federaation viranomaisten kanssa. Hankevalinnan tekevät alueelliset työryhmät yhteistyön prioriteettialoja noudattaen. Hankkeet valmistellaan ja toteutetaan tiiviissä yhteistyössä yhteistyökumppanien kesken. Kummaltakin osapuolelta edellytetään sitoutumista hankkeen tavoitteisiin ja toteutukseen sekä osallistumista hankkeen kustannuksiin. Osapuolet seuraavat yhdessä hankkeiden toteutusta ja tuloksia. Yhteistyössä pyritään kehittämään kokonaisvaltaisia prioriteettialakohtaisia ohjelmia, joiden puitteissa hankkeet toteutetaan. Tärkeänä pidetään sitä, että toimialakohtaiset ohjelmat täydentävät toisiaan. On myös pyrittävä tarkoituksenmukaisesti koordinoimaan erityyppisiä ja erikokoisia hankkeita. Ensisijaisina pidetään hankkeita, joiden kokemuksia ja tuloksia voidaan hyödyntää myös muilla alueilla. Lähialueyhteistyössä tuetaan viranomaisyhteistyön kehittämistä tavoitteena pysyvät yhteistyösuhteet, jotka takaavat yhteistyön jatkuvuuden hanketoiminnan päätyttyä. Suomi osallistuu yhteishankkeiden rahoitukseen valtion talousarviossa lähialueyhteistyöhön varatuilla määrärahoilla. Suomen rahoitus kohdistetaan ensisijaisesti suomalaisen asiantuntemuksen vientiin ja koulutukseen. Venäjällä toteutettavien investointihankkeiden rahoitukseen voidaan Suomen valtion budjettivaroja käyttää vain erityistapauksissa, lähinnä ympäristö- ja ydinturvasektoreilla, sillä edellytyksellä, että pääosa rahoituksesta tulee venäläiseltä osapuolelta tai kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta. Venäjän osapuolen hankerahoitus tulee Venäjän federaation, aluetason ja paikallisen itsehallinnon budjeteista sekä hankkeiden toteutukseen osallistuvilta organisaatioilta ja yrityksiltä. Rahoitusta hankitaan myös kansainvälisiltä rahoituslaitoksilta. Lähialueyhteistyössä pyritään hyödyntämään kansainvälisten rahoituslaitosten ja kansainvälisten järjestöjen tarjoamaa rahoitusta ja asiantuntemusta sekä EU:n rahoitusohjelmia Suomen lähialueilla Venäjällä. Lähialueyhteistyöllä pyritään aktivoimaan rajanylittävää yhteistyötä kokonaisuudessaan sekä Suomen ja Luoteis-Venäjän alue- ja paikallistason toimijoiden välistä verkottumista. Lähialueyhteistyön ohella rajatylittävän yhteistyön 4

5 ohjelmat Kolarctic, Euregio Karelia ja Kaakkois-Suomi - Venäjä ovat tärkeä Suomen ja Venäjän välisen yhteistyön muoto. Vuosittain laaditaan luettelo Suomen budjettivaroin tuetuista hankkeista, joille vuoden 1992 lähialuesopimuksen nojalla myönnetään tulli- ja verohelpotukset Venäjän hallituksen vahvistamaa menettelyä noudattaen. Hallitustenvälinen lähialueyhteistyön kehittämisryhmä seuraa ja ohjaa tämän toimintaohjelman toteutusta. 5

6 2. MURMANSKIN ALUE 1. Ympäristö Vesiensuojeluyhteistyössä kartoitetaan mahdollisuutta tukea juomavesihuollon kehittämistä kohteissa, joissa juomavesi muodostaa merkittävän ympäristöterveysriskin. Yhteistyötä vesihuollon pohjavesilähteiden hydrogeologisissa tutkimuksissa Murmanskin alueella jatketaan. Murmanskin kaupungin jätteenpolttolaitosta kehitetään tavoitteena optimoida laitoksen polttoprosessi. Jatketaan ympäristöviranomaisten yhteistyötä, ml. ympäristölaboratoriot, tavoitteena kehittää ympäristön seurantamenetelmien ja tulosten vertailtavuutta ja yhteistä käyttöä Suomen ja Luoteis-Venäjän välillä. Puhdas tuotanto -ohjelmakokonaisuuden puitteissa selvitetään mahdollisuutta yritysten ympäristöhallintajärjestelmien kehittämiseen sekä ISO14001 standardin mukaisen järjestelmän rakentamiseen. Luonnonsuojelualalla keskitytään alkuperäisluonnon suojeluun tehostamalla luontoinventointeja ja edistämällä uusien suojelualueiden perustamista. 2. Maa- ja metsätalous Maaseudun kehittämistä jatketaan mm. yrittäjäkoulutuksen avulla. Eläinlääkintöviranomaisten alueellista yhteistyötä jatketaan. Vesihuoltoa kehitetään tarvittavin tutkimuksin ja selvityksin sekä avustamalla suunnitelmien laatimisessa. Edistetään nykyaikaisen suomalaisen maatalous- ja elintarviketeknologian käyttöönottoa kaupallisin ehdoin. Metsätalouden yhteistyön tavoitteena on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän metsätalouden edistäminen siten, että talousmetsien käytön ja luonnonsuojelun tavoitteet voidaan sovittaa yhteeen. Yhteistyö painottuu Luoteis-Venäjän kestävän metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden suojelun kehittämisohjelman kolmannen vaiheen toteuttamiseen. Metsäohjelman kolmannen vaiheen toimenpiteet keskitetään metsäalan täydennyskoulutusjärjestelmän ja täydennyskoulutuksen sisällön kehittämiseen. Barentsin mallimetsähankkeen tukeminen on osa yhteistyötä. Hanke on osa Barentsin mallimetsäverkostoa ja sen tarkoituksena on kestävän metsätalouden, puuenergian ja metsien monikäytön edistäminen. Yhteistyössä edistetään maanhallintajärjestelmän perustamista. Työssä keskitytään entisten kollektiivitilojen omistajaselvitysten laatimiseen ja mahdollisten yksityistilojen muodostamiseen sekä maa- ja metsätalousmaiden markkinahintaiseen arvioitiin. Tavoitteena on luoda kestävä prosessi, jolla omistusoikeudet voidaan laillisesti ratkaista ja rekisteröidä. 6

7 3. Sosiaali- ja terveydenhuolto Tartuntatautialan yhteistyötä jatketaan painopistealueina HIV/AIDS:in ja tuberkuloosin torjunta. HIV-epidemian ennaltaehkäisyyn ja hoidon kehittämiseen keskitytään Barentsin yhteistyöohjelman puitteissa kehitettävässä uudessa monenkeskisessä HIV/AIDS:in vastaisessa hankkeessa. Tuberkuloosialan yhteistyön painopistealueita ovat ennaltaehkäisy sekä moniresistentin TB-epidemian torjuminen ml. vankilatuberkuloosi. Sosiaali- ja terveysalan erityisenä kohderyhmänä ovat lapset ja nuoret tavoitteena heidän terveydellisten ja sosiaalisten olojensa parantaminen. Yhteistyössä pyritään parantamaan koululaisten psykososiaalista hyvinvointia. Keskeinen painopiste on ennalta ehkäisevä nuorisotyö nuorten päihteiden ja huumeiden käytön alalla. Yhteistyötä kehitetään myös vammaisten lasten kuntoutuksen alalla. 4. Liikenne ja tietoliikenne Liikennesektorin yhteistyötä jatketaan Barentsin euroarktisen liikennealueen kehittämistyön puitteissa. Tavoitteena on kehittää erityisesti Luoteis-Venäjän ja Suomen välisiä poikittaisia liikenne- ja viestintäyhteyksiä. Liikenneturvallisuusyhteistyö on erityinen painopiste. 5. Energia Energia-alan yhteistyössä kehitetään toimenpiteitä energiainfrastruktuurin kunnostamiseksi ja modernisoimiseksi, energian käytön tehokkuuden parantamiseksi ja energiansäästön edistämiseksi, vahingollisten päästöjen vähentämiseksi, paikallisten ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi ja energiamarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi. Toimenpiteistä sovitaan energia-alan federaatiotason, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa ja tarvittaessa myös muiden toimijoiden kuten energiantuottajien kanssa. 6. Ydinturvallisuus Ydinturva-alan yhteistyön tavoitteena on parantaa Kuolan ydinvoimalaitoksen turvallisuutta laitoksen teknisten parannusten ja käyttöturvallisuuden lisäämisen avulla. Yhteistyöhön sisältyy myös paloturvallisuuden parantaminen, painelaitteiden ja putkistojen eheyden varmentaminen sekä turvallisuusanalyysit. Kuolan ydinvoimalaitoksen ympäristön säteilymittausjärjestelmän ylläpidon tukea ja kehittämistä jatketaan. Huomiota kiinnitetään myös Murmanskin alueen radioaktiivisten jätteiden käsittelyn ja varastoinnin turvallisuuden parantamiseen. 7. Koulutus ja kansalaisyhteiskunta Koulutuksella vahvistetaan hallinnollista osaamista yhteiskunnan eri sektoreilla. 7

8 Opetushallinnon yhteistyössä jatketaan koulutuksen tieto- ja ohjausjärjestelmien sekä opetusalan täydennyskoulutuksen kehittämistä. Kansalaisyhteiskunnan tukemisen kannalta huomiota kiinnitetään koulutustarjonnan tasa-arvoisuuden parantamiseen erityisopetuksen avulla. Tuetaan suomalaisten ja venäläisten kansalaisjärjestöjen yhteistyön kehittämistä eri toimialoilla. Tavoitteena on parantaa edellytyksiä järjestötoiminnan vakiintumiselle osana demokraattisen yhteiskunnan kehitystä. 8. Muu hallinnon ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Yhteistyö keskittyy yritystoimintaympäristön, taloudellisen yhteistyön ja paikallisen yritystoiminnan edellytysten parantamiseen. Yrityspalvelukeskusten ja pieniä ja keskisuuria yrityksiä rahoittavien rahoituslaitosten yhteistyötä ja toimintaedellytyksiä kehitetään. Edistetään kauppa- ja teollisuushallinnon asiantuntijoiden koulutusta. Yhteistyössä tuetaan paikallishallinnon kehittämistä hyvän hallinnon periaatteiden pohjalta. Oikeusalalla pyritään säännölliseen tietojenvaihtoon oikeushallintojen välillä mm. Luoteis- Venäjän oikeushallinnon edustajille järjestettävien koulutustapahtumien yhteydessä. Työvoiman koulutuksessa ja täydennyskoulutuksessa ennakoidaan työmarkkinoiden tarpeet ja väestörakennemuutokset sekä hyödynnetään korkeakoulujen ja keskiasteen oppilaitosten mahdollisuuksia ammatillisessa uudelleensuuntautumisessa. Yhteistyössä pyritään edistämään myös yrityspalvelujen ja yrittäjäkoulutuksen kehittämishankkeita sekä työmarkkinayhteistyötä Barentsin alueella. Pelastusalan yhteistyö painottuu koulutukseen ja yhteistyöverkostojen luomiseen. Verkostojen luomisella pyritään kehittämään viranomaisyhteistyökulttuuria madaltamalla eri viranomaisten ja toimialojen välisiä rajoja. Koulutustuloksia katsastetaan yhteisharjoituksilla. Kansalaisille suunnataan tiedotusta ja valistusta ja nuorille tarjotaan VPK-toimintaa. Huumausaine- ja muun järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvän yhteistyön tavoitteena on kehittää tiedonvaihtoa, paljastavaa toimintaa ja tutkintaa sekä siihen liittyvän oheisrikollisuuden ehkäisemistä. Tullialan yhteistyön tavoitteena on matkustaja- ja tavaraliikenteen sujuvuuden edistäminen, ml. Vihreän linjan tavoitteet, tullimenettelyjen parantaminen ja muun tullialan yhteistyömuotojen edistäminen, laittoman liikenteen estäminen sekä rajaviranomaisten yhteistyömuotojen kehittäminen. Tilastoalan yhteistyön tavoitteena on tilastomenetelmien kehittäminen sekä kansainvälisen vertailtavuuden parantaminen. 8

9 3. KARJALAN TASAVALTA 1. Ympäristö Vesiensuojeluyhteistyössä keskitytään ensisijaisesti yhdyskuntajätevesien puhdistamiseen tukemalla viemäriverkostojen kunnostamista, jätevedenpuhdistamoinvestointeja sekä vesilaitoksen hallinnon kehittämistä. Yhteistyössä seurataan vesimuodostumien tilaa ja selvitetään Karjalan tasavallan alueella sijaitsevia pohjavesivaroja tavoitteena niiden kartoittaminen, suojelu ja mahdollinen käyttö vesihuollossa. Ilmansuojelun alalla tuetaan ilmapäästömittauksia. Jätehuoltoa koskevassa yhteistyössä pyritään yhdyskuntajätteiden keräilyn ja käsittelyn tehostamiseen sekä jätteiden hyötykäytön kehittämiseen. Puhdas tuotanto -ohjelmakokonaisuuden puitteissa jatketaan yritysten ympäristöhallintajärjestelmien kehittämistä. Luonnonsuojelualalla keskitytään alkuperäisluonnon suojeluun tehostamalla luontoinventointeja ja edistämällä uusien suojelualueiden perustamista. 2. Maa- ja metsätalous Maaseudun tasapainoista kehittämistä edistetään yhteistyössä erityisesti koulutuksen ja neuvonnan keinoin. Edistetään nykyaikaisen suomalaisen maatalous- ja elintarviketeknologian käyttöönottoa kaupallisin ehdoin. Alueellista vesihuoltoa kehitetään tarvittavin tutkimuksin ja selvityksin sekä avustamalla suunnitelmien laatimisessa. Yhteistyötä jatketaan tarttuvien eläin- ja kasvitautien torjunnassa. Metsätalouden yhteistyön tavoitteena on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän metsätalouden edistäminen siten, että talousmetsien käytön ja luonnonsuojelun tavoitteet voidaan soveltaa yhteen. Yhteistyö painottuu Luoteis-Venäjän kestävän metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden suojelun kehittämisohjelman kolmannen vaiheen toteuttamiseen. Ohjelman tavoitteena on Venäjän metsäsektorin uudistusprosessin tukeminen. Toiminta keskittyy erityisesti metsäsektorin koulutuksen kehittämiseen ja metsäorganisaatioiden avainhenkilöstön kouluttamiseen. Yhteistyössä edistetään maanhallintajärjestelmän perustamista. Työssä keskitytään entisten kollektiivitilojen omistajaselvitysten laatimiseen ja mahdollisten yksityistilojen muodostamiseen sekä maa- ja metsätalousmaiden markkinahintaiseen arvioitiin. Tavoitteena on luoda kestävä prosessi, jolla omistusoikeudet voidaan laillisesti ratkaista ja rekisteröidä. 3. Sosiaali- ja terveydenhuolto Toiminnan painopisteet ovat tartuntatautien ehkäisy, terveellisten elintapojen edistäminen sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalihuollon hallinnon ja avopalvelujen kehittäminen. 9

10 Yhteistyössä on keskeisesti esillä HIV/AIDSin torjunta. Jo toteutetun yhteistyön tuloksia hyödyntäen suunnitellaan ja toteutetaan Barentsin alueen multilateraalista yhteistyötä HIV/AIDSin torjunnassa kytkien mukaan myös huumeiden vastaisen työn. Päihdealan yhteistyötä, ml. ennaltaehkäisy ja päihdehuollon palvelujen kehittäminen, jatketaan. Tuberkuloosialan yhteistyössä toimintaa laajennetaan koskemaan koko tasavaltaa ja keskitytään epidemiologisen tilanteen parantamiseen ja erityisesti multiresistentin tuberkuloosin torjuntaan. Erityistä huomiota kiinnitetään vankilatuberkuloosin hoitoon. Lasten ja nuorten terveitä elintapoja edistetään tavoitteena ehkäistä sukupuolitauteja sekä päihteiden käyttöä ja tupakointia. Tähän liittyen kehitetään tiedottamista, yhteistyötä vanhempien ja koulujen kanssa sekä uusia sosiaalityön muotoja. Nuorten työpajatoimintaa kehitetään. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistä jatketaan aikaisemmin toteutettujen hankkeiden tulosten ja kokemusten pohjalta tavoitteena terveiden elintapojen edistäminen. Sosiaalisektorilla keskitytään palvelujärjestelmän kehittämiseen, erityisesti vammaisten ja vammaisten lasten sosiaaliseen kuntoutukseen, lasten suojelun kehittämiseen sekä työsuojelun edistämiseen. Sosiaali- ja terveysalan hallintojärjestelmän kehittämistä jatketaan. Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen yhteistyön kehittämistä jatketaan. 4. Liikenne ja tietoliikenne Liikennesektorin lähialueyhteistyötä jatketaan Barentsin euroarktisen liikennealueen kehittämistyön puitteissa. Kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittäminen, ml. Suoperän ja Kuusamon rajanylityspaikan avaaminen sekä Lietmajärvi-Kotshkoma -ratayhteyden avaaminen kaupalliselle liikenteelle, ovat yhteistyön keskeisiä painopisteitä. Yhteistyötä tienrakennusalalla sekä kaupunkiliikenteen ja liikenneturvallisuuden parantamisessa jatketaan. 5. Energia Energia-alan yhteistyössä kehitetään toimenpiteitä energiainfrastruktuurin kunnostamiseksi ja modernisoimiseksi, energian käytön tehokkuuden parantamiseksi ja energiansäästön edistämiseksi, vahingollisten päästöjen vähentämiseksi, paikallisten ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi ja energiamarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi. Vaihdetaan tietoja toimenpiteistä, joilla energiansäästöä ja uusiutuvien ja paikallisten energialähteiden käyttöä edistetään Suomessa ja Karjalan tasavallassa. Tarkemmin yhteistyöstä sovitaan energia-alan federaatiotason, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa ja tarvittaessa myös muiden toimijoiden kuten energiantuottajien kanssa. 6. Koulutus ja kansalaisyhteiskunta Koulutuksella vahvistetaan hallinnollista osaamista yhteiskunnan eri sektoreilla. 10

11 Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritystoiminnan yhteistyössä erikoistutaan IT-alaan ja liiketoimintaan. Pyritään edistämään erityisopetuksen sekä opetus- ja oppilaitoshallinnon kehittymistä kansalaisyhteiskunnan tukemiseksi. Tuetaan suomalaisten ja venäläisten kansalaisjärjestöjen yhteistyön kehittämistä eri toimialoilla. Tavoitteena on parantaa edellytyksiä järjestötoiminnan vakiintumiselle osana demokraattisen yhteiskunnan kehitystä. 7. Muu hallinnon ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Jatketaan viranomaisten välistä yhteistyötä taloudellisen yhteistyön ja yritystoiminnan edellytysten kehittämiseksi. Erityisesti kiinnitetään huomiota pk-sektorin kehittämiseen. Paikallis- ja aluehallinnon kehittämistä jatketaan kiinnittäen erityistä huomiota kuntareformin toteuttamisen tukemiseen. Oikeusalalla jatketaan yhteistyötä oikeushallinnon tietohallinnon kehittämiseksi. Ulosottoalan yhteistyötä jatketaan. Pyritään käynnistämään kiinteistöviranomaisten kanssa tehtävää yhteistyötä. Työhallintojen välisessä yhteistyössä keskeisimpiä aiheita ovat työvoiman ennakointi ja saatavuus sekä työvoiman liikkuvuuden ja yrittäjyyden edistäminen. Pelastusalan yhteistyö painottuu koulutukseen ja yhteistyöverkostojen luomiseen. Verkostojen luomisella pyritään kehittämään viranomaisyhteistyökulttuuria madaltamalla eri viranomaisten ja toimialojen välisiä rajoja. Koulutustuloksia katsastetaan yhteisharjoituksilla. Kansalaisille suunnataan tiedotusta ja valistusta ja nuorille tarjotaan VPK-toimintaa. Huumausaine- ja muun järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvän yhteistyön tavoitteena on kehittää tiedonvaihtoa, paljastavaa toimintaa ja tutkintaa sekä siihen liittyvän oheisrikollisuuden ehkäisemistä. Tullialan yhteistyön tavoitteena on matkustaja- ja tavaraliikenteen sujuvuuden edistäminen, ml. Vihreän linjan tavoitteet, tullimenettelyjen parantaminen ja muun tullialan yhteistyömuotojen edistäminen, laittoman liikenteen estäminen sekä rajaviranomaisten yhteistyömuotojen kehittäminen. Tilastoalan yhteistyön tavoitteena on tilastomenetelmien kehittäminen sekä kansainvälisen vertailtavuuden parantaminen. 11

12 4. PIETARIN KAUPUNKI 1. Ympäristö Yhteistyötä Pietarin kaupungin ympäristökomitean kanssa jatketaan seuraavilla aloilla: ympäristönsuojelualan asiantuntijoiden jatkokoulutus, teollisuuden ympäristöhallintajärjestelmät, ongelmajätehuolto, ympäristötietoisuuden lisääminen sekä yhteistyö suomalaisten kumppanuuskaupunkien ympäristönsuojelusta vastaavien tahojen kanssa. Lisäksi yhteistyössä ympäristökomitean kanssa jatketaan Krasnyj Borin ongelmajätelaitoksen jätteenkäsittelyteknologioiden ja ympäristöseurannan kehittämistä. Yhteistyötä Pietarin vesilaitoksen kanssa jatketaan allekirjoitetun vuosien yhteistyöohjelman mukaisesti tavoitteena Suomenlahden kuormituksen vähentäminen. Yhteistyön tärkeimpiä osa-alueita ovat ympäristönsuojeluinvestoinnit, käytännön hankkeiden tukeminen, Pietarin vesilaitoksen hallinnon, käyttötehokkuuden ja talouden vahvistaminen, kahdenvälinen Twinning-yhteistyö sekä hankevalmistelu ja pienet hankkeet. Yhteistyötä jatketaan Pietarin historiallisesti ja kulttuurisesti arvokkaiden kohteiden viemäröintijärjestelmien korjaamisessa. 2. Sosiaali- ja terveydenhuolto Yhteistyötä jatketaan tartuntatautialalla erityisesti HIV/AIDSin, tuberkuloosin, sukupuolitautien ja virushepatiitin ehkäisyssä ja torjunnassa, hoidon kehittämisessä ja koulutuksessa. Tuberkuloosin torjuntaan liittyvässä yhteistyössä erityistä huomiota kiinnitetään sosiaalisista ongelmista johtuviin riskitekijöihin ja multiresistenttien kantojen lisääntymiseen. Jatketaan yhteistyötä tuberkuloosipotilaiden hoidon kehittämisessä DOTS-ohjelman mukaisesti Pietarin vankeinhoitolaitoksissa. Yhteistyötä jatketaan terveydenhuollon hallinnon alalla sekä julkisten tahojen ja kansalaisjärjestöjen toiminnan koordinoinnissa. Yhteistyötä tehdään perusterveydenhuollon uudistamisessa. Tuetaan päihteiden ja huumeiden vastaista työtä ja päihdehuollon palvelujen kehittämistä. Yhteistyötä tehdään ensihoidon alalla. Erityistä huomiota kiinnitetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen. Yhteistyön tavoitteita ovat nuorten huumeiden käytön ehkäisy ja terveellisten elintapojen edistäminen sekä perhekeskeisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen ja niitä tukevan hallinnon kehittäminen. Jatketaan nuorten leirikoulutoimintayhteistyön kehittämistä. Tärkeänä tavoitteena on edistää työpajatoimintaa nuorten ja vammaisten työllistymisen ja sosiaalistumisen tukena. Kouluterveyskasvatuksessa tavoitteita ovat mm. koululaisten terveellisten elintapojen edistäminen sekä päihteiden käytön ja sukupuolitautien ennaltaehkäisy. 12

13 Jatketaan yhteistyötä vankiloissa olevien huumeriippuvaisten nuorten ja HIVpositiivisten naisvankien psyko-sosiaaliseksi kuntouttamiseksi. Lasten ja heidän perheidensä suojelun alalla jatketaan yhteistoimintaa uusien lapsi- ja perhetyön menetelmien kehittämisessä, lasten heitteillejätön ja kodittomuuden ehkäisyssä, kriisitilanteeseen joutuneiden lasten sosiaalisessa kuntoutuksessa sekä biologisen perheen kanssa tehtävässä työssä. Työtä katulapsien parissa tuetaan tavoitteena ehkäistä lapsityövoiman käyttöä ja edistää sosiaalista kuntouttamista. Kehitysvammaisille lapsille, vammaisille nuorille sekä vammaisten lasten perheille suunnattujen sosiaalipalveluiden uusien muotojen kehittämistä jatketaan. Sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöjen yhteistyötä jatketaan. 3. Liikenne, tietotekniikka ja tietoliikenne Liikennesektorin yhteistyön päätavoitteena on kehittää edelleen yleiseurooppalaista intermodaalista liikennekäytävää nro 9 (Helsinki-Pietari-Moskova) nopeuttamalla liikennettä, parantamalla palveluita, liikenneturvallisuutta sekä vähentämällä hallinnollisia ja muita esteitä Suomen ja Venäjän välisellä rajalla. Yhtenä keinona kuljetusten sujuvoittamisessa on telematiikan käyttö kansainvälisessä liikenteessä, rajanylityksissä, terminaaleissa ja satamissa. Yhteistyötä jatketaan tienrakentamisen ja katujen kunnossapidon sekä kokonaisvaltaisen liikenteen strategisen suunnittelun aloilla. Viestintäsektorin yhteistyössä tavoitteena on tietoyhteiskunnan kehittäminen. 4. Energia ja säteilyturvallisuus Energia-alan yhteistyössä kehitetään toimenpiteitä energiainfrastruktuurin kunnostamiseksi ja modernisoimiseksi, energian käytön tehokkuuden parantamiseksi ja energiansäästön edistämiseksi, vahingollisten päästöjen vähentämiseksi, paikallisten ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi ja energiamarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi. Erityistä huomiota kiinnitetään energian tuotannon ja käytön tehostamiseen asuinrakennuksissa, julkisissa rakennuksissa sekä sähkön ja kaukolämmön siirrossa ja tuotannossa. Mikäli Kioton pöytäkirja astuu voimaan, hyödynnetään yhdessä sen tarjoamia toimintamekanismeja. Yhteistyö suunnataan Luoteis-Venäjän säteilyvalvonnan ja säteilyturvallisuusseurannan parantamiseen sekä alueellisen säteilyonnettomuusvalmiussuunnitelman laadintaan kansainvälisten suositusten mukaisesti. 5. Koulutus ja kansalaisyhteiskunta Yhteistyötä jatketaan kaupungin hallintoelinten toiminnan edelleenkehittämiseksi. Koulutuksella vahvistetaan hallinnollista osaamista yhteiskunnan eri sektoreilla. 13

14 Opetushallinnon alalla jatketaan opetusalan rakenteellisen kehittämisen tukemiseen tähtäävää yhteistyötä ja kartoitetaan yhteistyömahdollisuuksia liittyen mm. työvoiman tarpeiden ennakointiin sekä työntekijöiden ammatillisen koulutuksen ja uudelleenkoulutuksen kehittämiseen. Yliopistoyhteistyötä vahvistetaan eurooppalaisen korkeakoulualueen kehittämiseksi, johon Venäjän liittyminen Bolognan julistukseen antaa yhteisen pohjan. Tuetaan suomalaisten ja venäläisten kansalaisjärjestön omaehtoisen yhteistyön kehittämistä eri toimialoilla. Tavoitteena on parantaa edellytyksiä järjestötoiminnan vakiintumiselle osana demokraattisen yhteiskunnan kehitystä. 6. Muu hallinnon ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Jatketaan viranomaisten välistä yhteistyötä taloudellisen yhteistyön kehittämiseksi. Myös yhteistyötä naisyrittäjyyden edistämiseksi jatketaan. Painopisteisiin kuuluu yhteistyö teknologiasektorilla. Eurorussia-yhteistyön avulla pyritään kehittämään asiantuntijayhteyksiä teknologiapuistojen, alihankintojen ja innovaatioiden suhteen. Yhteistyötä yhteisen yritystoiminnan rahoituksen mahdollistavien rahoitusinstrumenttien kehittämiseksi jatketaan. Yhteistyössä tuetaan paikallishallinnon uudistamista hyvän hallinnon periaatteiden pohjalta. Yhteistyötä oikeusviranomaisten välillä tehostetaan suunnittelemalla yhteisiä ohjelmia ja hankkeita, jotka tukevat demokraattisten oikeusinstituutioiden kehittämistä sekä valtiollisten ja yhteiskunnallisten oikeudellisten rakenteiden vahvistamista. Oikeusalalla kehitetään yhteistyötä Suomen ja Venäjän viranomaisten välillä erityisesti kansainvälistä oikeusapua koskevissa kysymyksissä. Työhallintojen välisessä yhteistyössä pyritään luomaan joustava järjestelmä rajat ylittävälle työvoiman liikkuvuudelle. Yhteistyössä kehitetään kansainvälisiä työvoimapalveluja. Huumausaine- ja muun järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan liittyvän yhteistyön tavoitteena on kehittää tiedonvaihtoa, paljastavaa toimintaa ja tutkintaa sekä siihen liittyvän oheisrikollisuuden ehkäisemistä. Tullialan yhteistyön tavoitteena on matkustaja- ja tavaraliikenteen sujuvuuden edistäminen, ml. Vihreän linjan kehittäminen, tullimenettelyiden parantaminen ja muun tullialan yhteistyömuotojen edistäminen. Tilastoalan yhteistyön tavoitteena on tilastomenetelmien kehittäminen sekä kansainvälisen vertailtavuuden parantaminen. 14

15 5. LENINGRADIN ALUE 1. Ympäristö Vesiensuojeluyhteistyön tavoitteena on Suomenlahden kuormituksen vähentäminen HELCOM:in painopisteiden mukaisesti. Investointihankkeita toteutetaan ensisijaisesti yhdyskuntien viemäröinnin ja jätevedenkäsittelyn kehittämiseksi. Teknisen avun hankkeilla tuetaan vesilaitosten hallinnon, talouden, käytön ja rahoitusvalmiuksien kehittämistä. Tuetaan Pikalevon ja Kirovskin kaupunkien vesihuoltoinvestointeja Pohjoismaiden investointipankin kunnallisen lainahankkeen osana ja edistetään muiden kaupunkien liittymistä hankkeeseen. Tuetaan Viipurin kaupungin jätevesienkäsittelyn kehittämistä paikallisten rahoitusvalmiuksien sallimissa rajoissa. Leningradin alueelle annetaan tarvittavaa tukea nykyaikaisen yhdyskunta- ja teollisuusjätehuollon järjestämisessä. Jatketaan ympäristöviranomaisten välistä yhteistyötä vesiensuojelun ja ympäristöseurannan aloilla. Edistetään maatalouden ympäristönsuojelua. Jatketaan yhteistyötä ympäristökasvatuksen alalla. Luonnonsuojelualalla keskitytään alkuperäisluonnon suojeluun tehostamalla luontoinventointeja sekä tukemalla aktiivisesti nykyisiä suojelualueita ja edistämällä uusien perustamista. 2. Sosiaali- ja terveydenhuolto Yhteistyötä jatketaan tartuntatautien ehkäisyn ja hoidon alalla erityisesti HIV/AIDSin, tuberkuloosin, sukupuolitautien ja virushepatiitin torjunnassa. HIV/AIDS-yhteistyön keskeisiä haasteita ovat HIV-epidemian torjunta, erityisenä kohderyhmänä ruiskuhuumeiden käyttäjät, seksiteitse tapahtuvien tartuntojen torjunta, hoidon kehittäminen sekä koulutusyhteistyö. Tuberkuloosin torjunnassa keskitytään moniresistentin tuberkuloosin hoidon valvontaan ja kehittämiseen sekä vankien tuberkuloosihoidon kehittämiseen. Erityistä huomioita kiinnitetään lasten ja nuorten hyvinvoinnin parantamiseen. Yhteistyön tavoitteita ovat nuorten huumeiden käytön ehkäisy ja terveellisten elintapojen edistäminen sekä perhekeskeisten sosiaali- ja terveydenhuoltopalvelujen ja niitä tukevan hallinnon kehittäminen. Huomiota kiinnitetään ennakoivan työn merkitykseen sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisemisessä. Jatketaan ennaltaehkäisevää päihde- ja huumetyötä ja pyritään vakiinnuttamaan työpajatoimintaa nuorten työllistymisen ja sosiaalistumisen tukena. Yhteistyötä lastensuojelu- ja nuorisotyön alalla jatketaan ja tuetaan vaikeissa olosuhteissa elävien perheiden asemaa. Työtä katulapsien parissa jatketaan tavoitteena ehkäistä lapsityövoiman käyttöä ja edistää sosiaalista kuntouttamista. Yhteistyötä kehitetään vanhusten- ja vammaishuollon alalla sekä tuetaan asunnottomien ja vapautuvien vankien sosiaalista sopeuttamista. 15

16 3. Maa- ja metsätalous Maataloustuotteiden laatua ja ympäristön kannalta kestäviä tuotantomenetelmiä kehitetään ennen kaikkea koulutuksen ja neuvonnan keinoin. Yhteistä työtä ayrshirekarjan parantamiseksi sekä kalatalouden kehittämiseksi jatketaan. Nykyaikaisen suomalaisen teknologian käyttöönottoa kaupallisin ehdoin edistetään. Jatketaan yhteistyötä maataloushallinnon ja lainsäädännön kehittämisessä sekä tarttuvien eläin- ja kasvitautien torjunnassa. Metsätalouden yhteistyön tavoitteena on ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän metsätalouden edistäminen siten, että talousmetsien käytön ja luonnonsuojelun tavoitteet voidaan sovittaa yhteen. Yhteistyö painottuu Luoteis- Venäjän kestävän metsätalouden ja luonnon monimuotoisuuden suojelun kehittämisohjelman kolmannen vaiheen toteuttamiseen. Ohjelman tavoitteena on Venäjän metsäsektorin uudistusprosessin tukeminen. Toiminta keskittyy metsäsektorin koulutuksen kehittämiseen ja metsäorganisaatioiden avainhenkilöstön kouluttamiseen. Yhteistyössä edistetään maanhallintajärjestelmän perustamista. Työssä keskitytään entisten kollektiivitilojen omistajaselvitysten laatimiseen ja mahdollisten yksityistilojen muodostamiseen sekä maa- ja metsätalousmaiden markkinahintaiseen arviointiin. Tavoitteena on luoda kestävä prosessi, jolla omistusoikeudet voidaan laillisesti ratkaista ja rekisteröidä. 4. Energia Energia-alan yhteistyössä kehitetään toimenpiteitä energiainfrastruktuurin kunnostamiseksi ja modernisoimiseksi, energian käytön tehokkuuden parantamiseksi ja energiansäästön edistämiseksi, vahingollisten päästöjen vähentämiseksi, paikallisten ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi ja energiamarkkinoiden toiminnan tehostamiseksi. Toimenpiteistä sovitaan energia-alan federaatiotason, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa ja tarvittaessa myös muiden toimijoiden kuten energiantuottajien kanssa. 5. Ydinturvallisuus Ydinturvallisuuden alan yhteistyötä toteutetaan Leningradin alueella Suomen ministeriöiden, virastojen ja laitosten ja Venäjän federaatiotason ministeriöiden, virastojen ja laitosten kautta. Yhteistyön tavoitteena on parantaa Leningradin ydinvoimalaitoksen turvallisuutta laitoksen teknisten parannusten ja käyttöturvallisuuden lisäämisen avulla. Yhteistyöhön sisältyy myös paloturvallisuuden parantaminen, painelaitteiden ja putkistojen eheyden varmentaminen, turvajärjestelyjen parantaminen sekä turvallisuusanalyysit. Ympäristön säteilymittausjärjestelmän ylläpidon tukea ja kehittämistä jatketaan. Huomiota kiinnitetään myös radioaktiivisten jätteiden käsittelyn ja varastoinnin turvallisuuden parantamiseen. 16

17 6. Liikenne ja tietoliikenne Liikennesektorin yhteistyön päätavoitteena on kehittää yleiseurooppalaista liikennekäytävää nro 9 (Helsinki-Pietari-Moskova) edelleen keskittyen erityisesti Suomen rajaa lähellä olevien keskeisten liikenneyhteyksien, ml. rajanylityspaikat, parantamiseen. Liikenneturvallisuuden kehittäminen on edelleen erityinen painopistealue. Viestintäsektorin yhteistyössä tavoitteena on tietoyhteiskunnan kehittäminen. 7. Koulutus ja kansalaisyhteiskunta Opetusalan yhteistyötä jatketaan 2. asteen ammatillisen koulutuksen ja yleissivistävän peruskoulutuksen rakenteelliseksi ja laadulliseksi kehittämiseksi. Koulutuksella vahvistetaan hallinnollista osaamista yhteiskunnan eri sektoreilla. Erikoistutaan IT-alaan ja liiketoimintaan yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja yritystoiminnan yhteisprojekteissa. Kartoitetaan mahdollisuuksia suunnata yhteistyötä opetuksen laadunohjaukseen liittyviin teemoihin sekä työvoiman tarpeen ennakointiin ja ammatilliseen uudelleenkoulutuksen kehittämiseen. Tuetaan suomalaisten ja venäläisten kansalaisjärjestöjen omaehtoisen yhteistyön kehittämistä eri toimialoilla. Tavoitteena on parantaa edellytyksiä järjestötoiminnan vakiintumiselle osana demokraattisen yhteiskunnan kehitystä. 8. Muu hallinnon ja viranomaisyhteistyön kehittäminen Jatketaan yhteistyötä pienyritystoiminnan kehittämiseksi mm. seuraavissa kysymyksissä: takuut liikepankeille pienyritysten luototuksessa, luottolaitosten ja - osuuskuntien toiminta sekä pienyritysten osallistuminen kilpailuihin julkisista hankinnoista. Pk-yritysten välisiä kontakteja palvelevaa tiedonsaantia ja tietoyhteyksiä edistetään. Tavoitteena on myös parantaa pienyrittäjyyden kehityksen seurantaan käytettäviä tilastoseurantamenetelmiä. Yhteistyötä naisyrittäjyyden edistämiseksi jatketaan. Yhteistyössä tuetaan paikallishallinnon uudistamista hyvän hallinnon periaatteiden pohjalta. Yhteistyötä oikeusviranomaisten välillä tehostetaan tarkoituksena tukea laillisuusperiaatteen noudattamista sekä kehittää edelleen sitä tukevia instituutioita ja rakenteita. Oikeusalalla kehitetään yhteistyötä Suomen ja Venäjän viranomaisten (ml. Pietarissa ja Leningradin alueella toimivat alan viranomaiset) välillä erityisesti kansainvälistä oikeusapua koskevissa kysymyksissä. Työhallintojen välisessä yhteistyössä pyritään luomaan joustava järjestelmä rajat ylittävälle työvoiman liikkuvuudelle. 17

18 Pelastusalan yhteistyö painottuu koulutukseen ja yhteistyöverkostojen luomiseen. Verkostojen luomisella pyritään kehittämään viranomaisyhteistyökulttuuria madaltamalla eri viranomaisten ja toimialojen välisiä rajoja. Yhteistyö kohdistuu keskinäiseen tiedottamiseen hätätilanteiden uhasta tai niiden syntymisestä sekä käytännön avun antamiseen niiden paikallistamisessa ja torjunnassa lähialueilla. Järjestetään yhteistä toimintaa järjestäytyneen rikollisuuden, erityisesti huumausainerikollisuuden torjumiseksi. Tullialan yhteistyötä Leningradin alueella toteutetaan Suomen ministeriöiden, virastojen ja laitosten ja Venäjän federaatiotason ministeriöiden, virastojen ja laitosten kautta Yhteistyön tavoitteena on matkustaja- ja tavaraliikenteen sujuvuuden edistäminen, ml. Vihreän linjan tavoitteet, tullimenettelyiden parantaminen ja muun tullialan yhteistyömuotojen edistäminen, laittoman liikenteen estäminen sekä rajaviranomaisten yhteistyömuotojen kehittäminen. 18