S I S Ä L L Y S L U E T T E L O. 1. Tavoitteet ja periaatteet. 2. Yhteistyön prioriteettialat Elinkeinotoiminta Liikenne ja viestintä

Transkriptio

1 MURMANSKIN ALUEELLA, KARJALAN TASAVALLASSA, PIETARISSA JA LENINGRADIN ALUEELLA TOTEUTETTAVAN SUOMEN JA VENÄJÄN LÄHIALUEYHTEISTYÖN TOIMINTAOHJELMA VUOSIKSI S I S Ä L L Y S L U E T T E L O 1. Tavoitteet ja periaatteet 2. Yhteistyön prioriteettialat 2.1. Elinkeinotoiminta 2.2. Liikenne ja viestintä 2.3. Energia, ml. ydinvoimaloiden turvallinen toiminta 2.4. Maa- ja metsätalous 2.5. Ympäristö 2.6. Sosiaali- ja terveydenhuolto 2.7. Koulutus ja kansalaisyhteiskunta 2.8. Paikallishallinto 2.9. Pelastusala Oikeusasiat ja lainvalvonta 1

2 1. TAVOITTEET JA PERIAATTEET Tämä ohjelma, joka on hyväksytty Suomen ja Venäjän hallitustenvälisen lähialueyhteistyön kehittämisryhmän 12. yhteiskokouksessa 17 marraskuuta 2008 Helsingissä, määrittelee Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen (jäljempänä Suomi ja Venäjä) välisen Murmanskin alueella, Karjalan tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin alueella vuosina toteutettavan yhteistyön yleiset periaatteet, prioriteetit, tavoitteet ja organisoinnin. Suomen ja Venäjän välistä lähialueyhteistyötä Murmanskin alueella, Karjalan tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin alueella sääntelee 20 tammikuuta 1992 allekirjoitettu hallitustenvälinen sopimus, ja sitä toteutetaan muut voimassaolevat kahdenväliset sopimukset sekä Suomen ja Venäjän lainsäädäntö ja maiden kansainväliset velvoitteet huomioon ottaen. Lähialueyhteistyöllä edistetään Murmanskin alueen, Karjalan tasavallan, Pietarin ja Leningradin alueen kestävää taloudellista ja yhteiskunnallista kehitystä sekä vahvistetaan ja kehitetään Suomen ja Venäjän viranomaisten, elinkeinoelämän ja kansalaisten vuorovaikutusta ottaen huomioon molempien sopimusosapuolten edut. Osapuolet lähtevät siitä, että lähialueyhteistyö lujittaa omalta osaltaan olennaisella tavalla Suomen ja Venäjän välisiä hyviä naapuruussuhteita, ja ne aikovat jatkossakin luoda suotuisat olosuhteet sen kehittymiselle. Osapuolet kannattavat lähialueyhteistyön kehittämistä tasavertaisen kumppanuuden pohjalta, ml. hankkeiden valinnan, valmistelun ja toteuttamisen yhteydessä sekä välttämättömässä hankkeiden hallinnoinnissa ja valvonnassa. Osapuolet haluavat toteuttaa hankeyhteistyötä Murmanskin alueella, Karjalan tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin alueella vuosina elinkeinotoiminnan, liikenteen ja viestinnän, energian, ml. ydinvoimaloiden turvallinen toiminta, maa- ja metsätalouden, ympäristön, sosiaali- ja terveydenhuollon, koulutuksen ja kansalaisyhteiskunnan, paikallishallinnon, pelastusalan sekä oikeusalan ja lainvalvonnan alalla. Sopimuspuolet pyrkivät kehittämään monivuotisia ohjelmia yksittäisten hankkeiden tehostamiseksi. Hankkeiden valmistelusta ja toteuttamisesta saatuja hyviä kokemuksia ja tuloksia olisi tarkoituksenmukaista hyödyntää myös muilla Venäjän alueilla. Lähialueyhteistyöhankkeiden menestyksekkään toteuttamisen sekä lähialueyhteistyön kehittämisen tärkeä edellytys on Suomen ja Venäjän alue- ja paikallisviranomaisten kiinteä ja rakentava yhteistoiminta. Osapuolet lähtevät siitä, että lähialueyhteistyöhankkeiden rahoitukseen liittyvistä kysymyksistä sovitaan erikseen. Suomen budjettirahoituksen osalta hankeosallistujat voivat rekisteröidä hankkeensa Venäjän federaation hallituksen alaisessa kansainvälisen humanitaarisen ja teknisen avun komissiossa saadakseen todistuksen siitä, että varat, tavarat ja palvelut kuuluvat vastikkeettoman teknisen avun piiriin, mikä oikeuttaa ne saamaan Venäjän federaation lainsäädännön tarkoittamat verohelpotukset. Hankkeiden valmistelusta Suomessa vastaavat asianomaiset ministeriöt ja virastot yhteistyössä paikallis- ja alueviranomaisten kanssa, Venäjällä toimeenpanovallan paikallis-, alue- ja federaatioviranomaiset toimivaltansa mukaisesti. Lähialuesopimuksen nojalla perustettu hallitustenvälinen lähialueyhteistyön kehittämisryhmä koordinoi lähialueyhteistyötä. Kehittämisryhmän pysyvinä työeliminä toimivat Murmanskin alueen ja Suomen, Karjalan tasavallan ja Suomen, Pietarin ja Suomen sekä Leningradin alueen ja Suomen väliset alueelliset ryhmät, joiden tehtävänä on laatia tämän toimintaohjelman pohjalta 2

3 aluekohtaiset ohjelmat. Aluetyöryhmät valmistelevat ja käsittelevät yhteishankkeita ja seuraavat niiden toteutusta ja tuloksia. Tämän toimintaohjelman toteuttamisen yhteydessä osapuolten on tarkoitus ottaa huomioon mahdolliset Murmanskin alueella, Karjalan tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin alueella toteutettavat monenkeskiset Pohjois-Euroopan yhteistyöhankkeet, kuten hankkeet Barentsin euroarktisen neuvoston, Itämeren valtioiden neuvoston, Arktisen neuvoston ja pohjoisen ulottuvuuden kumppanuusohjelmien sekä Kolarctic, Karelia ja Kaakkois-Suomi - Venäjä ENPI CBC -ohjelmien puitteissa. Osapuolet pyrkivät tällöin välttämään eri hankkeiden päällekkäisyyttä ja tavoittelemaan niiden yhteensovittamista synergiaetujen saavuttamiseksi. Tässä tarkoituksessa sopimuspuolet käyttävät aktiivisesti kehittämisryhmän työjärjestyksessä mainittuja mahdollisuuksia sekä vaihtavat hankkeita koskevia tietoja kiinnostuneiden kansainvälisten järjestöjen ja ohjelmien kanssa, joilla on hanketoimintaa Murmanskin alueella, Karjalan tasavallassa, Pietarissa ja Leningradin alueella. Osapuolet lähtevät siitä, että Suomen ja Venäjän välisen lähialueyhteistyön onnistunut kehittäminen laajentaa myös kansainvälistä yhteistoimintaa Pohjois-Euroopassa hyödyttäen näin sekä Venäjää, erityisesti sen luoteisosia, että Suomea. 2. YHTEISTYÖN PRIORITEETTIALAT 2.1. ELINKEINOTOIMINTA Kehittääkseen elinkeintotoimintaa osapuolet aikovat kiinnittää huomiota pienen ja keskisuuren yrittäjyyden tukemiseen, Suomen ja Venäjän liike-elämän yhteyksien, mukaan lukien aliurakointikäytännön kehittämiseen, informaatio- ja kommunikaatioteknologioiden käyttöönottoon sekä innovaatioyhteistyön kehittämiseen. Suunnitteilla on yhteisiä toimia sellaisten mekanismien kehittämiseksi, jotka tukevat työvoiman liikkuvuutta LIIKENNE JA VIESTINTÄ Liikenneyhteistyössä päätavoitteena on kehittää kuljetusten tehokkuutta sekä logistisia järjestelmiä, ml. sähköiset järjestelmät, ja kuljetusinfrastruktuuria ottaen huomioon kasvavat tavara- ja matkustajamäärät. Tullialan yhteistyötä Suomen ja Venäjän Federaation välillä jatketaan. Tavoitteena on matkustajaja tavaraliikenteen sujuvuuden edistäminen tehokkaan viranomaisyhteistyön ja sähköisten järjestelmien avulla. Osapuolet pyrkivät myös vahvistamaan yhteistyötä maantieliikenteen turvallisuuden parantamiseksi, mm. kehittämällä raskaan liikenteen turvallisuutta Luoteis-Venäjällä E18 - tieyhteydellä. Viestintäsektorin yhteistyössä tavoitteena on tietoyhteiskunnan kehittäminen ENERGIA, ML. YDINVOIMALOIDEN TURVALLINEN TOIMINTA Energia-alan yhteistyö on tarkoitus suunnata tekniseen apuun energiainfrastruktuurin kunnostamiseksi ja modernisoimiseksi nykyaikaisten, myös ympäristöä suojelevien, teknologioiden pohjalta, energiantuotannon tehokkuuden ja energiansäästön edistämiseksi, paikallisten ja uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämiseksi ja ilmaan joutuvien vahingollisten päästöjen vähentämiseksi. 3

4 Ydinvoimaloiden turvallinen toiminta Osapuolten on tarkoitus jatkaa yhteistyötä Leningradin ja Kuolan ydinvoimalaitosten käyttöturvallisuuden parantamiseksi käyttökoulutuksen ja teknisten parannusten avulla sekä säteilyvalvontajärjestelmää kehittämällä ja paloturvallisuutta parantamalla. Huomiota kiinnitetään myös ydinvoimalassa syntyvien radioaktiivisten jätteiden käsittelyn ja varastoinnin turvallisuuden parantamiseen sekä radioaktiivisten materiaalien valvontaan ja kirjanpitoon. Tässä tarkoituksessa on tavoitteena edelleen kehittää suomalaisten ja venäläisten laitosten ja turvallisuusviranomaisten yhteistoimintaa ydinvoiman rauhanomaisen käytön alalla MAA- JA METSÄTALOUS Maatalousalan yhteistyön tavoitteena on edistää nykyaikaista tehokasta maataloustuotantoa, ml. kalatalous, jossa pyritään takaamaan elintarvikkeiden laatu koko tuotantoketjussa ja huomioidaan ympäristönsuojelun näkökohdat, sekä kehittää maatalousyritysten teknologioita ja logistisia järjestelmiä. Tarkoituksena on myös kiinnittää huomiota maataloustuottajien luototusmarkkinoiden edelleenkehittämiseen ja tähän liittyen maanhallintajärjestelmään. Yhteistyötä on tarkoitus jatkaa tarttuvien eläintautien, ml. villieläinten rabieksen ja kalatautien, sekä vaarallisten kasvintuhoojien torjunnassa. Metsätalouden yhteistyön tavoitteena on edistää tehokkaan metsätalouden kehittämistä ja luonnon monimuotoisuuden säilymistä YMPÄRISTÖ Osapuolet kannattavat yhteistyön vahvistamista ympäristökysymyksissä, uusien ekologisten teknisten menetelmien käyttöä ympäristöriskien ehkäisemiseksi, yritysten kannustamista käyttämään uusia ympäristöystävällisiä teknologioita, väestön kiinnostuksen ja tietoisuuden kasvattamista luonnonsuojelu- ja ympäristöasioissa Vesiensuojelu Vesiensuojeluyhteistyön tavoitteena on Suomenlahden kuormituksen vähentäminen kotitalouksien ja teollisuuden jätevesien tehokkaan käsittelyn avulla sekä vähentämällä maa- ja kotieläintaloudesta huuhtoutuvien eloperäisten ravinteiden kuormitusta. Osapuolet ovat kiinnostuneita jatkamaan edelleen kaupunkien jätevedenpuhdistamoiden uudistamisohjelmia ja kehittämään edelleen vesihuoltoa ja pohjaveden käyttöönottoa juomavesitarpeisiin. Osapuolet tutkivat mahdollisuuksia ryhtyä käytännön yhteistyöhön tulvien estämiseksi ja niiden seurausten torjumiseksi. Ympäristöseurannan alan yhteistyö tähtää muun muassa kansainvälisesti vertailukelpoisten Suomenlahden tilaa koskevien tietojen saatavuuden parantamiseen sekä ympäristövalvontaa suorittavien aluelaboratorioiden työn kehittämiseen. Metsiensuojelu Jatketaan ympäristöhankkeita, joissa tavoitteena on selvittää nykyisen suojelualueverkoston kattavuus ja antaa suositukset uusien suojelualueiden perustamiseksi. 4

5 Ilmansuojelu Tarkoituksena on tutkia mahdollisuuksia tämän alan yhteistyöhön ja hankkeiden kehittämiseen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan yhteistyö keskittyy tartuntatautien (erityisesti hiv/aidsin ja tuberkuloosin) ehkäisyyn, terveiden elämäntapojen ja hyvinvoinnin edistämiseen sekä sosiaali- ja terveysalan palvelujen ja hallinnon kehittämiseen, mm. laadukkaan perusterveydenhoidon alalla. Tuberkuloosialan yhteistyössä keskitytään hoitohenkilöstön koulutukseen, laboratoriotoiminnan kehittämiseen sekä lääkkeille vastustuskykyisen tuberkuloosin torjuntaan, ml. vankiloissa. Yhteistyössä pyritään kehittämään toimia lasten ja nuorten terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin kohentamiseksi. Erityisesti painotetaan päihteiden käytön ehkäisyä, jatketaan yhteistyötä terveyskasvatuksessa ja syrjäytymisvaarassa olevien perheiden tukemisessa. Tarkoituksena on edelleen kehittää yhteistyötä, jolla edesautetaan vammaisten mahdollisuuksia työssäkäyntiin ja itsenäiseen elämään. Työterveys- ja työsuojelujärjestelmiä kehitetään tavoitteena työsuojelujärjestelmän kokonaisvaltainen kehittäminen KOULUTUS JA KANSALAISYHTEISKUNTA Korkeakouluyhteistyötä toteutetaan Bolognan prosessin mukaisesti. Suunnitelmissa on osoittaa erityistä huomiota yhtenäisten maisteri- ja muiden koulutusohjelmien kehittämiseen, hallinnointiin, opetuksen laadun varmistamiseen ja korkeakoulujen ammatillisen valmennuksen arviointiin. Tähän liittyen on tarkoitus suunnata yhteishankkeita vahvistamaan liike-elämän ja korkeakoulujen yhteistoimintaa sekä kansainvälistämään korkeakoulujen toimintaa lisäämällä opiskelijoiden, opettajien ja tutkijoiden liikkuvuutta. Tarkoitus on laajentaa korkeakoulujen yhteistyötä innovaatiotoiminnassa sekä ympäristöalan, metsätalouden ja terveydenhoidon opettajien ja asiantuntijoiden koulutuksessa. Jatketaan yhteistyötä koulutuksen ohjausjärjestelmiä, opettajien jatkokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen kehittämistä koskevissa kysymyksissä. Osapuolet panevat merkille kansalaisjärjestöjen tärkeän roolin lähialueyhteistyön kehittämisessä, ml. suomalais-ugrilaisen prosessin kehittäminen PAIKALLISHALLINTO Tämän alan teknisen avun hankkeet suunnataan paikallishallinnon kehittämiseen hyvän hallinnon periaatteiden pohjalta. Yhteistyön tärkeimpiä aiheita ovat kunnallisen hallintojärjestelmän kehittäminen, mm. sosiaali- ja terveydenhuollon ja taloudellisen kehityksen kysymyksissä PELASTUSALA Pelastusalan yhteistyön päätavoite on huolehtia, että pelastuspalveluilla on valmius sujuvaan yhteistoimintaan onnettomuustapauksissa. Pelastusalan yhteistyötä toteutetaan Suomen tasavallan hallituksen ja Venäjän federaation hallituksen välillä vuonna 1994 tehdyn sopimuksen yhteistyöstä onnettomuuksien ehkäisemiseksi 5

6 ja niiden torjumiseksi sekä Suomen tasavallan sisäasiainministeriön ja Venäjän federaation hätätilaministeriön välillä vuonna 2006 tehdyn pöytäkirjan nojalla OIKEUSASIAT JA LAINVALVONTA Lainvalvontaviranomaisten yhteistyö on tarkoitus keskittää rajatylittävien rikosten, kuten laittoman huumekaupan, järjestäytyneen ja muun rikollisuuden torjuntaan tähtäävien toimien yhteensovittamiseksi. Tässä tarkoituksessa kehitetään tietojenvaihtoa ja toteutetaan tarvittavia operatiivisia toimenpiteitä. Oikeusviranomaisten välinen yhteistyö perustuu Suomen ja Venäjän oikeusministeriöiden väliseen 1998 tehtyyn yhteistyösopimukseen sekä sen nojalla toteutettaviin työohjelmiin. Yhteistyötä toteutetaan myös tuomioistuinten ja syyttäjäviranomaisten välillä. Vankeinhoitoalalla kehitetään yhteistyötä mm. koulutuksen alalla ja vaihtoehtoisten rangaistusten kehittämisessä. Yhteistyön puitteissa toteutetaan kokemusten vaihtoa kysymyksistä, jotka koskevat rikosten ja muiden lainrikkomusten ennaltaehkäisyyn tähtäävän valtakunnallisen järjestelmän toimivuutta, korruption torjuntaa, kansalaisille suunnatun oikeusapujärjestelmän järjestämistä, tuomioistuinpäätösten tehokasta toimeenpanoa, sekä yhteistoimintaa siviili- ja rikosasioissa. 6