LAKILUONNOS. 1 luku Yleiset säännökset. 1 Lain tarkoitus. 2 Vammainen henkilö

Transkriptio

1 Sosiaali- ja terveysministeriö Vammaislainsäädännön uudistamistyöryhmä Luonnos kuulemistilaisuuteen LAKILUONNOS 1 luku Yleiset säännökset Tämän lain tarkoituksena on: 1 Lain tarkoitus 1) edistää ja turvata vammaisen henkilön yhdenvertaisuutta ja osallisuutta yhteiskunnassa; 2) ehkäistä ja poistaa esteitä, jotka rajoittavat vammaisen henkilön yhdenvertaisuuden saavuttamista; 3) edistää vammaisen henkilön itsenäistä suoriutumista ja itsemääräämisoikeuden toteutumista; sekä 4) turvata vammaisen henkilön tarpeen mukaiset, riittävät ja laadukkaat palvelut. 2 Vammainen henkilö Vammaisella henkilöllä tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka tarvitsee pitkäaikaisen vamman tai sairauden johdosta välttämättä ja toistuvasti apua tai muuta tukea suoriutuakseen tavanomaisessa elämässä. Tässä laissa tarkoitettuna vammaisena henkilönä ei pidetä henkilöä, jonka toimintakyky on heikentynyt ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) annetun lain 3 :n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla. 3 Soveltamisala ja suhde muuhun lainsäädäntöön Tätä lakia sovelletaan 2 :ssä tarkoitettuun vammaiseen henkilöön. Tämän lain mukaisia palveluja järjestetään, jos vammainen henkilö tai vammaisen lapsen perhe ei saa muun lain nojalla vammaisen henkilön edun mukaisia ja hänen tarpeeseensa nähden riittäviä ja tarpeen mukaisia palveluja.

2 2 Mitä tässä laissa säädetään kunnasta, koskee myös muuta kunnallisten palvelujen järjestämisestä lain nojalla vastaavaa tahoa. 4 Vastuu avun järjestämisestä ja toteuttamisesta Kunnan on huolehdittava siitä, että vammaisille henkilöille tässä laissa tarkoitettu apu järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaisina, kuin kunnassa esiintyvä tarve vaatii. Järjestettäessä vammaisen henkilön tarvitsemaa apua tämän lain mukaisilla palveluilla, on palveluista ja niitä koskevista järjestämistavoista päätettäessä sekä palveluja toteutettaessa otettava huomioon vammaisen henkilön etu, mielipide ja toivomukset. Lisäksi on otettava huomioon palvelusuunnitelmassa määritelty vammaisen henkilön yksilöllinen avun tarve sekä elämäntilanne kokonaisuudessaan. Kunnan on huolehdittava, että tämän lain mukaiset palvelut yhdessä muun lain nojalla järjestettävien palvelujen kanssa muodostavat vammaisen henkilön avun tarpeisiin vastaamisen kannalta tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. 5 Avun tarpeisiin vastaavat palvelut Kunnan on järjestettävä vammaisen henkilön yksilöllisen tarpeen mukaan: 1) henkilökohtaista apua; 2) ohjausta ja valmennusta; 3) asumisen tukea; 4) tukea esteettömän asumisen järjestämiseen; 5) lapsen ja perheen palveluja; 6) päiväaikaista toimintaa; 7) liikkumisen tukea; 8) taloudellista tukea; 9) muita lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarvittavia palveluja. 6 Palvelujen järjestäminen Tähän tulee säännös palvelujen järjestämistavoista (viittaus sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevassa laissa olevaan säännökseen). Jatkovalmistelussa arvioidaan myös ns. henkilökohtaisen budjetoinnin mahdollisuus palvelujen järjestämistapana. 7 Elinolojen ja palvelujen kehittäminen Kunnan on mahdollisuuksien mukaan järjestettävä yleiset palvelut siten, että ne soveltuvat myös vammaiselle henkilölle.

3 3 Kunnan palveluja kehitettäessä on otettava huomioon vammaisten henkilöiden esittämät tarpeet ja näkökohdat. 8 Vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuden edistäminen Kunnan velvollisuudesta edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta sekä velvollisuudesta laatia yhdenvertaisuussuunnitelma säädetään yhdenvertaisuuslain (xxx/20xx) 5 :ssä. Sen lisäksi mitä yhdenvertaisuuslain 5 :ssä säädetään, kunnan on kuultava vammaisia henkilöitä tai heitä edustavia järjestöjä palvelujen suunnittelussa, päätöksenteossa ja toteutuksen arvioinnissa sekä annettava yleistä ja yksilöllistä neuvontaa ja ohjausta, joka edistää vammaisten henkilöiden yhdenvertaista osallistumista ja palvelujen piiriin pääsyä. 2 luku Palvelusuunnittelu ja päätöksenteko (KESKEN, yhteensovitus SHL) 9 Palvelutarpeen arviointi Vammaisen henkilön tarvitsemien palvelujen tarpeen arviointi on aloitettava kiireellisessä tapauksessa viipymättä siten, että henkilön oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon ei vaarannu. Muussa kuin kiireellisessä tapauksessa tarpeen arviointi on aloitettava viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen, kun vammainen henkilö taikka hänen laillinen edustajansa, omaisensa, läheinen tai muu henkilö taikka viranomainen on ottanut yhteyttä sosiaalipalveluista vastaavaan kunnan viranomaiseen palvelujen saamiseksi. Palvelujen tarpeen arvioinnista vastaa työntekijä, jolla on vammaisen henkilön tilanteen edellyttämää laaja-alaista asiantuntemusta ja tarkoituksenmukainen sosiaalihuollon kelpoisuus. Palvelujen tarve on arvioitava yhdessä vammaisen henkilön ja sosiaalihuollon asiakaslain 9 ja 10 :ssä tarkoitetuissa tapauksissa vammaisen henkilön ja hänen laillisen edustajansa taikka hänen omaisensa tai muun läheisensä kanssa. Tarve on arvioitava asiakkaan elämäntilanteen ja olosuhteiden edellyttämässä laajuudessa. Tarpeen arvioinnissa on huomioitava vammaisen henkilön ilmaisema ja kokema tarve sekä hyödynnettävä luotettavia arviointimenetelmiä. Asiakkaalle on selvitettävä sosiaalihuoltolain asiakaslain 5 :n mukaisesti eri toimenpidevaihtoehdot sekä asiakkaan oikeuksiin ja etuun vaikuttavat muut seikat. Tarvetta arvioitaessa on selvitettävä vammaisen henkilön yksilöllisen tilanteen edellyttämässä laajuudessa ja lain tarkoitus huomioon ottaen henkilön toimintakyky ja terveydentila sekä näiden vaikutus hänen suoriutumiseensa asuin- ja toimintaympäristössään. Arvioinnin perusteella on määriteltävä, minkälainen palvelujen kokonaisuus vastaa vammaisen henkilön yksilölliseen avun tarpeeseen huomioon ottaen vammaisen henkilön etu ja elämäntilanne kokonaisuudessaan.

4 4 10 Palvelusuunnitelma Vammaisen henkilön avun tarpeiden sekä niihin vastaamiseksi tarvittavien palvelujen selvittämiseksi ja toteuttamisen suunnittelemiseksi on ilman aiheetonta viivytystä laadittava (sosiaalihuoltolain x :ssä /sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 7 :ssä tarkoitettu) palvelusuunnitelma. Suunnitelmassa on määriteltävä henkilön sosiaalihuollon palvelujen kokonaisuus, joka perustuu avun tarpeiden arviointiin. Palvelujen kokonaisuuden tulee vastata henkilön yksilöllisiin avun tarpeisiin lain 1 :n mukaisen tarkoituksen toteuttamiseksi. Palvelujen tarvetta arvioitaessa ja suunnitelmaa laadittaessa on otettava huomioon vammaisen henkilön kasvusta, kehityksestä sekä toimintakyvyn ja elämäntilanteiden muutoksista aiheutuvat seikat. Suunnitelma ja asiakkaan tarvitsemat tämän lain mukaiset palvelut on mahdollisuuksien mukaan sovitettava yhteen muiden sosiaalipalvelujen ja asiakkaan muiden suunnitelmien, palvelujen ja tukitoimien kanssa. Suunnitelma on tarkistettava, jos vammaisen henkilön tuen tarpeissa tai olosuhteissa tapahtuu muutoksia sekä muutoinkin tarpeen mukaan. 11 Monialainen asiantuntemus Vammaisen henkilön palvelujen tarpeita arvioitaessa ja palvelusuunnitelmaa laadittaessa on käytettävä henkilön yksilöllisiin tarpeisiin nähden tarkoituksenmukaista asiantuntemusta ja osaamista. Myös muiden hallinnonalojen viranomaisten on osallistuttava vammaisen henkilön palvelutarpeiden arviointiin sekä palvelussuunnitelman laatimiseen, jos vammaisen henkilön palvelujen ja tukitoimien tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden järjestäminen sitä edellyttää. Vammaiselle henkilölle voidaan tehdä tämän lain mukaisten palvelujen tarpeen selvittämiseksi lääkärin tai muun asiantuntijan arvio, jos se on välttämätöntä asian selvittämiseksi. 12 Päätöksenteko ja toimeenpano Kiireellisiä palveluja koskeva asia on käsiteltävä ja päätös tehtävä käytettävissä olevien tietojen perusteella viipymättä siten, ettei henkilön oikeus välttämättömään huolenpitoon ja toimeentuloon vaarannu. Muissa kuin kiireellisissä asioissa päätös on tehtävä ilman aiheetonta viivytystä sen jälkeen, kun hakemus on tullut vireille. Päätös on toimeenpantava kiireellisissä tapauksissa viipymättä ja muissa kuin kiireellisissä tapauksissa kuukauden kuluessa siitä, kun vammainen henkilö tai hänen edustajansa on esittänyt palvelua koskevan hakemuksen, jollei asian selvittäminen erityisestä syystä vaadi pitempää käsittelyaikaa tai toimeenpanon viivästymiselle on muu asiakkaan tarpeeseen liittyvä erityinen

5 5 peruste. Päätös on kuitenkin toimeenpantava viimeistään 3 kuukauden kuluessa asian vireille tulosta. Päätöstä tehtäessä on otettava huomioon, mitä edellä tässä luvussa säädetään palvelutarpeen arvioinnista ja palvelusuunnitelmasta. Jos henkilön palvelusuunnitelmaan kirjatusta palvelujen ja tukitoimien kokonaisuudesta poiketaan, on se perusteltava päätöksessä. 13 Vammaisen henkilön osallistuminen Asiakkaan osallistumisesta palvelujen tarpeen arviointiin sekä asiakassuunnitelman laatimiseen säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 8, 9 ja 10 :ssä (tai sosiaalihuoltolain x:ssä). Vammaisen henkilön osallistumisen tukemiseksi on lisäksi: 1) otettava huomioon vammaisen henkilön ikä, elämäntilanne kokonaisuudessaan sekä vammasta tai sairaudesta aiheutuvat toimintarajoitteet; 2) otettava huomioon vammaisen henkilön käyttämä kommunikointikeino tai käytettävä tarvittaessa tulkkauspalvelua; 3) neuvottava ja ohjattava vammaista henkilöä palvelujen tarpeen arviointiin liittyvien selvitysten sekä palvelujen saantiin liittyvien hakemusten tekemisessä. Vammaiselle henkilölle ja tarvittaessa hänen edustajalleen, omaiselleen tai muulle läheiselle on ilmoitettava palvelujen tarpeen arvioinnin sekä palvelujen saantia koskevien hakemusten käsittelyn vireille tulosta. Lisäksi sanotuille henkilöille on ilmoitettava hakemuksen odotettavissa oleva käsittelyaika ja arvio siitä, milloin 12 :ssä tarkoitettu päätös tehdään. 3 luku Vammaisten henkilöiden osallisuutta turvaavat palvelut 14 Henkilökohtainen apu Vammaisella henkilöllä on oikeus saada henkilökohtaista apua silloin, kun hän välttämättä tarvitsee toisen henkilön apua suoriutuakseen tavanomaisessa elämässä. Henkilökohtaisella avulla vastataan vammaisen henkilön yksilöllisen elämäntilanteen edellyttämällä tavalla avun tarpeisiin kotona ja kodin ulkopuolella: 1) päivittäisissä toimissa; 2) työssä ja opiskelussa tai muussa osallisuutta tukevassa toiminnassa; 3) vapaa-ajan toiminnoissa ja sosiaalisessa elämässä; ja 4) yhteiskunnallisessa osallistumisessa. Henkilökohtaisen avun tarkoitus on auttaa vammaista henkilöä toteuttamaan omia valintojaan 1 momentissa tarkoitetuissa toimissa. Henkilökohtainen apu on järjestettävä ja toteutettava siten, että se mahdollistaa vammaisen henkilön itsenäisen suoriutumisen ja itsemääräämisoikeuden sekä osallisuuden ja valinnanvapauden toteutumisen.

6 6 Henkilökohtaista apua on järjestettävä siinä laajuudessa kuin vammainen henkilö sitä välttämättä tarvitsee. Kunta voi järjestää henkilökohtaista apua: 15 Henkilökohtaisen avun järjestäminen 1) korvaamalla vammaiselle henkilölle tai vammaisen lapsen henkilön huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle henkilökohtaisen avustajan työnantajana toimimisesta aiheutuvat kustannukset työnantajan maksettavaksi kuuluvine lakisääteisine maksuineen ja korvauksineen sekä muut kohtuulliset työnantajana toimimisesta aiheutuvat välttämättömät kulut; 2) antamalla vammaiselle henkilölle tai alaikäisen vammaisen henkilön huoltajalle tai muulle lailliselle edustajalle henkilökohtaisen avun hankkimista varten palvelusetelilaissa (569/2009) tarkoitetun palvelusetelin; 3) hankkimalla vammaiselle henkilölle henkilökohtaisen avun palveluja julkiselta tai yksityiseltä palvelujen tuottajalta; tai 4) järjestämällä palvelun itse taikka sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa. Henkilökohtainen apu on järjestettävä vammaiselle henkilölle sopivalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Henkilökohtaisen avun järjestämistapoja voidaan yhdistellä niin, että kokonaisuus vastaa parhaiten vammaisen henkilön avun tarpeeseen ottaen huomioon vammaisen henkilön oma mielipide, elämäntilanne ja etu. Vammaista henkilöä on ohjattava henkilökohtaisen avun käyttämisessä. Edellä 1 momentin 1 kohdan mukaisen järjestämistavan edellytyksenä on, että vammainen henkilö tai vammaisen lapsen huoltaja tai muu laillinen edustaja antaa suostumuksensa työnantajana toimimiseen ja kykenee vastaamaan työnantajavelvoitteista. Vammaista henkilöä tai vammaisen lapsen puolesta työnantajana toimivaa huoltajaa tai muuta laillista edustajaa on ohjattava ja autettava työnantajan velvollisuuksien hoitamisessa. Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuna henkilökohtaisena avustajana ei voi toimia vammaisen henkilön omainen tai muu läheinen henkilö, ellei sitä ole pidettävä vammaisen henkilön edun mukaisena. 16 Ohjaus ja valmennus Vammaisella henkilöllä on oikeus saada ohjausta ja valmennusta silloin, kun hänellä ei ole tavanomaisessa elämässä tarvittavia tiedollisia tai toiminnallisia taitoja. Ohjauksen ja valmennuksen tarkoituksena on vahvistaa ja tukea vammaisen henkilön omia voimavaroja sekä osallisuutta ja itsenäistä suoriutumista edistäviä taitoja.

7 7 Ohjaus ja valmennus voidaan toteuttaa henkilökohtaisena valmennuksena tai ryhmävalmennuksena joko muiden palveluiden yhteydessä tai erillisenä palveluna. Ohjauksen ja valmennuksen määrä, kesto ja toteutustapa määräytyvät vammaisen henkilön yksilöllisten tarpeiden ja elämäntilanteen mukaan. 17 Asumisen tuki Vammaisella henkilöllä on oikeus saada tavanomaisessa elämässä tarvitsemaansa apua tässä tai muussa laissa määriteltyjen palvelujen avulla, jotta hän voi asua tavallisessa asunnossa ja asuinympäristössä. Vammaisella henkilöllä on oikeus saada asunto ja asumiseen tarvittava riittävä apu sosiaalihuoltolain 22 :n 3-5 momentin mukaisena palveluasumisena, jos se on vammaisen henkilön edun mukaista. 18 Tuki esteettömän asunnon järjestämiseen (kesken) Vammaisella henkilöllä on oikeus saada kohtuullinen korvaus asunnon muutostöistä sekä asuntoon kuuluvista välineistä ja laitteista, jos hän tarvitsee näitä toimenpiteitä liikkumisen tai muun itsenäinen suoriutumisen turvaamiseksi vakituisessa asunnossaan. Korvattavia muutostöitä ovat vammaisen henkilön esteettömän liikkumisen ja päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen turvaamiseksi tarvittavat välttämättömät muutostyöt henkilön vakituisessa asunnossa tai sen välittömässä läheisyydessä. Korvattavissa muutostöissä noudatetaan soveltuvin osin valtion asuntolainoituksessa käytettävää laatutasoa. Korvattavia asuntoon kuuluvia laitteita ja välineitä ovat nostolaitteet, hälytyslaitteet tai vastaavat muut asuntoon kiinteästi asennettavat välineet ja laitteet. Kunta voi myös antaa asuntoon kuuluvia välineitä tai laitteita korvauksetta vaikeavammaisen henkilön käytettäväksi. 19 Lapsen ja perheen palvelut Vammaisen lapsen palvelujen tarkoituksena on tukea lasta ikäkauden mukaisissa toiminnoissa sekä turvata lapsen asuminen oman perheensä kanssa ja edistää tämän lain 1 :n tarkoituksen toteutumista. Vammaisen lapsen perheen palvelujen tarkoituksena on tukea vanhempien, huoltajien tai muun lapsen huollosta vastaavan henkilön jaksamista ja perheen päivittäisistä toiminnoista suoriutumista. Palvelujen kokonaisuuden on turvattava lapsen etu sosiaalihuoltolain 32 :n mukaisesti. Sen lisäksi mitä sosiaalihuoltolain 3 luvussa säädetään, vammaisella lapsella on oikeus saada tämän lain mukaisia palveluja niihin tavanomaisen elämän toimintoihin, joita hänen ikäisensä lapset tekevät yleensä itsenäisesti.

8 8 Vammaisen lapsen vanhemmilla, huoltajilla tai muilla lapsen huollosta vastaavilla henkilöillä on oikeus saada sosiaalihuoltolain 3 luvun mukaisia palveluja sekä lyhytaikaista hoitoa vammaiselle lapselle, joka tarvitsee erityistä tai ikäisiinsä verrattuna enemmän apua tai huolenpitoa. Sen lisäksi mitä sosiaalihuoltolain 33 :ssä säädetään, vammaisella lapsella, hänen vanhemmillaan, huoltajilla tai muilla lapsen huollosta vastaavilla henkilöillä on oikeus saada apua palvelun hakemisessa. 20 Lapsen ja perheen palvelujen järjestäminen Vammaisen lapsen ja hänen perheensä palvelut on järjestettävä niin, että ne tukevat lapsen kehitystä ja itsenäistymistä sekä vanhempien, huoltajien tai muiden lapsen hoidosta vastaavien henkilöiden jaksamista. Palvelut on järjestettävä lapsen ja perheen omassa elin- ja toimintaympäristössä. Vammaisen lapsen ja hänen perheensä palvelut voidaan järjestää perhehoitona, jos lapsen asuminen oman perheen kanssa ei ole mahdollista tai lapsen edun mukaista. Jos perhehoidon järjestäminen ei ole mahdollista, lapsen palvelut on järjestettävä pienessä lapsille tarkoitetussa yksikössä. Lapsen asuessa erillään omasta perheestään, on lapsen yhteydenpitoa vanhempiinsa ja muihin läheisiinsä tuettava. 21 Päiväaikainen toiminta Vammaisella henkilöllä on oikeus päiväaikaiseen toimintaan, jos hänen osallistumisensa tukemiseen ei voida vastata heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden sosiaalisesta kuntoutuksesta (xx/20xx) annetulla lailla. Päiväaikaisen toiminnan tarkoituksena on turvata vammaiselle henkilölle osallistuminen säännölliseen ja mielekkääseen toimintaan, joka mahdollistaa sosiaalisen vuorovaikutuksen. Päiväaikaista toimintaa on järjestettävä viitenä päivänä viikossa. Toimintaa voidaan järjestää harvemmin, jos se on vammaisen henkilön yksilöllinen avun tarve sekä elämäntilanne kokonaisuudessaan huomioon ottaen hänen etunsa mukaista. 22 Liikkumisen tuki Vammaisella henkilöllä on oikeus saada liikkumisen tukea, jos hän välttämättä tarvitsee erityistä tukea liikkumisessa ja hänellä on kohtuuttomia vaikeuksia käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Liikkumisen tuen palvelujen kokonaisuuden tarkoituksena on mahdollistaa vammaisen henkilön tavanomaiseen elämään kuuluva liikkuminen, joka liittyy: 1) työssä käymiseen; 2) opiskeluun; 3) työelämävalmiuksia tai osallisuutta edistävään sosiaaliseen kuntoutukseen; 4) päiväaikaiseen toimintaan; taikka

9 9 5) muuhun tarpeelliseen syyhyn. Edellä 2 momentin 1-3 kohtien mukaisia matkoja ovat työ- ja elinkeinoministeriön asetuksessa (1153/2009) tarkoitetulla työssäkäyntialueella tapahtuvat matkat. Muun syyn vuoksi tarpeellisia matkoja ovat vammaisen henkilön asuinkunnan alueella tai toiminnallisilla alueella tapahtuvat matkat. Liikkumisen toiminnallista aluetta arvioitaessa on otettava huomioon vammaisen henkilön yksilöllinen liikkumisen tarve, palvelujen sijainti, julkisen joukkoliikenteen käyttömahdollisuudet ja matkan toiminnallinen tarkoitus. Liikkumisen tuen kokonaisuuden järjestämiseksi vammaiselle henkilölle on tehtävä yksilöllinen selvitys liikkumisen tuen tarpeista palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä. 23 Liikkumisen tuen järjestäminen Vammaisten henkilöiden liikkuminen toteutetaan ensisijaisesti osana esteetöntä ja toimivaa julkista joukkoliikennettä mukaan lukien kutsu- ja palveluliikenne. Julkisen joukkoliikenteen käyttöä on tarvittaessa tuettava ja täydennettävä muilla liikkumisen tuen palveluilla. Kunta voi järjestää liikkumisen tukea seuraavilla toteuttamistavoilla tai niiden yhdistelmillä: 1) yksilöllisillä kuljetuspalveluilla; 2) auton hankkimiseen liittyvällä tuella; 3) muulla taloudellisella tuella liikkumiseen; 4) saattajapalvelulla; tai 5) henkilökohtaisella avulla. Yksilöllisiä kuljetuspalveluja ei järjestetä henkilölle, joka on oikeutettu näihin kuljetuksiin tai niiden kustannusten korvaamiseen muun lain nojalla. 24 Liikkumisen tukeen kuuluvat yksilölliset kuljetuspalvelut Tämän lain perusteella järjestettyjen yksilöllisten kuljetuspalvelujen määrällistä tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon liikkumisen kokonaisuuden tukemiseksi järjestetyt muut palvelut ja tukitoimet sekä henkilön mahdollisuus käyttää julkisia joukkoliikennevälineitä. Edellä 22 :n 2 momentin 1-4 kohdissa tarkoitettuja matkoja on järjestettävä vammaisen henkilön tarpeen mukainen määrä. Muun syyn vuoksi tarpeellisia yksilöllisiä kuljetuspalveluja on järjestettävä vähintään 54 yhdensuuntaista matkaa kolmessa kuukaudessa, jos vammaisen henkilön liikkumista ei voida järjestää muulla tavalla.

10 10 Yksilölliseen kuljetuspalveluun oikeutettujen henkilöiden matkoja voidaan yhdistää toteutettavaksi samalla kulkuneuvolla. Matkojen yhdistely ei saa aiheuttaa kohtuutonta haittaa palveluun oikeutetulle. Kunta voi järjestää yksilölliset kuljetuspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain (733/92) 4 :ssä tarkoitetulla tavalla taikka korvata vammaiselle henkilölle taksilla, invataksilla tai vastaavalla ajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta aiheutuvat kohtuulliset kustannukset. 25 Taloudellinen tuki Vammaiselle henkilölle korvataan kokonaan tai osittain kustannukset, jotka hänelle aiheutuvat muiden kuin terveydenhuollon lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin kuuluvien välineiden, koneiden, laitteiden ja muiden teknisten ratkaisujen hankkimisesta aiheutuvista kustannuksista. Korvausta suoritetaan vammaiselle henkilölle, joka tarvitsee niitä liikkumisessa, viestinnässä, päivittäisissä toimissa kotona tai vapaa-ajan toiminnoissa. Päivittäisistä toiminnoista suoriutumisessa tarvittavien välineiden, koneiden ja laitteiden sekä muiden teknisten ratkaisujen hankkimisesta aiheutuneista kustannuksista korvataan puolet, ellei korvauksen korottamiselle tai alentamiselle ole vammaisen henkilön yksilöllinen avun tarve sekä elämäntilanne kokonaisuudessaan huomioon ottaen erityisiä perusteita. Kustannusten määrä arvioidaan aiheutuvien todellisten kustannusten perusteella. Vakiomalliseen välineeseen, koneeseen, laitteeseen tai muihin teknisiin ratkaisuihin tehdyt vamman edellyttämät välttämättömät muutostyöt korvataan kuitenkin kokonaan. Kunta voi myös antaa välineitä, koneita, laitteita ja muita teknisiä ratkaisuja korvauksetta vammaisen henkilön käytettäväksi. Myönnettäessä vammaiselle henkilölle taloudellista tukea auton tai muun liikkumisvälineen hankintaan otetaan korvausta määriteltäessä huomioon vammaisen henkilön liikkumisen tarve sekä mahdollisuus käyttää muita liikkumisen tuen toteuttamistapoja. Edellytyksenä auton tai muun liikkumisvälineen hankinnasta aiheutuvien kustannusten korvaamiseksi on, että vammasta tai sairaudesta aiheutuva liikkumisvälineen tarve tavanomaisen elämän toiminnoissa on jatkuvaluonteista. 26 Muut palvelut Vammaiselle henkilölle voidaan järjestää muita tämän lain tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia palveluja.

11 11 5 Luku Muutoksenhaku 27 Muutoksenhaku. 28 Muutoksenhaku sosiaalilautakunnan päätökseen. 29 Muutoksenhaku hallinto-oikeuden päätökseen. 6 Luku Muuta 30 Ulosmittauskielto. 31 Asetuksenantovaltuus. 31 Muut puuttuvat pykälät xx Voimaantulo. xx Kumottavat säännökset. xx Siirtymäsäännös.