Satakunnan Kummikoulutoiminnan ja Omat vedet paremmiksi -kampanjan toteutuksen arviointi ja jatkotoimenpiteet VELHO-hankkeessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Satakunnan Kummikoulutoiminnan ja Omat vedet paremmiksi -kampanjan toteutuksen arviointi ja jatkotoimenpiteet VELHO-hankkeessa"

Transkriptio

1 Satakunnan Kummikoulutoiminnan ja Omat vedet paremmiksi -kampanjan toteutuksen arviointi ja jatkotoimenpiteet VELHO-hankkeessa Pyhäjärvi-instituuttisäätiö Henna Ryömä,

2 Sisällys 1 Johdanto Kummikoulutoiminta Kevään 2012 päivät (27.4, 16.5, 21.5, 23.5) Koulut ja luokat Ohjelman sisältö Palaute Syksyn 2012 päivät (31.8, 11.9, 26.9, 3.10) Koulut ja luokat Ohjelman sisältö Palaute Kummikoulupäivien jatko: Kevät Toisen vaiheen kummikoulutoiminnan vesiopetuspaketti Taustat Koulut ja aikataulu Päivän ohjelma Palaute oppilailta ja opettajilta Kehittämisehdotuksia päivän vetäjän näkökulmasta Omat vedet paremmiksi koulutukset Koulutustilaisuudet Toimintamallianalyysi Yhteenveto osallistujamääristä Toteutuneet toimet ja hankesuunnitelman tavoitteet Kummikoulutoiminta Oman vesistön seurantakurssit Tapahtumat ja tilaisuudet Johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet Kummikoulutoiminta Omat vedet paremmiksi vesistöseurantakurssit Tapahtumat ja tilaisuudet

3 1 Johdanto Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla toimiva VELHO-hanke ( ) on edistänyt vesienhoitoa, luonnonhoitoa ja rannikkosuunnittelua monella tasolla ja tavalla. VELHO-hankkeen toteutuksesta on vastannut Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ja hanke päättyy Hankkeen vesienhoito-osion tavoitteena on ollut alueellisten vesienhoitosuunnitelmien ja toimenpideohjelmien toteutuksen käynnistäminen paikallisella tasolla sekä eri toimijoiden yhteistyön tiivistäminen. Lisäksi VELHOhankkeessa on toteutettu muun muassa Kummikoulutoimintaa ja Omat vedet paremmiksi kampanjaa. Kummikoulutoiminnan avulla jalkautettiin vesiensuojeluun, vesivarojen käyttöön ja vedenlaadun tutkimiseen liittyvää opetusta Varsinais-Suomen ja Satakunnan alakouluihin. Omat vedet paremmiksi - kampanjassa toteutetaan kansalaisten omatoimista vesistöseurantaa, jonka avulla on saatu tärkeää tietoa vesistöjen tilasta. Käsillä olevan raportin tarkoituksena on Satakunnassa toteutetun Kummikoulutoiminnan ja Omat vedet paremmiksi -kampanjan tulosten kokoaminen, toiminnan arviointi sekä jatkotoimenpide-ehdotusten esittäminen kummallekin hankekokonaisuudelle. Lisäksi raportissa käsitellään VELHO-hankkeessa tehtyä toimintamallianalyysia. 2 Kummikoulutoiminta Kummikoulutoimintaan luetaan mukaan VELHO-hankkeen organisoima pilotvaiheen kummikoulutoiminta neljään kouluun, sekä VELHO-hankkeen kilpailuttama kummikoulutoiminnan jalkauttaminen eli niin sanottu vesiopetuspaketti 20 kouluun. Opetuskertoja pilotvaiheen kummikouluissa oli vuonna 2012 yhteensä 8 kpl ja vuonna kpl. Yhteensä 11 kpl. Opetuspaketin koulupäiviä oli vuonna 2013 yhteensä 20 kpl. Yhteenveto pilotvaiheen kummikouluihin osallistuneiden oppilaiden määristä on kuvattu taulukossa 1. Taulukossa 2 on kuvattu opetuskertojen määrät vuosina 2012 ja Rauman Freinetkoulu Rauma Tulkkilan koulu Kirkonkylän ala-aste Huhdan koulu Kokemäki Pomarkku Eurajoki Yhteensä Taulukko 1. Pilotvaiheen kummikoulupäivien (ei toisen vaiheen vesiopetuspaketti) ajankohdat, koulut ja osallistujamäärät. Osallistujia yhteensä

4 Opetuskertojen määrät Osallistujamäärä Yhteensä Taulukko 2. Kummikoulujen opetuskertojen ja osallistujien määrät vuosittain. Näiden lisäksi kummikoulutoiminnan toisen vaiheen vesiopetuspaketin koulupäiviä oli 20 kpl, joissa osallistujamäärät on esitetty kappaleessa 3.2. Vesiopetuspakettiin osallistui yhteensä 548 oppilasta. Yhteensä kummikoulupäivissä on ollut mukana 943 oppilasta. 2.1 Kevään 2012 päivät (27.4, 16.5, 21.5, 23.5) Kummikoulupäivien ohjelman toteuttajiksi kilpailutettiin Varsinais-Suomen puolella Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus VALONIA. Satakunnassa ohjelmien runkona käytettiin VALONIAn 2011 pitlotvaiheen päivissä tehtyä runkoa ja varsinaisesta materiaalista osa tehtiin itse VELHOhankkeessa ja osaksi käytettiin VALONIAn tekemää materiaalia. Koulupäivien ryhmien ohjauksesta vastasivat Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutista ja Kati Saarni VELHO-hankkeesta. Toukokuussa 2011 oli lehtijuttu vesistötarkkailukoulutuksessa Länsi-Suomi-lehdessä. Lehdessä mainittiin, että Satakunnassa on alkamassa kummikoulutoiminta. Jutun perusteella ilmoittautui mukaan Rauman seudulta Rauman Freinet-koulu, Eurojen Huhdan koulu, Lapijoen koulu Eurajoelta, Syvärauman koulu Raumalta, Rikantilan koulu Eurajoelta sekä Kepolan koulu Köyliöstä. Näistä vain kaksi ensiksi ilmoittautunutta pystyttiin ottamaan mukaan kokeiluun. Tulkkilan koululla oli aiemmin käyty pitämässä Kokemäenjoki-tunti, ja koulua pyydettiin mukaan kummikoulutoimintaan. Myös Siikaisten ala-astetta pyydettiin mukaan, mutta he peruivat osallistumisen myöhemmin. Vesistöalueelta löytyi korvaava koulu, Pomarkun Kirkonkylän koulu. Valintakriteerinä toimi koulujen sijainti lähellä vesistöä sekä koulujen halukkuus lähteä mukaan. Kouluja valittiin yksi vesistöaluetta kohti. Pyhäjärvi-instituutti tuli mukaan kummikoulutoimintaan, kun koulujen valinta oli jo tehty Koulut ja luokat 1. Rauman Freinetkoulu, Rauma, luokat 4-6, yhteensä 50 oppilasta 2. Tulkkilan koulu, Kokemäki, 4. luokat, yhteensä 39 oppilasta 3. Kirkonkylän ala-aste, Pomarkku, luokat 4-5, yhteensä 44 oppilasta 4. Huhdan koulu, Eurajoki, luokat 3-6, yhteensä 19 oppilasta Resurssit sovittiin koulujen kanssa erikseen. Raumalla oli mukana iso ryhmä, joten tehtävärasteja oli enemmän kuin muissa kouluissa. Toiveena oli saada muutama opettaja ryhmien mukaan, jotta rasteilla voi olla aina aikuinen ohjaamassa toimintaa Ohjelman sisältö Ohjelmaa toteutettiin sen mukaan, kuinka hankalan tai pitkän matkan päässä ulkona suoritettavien vesistötehtävien rantapaikat olivat. Päivä aloitettiin luennolla (noin 30 min), jossa esiteltiin lyhyesti VELHO-hanke, Pyhäjärvi-instituutti ja tulevan kummikoulupäivän ohjelma sekä käytiin läpi vedenkiertokulku PowerPoint-esityksenä ja katsottiin Internetistä tarkemmin koulun sijainti ja lähivesistö kartalla. Lisäksi puhuimme vesiensuojelusta ja kyselim- 4

5 me vapaamuotoisesti oppilailta erilaisia vesiensuojeluaiheisia kysymyksiä. Raumalla katsoimme vielä You- Tubesta Tuntematon Selkämeri dokumenttipätkän (8 min). Tämän jälkeen kolmessa koulussa aloitimme sisätehtävillä ja koulupäivä päättyi rannalle ulkotehtävien jälkeen. Ainoastaan Pomarkussa teimme toisinpäin eli olimme ensin rannalla ja loppupäivän sisällä. Kummikoulupäivän ohjelmarunko oli joustava ja tehtävät voitiin suorittaa koulun toiveiden ja mahdollisuuksien mukaan. Rantapaikkoina toimivat 1. Rauman Freinetkoulu pyörämatkan päässä oleva Otanlahden ranta (meri) 2. Tulkkilan koulu bussimatkan päässä oleva joen ranta (Kokemäenjoki) 3. Kirkonkylän koulu kävelymatkan päässä oleva joen ranta (Pomarkunjoki) 4. Huhdan koulu bussi/koulutaksimatkan päässä oleva opettajan piha/ranta (Eurajoki) Oppilaat jaettiin kolmeen ryhmään (Raumalla viiteen) ja tehtävien suoritusaika oli n minuuttia per ryhmä. Yhdessä koulussa teimme ensin sisätehtävät ja tämän jälkeen siirryimme ulos. Ryhmät sisällä: 1. Vedenkiertokulkupeli: suoritettiin peliä, jossa vesi (eli vesipisara) kiersi ympäri nostettujen korttien ohjeiden mukaan taululla. 2. Ravintoketju: Ensin keskusteltiin, mitä eliöitä veden alla asustaa. Sitten käytiin läpi vedenalaista ravintoverkkoa. Lopuksi leikittiin ravintoverkkoleikkiä, jossa kaikki aloittivat olemalla ravinteita ja kivipaperi-sakset -menetelmällä nousivat ravintoketjussa ylemmälle tasolle. Leikin jälkeen keskusteltiin, että mitä se oikeasti tarkoittaisi, jos vedessä ei enää olisi jotain ravintoverkon osaa. 3. Hyönteisten tutkiminen: Pomarkussa tutkittiin vedestä/rantaluonnosta kerättyjä eläimiä määrityskaavioiden ja ötökkäkirjojen avulla. Muissa kouluissa tutustuttiin määrityskaavioiden ja ötökkäkirjojen avulla rannalta mahdollisesti löytyviin ötököihin. Ohjaaja antoi ötökän nimen ja oppilaat etsivät sen kirjoista ja näyttivät muillekin, miltä kyseinen ötökkä näyttää. 4. Raumalla täytettiin heti alkuluennon jälkeen Vastuumme Selkämerestä -paperi, jossa oli rasti ruutuun vesistönsuojelutekoja. Lopuksi laskettiin pisteet ja katsottiin, kuka on Selkämeren ystävä ja kenellä on vielä petrattavaa. Kaikki tekivät tehtäväpaperin ennen ryhmiin jakoa. 5. Raumalla tehtiin Kiitos vedelle -maalaus. Taustalla soi vesimusiikkia ja oppilaat maalasivat eiesittävän teoksen. Maalaukset kerättiin mukaan myöhemmin mahdollisesti tehtävää näyttelyä varten (tai kuvitusta). 6. Raumalla tehtiin myös Jalanjälkipolku. Piirrettiin pareittain omat jalanjäljet paperille, revittiin/leikattiin ne irti, ja toiseen jalanjälkeen kirjoitettiin, mitä tekee jo nyt vesiensuojelun hyväksi; toiseen, mitä aikoo tulevaisuudessa tehdä. Kaikista jalanjäljistä muodostettiin polku, joka valokuvattiin. Polun voi kiinnittää esim. koulun ruokalan seinälle mutkittelemaan. Tätä polkuajatusta tulemme varmaan käyttämään syksyn kummikoulupäivissä muissa kouluissa. Ruokailun jälkeen siirryimme 3 koulussa ulos rannalle, jossa ryhmät tekivät tehtäviä, joiden suorittamiseen ryhmillä oli aikaa noin minuuttia. Oppilaat jaettiin jälleen kolmeen ryhmään, Raumalla neljään. Ryhmät ulkona: 1. Vesistötarkkailijat: täytettiin lomakkeen avulla tietoja vesistöstä. Tarkkailtiin mm. hajua, väriä, sameutta, ph:ta ja näkösyvyyttä sekä kirjattiin ylös näkyykö rannalla rehevöitymisen merkkejä tai rehevöitymisen aiheuttajia. Lomakkeet kerättiin talteen mahdollista kevään tehtävää varten, jotta voidaan vertailla onko vesistössä tapahtunut muutoksia syksyn ja kevään välillä. 5

6 2. Hyönteistutkijat: oppilaat keräsivät erilaisten haavien avulla rantaluonnossa ja vedessä eläviä hyönteisiä lisätutkimuksia varten. Oppilaat saivat tarkkailla vettä mm. vesikiikarin avulla sekä hyönteisten tarkkailuun käytettiin luuppeja leikki: maastoon ripustettiin roikkumaan 36 vesiaiheista tehtävää, jotka oppilaat suorittivat noppaa heittämällä. Nopan silmäluku laskettiin leikin aikana aina yhteen ja edettiin sen mukaan. 36-leikissä mm. tunnistettiin kaloja, ilmansuuntia ja merimerkkejä, tehtiin vesiaiheisia runoja, havainnoitiin vesilintuja ym. 4. Roskia rannalla (Rauma): Oppilaat keräsivät pareittain roskia rannalta. Ne kerättiin yhteen paikkaan ja lajiteltiin, mitä roskia löytyi. Valittiin muutama roska, jota tutkittiin tarkemmin tehtäväpaperin avulla (mikä roska oli ollut, mistä se oli mahdollisesti rannalle tullut, ym). Tehtävät on koottu VELHOn www-sivuille: Palaute Heti kummikoulupäivän loputtua kyselimme palautetta sekä oppilailta että opettajilta. Kouluissa suullisesti saatu palaute oli positiivista ja lähes kaikki oppilaat olivat innokkaita osallistumaan tehtävien suorittamiseen. Kirjallinen palaute kysyttiin ennen syksyn kummikoulupäiviä. Kaikki koulut olivat innokkaita jatkamaan kummikoulupäiviä. Syksyn kummikoulupäivien teemaksi sovittiin Ihminen ja vesi. Myös syksyn kummikoulupäivissä päätettiin hyödyntää mahdollisuuksien mukaan VA- LONIAn tekemää materiaalia. Syksyn kummikoulupäivien sopiminen jäi syksyyn, koska lukujärjestykset valmistuvat vasta elokuussa. 2.2 Syksyn 2012 päivät (31.8, 11.9, 26.9, 3.10) Syksyn kummikoulupäiviä jatkettiin samoissa kouluissa kuin kevään 2012 aikana pidetyissä kouluissa. Oppilaat (ja oppilasmäärät) olivat osassa kouluista eri kuin keväällä, koska luokka-asteet pysyivät samoina Koulut ja luokat 5. Rauman Freinetkoulu, Rauma, luokat 5-6, yhteensä 28 oppilasta 6. Tulkkilan koulu, Kokemäki, 5. luokat, yhteensä 39 oppilasta 7. Kirkonkylän ala-aste, Pomarkku, luokat 5-6, yhteensä 48 oppilasta 8. Huhdan koulu, Eurajoki, luokat 3-6, yhteensä 24 oppilasta Resurssit sovittiin koulujen kanssa erikseen. Joka koulussa myös opettajat olivat mukana toteuttamassa teemapäivää (lähinnä järjestyksenvalvojina ja rastiohjaajina). Syksyn kummikoulupäivät olivat lyhyempiä kuin keväällä (kouluille ei sattumalta sopinut juuri sovittuina päivinä pidempää aikaa), joten koko ajateltua ohjelmaa ei ehditty toteuttamaan päivän aikana Ohjelman sisältö Syksyn teemana oli Ihminen ja vesi, joten vesistön äärellä tehtävät rastit eivät olleet välttämättömiä vaan kaikki saatiin tarvittaessa suoritettua koululla. Päivä aloitettiin kertomalla lyhyesti VELHO-hankkeesta, Pyhäjärvi-instituutista ja tulevan kummikoulupäivän ohjelmasta sekä katsoimme Internetistä Pullovesi on turhaa videopätkän: (8 min). Videon katsomisen jälkeen keskustelimme vielä pullovedestä. 6

7 Tämän jälkeen aloitimme sisätehtävillä ja koulupäivä päättyi rannalle ulkotehtävien jälkeen. Ainoastaan Eurajoella emme menneet lainkaan vesistön ääreen, koska Eurajoen vesi oli käyttökiellossa. Rantapaikkoina toimivat 5. Rauman Freinetkoulu pyörämatkan päässä oleva Otanlahden ranta (Itämeri) 6. Tulkkilan koulu kävelymatkan päässä oleva joen ranta (Kokemäenjoki) 7. Kirkonkylän koulu kävelymatkan päässä oleva joen ranta (Pomarkunjoki) 8. Huhdan koulu rannalle ei menty Eurajoen veden käyttökiellon vuoksi (Eurajoki) Oppilaita ei tällä kertaa jaettu ryhmiin vaan kaikki tehtävät tehtiin yhdessä. Tämä osaltaan vaikutti siihen, että kaikkia suunniteltuja tehtäviä ei ehditty toteuttamaan. Tehtävien suoritusaika oli n minuuttia. Tehtävät sisällä: 7. Maailman vesivarat oppilaat täyttivät lasipurkkeja havainnollistaakseen puhtaan käyttöveden määrän maapallolla: ohjeet löytyivät Internetistä: Google ja kirjoittamalla hakusanoiksi piilovesi Valonia. 8. Puhdas käyttövesi - Maailmankartta ja vedenkulutusmääriä/hlö/vrk kuvaavat vesipisarat tietyille maille, pisaroiden takana maiden nimet ja vedenkulutusmäärät. Lisäksi keskusteltiin puhtaan veden merkityksestä. 9. Käsipesu (ja vuotava vesihana) mitattiin käsienpesuun kulunut vesimäärä sulkematta vesihanaa välillä ja otettiin käsienpesuun kulunut aika. Sopiva oppilasmäärä tehtävälle max. 5 hlö. Vuotavaa vesihanaa emme ehtineet tehdä, mutta ajatuksena oli laittaa hana tiputtamaan esim. minuutin ajaksi ja sen jälkeen mitattaisiin kulunut vesimäärä. Lopulta laskettaisiin hukkaan mennyt vesi viikossa, kuukaudessa ja vuodessa. Tarvittaessa olisimme voineet laskea, mitä tämä hukkaan heitetty vesi olisi maksanut (Koko maan keskiarvo veden hinnasta rivi- ja kerrostaloissa vuonna 2012 on kylmän veden osalta 3,96 /m3 ja lämpimän veden osalta 8,36 /m³, lisätietoa: Piilovesi valmiiksi tehdyt piilovesi-tuotekortit, joista oppilaat arvioivat tuotteiden oikeita piilovesimääriä ja yrittivät saada tuotteet järjestykseen pienimmästä suurimpaan vesituhlariin. 11. Vesistö-Alias, rollup-versio, testattiin Porissa SuomiAreenan kansalaistorilla kolmena päivänä ja se toimi mainiosti. Pelissä selitetään Itämereen ja vesistöihin liittyviä sanoja. Oppilaat jaettiin kahteen eri joukkueeseen ja yksi oppilas joukkueesta vuorollaan selitti muulle joukkueelle kortissa olevaa vesi-sanaa. Oikeasta vastauksesta sai kiinnittää roll up vuotaan oman joukkueen värisen vesipisaran (vihreä tai sininen), johon oli kirjoitettu jokin vesiensuojeluteko. Eniten pisaroita kerännyt joukkue voitti. Vesistö-Aliakseen olisi voinut varata enemmänkin aikaa, koska se oli erittäin pidetty. 12. Huussivisa annettiin tehtäväpaperit opettajalle ja oppilaat tekivät ne myöhemmin. Ruokailun jälkeen siirryimme ulos rannalle, Eurajoella koulun pihalle, jossa oppilaat tekivät tehtäviä, joiden suorittamiseen oli aikaa noin minuuttia. Oppilaita ei ulkonakaan jaettu ryhmiin vaan kaikki toimivat yhdessä. Tehtävät ulkona: 5. Ravinnehippa Alustetaan peliä kertomalla vedessä olevista ravinteista ja vedenpuhdistuksesta. Kaikki ravinteet eli tässä tapauksessa kiinniotettavat fosfori-oppilaat lilluvat vedessä. Pelissä on muutama rautayhdistesaostaja, jotka ovat kiinniottajia. Kun rautayhdiste koskee fosforia, se alkaa 7

8 laskeutua pohjaan ja jää sinne kyykkyyn. Toinen fosfori voi tulla pelastamaan saostuneen fosforin siten, että käy halaamassa saostunutta, jolloin "hapettomassa tilassa" fosfori pääsee vapautumaan takaisin veteen. Peli loppui, kun kukaan ei enää jaksa juosta tai kun kaikki fosforit on saatu saostettua. 6. Vedenkulutus Täytetään rannalla 15 ämpäriä vedellä, joka kuvaa suomalaisten keskimääräistä vedenkäyttöä 155 l/vrk/hlö. Oppilaat miettivät tavallista koulupäiväänsä ja pohtivat, mihin kaikkeen vettä kuluttavat päivän mittaan (kuten hammaspesu, vessan huuhtelu, suihku, astioidenpesu, ym.). Mukana oli vedenkäyttömäärätaulukko. 7. Punakaali-pH - tehty valmiiksi, "resepti" annettiin opettajalle. Testattiin punakaalilla veden happamuutta tai emäksisyyttä, ja testattiin liuoksen värimuunnosta lisäämällä veteen etikkaa ja emäksistä pesuainetta. (Tämä tehtävä ehdittiin tehdä vain Eurajoella). 8. Sinilevä/levätesti - vesinäytteet rantavedestä, sinileväohjeistus. Sinileväohjeistus annettiin suullisesti, mutta ei ehditty tehdä. Myöskään Levävahti-sovellukseen emme ehtineet tutustua. 9. Öljyonnettomuus oli varalla, jota emme ehtineet tehdä. Ajatuksena oli demonstroida öljyonnettomuus ( > sivu 22 ja kertoa Itämeren haavoittuvuudesta ja siitä, mitä kaikkea se tarkoittaa, jos öljyonnettomuus tapahtuu. 10. Jätevedenpuhdistamo oli varalla, jota emme ehtineet tehdä. Ajatuksena oli tehdä demonstraatio jätevedenpuhdistuksesta, tosin ilman kemikaaleja: Tehtävät on koottu VELHOn www-sivuille: Palaute Heti kummikoulupäivän loputtua kyselimme palautetta sekä oppilailta että opettajilta. Kouluissa suullisesti saatu palaute oli positiivista ja lähes kaikki oppilaat olivat innokkaita osallistumaan tehtävien suorittamiseen. Kevääksi toivottiin kummikoulupäivien jatkoa. 2.3 Kummikoulupäivien jatko: Kevät 2013 Kaikki koulut olivat innokkaita jatkamaan kummikoulupäiviä. Kummikoulujen toteutustavaksi keväällä 2013 sovittiin luokkaretki-tyyppinen retki. Tarkoitus olisi vierailla vesiensuojeluun liittyvällä kohteella. Pomarkun koulun toiveena oli tutustuminen Porin jätepuhdistuslaitokseen, muut koulut eivät toivoneet heti mitään tiettyä kohdetta. Ajatuksia heitettiin niin vesilaitoksesta kosteikkoihin. Keväällä 2013 asiaan palattiin ja retkikohteita selvitettiin. Rauman Freinetkoulun kanssa päädyttiin retkeen Pyhäjärven rannalle ja Pyhäjärvi-instituuttiin. Retki järjestettiin ja Freinetkoululaiset saapuivat paikalle bussilla. Päivä alkoi Pyhäjärvi-instituutin tiloissa taloja lähiruokaesittelyllä. Matkaa jatkettiin Pyhäjärven rannan suuntaisesti kulkevalle luontopolulle, jota pitkin kuljettiin aina Hiittenkarin kärkeen saakka. Matkan varrella pysähdyttiin syömään eväitä ja grillaamaan makkaraa sekä täytettiin luontohavaintolomaketta. Luontoretkellä nähtiin joutsenia, ensimmäinen valkovuokko, harmaapäätikka ja käpytikka sekä tutustuttiin luontopolun tauluihin ja keskusteltiin mm. geokätköilystä. Ihan ilman kastumistakaan ei selvitty, kun innokkaimmat kävivät tutustumassa Pyhäjärveen liian syvällä. Eurajoen Huhdan koulun kanssa retkeiltiin myös Pyhäjärvi-instituutin maastossa vastaavalla ohjelmalla. 8

9 Pomarkun koulun kanssa suunniteltu retki jätevedenpuhdistuslaitokseen kariutui jätevesilaitoksen tiukkoihin vierailukäytäntöihin ja heidän kanssaan retkeiltiin Porin Kirjurinluodossa Kirjurinluodossa kuljettiin luontopolkua, tehtiin tehtäviä ja tarkkailtiin luontoa sekä vietettiin aikaa leikkipuistossa. Kokemäen Tulkkilan koulun kanssa yritettiin löytää sopivaa retkikohdetta, mutta sitä ei löytynyt, joten retki jäi toteuttamatta. 3 Toisen vaiheen kummikoulutoiminnan vesiopetuspaketti 3.1 Taustat Kummikoulutoiminann vesiopetuksen opetuspäivät toteutettiin osana VELHO-hanketta (Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla). Hanke kilpailutti vesiopetuspaketin toteutuksen keväällä Kilpailutuksen voitti Satakunnan osalta Pyhäjärvi-instituutti. Vesiopetuspäiviin sisältyi 20 opetuspäivää Satakunnan alueella siten, että kultakin vesistöalueelta valittiin vähintään neljä kohdekoulua. Koulujen valinta tehtiin yhdessä VELHO-hankkeen suunnittelijan Kati Saarnin kanssa. Pyhäjärvi-instituutista koulupäivien suunnittelusta ja toteutuksesta vastasi suunnittelija Henna Ryömä, joka oli ollut jo mukana pilot-vaiheen kummikoulupäivien toteutuksessa ja opetusmateriaalin kehittämisessä. Opetuspäivät suunnattiin luokkalaisille. Opetusmateriaalina käytettiin Omat vedet paremmiksi - kampanjan pilot-vaiheen kummikoulutoiminnan materiaalia. Opetuspaketin materiaalit ovat kaikkien käytettävissä nettisivulla: Lisäksi valmis materiaali on lainattavissa Porin kaupungin ympäristövirastosta (yhteyshenkilö Heli Välimaa). 3.2 Koulut ja aikataulu Valitut koulut ja toteutuneet aikataulut on esitetty seuraavissa taulukoissa (taulukko 3 ja 4): Pvm. Koulu Kunta Oppilaita Vesikohde Yhteyshenkilö Lapijoen koulu Eurajoki 35 Satoi, sisällä Marja-Leena Heininen 2.5. Luvian peruskoulu Luvia 37 Selkämeri Kirsi Piittala 6.5. Honkilahden koulu Eura 26 Koskeljärvi Merimaija Heino Ruskilan koulu Nakkila 22 Kokemäenjoki Päivi Lahtinen Söörmarkun koulu Pori 19 Oja Jari Säikkö Euran kirkonkylän koulu Eura 29 Pyhäjärvi Terhi Seilo Pihlavan koulu Pori 29 Selkämeri Jorma Myllymäki Huovinrinteen koulu Säkylä 21 Pyhäjärvi Merja Ääri Kantin koulu Karvia 11 Karvianjoki Marjo Yliluoma Sallilan koulu Huittinen 29 Loimijoki Veli-Matti Laine Taulukko 3. Kevään 2013 vesiopetuskoulut. 9

10 Pvm. Koulu Kunta Oppilaita Vesikohde Yhteyshenkilö Mäntyluodon koulu Pori 45 Selkämeri Tuija Hannuksela Hongon koulu Honkajoki 29 Oja Arto Ala-Hannula 3.9. Rikantilan koulu Eurajoki 12 Lutanjärvi Minna-Mari Kares 4.9. Kankaanpään keskustan koulu Kankaanpää 20 Ruokojärvi Pekka Hynninen 5.9. Lapin koulu Rauma 30 Patolampi Matti Heinilä 6.9. Enäjärven koulu Pori 42 Kokemäenjoki Marja Kaanaa Vasaraisten koulu Rauma 23 Vähäjärvi Kalle Uusitalo Kaarisillan koulu Pori Kokemäenjoki Petri Suni Herttuan koulu Pori 19 Koulun pihalla Mervi Tervaselkä Porin Steinerkoulu Pori 40 Kokemäenjoki Jonna Puska Taulukko 4. Syksyn 2013 vesiopetuskoulut. Yhteensä kevään ja syksyn kouluissa oli mukana 548 oppilasta. Valintakriteerinä toimivat koulujen sijainnin lisäksi koulujen halukkuus osallistua vesiopetukseen. Opetuspäivät oli suunnattu luokkalaisille. Kouluille lähetettiin sähköpostitse tieto mahdollisuudesta osallistua vesiopetukseen. Sähköposti lähetettiin Vastauksia saatiin 30 kpl. Koulujen kanssa sovittiin erikseen käytettävissä olevasta ajasta, toteutuspaikasta, oppilasmäärästä, käytettävissä olevien aikuisten määrästä ja päivän sisällön rakenteesta. Jokaisessa koulussa opettajat osallistuivat koulupäivään joko pitämässä yllä järjestystä tai rastivahteina. Opettajat opastettiin rasteille päivän aikana. Kouluille lähetettiin infokirje, jonka koulut halutessaan voivat kopioida koteihin tiedoksi. Infokirjeitä räätälöitiin päivän ohjelman mukaan. Esimerkiksi, oltiinko menossa veden äärelle vai ei. 3.3 Päivän ohjelma Käytännössä päivän ohjelma rakentui seuraavista opetuskokonaisuuksista: (Palikoiden arvioidut kestot on esitetty suluissa kunkin ohjelmapalan yhteydessä.) Missä vesi piileksii? Lasipurkeilla havainnollistamalla mietittiin, missä vettä on: järvissä, joissa, meressä, puroissa, lätäköissä jne. Yksi purkki kuvasi koko maailman vettä, toinen purkki maailman makeaa vettä, josta otettiin erilleen jäätiköt ja kaikki juomakelpoinen vesi. Yhdessä oppilaiden kanssa pohdittiin, mihin puhdasta vettä käytetään kotona? Koulussa? Harrastuksissa? (Palikan kesto noin 10 min.) Maailman vedenkulutusta havainnollistettiin sijoittamalla erikokoisia pisaroita maailman kartalle. Pisaroiden koko kuvasi sitä juomakelpoisen veden määrää, minkä yksi ihminen kyseisessä maassa kulutti vettä päivittäin. Pisaroiden avulla pohdittiin veden kulutusta. Missä kulutetaan paljon? Miksi? Missä vähän? Miksi? Kuinka paljon yksi suomalainen kuluttaa vettä vuorokaudessa? (Palikan kesto noin 20 min.) 10

11 Edellä olevien pakettien pohjalta käytiin läpi sitä, mihin vettä vuorokauden aikana kuluu ja kuinka paljon. Pohdinnassa lähdettiin aamusta hampaiden pesusta ja päädyttiin iltaan ja suihkussa käyntiin. Mietittiin myös, miten vettä voidaan säästää ja kuinka paljon esimerkiksi peseytymiseen kuluu vettä? Miten voimme veden kulutukseen vaikuttaa? (Palikan kesto noin 10 min.) Seuraava tunti käytettiin rastipohjaisiin tehtäviin, joissa oppilaat jaettiin yleensä kolmeen ryhmään. Yksi ryhmä tutki ötököitä kirjallisuudesta ja valokuvista käyttäen apuna ötökkäpolkua. Polun avulla laskettiin jalkoja, pohdittiin siipiä ja kuorta ja yritettiin löytää oikea laji. Ötökkäkirjat oli lainattu Euran kirjastosta. Toisena rastina oli veden kiertokulkuleikki, jossa vesipisara seikkaili Rauman kartan pohjalle tehdyssä maailmassa. Vesi kiersi korttien ohjeiden mukaan pilvissä, meressä, järvissä, joissa, maaperässä, kasveissa, eläimissä ja ihmisissä. Kolmantena rastina oli ravintoverkkoleikki, jossa kivi-paperi-sakset-leikin avulla edettiin ravintoverkossa ravinteista leväksi, levästä vesikirpuksi, vesikirpusta muikuksi, muikusta haueksi ja hauesta ihmiseksi. Lopuksi tarkasteltiin, mitä ravintoverkolle tapahtuu, jos joku osa sieltä puuttuu. Mikäli aikaa jäi, keskusteltiin rehevöitymisestä ja miten vesistöihin kohdistuvaa kuormitusta voidaan hallita. (Jokaisen rastipalikan kesto oli noin 15 min., jolloin rastiosuus kesti yhden oppitunnin. Oppilaat oli jaettu jo edellisen tunnin aikana ryhmiin, jolloin rastit päästiin aloittamaan heti välitunnin jälkeen.) Mikäli aikaa jäi, aamupäivän ohjelmaan kuuluivat piilovesikuvat, joissa eri tuotteista pohdittiin, miten paljon vettä jonkin tietyn tuotteen valmistamiseen on tarvittu. Tuotekortit jaettiin oppilaille ja oppilaat järjestäytyivät jonoon, joka kuvasi veden kulutusta. Lisäksi useassa koulussa ehdittiin pelaamaan Vesistö Aliasta, mikä on vesiaiheisista sanoista tehty sananselityspeli. Pelissä on melko vaikeaa sanastoa lapsille. Monet pelasivat Aliasta ensimmäistä kertaa ja esimerkiksi sääntöjen kanssa oltiin vähän löysempiä. Pääasia tekemisissä oli onnistumisen elämyksissä ja tasapuolisessa tuomaroinnissa. (Piilovesikortteihin meni aikaa vähintään 15 min. Vesistöaliakseen tulee varata vähintään 20 min., mieluummin enemmän.) Ruokailun jälkeen siirryimme ulos ja veden äärelle, mikäli vettä lähistöllä löytyi. Oppilaat siirtyivät veden äärelle kävellen tai pyörällä. Vesikohteet on merkitty taulukoihin 1 ja 2. Vain kahdessa koulussa ei iltapäivällä päästy tutkimaan vettä. Lapijoen koulupäivälle osui sade, ja iltapäivä liikuttiin ja leikittiin koulun liikuntasalissa. Herttuan erityiskoulussa opettajat päätyivät siihen, että koulupäivä on paras toteuttaa kuitenkin koulun alueella ja tästä syystä iltapäivällä leikittiin 36-leikkiä koulun pihalla. Lisäksi osassa kouluista kuten Kaarisillan ja Porin Steinerkouluissa päivä aloitettiin ulko-osuudella ja päätettiin iltapäivällä sisälle. Enäjärven koululla 6.9. oli mukana Satakunnan Elävän Kuva Keskuksen projekti Ympäristö eläväksi kuvaksi. Vesiopetuspäivän yhtenä rastina oli videokuvaaminen ja lapset kuvasivat omasta näkökulmastaan päivän tapahtumia Kokemäenjokilaaksosta. Ulkona oppilaat jaettiin jälleen rastiryhmiin ja kaikki ryhmät kiersivät kaikki kolme rastia. Rastit kestivät noin 30 min./rasti. Eniten aikaa vie 36-leikki. Rastien tehtävät olivat seuraavat: 36-leikki. 36 erilaista pientä tehtävää levitettiin maastoon ja 3-4 hengen ryhmissä käytiin nopan osoittaman luvun perusteella tekemässä tehtäviä. Rastia veti yleensä opettaja. Noppaluku kertoi tehtävän tehtävän numeron ja seuraava noppaluku laskettiin edelliseen yhteen. Nopan heittämistä ja tehtävien tekemistä jatkettiin, kunnes saatiin luku 36 tai yli. Viimeinen tehtävä oli numero 36. Tämä rasti vie eniten aikaa ja sen kesto riippuu siitä, mitä numeroita oppilaat nopalla saavat. Kaikissa kouluissa tätä ei aina ehditty tehdä loppuun saakka. 11

12 Ötökkärasti. Koululaisille jaettiin haaveja, luuppeja, lusikoita jne., joiden avulla oppilaat etsivät erilaisia ötököitä. Päivän päätteeksi ötököitä tunnistettiin. Veden tutkiminen. Veden tutkimisen apuna oli tehtäväpaperi (liite 2), jonka oppilaat saivat täyttää pienissä ryhmissä tai yksin. Käytettävissä oli lasipurkkeja, lämpötilamittari, vesikiikari ja näkösyvyyslevyjä. Veden tutkimisessa haisteltiin miltä vesi haisee, katsottiin minkä väristä vesi on ja tarkkailtiin kuinka kirkasta se on? Tutkimusten tulokset ovat tämän raportin liitteenä koulukohtaisesti. Lisäksi tarkasteltiin lasipurkeista erilaisia vesiä (järvi, joki, oja, humuspitoinen ojavesi, meri), mitä eroa niillä on ja miksi esimerkiksi jokivesi on sameampaa kuin järvivesi ja onko humuspitoinen ojavesi likaista, vai mistä veden väri johtuu. Iltapäivän päätti ravinnehippa, missä rautayhdisteet saostivat fosforiyhdisteitä vesistön pohjaan. Hippaa pelattiin, mikäli aikaa jäi. Säännöt olivat tuttuja x-hippa-leikistä. 3.4 Palaute oppilailta ja opettajilta Heti kummikoulupäivän loputtua kyselimme palautetta sekä oppilailta että opettajilta. Kouluissa suullisesti saatu palaute on ollut positiivista, ja lähes kaikki oppilaat olivat innokkaita osallistumaan tehtävien suorittamiseen. Oppilailta kysyttäessä hauskinta oli 36-leikki, veden tutkiminen, ötököiden pyydystäminen, ravintoverkkoleikki, veden kiertokulkuleikki ja Vesistö Alias. Opettajien näkökulmasta kiitosta sai maailman veden ja vedenkulutuksen käsittely sekä se, että päivä oli toiminnallinen ja konkreettista tekemistä oli paljon. Toiminta oli vaihtelevaa ja oppilaat jaksoivat innostua taas uudenlaisesta toiminnasta. Jälkeenpäin käytimme päivän aikana opittuja juttuja luonnontiedon tunneilla vesi-osuuden aikana. Jatkoin vesiteemalla jo syksyllä, vaikka se oppikirjassa onkin sijoitettu keväälle. Oppilaat muistivat hyvin havainnolliset esimerkit mm. juomakelpoisesta vedestä koko maapalloa ajatellen. Varsinkin meidän oppilaille konkreettisen havaintoesimerkit olivat tehokkaampia kuin olisi ollut pelkkä puhuttu opetus. Loppuraportin kirjoitusvaiheessa kysyttiin opettajilta vielä sähköpostitse palautetta. Palaute saatiin nopealla aikataululla yhdeksästä koulusta. Pätkiä palautteista on liitetty tähän ja seuraavaan lukuun. Kaikki palautteet olivat positiivisia, ja vesipäivä olisi tervetullut kouluihin toistekin. Opettajien näkökulmasta kiitosta sai 36-leikin pienet, veteen liittyvät tehtävät, ötökkärasti ja vesikiikari. Positiivista oli myös se, että kaikkea ei tarvitse hallita itse eikä kaikkea materiaalia tarvitse olla koululla. Oppilaiden kanssa vesipäivästä oli myöhemmin kouluilla keskusteltu ja käsiä pestessä oli muisteltu, kuinka paljon vettä missäkin maassa kulutettiin. Kantin koululla oli mukana myös 6.-luokkalaisia ja he olivat jälkeenpäin kertoneet nyt 7.-luokkalaisina, että oli kiva, kun jotain ötököitä muisti kevään vesipäivästä. Järjestelyt olivat sujuneet koulujen näkökulmasta hyvin, ja tiedotus oli ollut riittävää. Havainnolliset esimerkit keräsivät kiitosta. Päivä oli koulujen näkökulmasta rakennettu hyvin. Aamupäivän sisäosuus oli järjestetty napakaksi, ja ruokailu hoitui kouluilla normaalin aikataulun mukaan. Itselleni päivä antoi jättimäisen määrän vinkkejä, miten jatkossakin ko. aihealueen käsittelen ja opettajahuoneessa jälkeenpäin hehkutin päivän loistavuutta. Aivan varmasti jokin koulumme luokista yrittää päästä mukaan jos joskus uusi tilaisuus tulee. Vesiopetuspäivä oli todella hieno juttu. Opettajille päivä oli helppo, koska tulit valmiin ohjelman kanssa kouluun ja meidän suunniteltavaksemme jäi ainoastaan toteutuspaikkojen miettiminen. Päivän ohjelma oli monipuolinen ja hyvin valmisteltu. Osa päivästä sisällä ja osa ulkona oli hyvää. Iltapäiväksi olisi ehkä kannattanut ottaa jotain evästä tai juotavaa mukaan. Tiedotus ennen päivää oli riittävää. Meidän koulussa oppilaiden ja opettajien kokemus oli todella positiivinen. Päivän asioihin on palattu useamman kerran vielä 12

13 jälkeenpäinkin eri oppiaineiden yhteydessä. Pidimme muuten vesiaiheisen liikuntatunnin vielä samalla viikolla. Hienoa, että saimme tällaisen päivän koulullemme. Myös vierailijan taito ja asenne toimia lasten kanssa oli oikein hyvä. Kehittämisehdotuksia ja -ideoita olivat muun muassa ryhmäkoko, joka esimerkiksi Mäntyluodon koululla oli aivan liian suuri. Päivään voisi yhdistää tietoa vesillä liikkumisesta (merenrantakoulu) esim. jonkin melontatai veneseuran kanssa ja järjestää esimerkiksi jonkun veneajelun tai muun vastaavan. Yhdessä koulussa ehdotettiin, että opetus olisi kaksipäiväinen, jolloin toisena päivänä voitaisiin keskittyä ötököihin ja toisena kasveihin. Jatkopäivää näiden nyt mukana olleiden koulujen kanssa toivottiin myös, jotta aihetta voisi vielä syventää. Lisäksi toivottiin vielä enemmän välineistön kokeilua ja esittelyä. Myös haaveja olisi voinut uusia kauden aikana useammin. Lapset muistelivat käsiäpestessä, kuinka paljon missäkin maassa kulutettiin vettä. Se tieto-osuus oli hyvä. Tiedotus oli riittävää. Keskustelimme luokassa seuraavanakin päivänä. Oppilailta tuli ainoastaan positiivista palautetta. Jonkun melonta- tai veneseuran kanssa voisi sopia vesillä liikkumisesta. Se sopisi sokeriksi pohjalle. Esim veneajelu tms. 3.5 Kehittämisehdotuksia päivän vetäjän näkökulmasta Päivä oli rakenteeltaan hyvä. Ohjelma kulki loogisesti, eikä siinä ollut kovin paljon irrallista hyppimistä aiheesta toiseen. Yhteistyö koulujen kanssa onnistui hyvin. Koulut lähtivät innokkaasti mukaan, ja opettajat osallistuivat riittävästi päivän kulkuun. Huomioitavaa päivien järjestämisessä on se, että materiaalia ulkorasteille on paljon, joten rantakohteeseen olisi hyvä päästä auton kanssa lähelle. Useissa paikoissa tämä onnistuikin. Niissä, joissa tämä ei ollut mahdollista, lapset toimivat kantoapuna ja kaikkein painavimmat (vesiesimerkit) käytiin läpi jo koululla. Välineistö kesti koulupäivät kohtuullisesti. Haavit ja ötökäntutkimisvälineistö oli kaikkein kovimmilla ja haaveja olisikin ollut hyvä uusia useammin. Nyt haaveja hankittiin alkuun muutamia ja syksyllä ostettiin pari haavia rikkoutuneiden ja hukkuneiden tilalle. Samoin ötököitä varten hankittujen muoviastioiden määrä väheni loppua kohden, lasipurkkeja tippui vesistöihin ja yhden näkösyvyyslevyn mitta katkesi. Muutamaan otteeseen jouduttiin 36-leikkiä varten tekemään uusia lappuja, ja sekuntikello hävisi Pihlavan koulun kanssa rantapusikkoon. Muuten pärjättiin pienin aineellisin vahingoin ja esimerkiksi kirjojen käyttö kirjastosta onnistui erinomaisesti. Materiaalin hallintaa helpotti se, että aamupäivän ja iltapäivän ohjelmia varten oli erilliset muovilaatikot, joissa tarvittava materiaali kulkeutui helposti opetustiloihin. Joittenkin koulujen kanssa vaihdettiin päivän ohjelma toisin päin, jolloin aamupäivä oltiin ulkona ja iltapäivä sisällä. Näiden koulujen kanssa päivän ohjelma jäi mielestäni irtonaisemmaksi. Ohjelman vaihto onnistuu kyllä, mutta kokonaisuus ei pysy kasassa samalla tavalla. Ohjelma oli kuitenkin hyvin muokattavissa koulukohtaisesti. Esimerkiksi pienet ryhmät voitiin pitää koko päivän ajan yhtenä ryhmänä, osa ohjelmasta voitiin ajanpuutteen vuoksi jättää pois ja toisaalta, jos oppilaat olivat nopeita jossain tietyssä ohjelman osassa, voitiin käyttää niin sanottuja ylimääräisiä ohjelmapalikoita (piilovesi, Vesistö Alias, ravinnehippa) täyttämään oppitunnit järkeviksi. Ohjelma sopi myös erilaisille kouluille ja esimerkiksi Herttuan erityiskoulun kanssa saatiin koottua hyvinkin toimiva paketti heidän tarpeisiinsa. Ryhmäkoko oli yksi merkittävä tekijä ohjelman suunnittelussa. Ryhmien koko ei saa päivissä olla liian suuri. Mikäli on käytössä yksi opettaja ja koulupäivän vetäjä, on 20+ hyvä oppilasmäärä. Jos käytettävissä on koulun puolesta 2 aikuista, voi ryhmäkokoa venyttää 30:en oppilaaseen. Rastien osallistujamäärät olisi hyvä pitää max. 10 oppilaassa. Rasteja toki voi lisätä, mutta joka rastilla tulee olla aikuinen, jotta rastien tehtäviä 13

14 pystytään valvomaan ja laitteisto pysyy ehjänä. Yli 30 oppilaan ryhmissä yhteinen osuus tulee järjestää salissa, jolloin vuorovaikutus oppilaiden kanssa jää vähäisemmäksi ja osa oppilaista kyllästyy. Vesistö Alias oli hyvä peli täyteohjelmaksi. Kaikissa kouluissa sitä ei ehditty pelaamaan, ja ihan nuorimmat eivät osanneet selittää vielä asioita ja toisaalta, jos luokka oli vilkas ja ryhmäkoko suuri, oli vaikeaa kuulla, miten peli etenee. Lisäksi sanat olivat melko vaikeita, ja voisikin olla hyvä, jos koulupäiviä varten keräisi erilleen helpomman sanakasan. Pääosin pelin pelaaminen oli kuitenkin hauskaa ja uusia sanoja opittiin. Vesistö Alias sopisi ehkä paremmin rastiksi, jolloin yksi ryhmä voisi koittaa, kuinka monta sanaa saa selitettyä rastin aikana. Jokainen ryhmän jäsen pääsisi selittämään minuutin ajaksi ja yhteenlasketuista pisteistä voisi katsoa rastien päätteeksi, mikä ryhmä voitti. Vesitutkimisrastin aikana oppilaat vastasivat lomakkeessa oleviin kysymyksiin. Vastaaminen tehtiin pienissä ryhmissä tai yksin. Lomakkeet jäivät nyt hankkeelle, mutta ehkä niiden luovuttaminen päivän päätteeksi olisi parempi ratkaisu, jolloin koululuokka voisi esimerkiksi seuraavalla biologian tunnilla katsoa, mitä sieltä vedestä löytyi ja mitä mieltä veden hajusta ja väristä oltiin. Nyt lomakkeet jäävät vähän turhiksi. Toisaalta niiden hyöty tulee esiin rastilla. Tiettyjä asioita tulee mietittyä, vaikkei intoa niiden kirjaamiseen olisikaan. Lomakkeiden vastaukset ovat liitteenä 3. Kaiken kaikkiaan päivät olivat onnistuneita ja kysyntää vastaavalle toiminnalle on jatkossakin. Vesiopetuspäivä oli onnistunut. Parasta oli ulkona tapahtunut rastien etsiminen ja tehtävät niissä. Veden ja ötököiden tutkiminen oli myös mielenkiintoista, saalista olisi saanut olla enemmän tutkittavaksi. Ötököitä ei oikein löytynyt. Järjestelyt sujuivat hyvin ja lapset pitivät ohjelmasta. Mielellään otamme toisenkin vesipäivän! Suosittelen muillekin, jos tulee mahdollisuus samankaltaiseen vesiopetuspäivään. Toki niillä kouluilla, joilla on vesistö lähellä, syntyy vielä parempi oppimisympäristö. Keskustelimme luokassa jälkeenpäin aiheesta. Positiivista palautetta tuli oppilailta ja myös vanhemmilta. En muuttaisi päivän rakennetta. Aiheesta olisi hyvä nyt tehdä jatkoa saman oppilasryhmän kanssa syventää asiaa. 14

15 4 Omat vedet paremmiksi koulutukset Omat vedet paremmiksi -kampanjassa kannustettiin vesistöjen omatoimiseen seurantaan Lounais- Suomessa. Kampanjan aikana tutustuttiin lähivesistöjen tilaan ja opeteltiin seuraamaan vesistöjen muutoksia. Seurantakursseilla opastettiin ihmisiä näkösyvyyden, levien, vedenkorkeuden ja kalaston seurantaan. Ohjeet ja lomakkeet vesistötarkkailuun löytyvät VELHO-hankkeen internet-sivuilta: Vesistöseurantakurssit koostuivat luento-tyyppisestä koulutusillasta sekä siihen liittyvästä harjoitteluosuudesta. Harjoitteluosuus suoritettiin jokaisen Omat vedet paremmiksi -koulutuksen lähivesistössä luentotilaisuuden jälkeen. Koulutuksen ohjelma oli seuraava: Miksi viranomaisten ja kansalaisten toteuttamaa vesistöseurantaa tarvitaan? Mitä levätilanne, ph ja näkysyvyys kertovan vesistön tilasta? Kalastuskirjanpito kalaston ja vesien tilan kuvaajana Vinkkejä seurantatulosten kirjaamiseen ja välineiden jako Harjoiteltiin näkösyvyyden ym. mittaamista käytännössä järven/meren rannassa Omat vedet paremmiksi -koulutukset järjestettiin seuraavasti (suluissa VELHO-hankkeen ja Pyhäjärviinstituutin koulutuksiin osallistuneet henkilöt): Rauma (Anna Hakala Pyhäjärvi-instituutti ja Johanna Rinne VELHO) Kankaanpää (Anna Hakala Pyhäjärvi-instituutti, Johanna Rinne VELHO) Parkano (Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutti, Kati Saarni VELHO) Pomarkku (Marjo Tarvainen Pyhäjärvi-instituutti, Kati Saarni VELHO) Pyhäranta (Marjo Tarvainen Pyhäjärvi-instituutti, Kati Saarni VELHO) Pori (Kati Saarni VELHO) Koulutustilaisuuksia järjestettiin yhteensä 6 kpl ja yhteensä osallistujia koulutuksissa oli 102 henkilöä. Omatoimisen vesistötarkkailun aloitti 24 henkilöä (24%). Tiedoista puuttuu Parkanon tilaisuuden osallistujamäärät sekä Parkanon, Pomarkun ja Porin tilaisuuksien omatoimisen seurannan aloitusmäärät. Parkanon tilaisuudessa keskusteltiin myös humusvesien omatoimisesta seurannasta ja humuspitoisuuden vaikutuksesta näkösyvyyden mittaamiseen. Vuonna 2012 koulutustilaisuuksissa esiteltiin myös SYKE:n secchi laatikkoa näkösyvyyden testauksessa ja osa vesistötarkkailijoista oli mukana kokeilussa. Tarkkailutulokset on kerätty Lounaispaikkaan ja Järviwiki-palveluun. Kaaviossa 1 on esitetty kunkin koulutustilaisuuden osallistujamäärät. Tiedoista puuttuu Parkanon tilaisuuden osallistujamäärä. Kaaviossa 2 on esitetty omatoimisen vesistöseurannan aloittaneiden henkilöiden lukumäärä vuosittain. Tiedoista puuttuu 2012 Parkanon ja Pomarkun sekä Porin määrät. 15

16 Henkilömäärä Rauma 2011 Kankaanpää 2012 Parkano 2012 Pomarkku 2013 Pyhäranta 2013 Pori Kaavio 1. Omat vedet paremmiksi koulutuksiin osallistuneiden henkilöiden lukumäärät koulutustilaisuuksittain Henkilömäärä yhteensä Kaavio 2. Omat vedet paremmiksi koulutusten perusteella omatoimisen vesistöseurannan aloittaneiden määrät vuosittain. 16

17 5 Koulutustilaisuudet Satakunnassa järjestettiin Oman vesistön seurantakurssien (6 kpl) lisäksi vuonna tilaisuus yhteistyössä Karvianjoen tulevaisuustarkastelut (KarTuTa) hankkeen kanssa ja vuonna tilaisuutta. Osallistujia tilaisuuksissa oli yhteensä 125. Näiden lisäksi VELHO oli mukana erilaisissa tapahtumissa ja tilaisuuksissa ja yhteistyössä Karvianjoen tulevaisuustarkastelut -hankkeen kanssa lokakuussa 2012 järjestettiin Karvianjoki-seminaari. Seminaariin osallistui 51 henkilöä. Oman vesistön seurantakurssit mukaan luettuna osallistujia oli 355 kpl. Puuttuvat osallistujatiedot ovat Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu-seminaarista sekä Piilijoki-illasta. vuosi tapahtuma osallistujamäärä koulutuksen järjestämisajankohta paikka 2012 Hoitokalastustyöpaja Kankaanpää 2013 Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Eura 2013 Järkevästi ruoppaamaan Pori 2013 Vedenpinnan nosto -koulutus Pori Yhteensä 125 Taulukko 5. Tapahtumien ja tilaisuuksien osallistujamäärät. Lisäksi VELHO-hanke on ollut mukana seuraavissa tilaisuuksissa: Farmari 2011 messut SuomiAreena 2011 Kansalaistori Itämeri kylä, SuomiAreenan Kansalaistorilla Meremme tähden Itämeritapahtuma Maailman ympäristöpäivä, kestävän kehityksen kesäpiknik Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous Karvianjoki-seminaari , 51 osallistujaa Piilijoki-ilta Yleisötapahtumista ei ole kerätty osallistujamääriä. Satavesi-ohjelman veistötyöryhmien kokouksia ja seminaareja on ollut vuosina yhteensä 25 kpl, joissa on ollut yhteensä 482 osallistujaa. 6 Toimintamallianalyysi Toimintamallianalyysilla pyrittiin selvittämään erilaisia toimintamalleja ja tekemään vapaaehtoisen organisoitumisen tueksi raportti niiden soveltuvuudesta erilaisiin vesienhoidon tarpeisiin. Analyysia varten selvitettiin olemassa olevia vesistöalan toimijoita ja sitä, millaisia hallintomalleja organisaatioilla on käytössään. Analyysi rajattiin laajemman alueen toimijoihin, eikä mukaan otettu esimerkiksi pieniä hoitoyhdistyksiä. Taustatietoa kerättiin haastattelemalla näitä toimijoita. Haastattelussa kartoitettiin organisaatioiden syntyhistoria, hallintomallin valintaan vaikuttaneita tekijöitä sekä organisaatioiden toimintatapoja. Haastattelu- 17

18 jen pohjalta tarkasteltiin hallinto- ja toimintamallien soveltuvuutta erilaisiin tarpeisiin ja käytännön kokemusten perusteella pyrittiin hahmottamaan toimintamallien vahvuuksia ja heikkouksia. Tarkastelun yhtenä isoimmista kulmakivistä oli haastateltavien organisaatioiden oma kokemus hallintomallista ja sen toimivuudesta. Toimintamallianalyysi oli osa Karvianjoen kunnostusohjelma koordinaatiohanketta, jota rahoittaa Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma. Lisäksi raportin toteutusta rahoitettiin Varsinais- Suomen ELY-keskuksen Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla eli VELHO-hanke, jota rahoitetaan myös Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Toimintamallianalyysin toteutusta hallinnoi Varsinais-Suomen ELY-keskus. Mukana analyysin suunnittelussa ja toteutuksessa ovat olleet Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta projektipäällikkö Elina Joensuu, koordinaattori Sanna Tikander ja koordinaattori Johanna Rinne. Pyhäjärvi-instituutti on toiminut analyysin toteuttajana, ja suunnittelussa ja toteutuksessa ovat olleet mukana toiminnanjohtaja Teija Kirkkala ja suunnittelija Henna Ryömä. Raportti on ollut jakelussa keväällä Yhteenveto osallistujamääristä VELHO-hankkeen koko toimintakaudella Kummikoulutoimintaan ja Omat vedet paremmiksi -kampanjan koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä yli 1600 henkilöä. Yli puolet osallistuneista oli kummikoulujen oppilaita. Vilkkain toimintavuosi oli 2013, jolloin eri tilaisuuksiin osallistui 920 henkilöä Yhteensä Kummikoulutoiminta Omat vedet paremmiksi vesistöseurantakurssit Tapahtumat ja koulutukset Satavesi Yhteensä Taulukko 6. Yhteenveto hankkeen tilaisuuksien ja tilaisuuksien, joissa hanke on ollut mukana osallistujamääristä. 8 Toteutuneet toimet ja hankesuunnitelman tavoitteet 8.1 Kummikoulutoiminta Hankesuunnitelmassa (Satakunnan ELY-keskus 2010) todetaan, että koululaisille järjestetään omat vedet kampanja Oman vesistön seurantakampanjan kohteiden toimintaa käsitellään lähikouluissa esitelmien ja tietomateriaalin sekä tutustumiskäyntien avulla. Tällaista oman vesistön kummitoimintaa pyritään kokeilemaan kahdeksalla koululla vesistöaluekohtaisesti. Kummikouluja valittiin Satakunnan alueelta yhteensä 24. Koulut jakautuivat tasaisesti neljän vesistöalueen kesken. Vesikoulujen sisältö muokkautui toiminnalliseksi ja havainnolliseksi opetukseksi veden käytöstä, vesiensuojelusta ja vesistön tutkimisesta. Opetuksen lähtökohtana ei kuitenkaan ollut hankesuunnitelmassa mainitut oman vesistön seurantakampanjan kohteet vaan vesistöt, jotka sijaitsivat koulujen läheisyydessä ja joihin päästiin kävellen tai pyöräillen. Koulupäivien pituus, käytännön järjestelyt ja matkakustannukset rajoittivat maasto-opetuspaikkojen valintaa. Vesikoulujen opetuskokonaisuus oli varsin laaja ja käytännönläheinen. Niiden asiasisältö todennäköisesti täyttää hankesuunnitelmassa esitetyt yleispiirteiset tavoitteet vesikouluissa käsiteltävistä aiheista. 18

19 8.2 Oman vesistön seurantakurssit Hankesuunnitelmassa todetaan, että oman vesistön seurantakampanjassa järjestetään hankkeen toiminnan aikana opastuspäiviä Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Päiviä järjestetään molemmissa maakunnissa 1 kpl vuodessa. Kursseilla selvitetään ja annetaan opastus menetelmistä, joiden avulla kansalaisten kannattaa tarkkailla vesistöjensä tilaa. Opastuspäivillä selvitetään jatkotyö jo tarkkailun vuonna 2010 aloittaneiden kanssa ja kerätään uudet ilmoittautumiset yhdistyksiltä ja kansalaisilta, jotka haluavat kesäkaudella 2011 tarkkailla vesistöjensä tilaa ja raportoida tarkkailustaan. Ilmoittautuneille jaetaan tarvittavat työ- ja raportointitarvikkeet. Internetin mahdollisuudet toiminnan tukemisessa tarkkailutietojen ja tallentamisessa selvitetään. Ensisijaisesti hyödynnetään olemassa olevia sivustoja. Selvitetään ja hyödynnetään yhteistyömahdollisuudet Lounais-Suomen paikkatietopalvelu Lounaispaikan käyttämisestä vesistöhavaintojen tallentamiseen. Tehdään yhteenveto seurantakampanjoiden tuloksista ja tehdään ehdotus seurantatoiminnan muodosta ja jatkamisesta VELHO-hankkeen jälkeen. Omatoimisen vesistöseurannan koulutuspäiviä järjestettiin Satakunnassa vuonna 2011 kaksi, vuonna 2012 kaksi ja vuonna 2013 kaksi. Määrällinen tavoite, yksi koulutus vuodessa, täyttyi selvästi. Koulutusten asiasisältö vastasi hankesuunnitelman tavoitetta opastuksen antamisesta kansalaisten vesistöseurannan menetelmiin. Hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet internetin hyödyntämisestä ja seurantatulosten yhteenvedosta saavutettiin. Tulosten raportointia varten on ollut käytössä kaksi vapaasti käyttävissä olevaa ympäristö- ja paikkatietopalvelua: Lounaispaikka alueellinen paikkatietoverkosto ja Järviwiki -verkkopalvelu. Osa vesistöhavaintojen tuloksista on lähetetty Varsinais-Suomen ELY-keskukseen tallennettavaksi ja osa havainnoitsijoista tallensi tulokset itse Järviwikiin, mikä on toiminnan jatkuvuuden kannalta hyvä asia. 8.3 Tapahtumat ja tilaisuudet Hankesuunnitelmassa mainitaan, että vesien kunnostus- ja hoitotyön koulutuspäiviä järjestetään hankkeen toiminnan aikana 2 kpl Satakunnassa. Päivien mahdollisia aiheita ovat muun muassa: - vesikasvillisuuden tuntemus sekä niiton suunnittelu ja toteutus - ruoppauksen suunnittelu ja toteutus - hoitokalastuksen merkitys sekä suunnittelu ja toteutus - valuma-alueen vesiensuojelutoimet - vedenpinnan nosto suunnittelu ja lupaprosessi - vesienhoitohankkeen toteuttaminen Omat vedet paremmaksi osiossa edistetään ja tuetaan yhdistysten ja kansalaisten tekemää omatoimista vesien tilan seurantaa ja kunnostustyötä. Järjestetään laajalle kohderyhmälle suunnattu avoin seminaari syksyllä 2010 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Seminaareihin kutsutaan yleisin ilmoitteluin sekä hyödyntämällä Pro Saaristomeri- Ja SATAVESI-ohjelmien olemassa olevia verkostoja. Omat vedet seurantaseminaarit järjestetään marraskuussa 2012 Varsinais-Suomessa ja Satakunnassa. Seminaareissa luodaan katsaukset oman vesistön seurantakampanjoiden sekä koulutuspäivien anteihin ja esitellään suositukset jatkotoimenpiteiksi. Järjestetään yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa seminaari vesiensuojelun edistämisestä hanketoiminnan kautta. 19

VESIOPETUKSEN OPETUSPÄIVÄT

VESIOPETUKSEN OPETUSPÄIVÄT VESIOPETUKSEN OPETUSPÄIVÄT RAPORTTI KEVÄT JA SYKSY 2013 Henna Ryömä Pyhäjärvi-instituutti Taustat Vesiopetuksen opetuspäivät toteutettiin osana VELHO-hanketta (Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen

Lisätiedot

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin

Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Vesienhoitoa satakuntalaisin voimin Johanna Rinne, Varsinais-Suomen ELY-keskus Ravintoketjukunnostus rehevien järvien hoidossa -seminaari keskiviikkona 21.11.2012 Satavesi-ohjelma (2002-) 1/2 Yhteistyötä

Lisätiedot

OMAT VEDET PAREMMIKSI

OMAT VEDET PAREMMIKSI OMAT VEDET PAREMMIKSI kansalaishavainnointia ja koulutusta Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Varsinais-Suomen ELY-keskus, Kati Saarni Kuva: Oman vesistön seurantakurssi Pomarkussa 2012, kuvaaja Kati

Lisätiedot

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle

Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Satavesi-ohjelma ja Eurajoki-Lapinjoki - vesistöalueryhmän toiminta Alustus keskustelulle Elina Joensuu Johanna Rinne Kati Saarni Sanna Kipinä-Salokannel Alustuksen sisältö Esimerkkihankkeita viime vuosilta

Lisätiedot

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Satavesi-ohjelman Eurajoki Lapinjoki-ryhmän kokous 11.10.2011 Mikä VELHO? VELHO-hanke

Lisätiedot

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa Karvianjoki-ryhmän kokous 4.4.2013 Karviassa Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Karvianjoen koskien Natura-alueen valuma-alueen

Lisätiedot

Varsinais-Suomen Kummikoulutoiminnan ja Omat vedet paremmiksi kampanjan toteutuksen arviointi ja jatkotoimenpiteet VELHO-hankkeessa

Varsinais-Suomen Kummikoulutoiminnan ja Omat vedet paremmiksi kampanjan toteutuksen arviointi ja jatkotoimenpiteet VELHO-hankkeessa Varsinais-Suomen Kummikoulutoiminnan ja Omat vedet paremmiksi kampanjan toteutuksen arviointi ja jatkotoimenpiteet VELHO-hankkeessa Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskus

Lisätiedot

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa Ajankohtaista VELHO-hankkeessa ja Satavesi-ohjelmassa Kokemäenjoki-ryhmän kokous 14.3.2013 Porissa Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Selkämeren taustakuormituksen mallinnus

Lisätiedot

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Kokemäenjoki-ryhmän kokous 12.04.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHO: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen

Lisätiedot

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla

VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Varsinais-Suomen ELY-keskus, VELHO-hanke Sanna Tikander 1.3.2011 1 VELHO Vesien- ja luonnonhoidon

Lisätiedot

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Eurajoki-Lapinjoki-ryhmän kokous 13.04.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHO: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen

Lisätiedot

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Eurajoki-Lapinjoki-ryhmän kokous 4.10.2012 Köyliössä Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Lapin Saarnijärven

Lisätiedot

VELHOn vesienhoito ja Halikonlahti. Sanna Tikander

VELHOn vesienhoito ja Halikonlahti. Sanna Tikander VELHOn vesienhoito ja Halikonlahti Sanna Tikander sanna.tikander@ely-keskus.fi 040 769 9023 VELHOn VESIENHOITO Paikallisten vesienhoitotoimien edistäminen Varsinais-Suomen ja Satakunnan maakunnissa Pro

Lisätiedot

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Selkämeri-ryhmän kokous 25.9.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Selkämeren taustakuormituksen mallinnus

Lisätiedot

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu

VELHO. Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla. Elina Joensuu VELHO Vesien- ja luonnonhoidon alueellinen ja paikallinen toteuttaminen Lounais-Suomen vesistöalueilla Elina Joensuu Pro Saaristomeri -ohjelmakokous 16.01.2012 Esityksen sisältö 1. Mikä VELHO? 2. Vesienhoidon

Lisätiedot

MANNERVEDEN MAHDOLLISUUDET

MANNERVEDEN MAHDOLLISUUDET MANNERVEDEN MAHDOLLISUUDET 1 Tervetuloa / Heimo Mäki-Tanila, Pyhärannan kunta 2 VELHO-hanke / Sanna Tikander, Varsinais-Suomen ELY-keskus 3 Mannerveden vedenlaatuun vaikuttavat tekijät / Pekka Paavilainen,

Lisätiedot

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Kokemäenjoki-ryhmän kokous 8.10.2012 Nakkilassa Johanna Rinne Kati Saarni VELHOn pilottihankkeet Satakunnassa Piilijoen tulvasuojelupenkereiden

Lisätiedot

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa

Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Ajankohtaista VELHO-hankkeessa, Satavesi-ohjelmassa ja vesienhoidossa Selkämeri-ryhmän kokous 27.03.2012 Johanna Rinne Kati Saarni VELHO: Ranta-alueiden monikäyttösuunnittelu ja bioenergiahyödyntäminen

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2016 2017 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 1.6.2016 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä

Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä Luonnonhoitoa ja vesiensuojelua Paimionjoen ympäristössä VELHO-hanke Elina Joensuu, projektipäällikkö Paimionjoki-seminaari 15.06.2011 2 1. Mikä VELHO? 2. Toiminnassa 3. Tavoitteina Esityksen sisältö 15.06.2011

Lisätiedot

luontopolkuja punaisilla naruilla

luontopolkuja punaisilla naruilla luontopolkuja punaisilla naruilla Kevään merkit Eniten kasvilajeja ympyrässä Mikä tästä meni/ Mikä täällä voisi asua? Runo tästä paikasta Ötökät maassa Taidenäyttely Kevään merkit YM, AI pareittain tai

Lisätiedot

Keskiviikko

Keskiviikko Maanantai 11.6.2018 Piristyspartion toinen viikko lähti käyntiin matkaamalla Rantakylään vanhusten taloille. Kävimme pyytämässä asiakkaita mukaan aamupäivän ohjelmaamme ja saimme kasaan mukavan kokoisen

Lisätiedot

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto

Keskustelu luokissa. Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto Keskustelu luokissa Ohjeen työstänyt: Leena Pöntynen Kuntaliitto ja Ulla Siimes Vanhempainliitto Ohjeistus koululle ennen vanhempainiltaa 1. Päättäkää missä tilassa ryhmäosuus pidetään. Suosittelemme luokkiin

Lisätiedot

KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT

KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT KESYTÄ KOTISI VESIPEDOT Tavoite: Oppilas ymmärtää, että vesi on rajallinen luonnonvara ja että kulutamme vettä turhaan joka päivä. Oppilas oppii huomaamaan turhan vedenkulutuksen ja osaa estää sen. Tehtävä:

Lisätiedot

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia

Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko seikkailee ympäri Suomea ja opettaa viittomia Papu-sammakko on Kehitysvammaliiton hanke, jossa leikkimielinen pehmohahmo vie eteenpäin tärkeitä viestintä- ja tunneasioita. Sammakko matkustaa

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

Oppimispäiväkirja. Teema1. Johdanto. T1. Kirjoita lyhyt yhteenveto kuvista. T2. Haastattelu

Oppimispäiväkirja. Teema1. Johdanto. T1. Kirjoita lyhyt yhteenveto kuvista. T2. Haastattelu Oppimispäiväkirja Oppimispäiväkirja on kurssin kirjallinen työ, jonka jokainen oppilas tekee itsenäisesti ja palauttaa opettajalle kurssin päätteeksi. Osa tehtävistä tehdään pareittain tai ryhmissä, nämä

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN

KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN KOULUN VEDENKULUTUS KURIIN Tavoite: Oppilaat ymmärtävät, että puhdas vesi on rajallinen luonnonvara. Oppilaat tiedostavat, että vettä tuhlataan joka päivä tarpeettomasti. Oppilaat oppivat ottamaan vastuuta

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2017 2018 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 26.5.2017 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Opistojen IlmE -hanke

Opistojen IlmE -hanke Opistojen IlmE -hanke 2018 19 Hankkeessa mukana olevien opistojen opettajistolle ja suunnitteluhenkilöstölle lähetettiin syyskuussa alkukartoituskysely. Vastaajien työhistorian pituudessa kansalaisopistoissa

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014)

Talven kasvit. LUMASUOMI Koulutuksesta kouluun hanke. AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) Talven kasvit AIHE: Tutkin ja toimin ympäristössäni (EOPS 2014) IKÄLUOKKA: esiopetusikäiset, sopii myös 1. vuosiluokalle TAVOITTEET: Opetuskokonaisuuden käsitteellisiin tavoitteisiin kuuluu metrin käsitteeseen

Lisätiedot

Four Ferries Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma II, kevätlukukausi 2019

Four Ferries Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma II, kevätlukukausi 2019 Julkinen loppuraportti 30.07.2019 Four Ferries Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma II, kevätlukukausi 2019 Kokeilun tavoitteet Four Ferries Checker on

Lisätiedot

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 20.2.2019 Work Pilots Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Kokeilun tavoitteena oli toimivan

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus

Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla. Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen, mistä tietoa on saatavilla Sini Olin, Liisa Hämäläinen ja Matti Lindholm Suomen ympäristökeskus Sisällysluettelo Vesistön tarkkailu ja ongelmien tunnistaminen

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Sustainability in Tourism -osahanke

Sustainability in Tourism -osahanke 25.3.2013 Päivi Lappalainen Matkailun ja elämystuotannon osaamiskeskus Osaprojektin tavoitteet Osaprojektin tavoitteena oli työpajojen ja tilaisuuksien kautta koota yritysten näkemyksiä ja tarvetta vastuullisen

Lisätiedot

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012

Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kummikouluohjelman kehittäminen koulujen ympäristötyön edistämiseksi - KUKKO 2012 Kestävä kehitys - Hyvä ympäristö ja hyvä elämä - seminaari 29.8.2012 Sari Kemppainen, HSY:n jätehuolto 30.8.2012 HSY Helsingin

Lisätiedot

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma

Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma Saloilan päiväkodin toimintasuunnitelma 2018-2019 Toimintakulttuuri Puhallamme yhteen hiileen ajatuksella; kaveria ei jätetä. Huolehdimme kannustavasta, innostavasta ja positiivisesta vuorovaikutuksesta.

Lisätiedot

Haastepyöräily kysely 2015

Haastepyöräily kysely 2015 Haastepyöräily kysely 2015 1. Kunnan/kaupungin nimi Punkalaidun Harjavalta Kankaanpää Pyhäranta Parkano Kemiönsaari Siikainen Eura Ulvilan kaupunki Kihniö Kokemäen kaupunki Mynämäki Köyliö Taivassalo Huittinen

Lisätiedot

Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14

Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14 Kestävän kehityksen vuosipolku 2013-14 Ympäristöraadin koulutuspäivä Kokoonnuimme syyskuussa alakoululla, jolloin ylä-ja alakoulun raatilaisilla oli mahdollisuus tutustua Iltapäivällä yläkoulun raati kävi

Lisätiedot

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008

Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto. Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuvan ja verkkosivuston vastaanotto Tuuli Erkko Varjomaailma hankkeen loppuseminaari 12.5.2008 Varjomaailma sarjakuva Sarjakuvaa jaettiin 70 000 kappaletta yli 1000 kouluun, koko Suomen

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 30.3.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

Palautejärjestelmän kautta palautetta antoi 40,00 % kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista.

Palautejärjestelmän kautta palautetta antoi 40,00 % kurssille ilmoittautuneista opiskelijoista. Kurssipalautekooste Kurssi: Metallurgian seminaari (477419S) Toteutusajankohta: Syksy 2018 (periodi 2) Vastuuopettaja: Eetu-Pekka Heikkinen Muut opettajat: Timo Fabritius Koosteen koonnut: Eetu-Pekka Heikkinen

Lisätiedot

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016

LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille. Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 LUKUKORTIT Lukukorteista on moneksi Toiminnallista matematiikkaa 1.-6. luokille Riikka Lyytikäinen Liikkuva koulu Helsinki 2016 Lukujonot Tarvikkeet: siniset ja vihreät lukukortit Toteutus: yksin, pareittain,

Lisätiedot

Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja

Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 2018 Kysely lähetettiin Helmen kautta toukokuun lopussa 2018 Vastausaika kaksi viikkoa Vastauksia tuli 548 suomenkielistä ( peruskoululaisia n 4000) ja 161 ruotsinkielistä (peruskouluikäisiä n 900) 21%

Lisätiedot

Työelämän monet polut ja erilaiset taidot. Ammatit tutuiksi yläkoululaisille. Yhteistyössä

Työelämän monet polut ja erilaiset taidot. Ammatit tutuiksi yläkoululaisille. Yhteistyössä Työelämän monet polut ja erilaiset taidot Ammatit tutuiksi yläkoululaisille Työelämän monet polut ja erilaiset taidot Ammatit tutuiksi yläkoululaisille ohjeita järjestäjille Työelämän monet polut ja erilaiset

Lisätiedot

Alakouluikäiset lapset osallisena lähiympäristössään monialainen oppimiskokonaisuus

Alakouluikäiset lapset osallisena lähiympäristössään monialainen oppimiskokonaisuus Alakouluikäiset lapset osallisena lähiympäristössään monialainen oppimiskokonaisuus Myllypohjan koulu Katja Järvinen, Taina Kari, Heidi Korvenoja-Laine ja Laura Peltomaa Toteutus Ma 7.5. - ke 9.5. lähiympäristö-teeman

Lisätiedot

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus

Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015. Oppilasmäärä lukuvuoden päättyessä. Luokalle jääneiden lukumäärä. Työnantajan järjestämä koulutus Eurajoen kunta / koulutoimi PERUSKOULUN TOIMINTAKERTOMUS Koulun nimi lukuvuosi 2014-2015 Rikantilan koulu A. TILASTOLLISET ASIAT 1. Peruskoulun oppilaiden lukumäärä kevätlukukauden 2014 päättyessä Oppilasmäärä

Lisätiedot

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille

Elämä turvalliseksi. seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Elämä turvalliseksi seksuaaliterveyden edistämisen teemapäivä Myllypuron 8-luokan oppilaille Innovaatioprojektin toteuttajina toimivat jouluna 2014 valmistuvat Metropolia Ammattikorkeakoulun terveydenhoitajaopiskelijat.

Lisätiedot

Katalyyttityöpaja Sitran ruoka- ja ravinnekiertojärjestelmät. Koonnut: Sara Malve-Ahlroth

Katalyyttityöpaja Sitran ruoka- ja ravinnekiertojärjestelmät. Koonnut: Sara Malve-Ahlroth Katalyyttityöpaja 28.5.2019 Sitran ruoka- ja ravinnekiertojärjestelmät Koonnut: Sara Malve-Ahlroth Työpajan koonti Tilaisuuden nimi: Katalyytit ruoka- ja ravinnekiertojärjestelmissä - työpaja Ajankohta:

Lisätiedot

JUPINAVIIKOT Palauteraportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Pekka Mannermaa. Opiskelijakunta JAMKO

JUPINAVIIKOT Palauteraportti Kulttuuriala. Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja. Pekka Mannermaa. Opiskelijakunta JAMKO JUPINAVIIKOT 2019 Palauteraportti Kulttuuriala Julkinen Raportti ei sisällä nimi- eikä tunnistetietoja Pekka Mannermaa Opiskelijakunta JAMKO SISÄLLYSLUETTELO SISÄLLYSLUETTELO 2 Johdanto 3 Palautteiden

Lisätiedot

KiVa-koulu Lovisanejdens högstadiumissa vuosiluokka 7 + tukioppilaat

KiVa-koulu Lovisanejdens högstadiumissa vuosiluokka 7 + tukioppilaat 11.5.2018 KiVa-koulu Lovisanejdens högstadiumissa 2017-2018 vuosiluokka 7 + tukioppilaat 5.9.2017. 1. aihe: Miten vuorovaikutus vaikuttaa? Oppitunnit 1-3. Meidän luokkamme ryhmänä. Laaditaan luokkakohtaiset

Lisätiedot

TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA

TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA 2008-2010 TUTUSTU TUNNE ARVOSTA SUOJELE SYVENNÄ TIETOA JA TAITOA hanke Miksi? OPS:n kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen Yhteyksien luominen koulujen ja Turun alueen luonto- ja kestävän kehityksen

Lisätiedot

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää.

Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Noin 300 lasta ja 75 työntekijää. Tammelan päiväkoti: Haitulat, Leinikki, Maahiset, Sinikello, Taikatassu ja luontoliikuntaryhmä Ilvekset. Tammitarhan päiväkoti: 4 ryhmää ja metsäeskari metsätontut. Portaan

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

MEIDÄN MERIKARVIA. -kehittämispeli, syksy 2016

MEIDÄN MERIKARVIA. -kehittämispeli, syksy 2016 MEIDÄN MERIKARVIA -kehittämispeli, syksy 2016 Sosiaalinen media vaikuttaa meihin kaikkiin ja haastaa sukupolvien eri tavat viestiä! Meidän Merikarvia areena Osallistimme kuntalaisia ja muita sidosryhmiä

Lisätiedot

Palveluverkkoselvitys ja lapsivaikutusten arviointi - case Huittinen -

Palveluverkkoselvitys ja lapsivaikutusten arviointi - case Huittinen - Palveluverkkoselvitys ja lapsivaikutusten arviointi - case Huittinen - Terve Kunta seminaari 12.4.2018 Sivistysjohtaja Eija Mattila Huittisten kaupunki Lähtötilanne Taustalla varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen

Lisätiedot

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SIVISTYSTOIMEN TOIMINTA- JA TOIMITILAVERKKOSELVITYKSEN YHTEYDESSÄ

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SIVISTYSTOIMEN TOIMINTA- JA TOIMITILAVERKKOSELVITYKSEN YHTEYDESSÄ LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI SIVISTYSTOIMEN TOIMINTA- JA TOIMITILAVERKKOSELVITYKSEN YHTEYDESSÄ Etelä-Pohjanmaan sivistystoimenjohtajat / LAPE 10.4.2018 Taustaa Alajärven kaupunginvaltuusto on vuoden 2018

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2015 2016 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 21.5.2015 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

Loimijoen vesienhoidon edistäminen

Loimijoen vesienhoidon edistäminen YMPÄRISTÖVASTUUTA YHDESSÄ Loimijoen vesienhoidon edistäminen Satu Heino KVVY Suomen suurin ja vanhin alueellinen vesiensuojeluyhdistys Tavoitteena koota yhteen vesienhoidosta kiinnostuneet tahot, tuottaa

Lisätiedot

Toimintamalli-kortit

Toimintamalli-kortit Toimintamalli-kortit Nämä toimintamalli-kortit on toteutettu Savonia-ammattikorkeakoulun sosionomi (AMK) -tutkinnon opinnäytetyönä yhteistyössä Green Care GREEN KARELIA -hankkeen kanssa. Yhteyshenkilönä

Lisätiedot

Ajankohtaista Pyhäjärvi-instituutti

Ajankohtaista Pyhäjärvi-instituutti Ajankohtaista Pyhäjärvi-instituutti 1 Luotettavat tulokset vesistöjen kuormituksen vähentämisessä ja seurannassa 30.06.2014, EAKR-ohjelma, Varsinais- Suomen liitto LSVSY kumppani Kohdealue Yläneenjoki

Lisätiedot

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ

LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ LAPSIVAIKUTUSTEN ARVIONTI HUITTISTEN KOULUVERKKOSELVITYKSESSÄ KYSYMYKSET KOULULAISILLE 1. Millaisissa ympäristöissä on helppo ja kiva oppia? (Koulu, luokka, piha, lähiympäristö, retket) 2. Millaisissa

Lisätiedot

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4

Fiktion käsitteet tutuiksi. Oppitunnit 1 4 Oppitunnit 1 4 Oppituntien kulku 1. oppitunti 2. oppitunti 3. oppitunti 4. oppitunti Fiktion käsitteet tutuiksi 1. Oppia fiktion käsitteiden hyödyntämistä kaunokirjallisten tekstien avaamisessa. 2. Oppia

Lisätiedot

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO!

TOIVO-TOIMINTAMALLI TYÖPAJOJEN SUUNNITTELU- JA ARVIOINTIKEHIKKO! SUUNNITELMA (LUONNOS) Työpajan/toiminnan järjestäjä/vastuutaho Nimi, organisaatio Turun ammattikorkeakoulun kirjasto- ja tietopalvelualan opiskelijat Satu Heikkinen, Kukka Olsoni ja Anna-Maija Saariaho

Lisätiedot

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012

VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 2012 VANHEMMAN NEUVO VERTAISTUKIRYHMÄT Rovaniemellä kevät 0 Palautteen yhteenveto Marja Leena Nurmela/ Tukeva -hanke.5.0 Vanhemman neuvo vertaistukiryhmät Rovaniemellä keväällä 0 Päiväryhmä 8...4.0, kokoontumisia

Lisätiedot

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN

OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN 1 7 6 7 2 3 4 5 Kun tiedät mitä kulutat, tiedät mitä voit säästää OPAS JÄRKEVÄÄN VEDEN KÄYTTÖÖN Suomalainen käyttää vettä keskimäärin 160 litraa vuorokaudessa. Tällä kulutuksella vesimaksun pitäisi olla

Lisätiedot

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä

YSILUOKKA. Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä YSILUOKKA Tasa-arvo yhteiskunnassa ja työelämässä Sisältö ja toteutus Tunnin tavoitteena on, että oppilaat ymmärtävät mitä sukupuolten välinen tasaarvo tarkoittaa Suomessa, mitä tasa-arvoon liittyviä haasteita

Lisätiedot

Mun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely

Mun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely Mun paikka! lasten ja nuorten osallistamiskysely Pihla Sillanpää/ Espoon yleiskaavayksikkö PILOTTIKYSELY: MUN PAIKKA! -ESPOONLAHTI 30.8.2018 2 TAUSTAA Kasvava Espoo, metro ja hyvinvointi seminaari 13.4.2016

Lisätiedot

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014

Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 2014 Asiakaspalvelutilanne-kysely 6.-11.10.2014 Nokian kaupunginkirjasto Raportin kokosi Päivi Kari Raportti 6.11.2014 Nokian kaupunginkirjaston asiakaspalvelutilanne-kysely: Millaista asiakaspalvelua

Lisätiedot

Mobiilit luontorastit

Mobiilit luontorastit Mobiilit luontorastit Kesto: Riippuu reitin pituudesta Kenelle: yläkoulu Missä: ulkona Milloin: kevät ja syksy Tarvikkeet: älypuhelin / tablettitietokone (muistiinpanovälineet) Eräpassin osio: Luonnossa

Lisätiedot

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto

Nordea Suunnistuskoulu 2015. Yhteenveto Nordea Suunnistuskoulu 2015 Yhteenveto Suunnistuskoulu Kaudella 2015 suunnistuskoulu järjesti 14 suunnistustilaisuutta, niistä 4 iltarastien yhteydessä. Vakituisia ohjaajia oli 19 ja oppilaita 96. Suunnistuskoulun

Lisätiedot

PORIN LIIKKUMISEN OHJAUKSEN MATERIAALIPAKETIT LIIKKUMISEN OHJAUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKE 2017

PORIN LIIKKUMISEN OHJAUKSEN MATERIAALIPAKETIT LIIKKUMISEN OHJAUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKE 2017 PORIN LIIKKUMISEN OHJAUKSEN MATERIAALIPAKETIT LIIKKUMISEN OHJAUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKE 2017 HANKKEEN TAVOITTEET 01 Tarjota helposti omaksuttavissa olevaa tietoa kestävistä kulkumuodoista eri liikkujaryhmille.

Lisätiedot

3DBear Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa

3DBear Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Julkinen loppuraportti 15.3.2019 3DBear Oy:n nopea kokeilu Helsingin kouluissa Helsingin koulujen nopeiden kokeilujen ohjelma I, syyslukukausi 2018 Kokeilun tavoitteet Tavoitteena kehittää 3DBear AR sovellusta

Lisätiedot

MEIDÄN VESANNON KOULU

MEIDÄN VESANNON KOULU MEIDÄN VESANNON KOULU Mikä on meidän visio? Ajatukset lentoon! Kouluhankkeen työpajapäivät 23.-24.8.2017 Vesannon kunnan hankesuunnittelutyöryhmä yhdessä WSP Finlandin asiantuntijoiden (Monika Gardini

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6

Perusopetuskysely Kartanon koulu luokat 1-6 Perusopetuskysely 2016 luokat 1-6 31.8.2016 Taustatietoja Kysely toteutettiin ajalla 25.5. -4.6.2016 Linkki kyselyyn lähetettiin Helmin kautta 4099 oppilaan noin 7500:lle huoltajalle Asteikon arvot :Täysin

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 2016 Degerby skola Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan laadun arviointi 0 toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille huhtikuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä kysely

Lisätiedot

Ehdotuksia koulupäivän rakenteeksi Jämsänkosken yhtenäiskouluun JOHANNES LEPPÄNEN, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, LUOKANOPETTAJA OPISKELIJA

Ehdotuksia koulupäivän rakenteeksi Jämsänkosken yhtenäiskouluun JOHANNES LEPPÄNEN, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, LUOKANOPETTAJA OPISKELIJA Ehdotuksia koulupäivän rakenteeksi Jämsänkosken yhtenäiskouluun JOHANNES LEPPÄNEN, ITÄ-SUOMEN YLIOPISTO, LUOKANOPETTAJA OPISKELIJA Juridista taustaa: Perusopetusasetus (20.11.1998/852) säätää opetukseen

Lisätiedot

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli

Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -peli PELIOHJEET JOHDANTO Yhdessä tehden, oppien ja yrittäen -pelin tarkoituksena on oppia uutta mielekkäällä ja hauskalla tavalla. Pelissä ei varsinaisesti ole voittajaa,

Lisätiedot

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007

Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa. Tampere 9.5.2007 Pimeän Kuva kaunokirjallisuutta lääketieteen opetuksessa Irma Virjo Yleislääketieteen professori Tampereen yliopisto, Lääketieteen laitos Hanna-Mari Alanen Ylilääkäri, Hatanpään puistosairaala, psykogeriatria

Lisätiedot

OMPELUSEURAT KOULUISSA

OMPELUSEURAT KOULUISSA OMPELUSEURAT KOULUISSA HETKI ON KÄSILLÄ MARTTOJEN OMPELUSEURAT KOULUISSA 2017 Kohderyhmä: Alakoulut 7-11 vuotiaat, tai 7 8 vuotiaat, joiden opetussuunnitelmaan napin ompelu kuuluu Toteutus: Kädentaitotunnilla

Lisätiedot

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

18 Satakunta Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 18 Satakunta 18.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 18.1. SATAKUNTA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 12 kpl Satakunnan

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen

Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Vesistöt ja maakunnallinen kehittäminen Satavesi 10 vuotta ohjelmakokous 2012 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto 22.11.2012 Satakunta yksi Suomen 19 maakunnasta monia kansallisesti ja jopa

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

Vauhtia vesienhoitoon -hanke

Vauhtia vesienhoitoon -hanke 22.11.2017 Vauhtia vesienhoitoon -hanke Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys ry Täyden palvelun osaaja Ympäristötutkimusten ja analytiikan ammattilainen

Lisätiedot

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA

PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA PERUSKOULUJEN, LUKIOIDEN JA ERITYISKOULUJEN TYÖ- JA LOMA-AJAT YM. LUKUVUONNA 2014 2015 LOUNAIS-SUOMESSA Lounais-Suomen aluehallintovirasto 16.5.2014 Kansikuva taiteilija Pekka Vuoren luvalla. Helsingin

Lisätiedot

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT

LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT LIIKKUVA KOULU NYKYTILAN ARVIOINTI TAUSTATIEDOT 1. Kunta 2. Koulu 3. Koulumuoto, jota arviointi koskee Alakoulu Yläkoulu Yhtenäiskoulun kaikki luokat Yhtenäiskoulun luokat 1 6 Yhtenäiskoulun luokat 7 9

Lisätiedot

Asiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta?

Asiakkaiden työpajat. 2. työpaja Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja elämässä? Mitä toivon tulevaisuudelta? Asiakkaiden työpajat 1. työpaja 11.9.2018 Minun elämäni nyt Miksi oman äänen kuuluminen on tärkeää? Miten elämäni sujuu nyt? 2. työpaja 18.9.2108 Minä päätöksentekijänä Miten teen päätöksiä arjessa ja

Lisätiedot

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen

Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle. Liikkuva koulu -seminaari Jukka Karvinen Matkalla Liikkuvaksi kouluksi tukea koulujen kehittämistyölle Liikkuva koulu -seminaari 7.10.2014 Jukka Karvinen Muutos oppilaiden arjessa Lisää liikettä ja vähemmän istumista koulupäivän aikana Oppiminen

Lisätiedot

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA

YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 2003 SAADUSTA PALAUTTEESTA 1 Itä-Suomen virtuaaliyliopisto YHTEENVETO VERKKO-OPETUKSEN PERUSTEET (VOP) -KOULUTUKSESTA syksyllä 23 SAADUSTA PALAUTTEESTA Henkilöstökoulutushankkeessa järjestettiin Verkko-opetuksen perusteet (VOP)

Lisätiedot

Yhdessä hyvä OTE- Etelä-Karjala

Yhdessä hyvä OTE- Etelä-Karjala - Etelä-Karjala Kokemusasiantuntijakoulutus - kokeilu 2018 Koulutuksen järjestäjänä oli Eksote ja yhteistyökumppanina OTEhanke ja Järjestö 2.0- hanke sekä Mielenterveyden keskusliitto. Koulutus oli laajuudeltaan

Lisätiedot

1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 44

1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 44 Koulukysely oppilaiden huoltajille 1. Missä koulussa lapsesi on tai mihin kouluun esikoululaisesi on menossa? Vastaajien määrä: 44 1/11 2/11 N Prosentti Hirvijärvi 0 0 Jurvan yhtenäiskoulu 0 0 Kangas 0

Lisätiedot

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa?

Kuvallinen viikkotiedote. Mitä se tarkoittaa? Kuvallinen viikkotiedote Mitä se tarkoittaa? Taustaa Työskentelen Ammattiopisto Luovin Liperin yksikössä. Olen tehnyt työtä erityisopettajana ja kotitalousopettajana kehitysvammaisten nuorten ja aikuisten

Lisätiedot

Raportti Kysely ruokakasvatusmateriaalista luokan- ja aineenopettajille, rehtoreille ja koulun henkilökunnalle

Raportti Kysely ruokakasvatusmateriaalista luokan- ja aineenopettajille, rehtoreille ja koulun henkilökunnalle Raportti Kysely ruokakasvatusmateriaalista luokan- ja aineenopettajille, rehtoreille ja koulun henkilökunnalle 27.6.2017 Taustaa Maa- ja metsätalousministeriön tavoitteena on Ruoka2030 -ruokapoliittisen

Lisätiedot

Ympäristökoulu Polku palvelee

Ympäristökoulu Polku palvelee Ympäristökoulu Polku palvelee Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhteisö. Toiminnan tavoitteena on elinympäristön parantaminen

Lisätiedot