Kalle Patomeri luotsaa uusinta. Vesistölämpö 1/2009. Marjatta Hara- hyvä. Kangasalle. sivu 40 ALANSA YKKÖNEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalle Patomeri luotsaa uusinta. Vesistölämpö 1/2009. Marjatta Hara- hyvä. Kangasalle. sivu 40 ALANSA YKKÖNEN"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 1/2009 Vesistölämpö on Arkkitehti urheiluopistolle Marjatta Hara- hyvä ratkaisu, Pietilän uusin Marko Ruti uimahalli sanoo. nousee Kangasalle. sivu 40 sivulla 36 Marthashof on kaupunkikylä Berliinissä sivu 18 Koillismaalla tienpito hoituu nyt halvemmalla sivu 26 Turun sataman lieju jalostuu maarakennukseen sivu 52 Kalle Patomeri luotsaa uusinta hyötyvoimalaakotkassa PALAA JÄTEsivu 6

2 2009 Vesihuollon osto-oppaan 2009 paikat ovat nyt jaossa. Aineistopäivä on Nettioppaan suosio jatkuu. Osoitteessa yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla. VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä tarjoavat yritykset yhteystietoineen NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI linkki yrityksen kotisivuille päivitys ympäri vuoden OTA YHTEYTTÄ: Marianne Lohilahti Suomen Business Viestintä Oy puh Painettu opas ilmestyy toukokuussa. Se jaetaan kaikille Kuntatekniikka-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalan päättäjille mm. Yhdyskuntatekniikka messuilla Vesihuollon osto-oppaassa olet mukana merkittävistä hankinnoista päätettäessä. Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella! Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka Toinen linja 14, Helsinki

3 SISÄLTÖ 1 / helmikuuta 26 Markku Takkinen auraa Koillismaan teitä osana yhteisurakkaa, jonka Pudasjärvi, Taivalkoski ja Tiehallinto antoivat Destialle kilpailutuksen jälkeen. 18 Ludwig Maximilian Stoffel ja Giovanna Stefanel rakennuttavat vihreitä kaupunkikyliä Berliinin keskustaan. 30 Maanmittauksella ja kartoituksilla on ollut merkittävä rooli Suomen kehityksessä neljän vuosisadan ajan. 52 Ympäristökauha haukkaa saastunutta liejua Aurajoen pohjasta. Käsittelyn jälkeen lieju käytetään maanrakennusaineena. ENERGIA Korkeasuhdanne nosti Kotkan hyötyvoimalan kustannuksia 6 Hyötypolttoa halutaan lisätä 11 Ilmasto- ja energiastrategia listaa keinoja päästöjen vähentämiseksi 12 Ilmastonmuutos on haastanut kaukolämmön 15 YHDYSKUNTA Viherparatiiseja keskellä Berliiniä 18 Miten tehdä uudenlaista kaupunkia? 20 Kuluttajakansalaiset mukaan yhdyskuntien suunnitteluun 23 TIENPITO Koillismaalla kunnat ja Tiehallinto kilpailuttivat yhteisurakoinnin 26 MAANMITTAUS Maanmittaus- ja kartoitustoiminta alkoi Suomessa 375 vuotta sitten 30 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 33 Kuntien Putkimestarit 37 UKTY 38 LIIKUNTAPAIKAT Suunnittelijan tavoitteena toimivat ja viihtyisät uimahallit 40 Kangasalan uimahalli valmistuu vapuksi 44 YMPÄRISTÖ Viheralan tulevaisuusstrategia ja Vihervuoden 2008 satoa 48 Turun Sataman saasteet jalostuvat maanrakennusaineeksi 52 Kuitusavi sopii kaatopaikkojen pintarakenteiden tiivistämiseen 54 VESIHUOLTO Päijänne-tunnelin peruskorjaus valmistui 58 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Muistosanat uudelle julkishallinnolle? 25 Kolumni/Mette Granberg: Menneistä ja tulevista asioista 47 Uutisia 59 Tuoteuutuuksia 63 Henkilöuutisia 64 Tapahtumia ja palveluja 66 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 1/2009 3

4 Tee oikea siirto, valitse ratkaisu! SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Kovaa kulutusta kestävä pumppuratkaisu - ja huoltokin on helpompaa. Ultra V tuo potkua pumppaukseen! Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä kiinteät aineet. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin, ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: SGN-tekniikka Kysy lisää! S.G. Nieminen Oy SGN-tekniikka PL 15, Espoo (09)

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Marthashof on kaupunkikylä Berliinissä sivu 18 1/2009 Vesistölämpö Arkkitehti on urheiluopistolle Hara- hyvä Marjatta Pietilän ratkaisu, uusin Marko uimahalli Ruti sanoo. nousee Kangasalle. sivulla Koillismaalla tienpito hoituu nyt halvemmalla sivu 26 Turun sataman lieju jalostuu maanrakennukseen sivu 52 Kalle Patomeri luotsaa uusinta hyötyvoimalaakotkassa PALAA JÄTE TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Reijo Rosengrén Juhani Sandström Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 69 Vuosikerta 78 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 64. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 sivu 6 Kannen kuva: Seppo Haavisto PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Tältä pohjalta Tältä pohjalta lähdetään usein kokousten jälkeen viemään asioita eteenpäin. Ilmaus tuli itsellenikin jotenkin läheiseksi vuosituhannen alussa, kun konserniyhtiömme toimitusjohtaja usein päätti hankekokouksen näihin sanoihin. Projektipäällikkönä kokoushuoneesta poistuessani pohdin, että miltähän pohjalta. Viime kuukausina on varsin monelta melko äskettäinkin tehdyltä päätökseltä pudonnut pohja pois, kun kansainvälinen talous on heittänyt häränpyllyä. Ajoitus lienee ollut sattuma, mutta valtioneuvoston kanslia järjesti marraskuussa seminaarin otsikolla tosiasiapohjaisen tiedon käyttö päätöksenteossa. Voisiko ajankohtaisempaa aihetta löytää? Tieto vaikkapa kansainvälisestä taloustilanteesta tai ilmastonmuutoksen seurauksista muuttuu sellaisella vauhdilla, että eilen tosiasiapohjalta tehdyt päätökset vaikuttavat tänään kangastuksista kaapatuilta. Tilannetta ei helpota se, että erilaisia totuuksia samasta asiasta on tarjolla riittävästi. On välttämätöntä kyetä tekemään päätöksiä epävarmuuden vallitessa niin yksityis- kuin työelämässä. Tosiasiapohjainen tieto on tarpeen myös jätteenkäsittelyn uusista investoinneista päätettäessä. Jätevoimalahankkeita on vireillä useita. Niin on myös mielipiteitä tarvittavasta polttokapasiteetista ja järkevästä laitosten lukumäärästä. Kuntien energialaitoksista Kotkan Energia on päänavaaja, kun se käynnisti yhdyskuntajätteen polttoon perustuvan hyötyvoimalan. Käymme koepoltolla Kotkassa. Pääkaupunkiseudun vesihuoltoa kootaan vauhdilla yhteen. YTV:n rooli muuttuu kertaheitolla, kun joukkoliikenteen järjestämistehtävät irrotetaan YTV:stä uuteen kuntayhtymään ja tilalle sijoitetaan 1,6 miljardin euron arvosta kaupunkien vesihuolto-omaisuutta ja lähemmäs 600 vesihuoltoammattilaista. Pääkaupunkiseudun oli näytettävä valtiovallalle, että yhteisiä organisaatioita saadaan aikaan vapaaehtoispohjalta ja että tältä pohjalta voidaan jatkaa eikä kuntaliitoksia tarvita, ei ainakaan pakkoliitoksia. Uusi vuosi, uudet päättäjät Uusi vuosi tuo uudet luottamushenkilöt kuntien päättäjiksi. Kuntatekniikka-lehti tarjoaa monipuolisella juttutarjonnallaan erinomaisen perehdytyksen toimialan ajankohtaisiin aiheisiin. Toivon, että tilaisuus käytetään kunnissa hyödyksi. Olemme esillä useissa alan koulutus- ja messutapahtumissa vuoden aikana. Päätoimittajan tehtävän muuttuminen päätoimiseksi kevään aikana antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet lehden kehittämiseen ajankohtaisen hyötytiedon tarjoamiseen entistä monipuolisempana. SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY AJANKOHTAISTA Kuntatekniikka 2 / Sportec Kuntatekniikka 3 / Jäähallipäivät Kuntapäivät Kuntatekniikka 4 / Yhdyskuntatekniikka Kuntatekniikka 5 / Kuntamarkkinat Kuntatekniikka 6 / Lautakuntapäivät Kuntatekniikka 7 / Paikkatietomarkkinat Kuntatekniikka 8 / Talvitiepäivät

6 Korkeasuhdanne nosti jätteenpolttolaitoksen rake KOTKAN E käynnisti hyö Jätteenpoltto on sopusoinnussa kierrätysajatuksen kanssa. Kotitalouksissa syntyvä lasi-, metalli- ja betonijäte ei pala, joten sille kannattaa keksiä muuta käyttöä, Kotkan Energian tuotantojohtaja Kalle Patomeri sanoo. Kotkan Energia otti lokakuussa käyttöön yhdyskuntajätteen polttamiseen tarkoitetun hyötyvoimalan. Jätettä jalostuu lämmöksi ja sähköksi vuodessa tonnia. Laitoksen rakentaminen maksoi runsaat 61 miljoonaa euroa. Korkeasuhdanne nosti rakentamiskustannuksia 70 prosenttia. Vaikka energiakäyttö lisää jätehuollon kustannuksia, se on hyvä vaihtoehto, jos jätevero nousee. 6 Kuntatekniikka 1/2009

7 ENERGIA Petri Jalkanen ohjaa jätettä polttouuniin syöttävää teräskahmaria. Tavallisesti kahmari toimii ilman ihmiskäden ohjausta. Petri Konga valvoo monitoreilta polttoprosessin kulkua. ntamiskustannuksia NERGIA tyvoimalan Joona Langel varmistaa, että kaikki toimii kuten pitääkin. TEKSTIT: Matti Valli KUVAT: Seppo Haavisto Kotkan hyötyvoimala on järjestyksessä toinen moderni yhdyskuntajätteen polttolaitos Suomessa; ensimmäinen käynnistyi Riihimäellä muutama kuukausi aikaisemmin. Kotkan hyötyvoimala on myös teollisuuden tarpeisiin tehty ratkaisu, sillä puolet laitoksessa syntyvästä energiasta johdetaan höyrynä vieressä toimivalle Sonocon kartonkitehtaalle. Hyötyvoimalan ja kartonkitehtaan yhteinen nimittäjä on kierrätys, sillä Sonoco käyttää kartonginvalmistuksen raaka-aineena kierrätyspahvia vuodessa tonnia. Jätteen toimittamisesta on tehty 15 vuoden sopimus Kaakkois- Suomen Hankintarenkaan kanssa. Renkaassa on mukana 40 kuntaa ja neljä kunnallista jätehuoltoyhtiötä: Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Kymenlaakson Jäte Oy, Metsäsairila Oy ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. Keräysalueella on noin asukasta. Sopimuksen mukaan rengas toimittaa laitokselle kotitalousjätettä vähintään tonnia vuodessa. Kierrätykselle jää tilaa Laitokselle toimitettava tonnin jätemäärä on prosenttia alueen kotitalouksien tuottamasta yhdyskuntajätteestä. Laitos voisi ottaa tavaraa vastaan enemmänkin, mutta paikallisille jätehuoltoyhtiöille on haluttu antaa mahdollisuus oman kierrätystoiminnan tehostamiseen, Kotkan Energian tuotantojohtaja Kalle Patomeri kertoo. Kotkaan kuljetetaan jätettä myös Turusta tonnia vuodessa, koska Turussa toimi- Kuntatekniikka 1/2009 7

8 KOTKAN HYÖTYVOIMALA 2002 Suunnittelutyö alkoi 2003 Ympäristövaikutusten selvitys valmistuu 2006 Ympäristölupa, projekti käynnistyy 2007 Kattila asennettu 2008 Koestukset alkoivat Ensitulet Jätteenpoltto alkoi Luovutus Polttoaineteho 34 MW, sähköteho 5 MW, prosessihöyryteho 15 MW, kaukolämpöteho 8 MW. Tuottaa sähköä, prosessihöyryä ja kaukolämpöä, ratkaisulla korvataan maakaasua, polttoöljyä ja jonkin verran turvetta. CHP-laitos eli yhdistetty lämmön- ja sähköntuotantolaitos. Käyttöaika on yli 20 vuotta. Vuosittainen käyntiaika on yli 11 kuukautta 100 %:n teholla. Polttoaineenkäyttö on noin t/vuosi, tuottaa energiaa noin MWh. Hyötyvoimalan syöttövesisäiliö syöttää prosessiin puhdistettua vettä. va 1970-luvulla rakennettu Suomen ensimmäinen jätteenpolttolaitos on kapasiteetiltaan liian pieni eivätkä turkulaiset halua laajentaa omaa kaatopaikkaansa. Patomeri korostaa, ettei jätteenpolttolaitos ole tarkoitettu nieluksi, johon jätettä kuljetettaisiin mahdollisimman paljon. Itse asiassa jätteenpoltto korostaa kierrätyksen merkitystä, sillä kotitalouksissa syntyvä lasi-, metalli- ja betonijäte ei pala, joten niille kannattaa miettiä muuta käyttöä. Paperit ja pahvit ovat myös parempaa raaka-ainetta teollisuudelle kuin polttolaitokselle. Korkeasuhdanne nosti kustannuksia Kotkan jätteenpolttolaitos ja Ekokemin laitos Riihimäellä ovat teknisesti hiukan erilaisia. Kotkan ratkaisu on suunniteltu polttamaan nimenomaan kotitalousjätettä, joka on kosteampaa ja energia-arvoltaan huonompaa kuin teollisuusjäte tai painekyllästetty puu. Kotkassa on myös panostettu sähkön tuotantoon Ekokemiä enemmän. Palamisprosessin ja päästöjen kannalta kotitalousjäte on kuitenkin helpompi polttoaine kuin esimerkiksi teollisuuden sekajäte. Laitoksen suunnittelu alkoi Kalle Patomerellä oli aikaisempaa kokemusta biovoimalaitoksen rakentamisesta, mutta tämän laitoksen kehitystyö ja toteutus oli paljon haastavampaa. Laitteista tehtiin noin sata erillistä hankintasopimusta. Rakentaminen koostui kymmenestä erillisestä urakasta. Stressiä toteuttajille aiheutti korkeasuhdanne, joka nosti rakentamisen kustannukset 70 prosenttia arvioitua korkeammiksi. Rakennustöiden ongelmat viivästyttivät laitoksen valmistumista neljällä kuukaudella. Monasti rakentamista koskeviin tarjouspyyntöihin ei saatu lainkaan vastauksia. Suomen suurimmat raken- 8 Kuntatekniikka 1/2009

9 ENERGIA tajat YIT ja Skanska eivät tarjonneet kohteeseen yhtään urakkaa. Koneiden ja laitteiden kustannukset nousivat arvioiduista 2 3 prosenttia. Rakennusurakoita koskevien tarjousten loppusummat saattoivat erota toisistaan 1 2 miljoonaa euroa. Metallipuolella samanlaista ylikuumenemista ei ollut, sillä hitsareita löytyi töihin aina tarvittaessa. Yksi ongelma oli belgialaisen kattilatoimittajan ranskalainen alihankkija, jolle EU-normien noudattaminen osoittautui ylivoimaiseksi tehtäväksi, Kalle Patomeri sanoo. Haastava polttoprosessi Yhdyskuntajätteen ja lietteen polttoon erikoistuneita kattilanvalmistajia toimii Keski-Euroopassa ja Japanissa; kattilanvalmistus edellyttää niin kokemusta kuin panostuksia tutkimustyöhön. Kattilalaitos koostuu arinasta, jossa jäte poltetaan, sekä putkistosta, jossa lämpö jalostuu energiaksi. Fyysiseltä kooltaan, niin ulkomitoiltaan kuin putkistomääriltäänkin, yhdyskuntajätettä polttava voimala on kaksi kertaa suurempi kuin puun tai turpeen poltossa käytettävä laitos. Tehokasta jäähdytystä ja pitkää putkistoa tarvitaan kuumakorroosion estämiseen: savukaasujen pitää jäähtyä putkistossa ennen kuin ne johdetaan laitoksen muihin osiin. Putkiston pituus on noin kymmenen kilometriä. Polttoon tarvitaan raskasrakenteinen kattila, koska polttoaine on likaavaa ja koska kattilan on läpäistävä kaikki tavara, mitä asuintalon sekajäteastiaan on mahdollista tunkea. Kotkassa on havaittu, että kotitalousjätteen sekaan on tungettu muun muassa saunankiuas ja pesukone. Tuhannessa asteessa Arinassa jäte poltetaan tuhannen asteen lämpötilassa. Puolet syntyvästä energiasta johdetaan höyrynä vieressä toimivalle Sonocon kartonkitehtaalle ja vajaa kolmasosa Kotkan Energian kaukolämpöverkkoon. 20 prosenttia energiasta jalostuu höyryturbiinin kautta sähköksi, josta kartonkitehdas käyttää kaksi kolmasosaa. Yksi kolmasosa sähköstä siirretään valtakunnan verkkoon. Laitoksen suunnittelutyö alkoi 2002, seuraavana vuonna valmistui ympäristövaikutusten selvitys. Ympäristölupa saatiin valituskierroksen jälkeen Valittajana oli Suomen Luonnonsuojeluliitto, jonka mukaan yhdyskuntajätteen poltto on kierrätystoiminnan vastainen ratkaisu. Luonnonsuojeluliittoa vastaan argumentoitiin sillä, että laitos perustuu kokonaan kierrätykseen eikä millään tavalla estä kierrätystoiminnan kehittämistä. Loppujen lopuksi Luonnonsuojeluliitto totesi, että laitos on vaihtoehtoisista ratkaisuista hyväksyttävimmästä päästä. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei enää valitettu. Suunnitteluun ja kilpailutukseen kului työtuntia. Konsulttina toimi ÅF-Consult Oy eli entinen Fortum Engineering. Konsultit laativat tarjouskyselyt ja valvoivat työmaata Kotkan Energian oman väen ohella, Kalle Patomeri kertoo. Ympäristön asukkaat eivät valittaneet laitoksen rakentamisesta, mutta YVA-arvioinnissa ilmaistiin huoli metelistä, hajusta, päästöistä ja liikenteen lisääntymisestä. Pelättyjen liikennehaittojen takia laitokselle rakennettiin päätieltä erillinen tie, joka nimettiin Hyötytieksi. Kuona maarakentamiseen Kotkan laitoksen savukaasujen puhdistuslaitteet on mitoitettu alittamaan päästöjen luparajat. Näin on ennakoitu sitä, että ym- 1. Vastaanottohalli 2. Jätevarasto 3. Kahmari 4. Syöttösuppilo 5. Syötin 6. Ilman esilämmitys 7. Arina 8. Kattila 9. Lieriö 10. Turbiinihalli 11. Ilmanerotussäiliö 12. Lämpöpinnat 13. Syöttövesisäiliö 14. Lauhdesäiliö 15. Savukaasukanava 16. Aktiivihiilisäiliö 17. Kalkkisäiliö 18. Letkusuodatin 19. Savukaasupuhallin 20. Piippu Kotkan hyötyvoimalan rakenne Lähde Kotkan Energia Kuntatekniikka 1/2009 9

10 päristömääräykset voivat tulevaisuudessa tiukentua. Savukaasun puhdistusta valvotaan kahdella erillisellä savukaasuanalysaattorilla. Puhdistuksen periaate on, että kattilan yläosaan ruiskutetaan ammoniakkia ja epäpuhtaudet kerätään talteen. Rikkidioksidit poistetaan kalkilla ja raskasmetallit aktiivihiilellä. Käytetyt kemikaalit sitoutuvat tuhkaan. Arinalta tuleva kuona on 20 prosenttisesti metallia, jota voidaan hyödyntää maarakennusaineena. Savukaasujen puhdistuslaitteistossa syntyvä tuhka ja kattilan lentotuhka kuljetetaan Ekokemille Riihimäelle, jossa se kiinteytetään ja sijoitetaan kaatopaikalle. Laitoksen 1,5 viikon pituinen huoltotauko pidetään syyskuussa. Keväällä tehdään viikon mittainen huoltotarkastus. Tauon aikana laitoksen jätebunkkeriin pystytään varastoimaan 6 7 vuorokauden jätemäärä. Jätteenpolttolaitokset ovat kehittyneet nopeasti toisen maailmansodan jälkeen, sitä ennen laitoksen olivat lähinnä hävitysuuneja. Tekniikan kehittyessä jätteenpoltto energiaksi alkoi yleistyä 1980-luvulla. Voimalan piippu ulottuu 70 metrin korkeuteen. Ulos tulee höyryä ja hyvin pieniä pitoisuuksia päästöjä. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n osuus hyötyvoimalan tonnin vuosittaisesta raaka-ainemäärästä on tonnia. Keräysautoon mahtuu kerralla tavaraa noin kahdeksan tonnia. Energiakäyttö nostaa kustannuksia Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy toimittaa Kotkaan tavaraa vuodessa tonnia. Määrä on alle puolet nykyisellään kaatopaikalle menevän jätteen määrästä; ratkaisu mahdollistaa sekä kierrätyksen kehittämisen että Kotkaan kuljetettavan jätemäärän kasvattamisen. Suunnitelmiin kuuluu muun muassa kiinteistökohtaisen kartongin erilliskeräyksen aloittaminen yli 20 huoneiston kiinteistöissä. Jätteen energiakäyttö nostaa jätehuollon kustannuksia. Elokuussa 2008 nostimme jätetonnin arvonlisäverollista vastaanottohintaa 90 eurosta 105:een euroon. Jotkut ovat ihmetelleet, miksi jätteenpolttolaitokselle pitää maksaa ilmaisen polttoaineen vastaanottamisesta. Syynä tähän on se, että jäte on vaativa polttoaine ja sitä käyttävään voimalaan on investoitava normaalia enemmän, yhtiön toimitusjohtaja Juha- Heikki Tanskanen kertoo. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n omistajia ovat Porvoon ja Loviisan kaupungit sekä kuusi kuntaa: Askola, Liljendal, Pernaja, Pornainen, Ruotsinpyhtää ja Sipoo. Omistajat ovat siirtäneet lähes kaikki kunnan vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät yhtiön hoidettaviksi. Mikäli jätevero tai energian hinta nousee, niin jätteenpoltosta tulee nykyistä edullisempaa suhteessa kaatopaikkasijoittamiseen, Tanskanen pohtii. Mikkelistä kolmannes Mikkelin seudun kuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy toimittaa tavaraa Kotkan Energian hyötyvoimalaan vuodessa tonnia, mikä on noin 30 prosenttia alueella syntyvän yhdyskuntajätteen määrästä. Metsäsairilan keräysalueella materiaalina jätteestä hyödynnetään nykyään 40 prosenttia, joten ratkaisun myötä hyötykäyttöaste nousee 70 prosenttiin. Syksyllä 2008 yhtiö nosti jätehuoltomaksujaan 15 prosenttia. Jätteenpolttolaitoksen porttimaksu jätetonnia kohden on korkeampi kuin 30 euron jätevero, joka säästetään, kun jätettä ei kuljeteta kaatopaikalle. Energiakäytön takia kaikkien jätehuoltoyhtiöiden kustannukset nousevat. Olemme saavuttaneet lain asettamat velvoitteet jätteiden hyötykäytölle, eikä hyötykäytön osuuden kasvattaminen nykyisellä 30 euron jäteverolla ole taloudellisesti järkevää, yhtiön toimitusjohtaja Alpo Leinonen kertoo. Vuoden 2006 alussa toimintansa aloittaneen Metsäsairilan takana ovat Mikkeli, Haukivuori, Ristiina, Puumala ja Suomenniemi. Harvinainen ratkaisu on se, että alueen saaristossa kiertää laiva keräämässä talteen kotitalouksien sekajätettä. Leinonen uskoo, että jätteen energiapoltto saa ihmiset panostamaan jätteiden kierrätykseen, koska he näkevät, mihin jäte oikeasti menee. Tähän asti ihmiset ovat ajatelleet, että lajittelusta huolimatta kaikki jäte menee samaan penkkaan. 10 Kuntatekniikka 1/2009

11 ENERGIA Jäteveron korotus on yksi kannustin HYÖTYPOLTTOA halutaan lisätä TEKSTI: Matti Valli Suomessa on vireillä kymmenkunta yhdyskuntajätteen polttolaitoksen rakentamiseen tähtäävää hanketta. Ympäristöneuvos Olli Pahkala ympäristöministeriöstä arvelee, että näistä toteutuu 6 8. Energiateollisuus on vahvasti sitoutunut hankkeisiin. Sitoutuminen kertoo siitä, että poltettavaa jätettä riittää kaikille perustettaville laitoksille. Jätteen hyötypoltolla voidaan rajoittaa hyödyntämiskelpoisen materiaalin kuljettamista kaatopaikalle, ja jätteen hyötykäytön merkitys on selvästi kirjattu hallituksen strategisiin tavoitteisiin. Jäteveron korottaminen on mainittu yhtenä keinona hyötykäytön kasvattamiseen. Kunnat varautuvat jo selvästi siihen, että vero nousee ennemmin tai myöhemmin, Pahkala sanoo. Valtio ei ole priorisoinut polttolaitosten rakentamishankkeita. Niiden eteneminen riippuu pitkälti siitä, löydetäänkö paikallisella tasolla käyttöä syntyvälle energialle. Sähköä voidaan tuottaa missä tahansa ja siirtää muualle, mutta syntyvä lämpö on käytettävä paikan päällä. JÄTEVOIMALAT Vaasa Turku käytössä Oulu Hämeenkyrö Riihimäki Kotka Vantaa suunnitteilla Tilannearvio Lähde: Suomen ympäristökeskus Kyröskosken voimala kompastui kaavaan Vapo ja M-Real ovat puuhanneet Kyröskoskelle Hämeenkyröön tonnia vuodessa polttavaa jätteenpolttolaitosta. Joulukuussa 2008 Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi Hämeenkyrön kunnanvaltuuston hyväksymän kaavan. Perusteena oli, että kaava on lainvastainen muun muassa puutteel- listen meluselvitysten takia ja ettei kaavassa ole turvattu liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Seuraavaksi polttolaitoksen kaavan laillisuutta pohditaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa. YTV:n voimala Itä-Vantaalle Pääkaupunkiseudun yhdyskuntajätettä polttava jätevoimala rakennetaan Itä-Vantaan Långmossabergeniin. YTV:n järjestämän tarjouskilpailun voitti Vantaan Energian tarjous. Laitoksen hinta-arvio on noin 200 miljoonaa euroa. Kilpailevan tarjouksen tehnyt Fortum olisi sijoittanut voimalan Espoon Ämmässuon jätteenkäsittelylaitokselle. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaratkaisussa on yhdistetty jätettä polttoaineenaan käyttävä arinakattila sekä maakaasuturbiini. Kombiprosessilla saavutetaan korkea voimalan rakennusaste eli sähkön tuotannon osuus suhteessa tuotettuun kaukolämpöön. Pääkaupunkiseudun voimala käynnistyy Siellä poltetaan vuodessa tonnia sekajätettä sekä vähäisessä määrin myös maakaasua. Sähköä tuotetaan 525 gigawattituntia, joka vastaa noin sähkölämmitetyn omakotitalon energiatarvetta. Lämpöä syntyy runsaat 750 gigawattituntia eli noin puolet Vantaan vuotuisesta lämmöntarpeesta. YTV-alueen sekajätemaksut nousevat 14 prosenttia. Yhdyskuntajätteet vuonna 2007, tonnia Käsittely Jätemäärä, tonnia Kierrätys Energiakäyttö Poltto jätevoimalassa Sijoitus kaatopaikalle Sekajäte yhteensä Erilliskerätyt yhteensä, josta Paperi- ja kartonkijäte Biojäte Lasijäte Metallijäte Puujäte Muovijäte Sähkö- ja elektroniikkaromu Muut ja erittelemättömät Kaikki yhteensä Lähde: Jätetilasto Yhdyskuntajätteet 2007, Tilastokeskus Kuntatekniikka 1/

12 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Uusiutuvaa energiaa, käyttöön Päästökehitys saadaan laskuun vuoteen 2020 mennessä, jos panostetaan enemmän uusiutuvaan energiaan, energian käytön tehostamiseen ja ydinvoiman lisäämiseen. Tähän tähtää marraskuussa eduskunnalle annettu kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. Kalevi Luoma energiainsinööri, Kuntaliitto Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia annettiin selontekona marraskuussa 2008 eduskunnalle. Eri ministeriöiden valmistelemassa strategiassa (VNS 6/2008 vp) hahmotellaan ilmastopäästöjen saattaminen EU-maiden yhteisesti sopimalle tasolle eli 20 prosenttia pienemmäksi vuoteen 2020 mennessä. Strategiaan sisältyy kaksi energiantarvetta ja päästökehitystä kuvaavaa kehitysvaihtoehtoa: ns. perusura ja tavoiteura. Tavoiteuran mukaisesti päästökehitys saadaan laskuun vuoteen 2020 mennessä, jos panostetaan enemmän uusiutuvaan energiaan, energian käytön tehostamiseen ja ydinvoiman lisäämiseen. Eduskunta käsittelee strategiaa talven 2009 aikana. Keväällä on määrä valmistua lisäksi ilmastopoliittinen tulevaisuuselonteko, jossa hahmotellaan vielä pidemmän aikavälin keinoja päästövähennyksiin. Suuri osa tuontienergiaa Energiaa kulutettiin kaikkiaan 380TWh/a vuonna 2005, ja sitä arvioidaan tarvittavan 310 TWh vuonna Energian saatavuus on Suomelle elinehto. Peräti 2/3 kaikesta energiasta on tuontitavaraa. Öljy ja kaasu ovat Kuva on Tampereen syyskuussa käynnistämän ilmastokampanjan julisteesta. Ilmankos-kampanja jatkuu ensi kesäkuuhun. 12 Kuntatekniikka 1/2009

13 ENERGIA tehokkuutta, ydinvoimaa miltei kokonaan tuonnin varassa, ja sähköstäkin on tällä hetkellä huomattava osa peräisin pohjoismaista tai Venäjältä. Yhteiskunnan sähköriippuvuuden oletetaan edelleen kasvavan ja Venäjän tuonnin tyrehtyvän. Omavaraisuutta parantavat ja ilmastopäästöjä vähentävät toimet ovat strategian mukaan ydinvoima, energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö sekä uusiutuvan energian osuuden merkittävä kasvattaminen puuhun (lämmityksessä), toisen sukupolven biopolttoaineisiin (liikenteessä) sekä tuulivoimaan perustuen. Strategian tavoiteuran mukaan energian loppukulutus saatetaan laskuun heti vuoden 2012 jälkeen. Sähkön kulutus teollisuudessa vakiintuisi vuoteen 2020 mennessä tasolle 56 TWh/ a, asumisen sähkönkulutus pysyy suunnilleen nykytasolla 13 TWh/a ja palveluiden 16 TWh/ a. Sähkölämmityksen osuus alenee 8 TWh/a:aan, ja muu kulutus on suuruusluokkaa 5 TWh/ a. Sähköntarve kokonaisuudessaan jää näin alle 100 TWh/a:aan vuonna Energiatehokkuuteen palataan myöhemmin Energiatehokkuuteen tähtäävät varsinaiset toimenpide-ehdotukset tekee laajapohjainen työja elinkeinoministeriön asettama energiatehokkuustoimikunta tämän kevään aikana. Uusiutuvaa energiaa eri lähteistä Vuoteen 2020 mennessä energian loppukulutuksesta 38 prosenttia tulisi olla uusiutuvaa. Uusiutuvista energioista metsähakkeen käyttö on kolmin-, nelinkertaistettavissa (21 TWh/a) ja lämpöpumppujen osuus on kaksinkertaistettavissa (5 TWh/a) suhteellisen pienellä tukitarpeella. Tuulivoima ja nestemäiset biopolttoaineet vaativat kaikkein eniten tukea. Vesivoimaa voidaan hieman lisätä. Liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostaminen 10 prosenttiin merkitsee noin 6 TWh/a. Strategiassa ennakoidaan metsäteollisuuden tuottamien ja käyttämien biopolttoaineiden jäävän pysyvästi vuoden 2005 tasolle. Lämmitystapamuutoksiin kiinnitetään huomiota. Kotitalousvähennyksellä sekä kerrosja rivitalojen energia-avustuksilla edistetään lämmitystapamuutoksia uusiutuvia energialähteitä suosiviksi ja energiaremontteja. Lämmityksessä halutaan eroon öljyriippuvuudesta. Strategian julkaisemisen jäl- KUNTALIITON LINJAUKSET / KANSALLINEN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIA Näitä Kuntaliitto pitää tärkeinä: Energiapolitiikka Hajautetun ja paikallisen energiantuotannon ja kuntien laitosten aseman turvaaminen, riittävä kilpailu esimerkiksi sähköntuotannossa on tarpeen. Aluepolitiikka Tasapainoinen, monikeskuksinen aluekehitys säästää luonnonvaroja ja energiaa (rakennettu ympäristö, liikenne). Maankäyttö Kunnilla oltava riittävät keinot sekä hillintään että varautumiseen erityisesti olemassa olevan rakenteen suhteen. Valtion maapolitiikan tuettava myös kuntien tavoitteita. Liikenne Joukkoliikenteen edistäminen mm. vero- ja tukipolitiikalla. Varautuminen Valtion vastuuta ja uutta lainsäädäntöä tarvitaan mm. tulvasuojelussa ja -vahingoissa eri osapuolten vastuiden määrittelyn osalta. Neuvonta, tutkimus ja kehittäminen Ilmasto- ja energia-asioiden puolueeton koko maan kattava neuvonta järjestettävä (esim. energiatoimistojen verkoston laajentaminen). Tutkimus ja kehittämistoiminta mm. elinkeino- ja työllisyyspolitiikan mahdollisuuksien selvittämiseen. Kuntaliiton ilmastopoliittisten linjausten vertailua kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan Näin hallituksen strategiassa: Energiapolitiikka Suurvoimaloihin perustuva keskitetty energiantuotanto painottaa teollisuutta ja sähköä, vaikeuttaa osin lämmön ja sähkön yhteistuotantoa ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähentää kilpailua. Jätteiden energiahyödyntämiseen kiinnitetään huomiota, ja energiaomavaraisuutta korostetaan. Aluepolitiikka Ei juurikaan aluepoliittisia linjauksia. Maakuntakaavojen ohjauksen kautta tapahtuva yhdyskuntarakenteiden eheyttäminen maakuntien sisällä, valtakunnallinen tuulivoimakartoitus käynnissä. Maankäyttö Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kunta- ja seutukeskuksien eheyttäminen liikennepoliittisista lähtökohdista, rakennusten uudistuotannon liittäminen kaukolämpöön. Liikenne Liikennepoliittisen selonteon toimet joukkoliikenteen ja junakuljetusten osalta, joukkoliikenteen peruspalvelutaso haja-asutusalueilla, työsuhdematkalippujen kehittäminen, CO 2 -verotus pakettiautoihin, tienkäyttömaksujen vaikutusten selvitys. Varautuminen Valtion viranomaispainotteista suunnittelua ja tutkimustoimintaa, ei selkeitä avauksia esimerkiksi tulvasuojelun tai -vahinkojen vastuiden tai korvausten suuntaan. Neuvonta, tutkimus ja kehittäminen Neuvonnasta ja kansalaisille suunnattavasta tiedottamisesta mainintoja useassa yhteydessä (resurssit), ainoastaan puuenergianeuvonnan osalta luvataan rahoitusta. Tutkimusta ilmasto- ja energiateknologiaan ja sopeutumiseen edistetään, elinkeino- ja työllisyyspolitiikan uusista mahdollisuuksista ei arvioita. Kuntatekniikka 1/

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunta 4.3.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen

Lisätiedot

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon?

Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry. Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Esko Meloni, JLY-Jätelaitos ry Ratkaiseeko jätteenpolttolaitos pohjoisen jätehuollon? Sisältö Yhdyskuntajätteet ja niiden käsittely Kierrätyksestä Jätteenpolton kehitys Suomessa Jätevoimala ja rinnakkaispoltto

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo

Jätevirroista uutta energiaa. Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo Jätevirroista uutta energiaa Ilmastokestävä kaupunki 13.2.2013 Kohti vähähiilistä yhteiskuntaa Markku Salo 1 Etusijajärjestys 1. Määrän ja haitallisuuden vähentäminen 2. Uudelleenkäytön valmistelu 3. Hyödyntäminen

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008

Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008. P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto näkökulmia 2008, Dipoli 17.9.2008 P. Kouvo 19.9.2008 Jätteenpoltto Euroopassa Jätemäärät Suomessa Valtakunnallinen Jätesuunnitelma YTV-alueen tilanne Valtioneuvosto hyväksynyt Valtakunnallisen

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen

Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen Jätteillä energiatehokkaaksi kunnaksi - luovia ratkaisuja ilmastonmuutoksen hillintään Jätteistä bioenergiaa ja ravinnetuotteita - mädätyksen monet mahdollisuudet Tuuli Myllymaa, Suomen ympäristökeskus

Lisätiedot

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma

Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Kotkan Energia Uusiutuvan energian ohjelma Niina Heiskanen Avainluvut lyhyesti Kotkan Energia 2013 Kotkan kaupungin kokonaan omistama osakeyhtiö Liikevaihto 43,2 milj. (45,9) Liikevoitto 4,9 milj. (4,2)

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011

Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020. Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Kymenlaakson ilmasto- ja energiastrategia 2020 Alustava suunnitelmaluonnos 18.5.2011 Ilmasto- ja energiastrategia Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia 2020 VN hyväksynyt vuonna 2008 Maakunnat ja seutukunnat

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Kaukolämpöpäivät 2015, Radisson Blu Hotel Oulu Esa Sipilä Pöyry Management Consulting SISÄLLYS Jätteen energiahyödyntämisen nykytila Kierrätystavoitteet ja kaatopaikkakielto

Lisätiedot

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja

Vantaan Energia Oy. Korson omakotiyhdistys 1.4.2014. Ilkka Reko Myyntijohtaja Vantaan Energia Oy Korson omakotiyhdistys 1.4.2014 Ilkka Reko Myyntijohtaja 1 Asiakasraportoinnilla säästöä Energiapeili Tervetuloa Vantaan Energian Raportointipalveluun! Rekisteröidy palveluun Kirjaudu

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke

Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Joensuun seudun jätteiden energiahyötykäyttö 24.10.2013, Joensuu Riikinvoiman Ekovoimalaitoshanke Hanke käynnistyi syksyllä 2010 Hankkeen perustana: Tarve Itä-Suomen jätteenpolttolaitokselle

Lisätiedot

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007

Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö. Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Jätteen energiahyödyntäminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö Markku Salo Jätelaitosyhdistys ry 8.11.2007 Kuntien jätehuoltotehtävät Jätehuollon järjestäminen kunnan näkökulmasta, Kuntaliitto 2006 huolehtia

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan ympäristövaliokunta 17.2.2009 Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella

Jätehierarkian toteuttaminen YTV-alueella Pääkaupunkiseudun jätehuolto- ja energiaratkaisut 1 hanke 2002-2007 YTV:n hallitus hyväksyi strategian 1/2002 Osa YTV:n jätehuoltostrategiaa Tavoitteena on syntyvän jätemäärän väheneminen vuoteen 2007

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi

Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi 11.10.2012 Käytännön ratkaisuja jätehuollon ilmastovaikutusten vähentämiseksi Juha-Heikki Tanskanen Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy Jätehuolto ja ilmastonmuutos (vuosi 2010, lähde Tilastokeskus) Suomen khk-päästöt:

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015

Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa. EU-edunvalvontapäivä 13.2.2015 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa EU-edunvalvontapäivä EU:n kiertotalouspaketti Komissiolta 2.7.2014 Kohti kiertotaloutta: jätteetön Eurooppa tiedonanto Direktiiviehdotukset mm. jätedirektiivin

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008

VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 VNS 6/2008 vp Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Valtioneuvoston selonteko 6. päivänä marraskuuta 2008 Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta Ilmastovastaava Leo Stranius 1 Esityksen sisältö

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä

Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Tulevaisuuden päästötön energiajärjestelmä Helsinki 16.9.2009 1 Miksi päästötön energiajärjestelmä? 2 Päästöttömän energiajärjestelmän rakennuspuita Mitä jos tulevaisuus näyttääkin hyvin erilaiselta? 3

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen

Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen BIOKAASUA METSÄSTÄ Biokaasun tuotanto tuo työpaikkoja Suomeen KOTIMAINEN Puupohjainen biokaasu on kotimaista energiaa. Raaka-aineen hankinta, kaasun tuotanto ja käyttö tapahtuvat kaikki maamme rajojen

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008

Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Suomen ilmasto ja energiastrategia Maakaasupäivät Turussa 26.11.2008 Taisto Turunen Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Päästöoikeuden hinnan kehitys vuosina 2007 2008 sekä päästöoikeuksien forwardhinnat

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011

TUULIVOIMATUET. Urpo Hassinen 10.6.2011 TUULIVOIMATUET Urpo Hassinen 10.6.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN VELVOITEPAKETTI EU edellyttää Suomen nostavan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 %:iin vuoteen 2020 mennessä Energian loppukulutus

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010

Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta. Ville Niinistö 17.5.2010 Vaasanseudun energiaklusteri ilmastonmuutoksen torjunnan ja päästöjen vähentämisen näkökulmasta Ville Niinistö 17.5.2010 Ilmastonmuutoksen uhat Jo tähänastinen lämpeneminen on aiheuttanut lukuisia muutoksia

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007

Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Uudenkaupungin kasvihuonekaasupäästöt 2007 Olli-Pekka Pietiläinen, Suomen ympäristökeskus, 20.2.2009 Ilmastonmuutos on haastavin ja ajankohtaisin maailmanlaajuisista ympäristöuhkista johtuu kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Kansallinen energiaja ilmastostrategia

Kansallinen energiaja ilmastostrategia Kansallinen energiaja ilmastostrategia Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Petteri Kuuva Tervetuloa Hiilitieto ry:n seminaariin 21.3.2013 Tekniska, Helsinki Kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset

Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Pienimuotoisen energiantuotannon edistämistyöryhmän tulokset Aimo Aalto, TEM 19.1.2015 Hajautetun energiantuotannon työpaja Vaasa Taustaa Pienimuotoinen sähköntuotanto yleistyy Suomessa Hallitus edistää

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen

Alfa Laval. Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella. 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval Alfa Laval Group Energiansäästöä Modernilla Lämmönjakokeskuksella 04.05.2009/Jarmo Rissanen Alfa Laval konserni Alfa Laval on johtava maailmanlaajuinen erikoistuotteiden ja teknisten ratkaisujen

Lisätiedot

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015

Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen. Eeva Lillman 12.11.2015 Energiantuotannon tuhkien hyödyntäminen Eeva Lillman 12.11.2015 Päätuotteet yhteistuotannolla tuotettu sähkö ja kaukolämpö Lahden kaupungin 100- prosenttisesti omistama Kolme voimalaitosta Lahdessa, yksi

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen

Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen ASIANTUNTIJASEMINAARI: ENERGIATEHOKKUUS JA ENERGIAN SÄÄSTÖ PITKÄN AIKAVÄLIN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIAN POLITIIKKASKENAARIOSSA Rakennuskannan energiatehokkuuden kehittyminen 19.12.27 Juhani Heljo Tampereen

Lisätiedot

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011

TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA. Urpo Hassinen 25.2.2011 TUULIVOIMA JA KANSALLINEN TUKIPOLITIIKKA Urpo Hassinen 25.2.2011 www.biomas.fi UUSIUTUVAN ENERGIAN KÄYTTÖ KOKO ENERGIANTUOTANNOSTA 2005 JA TAVOITTEET 2020 % 70 60 50 40 30 20 10 0 Eurooppa Suomi Pohjois-

Lisätiedot

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS

KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS KAUKOLÄMMITYSJÄRJESTELMIEN KEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET MATALAN ENERGIAN KULUTUKSEN ALUEILLA TUTKIMUS ESITTELY JA ALUSTAVIA TULOKSIA 16ENN0271-W0001 Harri Muukkonen TAUSTAA Uusiutuvan energian hyödyntämiseen

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma

Savon ilmasto-ohjelma Savon ilmasto-ohjelma Kuntien ilmastokampanjan seminaari 15.11.2011 Anne Saari 1 Kansainvälinen ilmastopolitiikka Kioton sopimus 16.2.2005, v. 2012 jälkeen? Durbanin ilmastokokous 28.11. 9.12.2011 EU 2008:

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS

ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOS JA HÄMEENKYRÖ ANTERO ALENIUS ILMASTONMUUTOKSEN KÄSITTEET IHMISTEN TOIMINNASTA JOHTUVA ILMASTON LÄMPENEMINEN, JOTA AIHEUTTAA ILMAKEHÄN LISÄÄNTYVÄ KASVIHUONEKAASUPITOISUUS. KASVAVIA HIILIDIOKSIDIPÄÄSTÖJÄ

Lisätiedot

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä

Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä Kaukolämmön tuotanto Suomessa ja Saarijärvellä 1 Lämmityksen markkinaosuudet Asuin- ja palvelurakennukset Lämpöpumppu: sisältää myös lämpöpumppujen käyttämän sähkön Sähkö: sisältää myös sähkökiukaat ja

Lisätiedot

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN?

TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? TURPEEN JA PUUN YHTEISPOLTTO MIKSI NÄIN JA KUINKA KAUAN? Energiapäivät 4-5.2.2011 Perttu Lahtinen Pöyry Management Consulting Oy TURPEEN JA PUUPOLTTOAINEEN SEOSPOLTTO - POLTTOTEKNIIKKA Turpeen ja puun

Lisätiedot

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012

Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttö GTK:n turvetutkimukset 70 vuotta seminaari Esa Lindholm, Bioenergia ry, 28.11.2012 Energiaturpeen käyttäjistä Kysyntä ja tarjonta Tulevaisuus Energiaturpeen käyttäjistä Turpeen energiakäyttö

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Kaavoitus ja jätehuolto

Kaavoitus ja jätehuolto 1 Kaavoitus ja jätehuolto Kaarina Rautio 21.4.2008 2 Maakunnan kehittämisen malli 2 3 Kaavajärjestelmä (MRL) Valtakunnalliset alueidenkäyttö- tavoitteet - Valtioneuvosto hyväksyy MAAKUNTAKAAVA Kuntien

Lisätiedot

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009

VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 VIERUMÄELLÄ KIPINÖI 1 24.11.2009 A. SAHA PUUPOLTTOAINEIDEN TOIMITTAJANA 24.11.2009 2 Lähtökohdat puun energiakäytön lisäämiselle ovat hyvät Kansainvälinen energiapoliikka ja EU päästötavoitteet luovat

Lisätiedot

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011

SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 SYSMÄN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2010 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2011 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013

Jätteen hyödyntäminen tehostuu. Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu 21.5.2013 Jätteen hyödyntäminen tehostuu Info jätevoimalasta lähialueiden asukkaille Länsimäen koulu Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n jätehuolto Ruskeasannan Sortti-asemasta ympäristöä säästävä Toimipisteet

Lisätiedot

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009

Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa. Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Biomassavoimalaitokset yleistyvät Euroopassa Jouni Kinni ClimBus-ohjelman päätösseminaari Helsinki 10.6.2009 Metso: kestävien teknologioiden ja palveluiden kansainvälinen toimittaja Metso - Noin 29 000

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011)

Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffit 2012 (versio 5.12.2011) Tariffien merkitys Indeksitalovertailun perusteella on seuraavan piiraan mukainen: 1. Kaukolämpö Vattenfallin kaukolämmön kulutukseen perustuvat hinnat ovat vuonna 2012

Lisätiedot

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi

Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset. KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Jätteen energiahyötykäyttö -käytännön vaikutukset KOKOEKO 16.2.2012 Eila Kainulainen Keski-Savon ympäristötoimi Aiempia kokemuksia energiahyötykäytöstä Keski- Savossa Poltettavaa muovijätettä kerättiin

Lisätiedot

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta

Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta Energia- ja ilmastoseminaari Ilmaston muutos ja energian hinta 17.9.2009, Laurea AMK Hyvinkää Energiameklarit Oy Toimitusjohtaja Energiameklarit OY perustettu 1995 24 energiayhtiön omistama palveluita

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan?

Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Mistä kunnianhimoa Suomen ilmastopolitiikkaan? Prof. Jyri Seppälä Suomen ympäristökeskus Kuntaliitto 12.3.2013 Lähtökohta Ilmastonmuutoksen uhka nähtävä todellisena - Keskustelua ja näkyvyyttä tulee lisätä

Lisätiedot