Kalle Patomeri luotsaa uusinta. Vesistölämpö 1/2009. Marjatta Hara- hyvä. Kangasalle. sivu 40 ALANSA YKKÖNEN

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kalle Patomeri luotsaa uusinta. Vesistölämpö 1/2009. Marjatta Hara- hyvä. Kangasalle. sivu 40 ALANSA YKKÖNEN"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 1/2009 Vesistölämpö on Arkkitehti urheiluopistolle Marjatta Hara- hyvä ratkaisu, Pietilän uusin Marko Ruti uimahalli sanoo. nousee Kangasalle. sivu 40 sivulla 36 Marthashof on kaupunkikylä Berliinissä sivu 18 Koillismaalla tienpito hoituu nyt halvemmalla sivu 26 Turun sataman lieju jalostuu maarakennukseen sivu 52 Kalle Patomeri luotsaa uusinta hyötyvoimalaakotkassa PALAA JÄTEsivu 6

2 2009 Vesihuollon osto-oppaan 2009 paikat ovat nyt jaossa. Aineistopäivä on Nettioppaan suosio jatkuu. Osoitteessa yrityksesi tiedot ovat aina ajan tasalla. VESIHUOLLON OSTO-OPPAASTA LÖYTYVÄT alan tuotteet ja palvelut aiheittain ryhmiteltyinä kutakin tuotetta/palvelua ja tuotemerkkiä tarjoavat yritykset yhteystietoineen NETTIVERSIOSSA ON LISÄKSI linkki yrityksen kotisivuille päivitys ympäri vuoden OTA YHTEYTTÄ: Marianne Lohilahti Suomen Business Viestintä Oy puh Painettu opas ilmestyy toukokuussa. Se jaetaan kaikille Kuntatekniikka-lehden tilaajille sekä vesihuoltoalan päättäjille mm. Yhdyskuntatekniikka messuilla Vesihuollon osto-oppaassa olet mukana merkittävistä hankinnoista päätettäessä. Tule mukaan yrityksesi perustiedoilla ja/tai mainoksella! Julkaisija: KL-Kustannus Oy / Kuntatekniikka Toinen linja 14, Helsinki

3 SISÄLTÖ 1 / helmikuuta 26 Markku Takkinen auraa Koillismaan teitä osana yhteisurakkaa, jonka Pudasjärvi, Taivalkoski ja Tiehallinto antoivat Destialle kilpailutuksen jälkeen. 18 Ludwig Maximilian Stoffel ja Giovanna Stefanel rakennuttavat vihreitä kaupunkikyliä Berliinin keskustaan. 30 Maanmittauksella ja kartoituksilla on ollut merkittävä rooli Suomen kehityksessä neljän vuosisadan ajan. 52 Ympäristökauha haukkaa saastunutta liejua Aurajoen pohjasta. Käsittelyn jälkeen lieju käytetään maanrakennusaineena. ENERGIA Korkeasuhdanne nosti Kotkan hyötyvoimalan kustannuksia 6 Hyötypolttoa halutaan lisätä 11 Ilmasto- ja energiastrategia listaa keinoja päästöjen vähentämiseksi 12 Ilmastonmuutos on haastanut kaukolämmön 15 YHDYSKUNTA Viherparatiiseja keskellä Berliiniä 18 Miten tehdä uudenlaista kaupunkia? 20 Kuluttajakansalaiset mukaan yhdyskuntien suunnitteluun 23 TIENPITO Koillismaalla kunnat ja Tiehallinto kilpailuttivat yhteisurakoinnin 26 MAANMITTAUS Maanmittaus- ja kartoitustoiminta alkoi Suomessa 375 vuotta sitten 30 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 33 Kuntien Putkimestarit 37 UKTY 38 LIIKUNTAPAIKAT Suunnittelijan tavoitteena toimivat ja viihtyisät uimahallit 40 Kangasalan uimahalli valmistuu vapuksi 44 YMPÄRISTÖ Viheralan tulevaisuusstrategia ja Vihervuoden 2008 satoa 48 Turun Sataman saasteet jalostuvat maanrakennusaineeksi 52 Kuitusavi sopii kaatopaikkojen pintarakenteiden tiivistämiseen 54 VESIHUOLTO Päijänne-tunnelin peruskorjaus valmistui 58 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Muistosanat uudelle julkishallinnolle? 25 Kolumni/Mette Granberg: Menneistä ja tulevista asioista 47 Uutisia 59 Tuoteuutuuksia 63 Henkilöuutisia 64 Tapahtumia ja palveluja 66 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 1/2009 3

4 Tee oikea siirto, valitse ratkaisu! SGN-tekniikka tarjoaa tarvitsemasi ratkaisun. Kun esität tarpeesi, annamme osaamisemme ja kokemuksemme käyttöösi ja autamme sinua löytämään parhaimmat tekniset ratkaisut. Ratkaisujemme taustana ovat tunnetut merkkituotteet, joiden tuotekehitys on jatkuvaa ja systemaattista. Kovaa kulutusta kestävä pumppuratkaisu - ja huoltokin on helpompaa. Ultra V tuo potkua pumppaukseen! Uusi Ultra V -sarja tuo itseimevät pumput täysin uudelle tasolle. Uskomattoman suorituskykyinen Ultra V pystyy jopa 100 metrin nostokorkeuteen ja pumppaa jäteveden, lietteen sekä kiinteät aineet. Ultra V:n asennus ja huolto tapahtuvat huomattavasti uppopumppua helpommin, ja pystyt ennakoimaan pumpun käyttökustannukset tarkasti. Maahantuoja: SGN-tekniikka Kysy lisää! S.G. Nieminen Oy SGN-tekniikka PL 15, Espoo (09)

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Marthashof on kaupunkikylä Berliinissä sivu 18 1/2009 Vesistölämpö Arkkitehti on urheiluopistolle Hara- hyvä Marjatta Pietilän ratkaisu, uusin Marko uimahalli Ruti sanoo. nousee Kangasalle. sivulla Koillismaalla tienpito hoituu nyt halvemmalla sivu 26 Turun sataman lieju jalostuu maanrakennukseen sivu 52 Kalle Patomeri luotsaa uusinta hyötyvoimalaakotkassa PALAA JÄTE TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh. (09) , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Reijo Rosengrén Juhani Sandström Paavo Taipale TILAUKSET KL-Kustannus Oy Puh. (09) Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 69 Vuosikerta 78 Irtonumero 8,50 ILMOITUKSET Suomen Business Viestintä Oy Marianne Lohilahti PL 356, Helsinki Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Forssan Kirjapaino Oy ISSN X 64. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 sivu 6 Kannen kuva: Seppo Haavisto PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Tältä pohjalta Tältä pohjalta lähdetään usein kokousten jälkeen viemään asioita eteenpäin. Ilmaus tuli itsellenikin jotenkin läheiseksi vuosituhannen alussa, kun konserniyhtiömme toimitusjohtaja usein päätti hankekokouksen näihin sanoihin. Projektipäällikkönä kokoushuoneesta poistuessani pohdin, että miltähän pohjalta. Viime kuukausina on varsin monelta melko äskettäinkin tehdyltä päätökseltä pudonnut pohja pois, kun kansainvälinen talous on heittänyt häränpyllyä. Ajoitus lienee ollut sattuma, mutta valtioneuvoston kanslia järjesti marraskuussa seminaarin otsikolla tosiasiapohjaisen tiedon käyttö päätöksenteossa. Voisiko ajankohtaisempaa aihetta löytää? Tieto vaikkapa kansainvälisestä taloustilanteesta tai ilmastonmuutoksen seurauksista muuttuu sellaisella vauhdilla, että eilen tosiasiapohjalta tehdyt päätökset vaikuttavat tänään kangastuksista kaapatuilta. Tilannetta ei helpota se, että erilaisia totuuksia samasta asiasta on tarjolla riittävästi. On välttämätöntä kyetä tekemään päätöksiä epävarmuuden vallitessa niin yksityis- kuin työelämässä. Tosiasiapohjainen tieto on tarpeen myös jätteenkäsittelyn uusista investoinneista päätettäessä. Jätevoimalahankkeita on vireillä useita. Niin on myös mielipiteitä tarvittavasta polttokapasiteetista ja järkevästä laitosten lukumäärästä. Kuntien energialaitoksista Kotkan Energia on päänavaaja, kun se käynnisti yhdyskuntajätteen polttoon perustuvan hyötyvoimalan. Käymme koepoltolla Kotkassa. Pääkaupunkiseudun vesihuoltoa kootaan vauhdilla yhteen. YTV:n rooli muuttuu kertaheitolla, kun joukkoliikenteen järjestämistehtävät irrotetaan YTV:stä uuteen kuntayhtymään ja tilalle sijoitetaan 1,6 miljardin euron arvosta kaupunkien vesihuolto-omaisuutta ja lähemmäs 600 vesihuoltoammattilaista. Pääkaupunkiseudun oli näytettävä valtiovallalle, että yhteisiä organisaatioita saadaan aikaan vapaaehtoispohjalta ja että tältä pohjalta voidaan jatkaa eikä kuntaliitoksia tarvita, ei ainakaan pakkoliitoksia. Uusi vuosi, uudet päättäjät Uusi vuosi tuo uudet luottamushenkilöt kuntien päättäjiksi. Kuntatekniikka-lehti tarjoaa monipuolisella juttutarjonnallaan erinomaisen perehdytyksen toimialan ajankohtaisiin aiheisiin. Toivon, että tilaisuus käytetään kunnissa hyödyksi. Olemme esillä useissa alan koulutus- ja messutapahtumissa vuoden aikana. Päätoimittajan tehtävän muuttuminen päätoimiseksi kevään aikana antaa aiempaa paremmat mahdollisuudet lehden kehittämiseen ajankohtaisen hyötytiedon tarjoamiseen entistä monipuolisempana. SEURAAVAT NUMEROT TOIM. AINEISTO ILMOITUSAINEISTO ILMESTYY AJANKOHTAISTA Kuntatekniikka 2 / Sportec Kuntatekniikka 3 / Jäähallipäivät Kuntapäivät Kuntatekniikka 4 / Yhdyskuntatekniikka Kuntatekniikka 5 / Kuntamarkkinat Kuntatekniikka 6 / Lautakuntapäivät Kuntatekniikka 7 / Paikkatietomarkkinat Kuntatekniikka 8 / Talvitiepäivät

6 Korkeasuhdanne nosti jätteenpolttolaitoksen rake KOTKAN E käynnisti hyö Jätteenpoltto on sopusoinnussa kierrätysajatuksen kanssa. Kotitalouksissa syntyvä lasi-, metalli- ja betonijäte ei pala, joten sille kannattaa keksiä muuta käyttöä, Kotkan Energian tuotantojohtaja Kalle Patomeri sanoo. Kotkan Energia otti lokakuussa käyttöön yhdyskuntajätteen polttamiseen tarkoitetun hyötyvoimalan. Jätettä jalostuu lämmöksi ja sähköksi vuodessa tonnia. Laitoksen rakentaminen maksoi runsaat 61 miljoonaa euroa. Korkeasuhdanne nosti rakentamiskustannuksia 70 prosenttia. Vaikka energiakäyttö lisää jätehuollon kustannuksia, se on hyvä vaihtoehto, jos jätevero nousee. 6 Kuntatekniikka 1/2009

7 ENERGIA Petri Jalkanen ohjaa jätettä polttouuniin syöttävää teräskahmaria. Tavallisesti kahmari toimii ilman ihmiskäden ohjausta. Petri Konga valvoo monitoreilta polttoprosessin kulkua. ntamiskustannuksia NERGIA tyvoimalan Joona Langel varmistaa, että kaikki toimii kuten pitääkin. TEKSTIT: Matti Valli KUVAT: Seppo Haavisto Kotkan hyötyvoimala on järjestyksessä toinen moderni yhdyskuntajätteen polttolaitos Suomessa; ensimmäinen käynnistyi Riihimäellä muutama kuukausi aikaisemmin. Kotkan hyötyvoimala on myös teollisuuden tarpeisiin tehty ratkaisu, sillä puolet laitoksessa syntyvästä energiasta johdetaan höyrynä vieressä toimivalle Sonocon kartonkitehtaalle. Hyötyvoimalan ja kartonkitehtaan yhteinen nimittäjä on kierrätys, sillä Sonoco käyttää kartonginvalmistuksen raaka-aineena kierrätyspahvia vuodessa tonnia. Jätteen toimittamisesta on tehty 15 vuoden sopimus Kaakkois- Suomen Hankintarenkaan kanssa. Renkaassa on mukana 40 kuntaa ja neljä kunnallista jätehuoltoyhtiötä: Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy, Kymenlaakson Jäte Oy, Metsäsairila Oy ja Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy. Keräysalueella on noin asukasta. Sopimuksen mukaan rengas toimittaa laitokselle kotitalousjätettä vähintään tonnia vuodessa. Kierrätykselle jää tilaa Laitokselle toimitettava tonnin jätemäärä on prosenttia alueen kotitalouksien tuottamasta yhdyskuntajätteestä. Laitos voisi ottaa tavaraa vastaan enemmänkin, mutta paikallisille jätehuoltoyhtiöille on haluttu antaa mahdollisuus oman kierrätystoiminnan tehostamiseen, Kotkan Energian tuotantojohtaja Kalle Patomeri kertoo. Kotkaan kuljetetaan jätettä myös Turusta tonnia vuodessa, koska Turussa toimi- Kuntatekniikka 1/2009 7

8 KOTKAN HYÖTYVOIMALA 2002 Suunnittelutyö alkoi 2003 Ympäristövaikutusten selvitys valmistuu 2006 Ympäristölupa, projekti käynnistyy 2007 Kattila asennettu 2008 Koestukset alkoivat Ensitulet Jätteenpoltto alkoi Luovutus Polttoaineteho 34 MW, sähköteho 5 MW, prosessihöyryteho 15 MW, kaukolämpöteho 8 MW. Tuottaa sähköä, prosessihöyryä ja kaukolämpöä, ratkaisulla korvataan maakaasua, polttoöljyä ja jonkin verran turvetta. CHP-laitos eli yhdistetty lämmön- ja sähköntuotantolaitos. Käyttöaika on yli 20 vuotta. Vuosittainen käyntiaika on yli 11 kuukautta 100 %:n teholla. Polttoaineenkäyttö on noin t/vuosi, tuottaa energiaa noin MWh. Hyötyvoimalan syöttövesisäiliö syöttää prosessiin puhdistettua vettä. va 1970-luvulla rakennettu Suomen ensimmäinen jätteenpolttolaitos on kapasiteetiltaan liian pieni eivätkä turkulaiset halua laajentaa omaa kaatopaikkaansa. Patomeri korostaa, ettei jätteenpolttolaitos ole tarkoitettu nieluksi, johon jätettä kuljetettaisiin mahdollisimman paljon. Itse asiassa jätteenpoltto korostaa kierrätyksen merkitystä, sillä kotitalouksissa syntyvä lasi-, metalli- ja betonijäte ei pala, joten niille kannattaa miettiä muuta käyttöä. Paperit ja pahvit ovat myös parempaa raaka-ainetta teollisuudelle kuin polttolaitokselle. Korkeasuhdanne nosti kustannuksia Kotkan jätteenpolttolaitos ja Ekokemin laitos Riihimäellä ovat teknisesti hiukan erilaisia. Kotkan ratkaisu on suunniteltu polttamaan nimenomaan kotitalousjätettä, joka on kosteampaa ja energia-arvoltaan huonompaa kuin teollisuusjäte tai painekyllästetty puu. Kotkassa on myös panostettu sähkön tuotantoon Ekokemiä enemmän. Palamisprosessin ja päästöjen kannalta kotitalousjäte on kuitenkin helpompi polttoaine kuin esimerkiksi teollisuuden sekajäte. Laitoksen suunnittelu alkoi Kalle Patomerellä oli aikaisempaa kokemusta biovoimalaitoksen rakentamisesta, mutta tämän laitoksen kehitystyö ja toteutus oli paljon haastavampaa. Laitteista tehtiin noin sata erillistä hankintasopimusta. Rakentaminen koostui kymmenestä erillisestä urakasta. Stressiä toteuttajille aiheutti korkeasuhdanne, joka nosti rakentamisen kustannukset 70 prosenttia arvioitua korkeammiksi. Rakennustöiden ongelmat viivästyttivät laitoksen valmistumista neljällä kuukaudella. Monasti rakentamista koskeviin tarjouspyyntöihin ei saatu lainkaan vastauksia. Suomen suurimmat raken- 8 Kuntatekniikka 1/2009

9 ENERGIA tajat YIT ja Skanska eivät tarjonneet kohteeseen yhtään urakkaa. Koneiden ja laitteiden kustannukset nousivat arvioiduista 2 3 prosenttia. Rakennusurakoita koskevien tarjousten loppusummat saattoivat erota toisistaan 1 2 miljoonaa euroa. Metallipuolella samanlaista ylikuumenemista ei ollut, sillä hitsareita löytyi töihin aina tarvittaessa. Yksi ongelma oli belgialaisen kattilatoimittajan ranskalainen alihankkija, jolle EU-normien noudattaminen osoittautui ylivoimaiseksi tehtäväksi, Kalle Patomeri sanoo. Haastava polttoprosessi Yhdyskuntajätteen ja lietteen polttoon erikoistuneita kattilanvalmistajia toimii Keski-Euroopassa ja Japanissa; kattilanvalmistus edellyttää niin kokemusta kuin panostuksia tutkimustyöhön. Kattilalaitos koostuu arinasta, jossa jäte poltetaan, sekä putkistosta, jossa lämpö jalostuu energiaksi. Fyysiseltä kooltaan, niin ulkomitoiltaan kuin putkistomääriltäänkin, yhdyskuntajätettä polttava voimala on kaksi kertaa suurempi kuin puun tai turpeen poltossa käytettävä laitos. Tehokasta jäähdytystä ja pitkää putkistoa tarvitaan kuumakorroosion estämiseen: savukaasujen pitää jäähtyä putkistossa ennen kuin ne johdetaan laitoksen muihin osiin. Putkiston pituus on noin kymmenen kilometriä. Polttoon tarvitaan raskasrakenteinen kattila, koska polttoaine on likaavaa ja koska kattilan on läpäistävä kaikki tavara, mitä asuintalon sekajäteastiaan on mahdollista tunkea. Kotkassa on havaittu, että kotitalousjätteen sekaan on tungettu muun muassa saunankiuas ja pesukone. Tuhannessa asteessa Arinassa jäte poltetaan tuhannen asteen lämpötilassa. Puolet syntyvästä energiasta johdetaan höyrynä vieressä toimivalle Sonocon kartonkitehtaalle ja vajaa kolmasosa Kotkan Energian kaukolämpöverkkoon. 20 prosenttia energiasta jalostuu höyryturbiinin kautta sähköksi, josta kartonkitehdas käyttää kaksi kolmasosaa. Yksi kolmasosa sähköstä siirretään valtakunnan verkkoon. Laitoksen suunnittelutyö alkoi 2002, seuraavana vuonna valmistui ympäristövaikutusten selvitys. Ympäristölupa saatiin valituskierroksen jälkeen Valittajana oli Suomen Luonnonsuojeluliitto, jonka mukaan yhdyskuntajätteen poltto on kierrätystoiminnan vastainen ratkaisu. Luonnonsuojeluliittoa vastaan argumentoitiin sillä, että laitos perustuu kokonaan kierrätykseen eikä millään tavalla estä kierrätystoiminnan kehittämistä. Loppujen lopuksi Luonnonsuojeluliitto totesi, että laitos on vaihtoehtoisista ratkaisuista hyväksyttävimmästä päästä. Korkeimpaan hallinto-oikeuteen ei enää valitettu. Suunnitteluun ja kilpailutukseen kului työtuntia. Konsulttina toimi ÅF-Consult Oy eli entinen Fortum Engineering. Konsultit laativat tarjouskyselyt ja valvoivat työmaata Kotkan Energian oman väen ohella, Kalle Patomeri kertoo. Ympäristön asukkaat eivät valittaneet laitoksen rakentamisesta, mutta YVA-arvioinnissa ilmaistiin huoli metelistä, hajusta, päästöistä ja liikenteen lisääntymisestä. Pelättyjen liikennehaittojen takia laitokselle rakennettiin päätieltä erillinen tie, joka nimettiin Hyötytieksi. Kuona maarakentamiseen Kotkan laitoksen savukaasujen puhdistuslaitteet on mitoitettu alittamaan päästöjen luparajat. Näin on ennakoitu sitä, että ym- 1. Vastaanottohalli 2. Jätevarasto 3. Kahmari 4. Syöttösuppilo 5. Syötin 6. Ilman esilämmitys 7. Arina 8. Kattila 9. Lieriö 10. Turbiinihalli 11. Ilmanerotussäiliö 12. Lämpöpinnat 13. Syöttövesisäiliö 14. Lauhdesäiliö 15. Savukaasukanava 16. Aktiivihiilisäiliö 17. Kalkkisäiliö 18. Letkusuodatin 19. Savukaasupuhallin 20. Piippu Kotkan hyötyvoimalan rakenne Lähde Kotkan Energia Kuntatekniikka 1/2009 9

10 päristömääräykset voivat tulevaisuudessa tiukentua. Savukaasun puhdistusta valvotaan kahdella erillisellä savukaasuanalysaattorilla. Puhdistuksen periaate on, että kattilan yläosaan ruiskutetaan ammoniakkia ja epäpuhtaudet kerätään talteen. Rikkidioksidit poistetaan kalkilla ja raskasmetallit aktiivihiilellä. Käytetyt kemikaalit sitoutuvat tuhkaan. Arinalta tuleva kuona on 20 prosenttisesti metallia, jota voidaan hyödyntää maarakennusaineena. Savukaasujen puhdistuslaitteistossa syntyvä tuhka ja kattilan lentotuhka kuljetetaan Ekokemille Riihimäelle, jossa se kiinteytetään ja sijoitetaan kaatopaikalle. Laitoksen 1,5 viikon pituinen huoltotauko pidetään syyskuussa. Keväällä tehdään viikon mittainen huoltotarkastus. Tauon aikana laitoksen jätebunkkeriin pystytään varastoimaan 6 7 vuorokauden jätemäärä. Jätteenpolttolaitokset ovat kehittyneet nopeasti toisen maailmansodan jälkeen, sitä ennen laitoksen olivat lähinnä hävitysuuneja. Tekniikan kehittyessä jätteenpoltto energiaksi alkoi yleistyä 1980-luvulla. Voimalan piippu ulottuu 70 metrin korkeuteen. Ulos tulee höyryä ja hyvin pieniä pitoisuuksia päästöjä. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n osuus hyötyvoimalan tonnin vuosittaisesta raaka-ainemäärästä on tonnia. Keräysautoon mahtuu kerralla tavaraa noin kahdeksan tonnia. Energiakäyttö nostaa kustannuksia Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy toimittaa Kotkaan tavaraa vuodessa tonnia. Määrä on alle puolet nykyisellään kaatopaikalle menevän jätteen määrästä; ratkaisu mahdollistaa sekä kierrätyksen kehittämisen että Kotkaan kuljetettavan jätemäärän kasvattamisen. Suunnitelmiin kuuluu muun muassa kiinteistökohtaisen kartongin erilliskeräyksen aloittaminen yli 20 huoneiston kiinteistöissä. Jätteen energiakäyttö nostaa jätehuollon kustannuksia. Elokuussa 2008 nostimme jätetonnin arvonlisäverollista vastaanottohintaa 90 eurosta 105:een euroon. Jotkut ovat ihmetelleet, miksi jätteenpolttolaitokselle pitää maksaa ilmaisen polttoaineen vastaanottamisesta. Syynä tähän on se, että jäte on vaativa polttoaine ja sitä käyttävään voimalaan on investoitava normaalia enemmän, yhtiön toimitusjohtaja Juha- Heikki Tanskanen kertoo. Itä-Uudenmaan Jätehuolto Oy:n omistajia ovat Porvoon ja Loviisan kaupungit sekä kuusi kuntaa: Askola, Liljendal, Pernaja, Pornainen, Ruotsinpyhtää ja Sipoo. Omistajat ovat siirtäneet lähes kaikki kunnan vastuulla olevat jätehuollon palvelutehtävät yhtiön hoidettaviksi. Mikäli jätevero tai energian hinta nousee, niin jätteenpoltosta tulee nykyistä edullisempaa suhteessa kaatopaikkasijoittamiseen, Tanskanen pohtii. Mikkelistä kolmannes Mikkelin seudun kuntien yhteinen jätehuoltoyhtiö Metsäsairila Oy toimittaa tavaraa Kotkan Energian hyötyvoimalaan vuodessa tonnia, mikä on noin 30 prosenttia alueella syntyvän yhdyskuntajätteen määrästä. Metsäsairilan keräysalueella materiaalina jätteestä hyödynnetään nykyään 40 prosenttia, joten ratkaisun myötä hyötykäyttöaste nousee 70 prosenttiin. Syksyllä 2008 yhtiö nosti jätehuoltomaksujaan 15 prosenttia. Jätteenpolttolaitoksen porttimaksu jätetonnia kohden on korkeampi kuin 30 euron jätevero, joka säästetään, kun jätettä ei kuljeteta kaatopaikalle. Energiakäytön takia kaikkien jätehuoltoyhtiöiden kustannukset nousevat. Olemme saavuttaneet lain asettamat velvoitteet jätteiden hyötykäytölle, eikä hyötykäytön osuuden kasvattaminen nykyisellä 30 euron jäteverolla ole taloudellisesti järkevää, yhtiön toimitusjohtaja Alpo Leinonen kertoo. Vuoden 2006 alussa toimintansa aloittaneen Metsäsairilan takana ovat Mikkeli, Haukivuori, Ristiina, Puumala ja Suomenniemi. Harvinainen ratkaisu on se, että alueen saaristossa kiertää laiva keräämässä talteen kotitalouksien sekajätettä. Leinonen uskoo, että jätteen energiapoltto saa ihmiset panostamaan jätteiden kierrätykseen, koska he näkevät, mihin jäte oikeasti menee. Tähän asti ihmiset ovat ajatelleet, että lajittelusta huolimatta kaikki jäte menee samaan penkkaan. 10 Kuntatekniikka 1/2009

11 ENERGIA Jäteveron korotus on yksi kannustin HYÖTYPOLTTOA halutaan lisätä TEKSTI: Matti Valli Suomessa on vireillä kymmenkunta yhdyskuntajätteen polttolaitoksen rakentamiseen tähtäävää hanketta. Ympäristöneuvos Olli Pahkala ympäristöministeriöstä arvelee, että näistä toteutuu 6 8. Energiateollisuus on vahvasti sitoutunut hankkeisiin. Sitoutuminen kertoo siitä, että poltettavaa jätettä riittää kaikille perustettaville laitoksille. Jätteen hyötypoltolla voidaan rajoittaa hyödyntämiskelpoisen materiaalin kuljettamista kaatopaikalle, ja jätteen hyötykäytön merkitys on selvästi kirjattu hallituksen strategisiin tavoitteisiin. Jäteveron korottaminen on mainittu yhtenä keinona hyötykäytön kasvattamiseen. Kunnat varautuvat jo selvästi siihen, että vero nousee ennemmin tai myöhemmin, Pahkala sanoo. Valtio ei ole priorisoinut polttolaitosten rakentamishankkeita. Niiden eteneminen riippuu pitkälti siitä, löydetäänkö paikallisella tasolla käyttöä syntyvälle energialle. Sähköä voidaan tuottaa missä tahansa ja siirtää muualle, mutta syntyvä lämpö on käytettävä paikan päällä. JÄTEVOIMALAT Vaasa Turku käytössä Oulu Hämeenkyrö Riihimäki Kotka Vantaa suunnitteilla Tilannearvio Lähde: Suomen ympäristökeskus Kyröskosken voimala kompastui kaavaan Vapo ja M-Real ovat puuhanneet Kyröskoskelle Hämeenkyröön tonnia vuodessa polttavaa jätteenpolttolaitosta. Joulukuussa 2008 Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi Hämeenkyrön kunnanvaltuuston hyväksymän kaavan. Perusteena oli, että kaava on lainvastainen muun muassa puutteel- listen meluselvitysten takia ja ettei kaavassa ole turvattu liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Seuraavaksi polttolaitoksen kaavan laillisuutta pohditaan korkeimmassa hallinto-oikeudessa. YTV:n voimala Itä-Vantaalle Pääkaupunkiseudun yhdyskuntajätettä polttava jätevoimala rakennetaan Itä-Vantaan Långmossabergeniin. YTV:n järjestämän tarjouskilpailun voitti Vantaan Energian tarjous. Laitoksen hinta-arvio on noin 200 miljoonaa euroa. Kilpailevan tarjouksen tehnyt Fortum olisi sijoittanut voimalan Espoon Ämmässuon jätteenkäsittelylaitokselle. Vantaan Energia Oy:n jätevoimalaratkaisussa on yhdistetty jätettä polttoaineenaan käyttävä arinakattila sekä maakaasuturbiini. Kombiprosessilla saavutetaan korkea voimalan rakennusaste eli sähkön tuotannon osuus suhteessa tuotettuun kaukolämpöön. Pääkaupunkiseudun voimala käynnistyy Siellä poltetaan vuodessa tonnia sekajätettä sekä vähäisessä määrin myös maakaasua. Sähköä tuotetaan 525 gigawattituntia, joka vastaa noin sähkölämmitetyn omakotitalon energiatarvetta. Lämpöä syntyy runsaat 750 gigawattituntia eli noin puolet Vantaan vuotuisesta lämmöntarpeesta. YTV-alueen sekajätemaksut nousevat 14 prosenttia. Yhdyskuntajätteet vuonna 2007, tonnia Käsittely Jätemäärä, tonnia Kierrätys Energiakäyttö Poltto jätevoimalassa Sijoitus kaatopaikalle Sekajäte yhteensä Erilliskerätyt yhteensä, josta Paperi- ja kartonkijäte Biojäte Lasijäte Metallijäte Puujäte Muovijäte Sähkö- ja elektroniikkaromu Muut ja erittelemättömät Kaikki yhteensä Lähde: Jätetilasto Yhdyskuntajätteet 2007, Tilastokeskus Kuntatekniikka 1/

12 Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategia: Uusiutuvaa energiaa, käyttöön Päästökehitys saadaan laskuun vuoteen 2020 mennessä, jos panostetaan enemmän uusiutuvaan energiaan, energian käytön tehostamiseen ja ydinvoiman lisäämiseen. Tähän tähtää marraskuussa eduskunnalle annettu kansallinen ilmasto- ja energiastrategia. Kalevi Luoma energiainsinööri, Kuntaliitto Kansallinen ilmasto- ja energiastrategia annettiin selontekona marraskuussa 2008 eduskunnalle. Eri ministeriöiden valmistelemassa strategiassa (VNS 6/2008 vp) hahmotellaan ilmastopäästöjen saattaminen EU-maiden yhteisesti sopimalle tasolle eli 20 prosenttia pienemmäksi vuoteen 2020 mennessä. Strategiaan sisältyy kaksi energiantarvetta ja päästökehitystä kuvaavaa kehitysvaihtoehtoa: ns. perusura ja tavoiteura. Tavoiteuran mukaisesti päästökehitys saadaan laskuun vuoteen 2020 mennessä, jos panostetaan enemmän uusiutuvaan energiaan, energian käytön tehostamiseen ja ydinvoiman lisäämiseen. Eduskunta käsittelee strategiaa talven 2009 aikana. Keväällä on määrä valmistua lisäksi ilmastopoliittinen tulevaisuuselonteko, jossa hahmotellaan vielä pidemmän aikavälin keinoja päästövähennyksiin. Suuri osa tuontienergiaa Energiaa kulutettiin kaikkiaan 380TWh/a vuonna 2005, ja sitä arvioidaan tarvittavan 310 TWh vuonna Energian saatavuus on Suomelle elinehto. Peräti 2/3 kaikesta energiasta on tuontitavaraa. Öljy ja kaasu ovat Kuva on Tampereen syyskuussa käynnistämän ilmastokampanjan julisteesta. Ilmankos-kampanja jatkuu ensi kesäkuuhun. 12 Kuntatekniikka 1/2009

13 ENERGIA tehokkuutta, ydinvoimaa miltei kokonaan tuonnin varassa, ja sähköstäkin on tällä hetkellä huomattava osa peräisin pohjoismaista tai Venäjältä. Yhteiskunnan sähköriippuvuuden oletetaan edelleen kasvavan ja Venäjän tuonnin tyrehtyvän. Omavaraisuutta parantavat ja ilmastopäästöjä vähentävät toimet ovat strategian mukaan ydinvoima, energiatehokkuuden parantaminen ja energiansäästö sekä uusiutuvan energian osuuden merkittävä kasvattaminen puuhun (lämmityksessä), toisen sukupolven biopolttoaineisiin (liikenteessä) sekä tuulivoimaan perustuen. Strategian tavoiteuran mukaan energian loppukulutus saatetaan laskuun heti vuoden 2012 jälkeen. Sähkön kulutus teollisuudessa vakiintuisi vuoteen 2020 mennessä tasolle 56 TWh/ a, asumisen sähkönkulutus pysyy suunnilleen nykytasolla 13 TWh/a ja palveluiden 16 TWh/ a. Sähkölämmityksen osuus alenee 8 TWh/a:aan, ja muu kulutus on suuruusluokkaa 5 TWh/ a. Sähköntarve kokonaisuudessaan jää näin alle 100 TWh/a:aan vuonna Energiatehokkuuteen palataan myöhemmin Energiatehokkuuteen tähtäävät varsinaiset toimenpide-ehdotukset tekee laajapohjainen työja elinkeinoministeriön asettama energiatehokkuustoimikunta tämän kevään aikana. Uusiutuvaa energiaa eri lähteistä Vuoteen 2020 mennessä energian loppukulutuksesta 38 prosenttia tulisi olla uusiutuvaa. Uusiutuvista energioista metsähakkeen käyttö on kolmin-, nelinkertaistettavissa (21 TWh/a) ja lämpöpumppujen osuus on kaksinkertaistettavissa (5 TWh/a) suhteellisen pienellä tukitarpeella. Tuulivoima ja nestemäiset biopolttoaineet vaativat kaikkein eniten tukea. Vesivoimaa voidaan hieman lisätä. Liikenteen biopolttoaineiden osuuden nostaminen 10 prosenttiin merkitsee noin 6 TWh/a. Strategiassa ennakoidaan metsäteollisuuden tuottamien ja käyttämien biopolttoaineiden jäävän pysyvästi vuoden 2005 tasolle. Lämmitystapamuutoksiin kiinnitetään huomiota. Kotitalousvähennyksellä sekä kerrosja rivitalojen energia-avustuksilla edistetään lämmitystapamuutoksia uusiutuvia energialähteitä suosiviksi ja energiaremontteja. Lämmityksessä halutaan eroon öljyriippuvuudesta. Strategian julkaisemisen jäl- KUNTALIITON LINJAUKSET / KANSALLINEN ILMASTO- JA ENERGIASTRATEGIA Näitä Kuntaliitto pitää tärkeinä: Energiapolitiikka Hajautetun ja paikallisen energiantuotannon ja kuntien laitosten aseman turvaaminen, riittävä kilpailu esimerkiksi sähköntuotannossa on tarpeen. Aluepolitiikka Tasapainoinen, monikeskuksinen aluekehitys säästää luonnonvaroja ja energiaa (rakennettu ympäristö, liikenne). Maankäyttö Kunnilla oltava riittävät keinot sekä hillintään että varautumiseen erityisesti olemassa olevan rakenteen suhteen. Valtion maapolitiikan tuettava myös kuntien tavoitteita. Liikenne Joukkoliikenteen edistäminen mm. vero- ja tukipolitiikalla. Varautuminen Valtion vastuuta ja uutta lainsäädäntöä tarvitaan mm. tulvasuojelussa ja -vahingoissa eri osapuolten vastuiden määrittelyn osalta. Neuvonta, tutkimus ja kehittäminen Ilmasto- ja energia-asioiden puolueeton koko maan kattava neuvonta järjestettävä (esim. energiatoimistojen verkoston laajentaminen). Tutkimus ja kehittämistoiminta mm. elinkeino- ja työllisyyspolitiikan mahdollisuuksien selvittämiseen. Kuntaliiton ilmastopoliittisten linjausten vertailua kansalliseen ilmasto- ja energiastrategiaan Näin hallituksen strategiassa: Energiapolitiikka Suurvoimaloihin perustuva keskitetty energiantuotanto painottaa teollisuutta ja sähköä, vaikeuttaa osin lämmön ja sähkön yhteistuotantoa ja uusiutuvien energialähteiden käyttöä ja vähentää kilpailua. Jätteiden energiahyödyntämiseen kiinnitetään huomiota, ja energiaomavaraisuutta korostetaan. Aluepolitiikka Ei juurikaan aluepoliittisia linjauksia. Maakuntakaavojen ohjauksen kautta tapahtuva yhdyskuntarakenteiden eheyttäminen maakuntien sisällä, valtakunnallinen tuulivoimakartoitus käynnissä. Maankäyttö Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kunta- ja seutukeskuksien eheyttäminen liikennepoliittisista lähtökohdista, rakennusten uudistuotannon liittäminen kaukolämpöön. Liikenne Liikennepoliittisen selonteon toimet joukkoliikenteen ja junakuljetusten osalta, joukkoliikenteen peruspalvelutaso haja-asutusalueilla, työsuhdematkalippujen kehittäminen, CO 2 -verotus pakettiautoihin, tienkäyttömaksujen vaikutusten selvitys. Varautuminen Valtion viranomaispainotteista suunnittelua ja tutkimustoimintaa, ei selkeitä avauksia esimerkiksi tulvasuojelun tai -vahinkojen vastuiden tai korvausten suuntaan. Neuvonta, tutkimus ja kehittäminen Neuvonnasta ja kansalaisille suunnattavasta tiedottamisesta mainintoja useassa yhteydessä (resurssit), ainoastaan puuenergianeuvonnan osalta luvataan rahoitusta. Tutkimusta ilmasto- ja energiateknologiaan ja sopeutumiseen edistetään, elinkeino- ja työllisyyspolitiikan uusista mahdollisuuksista ei arvioita. Kuntatekniikka 1/

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma Ilmastopolitiikan toimikunnan ehdotus 1 Ilmasto ja liikenne 13,7 milj. tonnia kasvihuonekaasuja kotimaan liikenteestä v. 2007

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energiapoliittisia linjauksia

Energiapoliittisia linjauksia Energiapoliittisia linjauksia Metsäenergian kehitysnäkymät Suomessa -kutsuseminaari Arto Lepistö Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto 25.3.2010 Sisältö 1. Tavoitteet/velvoitteet 2. Ilmasto- ja energiastrategia

Lisätiedot

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos

Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos Kymenlaakson energia- ja ilmastostrategiatyö alustava strategialuonnos www.ekokymenlaakso.fi Pia Outinen 1 1 Tavoite ja tarkoitus Tehtävä Kymenlaaksolle Strategia sisältää Kymenlaakson vision, toiminnalliset

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi

Kohti vähäpäästöistä Suomea. Espoon tulevaisuusfoorumi Kohti vähäpäästöistä Suomea Espoon tulevaisuusfoorumi 27.1.2010 Mitä tulevaisuusselonteko sisältää? Tavoite: vähäpäästöinen Suomi TuSessa hahmotellaan polkuja kohti hyvinvoivaa ja vähäpäästöistä yhteiskuntaa

Lisätiedot

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin

Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Energia- ja ilmastostrategia ja sen vaikutukset metsäsektoriin Elinkeinoministeri Olli Rehn Päättäjien 40. Metsäakatemia Majvikin Kongressikeskus 26.4.2016 Pariisin ilmastokokous oli menestys Pariisin

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa

Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä Vantaa Lämpöpumput kaukolämmön kumppani vai kilpailija? Jari Kostama Lämpöpumppupäivä 29.11.2016 Vantaa Sisältö Kaukolämpö dominoi lämmitysmarkkinoilla Huhut kaukolämmön hiipumisesta ovat vahvasti liioiteltuja

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli

KUNTIEN ILMASTOTYÖ. Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli KUNTIEN ILMASTOTYÖ Savon ilmasto-ohjelman seminaari Kestävä yhdyskunta 8.5.2012, Mikkeli Marita Savo, ympäristötarkastaja Mikkelin kaupunki/mikkelin Seudun Ympäristöpalvelut Kuntaliiton selvitys 2012:

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista

Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista Yhteenveto jätteiden energiahyötykäyttöä koskevasta gallupista 22.9.2006 Käytännön toteuttaminen: Osoitettiin pääkaupunkiseudun 15 vuotta täyttäneelle väestölle Tutkimuksen teki TNS Gallup Aineisto kerättiin

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko

Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n kehikko Suomen energia- ja ilmastostrategia ja EU:n 2030- kehikko Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Ilmasto- ja energiapolitiikan aamupäivä, Rake-sali 27.4.2016 Agenda Strategian valmisteluprosessi EU:n 2030 tavoitteet

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri

Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi. Paula Lehtomäki Ympäristöministeri Suomi ilmastoasioiden huippuosaajaksi ja tekijäksi Paula Lehtomäki Ympäristöministeri 2 22.3.2010 Globaali ongelma vaatii globaalin ratkaisun EU on hakenut sopimusta, jossa numerot ja summat ei julistusta

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT - seminaari Timo Toikka 0400-556230 05 460 10 600 timo.toikka@haminanenergia.fi Haminan kaupungin 100 % omistama Liikevaihto n. 40 M, henkilöstö 50 Liiketoiminta-alueet Sähkö

Lisätiedot

Edessä väistämätön muutos

Edessä väistämätön muutos Edessä väistämätön muutos 50 kestävää ratkaisua Jätkäsaareen -tilaisuus Pirkko Heikinheimo, VNK Ennakoitu lämpeneminen tällä vuosisadalla Ilman ilmastopolitiikkaa Sen kanssa Lähde: MIT Sektorit kuvaavat

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100

Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Kymen Bioenergia Oy NATURAL100 Maakaasuyhdistys 23.4.2010 Kymen Bioenergia Oy KSS Energia Oy, 60 % ajurina kannattava bioenergian tuottaminen liiketoimintakonseptin tuomat monipuoliset mahdollisuudet tehokkaasti

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat

Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Tulevaisuuden puupolttoainemarkkinat Martti Flyktman, VTT martti.flyktman@vtt.fi Puh. 040 546 0937 10.10.2013 Martti Flyktman 1 Sisältö Suomen energian kokonaiskulutus Suomen puupolttoaineiden käyttö ja

Lisätiedot

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa

Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Miksi kaukojäähdytystä? Kaukojäähdytys - vaihtoehto lämmitysmarkkinoiden muutoksessa Marko Riipinen Kaukolämpöpäivät 29.-30.8.2012 DIPOLI Lämmitysmarkkinat Uudella mallilla vastataan joustavammin asiakkaiden

Lisätiedot

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik

Johdatus työpajaan. Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik Johdatus työpajaan Teollisuusneuvos Petteri Kuuva Päättäjien 41. metsäakatemia, Majvik 14.9.2016 Bioenergian osuus Suomen energiantuotannosta 2015 Puupolttoaineiden osuus Suomen energian kokonaiskulutuksesta

Lisätiedot

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet

Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet Liite X. Energia- ja ilmastostrategian skenaarioiden energiataseet 2015e = tilastoennakko Energian kokonais- ja loppukulutus Öljy, sis. biokomponentin 97 87 81 77 79 73 Kivihiili 40 17 15 7 15 3 Koksi,

Lisätiedot

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy

Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Pirkanmaan ilmastostrategiatyö käynnistyy Ilmastostrategiatyön käynnistämisseminaari 14.11.2012, Tampere, Vapriikki Tom Frisk Pirkanmaan ELY-keskus 1. ILMASTOSTRATEGIATYÖN LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston pitkän

Lisätiedot

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö

Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasun käytön kannustimet ja lainsäädäntö Biokaasusta liiketoimintaa mahdollisuudet ja reunaehdot Seminaari ja keskustelutilaisuus 3.12.2008, Helsinki Erkki Eskola Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen

Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu. Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen Nupurinkartano Kalliolämpöratkaisu Pasi Heikkonen Asuntorakentaminen 1 Nupurinkartano Noin 600 asukkaan pientaloalue Espoossa, Nupurinjärven itäpuolella. Noin 8 km Espoonkeskuksesta pohjoiseen. Alueelle

Lisätiedot

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki

Sähköntuotannon näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähköntuotannon näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Pyhäjoki Sähkön tuotanto Suomessa ja tuonti 2016 (85,1 TWh) 2 Sähkön tuonti taas uuteen ennätykseen 2016 19,0 TWh 3 Sähköntuotanto energialähteittäin

Lisätiedot

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus

Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Energiatehokkuuden kansalliset tavoitteet ja toteutus Helena Säteri, ylijohtaja ARY 4.8.2009 Valkeakoski Helena Säteri, ympäristöministeriö/ ARY Asuntomessuseminaari Valkeakoskella 4.8.2009 Kohti uutta

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut

Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin. Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut Katsaus Turku Energian ajankohtaisiin ympäristöasioihin Minna Niemelä ympäristö- ja laatupäällikkö Konsernipalvelut 24.11.2016 Turku Energia -konserni 2015 Konsernihallinto ja Konsernipalvelut Energialiiketoiminnot

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö

Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö Mistäuuttakysyntääja jalostustametsähakkeelle? MikkelinkehitysyhtiöMikseiOy Jussi Heinimö 14.11.2016 Mistä uutta kysyntää metsähakkeelle -haasteita Metsähakkeen käyttö energiantuotannossa, erityisesti

Lisätiedot

Odotukset ja mahdollisuudet

Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet Odotukset ja mahdollisuudet teollisuudelle teollisuudelle Hannu Anttila Hannu Anttila Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiajohtaja, Metsä Group Strategiatyön aloitusseminaari

Lisätiedot

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä

Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Hevosenlannan mahdollisuudet ja haasteet poltossa ja pyrolyysissä Markku Saastamoinen, Luke Vihreä teknologia, hevostutkimus Ypäjä HELMET hanke, aluetilaisuus, Jyväskylä 24.1.2017 Johdanto Uusiutuvan energian

Lisätiedot

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry

JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry JÄTTEIDEN ENERGIAHYÖDYNTÄMINEN SUOMESSA Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 28.1.2016 HAUS kehittämiskeskus Oy, Helsinki Esa Sipilä Pöyry Management Consulting JÄTTEENPOLTON KAPASITEETTI Jätteiden

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto

Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Humppilan Urjalan Tuulivoimapuisto Voimamylly Oy 3.10.2012 Voimamylly Oy Yhtiön kotipaikka Humppila Perustettu helmikuussa 2012 Valmistelu alkoi vuonna 2011 Humppilaan ideoitujen hankkeiden yhtenä osana,

Lisätiedot

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät

Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Tulevaisuuden energiatehokkaan ja vähäpäästöisen Oulun tekijät Marketta Karhu, ympäristönsuojeluyksikön päällikkö, Oulun seudunympäristötoimi, Oulun kaupunki Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

>> Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa

>>  Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Ekovoimalaitos täydessä toiminnassa Riikinvoima Oy lyhyesti 100 % kunnallinen osakeyhtiö, osakkaina Varkauden Aluelämpö ja kahdeksan itä-suomalaista jätehuoltoyhtiötä Osakkaat huolehtivat noin 640 000

Lisätiedot

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia

Jussi Hirvonen. Hyviä vai huonoja uutisia Jussi Hirvonen Hyviä vai huonoja uutisia Lämpöpumppualan kehitys? 9 vuotta 60.000 pumppua 400 miljoonalla per vuosi 90 000 80 000 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 Ilmalämpöpumput (ILP)

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Ympäristölautakunta Ysp/7 25.08.2015 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/2015 1 (6) Asia tulisi käsitellä 25.8.2015 283 Etelä-Suomen aluehallintoviraston päätös Helen Oy:n Patolan huippulämpökeskuksen ympäristölupa-asiassa HEL 2015-001987 T

Lisätiedot

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne

Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Tuotantotukisäädösten valmistelutilanne Energiamarkkinaviraston infotilaisuus tuotantotuesta 9.11.2010 Hallitusneuvos Anja Liukko Uusiutuvan energian velvoitepaketti EU edellyttää (direktiivi 2009/28/EY)

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka

Kiertotalous ja jätehuolto. Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka Kiertotalous ja jätehuolto Olli Sahimaa Suomen ympäristökeskus ENY C2003 Vesi- ja ympäristötekniikka 15.11.2016 Esityksen sisältö 1. Johdanto 2. Mitä on kiertotalous? 3. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin?

Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013. Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Mauri Pekkarinen Energiateollisuuden kevätseminaari Oulu 23.5.2013 Energiahaasteet eivät pääty vuoteen 2020 miten siitä eteenpäin? Vanhasen hallituksen strategiassa vuonna 2020 Vuonna 2020: Kokonaiskulutus

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA

SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA SEINÄJOEN SEUDUN ILMASTOSTRATEGIA Seinäjoki, Alavus, Ilmajoki, Jalasjärvi, Kauhava, Kuortane, Kurikka ja Lapua Kuntien ilmastokampanjatapaaminen 8.11.2012 Mika Yli-Petäys Projektipäällikkö Lapuan kaupunki

Lisätiedot

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo

Vapo tänään. Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo 15.6.2009 3.6.2009 Vapo tänään Vapo p on Itämeren alueen johtava bioenergiaosaaja. Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Tanska, Viro, Latvia, Liettua, Puola Suomen valtio omistaa emoyhtiö Vapo Oy:n osakkeista

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010

ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, 2009 ja 2010 LOPPURAPORTTI 1(12) 2011 ETELÄ-KARJALAN ILMASTONMUUTOS-KYSELYT VUOISINA 2007, ja Imatralla ja Lappeenrannassa suoritettiin ilmastonmuutos-kysely kolmannen kerran syksyllä. Kysely kohdistettiin kuntalaisille.

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys

Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys Kotimaisen biohiilipelletin kilpailukyvyn varmistaminen energiapolitiikan ohjauskeinoilla - esitys 11.1.16 Tausta Tämä esitys on syntynyt Mikkelin kehitysyhtiön Miksein GreenStremiltä tilaaman selvitystyön

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010

Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 Matkaraportti: BIOWAY-tiedonvälityshankkeen järjestämä yritysvierailumatka Kempeleeseen ja Ouluun 31.8.2010 BIOWAY- tiedonvälityshanke järjesti bioenergia-aiheisen yritysvierailumatkan Kempeleeseen ja

Lisätiedot

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020

Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 Itä-Suomi Uusiutuu Itä-Suomen bioenergiaohjelma 2020 ESITYKSEN PÄÄKOHDAT A) JOHDANTO B) ITÄ-SUOMEN ASEMOITUMINEN BIOENERGIASEKTORILLA TÄNÄÄN C) TAVOITETILA 2020 D) UUSIUTUMISEN EVÄÄT ESITYKSEN PÄÄKOHDAT

Lisätiedot

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli

Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä. Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Energiateollisuuden tulevaisuuden näkymiä Jukka Leskelä Energiateollisuus Kaukolämpöpäivät Mikkeli Suomessa monet asiat kehittyvät nopeasti yhteiskunnan toivomalla tavalla Bioenergia Tuulivoima Energiatehokkuus

Lisätiedot

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO)

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan ilmastopoliittinen ohjelma (ILPO) Harri Pursiainen, liikenne- ja viestintäministeriö TransEco tutkimusohjelman aloitusseminaari Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt

Lisätiedot

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus

Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus Energiamarkkinoiden nykytila ja tulevaisuus 27.10.2015 Juha Vanhanen Gaia Consulting Oy Gaia Consulting Oy Kestävän liiketoiminnan konsulttitoimisto vuodesta 1993 Strateginen kumppani ja käytännön toteuttaja

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari

Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia. Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari Neste Oil energiatehokkuus - käytäntöjä ja kokemuksia Energiatehokkuus kemianteollisuudessa seminaari 22.8.2013 Agenda 1. Neste Oil Oyj ja Porvoon jalostamo 2. Neste Oilin energian käyttö ja energian käyttö

Lisätiedot

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010

Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 Suunnitelmat tammi-huhti 2011 08.12.2010 EkoKymenlaakso-projektin viisi työpakettia TP1: Kuntien ympäristöjohtaminen ja ohjelmatyö TP2: Ympäristötietämyksen lisääminen TP3: Energiatehokkuus ja uusiutuvan

Lisätiedot

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni

Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Climbus-päättöseminaari 9.6.2009 Jorma Eloranta Toimitusjohtaja, Metso-konserni Voiko teknologia hillitä ilmastonmuutosta? Esityksen sisältö: Megatrendit ja ympäristö

Lisätiedot

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma

Energiaa luonnosta. GE2 Yhteinen maailma Energiaa luonnosta GE2 Yhteinen maailma Energialuonnonvarat Energialuonnonvaroja ovat muun muassa öljy, maakaasu, kivihiili, ydinvoima, aurinkovoima, tuuli- ja vesivoima. Energialuonnonvarat voidaan jakaa

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet

Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Kuluttajien energianeuvonnan kokonaisuus ja rahoitettavat hankkeet Lähtökohtia kuluttajaneuvonnan kehittämiseen Ilmastopolitiikka Ilmastonmuutosta hillittävä kasvihuonekaasupäästöjä vähennettävä Kaikkia

Lisätiedot

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013

METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS 1.10.2013 METSÄHAKKEEN KILPAILUASEMA LAUHDESÄHKÖN TUOTANNOSSA ESITYS LAUHDESÄHKÖN MERKITYS SÄHKÖMARKKINOILLA Lauhdesähkö on sähkön erillissähköntuotantoa (vrt. sähkön ja lämmön yhteistuotanto) Polttoaineilla (puu,

Lisätiedot

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron

Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron Elinkaarimallinnus ravinteiden kierron alueellisen optimin etsinnässä 30.8.2016 Navigators of sustainability LCA Consulting Oy Erikoistunut materiaali- ja energiavirtojen hallinnan parantamiseen elinkaarimallintamisen

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet

Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Rakennusten energiatehokkuus rakennuksen elinkaaren vaiheet Lähde: LVI-talotekniikkateollisuus ry ja YIT Energian loppukäyttö rakennuksissa ERA17 Energiaviisaan rakennetun ympäristön aika -toimintaohjelmassa

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen

Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Liikkumisen ohjauksen hankehaku ja suunnitteilla oleva valtionavustus liikkumisen ohjaukseen Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö LIVE-vuositapaaminen 23.11.2011 Liikkumisen ohjauksen hankehaku

Lisätiedot

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä

Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Kaukolämmön tulevaisuuden näkymiä Energia- ja ilmastotavoitteet asemakaavoituksessa, työpaja 25.8.2014 / Harri Kaisto Sisältö Kaukolämpö Oulussa 3 Kaukolämpöpotentiaali 8 Kaukolämmön näkymiä 14 Yhteenveto

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 asuntokuntia Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 30.9.2013 Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012 Lahdessa oli vuoden 2012 lopussa 53 880 asuntokuntaa, joiden määrä kasvoi vuodessa 558 asuntokunnalla.

Lisätiedot

Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet

Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet Copyright 2012 Citec Group Oy Ab 11 Sept 2014 SKI Case Westenergy Suunnittelun yhteensovittaminen ja yhteiset tavoitteet Westenergy Mustasaari Westenergy muuntaa polttokelpoisen jätteesi energiaksi, joka

Lisätiedot

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region)

KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) KUOPION YMPÄRISTÖN TILA JA ILMASTOPOLITIIKKA (Environment and climate issues in Kuopio region) Ympäristönsuojelutarkastaja Kuopio, 29.11.2010 YMPÄRISTÖHALLINTO SUOMESSA ALUEHALLINTOVIRAS TOT - Ympäristölupien

Lisätiedot

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA

ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA ATY: Aurinkoenergia Suomessa seminaari 12.10.2016 AURINKOSÄHKÖ JA AURINKOLÄMPÖ E-LUVUN LASKENNASSA lamit.fi - esittely Osakeyhtiö lamit.fi on energiatekninen suunnittelutoimisto Jyväskylästä Perustettu

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus

TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA. Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus TEKNOLOGIARATKAISUJA BIOPOLTTOAINEIDEN HYÖDYNT DYNTÄMISEEN ENERGIANTUOTANNOSSA Jari Hankala, paikallisjohtaja Foster Wheeler Energia Oy Varkaus Sisältö Ilmastomuutos, haaste ja muutosvoima Olemassaolevat

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma

Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma Biokaasu nyt ja tulevaisuudessa tuottajan näkökulma JÄTTEESTÄ PUHTAITA AJOKILOMETREJÄ Työpaja Kotkassa 30.9.2010 Biovakka Suomi Oy Markus Isotalo Copyright Biovakka Suomi Oy, Harri Hagman 2010 Esitys keskittyy

Lisätiedot

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin

Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin Savon ilmasto-ohjelma Kuntalaisten silmin www.ymparisto.fi/savonilmasto-ohjelma Pohjois-Savon ELY-keskuksen kuntakoulutus 5.12.2012 Suonenjoki 12.12.2012 Mikkeli 1 Maapallon ilmasto muuttuu - nopeus? 2

Lisätiedot

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta

Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta Uusiutuvan energian vaikuttavuusarviointi 2015 Arviot vuosilta 2010-2014 Suvi Monni, Benviroc Oy, suvi.monni@benviroc.fi Tomi J Lindroos, VTT, tomi.j.lindroos@vtt.fi Esityksen sisältö 1. Tarkastelun laajuus

Lisätiedot

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry

SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI 30.1.2014 Kirsi Koivunen, Pöyry SUURTEN POLTTOLAITOSTEN BREF PALJONKO PÄÄSTÖJEN VÄHENTÄMINEN MAKSAA? ENERGIATEOLLISUUDEN YMPÄRISTÖTUTKIMUSSEMINAARI Kirsi Koivunen, Pöyry JOHDANTO Suurten polttolaitosten uuden BREF:n luonnos julkaistiin

Lisätiedot

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski

Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa. 12.1.2012 Jarek Kurnitski Skaftkärr energiatehokasta kaupunkisuunnittelua Porvoossa SIJAINTI 50 km SUUNNITTELUALUE ENERGIAMALLIT: KONSEPTIT Yhdyskunnan energiatehokkuuteen vaikuttaa usea eri tekijä. Mikään yksittäinen tekijä ei

Lisätiedot

energiatehokkuussopimus

energiatehokkuussopimus HUS-kuntayhtymän energiatehokkuussopimus Liittyjä Tämän sopimuksen kiinteänä osana ovat liittymistiedot sekä työ- ja elinkeinoministeriön, Energiaviraston ja Kuntaliiton allekirjoittama Kunta-alan energiatehokkuussopimus.

Lisätiedot