Kun haluatte biovoimalan tuottavan sekä lämpöä että sähköä: Ekohell.

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kun haluatte biovoimalan tuottavan sekä lämpöä että sähköä: Ekohell."

Transkriptio

1 M Suomen Posti Oyj P u u t u o t e t e o l l i s u u d e n u u t i s - j a a m m a t t i l e h t i 1 0 / Lokakuun alussa käynnistyi Joroisissa ensimmäinen 3 MW Ekohell-bioenergialaitos, jonka tekniset innovaatiot ja sähköntuotantomahdollisuus kiinnostavat myös puunjalostusalaa. Kun haluatte biovoimalan tuottavan sekä lämpöä että sähköä: Ekohell. Tukkeutumaton polttoaineensyöttö. Ekohell polttaa kuorta, purua, haketta, turvetta ja kaikenlaista biomassaa. Poikkeuksellinen arinaratkaisu: arinaa ei ole lainkaan. Pörivä palotila kohentaa jatkuvasti itse itsensä, joten palaminen on tehokasta. Pyörivä palotila ja jälkipoltto yhdessä merkitsevät puhdasta palamista; päästöt jäävät selvästi alle sallitun. Mahdollisimman täydellinen palaminen merkitsee myös tarkkaa polttoaineen hyödyntämistä. Taloudellista! Ekohell tuottaa paitsi lämpöä ja tarvittaessa höyryä myös sähköä. Ekohell on metsäteollisuudelle laitteistoja projektoivan Nordautomation Oy:n bioenergialaitoksiin erikoistunut yksikkö. Tiedustelut: Pauli Ojala

2 2 Puu&Tekniikka numero 10/2010 Tikusta asiaa Sahatavaran hinta nousi USA:ssa Havusahatavaran hinta on noussut kolmannella neljänneksellä USA:ssa. Noususta huolimatta hinta ei ole alkuvuoden tasolla, sillä hinnat laskivat voimakkaasti toisella neljänneksellä. Kysyntä on kohdistunut varastojen täydentämiseen. Eurooppalaiset viejät eivät ole olleet kovin kiinnostuneita USA:n markkinoista huolimatta viimeaikojen hinnannoususta sekä dollarin vahvistumisesta euroon nähden. Alkuvuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana vienti Euroopasta USA:han putosi 70 prosenttia kuutioon verrattuna edellisen vuoden vastaavaan aikaan. Ruotsin heinäkuun vienti kasvoi Ruotsin saha- ja höylätavaran vienti kasvoi viidellä prosentilla 1,051 miljoonaan kuutioon heinäkuussa. Mäntysahatavaraa vietiin noin 10 prosenttia edellisvuotta enemmän eli kuutiota, kuusen vienti puolestaan putosi kuudella prosentilla kuutioon. Höylättyjä tuotteita vietiin yhteensä yli kuutiota. Euroopan vienti laski parilla prosentilla, sen sijaan Pohjois-Afrikan vienti kasvoi 12 prosentilla ja Aasiaan peräti 41 prosentilla. Viennin arvo kasvoi lähes 12 prosenttia viime vuoden heinäkuun verrattuna. Huolimatta heinäkuun kasvaneista vientiluvuista, on seitsemän ensimmäisen kuukauden vienti pudonnut yli seitsemällä prosentilla viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Saksassa sahatavaran hinta laskenut Saksassa merkittävä osa eri sahatavaralajien hinnoista on laskenut hieman lokakuun alussa verrattuna syyskuun alun hintoihin. Hinnanlasku on ollut jopa 10 euroa kuutiolta sahatavaralajista riippuen. Hinnanlasku johtuu edelleen vaisusta kysynnästä ja lisääntyneestä sahatavaran tarjonnasta. Erityisesti Etelä- ja Länsi-Saksan sahat ovat lisänneet hakkuita ja vastoin aiempia odotuksia, kysyntä ei ole noussut lomien jälkeen toivotulla tavalla. Lähiviikkoina ei odoteta kysynnän vielä kasvavan merkittävästi. Saksan puuntyöstökonevalmistajien liitto VDMA on nostanut aiempaa prosentin myynnin kasvuennustettaan ja arvioi nyt tämän vuoden kasvun olevan 18 prosenttia. Ensi vuoden kasvuksi ennakoidaan seitsemää prosenttia. Kasvusta huolimatta ensi vuonna ei vielä päästä vuoden 2008 tasolle, sillä viime vuoden myynnin pudotus oli yli 40 prosenttia. Saksalaisten asiakkaiden tilaukset ovat kasvaneet alkuvuodesta 30 prosentilla, mutta ulkomaiset tilaukset ovat kasvaneet jopa 98 prosent- Keittiökalustevalmistajat kiireisiä Saksassa Suurin osa saksalaisista keittiökalustevalmistajista kirjasi elokuussa ja syyskuun alkuviikkoina kasvua viime vuoden vastaavaan aikaan verrattuna. Alkuvuoden hiljaiselosta huolimatta tilausten määrä on ylittänyt nyt viime vuoden tason. Myös vienti on piristynyt viime vuoden voimakkaan laskun jälkeen ja Länsi-Euroopan markkinoiden uskotaan kehittyvän positiivisesti. Keittiökalusteteollisuus toimii odotettua paremmalla kapasiteetilla. Paineita aiheuttaa erityisesti puupohjaisten levyjen hintojen nousu, mutta myös pakkausmateriaalien ja helojen hinnat ovat nousseet. Kuvat: Stora Enso Sormijatketun rakenne - saha tavaran kysyntä vaisua Melko hiljaisen lomakauden jälkeen sormijatketun rakennesahatavaran kysyntä ei ole vilkastunut Euroopassa odotetulla tavalla syyskuussa eikä hinnannousuja ole saatu läpi. Vasta aivan kuun lopulla on ollut pientä piristymistä ja tuottajat uskovat tilanteen jatkuvan samanlaisena myös lokakuun ajan. Ostajat ovat olleet varovaisia ja heidän varastonsa ovat edelleen varsin alhaisella tasolla ja tuottajat uskovat varastojen täydentämisen olevan edessä. Puuntyöstökoneiden kauppa kasvaa tia. Näistä valtaosa ei näy vielä tämän vuoden myynneissä toimitusajoista johtuen. Pääosin myynnin kasvu on muodostunut yksittäisistä koneista. Viime kuukausina erityisesti projektitoimitukset puupohjaisten levyjen sekä huonekalujen tuotantoon erityisesti Aasiaan ja Itä-Eurooppaan ovat kasvaneet viime kuukausina. Myös saksalaiset huonekaluvalmistajat ovat tehneet tilauksia. Joillakin aloilla myynti on edelleen alle viime vuoden tason. 2 mm = 1,2 miljardia kruunua Ruotsissa on alkanut kolmivuotinen kehitysprojekti: Enemmän sahatavaraa vähemmän purua. On arvioitu, että kaksi milliä kapeampi sahanterä tuo ruotsalaiselle sahatuotteille lisäarvoa 1,2 miljardilla kruunulla. Luulajan tekninen yliopisto yhdessä sahateollisuuden ja sahalaitostoimittajien kanssa selvittävät mahdollisuuksia parantaa saantoa. Ikea kasvatti liikevaihtoaan Ikean liikevaihto kasvoi elokuun lopussa päättyneellä tilikaudella 7,7 prosentilla 23,1 miljardiin euroon. Kasvu ylitti odotukset. Edellisen tilikauden kasvu oli kurssikorjausten jälkeen 3,1 prosenttia johtuen 15 uuden myymälän avaamisesta. Ikkunoiden odotusajat kasvavat Saksassa ikkunoiden voimakas kysyntä pakottaa ikkunavalmistajat äärirajoille. Vaikka vuoroja on lisätty, ovat toimitusajat pidentyneet viime aikoina ainakin parilla viikolla normaalista. Puu-alumiini-ikkunoiden toimitusajat ovat pidentyneet seitsemästä kymmeneen viikkoon normaalin viidenkuuden viikon sijaan. Ikkunoiden kysyntä on lisääntynyt voimakkaasti kesän aikana. Suomi toisena Britannian viennissä Suomalainen sahatavara on ottanut takaisin Britannian menetettyjä markkinaosuuksia. Ensimmäisellä vuosipuoliskolla Suomen kuusisahatavaran vienti sinne lisääntyi 54 prosentilla lähes kuutioon verrattuna viime vuoden vastaavaan aikaan. Ruotsin säilytti asemansa ehdottomana ykkösenä lähes puolen miljoonan kuution kuusiviennillään. Laskua oli kolme prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Suurimpaan kasvuprosenttiin pääsi kolmatena oleva Saksa, jonka vienti kasvoi peräti 232 prosenttia yli kuutioon. Männyn vienti sen sijaan oli vaikeuksissa niin Suomen kuin Ruotsinkin osalta. Suomi oli alkuvuonna kakkossijalla kuution viennillä, laskua oli neljä prosenttia. Ruotsin pudotus oli 31 prosenttia, vientimäärä oli lähes kuutiota. Valtavia kasvuprosentteja männyn viennissä kirjasivat Latvia ( 170 ), lähes kuution viennillään, Saksa (284 ) kuution viennillä sekä Venäjä (500) kuution viennillä. Yhteensä Britanniaan vietiin alkuvuonna lähes miljoona kuutiota kuusta ja kuutiota mäntyä. Kuusen osalta kasvu oli 26 prosenttia ja kuusen osalta 3 prosenttia verrattuna edelliseen vuoteen. Höylätyn sahatavaran vienti Britanniaan kasvoi kuitenkin suhteellisesti enemmän kuin karvalankun, 35 prosenttia lähes kuutioon. Myös höylätuotteista Ruotsi vie eniten Britanniaan, alkuvuonna määrä oli kuutiota, seitsemän prosenttia enemmän kuin viime vuonna. Suomen höylättyjen tuotteiden vienti kasvoi 23 prosentilla lähes kuutioon. Latvian höylätuotteiden vienti kasvoi yli 130 prosenttia ja oli yli kuutiota. Saksan viennin kasvu kaksinkertaistui kuutioon ja Virokin moninkertaisti vientinsä lähes kuutioon. Lähde: Euwid, woodnet.se Kustantaja Puu & Tekniikka Oy Toimitus Päätoimittaja Kimmo Janas Faktapro Oy PL 4, Espoo puh. (09) puh Toimituspäällikkö Maija-Liisa Saksa puh Ilmoitusmarkkinointi Sana-Saku Oy Maija-Liisa Saksa Muuttolinnunreitti 23 A Espoo Tilaukset/ osoitteenmuutokset Puu&Tekniikan tilaus on veloitukseton. Paino Allatum Oy Mikkolantie 24, Pori Maksuton! Tilaa veloituksetta! Tilaukset / osoitteenmuutokset / tilausten lopetukset: Pyydämme sinua ystävällisesti tekemään sinulle veloituksettoman lehden tilausta koskevat muutokset sivuillamme ja valitse vasemmalla olevasta valikosta oikea vaihtoehto. Näin tiedot päivittyvät viiveettä ja oikein! Ilmoitusten peruuttaminen ja reklamaatiot Ilmoitus on peruttava viikkoa ennen lehden ilmestymistä. Reklamaatiot viikon kuluessa lehden ilmestymisestä kirjallisena. Ilmoitusaineistot Suositeltavin tiedostomuoto on Adobe Acrobatilla tehty painokelpoinen pdf-tiedosto, johon kaikki tarvittavat fontit, kuvat ja grafiikka on sisällytetty. Aineiston värierottelu on tehtävä oikealla ICC-profiililla. Lisätiedot ja aineisto-ohjeet Muut käytettävät ohjelmat: Freehand, InDesign, Photoshop, Adobe Illustrator. Värit määri- Levikki: n kpl, yli eri toimipaikkaan kattaen koko puutuoteteollisuuden: sahat, talo- ja levyteollisuuden, rakennuspuusepänteollisuuden, kaluste- ja huonekaluteollisuuden ym. pienvalmistajat, arkkitehtitoimistot ja sisustussuunnittelijat, rakennusinsinööritoimistot, kuntien elinkeinojohtajat, oppilaitokset sekä teknisen työn opettajat ym. alasta kiinnostuneet. tellään prosessiväreinä (CMYK). Kuvat ja grafiikka korkearesoluutioisina tiff- tai eps -muodossa. Fontit Adoben PostScript-fontteja. Mikäli käytetään muita kirjasimia, tekstit täytyy vektoroida tai liittää tarvittavat fontit mukaan. Aineiston toimitus: Sähköpostilla: Taitto Adverbi Oy Itäportti 4 B, Espoo puh. (09)

3 numero 10/2010 Puu&Tekniikka 3 P ä ä k i r j o i t u s Lisäpotkua puutuoteteollisuuteen Kimmo Janas Päätoimittaja Maailmankauppa on toipunut ripeästi ja teollisuustuotantokin on noussut maailmalla jo lamaa edeltävää tasoa korkeammalle, joka on näkynyt myös maamme metsäteollisuudessa. EU:n komissiokin korjasi vastikään omaa talousennustettaan monta piirua ylöspäin. Vaikka Euroopan talous on toipunut komission keväistä ennustetta nopeammin, uskotaan vauhdin hieman hidastuvan jatkossa. Pk-yritysten investointiaikeet eivät ole piristyneet, vaikka julkistetut suhdannebarometrit kertovatkin viime kevättä valoisemmista tunnelmista. Yksi syy investointihalujen hillintään on varmaankin yrittäjien osinkoverotuksen kiristämisuhka. Eikä taantumasta toipuminenkaan ole vielä täysin ohitse. V-tyyli jäi taakse, eikä EU:ssa enää uskota kaksoistaantumaankaan. Metsiin perustuvan teollisuuden viennin arvo on laskenut viimeisten kymmenen vuoden aikana. Samoissa kilpailuolosuhteissa muu teollisuus on kuitenkin onnistunut lisäämään omaa vientiään. Puuteollisuudella pitäisi varmaankin olla samat mahdollisuudet. Ilahduttavaa on, että puutuoteteollisuus on kuitenkin pystynyt lisäämään tuotannon arvoaan, ja kun erilaisia arvioita alan kehityksestä on tehty TEM:ssä, puutuoteala on selvästi havaittu mahdollisuuksien alaksi. Lahdessa järjestetyssä Puuteollisuuspäivässä puhunut MMM:n Metsäosaston osastopäällikkö Juha Ojala kertoi, ettei ainakaan raaka-ainepuolella pitäisi olla rajoitteita. Metsävarojen ja käytön välinen kuilu on kasvanut viimeisten vuosien aikana, joka voisi tarjota mahdollisuuksia uusille investoinneille. Käytettävissä olevien metsävarojen puitteissa kotimaisen puun käyttöä voitaisiin lisätä huomattavasti nykyisestä tasosta, ja siinä juuri puusepänteollisuudella ja puurakentamisella on merkittävä rooli. Valtio on omalta taholtaan panostamassa puutuotealan kehittämiseen mm. Kansallisen metsäohjelman ja Strategisen metsäohjelman myötä. Mutta varmasti tarvitaan muitakin yhteistyömuotoja ja mahdollisesti toimialarakenteen uudistamista. Jos halutaan saada vaikutuksia aikaan, on puusepänteollisuuden yritysten löydettävä lisää yhteistyömahdollisuuksia, omaan napaan tuijottamisen aika on ohi. Perinteinen toimintamalli ei enää toimi, eikä paluuta Kekkosen aikaan ole. Maailma globalisoituu ja suomalaisen puutuoteteollisuudenkin on sopeuduttava tilanteeseen ja aina parempi, jos se tapahtuu vapaaehtoisesti, eikä pakon edessä ja muiden sanelemana. Niin valtiovalta kuin monet muutkin yhteiskunnalliset yhteisöt odottavat puutuotealalta nyt aktiivisuutta. Jos nukumme onnemme ohitse, uutta mahdollisuutta ei välttämättä enää tule. HEINOLA SAWMILL SOLUTIONS Heinolan Sahakoneet Oy PL 24, Heinola Puhelin (03) , Fax (03)

4 4 Puu&Tekniikka numero 10/2010 Pellettituotantoon Uusia vaihtoehtoja Vaikka Suomessa pellettien käyttö onkin lisääntynyt, ei kasvu ole ollut Keski-Euroopan saati Ruotsin tasolla. Suomessa pellettien kulutus on vajaa seitsemän prosenttia Ruotsin kulutuksesta. Suomen Pellettienergiayhdistyksen toiminnanjohtaja Hannes Tuohiniitty on kuitenkin toiveikas. Aiemmin pelletin käyttöä ei ole Suomessa tuettu kuten useissa Euroopan maissa, mutta nyt investointituet sekä tuki voimalaitosten käyttämän hiilen korvaamiseksi pelleteillä tulevat lisäämään kulutusta. Myös keskisuuret ja suuret kiinteistöt ovat entistä kiinnostuneempia siirtymään pelletin käyttäjiksi. Nykyinen kotimaan käyttö voidaankin nelinkertaistaa nykyisellä kapasiteetilla, selvittää Tuohiniitty. Viime vuonna pienkiinteistöjen pellettien käyttö jopa laski hieman johtuen öljyn hinnan laskusta. Sen sijaan suurkiinteistöjen kulutus on kolminkertaistunut 0,45 TWh:iin vuodesta 2006 vuoteen Helsinki pellettien käyttäjäksi? Viime vuonna Suomessa tuotettiin tonnia pellettiä, josta kotimaassa käytettiin noin puolet ja puolet vietiin, lähinnä Ruotsiin. Lisäksi Suomeen tuotiin pellettejä, lähinnä kauttakulkuna tonnia. Lähitulevaisuudessa tuonti saattaa lisääntyä, mikäli Helsingin Energia siirtyy pellettien käyttäjäksi, sillä Stora Enso on kiinnostunut tuomaan Viroon rakenteilla olevan, kapasiteetiltaan tonnin tehtaan tuotantoa Etelä-Suomeen. Helsingin Energian mahdollinen siirtyminen pellettien polttoon hiilen rinnalla on tällä hetkellä poliittisten päättäjien pohdittavana. Mikäli päätös on myönteinen, voisi parin kolme vuoden kuluttua alkuvaiheen kulutus olla tonnia vuodessa ja kasvaa siitä tonnin vuosikulutukseen. Tässä vaiheessa ei vielä ole mitään päätöksiä tehty siitä, että biopolttoaine on juuri pelletti, mutta sen on varteen otettava vaihtoehto. Myöskään pellettien hankintakanavista ei vielä on päätöksiä, mutta todennäköisesti niitä hankitaan usealta taholta, arvioi Helsingin Energian energiatoimintojen johtaja Pekka Manninen. Voimalaitokset pystyvät pienin investoinnein sekoittamaan hiilen sekaan 5 10 prosenttia pellettejä. Suomeen on tällä hetkellä suunnitteilla ainakin kolme uutta pellettitehdasta, joiden yhteen laskettu kapasiteetti on tonnia. Nyt tehtaita on 27 ja niiden yhteen laskettu kapasiteetti on lähes tonnia, joten tehtaat ovat käyneet vajaatehoisesti. Pellettiä harvennuspuusta Suomessa pääasiallinen pellettien raaka-aine on ollut lähinnä saha- ja jatkojalostusteollisuuden sivutuotteet. Kokeiluja on tehty myös metsähakkeen käytöstä. Itä-Suomen yliopistossa on tutkittu esim. männyn käyttöä raaka-aineena ja se näyttäisi alle 10 sentin rankoina soveltuvan kuorimattomana pellettien raaka-aineeksi. Mäntyä voidaan käyttää myös oksineen, mutta kokeiden perusteella näyttäisi siltä, että nykytekniikalla toteutettuna tuore raaka-aine aiheuttaa noin 20 prosentin hinnankorotuspaineet, selvittää tuloksia pellettitutkimuksen professori Lauri Sikanen Itä-Suomen yliopistosta. Paahtopelletti Kun pellettejä jo nyt kuljetetaan valtamerien yli, on tarve saada tuote mahdollisimman tiiviiksi. Lähelle biohiilen ominaisuuksia päästään paahtopelletillä, joka on kuumennettu asteeseen. Muokkaamalla ominaisuuksia pelletin energiasisältö enimmillään lähes kaksinkertaistuu tavalliseen pellettiin verrattuna 9 GJ/m3:sta 16.3 GJ/ m3:iin. Paahtopelletti kestää kosteutta ja sitä voidaan varastoida ulkona, joten sen käsittely voimalaitoksissa on perinteistä pellettiä helpompaa. Suomessa ei vielä valitettavasti ole saatu aikaan laajoja paahtopelletin tutkimuksia. Näen paahtopelletin kuitenkin merkittävänä tulevaisuuden vaihtoehtona erityisesti voimalaitoksien polttoaineena. Olisikin hyvin tärkeää saada tutkimukset liikkeelle, jotta suomalainen pellettiteollisuus ei jää jälkeen muusta maailmasta, korostaa professori Sikanen. Maija-Liisa Saksa Bioenergian käyttö kasvaa Ruotsissa Bioenergia kasvaa enemmän kuin koskaan aiemmin ja sen osuus on jo lähes kolmannes ruotsalaisesta energiankulutuksesta, käy ilmi energiaviranomaisten lyhyen aikavälin ennusteesta Ruotsissa. Svebion toimitusjohtaja Gustava Mellin arvioi kehitystä näin: Bioenergian kasvun vuodesta 2009 vuoteen 2010 ennustetaan olevan 10 terawattituntia. Se on lähes yhtä paljon energiaa kuin suurimman ydinvoimalamme sähköntuotanto on. Ja tämä on vain kasvu. Suurin osa bioenergiasta käytetään metsäteollisuudessa, jossa hyödynnetään sivutuotteet ja mustelipeä lämmön ja sähköntuotantoon. Södran massatehtaasta tuli keväällä maailman ensimmäinen fossiilisista polttoaineista vapaa massatehdas. Ruotsissa myös merkittävä osa, yli 70 prosenttia, kaukolämmöstä tuotetaan bioenergialla. SCA:lle energialiiketoimintayksikkö SCA myy uusiutuvaa energiaa 800 miljoonalla kruunulla vuodessa. SCA ilmoitti keskittävänsä tuottamiensa uusiutuvien energioiden toiminnot ensi vuoden alusta SCA Energyn alle, johon siirtyvät tuulivoiman, metsäbioenergian sekä pellettien tuotanto ja uusien energia-alan liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisen. SCA:lla on jo nyt lähes sata tuulivoimalaa ja suunnitteilla on 500 lisää. Uskomme kiinnostuksen uusiutuviin energioihin lisääntyvän ja haluamme tämän vuoksi keskittää voimavaramme ollaksemme kiinnostava kumppani myös isoille asiakkaille, sanoo SCA Energyn johtaja Åke Westberg.

5 numero 10/2010 Puu&Tekniikka 5 Pellettikulutus 11,5 miljoonaa tonnia Viime vuonna pääosa maailman pellettituotannon 23 miljoonan tonnin kapasiteetista lähes 16 miljoonaa tonnia oli Länsi- ja Itä-Euroopassa. Pohjois-Amerikan osuus kapasiteetista oli 6 miljoonaa tonnia, uutisoi Euwid. Maailmanlaajuinen tuotanto oli vuonna 2009 vajaa 14 miljoonaa tonnia, joten kapasiteetti oli hyvin vajaakäytössä. Saatavilla olevien tilastojen mukaan kulutus noin 11,5 miljoonaa tonnia. Euroopan osuus kulutuksesta oli yli 9 miljoonaa tonnia, lähes 80 prosenttia. Kulutustiedoista osa on arvioita ja kaikista maista ei ole tietoja saatavissa. Ruotsi suurin käyttäjä maailmassa EU-maiden suurimmat pellettien tuottajat viime vuonna olivat Ruotsi ja Saksa, joiden kummankin kapasiteetti on noin 2,5 miljoonaa kuu- tiota. Ruotsi joutui turvautumaan myös tuontiin, sillä sen tuotanto oli viime vuonna 1,7 miljoonaa kuutiota ja kulutus 2,1 miljoonaa kuutiota. Ruotsi käyttää tilastojen mukaan eniten pellettejä maailmassa. Saksa sen sijaan on pellettien nettoviejä: sen tuotanto oli 1,6 miljoonaa kuutiota ja kulutus 1,1 miljoonaa kuutiota. Itävallan tuotanto oli lähes 0,7 miljoonaa kuutiota ja kulutus vajaa 0,6 miljoona kuutiota. EU-maiden ulkopuolisista maista Venäjä on Pohjois- Amerikan jälkeen suurin 1,4 miljoonan tonnin kapasiteetillaan. Venäjä on merkittävä pellettien viejä, sillä sen tuotanto oli yli 0,8 miljoonaa kuutiota ja oma käyttö vain hiukan yli 0,1 miljoonaa kuutiota. Viipuriin on valmistusmassa tällä hetkellä vielä maailman suurin, tonnin pellettitehdas. Nettotuojia Ruotsin ja Saksan lisäksi eurooppalaisia yli miljoona tonnia kuluttavia maita ovat Tanska ja Belgia, jotka kuluttivat viime vuonna kumpikin 1,1 miljoonaa tonnia pellettejä oman tuotannon ollessa vain pieni osa kulutuksesta. Myös Italia on suuri nettotuoja: sen tuotanto oli 0,45 miljoonaa tonnia ja kulutus 0,85 miljoonaa tonnia. mls- Lisää pellettitehtaita Vuoteen 2014 mennessä aiotaan maailmanlaajuisesti rakentaa yli 30 pellettitehdasta, joiden jokaisen kapasiteetti on yli tonnia, viiden yksikön jopa miljoona tonnia. Vielä suunnitteluvaiheessa olevien tehtaiden yhteiskapasiteetti tulisi olemaan 12,6 miljoonaa tonnia, uutisoi Euwid. Kun maailmanlaajuinen kapasiteetti vuonna 2009 oli n. 23 miljoonaa tonnia, merkitsevät uudet investointisuunnitelmat 55 prosentin kasvua. Kasvuennusteet valtavia Investoijat pitävät Eurooppaa pääasiallisena teollisuuspellettien markkina-alueena, jossa pelletit käytetään pääosin voimalaitoksissa. Selvitysten mukaan Euroopan oma tuotanto ei riitä tulevaisuudessakaan ja tuontitarpeeksi ensi vuosikymmenellä on kaavailtu jopa 20 miljoonaa tonnia vuodessa. Esimerkiksi Britanniassa keskustellaan 31 uuden biovoimalan perustamisesta vuoteen 2016 mennessä. Niiden yhteenlaskettu teho on 4,5 5 GW. Voi- maloiden lasketaan tarvitsevan 9 miljoonaa tonnia pellettejä vuodessa. Voimaloiden lopullista lukumäärää ei vielä ole päätetty. Suunniteltujen investointien myötä USA:n nykyinen 4,3 miljoonan tonnin kapasiteetti lähes kaksinkertaistuisi 8,5 miljoonaan tonniin vuoteen 2014 mennessä. Suurin yksittäinen kapasiteetin lisäys on tulossa Brasiliaan, johon on suunnitteilla kolmen miljoonan tonnin investointi. Se muodostuu kolmesta miljoonan tonnin yksiköstä. Latviaan on suunnitteilla kaksi tehdasta, yhteensä yli tonnia. German Pellets, joka suunnitteli pellettitehdasta muutama vuosi sitten myös Suomeen, rakentaa Ranskaan tonnin tehtaan. Norjassa Euroopan suurin pellettitehdas mls- Lyhyesti Koskinen CE-merkitsee kaiken sahatavaran Kaikki Koskisen sahatavara CE-merkintään lokakuun alusta lähtien ilman erillistä lisämaksua. CE-merkintä osoittaa tuotteen olevan sitä koskevan harmonisoidun tuotestandardin mukainen ja että se täyttyää eurooppalaisen rakennusdirektiivin olennaiset vaatimukset. CE-merkintä tulee pakolliseksi kaikelle rakennusten runkokäyttöön tarkoitetulle sahatavaralle vuoden 2012 syksyllä. Jatkossa sahatavaran lajittelussa yhdistetään sekä lujuus- että visuaalinen laatutieto. Tuotteet tullaan tulevaisuudessakin jakamaan paketteihin pääasiassa visuaalisen laadun perusteella, mutta kappaleista löytyy jatkossa myös lujuusluokan kertova leima, kertoo Tommi Sneck, Koskisen sahateollisuuden johtaja. Jokainen Koskisen sahatavarapaketti tulee sisältämään useita eri lujuusluokkia C18 ja C30 väliltä. CE-merkinnän tulevat FSC hyväksyttiin saamaan 32 mm ja paksummat, laadut VI ja paremmat mänty- ja kuusisahatavarat. Erikseen pyydettäessä Koskisen paketoi sahatavaran myös yhden lujuusluokan paketteihin. Maahantuojat ja tukkurit voivat esimerkiksi myydä samaa CE-merkittyä sahatavaraa luujuuslajiteltuna rakennusteollisuuteen tai visuaalisesti lajiteltuna puusepänteollisuuteen. Samoin kuluttaja voi valita ostamastaan paketista haluamiaan kappaleita erilaisiin käyttötarkoituksiin joko visuaalisen laadun tai lujuuden perusteella. Tällaista palvelua ei tarjoa vielä kukaan, mutta lähitulevaisuudessa siitä voi tulla jo standardi, Sneck arvioi. Kesäkuussa avattiin Norjassa Kristiansundin lähellä Euroopan suurin, tonnin BioWood Norwayn puupellettitehdas. Tuotanto markkinoidaan pääosin Pohjois-Euroopan ja Iso-Britannian voimaloihin ja prosessiteollisuuteen. Tehdas tuottaa tunnissa 60 tonnia pellettejä. Haketta tarvitaan vuodessa miljoona tonnia, mikä vastaa 1,2 miljoonaa tonnia puuta. BioWoodin suurin omistaja on Hafslund. Pellettitehtaan investointi oli 60 miljoonaa euroa. Maija-Liisa Saksa Ehdotus kansalliseksi FSC-standardiksi on hyväksytty Suomessa. Standardin käyttöönotto edellyttää vielä kansainvälisen FSC-organisaation hyväksyntää, mikä saataneen vielä tämän vuoden puolella. Suomessa on tämän jälkeen käytössä molemmat merkittävät kestävän metsänhoidon standardit, PEFC ja FSC. Suomen talouskäytössä olevista metsistä on sertifioitu yli 95 prosenttia. Maassamme on ollut vallitsevana PEFC-standardi. Maailman metsistä on sertifioitu alle 10 prosenttia.

6 6 Puu&Tekniikka numero 10/2010 PTT:n ennuste: Sahaus lisääntyy ensi vuonnakin OY Nordiska Åbo AB PUUTA UUTEEN TULEVAISUUTEEN Rydöntie 26, Turku Puh: Fax: Puutekniikka_lokakuu2010.FH11 Tue Sep 21 12:24: Page 1 Tarjoamme puutuotealan koulutus- ja koneistuspalveluja Suomen nykyaikaisimmassa oppimisympäristössä. Puuteknologiapalveluitamme ovat mm.3d- mallinnus, prototyyppien valmistus, erilaiset koneistukset CNC- tekniikkaa hyväksikäyttäen ja räätälöidyt yrityskoulutukset. Composite Lisätietoja PTT ennustaa tämän vuoden sahatavaratuotannon nousevan 9,4 miljoonaan kuutioon. Ensi vuoden tuotannon kasvuksi arvioidaan viisi prosenttia. PTT:n ennuste perustuu maailmantalouden tämän vuoden 3,8 ja ensi vuoden 2,8 prosentin kasvuennusteeseen. Euroalueen tämän vuoden kasvuennuste on 2,5 ja ensi vuoden 1,8 prosenttia. Tämän vuoden sahateollisuuden tuotannon kasvuksi arvioidaan 18 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Jos tuotantoa verrataan vuoden 2007 yli 12 miljoonan kuution tuotantoon, kurottavaa siis riittää vielä. Vaikka alkuvuodesta Suomessa on leikattu pysyvästi sahauskapasiteettia puolen miljoonan kuutiometrin edestä, on kapasiteetin käyttöaste PTT:n arvion mukaan tänä vuonna vain noin 75 prosenttia ja ensi vuonnakin päästään vajaaseen 80 prosenttiin. 11,0 Vuosituhannen alku- milj. tn puolella käyttöaste oli vuoteen 10, saakka 90 prosentin luokkaa, välillä jopa 95 prosenttia. Alkuvuoden 9,0 vientihintojen nousu nosti sahaamisen kannattavaksi, 8,0 mutta tukkien kohonneet hinnat ovat syöneet kevään jälkeen katteita. 7,0 Kokonaisuudessaan tästä vuodesta tulee kuitenkin 6,0 sahateollisuudel- Metsäteollisuuden ja puumarkkinoiden kehityssuuntia le positiivinen. Puutuoteteollisuuden tämän vuoden liiketulokseksi PTT arvioi pari prosenttia liikevaihdosta kun viime vuonna luku oli kuusi prosenttia pakkasella tukkien saaminen haasteellista Tänä vuonna sahat ovat saaneet tukkeja hyvin ja kesän myrskyt vielä kiihdyttivät puukauppoja. Loppuvuoteen PTT ennustaa viime vuoden lopun kaltaista myyntipiikkiä, sillä verohelpotus poistuu vuoden lopussa. Tämän vuoden havutukkien hinnan nousuksi ennustetaan prosenttia, mikä on hieman alhaisempi kuin tammi-elokuun keskimääräinen 20 prosentin nousu. Ensi vuonna arvioidaan yksityismetsien hakkuiden olevan hieman alle 42 miljoo- PAPERIN VIENTIMÄÄRÄT naa JA kuutiota, -HINNATnoin prosentin pienemmät kuin tänä vuonna johtuen osin tänä vuonna 800 /tn ostetuista pystyvarastoista. Puun hinnan arvioidaan nousevan keskimäärin 4 6 pro- 750 senttia, tukkipuulla nousu on voimakkaampaa kuin kuitupuulla. 700 Markkinahakkuiden ko- 650 konaisuudessaan arvioidaan pysyvän ensi vuonna tämän vuoden 53 miljoonassa kuutiossa, sillä ensi vuonna hak- 600 kuut painottuvat hieman 550 tätä vuotta enemmän yhtiöiden ja Metsähallituksen metsiin. Tukkien saatavuus on noussut tuotantoa rajoittavaksi tekijäksi ympäri Eurooppaa ja johtanut tukin hintojen nousuun, erityisesti Itävallassa, jossa alkusyksystä ylitettiin jo vuoden 2007 huippuhinnat. Kotimaan kysyntä vahvaa Tänä vuonna sahatavaran tuotannosta noin 40 prosenttia jää kotimaahan, mikä on keskiarvoa enemmän johtuen erityisesti pientalojen lisääntyneestä rakentamisesta. Tilastokeskuksen mukaan alkuvuoden pientalojen aloituksia kirjattiin jo yli 2000-luvun keskimääräisen tason. Ensi vuonna PTT ennustaa asuinrakentamisen kasvavan Suomessa neljä prosenttia. Metsäteollisuuden ja puumarkkinoiden kehityssuuntia e 11e ovat erityisesti kasvattaneet osuuttaan. PTT arvioi, että markkinat pysyvät suotuisina myös ensi vuonna, mikäli öljyn hinta sekä euro-dollari kurssit pysyvät nykyisellä tasolla. Japanin vienti on piristynyt. Puurunkoisten asuinrakennusten aloitukset ovat kääntyneet selvään nousuun. Tämä lisää myös suomalaisen sahatavaran kysyntää, mikäli euron heikentyminen jeniin nähden pysyy ennallaan tai jatkuu. Vanerin tuotanto piristyy Vaneriteollisuus on kärsinyt talouskriisistä erittäin voimakkaasti. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana tuotanto ja vienti ovat kohonneet yli neljänneksen viime vuodesta. Erityisesti havuvanerin Vienti vetää edelleen osalta vuosi on ollut viimevuotista parempi johtuen osin Koko vuoden viennin nousuksi PTT arvioi tänä vuonna 10, ensi vuodelle 6 8 prosesta Euroopan markkinoilla. chileläisen vanerin puuttumisenttia. Koivuvaneria on vaivannut Tänä vuonna vientihinnat tukin huono saatavuus ja korkea hinta. PTT ennustaa tä- nousevat ja ensi vuonna 4 6 prosenttia. SAHATAVARAN VIENTIMÄÄRÄT män vuoden JA -HINNAT vanerituotannon Rakentaminen on elpymässä 9,0useilla päämarkkinoil- 3 /m ja viennin kasvuksi noin 25 milj. m prosenttia ja ensi vuonna la Euroopassa 8,5 ja ensi vuonna odotetaan erityisesti Sak- rakentamisen piristymisestä 230 prosentti johtuen vähittäisestä san 8,0 ja Iso-Britannian rakennusmarkkinoiden 7,5 piristyvän nerin paluu Euroopan mark- Euroopassa. Chileläisen va- 210 selvästi tähän vuoteen verrattunatin nostaminen mm. Venäjälkinoille ja tuotantokapasitee- 7,0 190 Pohjois-Afrikasta 6,5 ja Lähi- lä pitänee kilpailun kireänä 170 ja Idästä 6,0 on tullut merkittävä hinnat noussevat vain muutaman prosentin. 150 markkina myös suomalaiselle sahatavaralle, jonne suun- 5,5 130 tautuu 5,0 jo kolmasosa männyn viennistä. Egypti ja Algeria Maija-Liisa Saksa Määrä Hinta Määrä Hinta Metsäteollisuuden Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT ja puumarkkinoiden Lähde: Tullihallitus, ennuste kehityssuuntia PTT 4, e 11e 110 PAPERIN VIENTIMÄÄRÄT JA -HINNAT SAHATAVARAN VUOSITTAISET VIENTIMÄÄRÄT MARKKINAHAKKUUT JA -HINNAT PUUKAUPPAMÄÄRÄ JA PUUN KESKIHINTA milj. tn /tn 11,0 10,0 Huipputeknologian röntgenjärjestelmät mm. tukkien, lankkujen sekä biopolttoaineiden 9,0 laadutukseen. 8,0 7,0 6, e 11e Määrä Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT Wood-X 1D-6D VUOSITTAISET MARKKINAHAKKUUT Parantaa tuottavuutta % Alentaa Milj. tuotantokustannuksia m % Parantaa tuotteiden Yhtiöt ja laatua valtio Yksityismetsät % ,070 milj. Milj. m 3 /m Yhtiöt ja valtio Yksityismetsät 8,5 60 8, , , , ,0 20 5, , , e 09 11e 10e 11e Lähde: Metla, ennuste PTT Määrä Hinta Lähde: Tullihallitus, ennuste PTT PUUKAUPPAMÄÄRÄ JA PUUN KESKIHINTA 45 milj. m 3 (1) /m 3 (2) milj. m 3 (1) /m 3 (2) e 11e Määrä Hinta (1) Ostomäärä pystykaupoissa (2) Puutavaralajeittaisilla ostomäärillä painotettu nimellinen keskihinta

7 numero 10/2010 Puu&Tekniikka 7 Kasvaa, ennustaa Metlakin Metla julkisti viime viikolla oman ennusteensa, mikä ei kovin paljoa eroa aiemmasta PTT:n julkaisemasta ennusteesta. Myös Metla arvioi tämän vuoden sahatavaran tuotannoksi 9,4 miljoonaa kuutiota ja ensi vuoden tuotantoennuste on 9,8 miljoonaa kuutiota. Vientihintoihin odotetaan kolmen prosentin kasvua ensi vuodeksi, sillä eri puolilla Eurooppaa lisääntyvä tarjonta hillitsee hinnannousuja. Koko tämän vuoden vientihintojen nousuksi ennustetaan 13 prosenttia. Kiinan tuonti kasvaa Kiinan sahatavaran tuonnin arvioidaan kasvavan tänä vuonna kuudesta miljoonasta yhdeksään miljoonaan kuutioon ja vuonna 2015 sen arvioidaan olevan jopa 21 miljoonaa kuutiota. Erityisesti kanadalaiset ovat lisänneet vientiä Kiinaan USA:n markkinoiden vähennyttyä vuosien aikana peräti 55 miljoonaa kuutiota. Ensi vuonna USA:n asuntorakentamisen ennustetaan kasvavan 2 3 prosentilla ja BKT:n noin kahdella prosentilla. mls- Modernisointi puhutti Aulangolla Sahateollisuuspäiville Aulangolle kokoontui tämän kuun puolivälissä sata sahauksen ammattilaista kuuntelemaan laite- ja palvelu toimittajien näkemyksiä, miten modernisoimalla lisätään tuottavuutta. Sahateollisuusmiesten yhdistyksen toista kertaa järjestämä tilaisuus keräsi osanottajia ympäri maata. Päivillä 16 laite- ja järjestelmätoimittajaa kertoi pienelle ryhmälle kerrallaan omasta palvelutarjonnastaan. Tilaisuus on koettu positiivisena molemmin puolin. Pienetkin yritykset voivat näin tuoda osaamistaan esiin alan ammattilaisille, jotka puolestaan saavat kahden päivän aikana rautaisannoksen tämän päivän tekniikan tarjoamista mahdollisuuksista kehittää tuotantoa entistä tehokkaammaksi. Milli on miljoona Avauspuheenvuorossaan Sahateollisuusmiesten yhdistyksen puheenjohtaja Kari Koskinen korosti, että suomalaiset sahat ovat jo pitkälle automatisoineet tuotantoprosessia. Tehostamistoimet alkavatkin suuntautua entistä enemmän tuotannon lähiympäristöön: kuljetuksiin, hallintoon jne., joissa on usein enemmän työvoimaa kuin itse tuotannossa, totesi Koskinen. Kun yksittäinen saha ei kovin paljoa pysty vaikuttamaan raaka-aineen hintaan, muodostuu raaka-aineen tehokkaasta käytöstä entistä tärkeämpi keino parantaa kannattavuutta. Milli on miljoona, ja voi olla enemmänkin ison sahan ollessa kyseessä, muistutti Kari Koskinen. Yhä enemmän panostetaan myös asiakaslaatujen sujuvaan tekemiseen ja tällöin mittaus- ja ohjaustekniikka korostuvat entisestään. esim. lajittelussa voidaan ottaa oksalaadut eri tavalla huomioon kuin perinteisessä abc-lajittelussa. Mittaamista Laadun toistettavuus, se että asiakas saa jatkuvasti juuri oikeaa, ei liian huonoa eikä liian hyvää laatua, on yksi mittaamisen kohteista. Limab Oy esitteli lujuuslajitteluun myös tiheyden mittaavan Precigrader -mittalaitteen sekä ponttimittarin, jolla voidaan, paitsi höylätuotteen dimension myös pontin asemapaikan suhteen taata +- 0,2 mm:n tarkkuus. Myös erilaisia tukkimittareita, röntgen-, kuori- ja normaaleja liikkeen tunnistavia mittareita on saatavilla, jotta tukki pystytään ohjaamaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa oikeaan laatuluokkaan ja sahaamaan mahdollisimman kannattavasti. Finn Scan Oy on kehittänyt perinteisten lajittelujärjestelmien täydennykseksi uuden päätykamerajärjestelmän, jossa etsitään saheista vuosirenkaat ja mahdolliset päätyhalkemat sekä sydänjuovan paikka, oli se sitten näkyvissä tai kappaleen ulkopuolella. Tietojen avulla erityisesti lujuuslajittelua voidaan parantaa merkittävästi. Tietojen hyödyntäminen Mittaustekniikalla saadaan runsaasti tietoa eri toiminnoista. Ongelmana ei tänä päivänä olekaan tietoja puute, vaan se, että niitä pystytään hyödyntämään tehokkaasti ja riittävän havainnollisesti ja ettei oleellista tietoa jätetä hyödyntämättä. Savcor Oy on kehittänyt ylemmän raportointitason, johon ladataan tietoja yhtiön eri järjestelmistä järjestelmistä ja koostaa niistä tietoja yhdistämällä havainnolliset raportit graafisessa muodossa. Samalla esiin saadaan myös poikkeamat operatiivisista järjestelmistä ja näin pystytään kaivautumaan myös niiden syihin. Hirsiaihioita sahalinjalta Veisto Oy korosti sahalinjan joustavuutta ja tuotevalikoiman laajuuden kasvamista. Saheprofiilit ja tolpat voidaan ajaa samassa linjassa. Sahassa voidaan ajaa samana päivänä eri tuotteita, työkalut vain vaihdetaan välillä. Uutta on myös se, että sivulaudat voidaan myös halkaista suoraan linjassa. Profilointikursoilla voidaan tehdä myös hirsiaihioita. Ranskassa hirsiaihioita valmistetaan kahdella Veiston sahalla. Aihiot poikkeavat suomalaisista, sillä talot rakennetaan siellä usein pystyhirsistä. Näin saadaan esim. puolikuun muotoisia rakenteita. Pystytukit menneisyyteen Nordautomation Oy on kehittänyt porrasnostimen tukeille, lankuille ja rimoille. Sen avulla linjassa olevat tuotteet pakotetaan nousemaan vaakatasossa eikä niiden ole mahdollista nousta pystyyn ja aiheuttaa prosessikatkosta. Esillä oli myös yksinkertainen ratkaisu kontrollipuiden erottelemiseksi linjalta. Sen sijaan, että linja pysäytettäisiin jokaista kontrollipuuta varten erikseen, varataan niille oma lokero, jonne ne tiputetaan linjalta normaalin lajittelun tapaan. Huollettavuus oleellista Huoltojen ja korjausten nopeus on lisää varsinaista tuotantoaikaa. Kit-Sell Oy on kehittänyt huoltoystävällisen trimmerin. Huoltoluukku aukeaa keskeltä ja kannet toimivat huoltotasoina. Jokainen trimmeriyksikkö voidaan huoltaa ja tarpeen mukaan vaihtaa erikseen. Kallistusmekanisimin avulla huolto onnistuu alapuoleltakin. Lisäksi esiteltiin uudentyyppinen rima-automaatti, lajittelukuljetin sekä annostin. Entistä lyhyemmät linjat Heinola Sahakoneet Oy on uusinut profiloivan sahalinjansa ykkösyksikön toiminnot niin, että uusi linja on nyt sijoitettavissa aikaisempaa lyhyempiin rakennuksiin, jopa noin 60 metrin mittaan. Kuivurit ovat uusi tuoteryhmä Heinolan tuotevalikoimassa. Saatavilla on kamari-, kanava- sekä monitoimikuivaamoja. Myös suunnitteluun on tarjolla uutta. Sahan eri tuotantovaiheita voidaan etukäteen simuloida oikeilla tiedoilla ja näin pystytään löytämään mahdolliset pullonkaulat. Jartek ja Comact Jartek Oy on tehnyt yhteistyösopimuksen kanadalaisen Comact Equipmentin kanssa. Halusimme tiiviimmän yhteistyön sahalinjan toimittajan kanssa. Yksi merkittävä tekijä oli myös se, että saimme tiettyjen avainlaitteiden myynti- ja valmistusoikeudet. Saimme myös lisää laaduttavan järjestelmän ohjaus-ja automaatiopuolelle. Comact puolestaan sai yhteistyön Venäjälle eli me myymme heidän tuotteitaan siellä. Venäjällä vastassa on pääasiassa Keski-Euroopan isot toimijat, selvitti myyntipäällikkö Kari Puustinen yhteistyön taustoja. Maija-Liisa Saksa Rakentaminen pohjamudissa USA:ssa Kesäkuun rakennusaloitukset olivat ennätyksellisen alhaalla ja sen myötä Pohjois- Amerikan sahateollisuus ui edelleen syvällä. Rakentaminen USA:ssa on vuoden 1963 tasolla, jolloin väestömäärä oli puolet nykyisestä. Tämän vuoden aikana arvioidaan sanottavan irti yhteensä kolme miljoonaa asuntolainaa. Lisäksi 25 prosentilla lainan määrä ylittää asunnon vakuusarvon ja valtio on joutunut järjestämään erilaisia tukimuotoja, jotta ihmiset pystyisivät asumaan kodeissaan edelleen. Mitään nopeaa nousua ei siis ole odottavissa lähiaikoina. Veisto Oy:n kanadalaisen tytäryhtiön toimitusjohtaja Ed Mayer nosti Sahateollisuuspäivillä esiin huolen koko sahateollisuuden tuotantoketjun rapautumisen rajusti vähentyneen kysynnän myötä. Suuri määrä sahoja on suljettu ja koko ketjua on jouduttu supistamaan ja ajamaan alas. Kun kysyntä jossain vaiheessa kääntyy nousuun, on rakennusteollisuuden vaikea saada tarvitsemaansa puutavaraa. Tämä johtaa hintojen nousuun. Kanadassa osa puualan yrityksistä on siirtynyt pellettituotantoon ja yritykset myös ovat etsineet sahatavaralle uusia markkinoita erityisesti Kiinasta, mutta myös Lähi-Idästä sekä Intiasta. Kanadalaiset ovat kouluttaneet kiinalaisia rakentamaan puutaloja, selvittää Mayer. Sahatavaran hinta kääntyi keväällä USA:ssa nousuun, mutta on jälleen ollut laskusuunnassa ja hintataso on alhaisimmillaan vuoteen. mls Miljoona kuutiota syyskuussa Syyskussa sahattiin yli miljoona kuutiota. Samaan määrään yllettiin viimeeksi lokakuussa 2007, kertoo Suomen Sahat ry:n puheenjohtaja Juha Junnikkala. Suomalaiset sahat eivät kärsi tukkipulasta, kuten muut kilpailijamaat. Puuta on ollut tarjolla ja kauppoja on tehty vilkkaasti ja kaupankäynnin ennustetaan loppuvuotta kohden kiihtyvän. MTK on tuomassa ensi kesänä sähköisen puumarkkinapaikan, puupörssin, jonka kautta metsänomistajat voivat tarjota puuta markkinoille. Suomen Sahat suhtautuu asiaan myönteisesti. Kaikki kivet on käännettävä, että tasainen puukauppa saadaan käyntiin, korostaa Juha Junnikkala. Kotimaan kulutusta lisää Hallituksen puheenjohtaja Kari Koskinen totesi Sahateollisuuspäivien avauspuheenvuorossaan, että suomalaisten sahojen kilpailukyky on nyt aiempaa parempi kilpailijamaihin nähden. Puun hinta on paremmin hallinnassa kuin Kotimaan sahatavaran kululutus on ollut vilkasta ja myös Suomen vienti on toistaiseksi vetänyt. Alkuvuoden tilanne on arvailujen varassa ja pelko ylitarjonnasta ja hintojen laskusta lisääntyy. Kotimaan kulutus on pysynyt vakiona vuosia. Siihen pitäisi saada kasvua ja julkinen puurakentaminen pitäisikin saada vauhtiin, muistuttaa Juha Junnikkala. mls

8 8 Puu&Tekniikka numero 10/2010 Investointeihin uusi aalto Tuotantoinvestointien yhteyttä sahayrityksen menestykseen on pohdittu eikä kysymykseen välttämättä ole yksiselitteistä vastausta. Talonpoikaisjärjellä ajatellen raaka- aineen, 70 prosentin kustannuserän, tehokkaalla käsittelyllä voisi olla suuri vaikutus koko yrityksen kannattavuuteen. Lähde: Tilastokeskus, tilinpäätöstilasto Puun sahauksen, höyläyksen ja kyllästyksen aineellisen käyttöomaisuuden nettoinvestoinnit Suomessa vuosina e. Vuoden 2009 osalta nettoinvestoinneista näytetään ennakkotieto. Investoinnit on nähtävä kokonaisuutena uusien tuotteiden tai tuoteparannusten tuomina kilpailuetuina yritykselle. Parhaissa tapauksissa on aina kyse investointiohjelmasta, jossa yksittäisellä investoinnilla on tarkasti suunniteltu takaisinmaksuaikataulu ja jatkoinvestointisuunnitelma. Jatkuvuus tärkeää Investointeja kannattaa toteuttaa toistuvasti edeten. Suunniteltaessa on syytä pohtia, ettei investoinneilla rajoiteta tuotantomahdollisuuksien kirjoa tai päädytä nurkkaan eli korjaus- ja kunnossapitoinvestointien tielle. Tällöin lopputuloksena ei yrityksessä välttämättä saavuteta minkäänlaista kilpailuetua, vaan taannutaan. Toisinaan on tehtävä investointeja, joille ei suoraan löydy selvää takaisinmaksajaa ympärillä olevien tuotannon pullonkaulojen vuoksi. Tällaisen investoinnin on tuotettava tulosta sen jälkeen, kun pullonkaulat saadaan poistettua. Näille investoinneille on haastavaa saada ulkopuolista rahoitusta. Hyödyt monella tavoin Investointien hyödyt voivat konkretisoitua useaa reittiä. Selkeimmin rahassa laskettavia seurauksia ovat uudet tuotteet tai tuoteparannukset, kapasiteetin kasvaminen, käyttösuhteen paraneminen ja käyttöasteen paraneminen. Hieman vaikeammin arvotettavia ovat automaattisten toimintojen lisääminen ja henkilöstön pitäminen valppaana ja hereillä. Rima korkealle Investoinnille kannattaa asettaa korkeat vaatimukset. Sahayritykset ovat usein turhan vaatimattomia investointitavoitteita asettaessaan. Kenties syynä on, että suunnitelmissa sitoudutaan liikaa olemassa olevaan tuotantotasoon. Investointitavoitteet kannattaa sopia niin, että kaikki osapuolet tietävät ne ja että ne todella pyritään saavuttamaan. Liian usein törmää projekteihin, joiden huolellinen ja määrätietoinen viimeistely on jäänyt kesken, jolloin prosessi ontuu pahimmassa tapauksessa kymmeniä vuosia. Sahateollisuus on suhdannevaihteluille herkkä toimiala. Mutta suhdanteet ovat osa toimintaympäristöä eivätkä ne ole täysin ennustettavissa. Tämä epävarmuustekijä on tosiasia ja on hyväksyttävä, että on parempia ja tiukempia aikoja. Innovoi tai imitoi On ilo nähdä toimialalla paljon yhteistyötä ja runsaasti kehitysohjelmia, joilla on oma keskeinen tarkoituksensa. Mutta ne eivät yksinään riitä, vaan niiden on konkretisoiduttava riskinottoina ja investointeina. Innovoi tai kopioi, kuten eräs viisas liikemies kiteytti kaksi perusstrategiaa. Sahateollisuuden kannattaa pitää silmät auki myös muiden toimialojen kehitykselle ja harjoittaa ns. poikkitieteellisyyttä. Tarkan ajan viime vuodet antavat meille haasteen. Uhkaamme jäädä Keski-Euroopan ja länsinaapurimme vauhdista tekniikan kehittämisessä ja soveltamisessa. Olisiko nyt aika ottaa ajatuksista kiinni ja nähdä sekä luottaa teknologian antamiin mahdollisuuksiin myös sahayrityksen kilpailukyvyn rakentajana? Mikko Heijari/Meco Oy Lyhyesti Puukauppa jatkui vilkkaana syyskuussa Metsäteollisuus osti syyskuussa yksityismetsistä 5,3 miljoonaa kuutiota puuta. Puukaupassa on päästy takaisin pitkän aikavälin tasolle. Koko tammi-syyskuussa puuta ostettiin yksityismetsistä 22,1 miljoonaa kuutiota. Määrä oli yli nelinkertainen vuoden 2009 vastaavan ajan ostoihin verrattuna. Tammi-syyskuussa ostettiin kuitupuuta 11,6 miljoonaa kuutiota ja tukkipuuta 9,7 miljoonaa kuutiota. Kantohinnat nousivat myrskyä edeltäneelle tasolle Kantohinnat nousivat hieman elokuusta. Havutukkien hinnat nousivat 4 5 prosenttia. Mäntytukin kantohinta oli keskimäärin 56 euroa kuutiolta ja kuusitukin 57 euroa kuutiolta. Koivutukin hinta nousi 2 prosenttia ja siitä maksettiin keskimäärin 40 euroa kuutiolta.

9 Sahayrittäjät ry: Sahayrittäjä-sivut Puu&Tekniikka 9 Tienraivaaja pienyrittäjille Sahayrittäjät ry edustaa piensahoja sekä pieniä puun jatkojalostajia ympäri maata. Yhdistykseen kuuluu yli 200 yritystä ympäri maata. Nimestä huolimatta jäsenistössä on sahureiden lisäksi myös pelkästään jatkojalostukseen, kuten höyläämiseen, hirsirakentamiseen tai muuhun puutuoteteollisuuteen keskittyneitä yrittäjiä. Merkittävällä osalla sahureista on myös omaa jatkojalostusta. Yhdistyksen toiminta alkoi Kenttäsirkkelisahaajain yhdistyksenä yli 60 vuotta sitten, jolloin piensahureita oli nykyistä huomattavasti enemmän. Suomessa arvioidaan edelleen olevan 1800 sahuria, joista tuhannella on käytössään siirrettävä saha. Liikkuvia sahoja tarvitaan Piensahureiden osuus maamme vuosittaisesta sahauksesta on noin 15 prosenttia. He ovat erikoistuneet pieniin sahauseriin ja esimerkiksi ylisuuriin tukkeihin, josta isommat yritykset eivät ole kiinnostuneita. Jopa yksittäisestä pihapuusta voi saada haluamaansa sahatavaraa. Osalla sahureista on kiinteä saha, osa liikkuu sahansa kanssa ympäri maakuntaa sinne, missä pienerien sahausta tarvitaan. Tyypillisesti piensahurin vuosittainen sahausmäärä on kuutiota. Rahtisahauksella tulee olemaan merkitystä myös tulevaisuudessa. Maaseudulla se tuo työtä ja leipää joko täyspäiväisenä yrittäjyytenä tai maatilan sivuelinkeinona. Sahan siirrettävyys on iso etu kun on kyse esimerkiksi viime kesän kaltaisista myrskytuhoista. Monelle sahurille myrskyt aiheuttivat toisen sahauskauden, selvittää Sahayrittäjien toiminnanjohtaja Raimo Etelä. Toimintaedellytysten kehittäminen Raimo Etelä määrittelee yhdistyksen roolin tienraivaajaksi, joka aktiivisella työllä pyrkii parantamaan puualan pienyrittäjien toimintaedellytyksiä. Asiat etenevät hitaasti pienistä resursseista johtuen, mutta jäsenmäärä on viime vuosina ilahduttavasti noussut yrittäjien huomatessa, että parannuksia todella on saatu aikaan. Mukaan on tullut myös nuoria, mikä onkin tarpeen, sillä jäsenten keski-ikä on peräti 58 vuotta. Tulevaisuuden visioni on, että vaikka piensahureiden määrä tulee pienenemään jopa 500:aan, heidän sahauskapasiteettinsa kasvaa nykyisestä. Maaseutu-Pisa Etelä pitää viime vuonna alkanutta Maaseutu-Pisa -koulutushanketta yhdistyksen ehdottomasti merkittävimpänä viime Sahayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Raimo Etelä halailee kohtuullisen kokoista visa-koivua vuosien saavutuksena. Kolmevuotisessa koulutushankkeessa tavoitteena on 540 koulutuspäivää. Yrittäjiltä selvitettiin heidän tarpeitaan koulutuksen suhteen ja he itse totesivat erityisesti liiketoimintaosaamisen tarvitsevan päivitystä. Käytännössä yrittäjät ovat kuitenkin hakeutuneet enemmän teknisen puolen kursseille kuin ehkä itselle vähän hankalaltakin tuntuvaan liiketoimintaosaamisen koulutukseen. Etelä toivoo kuitenkin liiketoimintaosaamisen koulutusjaksojen terävöittämisen myötä yrittäjien innostuvan vielä aiempaa enemmän myös niistä. Yrittäjillähän useimmiten tekninen osaaminen on hyvin hallussa, markkinointi tms. koetaan sen sijaan vieraammaksi. Yksin ei pärjää Vaikka yrittäjä toimisi kuinka pienesti, ei hän pärjää yksin. Verkottumista sekä alan sisällä että ulkopuolisiin tarvitaan. Esimerkiksi ruuhkahuippujen tasoittamiseen naapuriyrittäjästä voi olla iso apu, konkretisoi Etelä. Verkottumista sekä yhdistyksen yrittäjien kesken että ulkomaille edistävät myös Maaseutu-Pisan koulutusohjelmaan liittyvät opintomatkat sekä yhdistyksen muu kansainvälinen toiminta. Lokakuun lopulla opintomatka suuntautuu Skotlantiin, jossa tutustutaan paikalliseen sahayrittäjyyteen sekä alan koulutukseen. Maija-Liisa Saksa Takuulevikkimme kpl Seuraavassa numerossa: Robotit ja automaatio Aineistot: mennessä Saha- ja puunjalostusteollisuuden käyttöön! UUSI BIOHAJOAVA JA KORKEALUOKKAINEN BIOVOITELUAINESARJA Lubr Raisio s choice - Natural oils atm Tekniset Bioöljyt, Ravintoraisio Oy PL 101, Raisio Puh Faksi (02)

10 10 Puu&Tekniikka numero 10/ Sahayrittäjä-sivut Kuormalavoja Hämeestä Puutyöliike Pekka Väre Ky on malliesimerkki, miten puulla voi kasvaa. Oman työn ohella alkanut kuormalavojen valmistus tuo liikevaihtoa nyt yli kolme miljoonaa euroa ja leivän 16 henkilölle. Toimitusjohtaja Pekka Väre muistelee, miten hän yli 30 vuotta sitten maanitteli Riitta-vaimoaan jatkamaan lavojen tekemistä lupaamalla lämpimät huopatöppöset. Alkuvuodet työtä tehtiin kylmässä ulkorakennuksessa. Nyt yrityksellä on lämmintä tuotantotilaa yli 6000 neliötä, yhteensä katettua tilaa on yli hehtaari. Kehityksen kelkassa pysyttävä Pekka Väre hymyilee kertoessaan yrityksen investoinneista. Jotkut ihmettelevät investointiemme määrää, mutta mielestäni kehityksen kelkassa on pysyttävä. Heti aloittamiseni jälkeen 1970-luvun alkupuolella matkustin messuille Eurooppaan nähdäkseni, millaisia koneita ja laitteita on tarjolla. Ei niitä tuolloin Suomessa ollut mahdollisuus nähdä. Yrityksen historia on ollut jatkuvaa investoimista tiloihin ja koneisiin ja välillä myös maa-aluesiin. Suurin ja samalla riskialttein oli 1990-luvun laman aikana hankkimamme uusi linja. Se oli liikevaihtomme suuruinen, mutta onnistui täysin. Linja sai käydä ensimmäisestä päivästä alkaen täysillä. Toisinkin olisi tietysti voinut käydä, muistelee Väre. Hän korostaa investointien ajoituksen tärkeyttä. Taloudellisen taantuman aikana on mahdollisuus saada investoinnit parikymmentä prosenttia korkeasuhdannetta edullisemmin. Lisäksi toimitusajat pitävät hyvin. Monipuolisuutta ja kapsitettia lisää Uusin investointi on 1000 neliön hallilaajennus, jonka toimitti Besthall. Lämpimään halliin asennetaan ruotsalaisen IHM:n toimittamat kaksi automaattista lavan valmistuslinjaa. Investoinnin myötä yrityksen kapasiteetti kasvaa nyksyisestä 4000 lavan päivävauhdista lavaan päivässä. Määrän lisääntymisen ohella tärkeää erikoislavojen valmistamisen tehostaminen. Tulevaisuudessa yritys pystyy tekemään automaattilinjalla lavoja jopa 3050 mm levyisinä. Aiemmin leveät lavat on jouduttu tekemään käsin. Investointi halliin ja linjoihin on noin miljoona euroa Pekka Väre ( vas.) esittelee tyytyväisenä Foudila Oy:n toimittamaa alipainetoimista paketinpurkulaitetta. Lineartecin nostin siirtää lautalevyn kerralla lavalta linjalle. Automaattinen laserkamera tutkii laudan kerrallaan ja se käännetään tarvittaessa vajaasärmä alaspäin. Aiemmin kääntö tehtiin käsin. Taustalla linjasta vastaava Oskari Väre 2. Kaikki raaka-aineet siirretään katkontapaikalta linjoille sähkötrukeilla. Käyttäjien mielipide ratkaisee trukkivalinnat. 3. Uusi linja odottaa asennusta vastavalmistuneessa hallissa. Viereen asennetaan toinen linja ja molempien on tavoitteena olla käytössä ennen joulua. 4. Kaikki sivutuotteet sekä sahatavaran pakkaushuput, pahvit ym. murskataan Kuormalava on tuotteena yksinkertainen, mutta vaatii tehokkaasti valmistuakseen pitkälle automatisoidun monivaiheisen tuotantolinjan. Tuotannossa kuluu tuhat kiloa nauloja päivässä. Laaja lavavalikoima Linjainvestointeihin on ollut vaikuttamassa runsas valmistettavien lavojen valikoima. On 2- ja 4-tielavaa eri levyisinä ja paksuuksina, jyrsittynä ja ilman. Linjalla lavanvaihto vie aina aikaa. Laitetoimittaja lupaa 15 minuuttia, mutta käytännössä materiaalin vaihtoineen aikaa kuluu puolesta tunnista tuntiin. Koska pyrimme myös todella nopeisiin toimitusaikoihin, jopa saman päivän toimituksiin, pitää käytössä olla useampi linja, jotta joustavuus säilyy, selvittää Väre. tehokkaalla murskailmella ja käytetään energiaksi omien tilojen lämmittämiseen, ylijäämä myydään. Näin tehdasalue pysyy jatkuvasti siistinä. Kilpailu pitää tehokkaana Kuormalavavalmistuksessa kilpailu on kovaa ja katteet sen myötä pienet. Raaka-ainekustannus on kaikille lähes sama. Ainoa tapa pysyä kilpailussa mukana on valmistaa lavat kustannustehokkaasti. Ei yksinkertaisesti ole mahdollisuus jäädä tyytyväisenä paikalleen. Meilläkin linjoja on automatisoitu niin, että yksi ihminen hoitaa linjan ja myös hakee tarvittavat raaka-aineet trukilla linjalle. Jokaisella on oma sähkötrukkinsa, jotta ei tarvitse odotella sen vapautumista. Lisäksi järeämpiin siirtoihin on kaksi isoa trukkia sekä kurottaja, kertoo Pekka Väre. Kuljetukset omalla kalustolla Kuormalavat lastataan nyt uuteen täysperävaunurekkaan. Kuljetuskalustoon kuuluu kaksi autoa perävaunuineen ja myös toinen uusitaan tämän vuoden aikana. Omaan kalustoon on syynä kuljetusten joustomahdollisuus. Katettua tilaa on yli hehtaari. Näin voimme palvella asiakkaita. Kuljettejien työaikalait ja pienet katteet pitävät huolen siitä, että asiakkaat pitää löytyä päivämatkan päästä. Kahdella kuljettajalla vieminen syö katteet täysin. Onneksi sijaitsemme varsin keskeisesti. Helsinkiin, Tampereelle tai Lahteen on täältä vain satakunta kilometriä. Vakituiset työntekijät Pekka Väre kertoo tyytyväisenä työntekijöiden vaihtuvuuden olevan lähes nollissa. Yritykseen aikoinaan palkattu ensimmäinen työntekijäkin on edelleen talossa. Yhtensä syynä viihtyvyyteen on työaikoijen joustomahdollisuus. Joku haluaa tulla aamuviideltä, toinen kahdeksalta. Kellokorttia meillä ei ikinä ole ollut, sillä jousto on pelannut puolin ja toisin, kertoo Pekka Väre. Uuden investoinnin jälkeen kaikkien koneiden ollessa käynnissä tarvitaan lisähenkilökuntaa tuotantoon sekä mahdollisesti materiaalinkäsittelyyn ja kuljetuksiin. Maija-Liisa Saksa Sahat pääosin kotimaisia Piensahauksen myötä Suomeen on kehittynyt myös vahvaa koneen rakentamisen osaamista. Pyörösahoja valmistetaan merkittävässä määrin neljässä yrityksessä, joista osalla on runsaasti vientiä. Suomessa valmistettavat piensahat ovat pyörösahoja, sekä kiinteitä että siirrettäviä malleja. Vannesahat ovat tuontitavaraa. Sahayrittäjät ry:n toiminnanjohtaja Raimo Etelän arvion mukaan käytössä olevista piensahoista yli 80 prosenttia on pyörösahoja ja niistä valtaosa siirrettäviä. Pyörösahavalmistuksesta sekä niihin liittyvistä oheistuotteista kertyy yrityksiin yhteensä lähes kuuden miljoonan euron vuosittainen liikevaihto. Sahakoneiden lisäksi suomalaiset yritykset valmistavat myös muita puuntyöstökoneita: katkaisusahoja, hakkureita ja pyöröhirsisorveja ym. Parin viime vuoden aikana myös piensaharintamalla on sekä kotimaan kysyntä että erityisesti Venäjän vienti hiljentynyt. Piristymistä on kuitenkin nähtävissä. Vientiin liittyy usein sahakoneen myynnin lisäksi myös pohjoismaisen terätekniikan ja -huollon opettaminen käyttäjille. Yksinkertaisimmillaan peruspyöräsahan hinta on reilut euroa, sahalaitoksiin uppoaa useita satoja tuhansia euroja. Lähes 100 vuotta sahakoneita Kallion Konepaja Oy:n juuret yltävät yli 90 vuoden taakse itsenäisyytemme alkuaikoihin, josta alkaen pyörösaha on ollut yhtiön päätuote. Yritys työllistää parikymmentä henkilöä. Sahoja on viety vuosien saatossa yli 70 maahan kaikkiin maanosiin. Skandinavia on ollut tärkeä markkina, mutta Venäjän osuus on nousussa. Juuri päättyneellä tilikaudella kotimaan osuus myynnistä oli poikkeuksellisen korkea, eli noin puolet johtuen juuri Venäjän myynnin rajusta pudotuksesta. Päätuote on edelleen yksittäinen Kara -pyörösaha, mutta lisäksi valmistamme särmä- ja muita laitossahakoneita, uusimpana Twinmaster 2-teräinen sahakone. Lisäksi toimitamme myös tarvittavat kuljettimet, kertoo toimitusjohtaja Jukka Virtanen. Karan sahoista siirrettävien sahojen osuus on pienentynyt, kotimaassa niiden osuus on prosentin luokkaa, viennissä häviävän pieni. Sahoja ja hakkureita Laitilan Metalli Laine Oy:n tuotevalikoimaan kuuluvat Laimet -pyörösahojen lisäksi pelkka- ja kartioruuvihakkurit tarvittavine kuljettimineen. Yritys on valmistanut sahoja jo 1970-luvulta saakka ja työllistää nykyisin noin 25 henkilöä. Myydyistä sahoista kaksi kolmasosaa on siirrettäviä, loput kiinteitä malleja. Myös Laimetin sahoista valtaosa, n. 70 prosenttia viedään pääosin Venäjälle, Ruotsiin ja Baltian maihin, mutta vientiä on ollut kymmeniin maihin. Sahat muodostavat edelleen keskimäärin yli puolet yrityksen liikevaihdosta. Patentoitu liukupöytä Kolmas merkittävä sahakoneiden valmistaja on Tommi Laine Trading Oy, 1990-luvun alussa perustettu yritys on valmistajista nuorin ja työllistää viisi henkilöä. Alihankinnan kautta työllistämisvaikutus on merkittävästi suurempi, sillä komponentit teetetään valtaosin ja lähinnä vain kokoonpano on omassa tehtaassa. Yristys on patentoinut liukupöytäsahan Slidetecin, jonka myynnistä 90 prosenttia suuntautuu Suomen rajojen ulkopuolelle, pääosin Venäjälle, Viroon ja Pohjoismaihin. Liekö syynä voimakkaaseen vientiin suomalaisten varovaisuus uusia ratkaisuja kohtaan. Venäjällä liukupöytäsahalla on sahattu kuutiota, ennen kuin siinä jouduttiin liukuosat vaihtamaan, kertoo Taina Laine. Vuosittain yritys valmistaa sahaa tarvittavine kuljettimineen. Sahat ovat olleet viime aikoihin asti kiinteitä, mutta reilu vuosi sitten kehitettiin myös siirrettävä malli. Sahojen osuus yrityksen myynnistä on kaksi kolmasosaa. Myös Hatanpää Oy valmistaa Sahamatic -merkkisiä pyörösahoja, vaikka päätuotteet ovatkin nykyään erilaiset hallit. mls

11 numero 10/2010 Sahayrittäjä-sivut Puu&Tekniikka 11 Puu&Tekniikka 11 Höyläri Uudeltamaalta Tulevaisuudesta sen verran pitää valottaa, että nyt jo iän ollessa yli viiskymmentä, niin terveenä eläkkeelle on yksi tavoite, jatkoi Kari Vainio, Höyläri Koukjärven Höyläämöstä, Itäiseltä Uudeltamaalta Myrskylästä. Teksti ja kuvat Raimo Etelä Sahayrittäjät ry Suomi on täynnä menestyviä pieniä puualan yrityksiä. Yksi tällainen on Myrskylässä, Itäisellä Uudella maalla sijaitseva Koukjärven Höyläämö. Ylhäällä: Kuivantavaran halkaisuvannesaha odottamassa uutta erää halkaisuun. Vasemmalla: Koukjärven Höyläämön erikoisprofiililista; Formula ja Veturi. Istuskelimme yrityksen omistajan ja toimitusjohtajan Kari Vainion kanssa toimiston eli teräväpään pankolla ja keskustelimme pienen puutuotealan höyläämöiden, paikallisten piensahojen sekä toki myös muun pienen puualan tilanteesta tällä kovin vahvasti kilpaillulla ja suuryritysvaltaisella alalla. Kari Vainio kertoi perustaneensa yrityksensä vuonna 1992, ostettuaan jo toimivan höyläämöyrityksen. Aloittaessaan toiminnan Kari suoritti melkoisen uravaihdoksen Tukon myyntimiehestä kuoriutui aito ja ehta puualan yrittäjä. Höyläämö toimi alussa Koukjärven kylällä lähellä, josta myös yrityksen nimi on peräisin. Toiminnan sittemmin vakiinnuttua ja resurssien kasvaessa Vainio yhdessä parin muun samanhenkisen yrittäjän kanssa perusti kiinteistöyhtiön ja hankki Tielaitokselta nykyisen tontin, jolle yritys siirrettiin. Myynti lähialueelle Koukjärven höyläämö palvelee lähialueen puun tarvitsijoita tarjoamalla laajan valikoiman höylätuotteita listasta höylättyyn lankkuun ja hirteen saakka. Tuotekirjosta voidaan mainita mm. Formula-, Prätkä- ja Veturi -listat jne, joita on mahdollista myös toteuttaa, jos vain asiakkailla niinhin on tarvetta ja varaa. Tällä hetkellä on tuotanto- ja myyntivaiheessa ihan hyvä draivi, mutta esim. viime talvena oli jopa hiljaistakin, selvittää Kari Vainio tämän hetkistä tilannetta. Pakettitalojen myynti on vähentänyt jonkin verran kauppaa, mutta toisaalta lista- ja paneelikauppa ovat ylläpitäneet liikevaihtoa, jota on tarkoitus kasvattaa miljoonaan euroon lähivuosien aikana, jatkaa Vainio asiasta. Koukjärven höyläämön palveluita käyttävät paljon asiakkaat jotka tulevat Porvoon suunnalta, mikä on jopa pienoinen yllätys, sillä luulisi että esim Orimattila olisi lähenpänä. Toki paikallinen ja lähialueiden puualan yritysten luonnollinen poistuma on lisännyt myös Koukjärven Höyläämön asiakkaita. Laadukkaat ja nopeasti saatavat tuotteet takaavat sen, että asiakkaita löytyy niin rakentajien, peruskorjaajien kuin myös lähikuntien piiristä. Miten Koukjärven Höyläämö sitten pitää asiakkaat tietoisina palveluistaan? Meillä on Kari Vainio kertoo puskaradion toimivan hyvin. Se edellyttää tietysti asaikkaiden tyytyväisyyttä. paikallislehdessä silloin tällöin ilmoitus ja toimivat nettisivut. Näiden kautta saadaan ihan kivasti asiakaskontakteja. Lisäksi tietysti ns.puskaradio toimii vieläkin luotettavasti. Tämä tosin vaatii sen, että tuotteiden pitää olla sellaisia, että asiakkaat ovat tyytyväisiä, totesi Kari Vainio. Verkosto toimii Yhteistyössä muiden paikallisten alan yrittäjien kanssa on syntynyt ihan oikea toimiva verkostorakenne, jossa yrittäjät toimivat tasavertaisina kumppaneina. Sahauspalvelut toimittaa paikallinen rahtisahuri, joka tarvittaessa työstää höylälle tukit oikeaan muotoon. Lisäksi sahatavaraa voidaan ostaa sieltä mistä aina edullisimmin saadaan. Ylivoimaiset ratkaisut puutavaran varastointiin Viimeisin investointi, uuden hallin jälkeen on uuden höylän hankinta. Uusi 6- kutterinen Weinig työstää höylätuotteita ulos kidastaan jo sen verran nopeasti, että Karin on pitänyt palkata ensimmäinen työmieskin tosin vielä osa-aikainen ja sillä sopimuksella, että jos hän löytää oman alansa hommia, niin on vapaa lähtemään. Ei ole vielä lähtenyt! Lisäinvestointeja on myös pohdinnan alla, sillä terälaitteet on olleet ajatuksissa jo jonkin aikaa. Nykytilannetta pidän haastavana investointien johdosta, mutta uskon että tämäkin höyläinvestointi on ollut kohdallaan ja tuottaa itsensä myös takaisin, myhäili Kari kysyessäni hänen näkemystään höyläinvestoinnin odotuksiin ja nykytilanteeseen. kattaa kaiken Best Hall Oy toimittaa vaativia PVC-katettuja varasto-, teollisuus- ja urheiluhalliratkaisuja kaikkialle maailmaan. Jo yli 35 vuotta Best-Hall on panostanut voimakkaasti tuotekehitykseen ja parempaan asiakastyytyväisyyteen. Yhtiö ottaa vastuun koko toimitusketjusta, joka käsittää sopimuksen mukaan hallin suunnittelun, tuotannon, asennuksen sekä tarvittavien valaistus, - lämmitys- ja ilmankuivausjärjestelmien toimituksen. Naulauskoneiden ammattilainen kuormalavateollisuudelle IMH Service AB Kaveltorpsgatan 2 SE Kopparberg Puh Fax Best-Hall Oy Yhdystie Kälviä Puh Fax statiivi.fi

12 12 Puu&Tekniikka numero 10/ Sahayrittäjä-sivut Suomessa on vuosikymmeniä sahattu sahatavaraa ns. rahtisahauksena. Useimmiten sahuri on vienyt sahan tukki lanssin luo: metsään, pellonreunalle tai kaupunkimaisemaan. Rahtisahurin kilpailukeinot: Siirrettävyys ja monipuolisuus Kuvassa sahayrittäjä Janne Mäyrä, Sysmästä sahaamassa metsäisissä ja talvisissä olosuhteissa asiakkaalle rakennustavaraa ja hirsiaihioita. Sahayrittäjä Matti Siirola urakoimassa urbaanilähiössä. Kuvassa sahayrittäjä Eero Koskela Askolasta punnertaa asiakkaan tuomia suurikokoisia tukkeja vannesahansa pöydälle sahattavaksi. Vannesahan etuna on suurten tukkien sahausmahdollisuus. Maakunnissa keväästä saakka kiertäviä rahtisahayrittäjiä on vielä maassamme runsaasti, vaikka määrä on vuosi vuodelta vähentynyt luvulla maassamme oli liki rahtisahuria ja vielä 90-luvun lopullakin heitä oli lähes Nykyisin noin tuhat sahuria jaksaa kiertää. Määrän vähentyminen ei toki tarkoita sitä, että työt olisivat merkittävästi vähentyneet jopa päinvastoin. Ammattitaitoisen sahurin palveluita kysytään jatkuvasti kevättalvesta alkaen loppuvuoteen. Sahauslanssit saattavat olla melko suuriakin, jopa 1000 m 3 kokoluokkaa. Siirrettävän sahauksen idea Kun puutavaran tarvitsija käyttää oman metsän tukkeja, Suunnittelua ja konsultointia puutuoteteollisuudelle on hänellä periaatteessa kaksi mahdollisuutta: joko tuottaa saha tukkipinon viereen tai viedä tukkipino sahalle. Lisäksi tukkipino voidaan vaihtaa käyvällä kurssilla sahatavaraksi. Sahan tuominen tukkipinon viereen on helppo tapa saada edullisesti sahatavaraa. Lisäksi siitä on mahdollista tehdä myös ns. kotitalousvähennys, jos sahatavara käytetään korjausrakentamiseen. Uuden verokäytännön mukaan kotitalousvähennys voidaan tehdä koko kontrahtihinnasta, eikä kuten aiemmin, vain työn osuudesta. Siirrettävä rahtisaha sopii melko ahtaisiin tiloihin ja sen vuoksi sitä tekniikkaa voidaan käyttää myös kaupunkialueilla tai metsäaukioilla. Traktorivetoisena se voidaan nopeasti siirtää pidempiäkin matkoja. Nykyaikaiset traktorit jaksavat hyvin pyörittää sahaa ja niissä on tarpeeksi vääntövoimaa suurtenkin tukkien sahaukseen. Perusidea rahtisahauksessa on siinä, että sahauksessa huomioidaan tukin laatu ja asiakkaan tarve. Tällöin ammattimainen sahuri voi päätellä mitä mistäkin tukista saadaan, esim. erilaisia laatulajeja runkotavarasta Lyhyesti Hakkuissa korjataan entistä enemmän kantoja energian lähteeksi. Hakkuun jäljiltä jäävät kannot ovat pitkäaikaisia hiilen, typpen ja fosforin varastoja. Kantojen korjuun mukana nämä varastot menetetään ja samalla lisätään typen ja fosforin huuhtoutumisriskiä. Hiilen, typen ja fosforin vapautumisnopeutta lahoavista männyn, kuusen ja koivun kannoista tutkittiin Etelä-Suomessa mustikkatyypin metsissä. Tutkitut kannot olivat lahonneet päätehakkuun jälkeen 0, 5, 10, 20, 30 ja 40 vuotta. Männyn ja kuusen kantojen sisältämästä hiilimäärästä oli jäljellä 22 ja ensimmäisen luokan paneeliin tai lattialautaan. Jälkikäsittelyn asiantuntija Vaikka tukit olisivatkin hyviä ja sahuri ammattitaitoinen ja asiansa osaava, niin aina on mahdollista, että sahatavara pilaantuu kuivauksen aikana. Hyvä ja vastuun tunteva sahuri osaa myös opastaa taapeloinnissa. Kuivaus on erittäin tärkeä vaihe ja sillä varmistetaan tuotteiden käyttökelpoisuus. Oikein sahauttua ja kuivattua sahatavaraa voidaan jalostaa sitten myöhemmin ulkovuorilaudoiksi, paneeleiksi tai lattialaudoiksi jne. Kannot ovat pitkäaikaisia ravinnevarastoja koivun kantojen hiilimäärästä 10 prosenttia vielä 40 vuoden kuluttua päätehakkuusta. Typen ja fosforin määrät kasvoivat männyn ja kuusen kannoissa. Männyn kannoissa typen määrä lisääntyi melkein kaksinkertaiseksi ja kuusen kannoissa melkein kolminkertaiseksi 40 vuodessa. Fosforimäärät kaksinkertaistuivat. Kantojen ravinnemäärien lisääntyminen johtuu todennäköisesti maaperän mikrobitoiminnasta. Lahottajasienet voivat kuljettaa kantoihin ravinteita ympäröivästä maaperästä, ja puuta hajottavat bakteerit voivat puolestaan sitoa typpeä ilmakehästä. Kannot vaikuttavat merkittävästi metsän kokonaistyppi ja -fosforivirtoihin ensimmäisinä vuosina avohakkuiden jälkeen. Silloin kantoihin kertyvät typen ja fosforin määrät ovat huomattavia verrattuna metsän muihin ravinnevirtoihin: laskeumaan, rapautumiseen ja kasvillisuuden ravinteiden ottoon. Avohakkuun jälkeen ravinteita vapautuu humuskerroksesta, karikkeesta ja hakkuutähteistä. Ravinteiden huuhtoutuminen vesistöihin lisääntyy ensimmäisinä vuosina avohakkuun jälkeen muuttuneen hydrologian ja vähentyneen ravinteiden oton seurauksena. Kannot voivat vähentää typen ja fosforin huuhtoutumista avohakkuun jälkeen. Ajoissa liikkeelle Mitä aikaisemmin tarvitsija ottaa yhteyttä sahuriin, sitä paremmin voivat he yhdessä suunnitella sahausoperaation toteuttamisen. Oikean tukkilanssin paikka on tärkeä valinta, jotta mahdolliset kevätroudat eivät sotke aikatauluja ja toisaalta tukkipinon oikeanlainen sijoittelu sahauksen kannalta on aivan yhtä tärkeä toimenpide. Periaatteessa voidaan sanoa, että jos halutaan sahausta vuoden 2011 kevääksi, niin viimeistään nyt pitäisi ottaa yhteyttä sahuriin. Teksti ja kuvat Raimo Etelä Virolainen puuklusteri Pärnun alueelle on syntynyt 13 puualan yrityksen klusteri, jonka päämarkkina on Skandinavia ja Suomi. Yritykset toimivat eri aloilla, sahoista huonekaluvalmistukseen ja huonekalujen entisöintiin. Klusteri hakee yhteistyökumppaneita Suomesta yrityksistä, joille on tärkeää hyvä laatu ja oikea-aikaiset toimitukset. Yhteistyökumppanuus voi olla hyvin erityyppistä yrityksestä ja alasta riippuen. Lisätietoja: ja Hannu Törmälehto tai Marko Suominen Mikko Heijari p Puu&Tekniikan lukijatutkimuksen arvonta Kiitokset kaikille lukijatutkimuksemme osallistuneille suoritetussa arvonnassa 500 euron Starkin lahjakortit voittivat Jaakko Niemi Tilanne Arkkitehdit Oy:stä ja Antti Punkeri Puusepänliike Punkerista. Onnittelut voittajille. Puu&Tekniikan toimitus

13 numero 10/2010 Puu&Tekniikka 13 Vahvasti erilainen. Tarjoamme puutuotteita rakentamiseen, sisustamiseen ja pakkaamiseen. Ratkaisumme ovat luonnollisesti vahvoja, kestäviä ja ajattomia. Kuten tämän talon rakentamisessa käytetty CLT-järjestelmä oikeasti ekologinen massiivipuinen runkoratkaisu kerrostalo- ja passiivitalorakentamiseen. Lisätietoa ekotehokkaasta rakentamisesta

14 14 Puu&Tekniikka numero 10/ Puuntyöstö Puutuoteteollisuuden tuotantoketju esittäytyi perinteistä supistetummassa muodossa Puuntyöstö-messuilla Lahden Messukeskuksessa. Tapahtuma oli hyvin helakauppiaspainotteinen suurimpien puuntyöstökonekauppiaiden puuttuessa näytteilleasettajien joukosta. 1. Hannu Kumpula oli yksi työnäytöksiä järjestäneistä ammattilaisista. 2. Lineartecin uutuuksia oli maailman parhaaksi alipainetarttujaksi mainostettu tarttuja, jolla myös kapeat rimat siirtyvät kätevästi. 3. Puumerkin osastolla kerrottiin Eggerin uutuudesta, mahdollisuudesta printata melamiinilastulevylle asiakkaan toiveiden mukainen kuva. Uutuus tulee tarjoamaan esimerkiksi myymäläsisustukseen uusia mahdollisuuksia Innomacin uutuuskoneita oli Centauro Alfa, 3-akselin interpoloinnilla varustettu työstökeskus kapeille kappaleille. Kone soveltuu erityisesti rakennustuoteteollisuuden komponenttien valmistukseen. 5. Jukka Heljomaa Lahden Teräteoksesta esitteli uutta tulemistaan tekeviä spiraaliteriä. Kolmen messupäivän aikana oli aistittavissa alan myönteiset tulevaisuudennäkymät. Koko toimialalla onkin halu puhaltaa yhteen hiileen alan kasvun ja houkuttelevuuden lisäämiseksi. Kasvun vahvistamiseksi Puuntyöstö messut painottivat tapahtuman sisällössä erityisesti yhteistyötä eri muodoissaan. Messujen yhteydessä järjestetyt kaksi Puuteollisuusyrittäjien järjestämää seminaaria eivät jaksaneet hyvästä annistaan huolimatta kiinnostaa riittävässä määrin puualan ammattilaisia. Vaikka ongelmia valitellaan kotiverstaalla, ei suomalainen puualan ammattilainen lähde näköjään kovin helposti hakemaan (jopa ilmaista) lisätietoa parin tunnin seminaarista. Harmi sinällään. Tulevaisuus avoin Suurten konetoimittajien poissaolo ihmetytti monia messuvieraita ja sai myös näytteilleasettajat keskustelemaan messujen jatkomahdollisuudesta. Tosiasiahan on, että messut ovat yleisesti menettäneet merkitystään kansainväliselläkin tasolla. Toisaalta on hyvä muistaa, että esimerkiksi Facebookin sosiaalisesta luonteesta huolimatta henkilökohtainen kanssakäyminen niin kollegojen kesken kuin asiakas-myyjä -akselillakin on tärkeää. Suurten konekauppiaiden poisjääntihän johtui tällä kertaa yleisestä taloustilanteesta eikä suinkaan vastalauseeksi Lahden Messuja kohtaan. Perinteisten kolmen messuhallin sijasta käytössä oli tällä kertaa 2 (oikeastaan 1,5) hallia, mikä ei voinut olla vaikuttamatta tapahtuman ilmeeseen. Jos seuraavat Puuntyöstömessut on tarkoitus järjestää kahden vuoden kuluttua, olisiko nämä välimessut kannattanut nimetä eri tavalla takavuosihan järjestettiin kerran messut Puutekniikka -nimellä juuri perusnimen säilyttämiseksi hygieenisenä. Eli jos tästä jatketaan, millä keinoin Puutyöstö messujen hieman tuhraantunut maine saadaan puhdistettua kahdessa vuodessa? Tyytyväisyyttäkin esiintyi Vaikka messut olivatkin supistetut entisiin tapahtumiin verrattuna, varsinkin helatoimittajat olivat panostaneet osastoihinsa. Ja pääsääntöisesti tyytyväisyys oli myös sen mukaista. Messuvieraat pystyivät keskittymään helapuolen uutuuksien tutkis- Puuta ja päitä riittää Lahden Puuntyöstö -messujen yhteydessä järjestetyn Puuteollisuuspäivän avauspuheenvuorossaan Puuteollisuusyrittäjät ry:n puheenjohtaja Olli Heinonen peräänkuulutti pehmeitä arvoja mukaan verkostojen toimintaan. Pitää löytyä yhteistyökykyä, luottamusta ja ennen kaikkea luotettavuutta. Pitää löytyä myös kykyä kohdata erilaisia mielipiteitä ja joskus vastustusta, muuten ollaan pian törmäyskurssilla, hän painotti. Meidän pitää osata nähdä se toinen yrittäjä kollegana ei kilpailijana mikäli mielii harjoittaa yhteistyötä. Kun suomalainen puusepänteollisuus luo vahvuutta omalle alalleen ja saadaan lisättyä kapasiteettia ja mahdollisuuksia toimia eri suuntiin, avautuu myös vientitoimintaan entistä paremmat edellytykset. Jos vientitoimintaan kyetään edes 10 prosenttia suomalaisista puusepänteollisuudesta avittamaan joillakin keinoilla, se parantaa myös kotimarkkinatilannetta, Heinonen lisäsi. Parempi sopia kuin sotia Puuliiton puheenjohtaja Sakari Lepolan mukaan lähimenneisyydestä löytyy va- litettavia kokemuksia siitä, mitä seuraa, jos työmarkkinaosapuolet eivät pysty sopimaan keskenään. Kun neuvotteluissa epäonnistutaan, aiheutuu siitä yhteenottoja, joiden seurauksena miljoonat eurot menevät taivaan tuuliin, ja huolimatta sovinnon syntymisestä menee aikaa ennen kuin osapuolten välit on normalisoitu, Lepola totesi. Hänen mielestään onkin parempi panostaa eurot ja energia uusien eurojen luomiseen kuin olemassa olevien hävittämiseen. Se ei nimittäin ole suuri ongelma, jos joskus olemmekin eri mieltä työn tulosten jakamisesta, koska siitäkin voidaan olla erimielisiä vain, jos on jotakin, mistä jakaa. Tehdään siis yhdessä lisää jaettavaa, Lepola huomautti. Hänen mukaansa järjestäytyneet työntekijät ja työnantajat pystyvät yhdessä rakentamaan yrityksille menestymisen mahdollisuuksia, ja samalla luomaan mahdollisuuksia myös työntekijöiden ansiotason nousulle ja työskentelyolosuhteiden parantumiselle. Puun jalostusarvo ylös Asuntoministeri Jan Vapaavuori totesi meillä suomalaisilla olevan vain kaksi merkittävää luonnonvaraa puu ja pää. Tuota ensimmäistä meillä on noin 400 kuutiota jokaista suomalaista kohden eli Suomi on metsien maa. Meidän ei myöskään tarvitse antaa metsillemme nimiä saksalaisten tavoin, meidän metsämme nimi on Suomi, hän totesi. Tämän uusiutuvan luonnonvaramme käyttöön on jo

15 numero 10/2010 Puu&Tekniikka keluun paremmin nyt, kun innokkaat konekauppiaat eivät olleet houkuttelemassa heitä omille osastoilleen. Toisaalta ei konemaahantuojajoukon nuorin yritys, Innomackaan valitellut messumenestystään. Varsinaisten kilpailijoiden puuttuessa halikkolaisyritys sai paistatella valokeilassa. Puuntyöstökonekauppahan hyytyi aika totaalisesti kesällä 2008, ja viime vuoden myynti alalla on noin 50 % edellisvuoden tasosta. Ja noihin vuoden 2009 lukuihinkin päästiin pitkälti edellisvuonna tehtyjen kauppojen, mutta vasta 2009 tuloutuneiden maksujen ansiosta. Kulunut vuosi on kuitenkin lähtenyt liikkeelle positiivisemmissä merkeissä, myyntiä kertynee noin 30 % viime vuotta enemmän. Varsinkin keskisuuret perheyritykset, joilla on näkymää markkinoihin, ovat alkaneet purkaa investointipaineita. Meillä Suomessa on tuotantokustannusten osuus moniin muihin maihin verrattuna kasvanut aivan erilaisilla kertoimilla, mikä ohjaa asiakkaita mm. automatisoimaan kappaleenkäsittelyä ja laadunvalvontaa, totesi Innomac Oy:n myyntijohtaja Pasi Vuohelainen messujen lehdistötilaisuudessa. Vauhdin hurmaa Asiasisällön lisäksi Puuntyöstö-messut tarjosivat myös vauhtia ja viihdettä. Lahti Hallissa kisattiin torstaina Häfelen järjestämissä nauhahiomakoneilla ajettavissa kiihdytyskilpailuissa Suomen mestaruudesta. Varsin persoonallisen lajin Suomen nopeimmaksi kruunattiin Axxelin nuori tiimi ajokilla Speed Boat Evolution. Komeimman nauhahiomakoneen pokaalin pokkasi puolestaan saman tiimin Makita Hot Rod. Kilpailun järjestänyt Häfele lupaa kisailun jatkuvan ja laajentuvan myös seuraavilla Puuntyöstö messuilla ja toivoo mm. alan oppilaitosten innostuvan joukolla mukaan. Kimmo Janas 6. Helatukku oli Lahdessa messuilemassa ensimmäistä kertaa 11 vuoteen, mutta esiintyikin sitten sen verran näyttävämmin. Yrityksen edustajat olivat erittäin tyytyväisiä messujen tuloksiin. 7. Eurohela Trading oli tuonut näytteille suomalaiskeksintö Ilonan, jossa pyykinkuivaustilaa saadaan kätevästi työtason alta peräti 9 metriä. 8. Hiipakan huippu-uutuuksia oli siivoussankoon mahtuva siivousvälinesetti (komeron vasemmassa seinämässä myös valmiiksi kiinnitettynä). 9. Ecolamin yllättävän paljon lasia muistuttava laminaattitaso herätti ansaittua mielenkiintoa Hahlen osastolla. Tammi on korvaamassa laatikoiden sisusratkaisuissa perinteistä pyökkiä. 10. Nipema esitteli osastollaan Motoman robottisovelluksia maalaamiseen. 11. Spraytecin osastolla esiteltiin matalapaineruiskuautomaatteihin soveltuvaa maalinhallinta- ja värinvaihtojärjestelmää. 12. Savon esittelemän Pegasus-mekanismin ansiosta ylähyllylle ei tarvitse enää kurkotella, hyllyt voi vetää kahvasta alas suoraan käden ulottuville. Kantavuutta löytyy jopa 20 kg. 13. Vantaalaisen Otsoson Oy:n uutuuksia oli yrityksen omaa suunnittelua edustava Susa-valumarmoriallas. 14. Carlo Casagrande esitteli niin ovimallistoaan kuin erilaisia allasratkaisuja Asuntoministeri Jan Vapaavuori huomautti, että vaikka selluteollisuuden jalostusarvo on laskenut viime vuosina, se on silti vieläkin moninkertainen verrattuna esimerkiksi puun energiakäyttöön. satoja vuosia nojautunut suomalaisille hyvinvointia tuottanut metsäteollisuus. Teollistumisen aikakauden jälkeen on maahamme syntynyt uusia teollisuuden ja liiketoiminnan haaroja, joissa hyvin usein nojaudutaan siihen toiseen luonnonvaraamme, päähän. Viime vuosikymmeninä onkin panostettu voimakkaasti osaamistason kohottamiseen. Tänä päivänä Suomessa käytetään Vapaavuoren kertoman mukaan noin 60 miljoonaa kuutiota raakapuuta, josta 50 % menee sellu- ja muuhun massateollisuuteen, 10 % energiantuotannossa ja 40 % puutuoteteollisuudessa luvun jälkipuoliskolle oli tunnusomaista puun jalostusarvon nostaminen, energiantuotantoon käytetyn puun osuus on pudonnut kolmasosaan 1950-luvulta. Metsäteollisuuden käyttämän puun määrä on samana aikana yli kaksinkertaistunut. Metsäteollisuuden sisällä tarina on kuitenkin erilainen. Toimialan sisäinen jakaantuminen massa- ja puutuoteteollisuuden välillä ei ole juurikaan muuttunut 1950-luvun jälkeen. Puunkäytön jalostusarvo teollisuuden sisällä ei ole kasvanut Vapaavuori huomauttikin, että se miten osaamme yhdistää puun ja pään, on puualan kannalta tärkeää. Puun jalostusarvon kohottamisessa on suunnattava huomio paitsi tarvittavien t&k -investointien, myös jo olemassa olevien teknologioiden ja mahdollisuuksien hyväksikäyttöön. Esimerkkinä voisi mainita puun käyttö korkeatasoisessa rakentamisessa tai kasvun tukeminen designhuonekaluteollisuudessa. Palvelusta lisäpotkua Puutuoteteollisuus raportoi jo viime toukokuussa tilauskannan 57 %:lla yrityksistä kääntyneen kasvuun. Hieman suurempi osuus yrityksistä odotti kasvua jatkossakin. Sama suuntaus ei ole vielä näkynyt puuntyöstökaupassa, mutta Teknisen Kaupan ja Palveluiden yhdistyksen Puutyöstökonejaoston johtajan Heikki Ojanperän kertoman mukaan tilanne on onneksi muuttumassa. Puuntyöstökoneiden toimittajat arvioivat syyskuun markkinagallupissaan myynnin ylittävän tänä vuonna viime vuoden lukemat alkuvuonna jatkuneesta laskusta huolimatta. Orastava muutos näkyy Ojanperän mukaan ensi vaiheessa teollisuuden käyttöasteiden kasvuna ja raaka-aineiden, tuotantotarvikkeiden ja komponenttien kysynnän lisäyksenä. Kun kasvu alkaa, uskotaan palveluliiketoiminnan olevan yksi menestymisen avaimista. Sillä on monia muotoja, yhteistä on kuitenkin se, että palvelut edellyttävät satsauksia ja uudenlaista vuorovaikutusta tilaajan ja toimittajan välillä, hän kertoi. Kimmo Janas

16 16 Puu&Tekniikka numero 10/2010 Tulosta viivan alle Puuntyöstö-messujen yhteydessä järjesti Puuteollisuusyrittäjät ry puolen päivän seminaarin Tehokkuuden nostolla viivan alle tulosta, jossa tarkasteltiin yrityksen toiminnan tehostamiseen liittyviä seikkoja asiakaspalvelusta verkostoitumiseen asti. Verkosto voi perustua alihankintaan tai kumppanuuteen Tilaisuuden avannut Siparila Oy:n toimitusjohtaja Juha Sojakka kertoi asiakaspalvelun nousseen yhdeksi yrityksensä tärkeimmäksi prosessiksi. Pyritään löytämään tuotteita tai palveluita, jotka helpottavat asiakkaita. Meillä on oltava Siparila Oy:n toimitusjohtaja Juha Sojakka valotti asiakaspalvelu merkitystä tehokkuuden nostamisessa. laadukkaat tuot- teet ja innovatiiviset palvelut, mikäli haluamme kehittyä asiakaslähtöisenä järjestelmätoimittajana. Hän kertoi Siparilan toiminnan kehittyneen vuodesta 2003 puhtaasta kapasiteetin myyjästä ensin tuotekehittäjäksi, sitten palveluntarjoajaksi ja nyt vuodesta 2008 alkaen asiakaspalveluun panostavaksi. Viime vuonna ostetun Parkanon höyläämön ja toissaviikolla tehdyn Incap Furnituren liiketoimintakaupan myötä Sojakka uskoo vahvasti tulevaisuuteen. Verkostoi ja menesty Kannonpuu Oy:n toimitusjohtaja Seppo Riikonen kertoi aihiotuotannon saavutettavan monia etuja perinteiseen tapaan nähden, jossa kaikki tehdään alusta loppuun itse. Merkittävimpiä etuja hänen mukaansa ovat, ettei tarvitse esimerkiksi investoida laajemmassa mittakaavassa esimerkiksi koneisiin ja rakennuksiin. Toisaalta koneiden käyttöaste pysyy hyvänä, kun yritys keskittyy omaan ydinosaamiseensa. Tietenkin läpimenoajat ja varastot pienenevät merkittävästi, kun aihiot tulevat valmiina. Konsulttipuolta edustanut kehityspäällikkö Martti Blomberg KH Finn Oy:stä kertoi, että hankintaprosessit ja verkostojen laadunhallinta ovat organisaatioiden heikoin lenkki. Eli pelkkä verkostoituminen ei vielä ole tae osasta autuutta. Usein kokonaisuutta ei hahmoteta prosessina, vaan jokainen hoitaa omaa tonttiaan. Tämä koskee etenkin alihankkijoita, mutta myös päämiehiä ja verkostovetureita, Blomberg lisää. Moni hyväkin verkostoidea on karahtanut kiville jo alkumetreillä. Verkostoituminen on todellakin taitolaji. Suomen Yrittäjäopistossa työskentelevä Jyrki Tiainen painotti, että verkoston osasten on pystyttävä tekemään myös omia ratkaisuja. Kimmo Janas Verkostoitumalla voidaan kustannukset pitää kurissa

17 numero 10/2010 Puuteollisuusyrittäjien suhdannekysely: Näkymät kirkastuneet Puutuoteteollisuuden yrityksistä pääosa ilmoittaa tilauskantojen nousseen huhtikuun ja syyskuun välisenä aikana ja kaksi kolmasosaa odottaa tilauskannan edelleen nousevan. Kannattavuus on parantunut 37 prosentilla ja 35 prosenttia odottaa sen edelleen paranevan. Puu&Tekniikka 17 Puuteollisuusyrittäjät ry teettää jäsenistöllään suhdannekyselyn puolivuosittain, keväällä ja syksyllä. Tänä vuonna kysely tehtiin huhtikuussa ja nyt syyskuussa. Paluu normaaliin Huonekalu- ja puusepänteollisuuden yritysten tilauskannat ovat huhtikuun kyselystä enemmistöllä kasvaneet jaoksesta riippuen prosenttia. Suurin hajonta löytyy keittiökalustevalmistajilla, joilla osalla tilauskanta on noussut 39 prosentilla ja osalla laskenut lähes saman verran. Voimakkaaseen vaihteluun alan sisällä voi olla se, että yrityksistä osa myy pientaloteollisuudelle, joka on piristynyt voimakkaasti. Kerrostalorakentamisen nousu sen sijaan alkoi viiveellä ja näin myös keittiötoimitusten ajankohta on myöhäisempi. Tätä selittäisi myös se, että keittiökalustevalmistajista 80 prosenttia odotti tilauskantansa kasvavan. Huhtikuussa tilauskannat kävivät todella alhaalla ja siitä ollaan nousemassa ns. normaalille tasolle. Ikkuna- ja ovivalmistajilla ei varsinaisesti syvää lamaa ole ollutkaan johtuen mm. valtion elvytystoimista. Rakentamisen kanssa tekemisissä olevat yritykset ovat mukana nykyisessä rakentamisbuumissa. Tilauskantojen laskusta ilmoittaa vain reilu kymmenesosa läpi toimialan. Tilauskannan odotti kasvavan 74 prosenttia ryhmän muut yrityksistä. Tähän kuuluvat mm. tilauspuusepät ja saunavalmistajat. Ryhmä edustaa siis talon sisustamiselementtien valmistusta. Kannattavuus parantunut Kannattavuus on kehittynyt parempaan suuntaan läpi koko kyselynaineiston. Tasan puolet erikoiskalustevalmistajien vastaajista ilmoittaa kannattavuuden parantuneen. Huonekaluvalmistajista yli 70 prosenttia ilmoittaa kannattavuuden säilyneen samana. Huonekalukaupassa pitäydytään samoissa hinnastoissa koko vuoden, joten tämä ei ole poikkeuksellista. Toisin on erikoiskalustajilla, joiden kannattavuustasoon jokainen projekti vaikuttaa. Keittiökalustevalmistajista 39 prosenttia ja 52 prosenttia ryhmästä muut odottavaa myös kannattavuutensa paranevan. Tilauskantojen nousuodotukset ovat samoissa siis samoissa ryhmissä kuin kannattavuuden nousuodotukset. Kyselyyn vastanneista yrityksistä muut - ryhmällä on suurin viennin osuus liikevaihdosta eli 67 prosenttia. Seuraavana vastanneista tulevat huonekaluvalmistajat, joista vientiä harjoittaa 58 prosenttia ja keittiökalustevalmistajista 42 prosentilla on vientiä. Ikkuna-, ovi- ja porrasvalmistajien runsaalla kolmanneksella on vientiä. Venäjälle ovien vienti on ollut merkittävää, mutta viime aikoina kilpailu siellä on kiristynyt ja vienti vaikeutunut. Kyselyyn osallistui noin kaksisataa yritystä. Jukka Humalainen Ideachip Machine Oy Jokimäentie 1, Pennala puh. (03) Itävaltalainen Polytechnik on toimittanut 2500 biopolttolaitosta ympäri maailmaa lämmön ja sähkön tuotantoon. Tämä kokemus on myös sinun käytössäsi. Lyhyesti Ota yhteyttä! Polytechnik GmbH: Lukas Schirnhofer Penope Oy / Enerec: Jarmo Kivistö RunkoPES Puutuoteteollisuus on käynnistänyt teollisen puuelementtirakentamisen yhtenäisen mitoitusja liitosjärjestelmän, RunkoPES-teollisuusstandardin laatimisen alan yhteistutkimusorganisaation, Finnish Wood Research Oy:n koordinoimana. RunkoPES-hankkeen tavoitteena on luoda puuelementtirakentamisen yhtenäinen, avoin teollisuusstandardi. Hankkeen pitkän aikavälin tavoitteena on synnyttää Suomeen mittava ja kansainvälisesti kilpailukykyinen puurakennusteollisuus. Järjestelmää luotaessa ja parhaita rakenneratkaisuja suunniteltaessa kiin- nitetään erityistä huomiota rakenteiden tekniseen varmuuteen ja pitkän aikavälin kestävyyteen sekä työmaavaiheen sujuvuuteen ja nopeuteen. Ulkomailla viime aikoina toteutettujen useiden puukerrostalohankkeiden vahvuutena on ilmasto- ja ympäristösyiden lisäksi nopea läpivientiaika, joka parantaa rakentamisen kannattavuutta. Mitoitusjärjestelmään sisällytetään myös, ensimmäistä kertaa Suomessa, sekä rakennusmateriaalien että rakentamisen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Järjestelmässä otetaan huomioon myös rakennusalalle tulevaisuudessa asetettavat energiatehokkuus- ja ilmastovaatimukset. Rakenteissa edellytetään niin ikään käytettävän sertifioiduista, kestävästi hoidetuista metsistä hankittua puuta. Uuden rakennusjärjestelmän, RunkoPES, ensimmäinen versio otetaan käyttöön välittömästi FWR Oy:n osakas- ja partneriyrityksissä ja kehitystyö saatetaan valmiiksi vuoden 2013 loppuun mennessä. Siihen mennessä järjestelmän piiriin otettavat rakentamisen ratkaisut testataan käytännössä ja testautetaan riippumattomalla testauslaitoksella. Teknisten ratkaisujen lisäksi hankkeessa tuotetaan myös järjestelmän mukaiset rakennusalan ammattilaisten tarvitsemat nykyaikaiset tietotekniset ratkaisut. Suunnittele netissä oma puukko Puukkopaja.fi on uusi verkkokauppapalvelu, jossa asiakas voi suunnitella ja tilata mieleisensä puukon. Valita voi puukkomallin sekä terän ja kahvan materiaalit. Puukoissa käytetään laadukasta suomalaista visakoivua ja poronsarvea sekä lämpökäsiteltyä ja läpivärjättyä koivua. Tuppeen asiakas voi valita polttokuvan eri vaihtoehdoista. Verkkopalvelussa myytävät puukot valmistaa käsityönä kolarilainen, jo vuonna 1980 perustettu Wood Jewel design Kauko Raatiniemi Ky. Wood Jewel valmistaa myös puukkojen tupet. Polytechnikin edustaja Suomessa on Penope Oy/Enerec

18 18 Puu&Tekniikka numero 10/2010 Penope aikuiseen ikään Kolmikko Pelkonen, Nousjoki, Penttinen perusti Penope Oy:n vuonna 1973, ja monien vaihdosten jälkeen yhtiö siirtyi nykyisten omistajien haltuun vuonna Nykyisissä tiloissa yritys on toiminut Tupalankadulla vuodesta 1990 alkaen. Kesäkuussa tehdyllä organisaatiomuutoksella tänä päivänä 45 henkilöä työllistävä Penope Oy selkiytti toimintojaan. Tämä muutos tehtiin asiakastyytyväisyyslähtöisesti, sillä haluamme panostaa asiakkaittemme tyytyväisyyteen ja kehittää toimintojamme sen mukaan, kertoo myynti- Puuntyöstömessujen aikaan juhli lahtelainen Penope Oy omissa tiloissaan 20-vuotista taivaltaan possua grillaten ja uusia puuntyöstöratkaisuja esitellen. ja markkinointipäällikkö Miikka Kivistö. Toimitusjohtaja Jarmo Kivistö toteaa after salesiin panostettavan yhtiössä nyt entistä enemmän, mikä näky mm. Jukka Pelkonen kertoo, että kyse on pitkälti mieltymyksistä, mikäli puusepällä on oma kattila, jossa hän voi polttaa jätteet, hän valinnee priketin (vas.), mutta jos on halua markkinoida tuotteita myös muille, voi kyseeseen tulla pelletti (oik.). Heikompilaatuisen puun pinnoittaminen on noussut puuteollisuudessa yhdeksi ratkaisuksi kustannusten kurissa pitämiseen. Yksi vaihtoehto pintamateriaalin tekemiseksi on Wintersteigerin ohutkehäsaha, jossa ajetaan vaakavannesahalla tavaraa läpi pienellä (1,1 mm) sahausraolla. Rover A4 on sinällään vanha tuttu vakio-rover, mutta tässä versiossa on automaattipöydän paikoitus. Koneenhoitajan ei enää tarvitse asetella työpöytää vaan se ohjelmoidaan yhdessä työkappaleen ohjelman kanssa. uuden huoltohenkilöstön rekrytointina. Meillä on tänä päivänä teknisessä organisaatiossa 14 henkilöä, joka on siis huomattavasti suurempi kuin myyntiorganisaatio. Lukuisien koneiden joukosta nousi yhdeksi selväksi teemaksi hyvinkin ajankohtainen energia. Näyttelytilassa toimi kaksi solua, joista toinen suolsi prikettejä ja toinen pellettejä. Ultran murskaimella voidaan murskata erilaiset puujätteet, vaikkapa kuormalavat. Purujäte menee Al-Kon suodattimeen, jonka yhteydessä on prikettikone. Jukka Pelkonen kertoo solun saaneet hyvän vastaan- oton varsinkin pääkaupunkiseudulla toimivien pienten puusepänverstaiden keskuudessa. Jos asiakkaalle ei käy priketti, oli tarjolla ruotsalaisen Morumsin pieni pellettisolu, joka valmistaa poltettavaa 50 kg tunnissa. Penopen tekemien laskelmien mukaan kokoonpanolla pystytään tienaamaan vuodessa euroa, mikäli pellettien myynti eteenpäin on kunnossa. Jarmo Kivistö kertoo perinteisen puuntyöstökoneliiketoiminnan rinnalle nousevan yhä näkyvämmin myös uusi ympäristöliiketoiminnan yksikkö Enerec. Kimmo Janas Ammattilaiset asialla Alumiinin työstökoneita Automaatio Jalopuuta Kipinänilmaisuja sammutuslaitteita Lämpölaitoksia ALUMIINI- TEOLLISUUDEN KONERÄÄTÄLI KUPARHANANTIE 27, LEMU PUH WWW. ANC.FI Mittaus- ja automaatiolaitteita mikro- raja- ja turvakytkimi Puunjalostuskoneisiin ja j rjestelmiin Kuljettimiin, nostureihin ja kattiloihin Liikkuviin ty koneisiin ja ajoneuvoihin Langattomia mittaus-, ohjaus- ja automaatioratkaisuja P. (014) DLH Finland Oy Heidehofintie VANTAA P Latokarinkatu TURKU P Vaasan Kuljetuskanavat Oy Hallitie Mustasaari puh kuljetuskanavat.fi Maalaus- ja liimauslaitteet Purunpoistolaitteita Vaasan Kuljetuskanavat Oy Hallitie Mustasaari puh kuljetuskanavat.fi Puu- ja massalevyjä Puutavaraa Puuöljyt Parasta puulle! Lisätietoja: puh. (019) Ammattilaiset asialla ilmoitushinnat: 40 x 50 mm ladottu 300 euroa / 4 numeroa 40 x 50 mm 4-v kehystetty 600 euroa / 4 numeroa Myös muut koot mahdollisia. Alv lisätään hintoihin Soita / Maija-Liisa ja varaa ilmoitustilasi.

19 numero 10/2010 Puu&Tekniikka Stora Enson CLT, ristiin liimattu puulevy oli rakennuselementtinä esillä. CLT-rakenne on mukana useissa suunnitteilla olevissa puukerrostalokohteissa. 2. Hollolan Viilu ja laminaatti Oy on tuonut markkinoille savutammiviilun. Kuvassa keskellä on aito magassar ebony ja kummallakin puolella savutammea. 3. Parla-parkettia saa nyt sekä öljypintaisena että sävytetyllä mattalakalla käsiteltyinä. Esillä oli myös ympäripontatut 3-kerroslattialaudat. Sisäosissa voidaan käyttää vähemmän laadukasta puutavaraa ja liimauksen ansiosta lautojen mittapysyvyys on hyvä. 4. Lameco Oy:n on liimattuja tuotteita saa nyt myös hirsipaneeleina, lattialautoihina sekä rakennuskomponentteina. Lunawoodin kanssa yhteistyössä on Lameco kehittänyt lämpöpuusta liimatun hirsipaneelin, jota voidaan modifioida asiakaan haluaman muotoon. 5. Puumerkki esitteli uuden Wicco ovimalliston. Siinä on neljä sarjaa ulko- ja sisäovia, joissa on kuusi vakioväriä, myös RAL värikartan värit ovat saatavissa. FinnBuild Tämän kuun alussa pidetyt FinnBuild -messut sisarmessuineen keräsivät lähes kävijää. Tapahtumakokonaisuudessa esiteltiin tuotteita ja palveluja yhteensä 623 osastolla. Messujen yhteydessä järjestettiin 29 seminaaria. Nähtävää ja kuultavaa siis riitti. Puuinfon seminaarissa esiteltiin mm. puisia ratkaisuja kerrostaloihin. Osastoiltakin puuta löytyi, erityisesti Puuinfon yhteisosastolta, mutta myös muualta halleista. Enemmänkin puurakentamisen ratkaisuja olisi mukaan mahtunut. Toivottavasti niitä nähdään tulevilla messuilla entistä vahvemmin. 6. Raitatuoteen uutuuksia ovat Simonsverk piilosaranat, jotka soveltuvat myös isoille puuoville julkisiin tiloihin ym. arvokohteisiin. Toinen uutuus on Athmer tiivistekynnykset Puusiltakilpailu Opiskelijoille tarkoitetun siltakilpailu SPAN2010:n finaali pidettiin messujen yhteydessä. Osallistujia oli kahdeksan joukkuetta ja palkintoja jaettiin kolmessa sarjassa: kestävin, lujuuslaskelmia parhaiten vastaava ja esteettisin silta. Kilpailutehtävänä opiskelijoilla oli rakentaa jänneväliltään tasan metrin mittainen silta, kun rakennusmateriaaleina oli 10 metriä 10x10 mm mäntyrimaa sekä yksi desilitra puuliimaa. Joukkueet rakensivat siltojaan messuilla kaksi päivää. Vain kaksi ryhmää oli saanut siltansa valmiiksi tunti ennen määräaikaa ja viimeiset hiomapaperit tippuivat kilpailijoiden käsistä vasta summerin soidessa. Kestävyys mitattiin lisäämällä siltojen kuormitusta niin kauan kunnes se romahti. Tämän kategorian voitto, ja palkintosumma 3000 euroa, jaettiin Turun ammattikorkeakoulun ja Oulun yliopiston joukkueiden kesken, sillä molempien sillat kestivät hämmästyttävästi tasan 263,4 kg. Lujuuslaskelmia parhaiten vastaava silta oli Tampereen Ammattikorkeakoulun opiskelijoilla ja esteettisin silta Tampereen teknisen yliopiston joukkueen. Kumpikin joukkue palkittiin 1000 eurolla. Maija-Liisa Saksa kohteisiin, joissa lattiapinta halutaan säilyttää yhtenäisenä tinkimättä ovien tiiviydestä. 7. Tampereen AMK:n ryhmän silta vastasi parhaiten lujuuslaskelmia Esteettisimmän sillan palkinnon sai Tampereen teknisen yliopiston joukkue, johon kuuluivat Toni Teittinen, Tuomas Toriseva ja Eki Lehtimäki. 9. Us Wood Oy on tuonut markkinoille valmiiksi pintakäsitellyn, piilonaulattavan ulkoverhouslaudan, jolle annetaan 5-15 vuoden huoltomaalausvapaus olosuhteista riippuen. 10. Siparila Oy.n on lanseerannut talojen julkisivupanelointipalvelut. Yrityksen nettisivuilta voi valita jälleenmyyjät, joilta haluaa ostaa palvelun Siparilan lisäksi. 11. Best-Hall on laajentanut hallivalikoimaansa kiinteisiin halleihin perustuksineen. Uusia katevaihtoehtoja ovat pelti, puu ja sandwich-elementit. Kaikkea massiivipuun työstöön. Kaikkea samasta osoitteesta. Kaikkea 100% laadulla! Teidän WEINIG-asiantuntijanne löydätte osoitteesta WEINIG TARJOAA ENEMMÄN Kotimaista huippuosaamista järkevään hintaan! Uuden sukupolven CoatWizard-kalvopinnoituskone kalustepinnoitukseen. Toimitus heti varastosta. Pyydä vaihtotarjous hyvitämme vanhasta pinnoituskoneestasi uuteen CoatWizardiin vaihdettaessa! Innocoating Oy Myydään käytettyjä koneita Myydään höyläämö linjasto Tied

20 20 Puu&Tekniikka numero 10/2010 Uusi katkaisu- ja jiirisaha Lyhyesti us 60 mm. Maksimissaan 58-asteen jiirauskulma mahdollistaa monipuoliset sahaukset. Laadukkaat, jyrsityt kulma-asteikot viimeistelevät kokonaisuuden. Saha on yhteensopiva Bosch GTA 3800 Professional -sahapöydän kanssa.sahapöydän säädettävä jalka varmistaa ihanteellisen työskentelykorkeudenja vakauden epätasaisillakin alustoilla. Uusi ammattityökalusarja DeWaltin uudella 10,8 V Lithium Ion -sarjan työkalut ovat johdottomia ja toimivat niin ruuvinvääntimenä kuin porakoneenakin. Kaikissa tuotteissa on elektroninen virrankatkaisija ja parabolinen profiili, jonka ansiosta nopeudensäätö on Uusi tekstuuri laminaatteihin Formica Group on lanseerannut uuden tekstuurin, Rigaton ja se on osa vuoden 2010 Formica Collectionia ja ilmentää design-painottunutta lähestymistapaa korkeapainelaminaattien (HPL) valikoimassa. Tekstuuri on kehitetty yhteistyössä johtavan suunnittelijan Kristina Råströmin kanssa ja on moderni tulkinta klassisesta liituraidasta ja siinä hyödynnetään mattapintojen ja kiiltävien pintojen välistä mipäällysteiset kädensijat. Porakoneessa on kaksi portaatonta nopeutta, suunnanvaihto ja sähköjarru lisäämässä turvallisuutta. Siinä on myös LED-valo. Sarjaan sisältyy myös Compact LED -taskulamppu, jossa on 180 astetta kääntyvä valo. hienovaraista kontrastia. Tämä yhdessä syvän lineaarisen korostuksen ja satunnaisen raitaleveyden kanssa tuo lisää syvyyttä. Uudessa mallistossa on kuusi värivaihtoehtoa 3050 mm x 1300 mm kokoisena. Klassisista Polar White ja Silver -väreistä moderneihin sävyihin kuten lämpimiin vihreisiin/ harmaisiin Seed-sävyihin ja ajattomiin Fossil ja Earth -väreihin Kipinäsammustusjärjestelmä höyläämöille GreCon on kehittänyt uudet sammutuslaitteet höyläämökäyttöön. Järjestelmän optiset tunnistuslaitteet tutkivat konetta ja sen eri kohtia ja havaitessaan kipinän tms. ne aktivoivat kipinäsammutus- Uusi passiivienergiaovi Edux-ovet Oy on tuonut markkinoille Passiivienergiaoven, jonka U-arvo on VTT:n testien mukaan 0,46 W/m2K. Korkea lämmöneristävyys on saavutettu käyttämällä ovirakenteissa uutta polyuretaani- ja tyhjiöeristemateriaalista valmistettua SPU XT -eristettä, jonka lämmöneristävyys on jopa viisinkertainen perinteisiin Bosch on tuonut markkinoille tarkan ja kompaktin katkaisu- ja jiirisaha GCM 8 SJ Professionalin. Sen paino on 15,5 kg. Sahan sisäänrakennettu laserlinja näyttää kohdan, josta sahanterä leikkaa. Se auttaa ikkunoiden ja ovien rakentajia, puuseppiä, parketin asentajia ja huonekalujen tekijöitä tekemään erittäin tarkkoja sahauksia entistä nopeammin. Maksimisahausleveys on 270 mm ja sahauskorkejärjestelmän sekä intergroidun sprinklerilaitteiston. Kipinäsammutusjärjestelmät voidaan asentaa myös olemassa oleviin purunpoistojärjestelmiin. Lisätiedot: hallittavissa. Vaihteisto on täysmetallinen. Kompakti ja funktionaalinen muotoilu sekä korkea vääntömomentti toimii kaikenlaisiin materiaaleihin ja sallii työn myös ahtaissa olosuhteissa ilman suurta ponnistelua. Tuotteissa on ergonomiset kueristeisiin verrattuna. Tehokkaan eristeen ansiosta Eduxin Passiivienergiaovi ei ole energiatehokkuudestaan huolimatta tavanomaisia ovia paksumpi eikä painavampi. Ovilevyn kokonaisvahvuus on 77 mm. Oven ilmettä voidaan muunnella erilaisilla uritusvaihtoehdoilla, rosterilistoilla ja kohokuvioilla. Puurakentamisen konferenssi 16. International Holzbau-Forum järjestetään Saksan Garmisch Partenkirchenissä. Aalto-yliopiston Puutuotetekniikka on jo 11. kerran mukana organisoimassa konferenssia. Ensimmäisen päivän teemoina on puusta rakentaminen kuntien ja institutionaalisten toimijoiden näkökulmasta. Esiin nostetaan myös puurakentaminen Euroopassa sekä omana sessionaan puurakenteiden liitostekniikka. Seminaariin osallistuu yli 1000 alan ammattilaista. Rinnakkaisissa sessioissa visioidaan vuoteen 2020 ja pohditaan tarjolla olevia keinoja perustella kestävän kehityksen mukaista rakentamista. Esiin nostetaan CLT, puurakentamisen high-lights -kohteita ympäri maapalloa, puusiltoja ja torneja, eurooppalainen puukerrostalorakentaminen jne. Lisätietoja: Metsäteollisuus ry huolissaan pienpuun energiatuesta Maa- ja metsätalousministeriö esittää, että energiapuutukea myönnettäisiin jatkossa kaikkiin ensiharvennusmetsiin. Tähän asti tukea on annettu ainoastaan läpimitaltaan alle 16-senttisiin korjuukohteisiin. Metsäteollisuus ry:n näkemyksen mukaan järeille ensiharvennuskohteille on kysyntää jo nykyisin ilman tukeakin eivätkä ne tarvitse uusia tukia. Ensiharvennuskuitupuun energiakäyttö nostaisi kaikentyyppisen puun kustannuksia ja näkyisi myös tukkipuun, sahahakkeiden sekä tuontipuuhun hintojen nousuna. Myöskään ministeriön esittämä tukileikkuri, jolla tuettava puumäärä rajattaisiin enintään 50 kuutiometriin hehtaarilta ei saa kannatusta, vaan Metsäteollisuus ry:n mielestä oikea taso on 30 kuutiometriä hehtaarilta. Liian korkealle nostettu tukileikkuri ei estä kuitupuun ohjautumista poltettavaksi. Tyypilliset kuitupuun hehtaarikertymät ensiharvennuksista mahtuvat Metsäteollisuus ry:n mukaan 50 kuution tukileikkurin sisään ja jos leikkurin ulkopuolelle jäävä puumäärä on pieni, sekin päätyy helposti energiapuukasaan. Piristymistä parkettimarkkinoilla Keski-Euroopan parkettimarkkinoilla on havaittavissa piristymisen merkkejä, uutisoi Euwid. Kolmikerrosparkettien kysyntä on hieman lisääntynyt alkusyksystä hiljaisen alkuvuoden jälkeen. Parkettiteollisuuden tilanne vaihtelee voimakkaasti, sillä osa yrityksistä on jo talouskriisiä edeltävällä tasolla, osalla alkuvuosi on sujunut huonommin kuin viime vuonna viime viikkojen piristymistä lukuun ottamatta. Seuraavat -lehdet: Robotiikka ja automatiikka, työturvallisuus. Aineistot Puusta rakentaminen, koulutus. Lisäjakelu: kuntien teknisen toimen sekä talonrakennusteollisuuden johtajat ja rakennesuunnittelutoimistot. Aineistot: Ilmoitushinnat ja lukijatutkimus: Soita /Maija-Liisa Saksa ja varaa tilasi!

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Puukauppa, toukokuu 2008

Puukauppa, toukokuu 2008 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Puukauppa, toukokuu 2008 23/2008 13.6.2008 Mika Mustonen Puukauppa piristyi toukokuussa Puukauppa piristyi hieman toukokuussa,

Lisätiedot

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta

Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta Puun ostot ja hinnat marraskuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 14.12.2000 558 Puukaupassa 16 prosentin kasvu Metsäteollisuus on syyskuun alusta lähtien ostanut yksityismetsien puuta reilun miljoonan kuutiometrin

Lisätiedot

Metsätalouden näkymät

Metsätalouden näkymät Metsätalouden näkymät Pääkaupunkiseudun Metsäpäivä 3.9.2016 Metsäjohtaja Juha Mäntylä Metsäteollisuus ja puun käyttö Metsäteollisuus pitää Suomen elinvoimaisena 4 Metsäteollisuus on elintärkeää yli 50

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä.

metsäteollisuuden tuotantolaitokset Tuotannon supistuminen johtui työkiistan aikaisista seisokeista toisella neljänneksellä. Metsäteollisuuden tuotanto Tuotanto Suomessa tammi-syyskuussa 25 Paperia ja Puuta Tuotanto normaalitasolla kolmannella neljänneksellä Kuluvan vuoden heinä-syyskuussa metsäteollisuuden tuotantolaitokset

Lisätiedot

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta

KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta KONEen osavuosikatsaus tammi kesäkuulta 2010 20. heinäkuuta 2010 Toimitusjohtaja Matti Alahuhta Q2 2010: Kokonaisuudessaan vahvaa kehitystä Q2/2010 Q2/2009 Historiallinen muutos 2009 Saadut tilaukset Me

Lisätiedot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020 Lauri Hetemäki & Riitta Hänninen Tiedotustilaisuus 27.5.2009, Helsingin yliopiston päärakennus, Helsinki Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kohti puhdasta kotimaista energiaa

Kohti puhdasta kotimaista energiaa Suomen Keskusta r.p. 21.5.2014 Kohti puhdasta kotimaista energiaa Keskustan mielestä Suomen tulee vastata vahvasti maailmanlaajuiseen ilmastohaasteeseen, välttämättömyyteen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen

Hakkuumäärien ja pystykauppahintojen A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2003 Toimittaja: Esa Uotila 18.6.2004 729 Kantorahatulot lähes 1,8

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020 Lauri Hetemäki Puu- ja erityisalojen liitto 110 vuotta juhlaseminaari, 14.5.2009, Sibeliustalo, Lahti Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry

2.10.2014. Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry 2.10.2014 Business metsässä Hämeenlinnan Verkatehdas 02.10.2014 Sahateollisuuden kehitysnäkymät Kai Merivuori, Suomen Sahat ry Kaikki asiakkaastasi! Sen lisäksi, että sahat tuottavat trendikästä tuotetta,

Lisätiedot

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi

Suomen lääkintätekniikan teollisuuden markkinakatsaus. Vuosi Raportin on laatinut FiHTAn toimeksiannosta Harri Luukkanen, Eco-Intelli Ky, 29.8.. 1 Yhteenveto kokonaiskehityksestä Lääkintälaitteiden vienti jatkuu aikaisemmalla korkealla tasolla Useimmat viennin pääryhmät

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, helmikuu 2014 18/2014 15.5.2014 Aarre Peltola Venäläisen puun osuus tuonnista kasvussa Suomeen

Lisätiedot

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry

Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009. Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Taloudellisen taantuman vaikutukset metsäsektorilla Metsäneuvoston kokous 10.3. 2009 Toimitusjohtaja Anne Brunila Metsäteollisuus ry Paperiteollisuuden tuotannossa jyrkkä käänne vuoden 2008 lopulla 2 Massa-

Lisätiedot

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi

SKAL Kuljetusbarometri 2/2006. Alueellisia tuloksia. Liite lehdistötiedotteeseen. Etelä-Suomi 1 SKAL Kuljetusbarometri 2/2006 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat kuluvan vuoden aikana selvästi parantuneet. Viime vuoden syksyllä vain 17

Lisätiedot

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan

Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Venäjän n raakapuun vienti Pohjois-Eurooppaan Muuttuva Venäjä -metsäseminaari Joensuu 7.5.21 Jari Viitanen Metla Sisällys Raakapuun vienti Venäjältä 1992 28 Venäläisen raakapuun viennin globaali jakautuminen

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2013 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/213 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Suhdannetilanne:

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT

LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Itä-Savon laatukasvatuspäivä, Rantasalmi 21.8.2012 Metla, PUU-ohjelma ja Itä-Suomen alueyksikkö LAATUPUUN TARVE JA KYSYNTÄNÄKYMÄT Tukkipuun kysyntä ja merkitys metsätaloudelle Saha- ja vaneriteollisuuden

Lisätiedot

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino

Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.2011 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Mihin Suomen puu tulisi käyttää? Matti Kärkkäinen professori (emeritus) Ugrilainen klubi 15.4.211 klo 12 Helsinki, Katajanokan kasino Nykytilanteesta ei pidä tehdä hätiköityjä päätelmiä Matti Kärkkäinen

Lisätiedot

Puukauppa, kesäkuu 2010

Puukauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 31/2010 Puukauppa, kesäkuu 2010 14.7.2010 Aarre Peltola Puukauppa vauhdissa kesäkuussa Vaisun alkuvuoden jälkeen puukauppa ampaisi

Lisätiedot

Puukauppa, tammikuu 2011

Puukauppa, tammikuu 2011 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 7/2011 Puukauppa, tammikuu 2011 11.2.2011 Martti Aarne Tammikuun puukauppa 1,0 miljoonaa kuutiometriä Teollisuus osti tammikuussa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät

Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät Teknologiateollisuuden / Suomen näkymät 26.1.2017 Pääekonomisti Jukka Palokangas 25.1.2017 Teknologiateollisuus 1 Teknologiateollisuuden liikevaihto Suomessa 25.1.2017 Teknologiateollisuus Lähde: Macrobond,

Lisätiedot

Puukauppa, helmikuu 2009

Puukauppa, helmikuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 9/2009 Puukauppa, helmikuu 2009 13.3.2009 Martti.Aarne Helmikuun puukauppa putosi 0,5 miljoonaan kuutiometriin Teollisuuden puun

Lisätiedot

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa

Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa Suomen mahdollisuudet innovaatiovetoisessa kasvussa 1. Mitkä ovat kasvun tyylilajit yleensä? 2. Globalisaatio haastaa rikkaat maat; olemme siis hyvässä seurassa 3. Kasvu tulee tuottavuudesta; mistä tuottavuus

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen

METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen METSÄSEKTORIN SUHDANNEKATSAUS 2011 2012 Riitta Hänninen, Jussi Leppänen ja Jari Viitanen 20.10.2011 Sisällys Maailmantalous ja vientimarkkinat Sahateollisuuden näkymät Massa ja paperiteollisuuden näkymät

Lisätiedot

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32

Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti. Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Metsäenergiaa riittävästi ja riittävän tehokkaasti Markus Hassinen Liiketoimintajohtaja, Bioheat Metsäakatemian kurssi no.32 Vapon historia - Halkometsistä sahoille ja soille 18.4.2011 Vuonna 1945 Suomi

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Puukauppa, joulukuu 2013

Puukauppa, joulukuu 2013 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 3/2014 Puukauppa, joulukuu 2013 20.1.2014 Aarre Peltola Puukauppaa käytiin vuonna 2013 viidenneksen enemmän kuin vuotta aiemmin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 9/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 9/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 2/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 2/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, lokakuu 2012 3/2013 18.1.2013 Aarre Peltola Puun tuonti nousussa lokakuussa Puun kuukausittainen

Lisätiedot

Kääntyykö Venäjä itään?

Kääntyykö Venäjä itään? Heli Simola Suomen Pankki Kääntyykö Venäjä itään? BOFIT Venäjä-tietoisku 5.6.2015 5.6.2015 1 Venäjän ulkomaankaupan kehitystavoitteita Viennin monipuolistaminen Muun kuin energian osuus viennissä 30 %

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Ulkomaankauppa 2004:M06 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2003 Kuvio 1. Huipputeknologian tuotteiden tuonti ja vienti v. 1995-2003 14 12 Mrd. e Tuonti Vienti 10 8 6 4

Lisätiedot

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.

Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006. Vuoden 2006 kantohinnat nousivat reaalisesti 1,1 prosenttia. Martti Aarne Mika Mustonen 11.4. A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Puun hinnat metsäkeskuksittain vuosi 2006 Toimittajat: Pekka Ollonqvist Martti Aarne Mika Mustonen 11.4.2007

Lisätiedot

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja

OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2 OSAVUOSIKATSAUS TAMMI-KESÄKUULTA 2007 20. heinäkuuta 2007 Matti Alahuhta, pääjohtaja Q2-KATSAUS 2007 4-6/2007 4-6/2006 muutos 2006 Saadut tilaukset M 944,4 821,9 15 % 3 116,3 Tilauskanta M 3 318,0 2

Lisätiedot

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä.

Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana. Metsäteollisuuden viikoittaiset ostomäärät olivat 1,1 1,8 miljoonaa kuutiometriä. Puun ostot ja hinnat syyskuu 1997 Toimittajat: Eero Mikkola Kaarina Linna 22.10.1997 410 Metsäteollisuus osti syyskuussa lähes 6 miljoonaa kuutiometriä puuta Puukauppa kävi syyskuussa erittäin vilkkaana.

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK

Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit. Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala, EK Energia ja luonnonvarat: tulevaisuuden gigatrendit Gigaluokan muuttujia Kulutus ja päästöt Teknologiamarkkinat

Lisätiedot

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi

Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016. 23.6.2016 Esityksen nimi Metsä Group Jyväskylän hankintapiiri 01.03.2016 2 23.6.2016 Esityksen nimi Äänekosken biotuotetehdashanke Piiripäällikkö Matti Rossi, Metsä Group Metsä- ja viherpäivät, Jyväskylä, 7.-8.6.2016 Avainluvut

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 10/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 1/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016

LIIKETOIMINTAKATSAUS. Tammi-Syyskuu 2016 Q3 Detection Technology Oyj LIIKETOIMINTAKATSAUS Tammi-Syyskuu 2016 DETECTION TECHNOLOGY OYJ:N LIIKETOIMINTAKATSAUS TAMMI-SYYSKUU 2016 Detection Technology Q3: Myynti kaksinkertaistui Heinä-syyskuu 2016

Lisätiedot

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset

Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Maailman metsäteollisuuden kohtalonkysymykset Petteri Pihlajamäki, varatoimitusjohtaja Pöyry Forest Industry Consulting Oy Paperin ja kartongin maailmanmarkkinat Kaksi maailmaa: Kehittyvät markkinat 3-5%/v

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 11/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 11/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla

tämän vuoden raakapuun hintaodotuksista hidasti kevään puukauppaa. pysty- ja hankintakaupoilla Puun ostot ja hinnat toukokuu 1998 Toimittajat: Eero Mikkola Irma Kulju 17.6.1998 437 Puukaupan verkkainen tahti jatkui toukokuussa Yksityismetsien puukauppa kävi verkkaisesti kevään aikana, vaikka tukkipuun

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Osavuosikatsaus

Osavuosikatsaus Osavuosikatsaus 1.1. - 30.6.2006 10.8.2006 toimitusjohtaja Tapani Kiiski www.raute.com Kysyntä jatkuu hyvänä Vaneriteollisuuden markkinatilanne hyvä päämarkkina-alueilla lukuunottamatta Pohjois-Amerikkaa.

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, joulukuu 2012 9/2013 8.3.2013 Aarre Peltola Metsäteollisuustuotteiden vienti ja puun tuonti supistuivat

Lisätiedot

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi

SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005. Etelä-Suomi SKAL:n kuljetusbarometri 2/2005 Alueellisia tuloksia Liite lehdistötiedotteeseen Etelä-Suomi Kuljetusalan yleiset näkymät ovat jo keväästä 2004 alkaen olleet Etelä- Suomessa huonompia kuin koko maassa

Lisätiedot

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää

Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää KUVA KUVA KUVA Mara-alan yritykset odottavat hyvää kesää 19.5.216 Ekonomisti Jouni Vihmo KUVA Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry Yritykset odottavat hyvää kesää majoitusyritykset

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2011-2012 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2010 Yht. 118,6 mrd. euroa (pl. alv) 13 % 12 % 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58 %

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

Glaston tammi-syyskuu 2016

Glaston tammi-syyskuu 2016 Glaston tammi-syyskuu 216 31.1.216 Q3 lyhyesti Markkinat neljänneksen alussa hiljaiset mutta vilkastuivat katsauskauden loppupuolella Saadut tilaukset olivat 25,6 (28,2) miljoonaa euroa Machines tilaukset

Lisätiedot

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen

TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013. 26.3.2014 Johanna Lamminen TULOSPRESENTAATIO 1.1. 31.12.2013 26.3.2014 Johanna Lamminen Gasum lyhyesti Gasum on suomalainen luonnonkaasujen osaaja. Yhtiö tuo Suomeen maakaasua, ja siirtää ja toimittaa sitä energiantuotantoon, teollisuudelle,

Lisätiedot

Puukauppa, marraskuu 2012

Puukauppa, marraskuu 2012 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 49/2012 Puukauppa, marraskuu 2012 14.12.2012 Yrjö Sevola Marraskuun puukauppa 2,5 miljoonaa kuutiometriä Yksityismetsien puukauppa

Lisätiedot

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014

METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 36/2014 Puukauppa, heinäkuu 2014 21.8.2014 Martti Aarne Heinäkuun puukauppa 1,5 miljoonaa kuutiometriä Mänty- ja kuusitukin reaaliset

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet

Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet Puutuotteiden kasvavat markkinat ja tulevaisuuden asiakasrakenteet Anna-Kaisa Rämö, Ritva Toivonen, Raija-Riitta Enroth, Erno Järvinen PKM Loppuseminaari Lahti 13.11.2008 TAUSTA & TARKOITUS TAUSTA Suomen

Lisätiedot

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010

Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE Metsäteollisuuden ulkomaankauppa, kesäkuu 2010 37/2010 8.9.2010 Aarre Peltola Puun tuonti on lisääntynyt tasaisesti Puun tuonti

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 SVT Ulkomaankauppa 2001:M04 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2000 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 1995-2000 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä

Lisätiedot

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat

3 Tulokset. 3.1 Yleistä. 3.2 Havutukkien kulkuvirrat 3 Tulokset 3.1 Yleistä Tärkeimmät hankinta-alueet, joista kertyi yhteensä kolmannes markkinapuusta, olivat vuosina 1994 ja 1997 Etelä- ja Pohjois-Savon sekä Keski-Suomen metsäkeskukset (liitteet 2 3, s.

Lisätiedot

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001

Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 2001 SVT Ulkomaankauppa :M1 Utrikeshandel Foreign Trade Huipputeknologian ulkomaankauppa vuonna 1 HUIPPUTEKNOLOGIAN TUOTTEIDEN TUONTI JA VIENTI 199-1 Mrd mk sekä osuudet koko tuonnista ja viennistä Mrd mk Tuonti

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja

KONEen yhtiökokous helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja KONEen yhtiökokous 2015 23. helmikuuta 2015 Henrik Ehrnrooth, toimitusjohtaja 2014: Kannattava kasvu jatkui 2014 2013 Historiallinen muutos Vertailukelpoinen muutos Saadut tilaukset Me 6 812,6 6 151,0

Lisätiedot

Puukauppa, heinäkuu 2009

Puukauppa, heinäkuu 2009 Metsäntutkimuslaitos, Metsätilastollinen tietopalvelu METSÄTILASTOTIEDOTE 33/2009 Puukauppa, heinäkuu 2009 11.8.2009 Mika Mustonen Puukauppa vähäistä heinäkuussa Metsäteollisuus osti heinäkuussa 0,4 miljoonaa

Lisätiedot

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell

Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014. 4.12.2014, Lasse Krogell Graafinen teollisuus Suomessa Tilannekatsaus joulukuu 2014 4.12.2014, Lasse Krogell Yritysrakenne TOL 181 Painaminen ja siihen liittyvät palvelut Lähde: Tilastokeskus Vuosi Yrityksiä Henkilöstö Liikevaihto

Lisätiedot

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa

Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Suomen talous muuttuvassa Euroopassa Pellervon Päivä 2016 Signe Jauhiainen Vuodet vierivät 2008 Finanssikriisi 2009 Taantuma 2010 Toipumisesta velkakriisiin 2011 Euro horjuu 2012 Euroalue taantumassa 2013

Lisätiedot

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen

Talouden näkymiä Reijo Heiskanen Talouden näkymiä Reijo Heiskanen 24.9.2015 Twitter: @Reiskanen @OP_Ekonomistit 2 Maailmankauppa ei ota elpyäkseen 3 Palveluiden suhdanne ei onnu teollisuuden lailla 4 Maailmantalouden hidastuminen pitkäaikaista

Lisätiedot

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä

Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla. miljoonaa kuutiometriä yksityismetsistä Puun ostot ja hinnat joulukuu 2000 Toimittaja: Martti Aarne 19.1.2001 561 Yksityismetsien puukaupassa 12 prosentin kasvu Vahva korkeasuhdanne jatkui puumarkkinoilla vuonna 2000. Metsäteollisuuden puun

Lisätiedot

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla

Kantohintojen aleneminen edellisvuodesta. Reaalisesti pudotusta oli 4 prosenttia. nousivat ainoastaan Ahvenanmaalla A JI JE = I J JEA @ JA A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " Bruttokantorahatulot metsäkeskuksittain 2004 Toimittaja: Esa Uotila 31.5. 2005 775 Kantohintojen lasku pudotti

Lisätiedot

Ensimmäinen vuosineljännes 2010

Ensimmäinen vuosineljännes 2010 Ensimmäinen vuosineljännes 2010 21.4.2010 Heikki Malinen, toimitusjohtaja Esa Ikäheimonen, CFO 100107 PRESENTATION-TITLE 1 Esityksen pääkohdat Katsaus vuoden 2010 ensimmäiseen neljännekseen Vuoden 2010

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 12/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 12/214 16 14 12 1 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 8 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, %

Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 2016 Bkt:n kasvu 2016 / 2015, % Venäjä Brasilia Muu it. Eurooppa Meksiko Muu Lat. Am. Lähi-itä ja Afrikka Maailmantalouden ennustetaan kasvavan 3,4 % vuonna 216 Bkt:n kasvu 216 / 215, % 9 8 7 6 5 4 3 2 1-1 -2-3 -4 Pohjois- Amerikka Kasvu

Lisätiedot

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012

Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Pohjois-Pohjanmaan suhdannetiedot 12/2012 Lisätietoja: Tutkimus- ja kehittämispäällikkö Mikko Väisänen, Pohjois-Pohjanmaan liitto, p. 050 336 6524 Lähde: Tilastokeskuksen asiakaskohtainen suhdannepalvelu

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group

Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, Metsä Group Biotuotetehtaan mahdollistama puunhankinnan lisäys ja sen haasteet Olli Laitinen, 1 Aiheena tänään Metsäteollisuus vahvassa nousussa Äänekosken biotuotetehdas Investointien vaikutukset puunhankintaan 2

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com

Tilinpäätös 2007. 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski. www.raute.com Tilinpäätös 2007 12.2.2008 toimitusjohtaja Tapani Kiiski Kysyntä hyvällä tasolla Rauten asiakasteollisuuksien markkinanäkymät säilyneet hyvinä päämarkkinaalueilla lukuun ottamatta Pohjois-Amerikkaa. Vanerin

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 6/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 6/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Investointitiedustelu

Investointitiedustelu Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Investointitiedustelu Kesäkuu 2015 Sisältö Johdanto... 3 Tiivistelmä... 3 Tiedustelumenetelmä, esitettävät kysymykset ja kattavuus... 3 Teollisuuden ja energia-alan

Lisätiedot

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017

Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 2017 Talouskasvu jakaantuu epäyhtenäisesti myös vuonna 217 Bkt:n kehitys 217 / 216, % Pohjois-Amerikka: +2,2 % USA +2,2 % Kanada +2, % Etelä- ja Väli-Amerikka: +2,1 % Brasilia +1,2 % Meksiko +2,2 % Argentiina

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015

Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 Lappeenrannan toimialakatsaus 2015 26.10.2015 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 4/2015 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 4/215 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Maailma tarvitsee bioenergiaa

Maailma tarvitsee bioenergiaa Maailma tarvitsee bioenergiaa Turpeen ja puun tulevaisuuden näkymät Punkalaidun 15.3.2014 Pasi Rantonen Vapo tänään Toimintamaat: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Viro, Latvia, Puola Suomen valtio omistaa

Lisätiedot

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016

HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 HELSINGIN MATKAILUTILASTOT JOULUKUU 2016 Rekisteröidyt yöpymiset lisääntyivät kaksi prosenttia Joulukuussa 2016 Helsingissä kirjattiin 264 000 yöpymistä, joista suomalaisille 122 500 ja ulkomaalaisille

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot