Keinot käyttöön arjen areenoilla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Keinot käyttöön arjen areenoilla"

Transkriptio

1 Hannele Lehtonen Keinot käyttöön arjen areenoilla Suomen Mielenterveysseura Kuvaus verkostohankkeen toteutuksesta Käsikirja vertaisryhmän ohjaajalle ja kehittämistoiminnasta vastaavalle

2 Julkaisijat: Suomen Mielenterveysseura Keinot käyttöön arjen areenoilla-projekti Suomen Mielenterveysseura ja kirjoittajat ISBN: Ulkoasu ja taitto: Vihreä Peto Oy / Tero Valtonen Paino: FoxOffset Oy 2006

3 Keinot käyttöön arjen areenoilla Kuvaus verkostohankkeen toteutuksesta Käsikirja vertaisryhmän ohjaajalle ja kehittämistoiminnasta vastaavalle Hannele Lehtonen Suomen Mielenterveysseura

4 Maistraatinportti 4 A Helsinki Puh. (09) Faksi (09)

5 SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO LUKIJALLE ARJEN TAITOJA KURSSEILTA JA RYHMISTÄ TAVOITTEITA JA PERIAATTEITA TUEN KOHDERYHMÄT KURSSITOIMINTA TAUSTA JA TOTEUTUMINEN TOIMINNAN TOTEUTTAMISEN EDELLYTYKSIÄ VERKOSTOTYÖ YHTEISTYÖKUMPPANIT OSALLISTUJAT RESURSSIT RAHOITUS TILAT HENKILÖRESURSSIT IDEASTA KURSSIKSI: KURSSIN ELINKAARI KURSSIN ETENEMINEN JA TOTEUTETTUJA TOIMINTOJA ESIMERKKEJÄ KURSSEISTA NÄKÖKULMA: RYHMÄSTÄ VOIMAA (Mari Rusi-Pyykönen) RYHMÄTOIMINTA RYHMÄ TUEN VÄLINEENÄ TOIMINNAN TOTEUTTAMISEN EDELLYTYKSIÄ VERKOSTOTYÖ YHTEISTYÖKUMPPANIT KUMPPANIEN LÖYTYMINEN YHTEISTYÖKUMPPANIEN ROOLI VERKOSTOESIMERKKEJÄ RYHMIIN OSALLISTUJAT RESURSSIT RYHMÄN KOKO AIKA JA PAIKKA TOIMINNAN OHJAAMINEN JA OHJAAJAT IDEASTA RYHMÄKSI: RYHMÄN ELINKAARI ALUSTAVA TYÖ RYHMÄN TOTEUTTAMINEN RYHMÄN ETENEMINEN JA TOTEUTETTUJA TOIMINTOJA TYÖKALUPAKKI LOMAKEOSIO ARVIOINTIA JA KEHITTÄMISAJATUKSIA NÄKÖKULMA : YHDESSÄ OLEMME ENEMMÄN VAPAAEHTOISTOIMINTA JA AMMATTITYÖ TOISIAAN TÄYDENTÄVINÄ (Tapio Myllymaa) KOULUTUKSELLINEN KEHITTÄMISTOIMINTA LÄHTÖKOHTIA JA PERUSTELUJA KOULUTUS- JA KEHITTÄMISTOIMINNAN PROSESSIKUVAUS PROSESSISSA TOTEUTETTUJA TYÖKENTELYMALLEJA OHJAUSRYHMÄN TYÖPAJA YHTEINEN SUUNNITELUPÄIVÄ PROSESSIKOULUTUS PALAUTETTA JA KEHITTÄMISAJATUKSIA MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN ASUMINEN JA TUKIPALVELUT SELVITYSHANKE KOTIA JA TUKEA ETSIMÄSSÄ MIELENTERVEYSKUNTOUTUJAN ASUMINEN JA TUKIPALVELUT PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KUVAUS SELVITYKSEN ETENEMISESTÄ TAUSTATUKI JA YHTEISTYÖKUMPPANIT NÄKÖKULMA : ARJEN TEOT TURVANA ELÄMÄN EPÄVARMUUDESSA (Jaana.Venkula) KÄYTETYT LÄHTEET JA KIRJALLISUUTTA

6 JOHDANTO Kuka tahansa meistä voi syrjäytyä suurten ja yllättävien kriisien ja muutosten seurauksena. Tutut ja turvalliset asiat saattavat kääntyä hetkessä päälaelleen. Syrjäytymisen uhka syntyy, kun elämän tavanomainen, turvallinen pohja alkaa pettää. Joillakin syrjäytymisriski voi siirtyä perintönä isältä pojalle. Toisaalta vaikka lähtökohdat olisivat hyvät, kukaan ei kuitenkaan selviä elämästään täysin ilman ongelmia. Nykypäivänä ulkoiset, meistä riippumattomat tekijät voivat äkisti muuttaa olosuhteitamme. Elämä on jatkuvaa selviytymistä, luopumista, sopeutumista ja uusien asioiden löytämistä. Jokaisella on omat selviytymiskeinonsa ja kykyjä päästä elämänsyrjästä kiinni koettelemusten jälkeen. Toisinaan näiden taitojen aktivoimiseen tarvitaan kuitenkin muiden tukea. Mielenterveyden riskitekijöitä ovat yksinäisyys, turvattomuus, köyhyys, aikuisten ja läheisten puute, ihmiselämään väistämättä kuuluvat muutokset ja syrjäytymisen uhka. Suomen Mielenterveysseura on kansanterveysjärjestö, joka pyrkii auttamaan ihmisiä heidän omien vahvuuksiensa tunnistamisessa ja toimimaan niin, että he ymmärtäisivät itseään ja ympäristöään sekä selviytyisivät paremmin myös arjen ongelmatilanteissa. Seuran auttamistoiminta painottuu syrjäytyvien tukemiseen, työttömien ja työssä uupuvien auttamiseen, kriisitilanteissa tukemiseen sekä lasten ja nuorten auttamiseen. Mielenterveystyön arki rakentuu moniarvoisuudesta, erilaisuuden hyväksymisestä ja joustavuudesta, luvasta olla eri mieltä yhdenvertaisesta kohtelusta ja ihmisen kokonaisvaltaisesta huomioon ottamisesta. Mielenterveysseuran auttamisen toimintamalliin kuuluu auttamistyön lisäksi olennaisena osana myös auttajien tukeminen ja kouluttaminen. Mielenterveysseuran asumisen tukitoiminta on osa syrjäytymistä ehkäisevää, asumiskykyisyyttä ja arjessa selviytymistä tukevaa, yksilöllistä voimaantumista edistävää toimintaa. Tukea on järjestetty kuntien, järjestöjen ja paikallisten mielenterveysseurojen yhteistyönä jo vuodesta Tukitoiminnalla on alusta lähtien ollut julkisia palveluja täydentävä rooli. Erityisesti vapaaehtoistoimintaa ja verkostoyhteistyötä hyödyntäviä tukimalleja on tuotettu niille, jotka ovat vaarassa syrjäytyä olemassa olevien tukirakenteiden ulkopuolelle, joko asunnon tai sopivien ja oikeaan aikaan osuvien palvelujen puutteen vuoksi. Kymmenessä vuodessa tuen ja sen tarvitsijoiden määrä on lisääntynyt ja tarvittavan tuen muodot monimutkaistuneet. Palvelujen tuottajia on yhä enemmän, palvelujen tuottaminen on sektoroitunutta ja hajanaista. Nykyään asumisen tukityössä törmätään yhä useammin siihen, että tuen tarve kulminoituu puuttuviin elämän perusvalmiuksiin: ongelmiin vuokranmaksussa, vaikeuksiin virastoissa asioimisessa, kokemattomuuteen ruoanlaitossa ja hankaluuksiin asunnon siisteyden ylläpidossa yksinäisyyteen, ihmissuhteiden ja mielekkään tekemisen puuttumiseen. Paikallisten mielenterveysseurojen toimijat, erityisesti yksilöllistä tukityötä tekevät vapaaehtoiset tukihenkilöt, mutta myös ammattilaiset, ovat uusien haasteiden edessä. Tarvitaan erityisesti uudenlaisia varhaisen puuttumisen ja ehkäisevän työn keinoja, uudenlaista moniosaamista ja verkostoitumista, rohkeutta ja ennakkoluulotonta, uudistumiselle ja kehittymiselle altista työskentelytapaa. Vuoden 2003 keväällä alkaneella, kolmivuotisella Keinot käyttöön arjen areenoilla -projektilla pyrittiin osaltaan vastaamaan tukitoiminnan uusiin haasteisiin. Valtakunnallisen verkostohankkeen juuret ovat paikallisten mielenterveysseurojen asumisen tukitoiminnan kehittämistarpeissa. Toiminta käynnistettiin valtakunnallisesta tarvekartoituksesta, joka kohdennettiin asumisen tukitoimintaa paikallisissa mielenterveysseuroissa organisoiville toimijoille ja yhteistyökuntien edustajille sekä toimintaan osallistuneille tuettaville ja tukihenkilöille. Projektin rahoittajina olivat Raha-automaattiyhdistys ja ympäristöministeriö. Alkukartoituksen pohjalta projektin ensisijaiseksi tavoitteeksi tuli tuottaa räätälöidyn, ryhmämuotoisen tuen malleja erityisesti paikallisten mielenterveysseurojen käyttöön ja kehittää tuetun asumisen palvelukokonaisuuksia täydentäviä malleja yhteistyössä muiden järjestöjen ja kuntien kanssa heidän asiakkailleen. Toiminnan kohderyhmänä olivat syrjäytymisvaarassa olevat, monimuotoista sosiaalista vahvistamista tarvitsevat nuoret, nuoret perheet sekä mielenterveyskuntoutujat, joilla erityisesti elämän perusvalmiudet olivat hukassa. Kohderyhmäksi valittiin ne tukea tarvitsevat, joille myös paikalliset mielenterveysseurat kohdentavat asumisen tukityötään. Yhteistyökumppaneiden ja toimintaan osallistuneiden tuettavien yksilölliset tavoitteet lähtökohtana rakennettiin ryhmämuotoista, vahvennettua tukea erityisesti asumisen ja palveluverkoston samanaikaisiin siirtymävaiheisiin. Olennaista oli palveluketjun jatkuvuuden turvaaminen. Myös jämäkämpää, intensiivistä tukea tuotettiin samankaltaisessa elämäntilanteessa oleville, joiden tuen tarpeisiin juuri ryhmämuotoinen tuki oli oivallinen vastaus yhtenä lisätuen keinona. Ryhmätoiminta oli yksilöllistä voimaantumista edistävää, tulevaisuuteen suuntautunutta ja toiminnallisia menetelmiä hyödyntävää, ohjattua vertaistukea. Ryhmät olivat suljettuja pienryhmiä. Ryhmä kokoontui kerran viikossa, keskimäärin 10 viikon ajan, lisäksi pidettiin 1 2 seurantatapaamista. Ryhmiä toteutui projektiaikana 16. Näistä erityisesti nuorille kohdennettuja ryhmiä oli 5, mielenterveyskuntoutujien ryhmiä 4, asunnottomien ryhmiä 6 ja yksi nuorten omaisille kohdennettu ryhmä. Ryhmiin osallistuneita oli 91. Projektissa toteutettiin lisäksi lyhytkestoisia intensiivikursseja. Kursseilla yhtenä 6

7 yhteistyökumppanina oli aina paikallinen mielenterveysseura. Kursseja toteutettiin kuitenkin yleensä yhteistyössä useiden saman paikkakunnan tai seutukunnan yhteisöjen kanssa, joiden asumispalveluja ja kuntouttavia palveluja kursseille osallistuneet tuettavat käyttivät. Näin kurssit täydensivät luontevasti olemassa olevien palvelujen ketjua. Osa kursseista toteutettiin tuettavien ja heitä tukevien vapaaehtoisten tukihenkilöiden yhteiskursseina. Kursseja toteutui yhteensä 14, ja osallistujia oli 159. Ryhmien ja kurssien tavoitteena oli ehkäistä ja katkaista kohderyhmänä olevien tuettavien syrjäytymiskehitys, edistää uusien ihmissuhteiden syntymistä ja vakiintumista osaksi arkista turvaverkkoa ja estää tuettavia putoamasta tukiverkostojen ulkopuolelle. Ryhmää ja toiminnallisuutta hyödyntämällä tuettiin ihmisten liikkeelle lähtöä, aktiivisuutta ja arjen rytmittymistä, luotiin valmiuksia arkielämän taitojen lisääntymiselle, itsenäiselle selviytymiselle, sosiaalisten tilanteiden hallinnalle ja vastuun ottamiselle. Lähtökohtana oli aina tuettavan kokonaistilanteen hahmottaminen yhdessä hänen ja taustayhteisöjen kanssa. Tarkoituksena oli ohjata tuettava uudenlaisen muutoksen polun alkupäähän niin, että hän itse hahmotti etappinsa polun varrella ja tavoitteensa polun päässä, tiedosti polun kulkemisen edellyttämät keinot, niin ulkopuoliset kuin omiin voimavaroihinsa liittyvät, ja alkoi ottaa vastuuta polulla etenemisestään. Tuettavien taustayhteisöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden kautta oli mahdollista järjestää tuettaville myös asunto, mikäli se oli yhtenä tavoitteena ja tuettavan edellytykset itsenäiseen asumiseen ryhmän aikana todentuivat. Erityisesti asunnottomuuskierteen ehkäisyssä ei yleensä pelkkä asunnon saaminen riitä, vaan tarvitaan monenlaista asumiseen ja elämänhallintaan liittyvää tukea. Tärkeää on puuttua ajoissa ongelmiin ja antaa ohjausta asioiden hoidossa ja muissa arkipäivän tilanteissa. Usein tarvitaan räätälöityjä erityisratkaisuja ja koordinoidusti eri tahojen yhteistyötä. Suomen Mielenterveysseura oli sitoutunut myös ympäristöministeriön koordinoimaan asunnottomuuden vähentämisohjelmaan, joka toteutettiin Keinot käyttöön arjen areenoilla -projektissa tämä tarkoitti yhteistyötä Mielenterveysseuran asumisen tukitoiminnan keskeisten yhteistyökumppaneiden ja pääkaupunkiseudun kuntatoimijoiden kanssa. Yhteistyössä ohjelmaan sitoutuneiden toimijoiden kanssa kehitettiin uusia yhteistoiminnallisia palvelumalleja toimialueelle, missä kohderyhmän palvelujen tarve on suurin ja tuottaminen hajanaisinta. Projektin osahankkeena tehtiin myös selvitys mielenterveyskuntoutujien asumista tukevista palveluista ja asumis- ja tukipalveluntuottajien verkostoitumisesta asiakkaiden yksilöllisissä asumispoluissa. Selvitys toteutettiin yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa, osana ministeriön tuottamaa Asunnottomien tuetun asumisen mallien arviointi -tutkimusta. Selvityksen teki Suomen Mielenterveysseuran aluetyöntekijä -asumisen tukitoiminnan koordinaattori Jaana Paasu. Projektissa toteutettiin myös pienimuotoista yksilötukitoimintaa. Espoon mielenterveysseuran kouluttamat tukihenkilöt rekrytoitiin projektiin seuran tehtyä päätöksen yhdistystoiminnan lepäämään jättämisestä vuonna Kahden vuoden aikana toteutui kuusi yksilötukisuhdetta. Projektin toiseksi tavoitteeksi tuli kehittää tukijoiden, vapaaehtoisten ja ammattilaisten vuorovaikutuksellisen tukemistyön tiedollisia ja taidollisia valmiuksia sekä tukea heidän motivaatiotaan ja jaksamistaan. Tukiasumisen asiakkaiden verkostossa on usein varsin monenlaisia auttamistyön asiantuntijoita, jotka vaikuttavat asiakkaan elämänkulkuun ja joihin kuhunkin kohdistuu niin asiakkaan kuin verkostossa toimivien kautta monenlaisia odotuksia. Jotta auttamistyön lähtökohtana voisi olla ihmisen tilanteen kokonaisvaltainen ymmärtäminen ja tukeminen, on välttämätöntä, että tukijoilla ja asiakkaalla on yhteinen tieto ja ymmärrys myös tukiverkoston toimijoista ja toiminnasta, yhteinen ja selkeä kuva eri toimijoiden osaamisesta ja paikasta palvelukentässä. Muun muassa tähän tiedon lisäämiseen ja yhteistyömuotojen tietoiseen kehittämiseen lähdettiin Keinot käyttöön arjen areenoilla -projektissa luomaan toimijoiden yhteistyön malleja. Tämä toteutui kehittämällä ja toteuttamalla tuettaville kohdennettua tukitoimintaa verkostoja hyödyntävällä ja niitä aikaansaavalla työotteella sekä vastaamalla eri toimijoiden yhteisiin kehittämistarpeisiin järjestämällä yhteistyön ja kohtaamisen mahdollistavia foorumeita koulutusta ja yhteistyöpäiviä. Koulutuksellisen kehittämistyön suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnettiin monipuolisesti asumisen tukipalveluja ja asuntoja tuottavien yhteisöjen, kuntien ja järjestöjen edustajia sekä lastensuojelun, nuorisohuollon, nuorisoasumisen ja mielenterveystyön asiantuntijoita, niin vapaaehtoistoimijoita kuin ammattilaisiakin. Kehittämisyhteistyön tuotteena syntyi myös cd-rom Asumisen avainsanat. Asumisen avainsanat on tiivis ja helppokäyttöinen tietopaketti asuntoa ja tukea tarvitseville sekä tukityötä tekeville vapaaehtoisille ja ammattilaisille. Jos ihminen oppii muuttamaan toimintatapaansa ajelehtivasta käyttäytymisestä tavoitteellisen toiminnan suuntaan, syntyy lisää voimavaroja sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Arjessa selviytyminen ja elämänhallinta edellyttävät ihmiseltä toimintakykyä. Toimintaa aktivoivalla lyhyelläkin sosiaalisen muutostyön interventiolla, vertaisryhmätoiminnalla, voidaan edistää monipuolisesti ihmisten toimintakykyisyyttä ja sosiaalista kuntoutumista. Vertaisuuskokemuksen kautta ongelmakimppuna olo vaihtuu normaaliuden tunteeseen, kun voi havaita, että muutkin ovat selviytyneet samanlaisista vaikeuksista. Yksilöä kunnioittavassa muutostyössä on hyvä muistaa, että muutoksen kohteena ei ole ihmisen yksilöllisyys, ihmisyys, vaan usein jo hyvinkin vakiintuneet toimintakykyä rajoittavat toimintamallit, jotka eivät tuota hyvää arkea. Selviytymisen tahto ja kyky liittyvät elämän mielekkyyden kokemiseen. Mikäli aiomme saada esiin ihmisen mahdollisuudet parhaimmillaan, meidän on uskottava niiden olemassaoloon. Selviytymiskykyisimmät löytävät omat vahvuutensa ja suuntautuvat kohti tulevaisuutta joskus hyvin lyhyenkin tuen jälkeen, kun tuki on onnistuttu järjestämään oikeanlaisena ja oikeaan aikaan. Jotkut tarvitsevat tukea enemmän, mutta yhteistyöllä sekä ihmistä ja hänen elämänarvojaan kunnioittavalla toimintatavalla voimme saattaa tuettavia itsenäisen selviytymisen polulle. Keinot käyttöön arjen areenoilla -verkostoyhteistyöprojekti on yksi osoitus tästä. 7

8 8

9 LUKIJALLE Tämä kirja on kuvaus asumisen tukitoimintaan liittyvästä verkostohankkeesta, Keinot käyttöön arjen areenoilla. Se on samalla myös työkalupakki vertaisryhmien ohjaajille ja kehittämistoiminnasta vastaaville vapaaehtoisille tukihenkilöille ja ammatikseen tukityötä tekeville. Kirja jakautuu projektin painopistealueiden mukaan kolmeen keskeiseen osaan. ARJEN TAITOJA KURSSEILTA JA RYHMISTÄ KOULUTUKSELLINEN KEHITTÄMISTOIMINTA MIELENTERVEYSKUNTOU- TUJAN ASUMINEN JA TUKIPALVELUT - SELVITYS Ensimmäisessä osiossa Arjen taitoja kursseilta ja ryhmistä kuvataan räätälöidyn, ohjatun vertaisryhmän toimintamallia ja toimivuutta asumisen tukitoiminnan yhtenä muotona ja työmenetelmänä. Keinot käyttöön arjen areenoilla -projektissa toteutettu räätälöity, ohjattu vertaisryhmätoiminta soveltuu yhtä lailla nuorten, mielenterveyskuntoutujien kuin asunnottomien arjen tukivälineeksi. Vertaisryhmän tuki osoittautui tärkeäksi jaksamisen, elämässä kiinni pysymisen ja elämän mielekkyyden uudelleen löytymisen kannalta. Ryhmäkokemus auttoi aiemmin puuttuneiden voimavarojen kehittymistä ja tulevaisuuden tavoitteiden syntymistä. Tukea antava, toiminnallinen vertaisryhmä osoittautui oivaksi lisätyövälineeksi konkreettisista arkipäivän vaikeuksista selviytymiseen. Itsetuntoa kohottavaa oli kokemus toisten, samassa asemassa olevien auttamisesta ryhmässä. Toimintaa toteutettiin osallistujalähtöisesti osallistumispäätöksen teki tuettava itse, ei tukihenkilö tai työntekijä. Osallistujien tarpeita kuultiin, ja kunkin elämänvalintoja ja päätöksiä kunnioitettiin tarjoamalla vaihtoehtoisia ratkaisuja, tietoa ja tukea. Tuettavia osallistettiin oman elämän tavoitteiden suunnittelemiseen ja keinojen löytämiseen tavoitteiden saavuttamiseksi. Toiminnan arkeen siirtämisen tapoja kehitettiin yhdessä tuettavien kanssa. Kokemus osoitti, että myös erittäin haasteellisiksi koettuja asiakkaita voidaan tukea. He ovat motivoituneita tuen vastanottamiseen, kun lähtökohtana on asiakkaiden aito kohtaaminen, heidän tarpeidensa ja toiveidensa kuuleminen. Projektista saadun kokemuksen mukaan ohjattu vertaisryhmätoiminta soveltuu muun muassa sosiaalitoimen asunnottomien asiakkaiden kanssa työskentelevän asukas- ja sosiaaliohjaajan yksilöllistä asiakastyötä tukevaksi työvälineeksi. Ohjattu vertaisryhmä todettiin erittäin toimivaksi sosiaalisen muutostyön menetelmäksi. Kirjan kurssi- ja ryhmätoimintaa kuvaavaan osioon sisältyy myös Työkalupakki, josta löytyy projektin aikana kursseilla ja ryhmissä toteutettuja teemoja, toimintakokonaisuuksia ja toiminnallisia menetelmiä. Niiden avulla osallistujat saivat kokemuksia itsestään erilaisina toimijoina, ryhmän jäseninä, aktiivisina aloitteiden tekijöinä. Toimintojen oikeilla valinnoilla aikaansaatiin onnistumisen ja ilon kokemuksia, löydettiin kadoksissa olleita vahvuuksia ja voimavaroja. Työkalupakin sisältö on sovellettavissa mihin tahansa ohjattuun ryhmätoimintaan. Kirjan lomakeosioon on koottu projektissa kehitettyjä, erityisesti kurssi- ja ryhmätoiminnan toteuttamiseen ja arviointiin liittyviä lomakkeita. Tukitoimintaa koordinoivien oman kehittämistyön tueksi, suunnittelun ja aikataulujen apuvälineeksi on kuvattu projektissa toteutetut koulutuksellisen kehittämistyön ja Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja tukipalvelut -selvityshankkeen elinkaaret prosessikuvauksina. Osioiden tarkoituksena on myös rohkaista ennakkoluulottomaan yhteistyöhön, hyödyntämään erilaisten osaajien monimuotoista osaamista. Projektiin osallistuneet ja heidän taustayhteisönsä ovat kokeneet yhteistyön mahdollisuutena uusien työmenetelmien kehittämiseksi. Projekti edesauttoi uusien toimintaverkostojen syntymistä ja uudenlaisten, asiakasta tukevien, yhteistoiminnallisten työmuotojen kehittymistä kokoamalla yhteisen pöydän ääreen saman alueen tukitoimijoita. Myös tietoisuus toisten olemassaolosta ja työstä koettiin tärkeiksi oppimiskokemuksiksi. Kirjassa on myös muutamia, Keinot käyttöön arjen areenoilla -projektin yhteistyökumppaneiden kirjoittamia, projektin malleja ja ideologiaa peilaavia näkökulmia. Kirjan neljänteen osioon on koottu tiedot tärkeimmistä yhteistyötahoista, toimintaa linjanneista kuntatiimistä ja ohjausryhmästä sekä osallistujista, joita ilman projekti ei olisi toteutunut. Tähän osioon on koottu myös tilastot toteutetusta tuesta ja sen vaatimista henkilöresursseista. Koulutuksellisen kehittämistoiminnan ja Mielenterveyskuntoutujien asuminen ja tukipalvelut -selvityshankkeen asiantuntijat ja yhteistyötahot on sisällytetty näihin osioihin. Lämmin kiitos kaikille Keinot käyttöön arjen areenoilla -projektiin osallistuneille, yhteistyökumppaneille ja rahoittajille, joita ilman kirjassa kuvattu työ ei olisi toteutunut. Hannele Lehtonen Helsingissä Projektikoordinaattori Suomen Mielenterveysseura Keinot käyttöön arjen areenoilla -projekti 9

10 1 ARJEN TAITOJA KURSSEILTA JA RYHMISTÄ TAVOITTEITA JA PERIAATTEITA Projektin tärkeimpänä tavoitteena oli tuottaa räätälöidyn, ryhmämuotoisen tuen malleja erityisesti paikallisten mielenterveysseurojen asumisen tukitoiminnan käyttöön. Tavoitteena oli myös kehittää tuetun asumisen palvelukokonaisuutta täydentäviä malleja yhteistyössä muiden järjestöjen ja kuntien kanssa heidän asiakkailleen. Toiminta perustui hyvinvoinnin monituottajamallin mukaiseen verkostotyöhön. Projekti edisti uusien toimijaverkostojen syntymistä ja uudenlaisten, asiakasta tukevien, yhteistoiminnallisten työmuotojen kehittymistä kokoamalla yhteisen pöydän ääreen saman alueen tukitoimijoita. Tavoitteena oli ehkäistä ja katkaista kohderyhmänä olevien tuettavien syrjäytymiskehitys sekä edistää uusien ihmissuhteiden syntymistä ja vakiintumista osaksi arkista turvaverkkoa. Tuettavien taustayhteisöjen ja muiden yhteistyökumppaneiden avulla oli mahdollista järjestää ryhmätoimintaan osallistuneille tuettaville myös asunto, mikäli se oli tavoitteena ja tuettavan edellytykset itsenäiseen asumiseen ryhmän aikana todentuivat. Pelkkä asunnon järjestäminen ei asunnottomienkaan tukena ole yleensä riittävä, asunnottomuuden kierrettä poistava ja syrjäytymistä ehkäisevä teko, vaan lisäksi tarvitaan usein myös erilaisia tukitoimenpiteitä. Yhteistyön tärkeä päämäärä oli estää avun tarvitsijoita putoamasta tukiverkostojen ulkopuolelle. Ohjatun vertaisryhmän keinoin tuotettiin vahvennettua tukea erityisesti asumisen ja palveluverkoston samanaikaisiin siirtymävaiheisiin. Olennaista oli palveluketjun katkeamattoman jatkuvuuden turvaaminen. Myös jämäkämpää, intensiivistä tukea tuotettiin niille samankaltaisessa elämäntilanteessa oleville, joiden tarpeisiin juuri kurssi- ja/tai ryhmämuotoinen tuki oli oivallinen olivat oivallinen lisätuen muoto. Ryhmää ja toiminnallisuutta hyödyntämällä tuettiin ihmisten liikkeellelähtöä, aktiivisuutta ja arjen rytmittymistä sekä luotiin valmiuksia arkielämän taitojen lisääntymiselle, itsenäiselle selviytymiselle, sosiaalisten tilanteiden hallinnalle ja vastuunotolle. Lähtökohtana oli aina tuettavan kokonaistilanteen hahmottaminen yhdessä hänen itsensä ja taustayhteisöjen kanssa. Kurssien ja ryhmien tavoitteet ja sisällöt painottuivat hyvinkin eri tavoin osallistujien yksilöllisten tarpeiden mukaan. Yhteisen toiminnan ja tulevaisuuteen suuntautuneen työotteen avulla hahmottuvat ongelmien ja esteiden sijaan kunkin omat voimavarat ja mahdollisuudet. Tavoitteellisen elämänasenteen uudelleen löytyminen ja omien arkisten elämäntavoitteiden suuntaan työskentely arkisin keinoin yhdessä muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa aktivoi ottamaan vastuuta omasta elämästä, vahvistaa itsetuntoa ja itseluottamusta sekä lisää itsenäisen asumisen kykyjä. Vertaisyhteisössä työskentely tuottaa yhteisyyden tunnetta ja tarjoaa mahdollisuuden uusien ihmissuhteiden solmimiseen sekä henkilökohtaisten verkostojen tiedostamiseen ja laajentamiseen. Osallisuutta vahvistamalla tuotettiin myös tavoitteellista vertaistukea hyödyntävää, itseohjautuvaa toimintaa. Ensisijaista olikin elämän mielekkyyden löytyminen sekä itsensä arvokkaaksi ja tarpeelliseksi kokeminen. Tarkoituksena oli ohjata tuettava uudenlaisen muutoksen polun alkuun niin, että hän itse hahmotti etappinsa polun varrella ja tavoitteensa sen päässä, tiedosti ulkopuoliset ja omiin voimavaroihin liittyvät keinot, joita polun kulkeminen edellytti ja alkoi ottaa vastuuta etenemisestään. TUEN KOHDERYHMÄT Projektissa tuen kohderyhmäksi valittiin ne asuntopolitiikan erityisryhmät, joiden tukemiseksi myös paikalliset mielenterveysseurat asumisen tukityötään kohdentavat. Kohderyhmänä olivat syrjäytymisvaarassa olevat, monimuotoista sosiaalista vahvistamista tarvitsevat nuoret, nuoret perheet sekä mielenterveyskuntoutujat, joilla erityisesti elämän perusvalmiudet olivat hukassa. Näiden ryhmien katsotaan usein tarvitsevan erityistoimia ja monimuotoista tukea asumiseensa ja arjen selviytymiseensä. Tukea kohdennettiin myös niin sanotuille kaksoisdiagnoosiasiakkaille eli henkilöille, joilla on samanaikaisesti mielenterveys- ja päihdeongelma. Edellä mainittu kuntoutuja-terminologia voi olla leimaavuudessaan harhaanjohtava, sillä kaiken toiminnan lähtökohta oli ihmisten yksilölliset tarpeet ja tavoitteena kokonaisvaltainen tukeminen. Tukea kohdennettiin henkilöille, joiden psyykkisten ongelmien taustalta löytyi syrjäytymisilmiöön liittyvää problematiikkaa: muun muassa työttömyyttä, päihteiden käyttöä, eristäytyneisyyttä ja asumiskyvyttömyyttä. Projektiin osallistuneista tuettavista on vaikea tehdä yhtenäistä tyyppikuvausta. Osallistujat olivat pääsääntöisesti vuotiaita nuoria ja nuoria aikuisia. Kyvyttömyys itsenäiseen asumiseen ja sosiaalisen selviytymisen vaikeudet eivät kuitenkaan ole ikäsidonnainen ilmiö. Yli 35-vuotiaiden projektiin valikoitumisen perusteena oli muun muassa 1) tuettavien ikätasoaan vähäisemmät valmiudet selvitä arjessaan; ryhmätoiminnan avulla pyrittiin paitsi tuottamaan ylipäätään arjen valmiuksia myös erityisesti tukemaan liikkeellelähtöä, aktiivisuutta ja irrottautumista neljän seinän sisältä, 2) asunnottomuus- ja syrjäytymisriski asumiseen liittyvissä siirtymävaiheissa; tavoitteena oli lisätä itsenäisen asumisen kykyjä. 10

11 Seuraavassa on muutama kuvaus kursseille ja ryhmiin osallistuneiden elämästä sekä syrjäytymisen ja selviytymisen poluista: Tomppa, 16 Tomppa käy lukion ensimmäistä luokkaa ja kokee, että lukioon meno oli pakko ja ainoa vaihtoehto. Tompan isä on kuollut, ja äidin kanssa toimeen tuleminen on vaikeaa. Tomppa on asunut yksin tuttujen nurkissa ja mummon asunnossa tämän ollessa lomalla. Nyt hän asuu yksin vuokralla poissa kotipaikkakunnalta 15 neliömetrin asunnossa. Hän halusi muuttaa yksin asumaan saadakseen oman rauhan. Tomppa haluaisi elää kaiken alusta uudelleen ja haaveilee, että hänellä olisi parempi perhe. Sosiaalisen verkoston laajentaminen ja ystävien löytäminen ovat asioita, joihin hän kaipaisi muutosta. Hän vaikuttaa pohdiskelevalta ja jopa masentuneelta nuorelta mieheltä. Ryhmästä hän koki saaneensa voimavaroja arjessa jaksamiseen. Alkuhaastattelussa esiin nousseet epärealistiset tulevaisuudentavoitteet realisoituivat ryhmän aikana. Maija, 25 Maija asui 19-vuotiaaksi vanhempiensa luona, minkä jälkeen hän muutti kuntoutumiskotiin. Kuntoutumiskotijakson jälkeen hän eli asunnottomana kadulla kolme vuotta, kunnes sai paikan hoitokodista. Välillä hän asui sairaalassa asumiskuntoutuksessa. Viime vuoden ajan hän on asunut mielenterveys- ja päihdekuntoutujien kuntouttavassa yhteisössä. Maija opiskelee iltalukiossa ja on erittäin aktiivinen ja kiinnostunut monista asioista. Haasteekseen Maija kokee taloudenpidon. Myös pysähtyminen ja yksin olemisen sietäminen tuntuvat vaikeilta. Hän kokee helposti olonsa tyhjäksi. Ryhmän hän sanoo olevan vastaus kaikkiin huutoihin. Ryhmän avulla tarjoutui mahdollisuus jäsentää elämää ja suunnitella tulevaisuutta uudelta pohjalta. Unto, 52 Unto on asunut noin vuoden sosiaalitoimen välivuokra-asunnossa, jonka hän sai asuttuaan kaksi vuotta tilapäismajoituksessa. Kymmenen vuotta sitten avioero ja työttömyys ajoivat elämän raiteiltaan. Alkoi kertyä vuokra- ja muita velkoja, mikä johti asunnottomuuteen. Unto on muuttamassa välivuokra-asunnosta tavanomaiseen vuokra-asuntoon jonkin ajan kuluttua. Ryhmä toi ryhtiä arkipäiviin, mielekästä tekemistä ja kadotettujen ihmissuhteiden tilalle uusia. Ryhmän aikana Unto myös eteni asumispolullaan toivomaansa suuntaan: hän sai oman vuokra-asunnon. Antti, 30 Antti on kolmekymppinen, juuri ensimmäiseen omaan asuntoonsa muuttanut, elämäänsä tyytyväinen mies. Antin yksiö sijaitsee Helsingin Haagassa. Y-Säätiön omistaman asunnon välivuokraajana on Helsingin kaupungin sosiaaliviraston Asunnottomien sosiaalipalvelut, jonka asiakas Antti on. Antti aloitti huumeiden ja päihteiden käytön vuotiaana. Peruskoulu häneltä jäi kesken. Välillä Antti asui kotona, mutta majaili myös kavereiden luona ja ulkosalla. Samaan aikaan alkoivat varkaudet sekä auto- ja kioskimurrot. Rikokset johtivat Keravan nuorisovankilaan. Keravalla Antti sai kuitenkin suoritetuksi peruskoulun loppuun. Keravalta Antti siirrettiin Vankimielisairaalaan. Puolentoista vuoden päästä vapauduttuaan hän yritti asua vanhempiensa luona, mutta ristiriitojen vuoksi lähti pois. Ristiriitoja seurasi usean kuukauden sairaalajakso psykiatrisessa sairaalassa. Sairaalasta Antti ohjattiin järjestön ylläpitämään yhteisöasumisyksikköön, missä asumista Antille kertyi vajaat kaksi vuotta. Yhteisössä asuessaan Antti alkoi säästää rahaa omiin huonekaluihin. Samaan aikaan asunnottomien sosiaalitoimiston työntekijä ehdotti Antille osallistumista Keinot käyttöön arjen areenoilla -projektin ryhmään. Alkuhaastattelun jälkeen Antti päätti osallistua ryhmään, koska se tarjosi mahdollisuuden miettiä konkreettisesti omia mahdollisuuksia itsenäiseen asumiseen ja myös mahdollisuuden oman asunnon saamiseen, mikäli ryhmän aikana siihen näytti olevan edellytyksiä. Antti oli ryhmään tyytyväinen, vaikka aluksi epäilikin sen tarkoitusta, koska yhteisössä hän oli jo harjoitellut asumiseen liittyviä asioita. Tutustumiskäynti. ryhmän kanssa ammatilliseen oppilaitokseen innoitti laittamaan hakupaperit, ja tällä hetkellä Antti opiskelee kyseisessä opistossa. Antti on tyytyväinen elämäänsä. Hän voi itse päättää menemisistään ja tekemisistään. Hän kokee, että eri tukimuotoja asumisen siirtymävaiheeseen tyrkytetään liian kanssa. Nyt kun hän on siirtynyt yhteisöstä pois, omahoitaja käy vielä kotikäynnillä. Hänet on myös velvoitettu käymään järjestön ylläpitämässä tukipisteessä kahdesti viikossa, ja sieltä tullaan kerran viikossa kotikäynnille. Tästä menettelystä on sovittu kuukaudeksi, mutta Antti haluaa vähentää tuen määrää, koska ei koe sitä enää tässä määrin tarvitsevansa. Antti käy koulussakin päivittäin ja myös urheilee säännöllisesti ja aktiivisesti. Yhteisön tuen lisäksi hänellä on säännölliset lääkärikäynnit, kotisairaanhoito ja käynnit Asunnottomien sosiaalipalvelujen ) sosiaalityöntekijän luona. Suhteet vanhempiin ja sisaruksiin ovat täysin poikki. Antti ei kaipaa näitä suhteita. Mitä sitä puhuisi, kun ei ole yhtäkään yhteistä aiheitta. Samoin entisiin kavereihin 11

12 välit ovat poikki. Yritän tässä jotenkin tietoisesti opetella eri piireihin. Ymmärräthän sä, että nää jutut on ihan eri tasolla. Kaiken kaikkiaan Antti haluaa nyt olla rauhassa, kun on saanut elämänsä tasapainoon. Puheesta paistaa myös oman itsenäisyyden opettelun ihanuus, koska elämä on ollut vuosia sopeutumista aina uusiin laitoksiin ja tarkkailtavana olemista. Antilla on vahva tahto ja luja usko omiin kykyihinsä opiskella ja asua itsenäisesti. Antin asumispolku Keinot käyttöön Arjen Areenoilla -projekti Opiskelu, harrastukset, itsenäisen asumisen aloittaminen Jatkotuki Yhteisö, tukipiste, lääkäri, kotisairaanhoito Jälleenvuokrausasunto Helsingin kaupungin sosiaalivirasto, Asunnottomien sosiaalipalvelut ja Y-säätiö Järjestön ylläpitämä yhteisöasumisyksikkö mielenterveys- ja päihdekuntoutujille 1v10kk Hesperian sairaala 4kk Siviili Vanhemmat, katu, kaverit Vankimielisairaala 1,5v Keravan nuorisovankila Vanhemmat, katu, kaverit 12

13 1.1 KURSSITOIMINTA TAUSTA JA TOTEUTUMINEN Projektissa toteutetut kurssit liittyivät vahvasti taustayhteisön perustoimintaan, täydensivät ja tukivat sitä. Kursseja kohdennettiin 1) yhden paikallisen mielenterveysseuran asumisen tukitoiminnassa mukana oleville tuettaville ja tukihenkilöille, 2) useammalle paikallisseuralle valtakunnallisena ja alueellisena yhteistoimintana, 3) paikallisena ja seutukunnallisena yhteistyönä paikallisten seurojen tuettaville ja muiden, asumista tukevia palveluja samalle kohderyhmälle tuottavien yhteisöjen asiakkaille. Ensimmäisenä projektivuonna kursseja toteutettiin vain paikallisille mielenterveysseuroille kohdennettuna, valtakunnallisena toimintana, tuettavien ja tukihenkilöiden yhteiskursseina. Näiden kurssien sisällön suunnittelun ja toteutuksen pohjana toimivat jo vuonna 2002 pilottikursseilla mukana olleiden tukihenkilöiden ja tuettavien palautteet ja ehdotukset kurssien sisällöistä, menetelmistä, ajankohdista, pituudesta, ympäristöstä ja osallistujamäärästä. Ensimmäisenä projektivuonna asumisen tukitoiminnan toimijoille ja kuntayhteistyökumppaneille kohdennettu kysely tuotti kehittämisajatuksia, jotka innoittivat toteuttamaan kursseja mittatilaustyönä eri toimijoiden tarpeiden ja toiveiden pohjalta alueellisina yhteiskursseina. Näille kursseille osallistuneet olivat useiden eri taustayhteisöjen tuettavia ja tukihenkilöitä (ks. verkostoesimerkkejä s.15). Kurssien toteutuksessa oli yhtenä taustayhteisönä aina paikallinen mielenterveysseura tai useita paikallisseuroja. Kurssit suunniteltiin, toteutettiin ja arvioitiin erittäin kiinteässä yhteistyössä osallistujien taustayhteisöjen kanssa. Edellytyksenä oli, että taustayhteisöjen toimijoita oli aina mukana myös kurssien toteutuksessa ohjaajina ja/tai vierailevina asiantuntijoina. Ilman vahvaa taustayhteisöjen osallistumista kurssien anti perustoimintaa täydentävänä ja vahvistavana olisi jäänyt vähäisemmäksi. Tukihenkilöiden ja tuettavien yhteiskursseilla tukihenkilöllä oli merkittävä rooli tuettavan osallistumiskynnyksen madaltajana ja liikkeelle lähtemisen aktivoijana. Tukihenkilö oli rohkaisija ja turvallisuuden tunteen rakentaja silta tutun, turvallisen ja tavanomaisen elämän ja uuden, haasteellisen, elämää rikastuttavan kokemuksen välillä. Tavoitteena oli tukisuhteen vahvistuminen tarjoamalla vuorovaikutuksen areenoita ja malleja sekä mahdollisuuksia niin tuettavien kuin tukihenkilöiden vertaiskokemusten vaihdolle, uusien, toiminnallisten virikkeiden syntymiselle ja yhteisille onnistumisen kokemuksille. Yhteiskurssit mahdollistivat tuettaville pehmeämmän tavan oman kontaktiverkon laajentamiseen, kun kontakti luotiin yhdessä tukihenkilön kanssa. Huhtikuusta 2003 syyskuuhun 2005 toteutettiin yhteensä 14 kurssia, joista kaksi oli valtakunnallista, vain paikallisseuroille kohdennettua kurssia. Osallistujia oli yhteensä 159. Kursseille ohjaamisessa, niiden suunnittelussa ja toteutuksessa tehtiin yhteistyötä kahdeksan kumppanin kanssa, jotka edustivat asumisen tukitoiminnan sopimusyhteistyökuntia, paikallisia mielenterveysseuroja ja tuetun asumisen palveluiden tuottajia. Kurssit rakentuivat 2 6 päivän peruskursseista ja 3 6 kuukauden jälkeen järjestetystä seurantakurssista, joka kesti 1 2 päivää. Tavoitteena oli vaikuttaa osallistujien, yleensä mielenterveyskuntoutujien, elämäntapaan tarjoamalla uusia virikkeitä. Tähän kurssin jaksotus antoi hyvät mahdollisuudet: intensiiviset, toisiaan seuraavat ja osittain samansisältöisinä toistuvat kurssikokemukset siirtyivät paitsi puheenaiheina myös pieninä, mutta konkreettisina edistysaskelina ja muutoksina arkipäivään. Tätä olivat arjessa tukemassa myös mukana olleet tukihenkilöt. Kurssit aktivoivat tuettavia lähtemään kotoa, rohkaisivat osallistumaan, vahvistivat itsetuntoa sekä antoivat virikkeitä ja tietoa. 13

14 MATKALLA HORISONTIIN, TYYNTÄ JA MYRSKYÄ TIEDOSSA Matka alkaa, ensimmäisellä askeleella, Kohti kaukaista horisonttia, Vaikket haluaisi päämääräsi olevan kaukana, Siellä se on, horisontissa, Miksi se on kaukana? Koska ei kannata lähteä, Vain muutaman askeleen päähän, Lyhyellä matkalla ei jää aikaa, kohdata oma itsensä, kertaakaan, On vain kiire, saada matka loppuun, Päästä päämäärään, saada maalissa seppele, Kiireen kanssa, ei ole aikaa elämälle, ei ole aikaa kohdata ja kokea elämää, Silloin ei olla löytöretkellä, Ei ole aikaa, katsoa ympärilleen, Katsoa itseensä, katsoa toisiin, Katsoa elämää, katsoa totuuteen, Ja kokea elävänsä, On vain kiire, vaikka, matkaa on horisonttiin, Koska pitkällä matkalla, juuri tässä elämässä, On odotettavissa, tyyntä ja myrskyä, Todellista elämää, - Voi toivoa jokaiselle, Rohkeutta matkalle, rohkeutta katsoa horisonttiin, Rohkeutta uskaltaa asettaa itselleen, tavoitteita, Joihin matkatessa, on aikaa, itselleen, eikä kiire, Ettei huijaa, eikä petkuta itseään, etteivät välietapit, kiireen kanssa saavutetut, olisi hetken harhaa, Kun kesken matkan, olisi mieluista olla jo maalissa, Tai ainakin lähempänä päämäärää, - Unohtaen, Elämä on pitkä matka, eikä pidä luulla, Jo olevansa välietapilla, seppelettä saamassa, Sillä matka kulkee horisonttiin, halusipa tai ei, Ja matkalla horisonttiin, on aikaa kohdata elämä, Kun uskaltaa ottaa ensimmäisen askeleen, Kohden horisonttia, on jo matkalla, Kun uskaltaa katsoa horisonttiin, Uskaltaa jo elää, uskaltaa olla rohkea, Ja rohkeutta tarvitaan, unelmien toteutumiseen, Tässä elämässä, Vaikka tulevaisuus on tuntematon, Ja horisontissa odottaa tuntematon elämä. Hannu Olavi Taskinen Runo syntyi seurantakurssilla maaliskuussa

15 TOIMINNAN TOTEUTTAMISEN EDELLYTYKSIÄ 1. VERKOSTOTYÖ YHTEISTYÖKUMPPANIT Projektin toteutumisen edellytys oli taustayhteisöjen mukanaolo ja sitoutuminen. Taustayhteisöillä tarkoitetaan niitä yhteistyökumppaneita, joiden asumisen tukipalveluja projekti täydensi eli joiden tuettavia osallistui projektin toimintoihin. Kurssien järjestämisessä yhtenä yhteistyökumppanina toimi aina paikallinen mielenterveysseura, joiden asiakkaille toimintaa järjestettiin. Kurssit olivat luonteva osa perustukitoimintaa. Projektin alkukartoitus tuotti tietoa järjestö- ja kuntayhteistyökumppaneiden odotuksista, toimintamahdollisuuksista ja konkreettisia ehdotuksia yhteistyön tavoiksi. Muun muassa tätä tietoa hyödyntäen käynnistyi yhteiskurssien suunnittelu. Projektikoordinaattori kutsui paikallisseurojen toimijoita ja asumisen tukitoiminnan luontevia yhteistyötahoja mukaan suunnittelupalaveriin, jossa käytiin läpi toimijoiden ajatuksia, tarpeita ja yhteistyön tavoitteita. Jatkossa, kun tieto yhteistyömahdollisuuksista lisääntyi, olivat myös paikallisseurat ja yhteistyötahot aloitteellisia neuvottelujen käynnistämisessä. 2 Pääkaupunkiseutu Suomen mielenterveysseura Vantaan alueen mielenterveysseura Liikkuva mieli ei sammaloidu mielenterveys- ja päihdekuntoutujille Helsingin Stadia Ammattikorkeakoulu Vantaan A-Kilta Pääkaupunkiseudun mielenterveysseura Verkostoesimerkkejä 1 Kymenlaakso Kuusankosken mielenterveysyksikkö Kiurunkujan palveluasumisyksikkö Asumispalvelusäätiö ASPA Kouvolan mielenterveysryhmä 3 Etelä-Suomi Hyvinkään seudun mielenterveysseura Keski-Uudenmaan mielenterveysseura Liikuntaa ja kokkausta Kymenlaaksossa mielenterveyskuntoutujien kurssi Potkua ja piristystä nuorten naisten kurssi Kymenlaakson mielenterveysseura Suomen mielenterveysseura Kymenlaakson Martat Suomen mielenterveysseura Nuorisosäätiö 15

16 2. OSALLISTUJAT Ilman osallistujia ei ole toimintaa eikä sen tarvetta. Kurssit olivat usein täydentävä osa osallistujien yksilöllistä kuntoutumis -tai tukisuunnitelmaa. Monille osallistuminen oli ensimmäinen laatuaan. Psyykkisesti sairastuttuaan monet eivät olleet aiemmin uskaltautuneet minkäänlaiseen ryhmään, kun ylipäätään kotoa lähteminen vaati ponnisteluja. Osallistumisen edellytyksenä olikin joko tutun tukihenkilön tai työntekijän mukana oleminen. Osallistuminen edellytti myös vahvaa omaa motivaatiota ja tarvetta sekä halua muuttaa elämänsä suuntaa. Kursseille haettiin aina hakulomakkeella, joita jaettiin taustayhteisöjen kautta. Kurssikohtainen hakulomake suunniteltiin yhdessä taustayhteisöjen kanssa. (Esimerkki hakulomakkeesta, lomakeosio s. 53). Hakiessa korostettiin erityisesti hakijan omia odotuksia ja tavoitteita. Hakulomakkeet toimivat myös kurssin suunnittelun pohjana. Joillekin kursseille valittiin kolmasosa aiemmille kursseille osallistuneista madaltamaan uusien osallistumiskynnystä ja rohkaisemaan kotoa lähtemistä. Näin oli erityisesti mielenterveyskuntoutujille kohdennetuille kursseilla. Aiemmin osallistuneet toimivat myös ikään kuin apuohjaajina. He pääsivät hyödyntämään kursseilla omaa osaamistaan, mikä edelleen rohkaisi vertaismallina myös muita. Siten kursseista tuli myös osallistujien näköisiä, kun aiemmin kursseilla olleet tuettavat antoivat panoksensa uusien kurssien suunnitteluun ja toteuttamiseen. HENKILÖRESURSSIT Kurssien ohjaajat toimivat joko vapaaehtoispohjalta tai tehtävä oli osa heidän omaa työtään, jolloin rahallisia korvauksia ei maksettu. Ohjaajina toimivat paikallisten mielenterveysseurojen työntekijät, tukihenkilöt tai muut vapaaehtoistoimijat, esimerkiksi paikallisten seurojen liikuntavastaavat. Projektikoordinaattori toimi useilla kursseilla kurssin toisena vastuuohjaajana. Ohjaustehtävissä käytettiin avuksi Suomen Mielenterveysseuran alue- ja projektityöntekijöiden osaamista samoin kuin yhteistyökumppaneiden osaajia. Kurssikohtaisten tarpeiden ja tavoitteiden mukaan käytettiin myös monia arjen asiantuntijoita, kuten Marttapiiriliittojen kouluttajia ja asumisneuvojia, sekä mielenterveysseuroissa teemaryhmiä ohjanneita asiantuntijoita kuten joogaja tanssiterapiaohjaajia. 3. RESURSSIT RAHOITUS Kurssit räätälöitiin ensisijaisesti paikallisten mielenterveysseurojen asumisen tukitoimintaa täydentäväksi palveluksi. Näin voimistettiin erityisesti vapaaehtoisvoin tuotettua toimintaa. Paikallisten mielenterveysseurojen tukihenkilöille ja tuettaville kohdennettu kurssitoiminta oli sekä osallistujille että taustayhteisölle maksutonta. TILAT Tilojen tarve hahmottui aina tavoitteen mukaan. Taustayhteisöjen kanssa selvitettiin paikallisten tilojen mahdollinen hyödyntäminen siten, että myös tilojen valinta tuki kokonaistavoitetta. Kurssit toteutettiin pääsääntöisesti joko järjestöjen tai seurakuntayhtymien loma- ja kurssikeskuksissa tai mökkimajoituksissa. 16

17 IDEASTA KURSSIKSI: KURSSIN ELINKAARI TAUSTAYHTEISÖJEN TAPAAMINEN Tarve nousee paikallisten mielenterveysseurojen oman toiminnan ja seuran yhteistyökumppaneiden yhteistyömallien kehittämisen tarpeista. Aloitteen tekijänä paikallinen mielenterveysseura tai sen yhteistyökumppani. suunnittelu ja yhteistoimintasopimus (Lomakeosio, sivu 52). mitä, miksi, kenelle, milloin, missä, ketkä? TIEDOTTAMINEN JA HAKU Sovitaan tiedotusvastuusta ja hakuprosessin aikataulusta. Suunnitellaan tiedote ja hakulomake. Taustayhteisöt huolehtivat kirjallisen tiedotteen ja hakulomakkeen jakamisesta (Lomakeosio, sivu 53). OSALLISTUJIEN JA OHJAAJIEN VALINTA Vähintään yhden ohjaajan pitää olla taustayhteisöistä. Taustayhteisön edustajan on hyvä olla kurssin ohjaajana, koska hän luo toiminnalle jatkuvuutta. Lyhytkestoinen kurssi on hyvä toiminnan lisä taustayhteisölle. Kurssi tuottaa työkaluja, virikkeitä ja resursseja toimintaan ja tarjoaa uudenlaisen yhteistyön mallin. Taustayhteisö(t), projektikoordinaattori ja ohjaajat valitsevat osallistujat. OHJELMAN SUUNNITTELU Ohjaajat suunnittelevat hakulomakkeesta nousseiden, hakijoiden yksilöllisten tarpeiden ja taustayhteisöjen yhteisten tavoitteiden pohjalta ohjelman mieluiten kurssipaikalla (tutustutaan konkreettisiin, paikan tarjoamiin mahdollisuuksiin ohjelman toteuttamiseksi). KURSSIN TOTEUTTAMINEN (2 6 pv) JA ARVIOINTI Toteutettuja toimintoja löydät seuraavasta kaaviosta ja kirjan Työkalupakista. Kurssilaisten suullinen ja kirjallinen palaute (arviointilomake, Lomakeosio, sivu 58). Henkilökohtaisten tavoitteiden asettaminen (arvioidaan seurantakurssilla). Ohjaajan arviointi ja raportti (Lomakeosio, sivu 60). SEURANTAKURSSI (1 2 pv) Henkilökohtaisten tavoitteiden toteutumisen arviointi. Jatkon tarvekartoitus ja suunnittelu. YHTEISTAPAAMINEN Taustayhteisöt ja mahdollisesti kurssille osallistuneita. Arviointi, tarpeiden kartoitus ja uuden suunnitelman alulle saattaminen tarvittaessa. 17

18 KURSSIN ETENEMINEN JA TOTEUTET TUJA TOIMINTOJA KURSSIN ALOITTAMINEN LISÄTIETOA LÖYDÄT TYÖKALUPAKISTA TAI LOMAKEOSIOSTA SIVULTA TUTUSTUMINEN (s. 35) RYHMÄYTYMINEN (s. 35) SÄÄNNÖT (s. 36) ODOTUKSET (s. 37) TAVOITTEET (s. 37) KURSSIN TOTEUTTAMINEN LIIKUNTA (s. 39) RUOANVALMISTUS (s. 40) TALOUDEN HALLINTA (s. 41) KODINHOITOTIETOUS (s. 44 ) ITSETUNTEMUS JA VUOROVAIKUTUSTAIDOT (s. 41 & 47 ) KULTTUURI (s. 48) KURSSIN ARVIOINTI RYHMÄÄN OSALLISTUVIEN YHTEINEN PALAUTE (s. 48) YKSILÖKOHTAINEN SUULLINEN PALAUTE (s. 48) YKSILÖKOHTAINEN KIRJALLINEN PALAUTE (s. 48 & 58) TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN SEURAAVALLE KERRALLE (s. 50) SEURANTAKURSSI HENKILÖKOHTAISTEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISEN ARVIOINTIA JATKON TARVEKARTOITUS JA SUUNNITTELU (s. 50) TAVOITE TULEVAISUUTEEN (s. 50) 18

19 ESIMERKKEJÄ KURSSEISTA KEURUU peruskurssi , seuranta Koti kuntoon ja pöperöä pöytään Asumisen ABC Valtakunnallinen tuettavien ja tukihenkilöiden yhteiskurssi opasti ruoan valmistukseen, kodin ja raha-asioiden hoitamiseen sekä tarjosi rattoisia, viihteellisiä ja toiminnallisia hetkiä. Osallistujien suunnittelemaa yhteistä ohjelmaa, sekä tukihenkilöille ja tuettaville oma, teemallinen vertaisryhmäosio. Yhteistyössä: Asumisen tukitoimintaa järjestävät paikalliset mielenterveysseurat, Marttaliitto. LAUTSIA, peruskurssi , seuranta Liikkuva mieli ei sammaloidu Kurssi ohjasi tukihenkilöitä ja tuettavia tukisuhteeseen sekä arjen vaikeista tilanteista selviytymiseen. Vuorovaikutustaitoja, itsetuntoa ja itseluottamusta tuettiin. Toiminnallinen luontopolku tuettaville. Väkivaltaisen asiakkaan kohtaaminen -teemaluento tukihenkilöille. Osallistavaa toimintaa pienryhmissä Tunteet -teemasta, ryhmäpelejä. Yhteistyössä: Vantaan alueen ja Pääkaupunkiseudun mielenterveysseurat, Vantaan A-Killan tuetun asumisen ja tukihenkilötoiminnan projekti, Helsingin Ammattikorkeakoulu Stadian, Sosiaali- ja terveysala, toimintaterapian toimiala KYMENLAAKSO, peruskurssi ,20.9,27.9, , seuranta Liikuntaa ja kokkausta Kymenlaaksossa Kurssi tarjosi virikettä omaan arkiliikuntaan ja opastusta ruoanvalmistamiseen sekä kodin ja raha-asioiden hoitamiseen. Kurssi sisälsi myös viihteellisiä ja toiminnallisia yhteisiä hetkiä sekä kurssilaisten omaa, pienryhmissä suunnittelemaa ohjelmaa. Yhteistyössä: Kymenlaakson mielenterveysseura, Asumispalvelusäätiö ASPA, Kuusankosken sosiaali- ja terveystoimi, Marttaliitto. 19

20 Näkökulma RYHMÄSTÄ VOIMAA Mari Rusi-Pyykönen Ihmisen elämä on toimintaan suuntautunutta. Toiminnasta ihminen löytää omat mahdollisuutensa ja taitonsa vahvuudet ja rajoitukset. Ihmiset oppivat toinen toisiltaan: ryhmä on oman toiminnan ja vuorovaikutuksen peili. Vuorovaikutuksessa ihminen omaksuu ja saa haltuunsa uusia keinoja: miten hän voi työskennellä yhdessä toisten kanssa ja vaikuttaa ympäristöönsä. Palaute on konkreettista ja välitöntä. Ryhmään kuuluminen ja liittyminen ovat ihmisen perustarpeita. Yksilö voi hyödyntää ryhmää ja saada tukea omissa pyrkimyksissään. Toisaalta ryhmä saa aikaan voimia, jotka vaikuttavat yksilön ajatteluun ja toimintaan. Kun ihminen on heikoilla, on erityisen tärkeää, että hän tietää olevansa osa jotakin ryhmää. Ihminen haluaa luottaa siihen, että kuuluu johonkin silloinkin, kun hän ei ole vahva ja pärjäävä, silloinkin kun hän kokee olevansa se, joka ei voi tukea muita niin paljon kuin muut häntä. Ihmiset muuttuvat läpi elämänsä. Muutosta voidaan pitää mahdollisuutena parantaa elämän laatua. Keinot käyttöön arjen areenoilla -projektin ryhmissä toimintaa käytettiin muutosvoimana. Pääasiallinen tavoite ryhmään osallistumisessa oli muutos yksilössä itsessään, jolloin hänellä oli mahdollisuus nähdä itsensä eri tavalla ja löytää uusia, entistä tarkoituksenmukaisempia lähestymistapoja arkisiin tilanteisiin. Oikein valitussa ja porrastetussa toiminnallisuudessa nähtiin mahdollisuus osallistujien pystyvyyden tunteen vahvistamiseen ja arjessa selviytymiseen. Ryhmiin osallistuvien tarpeisiin ja ryhmän tavoitteisiin nähden sopivalla toiminnalla pyrittiin herättämään ja ylläpitämään kiinnostusta oman elämän rakentamiseen ja mahdollistettiin osallistujien vastuun ottaminen yhteisestä työskentelystä. Toiminta, jota voidaan soveltaa yksilöllisesti, mahdollistaa tasapainon toiminnan asettamien vaatimusten, ryhmän jäsenten kykyjen ja sitoutumisen välillä. Toiminta mahdollisti kunkin ryhmäläisen mahdollisimman optimaalisen osallistumisen, ja näin ryhmän energia suuntautui tarkoituksenmukaisesti yhteistä päämäärää kohti. Ryhmäläiset saivat aktiivisen roolin, jolloin he tuottivat ryhmän sisältöä, aktivoituivat ja voimaantuivat. Ryhmien muodoksi valittiin määräaikainen, suljettu pienryhmä, johon osallistujat valittiin yksilöllisten haastattelujen avulla yhteistyössä taustayhteisöjensä kanssa. Ryhmämallia voidaan luonnehtia tukea antavaksi, tulevaisuuteen suuntaavaksi, realiteettikeskeiseksi ja strukturoiduksi. Ryhmä kokoontui ennalta määrätyn ajanjakson, keskimäärin kymmenen kertaa. Käynnistymisen eli parin kokoontumiskerran jälkeen ryhmään ei enää otettu uusia jäseniä. Näin haluttiin vahvistaa pysyvyyden tunnetta ja ryhmän kiinteyttä. Osallistujien määrä oli alle kymmenen, jotta ryhmäläisten välinen vuorovaikutus mahdollistui luontevasti. 20

21 Ryhmän sisällön suunnittelun pohjana olivat osallistujien yksilöllisissä haastatteluissa esiin tuomat tavoitteet. Haastattelujen tarkoituksena oli ryhmäläisten omien tarpeiden kuuleminen. Haastatteluissa selvitettiin ryhmäläisten vahvuuksia ja puutteita nykyisessä arjen kulussa; vuorokausirytmiä, ajankäyttöä, rooleja, itselle merkityksellistä toimintaa, lähiympäristöä ja tulevaisuuden haasteita sekä päämääriä. Haastatteluissa keskustelun apuna olleen kyselylomakkeen lisäksi käytettiin toiminnallisia menetelmiä konkretisoimassa asioita. Näin asetetut tavoitteet siirtyivät yleiseltä tasolta konkreettisempaan muotoon, jolloin mahdollinen muutos oli paremmin havaittavissa ja arvioitavissa. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla ryhmä loi yhteiset tavoitteet kunkin ryhmäläisen yksilöllisten tavoitteiden pohjalta. Tavoiteasettelussa käytettiin apuna toiminnallisia menetelmiä, jotka osallistivat ryhmäläisiä tasapuolisesti. Yhteisten tavoitteiden luominen toi näkyväksi, että ryhmäläisiä yhdisti elämäntilanteen samankaltaisuus, mikä osaltaan vahvisti yhteenkuuluvuuden tunnetta. Tavoitteiden toteutumista arvioitiin ja suuntaa tarkistettiin yhdessä niin ryhmään osallistuneiden kuin taustayhteisöjenkin kanssa ryhmän puolivälissä ja sen päätyttyä. Ensimmäisellä kokoontumiskerralla ryhmä laati myös yhteiset sopimukset ja säännöt. Normit ja säännöt loivat säännöllisyyttä ja vahvistivat sitoutumista. Kaikkien tiedossa olevat pelisäännöt toivat turvallisuuden tunnetta ja selkeyttä sekä vapauttivat energiaa perustehtävän mukaiseen työskentelyyn. Ryhmän työskentelyssä keskeistä oli tässä ja nyt: huomio oli tässä päivässä ja lähitulevaisuudessa. Toiminnassa keskityttiin arjen sujumista tukevien keinojen kehittämiseen. Ryhmään valittiin toimintoja, joilla oli selkeä alku ja loppu ja jotka tarjosivat mahdollisuuden asioiden loppuun saattamiseen. Tämä koettiin erittäin tärkeäksi, koska osallistujista valtaosa oli ihmisiä, joiden elämässä asiat jatkuvasti jäivät kesken. Ryhmäkerrat olivat selkeitä toisiinsa liittyviä moduleja teemoista, jotka nousivat ryhmäläisten tarpeista. Kokoontumiset muodostivat jatkumon, jossa eri kokoontumiskerrat liittyivät yhteen. Alkuvaiheessa pyrittiin lisäämään yhteistyötä ja luottamusta. Luottamuksen ja hyväksyvän ilmapiirin rakentaminen loi tulevan työskentelyn pohjan. Joustavassa ja ymmärtävässä ilmapiirissä oli tilaa erilaisuudelle. Ryhmäläiset uskalsivat jakaa omakohtaisia kokemuksia, joten paljon elämänmakuisia asioita tuli yhteisesti jaettavaksi ja koettavaksi. Ryhmän jäsenyys tarjosi lukuisia samastumiskohteita ja malleja. Hyvin suunniteltu ja osallistujien tarpeista lähtevä tavoitteellinen työskentely tuki osallistujien vahvoja alueita. Osallistuminen ja vertaisten kohtaaminen oli jo sinällään arvokas kokemus. Ryhmän tuloksellisuus oli osallistujien yksilöllisesti saama ja kokema hyöty, jota systemaattisesti arvioitiin eri vaiheissa. Kirjoittaja on terveystieteiden maisteri, toimintaterapian lehtori, joka toimii Helsingin Stadia Ammattikorkeakoulussa, sosiaali- ja terveysalalla. 21

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.

Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli. Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1. Mielenterveys- ja päihdepalvelut Tuettua asumista Tupalassa Tupalantie 1 50170 Mikkeli Mielen aske Kuntatoimijoiden seminaari 29.1.2015 Niina Helminen Anri Tanninen Yleistä Tupalasta Kiinteistöt omistaa

Lisätiedot

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI

NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI NUORTEN ASUMISKURSSIN TOIMINTAMALLI 1 Sisällys 1. Tausta... 2 2. Kohderyhmä... 3 3. Tavoitteet... 3 4. Järjestäjät... 3 5. Resurssit... 4 6. Markkinointi... 5 7. Kurssin teemat... 5 8. Palautteiden kerääminen

Lisätiedot

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015

Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen 2015 Sisällysluettelo Vertaistukiryhmät läheisen kuolemasta selviytymiseen... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus Valtakunnalliset intensiivikurssit...

Lisätiedot

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse?

STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? STARTTIVALMENNUS -mistä on kyse? Alueelliset työpajapäivät 10.6.2015 Tampere Mea Hannila-Niemelä projektipäällikkö Startti parempaan elämään juurruttamishanke (2012-2016), TPY www.tpy.fi Sisältöä Hankkeesta

Lisätiedot

yöote Vamoksen näkökulmia

yöote Vamoksen näkökulmia Nuorten onialainen hyvinvointia matalan kynnyksen tukemassa yöote Vamoksen näkökulmia Ulla Nord Palvelualuejohtaja 4.3.2014 ASUNNOTTOMAAN NUOREEN LIITETTYJÄ ILMIÖITÄ PÄIHDEONGELMAT LAISKUUS MIELENTERVEYS

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus

Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus SEURAKUNTAOPISTO LAPSI-JA PERHETYÖN PERUSTUTKINTO 1 Tutkintotilaisuus/ Tutkinnon osa: Tukea tarvitsevien lasten ja perheiden kohtaaminen ja ohjaus AMMATTITAIDON OSOITTAMINEN/ARVIOINTI Tutkintotilaisuuden

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ n nimi: Ryhmä: Työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN

Lisätiedot

Mikä auttaa selviytymään?

Mikä auttaa selviytymään? Mikä auttaa selviytymään? Johanna Korkeamäki, tutkija, VTM Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus, Kuntoutussäätiö johanna.korkeamaki@kuntoutussaatio.fi Tutkimuksen tausta Osana Kuntoutussäätiön Opi

Lisätiedot

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry

Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Yhdessä oleminen ja kohtaaminen turvallisuutta luovana tekijänä Yhdessä oleminen Pirkko Elomaa-Vahteristo ja kohtaaminen 21.10.2010 turvallisuutta luovana Marttaliitto tekijänä ry Pirkko Elomaa-Vahteristo

Lisätiedot

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson

Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa. Anna-Maija Josefsson Nuorten asunnottomien tuetut asumispalvelut Espoossa Anna-Maija Josefsson 19.9.2011 Tukiasumisen muotoja Tukiasuminen Tukiasuminen tapahtuu tavallisessa asuntokannassa sijaitsevissa asunnoissa. Asukkaat

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE

OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE TUTKINNONSUORITTAJAN NIMI: OHJAAJUUS TUTKINTOTILAISUUDEN ARVIOINTILOMAKE ARVIOINNIN KOHTEET ARVIOINTIKRITEERIT 1. Työprosessin hallinta Oman työn tavoitteellinen suunnittelu ja toteuttaminen sosiaalisista

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009

ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta 13.2.2008 27.5.2009 ISÄ-LAPSITOIMINTA Toiminnan määrittely Isä-lapsitoiminta on tarkoitettu kaikille alle kouluikäisten lasten isien ja lasten yhteiseksi kohtaamispaikaksi. Tapaamiset antavat mahdollisuuden tutustua muihin

Lisätiedot

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 KUNTOUTUMISEN TUKEMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ KUNTOUTUMISEN TUKEMISEN TUTKINNON OSASSA / NÄYTÖN

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

Alueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi

Alueelliset nuorisotyöpäivät Monialainen yhteistyö - opetustoimi Alueelliset nuorisotyöpäivät 17.2.2016 Monialainen yhteistyö - opetustoimi 17.2.2016 1 Monialainen yhteistyö opetustoimen näkökulmasta 1) TURVALLISUUS Ulkoinen turvallisuus Oppilaitoksen puitteet Sitoutuminen

Lisätiedot

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen

Nuorten Ystävät Sosiaalinen työllistyminen Nuorten Ystävät Perustettu 1907 Keskustoimisto sijaitsee Oulussa Kansalaisjärjestö- ja liiketoimintaa Lastensuojelu-, vammais-, perhekuntoutus-, mielenterveys-, työllistymis- ja avopalveluja sekä kehittämistoimintaa

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus

TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus TOIMINTASUUNNITELMA Hanke Kaste hanke 2014 2016 Pois syrjästä -hanke Kehittämisosio ja Säkylän osakokonaisuus toiminta-aika Tavoite Perheiden kokonaisvaltaisen auttamismallien kehittäminen ja verkostomaisen

Lisätiedot

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT

PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PSYKOSOSIAALISET AVOPALVELUT PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA ON OSA PORIN PERUS- TURVAN PSYKOSOSIAALISIA AVOPALVELUJA. SEN PERUSTEHTÄVÄ ON EDISTÄÄ ASIAKKAAN KOKONAISVALTAISTA

Lisätiedot

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn mittaaminen ja arviointi -seminaari Helsinki 17.11.2016 Johanna Moilanen & Taina Era SUUNTA Nuorten vanhempien suunta työuralle

Lisätiedot

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut

Innokylä Uudistuvat lähipalvelut Innokylä Uudistuvat lähipalvelut 12.9.2012 Mira Sillanpää Asukasagentti, Uudistuva kylä kaupungissa hanke Hämeenlinna Näkökulmana Uutta ajattelutapaa palvelujen järjestämiseen Lähellä tapahtuva toiminta

Lisätiedot

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki

Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Lastensuojelutaustaisen nuoren sosiaalisen pääoman kasvattaminen Hanke 2016-2018 Satu Oksman & Anna Lähteenmäki Kuopion seudun nuorisoasunnot ry:n (KSNA) ja Joensuun seudun nuorisoasuntoyhdistys ry:n (Josna)

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

SAKU-strategia

SAKU-strategia 1 (6) SAKU-strategia 2012 2016 Sisältö: 1. TOIMINTA-AJATUS 2. TOIMINTAPERIAATTEET 3. VISIO 3.1 Visio 2016 3.2 Vision mukaiset päämäärät 3.3 Tavoitteet ja menestystekijät 1. TOIMINTA-AJATUS SAKU ry edistää

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN Sivu 1/6 KOKEMUKSIA- KOHTAAMISIA JA KONKRETIAA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 22.2.2013 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107 13.11.2013 Sivu 1 / 1 4794/02.05.00/2013 107 13.11.2013 107 Kuninkaankallion asumispalveluyksikön asiakasmaksun tarkistaminen ja Väinöläkodin asumisyksikön asiakasmaksusta päättäminen Valmistelijat / lisätiedot:

Lisätiedot

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin

Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Tukiohjelman vaikutukset irtisanottujen työllistymiseen ja hyvinvointiin Anu Hakonen, Riitta Rönnqvist & Matti Vartiainen, Aalto-yliopisto Työsuojelurahaston Tutkimus tutuksi aamukahvitilaisuus 29.1.2016

Lisätiedot

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua

- pitkäjännitteisyyttä - kärsivällisyyttä - kuntoutujan omaa ponnistelua Ihminen - on toimiva olento - toimii & kehittyy omien kiinnostusten, tavoitteiden ja vahvuuksien pohjalta - toiminta vahvistaa voimavaroja entisestään - ihminen tietää itse parhaiten voimavaransa ja resurssinsa

Lisätiedot

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita

Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleita Onnistuvat opit -hanke Hyvinvointipäivä, Rovaniemi 31.3.2011 Pirjo Oulasvirta-Niiranen Onnistuvat opit nuorten ohjaus- ja palveluverkostojen ensiaskeleilla

Lisätiedot

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI

4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI 4.12.2015 VAMOS VAIKUTTAVA SOSIAALISEN KUNTOUTUKSEN KONSEPTI Sosiaalinen kuntoutus pähkinänkuoressa Sosiaaliseen kuntoutukseen kuuluu: 1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen selvittäminen; 2)

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI

SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI Sivistyslautakunta 5 20.01.2016 SIVISTYSLAUTAKUNNAN LAUSUNTO HALLITUKSEN LINJAUKSISTA ITSEHALLINTOALUEJAON PERUSTEIKSI JA SOTE-UUDISTUKSEN ASKELMERKEIKSI SIVLK 20.01.2016 5 Valmistelu ja lisätiedot: koulutusjohtaja

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,

Lisätiedot

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study).

Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 2010 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Koulukokemusten kansainvälistä vertailua 1 sekä muutokset Suomessa ja Pohjoismaissa 1994-1 WHO- Koululaistutkimus (HBSC- Study). Pääjohtaja Aulis Pitkälä Tiedotustilaisuus 8.8.12, Opetushallitus Osaamisen

Lisätiedot

ARVIOINTISUUNNITELMA

ARVIOINTISUUNNITELMA 1 VERKOTTAJA 2013 2016 -projekti - Päihde- ja mielenterveystyön kokemusta, vertaisuutta ja ammattiapua ARVIOINTISUUNNITELMA 2 SISÄLLYS 1 Johdanto 3 2 Hankkeen kuvaus ja päämäärä 3 3 Hankkeen tavoitteet

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry

raportti Helena Inkinen, Pesäpuu ry NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 Kuvat: Lapset ja nuoret kuvasivat elämänsä hyviä ja pahoja asioita, Iisalmi, 2006 M U K A N A : Oulun Vaikuttajat Veturointi-hanke Stadin Vahvat Vaikuttajat Osallisuuden Aika

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEONGELMAISTEN ASUMISPALVELUISTA Sosiaali- ja terveystoimen vastuu: -Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 21 :n mukainen asumispalvelu tarkoittaa kokonaisuutta, jossa asunto ja asumista

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja

Henkilökohtaisen avun hakeminen. Työpaja Henkilökohtaisen avun hakeminen Työpaja 10.10.2013 Vammaispalvelulaki - Henkilökohtainen apu liittyy vammaispalvelulakiin. - Vammaispalvelulaki uudistui 1.9.2009. - Vammaispalvelulakia muutettiin, jotta

Lisätiedot

Minun arkeni. - tehtäväkirja

Minun arkeni. - tehtäväkirja Minun arkeni - tehtäväkirja 1 Hyvä kotihoidon asiakas, Olet saanut täytettäväksesi Minun arkeni -tehtäväkirjan. ALUKSI Kirjanen tarjoaa sinulle mahdollisuuden pysähtyä tarkastelemaan arkeasi ja hyvinvointiisi

Lisätiedot

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa

Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Kaksiportainen Lapset puheeksi - menetelmä koulun arjessa Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 5.11.2013 1 Lasten tilanteeseen reagoiminen Elämäntilanne muuttuu: Vanhempaa

Lisätiedot

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito

Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Toimiva lapsi ja perhe Lapset puheeksi ja Neuvonpito Tausta, tavoitteet ja perusteet Portin Pirtti 1.11.2012 Anita Tervo miksi ollaan liikkeellä? vanhemman mielenterveys- tai päihdeongelma tunnetusti vaaratekijä

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5

SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 Vertaistukiryhmät nuorille ja nuorille aikuisille 2017 1 SISÄLLYSLUETTELO VOIMAUTTAVAA VERTAISTUKEA RYHMISTÄ... 3 Kenelle Tavoitteet Menetelmät Toteutus LÖYDÄ OMA TARINASI -RYHMÄT... 5 LASINEN LAPSUUS

Lisätiedot

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala

KVPS:n vuokra-asunnot. Kouvola Pasi Hakala KVPS:n vuokra-asunnot Kouvola 8.6.2016 Pasi Hakala Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Perustettu vuonna 1992 (Kehitysvammaisten Tukiliitto) Omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palvelujen kehittäjä ja

Lisätiedot

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI Ennaltaehkäisevän lapsikeskeisen työmenetelmän kehittäminen ja työskentelyn keskeiset periaatteet vanhemman sairastaessa 1.Riski- eli

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Arjen Keskiössä

Arjen Keskiössä Arjen Keskiössä 6.3.2014 Yksilöllisen asumisen malli Kotkassa Arjen Keskiössä hankkeen myötä Kotkassa käytetään sanaa kortteliasuminen, siinä asiakas asuu itsenäisesti ja tarvittava tuki hänelle järjestetään

Lisätiedot

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta

Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Linjauksia mielenterveyskuntoutujien asumisesta ja sen laadusta Raija Hynynen 13.5.2013 Tuula Tiainen 22.5.2013 Rakennetun ympäristön osasto Toteutuuko hyvä, tarpeita vastaava asuminen? -tavallisissa asunnoissa

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678

Kuntoutusjaksot 375. Vaativa osastohoito 678 1 Sosiaalipalvelut Kuntoutus, asuminen ja päivätoiminta Tuulikello Kuntoutusjaksot 375 Osastojakso, jonka aikana asiakkaalle tehdään moniammatillinen kokonaistilanteen arviointi, kuntoutuksen suunnittelu

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1

Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikko 2015-2017 (ESR) Kuntouttava päivä- ja työtoimintamalli 16.6.2015 1 Itä-Suomen Varikot 16.6.2015 2 Varikon tavoitteet Sosiaalisen osallisuuden vahvistaminen ja tukeminen Köyhyyden torjuminen

Lisätiedot

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1

Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin. Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Työttömien nuorten kiinnittyminen terveyttä edistäviin aktivointitoimiin Seppo Soine-Rajanummi 9.12.2015 Seppo Soine-Rajanummi 15.12.2015 1 Tavoitteena terveyserojen kaventaminen Työttömillä on tutkimusten

Lisätiedot

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa?

Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Ohjattavasta aktiiviseksi toimijaksi - miten osallistavalla valmentamisella voidaan herätellä aktiivisuutta ja vastuunottoa? Webinaari 9.4.2014 klo 10-11 Opettajankouluttaja, KT Arja Pakkala Lehtori, KM

Lisätiedot

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS

LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS LÄHIHOITAJATUTKINTO / VALMISTAVA KOULUTUS Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen TYÖSSÄOPPIMISEN OHJAUS JA ARVIOINTI Opiskelija Opiskeluryhmä Työssäoppimisen ajankohta Työssäoppimispaikka Työpaikkaohjaaja

Lisätiedot

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä

Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Systemaattinen lähisuhdeväkivallan kartoitus ennaltaehkäisyn työvälineenä Kehittämispäällikkö Helena Ewalds 5.9.2013 28.5.2013 Systemaattinen kartoitus / Ewalds 1 Paras tapa ehkäistä väkivaltaa on puhua

Lisätiedot

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS

KASVUN TUKEMINEN JA OHJAUS TURUN AIKUISKOULUTUSKESKUS Kärsämäentie 11, 20360 Turku puh. 0207 129 200 fax 0207 129 209 SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINTO, LÄHIHOITAJA NÄYTTÖTUTKINTO AMMATTITAIDON ARVIOINTI KASVUN TUKEMINEN JA

Lisätiedot

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry

Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010. Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Seikkailukasvatus nuorten arjen hallinnan tukena 11.11.2010 Juho Lempinen Yhteisöpedagogi AMK Seikkailuohjaaja Projektisuunnittelija KOTA ry Kota ry Yleishyödyllinen yhdistys, perustettu 1991 Tehtävänä

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali

- Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali - Kohti lapsiperheiden asumisen turvaamista Marja Manninen ja Habiba Ali Voimanpesä I Voimanpesähanke I oli tutkimus- ja kehittämishanke, jonka päätavoitteena oli interventiomalli, jonka avulla ennalta

Lisätiedot

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus

Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön vaikuttavuus Työkaluna sosiaalisen vahvistumisen Sovari-mittari ESITE TYÖPAJOJEN JA ETSIVÄN NUORISOTYÖN TOIMIJOILLE JA SIDOSRYHMILLE 1 Millaisia vaikutuksia työpajatoiminnalla

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Viidakkokujan tuetun asumisen

Viidakkokujan tuetun asumisen Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö 20.5.2011 Viidakkokujan tuetun asumisen yksikkö Vantaalaisille mielenterveyskuntoutujille - Huhtikuussa 2010 avattu ensimmäinen Vantaan oma asumisyksikkö mielenterveyskuntoutujille

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt

Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön Aluekoordinaattori Pia Järnstedt Omaiset mukaan toimintakykyä edistävään hoitotyöhön 19.5.2016 Aluekoordinaattori Pia Järnstedt 42 500 Omainen, omaishoitaja Kaikki omaiset eivät ole omaishoitajia rooliero vastuunjako; omaishoitajaksi

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino

LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN. Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino LAPSIPERHEIDEN ASUMISEN TURVAAMINEN Voimanpesä ja Kotipesä-hankkeet Liisa Leino ESPOON JÄRJESTÖJEN YHTEISÖ Espoon Järjestöjen Yhteisö EJY on alueellinen sosiaali-, terveys- ja hyvinvointialan järjestöjen

Lisätiedot

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla

Orientaatioseminaari. Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Orientaatioseminaari Mikko Ojala 15.01.2010 Kehittämistehtävä: Tukevasti alkuun ja vahvasti kasvuun varhaisen puuttumisen ja pedagogisen tuen avulla Tukevasti alkuun,vahvasti kasvuun Kehittämishanketta

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Päivähoidon laatukriteerit Hakeminen Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa. Henkilökunta tuntee päivähoitoyksikkönsä

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa

Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa 1 Seniori Vamos ja Löytävä vanhustyö - etsivä ja löytävä työ kaupungeissa osana Eloisa ikä ohjelmaa RAY rahoitus; Seniori Vamos 2013-2017, Helsingissä ja Espoossa RAY rahoitus; Löytävä vanhustyö 2014-2017,

Lisätiedot

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN

VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN ELÄMÄÄN KOKEMUKSIA KOKEMUKSELLISESTA RYHMÄTOIMINNASTA Virta PPSHP Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri 27.11.2012 Eeva-Leena Laru projektikoordinaattori VIIRTA - PPSHP: KUNTOUTUSYKSIKKÖ NUORTEN LUOTSINA AKTIIVISEEN

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN

TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN TUKEA YKSILÖLLISEEN ELÄMÄÄN Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo on sosiaalihuollon erityispalvelujen asiakaslähtöinen osaaja, tuottaja ja kehittäjä. Eskoo on erikoistunut vammaispalveluihin ja lastensuojeluun.

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa Lastensuojelun ja perhetyön kehittäminen Kokkolassa Mistä lähdettiin liikkeelle, mikä tarve? Yhteistyön puuttuminen Lastensuojelun vetäytyminen Laki Tutkimuksia

Lisätiedot

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen

Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen KT Merja Koivula Mitäon yhteisöllisyys? Sosiokulttuurisen teorian mukaan oppimista tapahtuu, kun ihmiset ovat keskenään vuorovaikutuksessa ja osallistuvat yhteiseen toimintaan Osallistuminen ja oppiminen

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa

Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa 1 Asumista Neliapilassa ja Metsälinnassa KVPS Tukena Oy Neliapilan palvelukoti Päivi Karlström Metsälinnan asumispalvelut Taru Liimatta 2 KVPS Tukena Oy VISIO: Kehitysvammaisen tai erityistä tukea tarvitsevan

Lisätiedot

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä

Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Autettavasta auttajaksi Punaisessa Ristissä Turvapaikanhakijan kotoutuminen ja hyvinvointi vapaaehtoinen rinnalla kulkijana Milla Mäkilä Stressiä aiheuttavia tekijöitä vastaanottokeskuksessa Epätietoisuus

Lisätiedot

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja

Sosiaalinen isännöinti. Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja Sosiaalinen isännöinti Alvari Palmi, asumisohjaaja Sanna Salopaju, asumisohjaaja 28.9.2015 Historia Asu Ite pilottihanke toteutettiin 1.3. 31.12.2010 omalla rahoituksella, yksi asukasohjaaja Varsinainen

Lisätiedot