PYSÄKÖINTINORMISELVITYS Keskikaupungin yleiskaavan pysäköintinormin soveltamisohje

Transkriptio

1 KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD Kaavoituspalvelut SELVITYSRAPORTTI Täydennys PYSÄKÖINTINORMISELVITYS Keskikaupungin yleiskaavan pysäköintinormin soveltamisohje

2 Sisältö 1. JOHDANTO NORMISTON NYKYTILANNE JA TAUSTAA AUTOPAIKOITUS JA PYSÄKÖINTIRATKAISUT MUUALLA LAADITUT SELVITYKSET JA AINEISTO Trafin aineisto Kenttätyö Otantatutkimus uusista asuinkerrostaloista Kohdetutkimus asuntopysäköinnistä (Hagströmin kulma) Liiketilat Toimistot ja hallinnon alueet JOHTOPÄÄTÖKSET JA ESITYS Johtopäätös Asunnot Liiketilat ja toimistot Palvelut ja hallinto sekä kokoontumistilat VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Vaikutukset autopaikkamääriin Sosiaaliset vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Taloudelliset vaikutukset LIITE 1 Keskikaupungin yleiskaava alueen pysäköintinormin soveltamisohje 2

3 1. JOHDANTO Tämä Kokkolan pysäköintinormiselvitys on laadittu soveltamisohjeeksi vahvistuneelle keskikaupungin yleiskaavalle, asemakaavoitukselle sekä muulle aluetta koskevalle suunnittelulle. Tämä selvitys ei siis esitä uutta, voimassa olevasta yleiskaavasta poikkeavaa normia. Samalla selvitys on kuitenkin osa yleiskaavan päivitystyötä joka on parhaillaan käynnissä. Lainvoiman saatuaan uusi keskikaupungin yleiskaava 2030 kumoaa em. vuoden 2006 yleiskaavan. Kuva 1. Tarkastelualue eli keskikaupungin yleiskaava alue, noin 104 hehtaaria Pysäköintinormilla tarkoitetaan kaavassa vaadittavien autopaikkojen lukumäärää suhteessa asuntojen lukumäärään tai asuntojen ja muiden toimintojen pinta alaan (joko kerrosalaan tai huoneistoalaan). Autopaikat vievät paljon tilaa erityisesti keskustoissa, joissa maankäyttö on intensiivistä. Autopaikkojen alhainen käyttöaste on keskustojen taloudellisen maankäytön näkökulmasta haasteellista. Oikealla normistolla ja autopaikkojen tehokkaalla yhteiskäytöllä saadaan alueita vapautumaan muulle rakentamiselle. Taustatrendinä urbaani asuminen ja keskusta alueiden vetovoima asuinympäristönä on kasvamassa mikä aiheuttaa lisääntyvää painetta asuntorakentamiseen kaupunkien keskustoissa. Samalla keskustoissa, hyvien palveluiden ja liikenneyhteyksien yhteydessä, autollisten kotitalouksien määrä on kuitenkin pienenemässä. Tässä normistossa keskitytään keskusta asumisen vaatimuksiin mutta kokonaisuuden muodostamiseksi käsitellään myös muut keskeiset maankäyttömuodot. 3

4 Tämä pysäköintinormiselvitys on laadittu Kokkolan kaupungin kaavoituspalvelussa. Työn ohjaamisesta ja suunnittelusta on vastannut kaavoituspäällikkö Jouni Laitinen. Vs. kaavasuunnittelija Jaakko Heikkilä on inventoinut tiedot autopaikoituksesta sekä kiinteistöistä ja paikkatietosuunnittelija Juha Hiltula on tuottanut analyysitietoa. Selvityksen lähtökohtia ja periaatteita on käsitelty maankäyttöryhmässä Kommenttien mukaan täydennetty Kokkolassa Jouni Laitinen Kaavoituspäällikkö 4

5 2. NORMISTON NYKYTILANNE JA TAUSTAA Kokkolassa pysäköintinormin juridinen perusta on määritelty vuonna 2006 hyväksytyssä keskikaupungin yleiskaavassa. Normin mukaan autopaikkoja tulee osoittaa seuraavasti: Kuva 2. Voimassa oleva keskikaupungin yleiskaavan pysäköintinormi Nykyistä normistoa on päätöksenteossa tulkittu viime vuosina siten, että asuntojen osalta tulisi aina osoittaa yksi autopaikka / asunto. Tulkinta on muodostunut ongelmalliseksi mm. siitä syystä että asuntokuntien sekä asuntojen keskikoko on koko ajan pienenemässä. Asuntokunnan keskikoko oli Suomessa 2,04 henkilöä vuonna 2014, kun se vielä vuonna 1970 oli kolme henkilöä. Asuinkerrostaloissa asuntokunnan keskikoko oli vuonna 2014 vain 1,6 henkeä / asunto (/tilastokeskus). Kokkolassa asuntokuntien keskikoko on noin 2,25 henkeä ja trendi on sama kuin maassa yleensä. Kokkolan keskikaupungin yleiskaavaalueella asuntokunnan keskikoko on nykytilanteessa kuitenkin vain1,45 asukasta (/Kokkola paikkatietoaineisto) ja myöhemmin kuvattujen uudehkojen puhtaiden asuinkerrostalojen osalta vain 1,2 asukasta/asunto. 5

6 Myös vanhusväestön lisääntyminen ja heidän kiinnostuksensa keskusta asumiseen nostaa autottomien asukkaiden määrää. Kokkolassa yli 64 vuotiaiden määrän odotetaan nousevan hengestä henkeen vuoteen 2030 mennessä (n. +25 %). 3. AUTOPAIKOITUS JA PYSÄKÖINTIRATKAISUT MUUALLA Suomen kuntaliitto laati vuonna 2011 kyselyn, jossa tutkittiin autopaikkojen riittävyyttä eri kokoisissa kunnissa. Vastauksia kyselyyn tuli 51 eri kunnalta. Kyselyvastausten perusteella parkkipaikkojen määrä Suomen kaupunkikeskustoissa on yleisesti ottaen hyvä. Kuopion keskustan pysäköintiselvityksessä on tutkittu keskustan pysäköintiä kadunvarsipysäköinnin, pysäköintilaitosten ja erillisten pysäköintialueiden osalta. Tavoitteena on ollut kerätä tietoa pysäköinnistä keskustan alueella, jota voidaan käyttää tulevaisuudessa tausta aineistona pysäköintiä suunniteltaessa. Selvityksen johtopäätöksissä todetaan, että nykyinen pysäköintikapasiteetti on riittävä tyydyttämään nykyisen pysäköintitarpeen. Kaupallisen keskustan alueella etenkin iltaisin ja lauantaiiltapäivisin lähestytään kapasiteetin ylärajaa. Kaupallisen keskustan ulkopuolella pysäköintipaikkoja on tarjolla vuorokauden ajasta riippumatta hyvin ja pysäköintipaikan löytää helposti. Järvenpään kaupungin keskustan osayleiskaava 2030:n pysäköintinormiselvityksessä (2014) osayleiskaavan tarkistustyön käynnistyttyä nähtiin tarpeelliseksi tehdä katsaus muiden kaupunkien pysäköintipolitiikkaan ja kaupungin nykyisiin pysäköintinormeihin. Järvenpäässä pitkään sovellettujen normien arviointiin on tullut aihetta mm. väestön ikääntymisen ja ruoka kuntien pienentymisen sekä elämäntavaksi valitun autottomuuden lisääntymisen vuoksi. Yleinen havainto kaikissa Järvenpään selvityksessä tutkituissa kaupungeissa on ollut, että erityisesti hyvään joukkoliikenteeseen tukeutuvien ydinkeskustojen alueella autonormitus ja pysäköintitarve ovat muita kaupunkialueita selkeästi pienempi. Tältä pohjalta on aihetta tarkastella, miten uuden keskustan osayleiskaavan pysäköintinormeihin voitaisiin sisällyttää todelliset pysäköintitarpeet huomioon ottavaa joustoa. Yhteenvetona voidaan todeta, että keskustan pysäköintitarpeeseen vaikuttavat kaupungin väestön koko, väestörakenne, mahdollisuus julkisen liikenteen käyttöön, erityisryhmät ja sesonkivaihtelu. Näin ollaan päädytty erilaisiin pysäköintinormiratkaisuihin (Kuva). 6

7 KAUPUNKI AUTOPAIKKOJEN MÄÄRÄ KERROSTALOALUE AUTOPAIKKOJEN MÄÄRÄ TOIMISTOT AUTOPAIKKOJEN MÄÄRÄ LIIKETILAT Järvenpää 1 ap / 85 k m2 1 ap / 70 k m2 1 ap 50 k m2 Kuopio 2 ap / 3 as tai 1 ap / 120 k m2 1 ap / 40 k m2 tai 1 ap / 60 k m2 1 ap / 40 k m2 tai 1 ap / 60 k m2 Oulu 1 ap / k m2 1 ap / 50 k m2 1 ap / 50 k m2 Porvoo 1 ap / k m2 Kuva 3. Otanta muutaman kaupungin normistoista. Kaikissa kaupungeissa tapauskohtainen jousto laadituista normeista mahdollista. 4. LAADITUT SELVITYKSET JA AINEISTO 4.1 Trafin aineisto Kaupungin paikkatietoaineiston lisäksi selvityksen keskeinen lähtömateriaali oli Trafin (Liikenteen turvallisuusvirasto) ajoneuvoliikennerekisteri, jossa on linkitetty autojen (henkilöautot ja pakettiautot yhteensä) lukumäärä kuhunkin katuosoitteeseen (vuodenvaihteen tilanne). Kokkolan paikkatiedoissa ajoneuvoliikennerekisteriä jatkokäsiteltiin siten, että tieto saatiin kiinteistötunnukseen ja sitä kautta perusselvitys osioon. Kun tähän liitettiin asuntojen lukumäärätieto, saatiin kustakin kiinteistöstä tämän selvityksen kannalta keskeinen tietopohja; montako asuinhuoneistoa ja asukasta tontilla on ja kuinka monta autoa heillä on omistuksessaan. Aineiston perusteella tarkastelualueella (keskikaupungin yleiskaava alueella) asuu 3834 asukasta 2653 asuinhuoneistossa. Autoja asukkailla on 2001 kappaletta eli 0,75 autoa / asuinhuoneisto. 4.2 Kenttätyö Ilmakuvista voitiin määrittää suurin osa selvitetyistä autopaikoista, mutta autotalleissa, autokatoksissa, kellareissa ja pysäköintitaloissa olevien autopaikkojen kartoituksesta tarkentava kenttätutkimus oli välttämätön. Myös rakennuslupatietoja tarkistettiin muutamassa tapauksessa. Katualueiden merkitsemättömät autopaikat laskettiin niin, että pysäköintiin sallitun kadun reunuksen pituus jaettiin kuudella metrillä, joka on yhden henkilöauton laskennallinen pysäköimiseen tarvittu tila. Näin saatiin pysäköintiin sallitulle katualueelle mahtuvien 7

8 autojen määrä. Lisäksi laskettiin viiden metrin turvaetäisyys risteysalueilta ja suojateiden edestä. Kaduilla sallitulla pysäköinnillä on kuitenkin suurelta osin aikarajoitteet. Pysäköintipaikkojen lisäksi todennettiin paikkatietoaineistoa tarkistaen tonteilla sijaitsevien asuinhuoneistojen määrä sekä verrattiin toteutunutta rakentamista ja rakennusten käyttötarkoitusta asemakaavatietoihin. Näin saatiin hyvin laaja selvityspohja myös muuta keskikaupungin yleiskaavatyötä varten. Autopaikkoja tutkimusalueella laskettiin olevan 6054 kappaletta kiinteistöissä ja 1553 kappaletta kaduilla. Tarkemmin paikat jakautuivat kuvien 4 ja 5 mukaan. Autojen omistuksen jakautuminen on kuvattu kuvassa 6. Selvityksen kenttätyöosuus tehtiin huhtitoukokuussa Kuva 4. Tarkastelualueen autopaikkojen (kpl) jakautuminen pysäköintityypeittäin Tonttipaikat Kadunvarsipaikat Kuva 5. Tarkastelualueen autopaikkojen (kpl) jakautuminen tonteille ja kaduille 8

9 Kuva 6. Autojen omistuksen (lukumäärä) jakautuminen tarkastelualueelle 4.3 Otantatutkimus uusista asuinkerrostaloista Lähtökohdat Koko kantakaupungin yleiskaava aluetta koskevat mitoitusarvot eivät anna suoraa perustaa asumisen autopaikkanormistolle. Alueelle sijoittuu hyvin erityyppisiä toimintoja ja toiminnot (esim. asuin ja liikerakennukset) sekoittuvat samalla kiinteistöllä joten eri maankäyttömuotojen käytössä olevia autopaikkoja on vaikea yksiselitteisesti todentaa. Asuntokohtaisen autopaikkanormin pohjaksi erotettiinkin 10 puhdasta asuinkerrostaloa jotka on lisäksi toteutettu viimeisen 20 vuoden aikana. Keskimääräinen valmistumisaika on vuosi 2002 eli rakennukset ovat keskimäärin noin 15 vuotta vanhoja. Mukana on sekä omistusasuntoja että vuokra asuntoja (puolet ja puolet). Näin saadaan mahdollisimman hyvä kuva uusien keskustan asuinkerrostalojen asukkaista sekä heidän suhteestaan auton omistamiseen ja autopaikkatarpeeseen. 9

10 KUVA 7. Asuinkerrostalot otantatutkimuksessa 1. Nahkurinkatu 9 2. Torikatu 4 3. Torikatu 8 4. Virkakuja 6 5. Snellmaninkatu 5 6. Snellmaninkatu 1 7. Kankurinkatu 4 8. Itäinen Kirkkokatu 2 9. Tehtaankatu Köydenpunojankatu 50 (opiskelija asunnot) Otannassa mukana olevissa asuinkerrostaloissa on yhteensä 268 asuntoa ja niissä asuu 320 henkeä. Keskimäärin siis 1,2 henkeä / asunto. Asuntojen keskikoko on omistusasunnoissa 65 m 2 ja vuokra asunnoissa 53 m 2 (ilman opiskeluasuntolana toimivaa kohdetta 10 jossa asunnon keskikoko on 34 m 2 ). Asukkaat omistavat yhteensä 160 autoa eli autotiheys on 0,6 autoa / asunto. Ero omistusasuntojen ja vuokra asuntojen välillä on kuitenkin selvä. Omistusasunnoissa 0,81 autoa/asunto ja vuokra asunnoissa 0,55 autoa/asunto, em. luku myöskin ilman opiskeluasuntolaa. Autopaikkoja kiinteistöillä on yhteensä 238 eli 0,89 autopaikkaa / asunto. Autopaikkoja on siis lähes 50% yli tämänhetkisen laskennallisen tarpeen. 10

11 Seuranta Autopaikkojen käyttöaste laskettiin kesällä 2016 neljänä iltana (25.7, ja 16.8). Ilta aika valittiin siksi että silloin autopaikkojen käyttöaste on suurimmillaan. Muutamassa kiinteistössä oli autotalleja ja yhdessä (kohde 5, Snellmaninkatu 5) kellaripaikoitus. Näissä ei voitu kyseisten tilojen osalta laskentaa suorittaa joten oletuksena oli että ne olivat kaikissa laskentatilanteissa täynnä. Näin laskien autoja oli tonteilla laskentapäivästä riippuen kpl. Siis hyvin lähelle sama määrä illasta riippumatta. Kun autoja omistettiin 160 kappaletta kuvaa siis maksimitilanne hyvin tilannetta jossa lähes kaikki autot olivat "kotona" laskentatilanteessa. Maksimitilanteessakin (16.8. klo 22.00) kiinteistöillä oli vapaana 99 autopaikkaa eli autopaikkojen käyttöaste oli varsin alhainen, 58%. Vastaavasti yhtä asuinhuoneistoa kohti oli tällöin 0,52 autoa pysäköitynä pihoilla. Seuranta tukee hyvin Trafin aineiston perusteella laskettua teoreettista mitoitusta. 4.4 Kohdetutkimus asuntopysäköinnistä (Hagströmin kulma) Toisena erillistarkasteluna tutkittiin kolmesta asunto osakeyhtiöstä (As. Oy Kokkolan Nahkurinpiha, As.Oy Kokkolan Nahkurinhovi sekä As. Oy Kokkolan Pitkänsillankadun Nahkuri) muodostuvan kokonaisuuden autopaikkojen käyttöastetta. Taloyhtiöt ovat omistusasuntoyhtiöitä. Kuva seurattu pysäköintialue normaalin käyttöasteen mukaisena. 11

12 Tarkastelualueella on 69 asuinhuoneistoa ja niillä 75 autopaikkaa, pääosin avopaikkoina. Asuinhuoneistojen keskikoko on 63,6 m 2 eli varsin suuri keskusta asumiseen. Asukkaita on 86 henkeä ja he omistavat 51 autoa. Asuntoa kohti on siis keskimäärin 1,25 asukasta ja autoja omistetaan 0,74 kpl / asunto. Tarkastelu keskitettiin helpoiten seurattavaa yhteiseen P alueeseen jossa sijaitsee 36 autopaikkaa joista 4 osoitettu vieraspaikoiksi, muut paikat on merkein osoitettu asukkaiden käyttöön. Laskenta tehtiin päivittäin viikonloppu mukaan lukien välisenä aikana 3 4 kertaa päivässä (aamu, päivä, ilta). Laskentaotantoja tuli 36 kappaletta. Laskettavalla kentällä oli maksimitilanteessa klo autoa ja minimitilanteessa klo autoa. Kentän käyttöaste vaihteli siten 30% 58%. Neljästä vieraspaikasta oli käytössä 0 3 paikkaa. Kertaakaan ei ollut kaikki vieraspaikat täynnä. Useimmiten vieraspaikoilla oli 1 2 autoa. 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 aamu päivä ilta Kuva 9. Tarkastellun pysäköintikentän keskimääräiset käyttöasteet prosentteina eri vuorokaudenaikoina. Tarkastelun virhemarginaalin vähentämiseksi sekä maksimiautopaikkatarpeen toteamiseksi oletettiin tässäkin laskennassa että kaikki muut kuin seuratut autopaikat (lähinnä talleissa ja katoksissa) olisivat koko ajan täynnä. Näin laskien teoreettisessa maksimitilanteessa alueen 75 autopaikasta olisi ollut käytössä 60 ( eli 75 (36 21). Tarkastelualueella on siis 69 asuinhuoneistoa eli asuntoa kohti laskien alueella on vähintään 9 ylimääräistä autopaikkaa. Autopaikkatarpeeksi käännettynä 0,87 autopaikkaa / asuinhuoneisto. Käytännössä ja silmämääräisesti todeten aina oli vapaana myös katos ja muita paikkoja ainakin muutamia. Todellinen tilanne olikin ylimääräistä autopaikkaa. 12

13 Myös tämä tarkastelu tukee trafin aineistoa. Vaikka kyseessä on laaja omistusasuntokokonaisuus joissa huoneistojen keskikokokin on varsin suuri on autopaikkatarve selvästi alle 1 autopaikka/asunto. 4.5 Liiketilat Tämä selvitys keskittyy asukaspysäköintiin koska sen osalta soveltamisohjeen tarpeellisuus on selvin. Pysäköintitarvetta muodostuu keskustassa luonnollisesti myös muista maankäyttömuodoista; kaupallisista palveluista (liikkeistä), toimistoista, muista toimitiloista sekä julkisluonteisista palveluista ja hallinnosta. Kaupallisten palvelujen autopaikkojen käyttöasteen osalta on City Kokkola tehnyt laskennan tammikuussa Käyttöasteet kerättiin kolmena peräkkäisenä päivänä välisenä aikana. Merkillepantavaa oli, että tutkimusajakohtina lämpötila oli poikkeuksellisen matala, pakkasta oli C. Tämä saattoi vaikuttaa ihmisten liikkumiskäyttäytymiseen. Korkein käyttöaste oli kirjaston paikoitusalueella, kolmena päivänä keskimäärin n. 80 %. Chydenian parkkitalon lasketut autojen lukumäärät puolestaan olivat tutkituista kaupan yksiköistä suurimmat. Autoja oli tutkimusajankohtana parkkitalossa keskimäärin n. 140 ja käyttöaste keskimäärin n. 60 %. Autojen lukumäärät olivat lähes yhtä suuret Kallentorin ja Halpahallin parkkialueilla, mutta käyttöaste jäi selvästi pienemmäksi: Kallentorilla hieman alle n. 40 % ja Halpahallissa n. 30 %. Anttilan parkkitalon käyttöaste oli hieman alle 30 % ja K supermarketin käyttöaste oli noin 20 %. Matkahuollon parkkipaikkojen käyttöaste oli hieman yli 40 %, mutta kokonaisvolyymiltaan sen merkitys on edellisiä selvästi vähäisempi. 13

14 Kuva 10. City Kokkola. Pysäköintilaskenta Liiketilojen osalta keskikaupungin yleiskaavamääräys on selvä: 1 autopaikka / liiketilan 50 kerrosalam 2 kohti. Myös asemakaavoissa kyseistä normia on käytetty lähes poikkeuksetta. Tämän normin osalta ei ole tarvetta muutoksiin. 4.6 Toimistot ja hallinnon alueet Toimistotilojen osalta seurantaa ei ole tehty lähinnä seurannan haasteellisuuden vuoksi. Puhtaita toimistorakennuksia on keskustassa varsin vähän. Kaupungintalon valtion virastotalon pysäköintialueilla on käyttöaste työaikana kuitenkin hyvin korkea; iltaisin taas kentät ovat käytännössä tyhjillään. Koska yleiskaavamääräys jättää palvelujen ja hallinnon autopaikkojen mitoituksen asemakaavatasolle eikä yleiskaavamääräys ota kantaa suojelurakennuksille annettavista vähennyksistä on näitä arvoja tarkasteltu asemakaavamääräysten valossa. Kuvaan 11 on kerätty 11 asemakaavakohdetta ja niiden autopaikkamääräykset koskien toimistotiloja ja muita tiloja. Tämä on myös valtakunnallisesti yleinen mitoitusarvo liiketilojen osalta. 14

15 Kaavatunnus Sijainti Merkintä Määräys 10_ Hagströminkulma KL Toimistot: 1 autopaikka kerrosalan 70 m2 kohti. 10_ Hansa YL Autopaikkoja on tontille osoitettava yksi autopaikka kerrosalan 120 m2 kohti 10_ Konservatori YL Autopaikkoja on tontille osoitettava yksi autopaikka kerrosalan 120 m2 kohti. Ne vaadituista autopaikoista, joita ei voida sijoittaa tonteille, saadaan sijoittaa 9. kaupunginosan yleisten pysäköintilaitosten tai autopaikkojen korttelialueille. Suojeltavien rakennusten kerrosalan osalta saadaan vaadituista autopaikoista tehdä 50% vähennys. 9_ Valtion virastotalo YH Virastot, toimistot, liikehuoneistot: yksi autopaikka kutakin täyttä tai alkavaa kerrosalan 100 m2 kohti 9_ Kaupungintalo YH Virastot, toimistot, liikehuoneistot: yksi autopaikka kutakin täyttä tai alkavaa kerrosalan 100 m2 kohti 2_ Suntinvarsi /tori KLPA Toimistot: 1 autopaikka kerrosalan 70 m2 kohti. 2_ Seurahuoneen AL Toimistot: 1 autopaikka kerrosalan 70 m2 kohti. pohj.puoli 2_ Kirkko YK Kirkko ja seurakuntatilat: yksi autopaikka kerrosalan 100 m2 kohti 2_ Seurakuntakeskus YK Kokous ja kerhotilat: yksi autopaikka kerrosalan 100 m2 kohti. Toimistot: yksi autopaikka toimistokerrosalan 70 m2 kohti. (+Siirtomahdollisuus) 1_ Chydenia kortteli AL, KL Toimistotilat: vähintään yksi kerrosalan 70 m2 kohti. Varastotilat: vähintään yksi autopaikka kerrosalan 150 m2 kohti Kevennys suojeltavan rakennuksen osalta 40% + siirtomahdollisuus ja kevennys) 27_ IPark K/TV Toimistot: yksi autopaikka toimistokerrosalan 70 m2 kohti. Julkisten palveluiden tilat: yksi autopaikka kerrosalan 100 m2 kohti. Varastotilat: yksi autopaikka kerrosalan 150 m2 kohti. Suojelurakennuksen asuinkerrosalan osalta saadaan vaadituista autopaikoista vähentää 20% ja muun kerrosalan osalta 40% Kuva 11. Toimisto ja julkisten tilojen autopaikkanormeja keskikaupungin yleiskaava alueella Otannan perusteella voidaan todeta että keskustaa on toteutettu autopaikkojen osalta hyvin selkeällä periaatteella. Variaatioita on varsin vähän ja niiden erot ovat vähäiset. Toimistojen osalta mitoitus on selvä eikä soveltamistarvetta ole; 1 autopaikka/ toimistotilan 70 kerrosalam 2 kohti. Koska keskikaupungin yleiskaavan normistossa varsinainen mitoitusarvo palvelujen ja hallinnon alueille on jätetty auki on sen osalta syytä soveltamisohjeeseen lisätä numeerinen arvo asemakaavamääräysten perusteella. 15

16 5. JOHTOPÄÄTÖKSET JA ESITYS 5.1 Johtopäätös Selvitys antaa selvän kuvan siitä että asuntojen osalta keskikaupungin yleiskaavan mukaiselle pysäköintinormille tulee antaa sovellusohje. Normi antaa sellaisenaan laajan liikkumavaran mikä sinällään on hyvä mutta käytännön tasolla se aiheuttaa tulkintaepäselvyyttä ja eri kortteleiden ja hankkeiden eriarvoisuutta. Normin sovelluksessa tulee huomioida asuntojen koon vaikutus pysäköintipaikkatarpeeseen. Liiketilojen ja toimistojen osalta ei soveltamistarvetta ole. Määräykset ovat yksiselitteisiä ja yhdenmukaisia asemakaavamääräysten kanssa. Normit ovatkin tässä sovellusohjeessa lähinnä informatiivisena lisänä nykyisestä käytännöstä. Palvelujen ja hallinnon tilojen osalta normia on syytä täsmentää numeeriseen muotoon. Pohja tälle löytyy keskikaupungin asemakaavoista, joiden perusteella yleisesti käytetty 1 autopaikka / kerrosalan 100 m 2 kohti on syytä kirjata soveltamisohjeeseen. 5.2 Asunnot Pienten asuntokokonaisuuksien (kiinteistöt korkeintaan 6 asuinhuoneistoa) osalta pysäköintinormin soveltaminen on syytä säilyttää arvossa yksi autopaikka/asunto. Suurempien asuntomäärien osalta esitetään kahden eri laskentatavan keskiarvoa; 1 autopaikka / asunto ja 1 autopaikka / 90 asuinhuoneistom 2. Toisessa kaavion osassa on päädytty kerrosalan (km2 tai kem) sijasta käyttämään huoneistoalaa koska sen laskeminen on yksiselitteisempää; huoneistoala on asuinhuoneistojen pinta alojen summa. Kerrosalan laskennassa on enemmän variaatioita; mitä lasketaan (yhteisvarastot, käytävät yms ) ja mitä ei. Teoreettisesti tarkasteltuna asuinkerrosala on yleisimmin 1,18 x asuinhuoneistoala. 1 6 asuinhuoneistoa: vähintään 1 autopaikka / asunto yli 6 asuinhuoneistoa: vähintään laskentakaavojen 1 autopaikka/asunto ja 1 autopaikka/ 90 asuinhuoneisto m 2 keskiarvo Asuntojen osalta esitetään myös tarkennuksia ja kevennyksiä. Tarkennuksena tuodaan esille että asuntojen autopaikkoja ei voida sijoittaa etäälle asunnosta. Samoin tarkennuksena annetaan Invapaikkojen laskentakaava. Invapaikkojen osalta tulee kaavassa 16

17 huomioida että pyöristys on lähimpään kokonaislukuun; siis vasta 10:stä autopaikasta 1 tulee olla Invapaikka; toinen Invapaikka edellyttää 30 autopaikkaa. Asuntojen vaatimat autopaikat tulee osoittaa tontille tai sen välittömään läheisyyteen. Kadunvarsipysäköinti sallitaan kuitenkin vain mikäli se kadun tilalliset, toiminnalliset, rakennetekniset sekä puhtaanapidon vaatimukset huomioiden on mahdollista. Invapaikkoja tulee lähimpään kokonaislukuun pyöristäen osoittaa 5% kokonaisautopaikkamäärästä. Vaikka normin sovellus jo itsessään huomioi varsin hyvin esim. erityisasumisen muodot annetaan kuitenkin mahdollisuus vielä keventää määräystä. Erityisesti tämä tulee koskemaan suojeltuja rakennuksia joiden osalta normien soveltaminen on yleensä erityisen haasteellista. Asemakaavoitukselle annetaankin erityisin perustein mahdollisuus keventää normin soveltamista 20%. Tämä on keskikaupungin asemakaavoissa yleisesti annettu alennus ja edesauttaa suojeltujen rakennusten säilymistä ja tehokasta käyttöä. Asemakaavassa voidaan erityisasumis, rakennussuojelu, yhteisjärjestely, yhteiskäyttö tai muiden erityisten perusteiden mukaan antaa korkeintaan 20% kevennys em. autopaikkamääräykseen. 5.3 Liiketilat ja toimistot Liiketilojen ja toimistojen osalta ei siis ole tarvetta normin soveltamiselle. Kuitenkin kevennykset on syytä kirjata sekä siirtopaikkojen (voimassa olevan normin mukaan), pienten tilatarpeiden, työntekijöiden sekä että suojeluarvojen osalta. Suojeluarvojen huomioimisessa voidaan käyttää asemakaavoissa yleisesti käytettyä 40%. Pienten tilatarpeiden osalta ei vaatimusta pysäköintilaitoksista tai alueista ole syytä antaa vaan tietyin ehdoin vähäinen (asiakas) pysäköinti voidaan hoitaa tontilla tai tietyin edellytyksin kadulla. Liiketilat: vähintään 1 autopaikka / kerrosalan 50 m 2 kohti Toimistot: vähintään 1 autopaikka / kerrosalan 70 m 2 kohti Asiakasautopaikat tulee sijoittaa ensisijaisesti korttelikohtaisiin tai kortteleiden yhteiskäyttöön osoitettuihin pysäköintilaitoksiin tai alueisiin, joihin sijoitettavista autopaikoista saadaan tehdä 20%:n vähennys. 17

18 Siltä osin kun liike ja toimistotilat alittavat 200 kerrosalam 2 sekä tontilla työskentelevien autopaikkatarve voidaan osoittaa kuitenkin tonteille tai katualueelle mikäli se kadun tilalliset, toiminnalliset, rakennetekniset sekä puhtaanapidon vaatimukset huomioiden on mahdollista. Asemakaavassa voidaan rakennussuojeluperusteiden mukaan antaa korkeintaan 40% kevennys em. autopaikkamääräykseen. 5.4 Palvelut ja hallinto sekä kokoontumistilat Palvelujen ja hallinnon sekä muiden (kokoontumistilat) osalta autopaikkanormin soveltaminen on syytä muotoilla asemakaavoissa yleisesti käytettyyn muotoon 1 autopaikka / kerrosalan 100 m 2 kohti. Kevennykset on syytä antaa sekä suojelun että yhteiskäytön osalta. Palvelun ja hallinnon tilat sekä kokoontumistilat: vähintään 1 autopaikka / kerrosalan 100 m 2 kohti Tilojen vaatimat autopaikat tulee osoittaa tontille kävelyetäisyydelle. Korttelikohtaisiin tai kortteleiden yhteiskäyttöön osoitettuihin pysäköintilaitoksiin tai alueisiin sijoitettavista autopaikoista saadaan tehdä 20%:n vähennys. Asemakaavassa voidaan rakennussuojeluperusteiden mukaan antaa korkeintaan 40% kevennys em. autopaikkamääräykseen. 18

19 6. VAIKUTUSTEN ARVIOINTI 6.1 Vaikutukset autopaikkamääriin Soveltamisohjeella on selvimmin vaikutusta asuinrakennusten autopaikkamääriin mikäli sitä verrataan yleiskaavan vaihtoehtoiseen normiin 1 autopaikka / asunto. Sen sijaan voimassa oleva yleiskaava sallii myös mitoituksen 1 autopaikka / kem 2. Tämä vaihtoehto antaa kaikissa käytännön tilanteissa mitoitukseksi pienemmän arvon kuin 1 autopaikka / asunto. Tämän selvityksen mukaista soveltamisohjetta testattiin sekä teoreettisilla laskelmilla että todellisilla, otantatutkimuksessa mukana olleilla asuinkerrostaloilla. Otantatutkimuksessa mukana olleiden asuinkerrostalojen (opiskelija asuntola pois) asuinhuoneistojen keskikoko on 59,5 m 2. Huoneistoja niissä on ilman opiskelija asuntoja 230 kappaletta eli kokonaishuoneistoala on m 2. Alla olevan kaavan mukaan autopaikkoja olisi tullut osoitettavaksi 191 kun auton omistavia (ilman opiskelija asuntolaa) on 151. Soveltamisohje antaa siis edelleen tarvetta suuremman autopaikkamäärän. 1 AP / asunto = AP/ 90 hm2 = 152 >Keskiarvo = 191 autopaikkaa Mikäli otantatutkimuksesta selvitetään vain omistusasuntojen osuus on asuntojen keskikoko 64,9 m 2 ja asuinhuoneistojen lukumäärä 93 kpl. Huoneistoalaa yhteensä siis 6036 m 2. Alla olevan kaavan mukaa autopaikkoja tulisi osoitettavaksi 80 kpl kun autoja omistetaan 75 kappaletta. Eli tässäkin tapauksessa soveltamisohje antaa vajaa 7% tarvetta suuremman autopaikkamäärän mutta ero on jo pienempi. 1 AP / asunto = 93 1 AP/ 90 hm2 = 67 >Keskiarvo = 80 autopaikkaa Lisäksi laskettiin teoreettisia arvoja eri kokoisia asuinhuoneistoja käsittäville asuinkerrostaloille. Näin saatiin kuvan 12 mukainen vertailu asuinhuoneistojen keskikoon vaikutuksesta autopaikkojen lukumäärään/asunto. 19

20 Kuva 12. soveltamisohjeen mukainen autopaikkojen lukumäärän (pystyakseli, kpl/asuinhuoneisto) korrelaatio asuntojen keskikokoon (vaaka akseli m 2 ). 6.2 Sosiaaliset vaikutukset Autopaikkanormistojen sosiaaliset vaikutukset liittyvät pääosin autopaikkojen saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Osa ihmisistä kokee, että keskustan saavutettavuus ja ylipäätään liikkumisen helppous paranee autopaikkojen lisäämisen myötä. Vähäinenkin autopaikkamäärän supistaminen voidaan siten kokea vääränsuuntaisena kehityksenä. Toisaalta autopaikkojen lisääminen on aina pois jostain muusta maankäyttömuodosta, esimerkiksi puistojen sekä leikki ja oleskelualueiden rakentamiselta. Asuntokohtaisen autopaikkanormin soveltamisella on myös positiivisia sosiaalisia vaikutuksia erityisesti tilanteissa jossa autoton asunnon ostaja voi konkreettisesti todeta ettei hänen tarvitse kustantaa, joko suoraan tai välillisesti, hänelle tarpeetonta autopaikkaa. 6.3 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Pysäköintinormilla on vaikutuksia kaupunkikuvan muotoutumiseen. Pysäköintialueita pienentämällä maata vapautuu rakentamiselle. Erityisesti kriittisissä kohdissa voi vähäinenkin lisärakentaminen parantaa kaupunkikuvaa ja vapauttaa aluetta tontin sisäosissa leikki ja oleskelualueeksi. 6.4 Taloudelliset vaikutukset Keskipitkän aikavälin aikana Kokkolassa toteutui keskimäärin 55 kerrostaloasuntoa/vuosi (/MASTO). Jos arvioidaan että jatkossa taso pysyy vastaavana ja siitä 60% sijoittuu keskustaan (tarkastelualueelle) toteutuisi vuoteen 2030 mennessä keskustaan 430 asuntoa (0,6*55*13 vuotta). Autopaikkanormin soveltamisen kevennys esim. 20% vaatimuksesta 1 20

21 autopaikka/asunto tarkoittaisi 86:n autopaikan toteutumatta jättämistä. Keskimääräisellä kustannuksella euroa/autopaikka olisi rakentamiskustannusten säästö vuoteen 2030 mennessä vajaa miljoona euroa. Yksi autopaikka vie pinta alaa 25 m 2 eli säästyneet 86 autopaikkaa 2150 m 2. Mikäli 50% säästyneiden autopaikkojen alasta voitaisiin hyödyntää tehostuneena maankäyttönä VI kerroksisessa asuinrakennuksessa olisi lisäkerrosalan määrä 6450 kem 2 ( 0,5*2150*6). Rakennusoikeuden hinnalla 180 euroa / kerrosala m 2 tulisi maankäytön tehostumisen hyödyksi noin 1,2 miljoonaa euroa. 21

22 KESKIKAUPUNGIN YLEISKAAVA ALUEEN AUTOPAIKKANORMIN SOVELTAMISOHJE LIITE 1 ASUNNOT 1 6 asuinhuoneistoa: vähintään 1 autopaikka / asunto yli 6 asuinhuoneistoa: vähintään laskentakaavojen 1 autopaikka/asunto ja 1 autopaikka/ 90 asuinhuoneisto m 2 keskiarvo Asuntojen vaatimat autopaikat tulee osoittaa tontille tai sen välittömään läheisyyteen. Kadunvarsipysäköinti sallitaan kuitenkin vain mikäli se kadun tilalliset, toiminnalliset, rakennetekniset ja puhtaanapidon vaatimukset huomioiden on mahdollista. Invapaikkoja tulee lähimpään kokonaislukuun pyöristäen osoittaa 5% kokonaisautopaikkamäärästä. Asemakaavassa voidaan erityisasumis, rakennussuojelu, yhteisjärjestely, yhteiskäyttö tai muiden erityisten perusteiden mukaan antaa korkeintaan 20% kevennys em. autopaikkamääräykseen. LIIKETILAT JA TOIMISTOT Liiketilat: vähintään 1 autopaikka / kerrosalan 50 m 2 kohti Toimistot: vähintään 1 autopaikka / kerrosalan 70 m 2 kohti Asiakasautopaikat tulee sijoittaa ensisijaisesti korttelikohtaisiin tai kortteleiden yhteiskäyttöön osoitettuihin pysäköintilaitoksiin tai alueisiin, joihin sijoitettavista autopaikoista saadaan tehdä 20%:n vähennys. Siltä osin kun liike ja toimistotilat alittavat 200 kerrosalam 2 sekä tontilla työskentelevien autopaikkatarve voidaan osoittaa kuitenkin tonteille tai katualueelle mikäli se kadun tilalliset, toiminnalliset, rakennetekniset sekä puhtaanapidon vaatimukset huomioiden on mahdollista. Asemakaavassa voidaan rakennussuojeluperusteiden mukaan antaa korkeintaan 40% kevennys em. autopaikkamääräykseen. PALVELUT JA HALLINTO SEKÄ KOKOONTUMISTILAT Palvelun ja hallinnon tilat sekä kokoontumistilat: vähintään 1 autopaikka / kerrosalan 100 m 2 kohti Tilojen vaatimat autopaikat tulee osoittaa tontille tai kävelyetäisyydelle. Korttelikohtaisiin tai kortteleiden yhteiskäyttöön osoitettuihin pysäköintilaitoksiin tai alueisiin sijoitettavista autopaikoista saadaan tehdä 20%:n vähennys. Asemakaavassa voidaan rakennussuojeluperusteiden mukaan antaa korkeintaan 40% kevennys em. autopaikkamääräykseen. 22