EU:n rakennerahastokausi

Transkriptio

1 EU:n rakennerahastokausi Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Satakunnan maakuntaohjelma Viveka Lanne, Satakuntaliitto

2 Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelma Yksi valtakunnallinen ohjelma Molemmat rahastot ESR ja EAKR Valmistellaan ja toteutetaan kahdella alueella: 1) Etelä- ja Länsi-Suomi ja 2) Itä- ja Pohjois-Suomi Pääosin alueellisesti toteutettavaa hanketoimintaa Rahoittajina ELY-keskukset ja maakunnan liitot Muiden rahoittajien (Tekes, Finnvera) asemaa tarkastellaan myöhemmin MYR:n roolia hankepäätöksissä vahvistetaan

3 EAKR PK-yritysten kilpailukyky Yrittäjyyden edistäminen helpottamalla uusien ideoiden taloudellista hyödyntämistä ja tukemalla uusien yritysten luomista Uusien liiketoimintamallien ja mahdollisuuksien synnyn tukeminen, erityisesti kansainvälistymisen tarpeisiin Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen T&K&I-toiminnan infrastruktuurin parantaminen, alan huippuosaamisen kehittäminen ja etenkin Euroopan laajuisia etuja tuottavien osaamiskeskusten edistäminen Älykäs erikoistuminen tutkimuksen ja innovaatioiden edistäjänä Ympäristön korkea laatu ja luonnonvarojen kestävä käyttö Vähähiilisen talouden edistäminen Pk-yritysten energiatehokkuuden ja uusiutuvien energiamuotojen käytön edistäminen Kaupunkialueiden vähähiilisten strategioiden edistäminen

4 ESR Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Työnhakijoiden ja työvoiman ulkopuolella olevien työllistyvyys Työntekijöiden, yritysten ja yrittäjien mukautuminen muutoksiin Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen Työelämäyhteistyö ja työssä oppiminen Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta Aktiivinen osallisuus

5 Komission neuvottelupositio: Suomen keskeiset haasteet Suomen kilpailukyvyn heikkeneminen Rakennemuutos, erityisesti metsä- ja ICT-sektoreilla tarvitaan elinkeinorakenteen monipuolistamista ja tutkimus- ja innovaatioperustan laajentamista/vahvistamista Väestön nopea ikääntyminen käyttämätön työvoimareservi käyttöön työurien pidentäminen (=työllisyysaste ) Kriittisen massa puute (niin tutkimus- ja innovaatiotoiminnassa kuin yritystoiminnassa) Pitkäaikaistyöttömyys, nuorisotyöttömyys ja syrjäytyminen Korkea energiankulutus Luonnonvarojen kestävä käyttö Itämeren ja erit. Suomenlahden tila

6 EU:n komissio: rahoituksen prioriteetit Suomessa ) Innovatiivinen ja kilpailukykyinen liiketoimintaympäristö ja tutkimusympäristö 2) Työmarkkinoille osallistumisen lisääminen (parempi työllisyys, sosiaalinen osallisuus ja koulutus) 3) Ympäristöystävällinen kasvu tukemalla resurssien kestävää ja tehokasta käyttöä

7 Erityiskysymyksiä (TEM:n ehdotuksia ei vielä lopullisia päätöksiä) Suurten kaupunkiseutujen kehittäminen (EAKR 5%:n korvamerkintä) Teema: Uusimman tiedon ja osaamisen hyödyntäminen kaupunkien uudistumiskykyä tukevalla tavalla Kytkentä kasvusopimuksiin Kilpailullinen hakeutuminen, kaupungit hakeutuvat mukaan verkostoina Kans. päätöksellä valitaan yksi verkosto, jossa tulisi olla 3 5 kaupunkiseutua Välittävänä toimielimenä yksi maakunnan liitto tai ELY-keskus, joka organisoi kaupunkikehittämisen teemahaut Kaupunkien muodostama verkosto esivalitsee rahoitettavat hankkeet, jotka se esittää rahoittajalle (EY-asetuksen edellyttämä sub-delegointi) Paikallinen kehittäminen Toteutetaan hallinnollisesti mahd. kevyellä menettelyllä osana rakennerahasto-ohjelman normaalia toimintaa Ei LEADER-tyyppisiä toimintaryhmiä rakennerahastovaroilla, mutta mahdollista rahoittaa esim. kehittämiskoordinaattoreita kaupunkialueille Yhteisölähtöinen paikallinen kehittäminen EAKR:ssa TL 3 ja ESR:ssa TL 7

8 Aikataulusta Alueellisen suunnitelman 1. luonnos Korjattu luonnos Maakuntien keskustelu ja palaute 11-12/2012 Täydennetty luonnos (vaikutusten arviointi) Kuuleminen vk 4 /2013 > Kumppanuussopimuksen valmistelu alkuvaiheessa Neuvottelut komission kanssa alkavat lähiaikoina Suomen rahoitusosuus EU:n huippukokous 1/2013?? Manner-Suomen ohjelman valmistelu alkaa 12/2012 Alueellisen suunnitelman viimeistely kevät 2013 Manner-Suomen ohjelma valmis kesä-syksy 2013

9 Kansainväliset ohjelmat Satakunta mukana Central Baltic alueiden välisessä ohjelmassa (nyt Botnia Atlantica), sihteeristö Turussa Suomi mukana valtioiden välisessä Itämeri-ohjelmassa, Satakunta kansallisessa työryhmässä Suorat puiteohjelmat, erityisesti Horizon 2020 tutkimusohjelma Satakunta ja Etelä-Pohjanmaa mukana EU:n maaseutupolitiikan innovaatiokumppanuudessa Satakunta mukana EU:n veden innovaatiokumppanuudessa

10 Satakunnan maakuntaohjelma Maakuntaohjelmassa yhteen sovitetaan alueen tahtotila sekä kansalliset ja EU-politiikan aluekehittämistavoitteet MYR Viveka Lanne

11 Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) käynnistyskirje Laadinta aloitetaan nykyisen aluekehityslain mukaisesti huomioitava valmistelussa oleva uusi laki, tulossa voimaan ? Aikataulu aikaistettu 2015>2014 varmistetaan kansallisen ja EU-politiikan yhteensovittaminen

12 TEM:huomioitavaa Valtakunnalliset alueiden kehittämisen tavoitteet > ohjelmien vaikutus uusiin? Keskeinen tausta-aineisto uuden hallituksen aluekehittämisen linjauksiin Maakunnan eri osat, erityisesti saaristo- maaseutu- ja kaupunkialueet Kaupunkien kasvusopimukset, muut mahd. erityissopimukset Maakuntien yhteistoiminta-alueen tavoitteet, maakuntien muu yhteistyö Nykyisten maakuntaohjelmien arviointitulokset

13 TEM:vaikutusten arviointi Toimenpiteiden vaikutukset ympäristöön, tasa-arvoon, yritystoimintaan ja eri ihmisryhmien asemaan Lisäksi on otettava huomioon sukupuolten tasa-arvon edistäminen SOVA lain mukainen ympäristöarviointi ja siihen liittyvä tiedottaminen ja kuuleminen

14 TEM:Tavoitteet ja tunnusluvut Muuttoliike ja väestö Kilpailukyky (bkt, liikevaihto, yritykset, vienti, tulotaso) Talouden tasapaino (kuntien vuosikate, valtion menot/asukas) Työllisyys Alueen sisäiset erot (tulotason ja ikärakenteen keskihajonta kunnissa) Osaaminen (tutkinnon suorittaneet, julkinen sektori ja 3 suurinta toimialaa työpaikoista) Elinympäristön laatu ja aluerakenne (uusiutuva energia, fosfori- ja typpikuormitus) + EU-ohjelmien ja ELYjen indikaattorit

15 Maakuntaohjelman valmistelu Satakunnassa Valmistelu Satakuntaliitto, prosessin ohjaus maakuntahallitus, päätöksenteko maakuntavaltuusto, seuranta ja evästys maakunnan yhteistyöryhmä (MYR, kolmikanta kunta, valtio- ja järjestösektori) Periaatteena kattava sidosryhmäyhteistyö; avoimet tilaisuudet, kommentointi-mahdollisuudet, räätälöidyt kyselyt, työryhmät, olemassa olevat foorumit Ohjelmien ohjelma > runsaasti olemassa olevaa ja valmisteilla olevaa aineistoa koottavaksi ja yhteen sovitettavaksi Satakuntaliitto.fi/maakuntaohjelma

16 Satakunnan maakuntaohj elma Kannustava yhteisöllisyys Puhdasta elinvoimaa Ihmislähtöisiä ratkaisuja Satakunnan tulevaisuuskäsikirja 2035 Mittarit, arviointi Satakunnan osaamisprofiili S3 EU EAKR, ESR, EMR, EKTR, Itämeriohjelma, Central Baltic, puiteohjelmat Kansallinen Valtio, ELY, tekes, INKA, Kunnat Tulokset

17 Alustava aikataulu Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tekeillä > maakuntahallitus asettaa nähtäville Edellisen maakuntaohjelman arviointi ja suositukset valmistuvat tammi-helmikuussa 2013 Ensimmäinen raakaluonnos maakuntaohjelmasta loppukeväästä 2013 Uusi maakuntavaltuusto > prosessin ja sisältöluonnoksen esittely Avoin kommentointiaika kesän yli > tarkennus ja täydennys syksyllä 2014 MH, lausunnot, MV päätöksenteko joulu 2013 / kevät 2014 riippuen maakuntaohjelman, EU-ohjelmakauden ja lainvalmistelun etenemisestä

18 Maakuntaohjelman arvioinnista Kuuden länsi-suomalaisen maakunnan yhteinen: Satakunta, Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Varsinais-Suomi Tekijä Ramboll Oy maakuntakohtaisia ja yhteisiä vaikuttavuus- ja menetelmä johtopäätöksiä Satakunnassa web kyselyyn 30 vastausta + 4 haastattelua

19 MAAKUNTAOHJELMA TUNNETAAN HYVIN (ERITTÄIN HYVIN + MELKO HYVIN N. 75%) Erittäin hyvin 14,2 Melko hyvin 60,4 Melko huonosti 22,1 Erittäin huonosti 3,

20 VAIKUTTAMINEN OMAN ALUEEN KEHITTÄMISEEN MAAKUNTAOHJELMAN KAUTTA (%) Kyllä 67,9 En 32,

21 Maakuntaohjelman kehittämiskohteiden tärkeys pidemmällä aikavälillä, 2013 jälkeen, Keskiarvo Maakuntaohjelmaa valmisteltaessa Satakunnassa tulisi.. kehittää ja käyttää soveltuvia seurantaan ja arviointiin liittyviä menetelmiä huomioida maaseudun ja kaupungin välinen vuorovaikutus 3,34 3,53 varmistaa valmistelun osallistavuus 3,51 huomioida ohjelman merkitys edunvalvonnassa kansallisesti 4,13 turvata käytännön hyödyt ja vaikuttavuus 4,53 sitouttaa alueelliset toimijat maakuntaohjelman valmisteluprosessiin 3,89 varmistaa osuvien ja oleellisten painopisteiden valinta 4,58 etsiä rohkeammin uusia ja innovatiivisia näkemyksiä maakunnan kehittämiseen 4,14 0 0,5 1 1,5 2 2,5 3 3,5 4 4,5 5 Muuta: lisätä suunnitelmallista ennakointityötä 5=täysin samaa mieltä, 1=täysin eri mieltä

22 TEEMOJA, JOITA EHDOTETTU MUKAAN SEURAAVAAN MAAKUNTAOHJELMAAN ENERGIA JA YMPÄRISTÖ: ympäristöliiketoiminta; kestävän kehityksen mukainen toiminta; puhdas ympäristö ja puhdas vesi tukemaan maakunnan kehitystä, ei asettamaan rajoja; Luonnontuotealan huomioiminen maakunnan rikkautena; ympäristön suojelu ja luonnon monimuotoisuuden turvaaminen; uusiutuva energia ym.; Energia-asiat ja turvetuotanto; biotalouden kehittäminen; Metsävarojen tehokkaampi käyttö maakunnassa; Tuulienergia; energiateollisuus; KOULUTUS JA TUTKIMUS: Koulutuksen ja työelämän vastaavuus; Korkeakoulut, erityisesti yliopistokoulutuksen turvaaminen; Koulutusinfrastruktuuri; Kulttuuri; yrittäjyyskasvatus; kouluasteiden tasapainoinen kehittäminen; Koulutuksen kehittäminen; Koulutus, tutkimus ja yhteistyö - selkeä strategia, miten menestyä koulutusjärjestelmien murroksessa; Liiketoimintalähtöinen tutkimus, yritysten johtamisen uudet tavat; Satakunta LVI-rakentamisen osaamisen ja tutkimuksen kärkipaikaksi Suomessa

23 TEEMOJA, JOITA EHDOTETTU MUKAAN SEURAAVAAN MAAKUNTAOHJELMAAN RAKENTEET: Kuntarakenne tukemaan maakunnan kehitystä, näennäiset verorajat pois maakunnan hyväksi; maakunnallinen yhdyskuntatekninen järjestelmä/toimintasuunnitelma; työssäkäyntialueisiin perustuva kunta-/yhteistoimintarakenne SAAVUTETTAVUUS: Liikenneverkko (rautatiet ja maantiet kuntoon); Liikenneyhteydet; Liikennejärjestelmä; tieverkon kokonaisselvitys (on muutakin kuin vt 8); liikenne (8-tie); Liikenneyhteyksien edunvalvonta (Myös raideliikenne) YHTEISTYÖ: Yliopiston ja maakunnan yhteistyön kehittäminen; Maakunnallisen yhteistyön koordinointi; Kuntarajat ylittävä yhteistyö; yhteistyötoiminnan kehittäminen ja nykyaikaistaminen; ihmiset, osallisuus ja yhdessä tekeminen

24 TEEMOJA, JOITA EHDOTETTU MUKAAN SEURAAVAAN MAAKUNTAOHJELMAAN YRITTÄJYYDEN TUKEMINEN: toimeentulo (yrittäjyys ja yritysten tukeminen); hoiva-hyvinvointialan yrittäjyys; Lisää innovaatioita ja yrittämistä; Teollisen ekologian tunnistaminen ja tunnustaminen; energiaja metallitoimialat; meriteknologian ja logistiikan toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen; teollisuuden uusiutuminen; pk-yritysten toiminnan ja toimintaedellytysten kehittäminen ja toimialakentän monipuolistaminen yrityshenkisyys: perinteisten teollisuusyritysten menestys ja merenkulun uusi nousu pohjoisilla vesillä; ruoantuotannon edellytysten parantaminen; ruokaketjun kehitys; Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen; palveluelinkeinojen kehittäminen Osaaminen, Maakunnallinen ennakointi ja osaamistarpeiden ennakointi; Valitut osaamiskärjet ja selkeä maakunnallinen profiloituminen Asuminen, matkailu Terveys ja hyvinvointi Globaali kauppa

25 Täydennyksiä haastatteluista: SWOTtiivistelmä Vahvuudet Valmistelun osallistavuus ja avoimuus Organisaatioiden yksituumaisuus ja toimiva yhteistyö (maakunnan liitto, ELY, kehitysyhtiöt, Porin yliopistokeskus ja Satakunnan AMK) Sisällölliset TKI-edistysaskeleet (esim. energian alueella, OSKE) Yritysten kansainvälistyminen Myönteistä kehitystä: Energia Työperäinen maahanmuutto Saavutettavuuden parantamiseksi tehty lobbaus (valtatie 8) Elintarvikeklusteri (lähiruoka) Elämystuotanto Hyvinvointiteknologian living lab PK-yritystoiminnan hyvä kehitys Tutkimusyhteistyö Heikkoudet Riittämätön priorisointi ja tavoitteiden yhteismitallisuuden puute, toiveiden tynnyri Selkeän mitattavissa olevan tavoitetilan puuttuminen, mittariosaamisen puute Tavoitteiden hajanaisuus ja ristiriitaisuus Toiminnan hajanaisuus Tekstin virkamiesmäisyys ja profiloimattomuus Vähäinen TKI-intensiteetti Puuttuva rohkeus tehdä valintoja Valmisteluprosessin laatu välittyi riittämättömästi toteutukseen Konkretian puute ja sirpaleisuus Ohjelmien erilaiset aikajänteet Sisäänpäinlämpiävyys ja itseriittoisuus

26 Täydennyksiä haastatteluista: SWOTtiivistelmä Mahdollisuudet Valmisteluvaiheen hyvät ideat ja niiden konkretisoiminen Ennakoinnin uudet aloitteet (ENSA aikuiskoulutuksen laadullisen arvioinnin alueella ja Sataviisari, maakunnallinen ennakointiportaali) Sidosryhmätyö Satakunta on kuin Suomi pienoiskoossa, siksi se on erinomainen testausalusta Pienyritysosaaminen (mallia E- ja Pohjanmaalta) Maakunnan reuna-alueiden parempi kuuntelu Yritysten äänen parempi kuuleminen Satakunnassa yksi parhaimmista elinkeinoelämän järjestöistä, joka aktiivisesti koko ajan mukana Uhat Työvoiman uusintamisen epäonnistuminen (ikääntyminen ja koulutuspaikkojen vähentäminen) Kansallisen ja alueellisen tason puutuva dialogi, valmistelutilanteen epäselvyys (EYU- ohjelmat ja INKA) ja maakunnan liiton passiivisuus (maakunta vs. keskuskaupunkiproblematiikka ja kysymys saadaanko OSKEsta kaikki hyödyt siirrettyä?) Kansallisen aluepolitiikan puute (ei resursseja toteuttaa, hyvä suunnittelu edellyttäisi toteutuakseen vastintahoa eli resursseja) Nykyinen suunnittelujärjestelmä (liitolla omat suunnitelmansa, kansallisella tasolla omansa, ELYllä vielä omat, lisäksi näillä eri aikajänteet) Institutionalisoidumpi toimintamalli TKI-toiminnan tehostamiseksi, ulkopuolisen asiantuntemuksen käyttäminen tarvittaessa