E S P O O N K E S K U S

Transkriptio

1 E S P O O N K O T I K A U P U N K I P O L U T E S P O O N K E S K U S K E S K U S T A J O K I L A A K S O K I L T A K A L L I O S U V E L A T U O M A R I L A S U N A K Ä V E L Y O P A S V e r s i o Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto Esbo Stadsdelsföreningars Förbund ry

2 E S P O O N K O T I K A U P U N K I P O L U T E S P O O N K E S K U S K E S K U S T A J O K I L A A K S O K I L T A K A L L I O S U V E L A T U O M A R I L A S U N A Versio kohdetta 13 tietolaatikkoa pääreittien pituus 14 km Toimitus ja ulkoasu Pauli Saloranta / Suomen Kotikaupunkipolut tmi Kuvat Mikko Perkko / EKYL Julkaisija Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto 2015 Yhteistyössä Espoon kaupunki, Esbo Hembygdsförening, Keski-Espoo-seura, Tuomarila-seura, Keski-Espoon pienkiinteistöyhdistys, Pro Espoonjoki -yhdistys, Espoon tuomiokirkkoseurakunta ja Esbo svenska församling Kiitos kaikille tietoja antaneille kaupunkilaisille, virkamiehille ja yhteisöille! Aineisto on netissä: Espoon Kaupunginosayhdistysten Liitto ry eli EKYL on vuonna 1981 perustettu espoolaisten kaupunginosa- ja kotiseutuyhdistysten keskusliitto ja palveluorganisaatio. Liitolla on 46 yhdistysjäsentä eri puolilta Espoota. Monipuolisten kotikaupunkipolkujen laatiminen on kaupunginosayhdistysten toimintamuoto, jonka Pauli Saloranta kehitti valtakunnallisessa pilottihankkeessa Espoossa Espoon kaupungin ja Uudenmaan liiton rahoituksella. 2 Espoon kotikaupunkipolut: Espoon keskus

3 J O H D A N T O Espoon keskus on historiallisten kulkuväylien risteyspaikka ja moni-ilmeinen yhdyskunta, jossa on asukasta. Se on ollut Espoon hallinnollinen keskus yli 500 vuotta ja pian 50 vuotta yksi Espoon viidestä kaupunkikeskuksesta. Espoon keskuksen kehittämisohjelma käynnistettiin vuonna Sen tulokset näkyvät nyt katukuvassa. Espoon keskuksessa on neljä kotikaupunkipolkua. Keskustan polku kiertelee kauppa- ja hallintokortteleissa, jokilaakson polku Kirkkojärvellä ja Kannusillanmäellä. Kiltakallion Suvelan polku kulkee Kaupunginkalliosta Kirstinharjuun ja Tuomarilan Sunan polku Kulovalkeasta Hösmäriin ja takaisin. K I R J A L L I S U U T T A Arvostetulla alueella. TV-dokumentti. Lasse Naukkarinen 2010, Ilokuva Oy. Espoo kasvun näkijät ja tekijät. Reima T. A. Luoto 2004, Espoon kaupunginmuseo. Espoo oma lukunsa. Pertti Maisala 2008, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus. Espookirja. Uolevi Itkonen 1992, Espoon kaupunki. Espoon luontokohteet. Harri Anttila ja Kati Berninger 2004, Espoon ympäristökeskus, 7. painos. Espoon rakennuskulttuuri ja kulttuurimaisema. Erkki Härö 1991, Espoon kaupunginmuseo, 2. painos. Helsinki Espoo Kauniainen Vantaa Arkkitehtuuriopas. Arvi Ilonen 2000, Otava. Kartanoita ja huviloita Keski-Espoossa. Tommi Laakso ja Pirkko Sillanpää 2003, Keski-Espoo-seura ry. Keski-Espoo kivikauden kylästä kaupunkikeskukseksi. Pirkko Sillanpää ja Tommi Laakso 1998, Keski-Espoo-seura ry. Koti vaiko kasarmi lapsillemme? Heikki von Hertzen 1946, Väestöliitto. Kuka kaivoi vallihaudat? Verkkonäyttely 1998, Espoon kaupunginmuseo. Kylä-Espoo. Espoon vanha asutusnimistö ja kylämaisema. Espoon kaupunkisuunnittelukeskus Lagstad sen vaiherikas menneisyys. Benita Åkerlund, Esbo Hembygdsförening. Lähiöt ja tehokkuuden yhteiskunta. Johanna Hankonen 1994, väitöskirja, Tampereen teknillinen korkeakoulu, Gaudeamus ja Otatieto oy. Susihukkia ja punahilkkoja. Raportti Espoon ja Vantaan itsenäisyystaistelusta aluerakentamisen avulla. Raimo Markkanen 1997, Rakennusalan kustantajat. Sydämellistä yhteiselämää. Espoon koulutaloja Kari Jormakka Viaporin maarintama. John Lagerstedt 2014, Helsingin kaupunginmuseo. 3

4 Keskusta 22 kohdetta 4 tietolaatikkoa 2 km 1 Valtuustotalo Espoon kaupunginvaltuustossa on tätä nykyä 75 jäsentä. He kokoontuvat kerran kuussa valtuustotalossa, joka valmistui 1979, suunnittelija arkkitehtitoimisto Castrén Jauhiainen Nuuttila, peruskorjattu ja ulkotilat kunnostettu Valtuustosalin lämpiössä on Kauko Räsäsen massiivinen seinäreliefi Liikettä tilassa. Salin ovien metallipakotukset muistuttavat Espoon karttaa. Salissa ovat Ernst Mether-Borgströmin maalaukset Rakoilu ja Eheytyminen. Valtuustotalon aukiolla on Leena Turpeisen pronssiveistos Läheinen kontakti, joka paljastettiin Teos symboloi Espoon ihmisläheistä miljöösuunnittelua. Itse Espoo kuvataan äidin helmoissa leikkiväksi lapseksi. 2 Kaupungintalo Valmistui 1971 eli vuotta ennen kuin Espoosta tuli kaupunki, suunnittelija Heikki Castrén. Rakennuksen keskellä on neljän kerroksen korkuinen aula, jonka ympärille toimistotilat ryhmittyvät. Julkisivujen pintamateriaali on soraa Juutinrauman pohjasta. Suunnitelmassa esitettiin myös laajennusmahdollisuus kolmella yhtä suurella moduulilla vaiheittain Lagstadin koulumäen yli. Kaupungintalo on jo vuonna 2010 kertaalleen päätetty purkaa, mutta myös sen korjaamisella on kannatusta. Asian käsittely jatkui keväällä Vuonna 2013 purettiin kadun toiselta puolelta Virastotalo 1 asuntojen tieltä. 3 Lagstads skola Perustettu 1873 Espoon ensimmäisenä kansakouluna. Uusi koulurakennus valmistui keskeiselle paikalle 1954, suunnittelija Toivo Pelli. Aikakauden tyylille ominaista ovat mm. pihamuuri ja matalat liuskekiviportaat, jotka johtavat pääsisäänkäynnille. Puolalainen hallintokeskus Espoon voimakas väestönkasvu 1960-luvulla edellytti myös kunnallishallinnon laajentamista. Kauppalan uudesta hallintokeskuksesta järjestettiin kansainvälinen suunnittelukilpailu vuosina Siihen osallistui 172 ehdotusta 37 maasta. Kilpailun voitti varsovalaisten arkkitehtien Jan Chmielewskin, Janusz Kazubinskin ja Krzysztof Kuraksen ehdotus. Paras kotimainen oli Timo ja Tuomo Suomalaisen ehdotus, joka sijoittui jaetulle 5. sijalle. Voittaneen ehdotuksen pohjalta kehitettiin Espoon keskuksen kokonaissuunnitelma, joka käsitti massiivisen hallintokeskuksen lisäksi runsaasti asumalähiöitä sen ympärille Kirstinharjuun, Kiltakalliolle ja Pappilanmäkeen saakka. Keskuksesta ehdittiin toteuttaa vain pieni osa: Virastotalot I ja II sekä Valtuustotalo. 4 Espoon kotikaupunkipolut: Espoon keskus

5 Talossa toimii ruotsinkielinen peruskoulu, oppilaita nyt runsaat 400. Esikoulu aloitti 1972, päiväkoti Taitavasti vanhaan rakennukseen kytkeytyvä laajennusosa vuodelta 2006 muodostaa kaupunkimaista miljöötä Espoonkadun puolelle, suunnittelija Hannu Jaakkola. 4 Hotelli Kuninkaantie Valmistui 1989, suunnittelija arkkitehtitoimisto CJN. Rakennuksen omistaa Espoon seudun koulutuskuntayhtymä, jonka Omnia-ammattiopiston opetuskeittiöiden tuotteita myydään Fridan torilla. 5 Domsin päärakennus Domsin tilan puumerkki vuodelta Tila on ollut nykyisellä paikallaan ilmeisesti jo 1500-luvulta alkaen. Mansardikattoisen päärakennuksen nykyasu on 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Doms on yksi Södrikin kylän viidestä kantatilasta, viimeinen vanhalla kylänmäellä säilynyt asuinrakennus. Nyt piharakennuksessa on suomenkielinen Lakelan päiväkoti ja päärakennuksessa autististen lasten oppimiskeskus. 6 Veteraanien muistomerkki Vuonna 1992 pystytetty muistomerkki muodostuu luonnonkivestä ja kahdesta graniittipaadesta sekä suomen- ja ruotsinkielisestä kaiverruksesta. Suunnittelukilpailun voittaja ei halunnut nimeään julkisuuteen, joten palkintosumma käytettiin sotaveteraanien kuntoutukseen. 7 Suomen vanhin savusauna Espoonjoen rannalla Lagstadin kotiseututalon pohjoispuolella vanhan kahluupaikan kohdalla on Sunan tilalle kuulunut savusauna, jonka sanotaan olevan Suomen vanhin paikallaan säilynyt päädyssä on vuosiluku Nyt rakennusta hallinnoi Kuninkaantien Saunaseura ry. 8 Lagstadin kotiseututalo Kirkkoherra Gabriel Geitlin toi esille ajatuksen Espoon ensimmäisen kansakoulun sijoittamisesta kirkonkylään. Vuonna 1869 kuntakokous päätti ottaa markan lainan, vuokrata seurakunnalta Lagstadin tilan ja rakentaa kansakoulun. Keskeisen paikan valinta osoittaa, että koulua pidettiin lähes kirkon veroisena arvorakennuksena. Työt etenivät verkkaisesti: koulu aloitti toimintansa vasta Aluksi siinä oli kaksi luokkahuonetta ja opettajan asunto, mutta 1887 koulutaloa laajennettiin yhdellä luokkahuoneella, eteisellä ja kuistilla. Sodan aikana 1944 taloon evakuoitiin Helsingistä osa Kätilöopiston synnytyslaitosta. Yläkerta toimi silloin sisätauti- Puumerkit Puumerkkiä (bomärke) käyttivät tilanomistajat yleisesti 1800-luvulle saakka, sillä sitä ennen ei oltu yleisesti kirjoitustaitoisia. Toisin kuin muualla, Espoossa puumerkki oli alusta alkaen tilakohtainen. Puumerkkejä käytettiin niin kiinteän kuin irtaimen omaisuuden merkitsemiseen ja mm. käräjäpöytäkirjojen allekirjoittamiseen. 5

6 sairaalana. Kansakoulu muutti uuteen rakennukseen 1954 ja talo oli sen jälkeen ollut Espoon kaupungin käytössä. Peruskorjattu vuosina kotiseututaloksi, jota hallinnoi Esbo hembygdsförening. Toisessa kerroksessa toimii Espoon kaupunginmuseon koulumuseo. 9 Ruusupuisto Rakennettiin Kirkkopuiston osaksi 1988, suunnittelija Leena Iisakkila, uudistettu Ranskalaisen muotopuutarhan hengessä rajattuihin istutusryhmiin on valittu helppohoitoisia lajeja. Samalla uusittiin puiston valaistus. Virastokeskukselta Kirkkopuistoon ulottuu Pekka Kauhasen valo- ja ympäristötaideteos Ilmestys ( ). Se käsittää viisi pronssiin valettua mekkohahmoa, jotka leijailevat enkelimäisen kevyesti valaisinpylväiden päällä, eri puulajeja esittävien runkojen varassa. Viimeinen hahmoista katsoo suoraan kirkkoa kohti. Opaalilamput luovat teokseen pimeän aikaan suorastaan ilmestyksenomaisen luonteen. Ketjun molemmissa päissä on infotaulu ja kartta mekkojen sijainnista. 10 Sunan navetta Sunan tilan puumerkki vuodelta Suna oli yksi viidestä Södrikin kylän kantatilasta. Maatilan omisti loppuvaiheessa Weckströmin suku, joka möi sen Espoon kaupungille Päärakennus purettiin ja jäljellä on vain valkoinen navetta, jonka tulevaa käyttöä on suunniteltu pitkään. Välillä siellä toimi kaupungin liikennemerkkimaalaamo, nyt työskentelee taiteilijoita ja siellä on näyttelytilakin. 11 Kannusillanmäki Yli 25 metriä Espoonjoen uoman yläpuolelle nouseva mäki lehtometsineen on maisemallisesti hallitseva osa Espoon keskustaa. Biologi Jukka Jalava teki Kannusillanmäellä vuonna 2002 luontoinventaarion ja löysi mm. 551 perhoslajia, joukossa harvinaiset vyöneilikkayökkönen ja kirjotäpläkoi. Jalopuineen ja vanhoine mäntyineen Kannusillanmäki on hämmästyttävän luonnontilainen saareke tiiviisti rakennetun ja satoja vuosia hoidetun kulttuuriympäristön keskellä. Esbo Sparbank Espoon ensimmäinen pankki perustettiin 1875 Espoon kuntakokouksen aloitteesta. Ensimmäinen asiakas oli emännöitsijä Charlotta Ekstöm, joka talletti säästötilille 600 mk. Alkuaikoina pankilla ei ollut omaa rakennusta vaan se toimi eri taloissa kirkonkylässä. Vuonna 1935 pankki osti Villa Karlshemin Kannusillanmäen eteläpuolelta kunnantalon läheltä ja toimi siinä Astrid Lindströmin johdolla vuoteen 1975, jolloin täytti 100 vuotta. Vuonna 1979 Espoon Säästöpankki yhdistettiin Helsingin Säästöpankkiin, joka selvisi pankkikriisistä ja tunnetaan nykyään Aktiana. Säästöpankin talon alakerrassa toimi lihakauppa ja sen jälkeen kukkakauppa. Nyt talo on purettu, mutta varastorakennus on vielä jäljellä. 6 Espoon kotikaupunkipolut: Espoon keskus

7 Espoon kunnantalo nykyasussaan. 12 Kunnantalo Vuonna 1932 Espoon kunta osti leskirouva Jenny Weckströmiltä Breidablick-nimisen tornillisen huvilan, jossa oli pidetty täysihoitolaa. Talo paloi 1933 ja heti seuraavana vuonna paikalle rakennettiin uusi kunnantalo. Se oli aluksi yksikerroksinen, mutta sai 1945 toisen kerroksen. Sodan aikana talossa toimi kansanhuoltotoimisto, nyt musiikkiopisto Avonia. Kunnantalo ehti palvella myös kauppalantalona vuodesta 1963 ennen nykyisen kaupungintalon valmistumista. 13 Kannusillanmäen väestönsuoja Kannusillanmäessä on keskustan kiinteistöjä palveleva S6-luokan kalliosuoja johtokeskustiloineen. Luolasto on normaaliaikana monipuolisessa liikunta- ja kulttuurikäytössä ja siellä on Espoon kaupungin tietoliikenteen solmukohta. Tiloja remontoidaan vuosina ja mm. Kannusalin elokuvatekniikkaa uusitaan. Väestönsuojien käyttöönotto tulee kysymykseen lähinnä hyvin vakavissa säteilytilanteissa. Lähimmät ydinvoimalat sijaitsevat Espoosta km:n päässä. Suojat tulee voida saattaa käyttökuntoon tarvittaessa 24 tunnissa. 14 Virastopiha Espoon kaupungin tekninen keskus majailee tässä 1985 valmistuneessa virastotalossa, jonka on suunnitellut Parviainen Arkkitehdit. Sen pihalla on suomalaisen konstruktivismin uranuurtajan Ernst Mether-Borgströmin ( ) metalliveistos Futura. Futurasta on turha etsiä luonnon aiheita. Olen yrittänyt luoda sellaisen ympäristön nykymaailmalle, joka sille parhaiten sopii. Se on ajan sävel, taiteilija itse totesi. Pihan itäpuolella Virastotalo II vuodelta 1979, suunnittelijat Aatos ja Aila Issakainen. Rakennuksen purkamista ja korvaamista asuintalolla mietitään osana asemanseudun asutuksen tiivistämistä. 7

8 15 Palvelutalo Valmistui 1989, suunnittelija Veli-Pekka Tuominen. Aiemmin kutsumanimeltään Katrin keskus tarmokkaan apulaiskaupunginsihteeri Katri Ranniston mukaan. Asuntoja on 43. Talossa on kuntosali, kangaspuut sekä ohjattua monipuolista kuntouttavaa toimintaa. Ateriamahdollisuus on Espoon eläkeläisillä ja eläkeläisjärjestöt kokoontuvat talon tiloissa. 16 Galleria Espoonsilta Taideyhdistys Kuvataidetalo Suna ry:n ylläpitämässä näyttelytilassa järjestetään vaihtuvia nykytaidenäyttelyitä sekä konsertteja. Tiloja myös vuokrataan juhla- ja kokouskäyttöön. 17 Uusi asema Aseman virkaa toimittava ylikulkusilta odotustiloineen valmistui 1981 korvaten entisen asemarakennuksen, suunnittelija oli Olavi Vanninen. Erittäin kalsean ensivaikutelman Espoon keskuksesta antanut asema siirtyi 2008 VR:ltä Espoon kaupungin omistukseen ja se uudistettiin osana Espoon keskuksen kehittämisohjelmaa. Samalla sillan sisäkäytävälle asennettiin Mikko Rikalan tilataideteos Äspe (2010). Siihen kuuluu lattian kivirouhepinnoite, joka kuvaa Espoonjoen hiekkaa sekä valokatteet, joihin on painettu joen ylle kaartuvien haapojen (ruots. asp) lehvästöä. Teos tekee Espooseen saapumisesta samaan aikaan juhlallisen ja juurevan tapahtuman, lisäten myös käytävän turvallisuutta. Lähiliikenne sähköjunilla Helsingistä Kirkkonummelle käynnistyi Tätä nykyä Espoon asemalta ajetaan arkisin 144 lähijunavuoroa päivässä. Pitkään on suunniteltu myös Leppävaaran kaupunkiradan jatkamista Espoon keskukseen ja edelleen Kauklahteen. 18 Espoontori Valmistui 1987, suunnittelija arkkitehtitoimisto Innovarch, peruskorjattu Kauppakeskus Espoontori oli aikanaan Espoon suurimpia ja moderneimpia ostoskeskuksia. Uutta oli mm. se, että lähes kaikkiin liikkeisiin kuljettiin avaran keskusaulan kautta. Liiketilaa kaikkiaan Rantarata Helsingin ja Turun välisen rannikkoradan perustamisesta päätettiin säätyvaltiopäivillä Suunnittelun jälkeen 1899 sai rautatien ylihallitus käskyn panna viipymättä käyntiin radan toteutuksen. Tammikuussa 1900 päästiinkin aloittamaan valmistelevat työt. Aikataulullinen matkustajaliikenne käynnistyi ja rata avattiin virallisesti Aluksi Espoossa oli asema kirkonkylän lisäksi Kauklahdessa ja seisake Kilon kartanon lähellä. Matka Helsinkiin kesti minuuttia. Sähköistäminen alkoi 1960-luvulla Turkuun saakka sähköt saatiin Mutkaista rantarataa on korjailtu useaan otteeseen. Myös Espoo Lohja Salo-oikoradasta on puhuttu jo vuosikymmeniä. Viimeisin yleissuunnitelma valmistui 2010, hinta-arvio 1,5 miljardia euroa. 8 Espoon kotikaupunkipolut: Espoon keskus

9 m 2 ja liikkeitä 35 mukaanlukien päivittäistavarakauppa sekä posti. Valmiina ovat myös laajennussuunnitelmat viereiselle tontille. Samalla paikalla sijaitsi aiemmin jalkapallokenttä, jolla Esbo Bollklub (EBK) aloitti toimintansa vuonna Espoon keskuksen iltasoitto kajahtaa kesäiltaisin nauhalta Espoontorilta. Kahden minuutin mittaisen trumpettisoolon sävelsi Verneri Pohjola osana Helsingin seudun World Design Capital -vuoden 2012 ohjelmaa. 19 Entresse Valmistui 2008 tärkeänä osana Espoon keskuksen kehittämisohjelmaa, suunnittelija Jukka Karhunen.Espoon kaupunki lunasti valtion rakentamattoman virastotontin jo vuonna 2001 ja kaavoitti siihen yhdistetyn kauppa- ja virastotalon sekä asuntorakentamista. Siltakadun puolella on noin m 2 liiketilaa, jossa toimii 40 erikoisliikettä sekä suuri päivittäistavarakauppa. Ylimpiin kerroksiin sijoittuvat kirjasto ja kaupunginarkisto. Seuraavaksi suunnitellaan Entressen ja Espoontorin yhdistämistä uudella kulkusillalla. 20 Valatori Rinnetontti on käytetty hyväksi sijoittamalla kauppakeskuksen taakse rauhallinen yläpiha kirjaston ja kaupunginarkiston kainaloon. Kaupunkimaisen Valatorin varustus soveltuu niin oleiluun kuin katukorikseen ja rullalautailuunkin. Asuinkerrostalot ovat vuodelta Entressen kirjasto muutti torin laidalle Tilat on suunniteltu monien Aseman seutu Rautatien rakentaminen johti asemapaikkakunnilla vanhan maatalousvaltaisen yhteiskunnan vähittäiseen muutokseen kaupunkilaisten huvila-asutuksen sekä teollisuuden levittäytymisen myötä. Puhelinkeskus perustettiin 1904 ja sähköyhtiö Espoon ensimmäinen apteekki toimi aseman lähellä vuosina Vuonna 1912 Pehr Appelgren perusti pullolasitehtaan asemaa vastapäätä radan eteläpuolelle. Se valmisti etenkin viinapulloja. Kun maailmansota lopetti viinan myynnin, maitopullojen suurkysyntä pelasti tehtaan. Aseman tuntumassa oli myös Helsingin maalinnoituksen kiinalaisten metsätyömiesten asuinparakki. Vuonna 1917 lasitehdas järjestettiin uudelleen nimellä Suomen Lasitehdas Osakeyhtiö Finska Glasbruks Aktiebolaget tehdas kuitenkin paloi ja lopetti toimintansa. Espoon lotat ostivat tontin ja 1930 sille rakennettiin suojeluskuntatalo, joka myöhemmin siirtyi Martoille ja edelleen Lindholmin sahalle. Saha oli aloittanut toimintansa nykyisen Espoontorin länsipuolella vuonna 1919 ja jatkoi aina luvulle saakka. Parhaimmillaan työntekijöitä oli yli 50. Sahalla oli mm. oma palokunta ja rautakauppa. Vuosina sen yhteydessä toimi sementtivalimo. Vielä 1980-luvulla keskustassa kuljettiin radan yli puomeilla varustetusta tasoristeyksestä, joka oli Kannusillanmäen kohdalla, nykyisestä Espoonväylän sillasta itään. 9

10 eri käyttäjäryhmien tarpeisiin. Löytyy satunurkka, pelipaikka, esiintymis-, koulutus- ja näyttelytilaa sekä hiljainen työskentelyhuone. Entresse oli vuonna 2013 pääkaupunkiseudun kolmanneksi vilkkain kirjasto: käyntiä ja 540 erilaista tapahtumaa lukupiireistä käsityökerhoon sekä kielikursseihin. Kirjasto toimi aiemmin Suvelan koululla vuodesta 1978, jolloin Lagstadin ja Tuomarilan kirjastot yhdistettiin Keski- Espoon kirjastoksi. Lagstadin kirjasto juonsi juurensa 1860-luvulta, jolloin Espoon ensimmäinen kirjasto aloitti toimintansa kirkon sakastissa. Suvelan polulta: 21 Suviniitty 22 Espoonportti Aseman itäpuolinen alikulku avattiin Se yhdistää portin tavoin radan eri puolet toisiinsa. Tunnelin toteutus sai vuonna 2006 Vuoden insinöörityö -palkinnon. Suunnitelmissa on joskus tulevaisuudessa yhtenäinen puistokatu Suvelasta Lommilaan. 23 Vanha asema vuodelta 1903 on arkkitehti Bruno Granholmin tyyppipiirustusten mukainen. Rakennusta laajennettiin Siinä oli kaksi odotussalia, naistenhuone, toimistohuone ja asemapäällikön asunto. Asema toimi myös postina. Ympärillä olivat tavaramakasiini, makki, kellari ja sauna. Vain koristeellinen makasiini on säilynyt. 10 Espoon kotikaupunkipolut: Espoon keskus

11 Jokilaakso 26 kohdetta 4 tietolaatikkoa 3 km Keskustan polulta: 1 Valtuustotalo 2 Kaupungintalo 3 Kristianstadin aukio on nimetty Ruotsin Skånessa sijaitsevan Espoon ystävyyskaupungin mukaan. Espoossa on nimetty puisto tai aukio seitsemän pitkäaikaisimman ystävyyspaikkakunnan mukaan. Aukio on nykyisellään melko vaatimaton kulmaus, mutta kaavanmuutoksen myötä on luvassa nimenmuutos Kristianstadinpuistoksi. Viereinen Lakelanpuisto on kunnostettu Kaivomestarin aukio Valmistui 1983 yhtaikaa Kirkkojärven ostarin kanssa, talon suunnitteli arkkitehtitoimisto Reijo Ailus. Toimintojen keskittyminen suurempiin yksiköihin on johtanut asuinalueiden lähipalveluiden näivettymiseen. Entinen ostoskeskus palvelee nyt liiketalona. Kirkkojärven asuinalue on rakennettu 1980-luvun mittaan aluerakentamissopimuksella savimaalle paalujen päälle. 5 Kirkkojärven koulu Valmistui 2010 yhtenä aikansa huomattavimmista julkisen rakentamisen hankkeista maassamme. Verstas Arkkitehdit voitti Espoon kaupungin järjestämän yleisen arkkitehtuurikilpailun vuonna 2006 ehdotuksellaan Veljet. Ala- ja yläkoulun tilat muodostavat kokonaisuuden, mutta samalla eriytyvät riittävästi. Rakennus avautuu komeasti sekä asuinalueen että Kirkkojärven suuntaan. Se palvelee myös alueen asukkaita sekä erilaisia harrastusryhmiä, jotka on huomioitu taito- ja Kirkkojärvi ennen ja nyt Kirkkojärven allas kuuluu kallioperän murroslaaksojen ketjuun, joka ulottuu Kirkkonummelta Tuusulanjärven kautta Lahden tienoille saakka. Se on Kasavuoren edustalla enimmillään useita kymmeniä metrejä syvä ja täyttynyt tuhansien vuosien aikana erilaisilla sedimenteillä. Järven pohjoispuolella on jälkiä yhtäjaksoisesta asutuksesta viimeisten vuoden ajalta. Peltoja järven ympärillä on viljelty tuhat vuotta. Kirkkojärven kautta kulkee suuri osa keskisen Espoon pintavesistä Luukista saakka. Espoonjoen alajuoksu on hyvin loiva, sillä järvi on vain viisi metriä merenpinnan yläpuolella. Siksi se on aina tulvinut voimakkaasti: 1900-luvun alusta on valokuvia, joissa vettä on kirkolle asti. Kesäisin vesi taas laski niin, että järvenpohjaa käytettiin lehmien ja hevosten laidunmaana. Viimeksi joulukuussa 2011 Kirkkojärvi tulvi niin, että Turunväylän yksi kaista piti sulkea liikenteeltä ja mm. Kaivomestari suojata hiekkasäkeillä. 11

12 taideaineiden luokkien sijoittelussa. Koululla on laaja kirjasto sekä kolmannessa kerroksessa pieni kasvihuone. Oppilaita yhtenäisessä peruskoulussa on kaikkiaan 770. Kirkkojärven koulu on toiminut samalla paikalla vuodesta Kirkkojärven ranta Espoon kaupunki järjesti jo vuonna 2002 suunnittelukilpailun Kirkkojärven rantojen elävöittämiseksi. Nyt on alettu tutkia mahdollisuuksia palauttaa 2 3 hehtaaria vesialuetta. Pro Espoonjoki ry on tosin ehdottanut 20 hehtaaria. Mielenkiintoista on myös, löytyisivätkö järvestä isonvihan aikana 1700-luvulla kadonneet Espoon kirkon kellot. Rannalla on Lions Clubin ylläpitämä, kansainväliset kilpailuvaatimukset täyttävä pienoisgolfrata. Uutta matonpesupaikkaa suunnitellaan Kaivomestarinniitty-kadun varteen. 7 Terveyslähde Espoon terveyslähde laillistettiin Sen ensimmäinen intendentti oli helsinkiläinen lääkäri Carl Fredrik Zandt. Veden nauttimista varten lähteen yhteyteen rakennettiin kaivohuone. Kerrotaan Suomenlinnaa rakennettaessa sairastuneen 135 sotilaan käyneen juomassa vettä ja parantuneen vesihoidon ansiosta. Espoon kaivo eli loistokauttaan luvun vaihteessa ollen koko Helsingin seudun kulttuurielämän keskuksia. Kylpylävieraita majoitettiin mm. Lövkullassa, jonne kaivolta johti puukuja samoin kuin kirkolle. Vasta 1800-luvun puoliväliin mennessä terveyslähteen käyttö väheni. Lähde ja kaivohuone paikallistettiin Espoon kaupunginmuseon arkeologisissa kaivauksissa Lähde on suojelukohde ja sen ympärillä on kaupungin ylläpitämä puisto. Maamerkit maisemassa Espoon kaupunki osti 1975 Övre Lövkullan, jonka päärakennus säilytettiin. Sen kotitanhuaa hallitsee vuodesta 1986 Espoon terveys- ja sosiaalialan oppilaitos, nyt osa Omnia-ammattiopistoa. Uusin lisärakennus 2007, arkkitehtitoimisto Hannu Jaakkola. Nedre Lövkulla toimii edelleen maatilana. Nykyinen uusrenessanssihenkinen päärakennus vuodelta Johan Anbergin perilliset Weurlanderin suvussa juhlivat 333 vuottaan Lövkullassa vuonna Tilan pelloilla toimii 9-reikäinen jokamiehen golfrata, jonka yhteydessä on kahvilaksi kunnostettu rakennus vuodelta Tarvontie oli Suomen ensimmäinen moottoritie. Nykyistä Turunväylää käyttää tällä kohtaa arkisin noin ajoneuvoa vuorokaudessa. Osuus Huopalahdesta Gumböleen rakennettiin työllistämistöinä tuhannen miehen voimin mm. upottamalla Kirkkojärveen paksuimmillaan 25 metriä kivilouhetta Kasavuoresta ja muualtakin. Grankullan kauppala irtaantui Espoon maalaiskunnasta Sen pinta-ala on 6 km2, josta vesistöä 0,1 km2. Huvilayhdyskunnan syntyyn 1906 olivat vaikuttaneet hyvä maasto ja rantaradan avaaminen Nykyään Kauniaisten kaupungissa on asukasta, joista 58 % on suomenkielisiä ja 38 % ruotsinkielisiä. 12 Espoon kotikaupunkipolut: Espoon keskus

13 8 Kaivomestari Valmistui 2003, suunnittelija Hannu Jaakkola. Rakennus on Suomen ensimmäinen elinkaari- eli yksityisrahoitusmallilla toteutettu julkinen rakennus. Kaupunki on kilpailuttanut rakentamisen ja kunnossapidon pitkäaikaisella sopimuksella. Talossa toimivat Kuninkaantien lukio, Keski-Espoon uimahalli ja liikuntahalli, Espoon kaupungin fysioterapia sekä työväenopisto. Vuonna 2000 perustettu Kuninkaantien lukio painottaa opetuksessaan informaatioteknologiaa ja mediaa. Lukiossa on 540 oppilasta. 9 Näkymä Lövkullaan Glomsbyn kylässä oli 1500-luvulla neljä taloa, 1650-luvulla enää kaksi. Kihlakunnankirjuri Johan Anberg osti Lövkullan 1677 ja nosti sen menestykseen saaden ratsutilan oikeudet 1680-luvulla. Hänen sukunsa on pitänyt tilaa siitä lähtien. Rustholli jaettiin 1736 kahden veljeksen kesken Nedre ja Övre Lövkullaksi. Rakennusten välitse kiemurtelee edelleen Kuninkaantieltä kirkolle johtanut haara, nykyiseltä nimeltään Lehtimäentie. Vrt. kohde 17: Kuninkaantien kyltti ja ks. tietolaatikko: Maamerkit maisemassa. 10 Kapearaiteinen rautatiesilta Helsingin maalinnoituksen varustuksiin tarvittiin paljon puutavaraa. Sen hankkimiseksi venäläiset toivat 1916 kiinalaisia Mantsuriasta ja Amurinmaalta metsänhakkuuseen. Puutavaran kuljetukseen he rakensivat kapearaiteisen rautatien pohjoisesta Espoon vanhalle rautatieasemalle Espoonjoen yli. Rata kulki aivan hautausmaan reunaa. Se rakennettiin nopeasti ja todennäköisesti talvella suoraan kovalle maalle: lumi vain luotiin pois ja kiskot pantiin paikalleen. Rakenne ei kestänyt veturia ja raskaasti lastattuja vaunuja vaan ne suistuivat usein radalta. Niin jouduttiin siirtymään hevosten vetämiin vaunuihin. Viimeisiä kiinalaisrautatien muistoja olivat Espoonjoen rautatiesillan jäännökset, jotka näkyivät hyvin vielä 1980-luvulla. Helsingin maalinnoitus Kun Venäjän Itämeren laivasto oli tuhoutunut Japanin-sodassa Tsushimassa , päätti keisari Nikolai II rakennuttaa pääkaupunkinsa Pietarin suojaksi laajan linnoitusjärjestelmän aina Ahvenanmaata ja Hiidenmaata myöten. Siihen kuuluvan Helsingin maalinnoituksen varustuksia kaivettiin vuodesta 1914 alkaen. Keisari itse tarkasti työmaan Albergassa Linnoitustöissä oli mukana suuri joukko pääkaupunkiseudun asukkaita sekä metsätöissä venäläisten Kaukoidästä tuomia hunghuuseja. Varustukset ulottuvat yhtenäisinä Vuosaaresta Westendiin. Maaliskuun 1917 vallankumouksen jälkeen työt vähitellen loppuivat. Linnoituksen ainoa taistelu käytiin Suomen sisällissodan loppuvaiheessa saksalaisten ja Helsingin punakaartin välillä (ks. kohteet 7 ja 25). Maalinnoituksen kaikki säilyneet osat ovat muinaismuistolain suojaamat. 13

14 11 Kirkonkymppi Valmistui 2004, suunnittelija arkkitehtitoimisto Lahdelma Mahlamäki. Kaksi punatiilistä, korkeaharjaista rakennusta sijoittuvat vanhan kirkonmäkimaiseman ja muun kaupunkirakenteen solmukohtaan. Rakennukset ovat kulmittain toisiinsa nähden muodostaen suojaisen miljöön. Rakennusparin yhteinen aula avautuu joen, kalliometsän ja tuomiokirkon suuntaan. Kirkonkympissä ovat Espoon tuomiokirkkoseurakunnan ja ruotsinkielisen seurakunnan asiakaspalvelupisteet sekä Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin ja piispan työtilat sekä istuntosali. Kirkonkympin sisäpihalla on kesäkuussa 2005 paljastettu kuvanveistäjä Tilla Kekin taideteos Aikojen saatto. Monumentaalinen teos koostuu viidestä luonnollisen kokoisesta, omaluonteisesta ihmishahmosta, jotka vaeltavat kohti kirkkoa. Vaeltaja-teema on esiintynyt Kekin töissä erilaisina kulkueina jo vuosia. 12 Espoonjoki Espoonjokilaakso on muisto jääkauden jälkeisestä merenlahdesta. Joki on muodostanut aikanaan tärkeän kulkuväylän, jolle mahtuivat jopa kirkkoveneet. Edelleenkin se palvelee melontareittinä ja ekologisena käytävänä. Espoonjoen vesistön valuma-alue ulottuu pohjoisessa Luukkiin ja koillisessa Vantaan Piispankylään. Alueen koko on 132 km 2, josta 6 % on järviä, suurimpina Bodominjärvi ja Pitkäjärvi. Espoonjoki alkaa Bembölessä, kun Glimsån ja Glomsån yhtyvät. Vedet laskevat 7 km myöhemmin Espoonlahteen. Joen keskivirtaama vaihtelee voimakkaasti: kesäisin alle 1 m 3 /s ja tulva-aikoina yli 10 m 3 /s. Joessa on paljon ahventa ja haukea sekä myös taimenta. Espoonjoen luonto-, virkistys- ja kulttuurimaisema-arvoja vaalii vuonna 2000 perustettu yhdistys Pro Espoonjoki ry Pro Esbo å rf. Espoon suurin vuosittainen ruotsinkielinen kesätapahtuma on erinäisten järjestöjen ja Espoon kaupungin järjestämä Kulturen vid Ån jo vuodesta Tuomiokirkko Keskiaikainen harmaakivikirkko on pääkaupunkiseudun vanhin säilynyt rakennus ja rakennushistoriallisesti sekä maisemallisesti Espoon arvokkain. Se sijoittuu historialliseen risteyspaikkaan Kuninkaantien ja Espoonjoen varrella. Rakentajaksi on arveltu maakunnan omaa mestaria. Kirkon vanhimmat osat on ajoitettu 1480-luvulle. Oletettavasti sitä ennen paikalla on ollut puukirkko. Saarnatuoli ja istuinpenkit rakennettiin uskonpuhdistuksen jälkeen 1500-luvun alussa. Seinien keskiaikaiset kalkkimaalaukset peitettiin 1700-luvun lopulla, jolloin myös ensimmäiset urut saatiin. Nykyiset urut ovat espoolaisen urkurakentamo Veikko Virtasen 2012 rakentamat 42-äänikertaiset. Kellotapuli valmistui Sen kaksi pienintä kelloa on valettu Tukholmassa 1736 ja suurin Alun perin kolmilaivainen kirkko muutettiin 1820-luvun laajennuksessa poikkilaivaiseksi ristikirkoksi luvun peruskorjauksen yhteydessä seinämaalaukset paljastettiin luvun restauroinnissa 1400-luvulta peräisin oleva krusifiksi palautettiin kuoriholviin. 14 Espoon kotikaupunkipolut: Espoon keskus

15 14 Hautausmaa Espoon tuomiokirkon ympärille syntynyttä hautausmaata on laajennettu viidesti: nyt kokonaispinta-ala on noin 11 hehtaaria. Kirkkomaalla sijaitseva 30- paikkainen toimituskappeli on ollut käytössä vuodesta Kirkon välittömässä läheisyydessä ovat myös historiallinen hautausmaa-alue ja Karjalaan jääneiden vainajien muistomerkki. Sankarihaudoille on oma osastonsa ja myös sotaveteraaneille on varattu oma lehto. Muistolehto on kirkkomaan ainoa alue, jonne saa vielä uusia hautapaikkoja. 15 Pitäjäntupa Espoon kuntakokouksilla ei pitkään aikaan ollut omaa kokoustilaa ennen kuin 1887 saatiin lahjoituksena pitäjäntuvaksi Backbyn yksinäistilan mailta tyhjilleen jäänyt pienten lasten koulutalo noin vuodelta Tontin luovutti seurakunta ja talo siirrettiin paikalleen Espoon suomenkielinen kansakoulu toimi rakennuksessa 1900-luvun alussa. Nykyään pitäjäntupa on seurakunnan omistuksessa ja käytettävissä muistotilaisuuksia sekä kastejuhlia varten. 16 Muuralan pappila Espoon seurakunnan itsenäistyttyä Kirkkonummesta ensimmäinen kirkkoherra Henrik Olavinpoika astui virkaansa Ensimmäiset maininnat Espoon pappilasta ovat 1400-luvun lopulta. Nykyinen rakennus valmistui 1853 edeltäjänsä kivijalalle, suunnittelija lääninarkkitehti Jean Wiik. Espoon ensimmäinen postiasema toimi kirkkoherranviraston yhteydessä pappilassa vuodesta Kulttuurihistoriallisesti arvokas empiretyylinen hirsirakennus on kaavamääräyksin suojeltu. Pappila on korjattu viimeksi perusteellisesti vuonna Espoon ruotsinkielisen seurakunnan kirkkoherralla on pappilassa asumisvelvollisuus. 17 Kuninkaantien kyltti Kuninkaantie oli keskiajan tärkein maantie Suomessa. Se kulki Turusta Viipuriin muodostaen samalla keskeisen osan Itsellistä elämää Espoossa jo 557 vuotta Espoon seurakunta on toiminut katolisena jo vuonna Sen itsenäistymisestä Kirkkonummen seurakunnasta lasketaan myös Espoon kunnallisen itsenäisyyden alku. Luterilainen uskonpuhdistus toteutettiin 1527: samalla kuningas Kustaa Vaasa takavarikoi kirkon ylimääräisen omaisuuden. Jaettiin kahtia suomen- ja ruotsinkieliseen seurakuntaan Suomenkielinen jaettiin 1964 edelleen Kanta-Espoon, Leppävaaran ja Etelä-Espoon seurakunniksi. Kanta-Espoosta tuli Espoon tuomiokirkkoseurakunta , siinä jäseniä nykyään Ruotsinkielisessä seurakunnassa on jäseniä runsaat Espoon hiippakunta aloitti toimintansa ollen nuorin Suomen evankelisluterilaisen kirkon yhdeksästä hiippakunnasta. Seurakuntia siihen kuuluu 20 Hangosta Mäntsälään. 15

16 Bergenin ja Pietarin välisestä postireitistä 1300-luvulta alkaen. Espoon kirkkoa ei rakennettu aivan tien viereen, joka kulki nykyistä Isoa maantietä pitkin nykyiselle Muuralantielle ja siitä edelleen nykyistä Espoontietä Bemböleen, vaan kirkolle johti Mikkelästä liityntäpolku, joka taas Lövkullassa liittyi Kuninkaantiehen. Kirkkopuiston kadun lounaispäässä on Kuninkaantien infopylväs: kivipaasi, jossa tietokilvet. 18 Seurakuntatalo Valmistui 1995, suunnittelija arkkitehtitoimisto G. & E. Adlercreutz. Seurakuntatalosta järjestettiin jo 1982 suunnittelukilpailu, Rakennuksen valmistumiseen kului pitkä aika Pelastakaa Pappilanmäki -yhdistyksen vastustuksen johdosta. Rakennus toteutettiin lopulta suunniteltua pienempänä. Sen torni on samalla kohdalla kuin aiemmin paikalla sijainneen palokunnantalon torni sekä vuoden 1941 maaottelumarssin lähtöpaikka. Näillä main oli ennen tienoon paras liukumäki Krakelbacken, jonka nimen alkuosa liittynee mäen hauskaan mutkaisuuteen. 19 Kannusilta Alkuperäinen Kannbro-nimellä kutsuttu puusilta oli lähempänä kirkkoa, savusaunan lähellä. Tarina kertoo, että espoolainen kirkkokansa ennen vanhaan mennessään sanaa kuulemaan piilotti viinakanisterinsa sillan alle, ja siitä on silta saanut nimensä. Seuraava puusilta rakennettiin jo nykyiselle paikalle. Vuonna 1897 päätti kuntakokous, että silta oli korjattava. Kustannuksista käytiin kiistaa, kunnes rakennettiin uudenaikainen silta kivestä ja sementistä. Nykyinen kiviholvisilta valmistui Espoon 550-juhlavuodeksi Kukkakauppa & portti Talo on kuulunut Villa Karyllin pihapiiriin ja on ilmeisesti toiminut puutarhuri talonmiehen asuntona. Rakennus on alueen vanhimpia, mahdollisesti rakennettu luvulla. Alkuperäisestä portista on jäljellä kukkakaupan etuosassa graniittipylväs. Villa Karyll paloi 1970 ja siitä säilyi vain kivijalka osana uutta rakennusta, joka on sekin nyttemmin purettu. 21 Espoon VPK Vapaapalokunta on perustettu 1890 Espoon ensimmäisenä. Aikanaan vapaapalokunnilla oli suuri merkitys paitsi palontorjunnassa, myös eri väestönosien yhdistämisessä yhteisen edun nimissä. Vakinaisen palokunnan reservinä on Espoossa nykyisin kuusi vapaaehtoista sopimuspalokuntaa. Espoon VPK:n hälytysosastoon kuuluu 15 henkeä. Lisäksi toimivat nuoriso-osasto, kaksi naisosastoa sekä veteraaniosasto. Pääkalustona on sammutusauto tunnuksella ES411. Paloasema valmistui 1963, suunnittelija Nisse Hellström. Yläkerrassa on kauniisti remontoitu juhlasali, jota vuokrataan myös yksityistilaisuuksiin. 22 Lilla Karyll Pappilantie 7. Rakennettu Talo antaa kuvan aikakautensa rakennustavasta Espoon asemaseudulla. Sen erikoisuutena on ikkunoiden yläreunan pyöröholvimai- 16 Espoon kotikaupunkipolut: Espoon keskus

17 nen muoto ja neljännesympyrän malliset ullakkoikkunat. Lilla Karyllin on 1990-luvun alussa kunnostanut ja siinä nykyäänkin toimii Espoon Mielenterveysyhdistys, joka järjestää talossa talkoot joka arkipäivä ja kesäisin pihajuhlia. 23 Villa Apteekki Pappilantie 5. Valmistunut 1921, suunnittelija ja urakoitsija rakennusmestari Bernhard Olin. Espoon uusi apteekki toimi rakennuksessa 1970-luvun lopulle, jatkaa edelleen Espoontorilla. Nykyisin talossa toimii Espoon ympäristöyhdistys ja kellarissa keramiikkagalleria. 24 Erikssonin kauppa Rakennuksessa toimi Erikssonin ruokatavarakauppa 1900-luvun alussa ja uudelleen 1960-luvulla. Se oli vanhanaikainen ruokatavarakauppa, jossa oli maidot, lihat ja sekatavara erikseen sekä kangasja vaateosasto. Kun Erikssonin kauppa lopetti toimintansa 1973, siihen tulivat kauklahtelainen Halmeen kahvila sekä vaatekauppa. Tätä nykyä talossa toimivat Espoon esittävän taiteen koulu sekä Urkuyön ja Aarian toimisto. Reitti jatkuu keskustan polkua joko Kannusillanmäen yli Lagstadiin tai virastokeskuksen kautta asemalle. L I S Ä K O H T E E T 25 Siunauskappeli Valmistui 1963, suunnittelijat Heikki ja Kaija Sirén. Samalla vihittiin käyttöön myös ensimmäiset osastot Kappelin hautausmaasta. Krematorio otettiin käyttöön vuonna 1964 ja sitä laajennettiin 1990-luvun alussa. Siunauskappeli ja krematorio peruskorjattiin vuonna Kirkonkulma Valmistui 1992, suunnittelija Parviainen Arkkitehdit. Rakennuksessa toimii Espoon seurakuntayhtymän palvelukeskus, johon yhdistettiin vuonna 2013 kuuden Espoon evankelis-luterilaisen seurakunnan kirkkoherranvirastot. 27 Dahl (Grå) Grån puumerkki vuodelta Grån tila sijaitsi alun perin Södrikin kylänmäellä Espoon kirkkoa vastapäätä. Sen omistajana mainitaan 1540-luvulla lautamies Erik Nilsson. Grå siirrettiin Kirkkojärven rannalle viimeistään 1800-luvun alussa, jolloin sen nimeksi muutettiin Dahl. Pihapiirissä oli hirsinavetta vuodelta Vuonna 1936 tilan osti Lindholmin sahan johtaja Elis Lindholm, joka peruskorjasi kaikki rakennukset ja pystytti uusia. Tila myytiin Espoon kaupungille Päärakennus paloi 1984 ja uudestaan 1980-luvun loppupuolella. Paikalla on nyt Kirkkojärven päiväkoti. Sen edustalla kasvava hyväkuntoinen ja kaunismuotoinen metsälehmus on useita satoja vuosia vanha ja rauhoitettu. 28 Keski-Espoon urheilupuisto Urheilupuiston perusparannus alkoi 2012 tekojääradan toteutuksella. Seuraavaksi ulkokentät sekä skeittipaikka kunnostetaan ja toimintoja lisätään. 17

18 in Luk k ar M or by v kk Kir ESPOON KESKUKSEN KOTIKAUPUNKIPOLUT 95 kohdetta 14 km st o pu i Ki rk ko Kirkkojär Kyrkträs Ky9 r 10 ko g. 12 n väjulkais Espoon ylkaup Espoon ä yhdistys PauliKarttam Saloran Pauli Sa atu ok Tu ru JOKILAAKSO 3 km ntie rve 23 ä j ko 17 Kirk 24 ta 22 k. 12 n äg e v k s kträ Brogat Kyr katu j 26 1 oon 11 n ata g Bro KESKUSTA 2 km Kiltak all io Stäv v ä gen n k apo rtti tin m 18 äk i Pl iit int or 4 3. ide v ä g en ö sv st ur Saarniraivio Ba tie äy nv Äskrödjan ulut. nkgr. ä tie ab n j i Pohjakartan Kaupunkimittausyksikkö, Espoo 2013 u ik är Ki 10 ie nt uo in s nt ie 19 rs Ki 17 k So 6. oo nt pa Esp namä Sau e Ki rs ie int t rs KILTAKALLIO SUVELA 4 km Ki äg9 en 22 av 5 Södrik 21 Kiltakallio Gillesberget 2 Suvela 16 Sun tie Löyly t. po Ki p 20 Ho at. Vi ht Sunan- 1 GINKALLIO ERGET 3 19 atu Siltak 20 tie 18 Seljamäk i - e rinti re e K am en ie k r as Vie 4 3 E sp p ila n tie 21. lank e k La Ky Sil p Pa s tg en17 äg v s å rd Hö Su n a

19 Yhteistyössä sija Espoon kaupunginosayhdistysten liitto Espoon kaupunki npunki kaupunginosa Esbo Hembygdsförening Esbo Hembygdsförening sten liitto Keski-Espoo-seura Keski-Espoo-seura Tuomarila-seura nta Tuomarila-seura merkinnät Keski-Espoon pienkiinteistöyhdistys Keski-Espoon pienkiinteistöyhdistys aloranta Pro Espoonjoki -yhdistys Pro Espoonjoki -yhdistys Espoon tuomiokirkkoseurakunta Espoon tuomiokirkkoseurakunta Esbo svenska församling Esbo svenska församling rvi sk Åb ole ovat kävelyreittejä, jotka soveltuvat uusille ja vanhoille asukkaille, sunnuntaikävelyille ja tutkimusretkille. Kas a vu Yrj ö den 28 Do ms b yv ägen 7 1 Tuom 6 7 arila n om u T Puisto t i e v. st i u polk Kulo arilantie 3 Tvi llin soiskiven tie T gs k a K 8 9 a st e nv. ka Pa lli on lot 10 t. ie sa 15 TUOMARILA SUNA 5 km 18 ie nt it y lä ni Y l io nt 17 ie v. gs än iv K is so ak jyrkkä portaat näköala kahvila tms. leikkipaikka koirapuisto juna muu opastaulu ngsv. 20 en åg t. ab ii tyn Al an 21 Sun 21 Starrä ontie nn otk tkä i P Luhtat S o 16 ev l is So Hö sm u Yläk a l tie ärinm. So kin m e. ärv m s Hö Jo u np i p t is 13 Tuomarila 14 Domsby Pitkä notko äk i up J o int. dv an Br ri kaa nan Su an 4 2 n. vir Ki Su ve la nt ie t ie Bred a n intie k atu tan 5 ntie Ra ta v al l tie lan ea alk lov Ku ylävaini o nt ie Lii po k

20 Kilt akallio Suvela 22 kohdetta 2 tietolaatikkoa noin 4 km Espoon historiassa on vuonna 1433 ensimmäinen maininta kylästä nimeltä Soderrike eli Södrik. Nykyisin Södrik tunnetaan parhaiten Suvelan asuinalueen ruotsinkielisenä nimenä. Nimen alkuperää ei tiedetä varmasti, mutta nimi on voinut muodostua alkuosasta söder ja loppuosasta rike, joka olisi muinoin merkinnyt taloa tai tilaa. Keskustan polusta: 20 Valatori 1 Samaria Samarian terveysasema valmistui 2002, suunnittelija Anna Brunow. Talossa toimivat myös hammashoitola sekä HUS-laboratorio ja röntgen. Pihapiiristä löytyvät maahanmuuttajien palvelukeskus sekä Hyvä arki ry ja Manna-apu ry. Muuralan sairaala valmistui 1920, suunnittelija Knut Wasastjerna. Edistyksellistä oli mm. 25 sairaansijan kulkutautiosaston sijoittaminen erilleen. Sairaalaa kiitettiinkin koko maan maalaiskuntien ajanmukaisimmaksi. Lääkärin asunto ja ruumishuone on purettu. Muurala palvelee nykyään geriatrisena päiväsairaalana. 2 Samarian kerrostalot Espoon keskuksen ensimmäiset nykyaikaiset kerrostalot valmistuivat 1957 ja -59, suunnittelija Aulis Salo. Viereinen Allan Heikelin polku on nimetty Muuralan sairaalassa toimineen Espoon ensimmäisen kunnanlääkärin, lääketieteen lisensiaatti Allan Phayllos Heikelin ( ) mukaan. Tämä oli virassa 33 vuotta. 3 Kaupunginkallio Nykyisen kaupunginosan nimi tulee Espoon keskuksen korkeimmasta kalliosta, jonka korkeus on 55 metriä merenpinnasta ja 50 metriä Espoonjoen uomasta. Kaupunginkallioon louhittiin 1991 Espoon Sähkön 80 megawatin lämpökeskus, nyt omistaja Fortum. Furubackan yhdyskunnan asutus alkaa 1900-luvun alusta rautatien vaikutuksen myötä Finnoontien läheisyydessä. Pientalovaltaisena pysyneellä alueella voi edelleen nähdä kaikkien eri aikakausien tyylejä. Täydennysrakentaminen jatkuu sekä uusina taloina että vanhojen laajennuksina. 4 Kolme hiidenkirnua Hiidenkirnut löytyvät Finnoontien eteläpuolelta metrin päässä tiestä kalliorinteestä. Ne syntyivät viime jääkauden lopulla mannerjäätikön sulamisvesien virrassa pyörineiden kivien kaivertamina. Suurin kirnu on noin kolme metriä syvä ja metrin halkaisijaltaan. 5 Furubacka Furu = mäntypuu. Huvilarakennus luvulta on suojeltu. Alun perin yksikerroksinen, sotien jälkeen käytännöllisesti katsoen rakennettiin uudelleen. Epävirallisesti rakennusta on kutsuttu myös Kiltakallion kartanoksi. 20 Espoon kotikaupunkipolut: Espoon keskus