Tuoreen sosiaalineuvoksen terveiset, s. 3. Kaste-ohjelman alueelliset kuulumiset, s. 4 ja 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuoreen sosiaalineuvoksen terveiset, s. 3. Kaste-ohjelman alueelliset kuulumiset, s. 4 ja 5"

Transkriptio

1 Sosiaalialan henkilöstö vaihtuu Sosiaalialalla on meneillään mittava sukupolvenvaihdos. Ammatillista tietotaitoa ja sosiaalista asennetta tulisi saattaen vaihtaa uudelle osaajapolvelle. Toimenkuviakin on uudistettava vetovoiman varmistamiseksi. Tuoreen sosiaalineuvoksen terveiset, s. 3 Kaste-ohjelman alueelliset kuulumiset, s. 4 ja 5 Green Care maaseudun uutena mahdollisuutena, s. 9 kuva: morguefile

2 kuva: morguefile VALLAN VAIKEAA? Meidän esimerkkimme, tekomme ja tekemättä jättämisemme vaikuttavat paljon useammalla tavalla lukuisampiin ihmisiin ja kauemmin kuin nyt näemme. Kai Vakkuri V altamedian pääkirjoituksen mukaan vallan instituutiot, eli eduskunta, hallitus ja presidentti-instituutio, ovat nyt vallan sekavassa tilassa vain oikeuslaitos toimii oikeastaan normitilassa (HS ). Kuka tulevaisuudessa on pääministeri? Onko tämä tuleva joku kenties jatkossa myös jonkun puolueensa puheenjohtaja? Johtaako eduskunnassa puhetta kukakin jatkossa miten halukkaasti ja kannatetaanko siellä oikeasti minkä verran tätä joidenkin puheen johtamista vai ei? Entä vaikuttavatko valtamuutokset jotenkin presidentti-instituutioon? Viime aikoina on pohdittu myös, kuuluuko moniin merkittäviin vallanpaikkoihin nykyisin niin paljon työtä ja paineita, että ne eivät enää ole itsestään selvästi vetovoimaisia. Mitä tärkeämpi perustehtävä on yhteiskunnallisesti, sitä perustellumpaa olisi kai keskittyä vain siihen. Ja toisaalta, eikö työtehtävät pitäisi aina pyrkiä järjestämään niin, että aikaa jää riittävästi ja uskottavasti myös työstä palautumiseen ja muille elämänalueille. Joku on todennut, että TYÖssä kolme kirjainta, ELÄMÄssä viisi. Kun kävin eduskunnassa, niin ulkoportaiden kapuamiseni katkaisi alhaalta, pihaan parkkeeratun asuntovaunun ovelta huikattu terävä kysymys: - Oletteko kansanedustaja? Jaa, no ei sitten mitään Poistuessani pysäytettiin kysymällä, tiedänkö, että täällä henkilö on nälkälakossa hallituksen korruptoitumista vastaan. Hämmentyneenä toivotin vain lakkolaiselle voimia, ja tulin huojennuksen äänellä selventäneeksi, että olen täällä vain käymässä. Ei tuntunut kivalta oikein kenenkään kannalta. Kansanedustajien paperipinot pöydällä vakuuttivat: paljon painavaa asiaa. Räiskyvää intoa suurenmoisesta vallankäytöstä esimerkiksi merkittäviä hyvinvoinnin tulevaisuuden kysymyksiä ratkottaessa ei kuitenkaan näkynyt. Koetin siinä sitten itsekin piilotella vilpitöntä iloani lukuisista tarjolla olleista edistysaskeleista, joita toiset asiantuntijat esittivät. Ei tainnut onnistua, kun tuli jälkikäteen kiitos pirteästä esityksestä. Mediassa viittaillaan tuleviin vaaleihin. Helpottaako se, että kenties henkilöt ja asetelmat määräajoin vaihtuvat? Luulisi toistuvista vaihdoksista jotakin käytännön hankaluuttakin aiheutuvan. Äänestysaktiivisuuskaan ei ole viime vuosina ollut nousujohteista. Mikä ehdokkaissa innostaisi? Aito usko hyvään: luottamus herättää luottamusta. Rohkea katse valoon, vaikka varjoja aina on. Heikkojen puolustaminen, eiväthän vahvat puolustusta tarvitse. Tiesittehän, että elämme nyt Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuotta? Siinä olisi yksi mielenkiintoinen teema kenties laajemminkin mediassa pohdittavaksi. Vallan leppoisaa kesää! Tarja Kauppila johtaja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lähde: Vakkuri, Kai (toim.) Arvot ja ajatukset. Työyhteisön ja elämisen ikuisia, kestäviä ajatuksia. Jyväskylä: Yrityskirjat Oy, 7. 2

3 Sosiaalineuvoksen terveiset Pitkän virkauran päättäneen, sosiaalijohtaja, ISO-yhdistyksen puheenjohtaja Antti Tervasmäen sosiaalineuvos-arvonimeä juhlittiin Mikkelissä tammikuun lopussa. Tervasmäki korosti juhlassa sosiaalipolitiikan vastuuta vähäosaisista. Tässä tiivistelmä Tervasmäen puheesta. K uulimme kansantaiteilija Veikko Lavin laulun Jokainen ihminen on laulunarvoinen, jokainen elämän on tärkeä. Olen aina sanonut, että tämä on meidän sosiaalityöntekijöiden tunnuslaulu. Se korostaa jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta, yksilöllisyyttä. Ihminen on arvo ja tarkoitus sinänsä, eikä vain muiden arvojen saavuttamisen välikappale. Näin sanoi Immanuel Kant, 1700-luvulla elänyt saksalainen filosofi. Lause on tullut usein mieleeni näiden 37 vuoden aikana. Työssäni olen kohdannut paljon köyhyyttä, jonka taustalla ovat usein olleet päihteet, mielenterveysongelmat, pitkäaikainen työttömyys, avuttomuus, saamattomuus. Ihmisiä, joiden työpanos on ollut kovin vaatimaton, kun sitä mitataan nykyajan tehokäsitteillä, tuloksellisuudella tai vaikuttavuudella. Nykyisin puhutaan entistä vähemmän sosiaalipolitiikasta. Tilalle on änkeämässä epämääräinen hyvinvointipolitiikan käsite. Samanaikaisesti esimerkiksi kirkon diakoniatyö alkaa puhua uloslyödyistä. Tämä on vakavasti otettava havainto. Käsitemuutoksen voisin hyväksyä, jos Suomessa 1. olisi pidetty pitkäaikaistyöttömien määrä kohtuullisena (alle 4 %) 2. toimeentulotuensaajien määrä olisi keskimäärin alle 4 % ja turvautuminen olisi satunnaista 3. mielenterveyskuntoutujien avohuollon tuki toimisi ja asuminen olisi tuettua. Professori, guru Armas Niemisen määritelmä vuodelta 1955 ei ole menettänyt tippaakaan merkitystään keskimäärin hyvinvoivassa Suomessa 2010: Sosiaalipolitiikka käsittää pyrkimykset ja toimenpiteet, joiden tarkoituksena on kohtuulliseksi katsotun elintason, sosiaalisen turvallisuuden ja viihtyvyyden takaaminen eri yhteiskuntaryhmille, perheille ja yksilöille. Kohtuullisesti kaikille. Ei liian vähän, mutta ei myöskään liikaa. Jos kylmä valtionosuusjärjestelmä ei ota jatkossa huomioon kuntien heikkenevää taloutta, niin meidän tulee tarkastella kriittisesti esimerkiksi seuraavia asioita: Tuleeko päivähoitomaksun olla huomattavasti korkeampi maksukykyisille? Tuleeko lapsilisää maksaa kaikille riippumatta perheen tuloista? Onko uudistuvaan vammaispalvelulainsäädäntöön otettava varallisuusharkinta? Maksetaanko asumistukea liian hyvätuloisille? Onko palveluasumisen laatu liian korkea? Kilpailuttaminen tai ulkoistaminen ei näitä asioita ratkaise. Auttaminen on lähdettävä hädän äärimmäisestä päästä sanoi Vaalijalan perustaja Otto Aarnisalo 1930-luvulla. Pidetäänpä tämä ajatus mielessä. Kiitos Mikkelin kaupungille, Kasvun Yhteisöt - Koivikko & Sairilalle, ISOlle ja ISO-yhdistys ry:n hallitukselle, jotka uhkarohkeasti lähtivät hakemaan arvonimeä ja onnistuivat. ISO-yhdistyksen puheenjohtaja Antti Tervasmäen sosiaalineuvosarvonimeä juhlittiin Mikkelissä tammikuun lopussa. 3

4 OSALLISUUTTA - hyvinvointia ja terveyttä LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA Kaste opettaa yhteistyöhön. Oppi on mennyt perille Itä- ja Keski-Suomessa. Alueen ääntä on myös opittu kuuntelemaan. Se on tärkeää nyt, kun seuraavaa kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiskautta jo suunnitellaan. S osiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen jatkuu laajalla rintamalla. Kaste-hankkeet tuottavat kansallisesti noteerattuja hyviä käytäntöjä. Kanerva-hanke pureutuu tiiviisti kansansairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Lapset ja perheet -hanke jatkaa hyvinvointipalveluiden kehittämistä. Vanhus-hanke ratkoo aktiivisen ikääntymisen kysymyksiä. Uusimpia hankkeita ovat Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon RAMPE -hanke sekä valtakunnallinen Vammaispalvelujen kehittämishanke, jonka painopisteet ovat muun muassa palvelurakenteissa ja palveluohjauksessa. Lisäksi Joensuu, Jyväskylä ja Kuopio ovat mukana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa. Alueellinen ja kansallinen yhteistyö on vahvistunut suurten hankekokonaisuuksien myötä, vaikka niiden hallinnointi on koettu raskaaksi. Myös Kasteen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä on vahvistanut näkyvyyttään. Maakunnallisia seminaareja järjestetään tänä keväänä neljä: Joensuussa 26.4., Jyväskylässä 11.5., Kuopiossa ja Mikkelissä Siellä kuullaan kehittämistarpeita ja tunnustellaan Kasteen osuvuutta niihin. Syksyllä järjestetään koko toiminta-alueen yhteinen seminaari. Kohtaamiset ja viestien välittämiset ovat tärkeitä nyt, kun seuraavaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen ohjelmakautta jo rakennetaan ministeriössä. Yhteinen kehittämisen kulttuuri on alueella vahvistunut edelleen. Työskentelyssä ovat auttaneet ISOn olemassa olevat kehittämisverkostot ja maakuntajaostot, joissa on alueen avaintoimijoiden vahva edustus. Yhtenä Kasteen alueellisen johtoryhmän tehtävistä onkin koota sosiaali- ja terveyskehittämisen asiantuntijanäkemykset alueelta. Tässä yhteistyö ISOn kanssa on merkittävästi edistänyt myös Kaste-ohjelman etenemistä. Alueellinen johtoryhmä pitää tärkeänä osallistua kansallisten linjausten luomiseen ja varmistaa toimiva vuoropuhelu kuntien ja valtion välillä. Johtoryhmiä pidetään kansallisella tasolla keskeisenä kanavana saada alueen kannanotot valtakunnallisten linjauksiin ja toimeenpanoon. Kaste on ennen kaikkea strateginen ohjausväline sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseksi. Mitä vahvemmin lisäämme kuntalaisten osallisuutta ja työntekijöiden mahdollisuutta olla mukana kehittämisessä, sitä varmemmin palvelujen laatu ja saatavuus lisääntyvät ja alueelliset erot kapenevat. Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää! Jouko Miettinen Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen suunnittelija puh > Kaste HUOM! Tilaa Kaste-uutiskirje: 4

5 KASTE -ohjelmalla pintaa syvemmälle Pohjois-Suomen Kaste-suunnittelija Margit Päätalo matkustaa laajalla alueella ja tapaa paljon ihmisiä. Hän kuuntelee asukkaiden tarpeita ja kertoo Kaste-ohjelman tavoitteista ja mahdollisuuksista. M atkalle on mahtunut esityksiä monilla foorumeilla ja käyntejä kuntien valtuustoissa ja lautakunnissa, peruspalvelukuntayhtymien johtoryhmissä. Auton mittariin on kertynyt satoja kilometrejä, ja istuskelu lentokentillä aina Ivaloa myöten on tullut tutuksi. Tärkeintä näissä tapaamisissa on se, että Kaste-ohjelma tulee eläväksi eri toimijajoukoissa, kun siitä yhä syvällisemmin pääsee puhumaan ja keskustelemaan. Olen saanut huomata, että miten monin eri tavoin Kaste-ohjelmasta voidaan viestiä ja siten saada yhä useammat huomaamaan ohjelman tärkeät painotukset. Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä vahvisti toimintasuunnitelman kuluvalle vuodelle. Tarkoituksena on muun muassa vahvistaa tiedotusta ja viestintää sekä päivittää alueellista suunnitelmaa. Kiinnostuksen kohteena on strategisen toimintatavan tiivistäminen. Hankkeita on syytä peilata entistä vahvemmin sekä valtakunnallisiin Kaste-ohjelman tavoitteisiin että alueellisiin painopisteisiin. Kaste-viestinnässä on haastavaa saada jutun aiheita mediaan. Hankkeet ja ohjelma kuulostavat helposti etäisiltä ja kankeilta. Mutta mitä sanotte seuraavista otsikoista: Terveyskysely kolahtaa tuhansille ja Kunnat hyrräävät nuoria liikkeelle? Molemmat otsikot ovat sanomalehti Kalevasta saman viikon aikana. kuva: Ritva Pääkkönen Otsikoiden täsmennykset kertovat lisää. Laaja hyvinvointitutkimus alkaa maaliskuussa Pohjois-Suomesta ja Turusta sekä Kuusi kuntaa mukana kahden vuoden hankkeessa ja ohessa kiva lentopalloilukuva. Molemmissa jutuissa on kyse Kaste-ohjelman hankkeesta Terveempi Pohjois-Suomi. Jutut kertovat siitä, mitä oikeasti ja tosissaan tehdään suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin eteen. Tärkeä osa kevään toimintaa on uusien hankepäätösten jälkeinen työ ja samanaikaisesti seuraavan hankehaun aihioiden työstäminen. Olemme lähettäneet kuntiin tiedotteen hankeaihioista. Keskitymme erityisesti syrjäytymisen ehkäisyyn, sosiaali- ja terveystoimen johtamiseen, osallisuuskysymyksiin ja Pohjois-Suomen kehittämisrakenteisiin. Odotamme kiinnostuneina vielä uusiakin mukaan lähteviä tahoja. FT Margit Päätalo Pohjois-Suomen Kaste-suunnittelija Lue lisää: 5 kuva: morguefile

6 Palvelut tutuiksi Kainuussa K ainuun hallintokokeilu jatkuu kuudetta vuotta. Kainuun maakunta -kuntayhtymä toteutti kesän ja syksyn 2009 aikana kuntakierrokset, joilla esiteltiin kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluja ja kerättiin palautetta palvelujen saatavuudesta ja toimivuudesta. Kaikissa kunnissa vierailtiin kahdesti. Ensin esiteltiin toimialaa ja kerättiin asiakaspalautteet. Toisella kierroksella järjestettiin iltatilaisuudet, joissa esiteltiin palautekierroksen tulokset ja mietittiin yhdessä ideoita palvelujen kehittämiseksi. Kuntakierroksiin osallistui noin 1440 kuntalaista. Kolme neljästä vastaajasta oli saanut tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut viimeisen vuoden aikana. Joka neljäs oli jäänyt tarvitsemaansa palvelua vaille. Vastaajista 71 % oli yli 50-vuotiaita. Myönteistä palautetta sosiaali- ja terveyspalveluille antoi 61 % vastaajista. Palvelujen koettiin toimivan hyvin ja henkilökunnan olevan ystävällistä ja ammattitaitoista. Myönteisissä palautteissa mainittiin usein laboratorio, neuvolat, keskussairaala, työterveyshuolto ja hammashoito. Kielteistä palautetta antoi 57 % vastaajista. Ajanvaraus koettiin toimimattomaksi ja lääkärinaikoja puuttui. Monet vastaajat harmittelivat lääkäreiden ja muun henkilökunnan vähäistä määrää. Myös vanhustenhoito, odottaminen ja jonottaminen, pitkät matkat ja toimimaton yhteiskuljetus olivat valituksen kohteina. Lue koko raportti: ja markkinointi/julkaisut/sarja B 18 Kehittäjä-työntekijöitä Kainuussa S osiaalialan kehittämishankkeen aikana Kainuun maakunta -kuntayhtymä valmisteli sosiaalialan kehittämisyksikön. Sen tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuollon kehittämistoimintaa luomalla pysyviä rakenteita ja toimintatapoja organisaatioon. Terveydenhuollossa on meneillään samansuuntaista kehittämistä. kuva: Ritva Pääkkönen Kuntayhtymään perustettiin vuoden 2010 alussa sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen, kehittämisen ja suunnittelun vastuualue. Tavoitteena on uudistaa palveluita, tukea kehittämistoimintaa ja haastaa työntekijöitä oman työnsä kehittämiseen. Kehittäjä-työntekijämallin vahvistamista jatketaan osana Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli -hanketta. Asiakastyötä tekevillä ammattilaisilla on mahdollisuus siirtyä perustyöstään määräajaksi kehittämis- tai tutkimustyöhön. Kehittämistyössä voi olla koko- tai osa-aikaisesti. Tällä mallilla varmistetaan kehitettävien sisältöjen juurtuminen käytännön arkityöhön. Samalla työntekijät saavat kehittämistyön kokemusta ja uutta tutkimuksellista näkyä omaan työhönsä. Tällä hetkellä yksi sosiaalityöntekijä työskentelee aikuissosiaalityön kehittäjänä. Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hankkeen (PaKaste) projektipäällikkö Terho Pekkala. 6

7 e TIK SOS -kuulumisia Sosiaalityön kahdeksas vuosikirja käsittelee sosiaalihuoltoa ja tietotekniikkaa. ISOssa jatketaan kansallista tietotekniikan kehittämistä. Tämän vuoden alussa hankkeessa aloitti uusi työntekijä Maarit Laaksonen. T ietotekniikka on ylittänyt sosiaalityön uutiskynnyksen. Sosiaalityön tutkimuksen seuran tuoreessa vuosikirjassa Sosiaalityö, tieto ja tekniikka käsitellään sosiaalityön suhdetta tietoon ja tekniikkaan. Vuosikirjassa valotetaan muun muassa sosiaalihuollon asemaa tietotekniikan kansallisessa kehittämistyössä viimeisen viidentoista vuoden ajalta. kuva: Sirpa Blom Julkaisu osuu nyt hyvään saumaan, sillä ministeriöissä mietitään parhaillaan sosiaalihuollon tietotekniikkauudistusten kansallista rahoitusta. Viekö veli terveydenhuolto kaikki rahat vai jääkö sosiaalihuollon uudistuksiin jotakin? Tietotekniikan toimimattomuus ja yhteensopimattomuus on arkipäivää monissa sosiaalihuollon tehtävissä. Erään kuopiolaisen lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa satuimme samaan taksiin Helsingissä ja keskustelimme kaiken muun ohella myös tietotekniikasta. Työhuoneen pöydät ja kaapit pursuvat paperipinkkoja, koska tarvittavia tietoja ja asiakirjoja ei saada sähköisesti. Näin on etenkin, kun toimitaan toisten kuntien tai oikeusviranomaisten kanssa. Työntekijätkin jo kuumeisesti odottelevat parannusta tähän. Tikesos -hankkeessa tehdyille kansallisille määrityksille etsitään parhaillaan pilotteja ja pilottihankkeiden rahoittajia. Sosiaalihuollon tietotekniikka ei saanut tällä hallituskaudella kohdennettua hankerahoitusta. Hattu kädessä on kierretty eri rahoittajien pakeilla. Toiveissa on, että perustoimintojen kuntoon saattaminen alkaa uudelleen kiinnostaa, kun suurin valtakunnallinen innovaatioinnostus on laantunut. Erikoissuunnittelija Maarit Laaksonen on aloittanut vuoden alussa Tikesos-hankkeen uutena työntekijänä ISOn Kuopion toimipisteessä. Hän vastaa Toiminta-arkkitehtuuri -osioon kuuluvan Kirjaamisen sisällön kehittämisen koordinoinnista. Osana kirjaamisen sisällön kehittämistä tuotetaan sosiaalihuollon asiakastyön dokumentoinnin yleiset periaatteet eettisistä, toiminnallisista ja juridisista lähtökohdista. Dokumentti valmistuu vuoden 2010 aikana. Maarit on mukana myös sosiaalipalvelujen luokituksen laadinnassa, mihin hän on aikaisemmin osallistunut Kuopion yliopistossa (nyk. Itä-Suomen yliopisto). Luokitus julkaistaan tämän vuoden aikana Tikesos-hankkeen kotisivuilla yhdessä Sosiaalipalvelujen luokituksen sanaston ja Sosiaalipalvelujen luokitusta kuvaavan dokumentin kanssa. Erikoissuunnittelija Maarit Laaksonen on aloittanut vuoden alussa Tikesos-hankkeen uutena työntekijänä. Sosiaalipalvelujen luokituksen käytön tueksi laaditaan Sosiaalipalvelujen luokituksen soveltamisopas. Soveltamisoppaassa kuvataan luokituksen käyttöä palvelun järjestäjien, tuottajien ja tietohallinnon näkökulmista käyttötapauskuvausten avulla. Maarit Laaksonen vastaa mielellään sosiaalipalvelujen luokitukseen ja kirjaamisen sisällön kehittämiseen liittyviin kysymyksiin. Yhteydenotot sähköpostitse: 7

8 Vanhusten perhehoitoa Etelä-Savossa Vanhusten laitoshoitoa on kunnissa viime vuosina purettu ja tehostettuja palveluasuntopaikkoja lisätty. Samanaikaisesti ei kuitenkaan ole kehitetty muita vaihtoehtoja. Kunnissa onkin nyt havahduttu miettimään uusia asumisratkaisuja. Asumisen suunnittelun lähtökohdaksi otetaan ikääntyvän mahdollisuus elää omaehtoista, täysipainoista ja mielekästä elämää tavallisissa asunnoissa, kaiken ikäisten keskellä ja toimivissa asumisen ja elämisen ympäristöissä. kuva: Tuulikki Hassinen-Ali-Azzani ISOn Etelä-Savon Vanhusfoorumi kokoontui Kangasniemellä ja tutustui myös dementiatyön osaamiskeskukseen ja ryhmäkoti Männikköön. Kuvassa kuntien hoiva-ja hoitotyön johtajia. Edessä vasemmalla Vanhus Kaste -kehittäjä Anu Silvennoinen. E rilaisilla asumisen vaihtoehdoilla halutaan vastata ikääntyneiden yksilöllistyviin ja erilaistuviin tarpeisiin. Perhehoito sopii vanhuksille, jotka eivät selviydy omassa kodissaan, mutta jotka eivät kuitenkaan ole laitoshoidon tarpeessa. Kotona pärjäämättömyyden taustalla voi olla yksinäisyyttä, turvattomuutta tai muistisairauksia ja siten lisääntynyttä avuntarvetta päivittäisissä toiminnoissa. Perhehoidossa ikääntyneen hoito rakentuu perushoidon ja hoitajan ympärivuorokautisen läsnäolon ja perheenjäsenyyden varaan. Perhehoidon kodinomaisuus ja ryhmän pieni koko mahdollistavat hoidon yksilöllisyyttä. Samalla vanhus tuntee kuuluvansa yhteisöön ja kokee osallisuutta. Hoitaja pysyy samana, ja se tuo turvallisuutta, tuttuutta ja kiintymystä. Perhehoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista. Perhehoitona voidaan järjestää vanhuksen hoito esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivien aikana. Perhehoito on yksi tämän hetken, mutta erityisesti tulevaisuuden mahdollisuus laajentaa ikääntyneiden palveluita. On tärkeää, että ikääntyvien palvelut monimuotoistuvat ja yksilöllistyvät. Perhehoidon mahdollisuudet ovat erityisesti maaseutumaisissa kunnissa hyvät. Maatilojen pihapiirit ja arkiset toiminnot antavat luontevasti mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan. Lähinaapurusto ja kyläyhteisö ovat tuttu luonteva elämisen piiri. Toinen tärkeä näkökulma perhehoidon kehittämisessä on ekologisuus ja taloudellisuus. Perhehoidon käynnistämisessä vaadittavat investoinnit ovat pieniä, kun olemassa olevia kiinteistöjä voidaan hyödyntää. Kustannuksia kertyy lähinnä käynnistämisestä. Lisäksi vanhusten perhehoito voidaan nähdä yhtenä työllistymisen mahdollisuutena maaseudulla, vaikkei varsinaista työsuhdetta solmitakaan. Perhehoito tarjoaa työllistymisen mahdollisuuden omassa kodissa esimerkiksi jos maatilan työstä halutaan luopua. Samoin perhehoitoa voidaan harjoittaa maatilatalouden rinnalla. Etelä-Savossa vanhusten perhehoitoa kehitetään osana Vanhus-Kaste -hanketta. Keväällä 2010 vanhusten perhehoidosta tiedotetaan ja hoitajia rekrytoidaan. Syksyllä perhehoitajille järjestetään valmennusta. Perhehoito kiinnostaa myös tutkimuksellisesti. Alustavia tutkimusideoita on kehitteillä ISOn, Diakin, MAMKin, THL:n, hankekuntien ja Perhehoitoliiton kanssa. Jaana Kainulainen, vt. perusturvajohtaja, Ristiina Anu Silvennoinen, kehittäjä, Vanhus-Kaste -hanke, Etelä-Savo 8

9 kuva: morguefile Luonto hyvinvoinnin lähteenä Itä-Suomessa on aina eletty lähellä luontoa ja maalaismaisemaa. Luonto on tarjonnut niin toimeentuloa kuin lepoa, voimaa ja virkistystäkin. Green Care on uusvanha asia, josta toivotaan nyt maaseudun uutta mahdollisuutta. M uualla maailmassa, esimerkiksi Alankomaissa, Norjassa ja Italiassa Green Care (vihreä hoiva, maaseudun hoiva tai hoivamaatila) on jo tuttu juttu. Meillä asiaan on herätty ihan viime aikoina. Green Care -ajattelu tarjoaa innovatiivisen yhteistyön mahdollisuuden kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolle ja maaseudun yrittäjille. Kunnat hakevat uusia muotoja tuottaa palveluita. Hyvinvointipalveluissa kaivataan uusia sisältöjä, menetelmiä ja vaikuttavuutta. Hyvinvointiyrittäjyys vahvistuu ja etsii vaihtoehtoisia toimialoja. Maaseudulle tarvitaan lisää elinvoimaa ja toimeentulonlähteitä. Green Care on käsitteenä vielä hahmottumaton ja väljä sateenvarjokäsite. Toistaiseksi ei ole selkeää yhteistä näkemystä, mikä kaikki on Green Care -toimintaa ja miten tiukasti käsite ja toiminta tulisi rajata vai sallitaanko väljät tulkinnat. Green Care tarkoittaa nykykäsityksen mukaan luonnon ja maaseutuympäristön tavoitteellista ja ammattimaista hyödyntämistä kuntoutuksessa ja hoivassa. Se täydentää ja tukee sosiaali- ja terveysalan palveluvalikoimaa. Green Carea voivat olla muun muassa maaseudun hoiva- ja perhekodit, joissa asukkaiden elämänlaatua, osallistumista ja toimijuutta vahvistetaan luonnon avulla. Terapiassa ja kuntoutuksessa Green Carea voi olla esimerkiksi terapeuttinen puutarhanhoito tai ratsastusterapia. Asiakasryhmät voivat olla vaikkapa vammaisia, vanhuksia, mielenterveysja päihdekuntoutujia tai pitkäaikaistyöttömiä. Markkinoita on vasta vähän kartoitettu. Tässä vaiheessa ajatellaan, että asiakkaat voivat tulla omalta alueelta, muualta maasta tai jopa ulkomailta. Green Care -toiminnan lähtökohtia voidaan soveltaa myös esimerkiksi ennaltaehkäisevässä toiminnassa (työhyvinvointi, päivä- ja lomatoiminta), kuntouttavassa työssä maatiloilla sekä kasvatustyön tukena (leiri- ja luontokoulut). Green Care -toiminnalle on selvä tilaus. On tärkeää havahtua huomaamaan luonnon käyttämättömät mahdollisuudet ja Green Caren hyvinvointialalle tarjoamat uudet mahdollisuudet. Yhteiskunnassa tuntuu muutenkin olevan kaipuuta luontoon, luomuun ja kiireettömään slow life -elämään. Viimeisen vuoden aikana on järjestetty useita kansallisia ja alueellisia seminaareja, joissa Green Care -toiminnalle on haettu yhteistä ymmärrystä ja sisältöjä. Verkottumista ja yhteistyötä tarvitaan toiminnan määrittelemiseksi ja laatuvaatimusten luomiseksi. ISO-alueen kaikissa maakunnissa on meneillään Green Care -hankesuunnittelua. Kirjoittaja Arja Jämsén ISOn Pohjois-Karjalan yksiköstä toimii maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän alaisessa hyvinvointipalvelujen teemaryhmässä, jonka kehittämiskohde tänä vuonna on Green Care. Lue lisää: hyvinvointipalvelut 9

10 OPINNÄYTETYÖN ESITTELY OPINNÄYTETYÖN ESITTELY Projektien verkostotoimintaa tutkitaan ja kehitetään ISO kutsui itäsuomalaisia päihdeprojekteja yhteiseen kehittämiseen Pian mukaan liittyi myös mielenterveys-, väkivalta-, ja riippuvuusprojekteja. Päihdetyön aluekehittäjähankkeen aikana tutkittiin verkoston merkitystä osallistujilleen ja toimintaa kehitetään tulosten pohjalta. Opinnäytetyö valmistui Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa. kuva: Sirpa Blom avulla. Verkostoon kohdennettiin tutkimuksen aikana kaksi interventiota: vertaistuelliset kuulemisen hetket sekä koulutuksellinen verkostokokoontuminen. Tutkimustulosten mukaan verkosto toimii tiedon, osaamisen ja vertaistuen foorumina. Verkoston toimintaan ja johtamiseen oltiin pääosin tyytyväisiä. Verkosto nähtiin tarpeelliseksi ja sen koettiin auttavan osallistujia ammatillisessa kasvussa ja projektityössä. Tutkimustulosten mukaan verkoston avulla pystytään vaikuttamaan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen. Lisäksi verkosto tuottaa sosiaalista pääomaa. Verkoston toiminnassa löytyi myös kehitettävää. Kehittämistoiveet kohdistuivat kokoontumisten sisältöön sekä tapaamispaikkoihin. Tutkimustulosten pohjalta laadittiin verkostotoiminnan kehittämissuunnitelma. Osana opinnäytetyötä kehitettiin vertaistuellisen kuulemisen -malli, jota käytetään verkostokokoontumisissa. Anne Kejosen opinnäytetyö on luonteeltaan kehittävää työntutkimusta ja sen lähestymistapa on toimintatutkimuksellinen. V erkoston perustamisen tavoitteena oli saattaa projektityöntekijät yhteen ja tukea heidän koulutuksellisia oppimistavoitteitaan kehittämistyössä. Työntekijät kokivat työnsä usein yksinäiseksi ja haasteelliseksi. He toivoivat saavansa verkostosta tukea kehittämistyöhönsä. Tältä pohjalta verkoston toimintaa suunnattiin siten, että se mahdollistaa vertaistuen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöni on luonteeltaan kehittävää työntutkimusta. Sen lähestymistapa on toimintatutkimuksellinen. Verkostokokouksissa kertynyttä materiaalia käytettiin verkoston nykytilan arviointiin. Työntekijöiden kokemuksia kartoitettiin ryhmähaastatteluissa teemoittain, jotka analysoitiin sisällön analyysin Verkosto toimii edelleen ja sen toiminnassa hyödynnetään opinnäytetyön tuloksia. Projektien verkosto on lunastanut paikkansa kehittämistyön tukena. Verkostotoiminta on ainutlaatuista koko Suomessa. Verkosto ja vertaistuellisen kuulemisen malli on herättänyt laajaa kiinnostusta. Mallia on esitelty eri kehittäjäryhmissä ja se aiotaan ottaa käyttöön eri puolilla. Tutkimustuloksia voidaan laajemminkin hyödyntää verkoston toiminnan kehittämisessä sekä projektien suunnittelussa, toteutuksessa, ohjauksessa ja johtamisessa. Opinnäytetyö toteutettiin ISOn toimeksiantona. Yhteistyö opiskelijan, oppilaitoksen ja työyhteisön välillä toimi hyvin. Yhteiset ohjauskeskustelut koko prosessin ajan olivat hyvä tuki työlle. Lisäksi yhteinen ohjaus lujitti työyhteisön ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Anne Kejonen Sairaanhoitaja (Ylempi AMK), Aluekoordinaattori, Itä-Suomen aluehallintovirasto 10

11 VÄITÖSKIRJAN ESITTELY VÄITÖSKIRJAN ESITTELY Erilainen työkyky silti tasa-arvoiset mahdollisuudet? Vastuunjako sekä julkisen ja markkinoiden suhde ovat aina olleet sosiaalipolitiikan perusjuonteita. Vajaakuntoisten työllistyminen on esimerkki sosiaalipoliittisesta kysymyksestä, jonka uudet ratkaisuvaihtoehdot edellyttävät uudenlaista vastuunjakoa julkisen sektorin ja työnantajien kesken. O len väitöskirjassani tarkastellut vajaakuntoisten työllistymisen tukemista yritysten sosiaalisen vastuun näkökulmasta. Olen tutkinut työnantajien näkemyksiä vajaakuntoisten työllistämistä koskevasta sosiaalisesta vastuusta. Selvitin työnantajien näkemyksiä myös vajaakuntoisten työkyvystä ja työkyvyn osa-alueiden merkityksestä työllistämisessä. Tutkimusaineisto koostuu yli 100 työntekijää työllistävien itäsuomalaisten yritysten edustajien kirjoittamista eläytymismenetelmätarinoista sekä heidän haastatteluistaan. Tutkimuksen näkökulmavalintaa perustelen sillä, että vajaakuntoisten työllistymisen tukitoiminnassa on yhä liian vähän tietoa työnantajien näkemyksistä ja tarpeista. Vastaavasti työllistymisen tukeminen keskittyy edelleen enemmän vajaakuntoisten henkilöiden työllistyvyyden parantamiseen esimerkiksi kuntoutuksen ja valmennuksen keinoin. Tämän tärkeän toiminnan rinnalle tarvittaisiin vielä nykyistä enemmän työpaikoille ja työyhteisöihin suuntautuvaa yhteistyötä. kuva: Joensuun yliopiston kuva-arkisto Tutkimuksen tuloksista ehkä yllättävimmät liittyvät työyhteisön merkitykseen työllistämispäätöksiä tehtäessä. Johto ennakoi, että päätös vajaakuntoisen henkilön rekrytoinnista aiheuttaa työyhteisössä kielteisiä reaktioita. Vajaakuntoisen henkilön tulo työyhteisöön kuvataan erikoistapauksena ja yllättävänä käänteenä, joka voi vaikuttaa työyhteisön toimintaan ja suhtautumiseen. Vaikuttaa myös siltä, että työyhteisöjen erilaisuuden sietokyky on suhteellisen valikoiva: erilaisuutta pidetään myönteisenä asiana työyhteisössä kunhan se ei ole työyhteisön vakiintunutta toimintaa uhkaavaa erilaisuutta ja kunhan se ei ulotu työntekijälle asetettaviin vaatimuksiin ja tehtäviin. Ikuisuuskysymys tasa-arvon olemuksesta on tässäkin yhteydessä kiinnostava: tasa-arvona pidetään sitä, että kaikki kykenevät tekemään kaikkia työryhmän töitä samalla tavoin. Työntekijän työkyvyn ja työn yhteensovittamista, työn räätälöintiä, pidetään yrityksissä vajaakuntoisten työllistämisen kannalta merkittävänä kynnyksenä myös siksi, että jonkin tekijän suhteen rajattuja työtehtäviä on vaikea löytää tai muotoilla. Työllistämiskysymyksiä pohdittaessa tuodaan esille myös johtamisen haasteita. Puutteita johtamisosaamisessa koetaan erityisesti konfliktitilanteissa ja psyykkisen toimintakyvyn muutoksiin liittyvissä tilanteissa. Tuula Kukkosen tutkimusaineisto koostuu itäsuomalaisten yritysten edustajien kirjoittamista eläytymismenetelmätarinoista sekä heidän haastatteluistaan. Sosiaalialan toimijoiden näkökulmasta tutkimuksen tulokset herättävä useita kysymyksiä: Miten sosiaalialan osaamista voitaisiin nykyistä laajemmin soveltaa yritysten tarpeisiin esimerkiksi moninaisuuden johtamisen ja työyhteisöjen toiminnan kysymyksissä? Tunnemmeko riittävän hyvin yritysten rekrytointitarpeita ja -perusteita? Ja ikävä kyllä miten toimimme omissa työyhteisöissämme; ihailemmeko erilaisuutta ja tasa-arvoisuutta vain teoriassa? Tuula Kukkonen YTT, yliopettaja, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tuula Kukkonen: Vastuun uusjako. Vajaakuntoisten työkyky ja työllistyminen yritysten näkökulmasta. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja nro

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Itä- ja Keski-Suomi 843 000 asukasta,15.6 % Suomen väkiluvusta 75 KUNTAA 4 MAAKUNTIEN LIITTOA 2 AVIA 5 SAIRAANHOITOPIIRIÄ

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009

HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 HYVÄ ALUEFOORUM 29.10.2009 KASTE-OHJELMA Margit Päätalo Kaste-suunnittelija, Pohjois-Suomi puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste) 2008-2011

Lisätiedot

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II

x Työ jatkuu vielä Kaste II Toteutunut osittain - työ jatkuu Kaste II Painopistealueittain teksti hankehakemuksesta KONKREETTISET TOIMENPITEET Etelä-Savo Keski-Suomi Ehkäisevän työn kehittäminen Sijaishuollon kehittäminen 1. ei toteudu 2. toteutunut 3. toteutunut hyvin 1.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman eli Kaste-ohjelman (2012-2015) valmistelu Alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä KASTE-ohjelman

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä

Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Ihmisen ääni kuuluviin osallisuushanke Salli osallisuuden edistäjänä Salli osallisuus! 24.11.2011 Anne Pyykkönen projektipäällikkö osallisuushanke Salli Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry - Hallinnointi

Lisätiedot

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi

Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kannattavaa kumppanuutta kuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväki-koti www.kartanonvaki.fi Kuntoutus Kartanonväessä Hyvään hoitoon kuuluu aina kuntoutus Huonokuntoisellakin avuttomalla vanhuksella

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa

Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA. 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa Sosiaalisen osallisuuden edistämisen koordinaatiohanke SOKRA 2014 2017 8.5.2015 Sokra koordinaatiohanke kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 1 Sokra kokoaa, tiivistää ja välittää tietoa 8.5.2015 2 Miksi

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VIESTINTÄSUUNNITELMA SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin VÄLI-SUOMEN SOS-HANKE 2011-2013 Kuva Niina Raja-aho Päivi Krook Maarit Pasto SOS-HANKE JA SEN TAVOITTEET SOS Syrjäytyneestä osalliseksi

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus

Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen erityisosaaminen - korkea-asteen oppisopimustyyppinen koulutus Salla Seppänen Koulutusjohtaja Terveysalan laitos, Mikkeli 8.10.2009 1 Diabeetikon hoitotyön ja kuntoutuksen

Lisätiedot

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin!

On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! 30.1.2015 Kankaanpään kehitysvammaisten ryhmäkodin harjannostajaiset Hyvä juhlaväki, On ilo tuoda valtiovallan tervehdys tähän Kankaanpään ryhmäkodin harjannostajaisiin! Tämä hanke on tärkeä monessakin

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Kartoitetaan olemassa oleva Green Care -toiminta Levitetään tietoa Green Care toiminnasta Lisäksi: Kartoitetaan tutkimus- ja koulutustarjonta Selvitään tutkimus-

Lisätiedot

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015

Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Uusvanhaa perhehoitoa kokemuksia Kainuusta Kehitysvamma-alan konferenssi Jyväskylän paviljongissa 15.4.2015 Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Matti Heikkinen, perhepalvelujohtaja, YTL Sisältö

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013

LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LASTEN, NUORTEN JA LAPSIPERHEIDEN PALVELUITA UUDISTETAAN TYÖSEMINAARI MIKKELISSÄ 20.3.2013 LAPSET JA PERHEET KASTE II -HANKE ITÄ- JA KESKI-SUOMESSA YHTEISTYÖKUMPPANEIDEN ARVIOIMANA SYKSY 2012 Valtakunnan

Lisätiedot

16.12.2009. aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet

16.12.2009. aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet MUISTIO 1 (5) 16.12.2009 ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ Aika keskiviikko 16.12.2009 klo 12.45 16 Paikka Osanottajat Jätkänkämppä, Kylpylähotelli Rauhalahti, Katiskaniementie 8, Kuopio aluejohtoryhmän

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja

Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa. 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 1 Yhteiskunnallinen yritys hyvinvointipalveluissa 13.5.2011 Sinikka Salo Apulaiskaupunginjohtaja 2 Hyvinvointipalvelut murroksessa Kansantalouden ja yleisen varallisuuden kasvu ovat keskeisiä hyvinvointipalvelujen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kainuussa. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kainuussa. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kainuussa Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2009 Ivalo 625 km Kainuu 82 634 henkilöä Oulu 181 km Helsinki 568 km SUOMUSSALMI PUOLANKA

Lisätiedot

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015

Unelma aikuissosiaalityöstä. Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Unelma aikuissosiaalityöstä Työntekijöiden ja palveluiden käyttäjien ajatuksia Valtakunnalliset aikuissosiaalityön päivät, tammikuu 2015 Yhteinen unelma yhteisöllisyydestä Me aikuissosiaalityön ammattilaiset

Lisätiedot

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa

Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa STM, TTL Johtamisen kehittämisverkosto, 28.5.2013 Johtajan muuttuva työ sosiaali- ja terveydenhuollossa Johtaminen sosiaali- ja terveyspalveluissa JOHTAVAT www.uef.fi/stj/johtavat-hanke Professori Vuokko

Lisätiedot

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia

Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Lapin alueellinen verkostotapaaminen Pyhätunturi 14.02.2014 Verkostokuulumisia Jaana Lerssi-Uskelin 7.3.2014 Alueelliset verkostot Aluejakona ELY-alueet: 1. Satakunta 2. Etelä-Savo 3. Lappi 4. Pohjanmaa

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013

FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013. FSA:n vuosikokous 2.5.2013 FINNISH SERVICE ALLIANCE TOIMINTASUUNNITELMA 2013 FSA:n vuosikokous 2.5.2013 TOIMINTASUUNNITELMAN PÄÄLINJAT Vuoden 2013 toimintasuunnitelma keskittyy: Jäsenlähtöisen toiminnan aktivoimiseen* FSA:n toiminnasta

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi

NOPUS. Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi NOPUS Pohjoismainen koulutusohjelma sosiaalipalvelujen kehittämiseksi Organisaatio Pohjoismaisen Ministerineuvoston alainen laitos Suomessa Nopus-toiminta perustuu Stakesin ja Vaasan kaupungin väliseen

Lisätiedot

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla

Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla Mahdollisten Green Care - toimijoiden lähtökohdat ja kiinnostus toimialan kehittämiseen Etelä- Pohjanmaalla MMM Maria Suomela, Seinäjoen ammattikorkeakoulu Green Care-toiminnasta terveyttä, hyvinvointia

Lisätiedot

Uutta tietoa Green care hankkeista

Uutta tietoa Green care hankkeista Uutta tietoa Green care hankkeista YTR hankeseminaari, Hämeenlinna 13.4.2011 Katriina Soini Erikoistutkija, FT Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto katriina.soini@mtt.fi GC

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Joutseno 1.11.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012

Järjestöjen aluetyön kokous. Kuopio 24.4.2012 Järjestöjen aluetyön kokous Kuopio 24.4.2012 Ohjelma klo 10.00 Avaus ja esittäytyminen klo 10.15 KASTE ohjelman tps Itä-Suomessa - alueellinen ohjelmapäällikkö Jouko Miettinen - klo 11.00 Järjestöt ja

Lisätiedot

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen

Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea. Maria Kuukkanen Perhehoito hoivaa, huolenpitoa ja erityistä tukea Maria Kuukkanen Mitä perhehoito on? Ympärivuorokautisen kasvatuksen, hoivan ja muun huolenpidon järjestämistä oman kodin ulkopuolella, perhehoitajan kotona

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013

Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 Lähipalvelut seminaari 6.9.2013 mikko.martikainen@tem.fi laura.janis@tem.fi Mikko Martikainen 1 Mihin TEM ajatus perustuu? Yksityisen ja julkisen sektorin kumppanuus Toimittajayhteistyö missä toimittajilla/palveluiden

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus

4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus 1 4.1.1 Kasvun tukeminen ja ohjaus Ammattitaitovaatimukset Opiskelija tai tutkinnon suorittaja osaa kunnioittaa asiakkaan arvoja ja kulttuuritaustaa tunnistaa eri-ikäisten ja taustaltaan erilaisten asiakkaiden

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08

DUAALIMALLIHANKE. Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 DUAALIMALLIHANKE Teemu Rantanen Laurea-amk 4.12.08 Taustaa Kiinnostuksen kohteena ovat ammatillisen ja tieteellisen korkeakoulutuksen tehtävät ja työnjako ylempien korkeakoulututkintojen osalta Keskeinen

Lisätiedot

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti 26.4.2016 28.4.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus

Sosiaalinen kuntoutuminen. 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Sosiaalinen kuntoutuminen 15.5.2012 Ilkka Peltomaa Etelä-Pirkanmaan työvoiman palvelukeskus Työ- ja elinkeinopalvelut Työ- ja elinkeinotoimiston uusi palvelumalli rakentuu kolmeen palvelulinjaan ja yrityslähtöisyyden

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori Jaana Kupulisoja, suunnittelija Riitta Rautalin, suunnittelija 12.10.2009 1 KASTE Pohjois Suomen monialaiset sosiaali ja terveyspalvelut

Lisätiedot

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen

Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin. PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011. Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Hyvinvointikertomuksen laatiminen Kemiin PaKasteen terveyden edistämisen työskentelyjakso 1.10.2010 31.1.2011 Osastonhoitaja Pirjo Leinonen Sisällysluettelo Johdanto 3 Kemin kaupungin työskentelyjakson

Lisätiedot

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit

Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit Verkostoituvat tietojärjestelmälääkärit FILIP SCHEPERJANS, LT NEUROLOGIAN ERIKOISLÄÄKÄRI, HYKS TIETOJÄRJESTELMÄLÄÄKÄREIDEN ALAOSASTON JOHTOKUNNAN PJ, SUOMEN LÄÄKÄRILIITTO Lääkäreiden rooli terveydenhuollon

Lisätiedot

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi?

Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Verkkoaivoriihi: Mihin Suomessa tulisi keskittyä työurien pidentämiseksi? Pauli Forma, Keva Toteuttaneet: Kalle Mäkinen & Tuomo Lähdeniemi, Fountain Park Verkkoaivoriihi, taustatietoa Tavoite: selvittää

Lisätiedot

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015

TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 TERVEEMPI ITÄ-SUOMI 2013-2015 Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri ja Pohjois-Karjalan sairaanhoitoja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä Päätavoitteet Hyvinvointi- ja terveyserot

Lisätiedot

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena

Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Matkalla naapuruuteen -uudistuvat erityispalvelut kuntien peruspalveluiden tukena Sari Hietala Ylihoitaja, PKSSK sosiaalipalvelut 25.11.2013 PKSSK:n toiminta-alue 2 PKSSK sosiaalipalvelut 2013 Tulevaisuuden

Lisätiedot

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.

SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2. SOTE-UUDISTUS Sosiaaliturvan uudistukset- 2020-luvun sosiaalipolitiikan kokonaiskuvaa hahmottelemassa Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Reijo Väärälä 1 Sote politiikkaprosessina Politiikan toimintatavan

Lisätiedot

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä

Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Hyvinvointimatkailu edellyttää hyvinvointiyrittäjiä Sari Rissanen, professori laitosjohtaja, varadekaani Terveyshallinnon ja - talouden laitos (1.1.2010 Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos) - määrittelyä

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015

SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON. KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON KANSALLINEN KEHITTÄMISOHJELMA (Kaste) 2012 2015 Ohjelman rakenne ja sisältö 4.1 Kaksi kokonaisuutta, kuusi osaohjelmaa Kaste ohjelma muodostuu kahdesta tavoitekokonaisuudesta.

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi

Yhteisiä tekoja. www.tyohyvinvointifoorumi.fi Yhteisiä tekoja www.tyohyvinvointifoorumi.fi www.tyohyvinvointifoorumi.fi 1 Työhyvinvointifoorumi on Verkostotapaamisia ja yhteistyön vahvistamista Hyvien käytäntöjen jakamista ja niistä oppimista Valtakunnallista,

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Tutkimus- ja kehittämistoiminta

Tutkimus- ja kehittämistoiminta Tutkimus- ja kehittämistoiminta 29.8.2013 1 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Järjestöille RAY-rahoitus Pienimuotoista - n. 6 tutkija-kehittäjää Esim. järjestöllä ja llä oma resurssiosuus Erillisrahoitus

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa

Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Tiedosta hyvinvointia 1 Mielenterveys- ja päihdetyö Suomessa Hankkeista kansalliseksi suunnitelmaksi Tiedosta hyvinvointia 2 Taustaa 106 kansanedustajan toimenpidealoite keväällä 2005 Kansallinen mielenterveysohjelma

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto

15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 15.9.2011 Aino Kääriäinen yliopistonlehtori Helsingin yliopisto 1 2 Asiakirjojen kirjoittamisesta? Asiakkaiden tekemisten kirjoittamisesta? Työntekijöiden näkemysten kirjoittamisesta? Työskentelyn dokumentoinnista?

Lisätiedot

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet

Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Soten kehittämistoiminta ja hankkeet Alueellinen ja valtakunnallinen kehittämistoiminta ja hankkeet Oulunkaaren kehittämistoiminta Perustuu Oulunkaaren strategiaan, palvelujen järjestämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto Sari Salmela, Welliving-hanke Anitta Juntunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu 9.6.2010 Työpajojen idea KOKO Kainuun tavoitteina 1) Parantaa hyvinvointialan

Lisätiedot

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012

Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Sosiaali- ja terveysministeriö aktiivisena kumppanina kokeilussa Johtaja Kari Ilmonen STM Kuntakokeilu pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi - Käynnistämisseminaari 27.8.2012 Kokeilun lähtökohdat päävastuun

Lisätiedot

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto

Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä. Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Lähihoitajan toimenkuva / LearningCafe oppimismenetelmänä Tuula Mantere, THM, kouluttaja, työnohjaaja Jyväskylän aikuisopisto Learning Cafe (oppimiskahvila) kehittämisen perustana Työskentelymenetelmä,

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Green Care mahdollisuudet Suomessa

Green Care mahdollisuudet Suomessa Green Care mahdollisuudet Suomessa Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus Kuva: Hannele Siltala GREEN CARE - luonnon ja maaseutuympäristön (kasvit, eläimet, maisema, arkirutiinit, yhteisöllisyys, hiljaisuus

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE

Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Perusterveydenhuollon kehittäminen / LAPIN KASTE Jouni Lohi, professori, yleislää ääketieteen erikoislää ääkäri 7.12.2009 1 KANSALLINEN KASTE- OHJELMA KASTE ohjelma 2008-2011 on valtioneuvoston 31.1.2008

Lisätiedot

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet

Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjen toiminnan arviointi ja JÄRVI-hankkeen kehittämät välineet Järjestöjohdon sosiaali- ja terveyspolitiikan kehittämisfoorumi 30.1.2009 Lahti www.jarvi-hanke.fi Sisältö ja toteutus 30.1. Klo 8.30

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA Lapin aluehallintovirasto, Lapin liitto, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin taidetoimikunta, Terveys ry ja

Lisätiedot

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle

Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Eduskunnan Sosiaali- ja terveysvaliokunnalle Kirjallinen kannanotto ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista annetun lain muuttamisesta Viite: Kutsunne

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl.

JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014. Jaana Lerssi-Uskelin. Työterveyslaitos www.ttl. JOHDATKO TYÖHYVINVOINTIA VAI JAHTAATKO TULOSTA? Pohjois-Savon verkostotapaaminen 2.10.2014 Jaana Lerssi-Uskelin 9.10.2014 Ohjelma Klo 12.00 Tervetuloa ja kahvi Klo 12.30 Verkostokuulumisia valtakunnallisesti

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus

Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Talvitakkeja vai tietokoneita? Sosiaalialan tietoteknologiakartoitus Maarit Laaksonen Projektipäällikkö, Tikesos-hanke TEKSTIVIESTIÄÄNESTYS Minkä asiakas- tai potilastietojärjestelmän käytöstä sinulla

Lisätiedot

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä

Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen. Päijät-Hämeessä Rakenteellinen sosiaalityön kehittäminen Päijät-Hämeessä SOS II hankkeen tavoitteet Asiakkaan osallisuutta edistävien käytäntöjen kehittäminen Aikuissosiaalityön raportoinnin ja arvioinnin mallien kehittäminen

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat? Tk-johdon neuvottelupäivät 07022013 Päivi Hirsso, pth-yksikön johtaja, PPSHP Hyvinvointi järjestämissuunnitelman ytimessä PTH-yksikkö

Lisätiedot

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI

AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI AIKUISSOSIAALITYÖN JA JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ -ASIAKKAIDEN HYVINVOINTIA LISÄÄMÄSSÄ SEKÄ MOLEMPIIN SUUNTIIN TAPAHTUVAN TIEDONKULUN VAHVISTAMISEKSI 1. LÄHTÖKOHDAT Sosiaalityöntekijät kokivat osan asiakastilanteista

Lisätiedot

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA

MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA MONIALAINEN TYÖ HYVINVOINNIN TUOTTAJANA NUORET PALVELUJEN PARIIN PALVELUIDEN YHTEISTYÖLLÄ Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke SEMINAARI 8.11.2012 Monialaisten yhteistyöverkostojen kehittämishanke

Lisätiedot

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä

Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Torjutaanko sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisella syrjäytymistä Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 6.5.2010 Reijo Väärälä 6.5.2010 Kokemukset muualta Britannia, Saksa, Hollanti, Ruotsi Kilpailu

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon

ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon ErgoSteps -hanke: Ergonomia-askeleet ja tietopankki terveydenhuoltoon Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ergonomia-asiantuntijaseminaari 8.6.2012 Maija Lintula ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto

Lisätiedot

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014

IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN. Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 IKÄOSAAMINEN KÄYTTÖÖN Arja Jämsén Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus arja.jamsen(at)isonet.fi Mikkeli 20.11.2014 KOLME KYSYMYSTÄ Miksi ikäpuhetta? Mitä ikäosaamisella tarkoitamme? Ikäosaamisella tulevaisuuteen?

Lisätiedot