Tuoreen sosiaalineuvoksen terveiset, s. 3. Kaste-ohjelman alueelliset kuulumiset, s. 4 ja 5

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tuoreen sosiaalineuvoksen terveiset, s. 3. Kaste-ohjelman alueelliset kuulumiset, s. 4 ja 5"

Transkriptio

1 Sosiaalialan henkilöstö vaihtuu Sosiaalialalla on meneillään mittava sukupolvenvaihdos. Ammatillista tietotaitoa ja sosiaalista asennetta tulisi saattaen vaihtaa uudelle osaajapolvelle. Toimenkuviakin on uudistettava vetovoiman varmistamiseksi. Tuoreen sosiaalineuvoksen terveiset, s. 3 Kaste-ohjelman alueelliset kuulumiset, s. 4 ja 5 Green Care maaseudun uutena mahdollisuutena, s. 9 kuva: morguefile

2 kuva: morguefile VALLAN VAIKEAA? Meidän esimerkkimme, tekomme ja tekemättä jättämisemme vaikuttavat paljon useammalla tavalla lukuisampiin ihmisiin ja kauemmin kuin nyt näemme. Kai Vakkuri V altamedian pääkirjoituksen mukaan vallan instituutiot, eli eduskunta, hallitus ja presidentti-instituutio, ovat nyt vallan sekavassa tilassa vain oikeuslaitos toimii oikeastaan normitilassa (HS ). Kuka tulevaisuudessa on pääministeri? Onko tämä tuleva joku kenties jatkossa myös jonkun puolueensa puheenjohtaja? Johtaako eduskunnassa puhetta kukakin jatkossa miten halukkaasti ja kannatetaanko siellä oikeasti minkä verran tätä joidenkin puheen johtamista vai ei? Entä vaikuttavatko valtamuutokset jotenkin presidentti-instituutioon? Viime aikoina on pohdittu myös, kuuluuko moniin merkittäviin vallanpaikkoihin nykyisin niin paljon työtä ja paineita, että ne eivät enää ole itsestään selvästi vetovoimaisia. Mitä tärkeämpi perustehtävä on yhteiskunnallisesti, sitä perustellumpaa olisi kai keskittyä vain siihen. Ja toisaalta, eikö työtehtävät pitäisi aina pyrkiä järjestämään niin, että aikaa jää riittävästi ja uskottavasti myös työstä palautumiseen ja muille elämänalueille. Joku on todennut, että TYÖssä kolme kirjainta, ELÄMÄssä viisi. Kun kävin eduskunnassa, niin ulkoportaiden kapuamiseni katkaisi alhaalta, pihaan parkkeeratun asuntovaunun ovelta huikattu terävä kysymys: - Oletteko kansanedustaja? Jaa, no ei sitten mitään Poistuessani pysäytettiin kysymällä, tiedänkö, että täällä henkilö on nälkälakossa hallituksen korruptoitumista vastaan. Hämmentyneenä toivotin vain lakkolaiselle voimia, ja tulin huojennuksen äänellä selventäneeksi, että olen täällä vain käymässä. Ei tuntunut kivalta oikein kenenkään kannalta. Kansanedustajien paperipinot pöydällä vakuuttivat: paljon painavaa asiaa. Räiskyvää intoa suurenmoisesta vallankäytöstä esimerkiksi merkittäviä hyvinvoinnin tulevaisuuden kysymyksiä ratkottaessa ei kuitenkaan näkynyt. Koetin siinä sitten itsekin piilotella vilpitöntä iloani lukuisista tarjolla olleista edistysaskeleista, joita toiset asiantuntijat esittivät. Ei tainnut onnistua, kun tuli jälkikäteen kiitos pirteästä esityksestä. Mediassa viittaillaan tuleviin vaaleihin. Helpottaako se, että kenties henkilöt ja asetelmat määräajoin vaihtuvat? Luulisi toistuvista vaihdoksista jotakin käytännön hankaluuttakin aiheutuvan. Äänestysaktiivisuuskaan ei ole viime vuosina ollut nousujohteista. Mikä ehdokkaissa innostaisi? Aito usko hyvään: luottamus herättää luottamusta. Rohkea katse valoon, vaikka varjoja aina on. Heikkojen puolustaminen, eiväthän vahvat puolustusta tarvitse. Tiesittehän, että elämme nyt Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan teemavuotta? Siinä olisi yksi mielenkiintoinen teema kenties laajemminkin mediassa pohdittavaksi. Vallan leppoisaa kesää! Tarja Kauppila johtaja Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lähde: Vakkuri, Kai (toim.) Arvot ja ajatukset. Työyhteisön ja elämisen ikuisia, kestäviä ajatuksia. Jyväskylä: Yrityskirjat Oy, 7. 2

3 Sosiaalineuvoksen terveiset Pitkän virkauran päättäneen, sosiaalijohtaja, ISO-yhdistyksen puheenjohtaja Antti Tervasmäen sosiaalineuvos-arvonimeä juhlittiin Mikkelissä tammikuun lopussa. Tervasmäki korosti juhlassa sosiaalipolitiikan vastuuta vähäosaisista. Tässä tiivistelmä Tervasmäen puheesta. K uulimme kansantaiteilija Veikko Lavin laulun Jokainen ihminen on laulunarvoinen, jokainen elämän on tärkeä. Olen aina sanonut, että tämä on meidän sosiaalityöntekijöiden tunnuslaulu. Se korostaa jokaisen ihmisen ainutlaatuisuutta, yksilöllisyyttä. Ihminen on arvo ja tarkoitus sinänsä, eikä vain muiden arvojen saavuttamisen välikappale. Näin sanoi Immanuel Kant, 1700-luvulla elänyt saksalainen filosofi. Lause on tullut usein mieleeni näiden 37 vuoden aikana. Työssäni olen kohdannut paljon köyhyyttä, jonka taustalla ovat usein olleet päihteet, mielenterveysongelmat, pitkäaikainen työttömyys, avuttomuus, saamattomuus. Ihmisiä, joiden työpanos on ollut kovin vaatimaton, kun sitä mitataan nykyajan tehokäsitteillä, tuloksellisuudella tai vaikuttavuudella. Nykyisin puhutaan entistä vähemmän sosiaalipolitiikasta. Tilalle on änkeämässä epämääräinen hyvinvointipolitiikan käsite. Samanaikaisesti esimerkiksi kirkon diakoniatyö alkaa puhua uloslyödyistä. Tämä on vakavasti otettava havainto. Käsitemuutoksen voisin hyväksyä, jos Suomessa 1. olisi pidetty pitkäaikaistyöttömien määrä kohtuullisena (alle 4 %) 2. toimeentulotuensaajien määrä olisi keskimäärin alle 4 % ja turvautuminen olisi satunnaista 3. mielenterveyskuntoutujien avohuollon tuki toimisi ja asuminen olisi tuettua. Professori, guru Armas Niemisen määritelmä vuodelta 1955 ei ole menettänyt tippaakaan merkitystään keskimäärin hyvinvoivassa Suomessa 2010: Sosiaalipolitiikka käsittää pyrkimykset ja toimenpiteet, joiden tarkoituksena on kohtuulliseksi katsotun elintason, sosiaalisen turvallisuuden ja viihtyvyyden takaaminen eri yhteiskuntaryhmille, perheille ja yksilöille. Kohtuullisesti kaikille. Ei liian vähän, mutta ei myöskään liikaa. Jos kylmä valtionosuusjärjestelmä ei ota jatkossa huomioon kuntien heikkenevää taloutta, niin meidän tulee tarkastella kriittisesti esimerkiksi seuraavia asioita: Tuleeko päivähoitomaksun olla huomattavasti korkeampi maksukykyisille? Tuleeko lapsilisää maksaa kaikille riippumatta perheen tuloista? Onko uudistuvaan vammaispalvelulainsäädäntöön otettava varallisuusharkinta? Maksetaanko asumistukea liian hyvätuloisille? Onko palveluasumisen laatu liian korkea? Kilpailuttaminen tai ulkoistaminen ei näitä asioita ratkaise. Auttaminen on lähdettävä hädän äärimmäisestä päästä sanoi Vaalijalan perustaja Otto Aarnisalo 1930-luvulla. Pidetäänpä tämä ajatus mielessä. Kiitos Mikkelin kaupungille, Kasvun Yhteisöt - Koivikko & Sairilalle, ISOlle ja ISO-yhdistys ry:n hallitukselle, jotka uhkarohkeasti lähtivät hakemaan arvonimeä ja onnistuivat. ISO-yhdistyksen puheenjohtaja Antti Tervasmäen sosiaalineuvosarvonimeä juhlittiin Mikkelissä tammikuun lopussa. 3

4 OSALLISUUTTA - hyvinvointia ja terveyttä LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA Kaste opettaa yhteistyöhön. Oppi on mennyt perille Itä- ja Keski-Suomessa. Alueen ääntä on myös opittu kuuntelemaan. Se on tärkeää nyt, kun seuraavaa kansallista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämiskautta jo suunnitellaan. S osiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen jatkuu laajalla rintamalla. Kaste-hankkeet tuottavat kansallisesti noteerattuja hyviä käytäntöjä. Kanerva-hanke pureutuu tiiviisti kansansairauksien ehkäisyyn ja hoitoon. Lapset ja perheet -hanke jatkaa hyvinvointipalveluiden kehittämistä. Vanhus-hanke ratkoo aktiivisen ikääntymisen kysymyksiä. Uusimpia hankkeita ovat Rautaisia ammattilaisia perusterveydenhuoltoon RAMPE -hanke sekä valtakunnallinen Vammaispalvelujen kehittämishanke, jonka painopisteet ovat muun muassa palvelurakenteissa ja palveluohjauksessa. Lisäksi Joensuu, Jyväskylä ja Kuopio ovat mukana pitkäaikaisasunnottomuuden vähentämisohjelmassa. Alueellinen ja kansallinen yhteistyö on vahvistunut suurten hankekokonaisuuksien myötä, vaikka niiden hallinnointi on koettu raskaaksi. Myös Kasteen Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä on vahvistanut näkyvyyttään. Maakunnallisia seminaareja järjestetään tänä keväänä neljä: Joensuussa 26.4., Jyväskylässä 11.5., Kuopiossa ja Mikkelissä Siellä kuullaan kehittämistarpeita ja tunnustellaan Kasteen osuvuutta niihin. Syksyllä järjestetään koko toiminta-alueen yhteinen seminaari. Kohtaamiset ja viestien välittämiset ovat tärkeitä nyt, kun seuraavaa sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisen ohjelmakautta jo rakennetaan ministeriössä. Yhteinen kehittämisen kulttuuri on alueella vahvistunut edelleen. Työskentelyssä ovat auttaneet ISOn olemassa olevat kehittämisverkostot ja maakuntajaostot, joissa on alueen avaintoimijoiden vahva edustus. Yhtenä Kasteen alueellisen johtoryhmän tehtävistä onkin koota sosiaali- ja terveyskehittämisen asiantuntijanäkemykset alueelta. Tässä yhteistyö ISOn kanssa on merkittävästi edistänyt myös Kaste-ohjelman etenemistä. Alueellinen johtoryhmä pitää tärkeänä osallistua kansallisten linjausten luomiseen ja varmistaa toimiva vuoropuhelu kuntien ja valtion välillä. Johtoryhmiä pidetään kansallisella tasolla keskeisenä kanavana saada alueen kannanotot valtakunnallisten linjauksiin ja toimeenpanoon. Kaste on ennen kaikkea strateginen ohjausväline sosiaali- ja terveyspolitiikan johtamiseksi. Mitä vahvemmin lisäämme kuntalaisten osallisuutta ja työntekijöiden mahdollisuutta olla mukana kehittämisessä, sitä varmemmin palvelujen laatu ja saatavuus lisääntyvät ja alueelliset erot kapenevat. Ota rohkeasti yhteyttä ja kysy lisää! Jouko Miettinen Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen suunnittelija puh > Kaste HUOM! Tilaa Kaste-uutiskirje: 4

5 KASTE -ohjelmalla pintaa syvemmälle Pohjois-Suomen Kaste-suunnittelija Margit Päätalo matkustaa laajalla alueella ja tapaa paljon ihmisiä. Hän kuuntelee asukkaiden tarpeita ja kertoo Kaste-ohjelman tavoitteista ja mahdollisuuksista. M atkalle on mahtunut esityksiä monilla foorumeilla ja käyntejä kuntien valtuustoissa ja lautakunnissa, peruspalvelukuntayhtymien johtoryhmissä. Auton mittariin on kertynyt satoja kilometrejä, ja istuskelu lentokentillä aina Ivaloa myöten on tullut tutuksi. Tärkeintä näissä tapaamisissa on se, että Kaste-ohjelma tulee eläväksi eri toimijajoukoissa, kun siitä yhä syvällisemmin pääsee puhumaan ja keskustelemaan. Olen saanut huomata, että miten monin eri tavoin Kaste-ohjelmasta voidaan viestiä ja siten saada yhä useammat huomaamaan ohjelman tärkeät painotukset. Pohjois-Suomen aluejohtoryhmä vahvisti toimintasuunnitelman kuluvalle vuodelle. Tarkoituksena on muun muassa vahvistaa tiedotusta ja viestintää sekä päivittää alueellista suunnitelmaa. Kiinnostuksen kohteena on strategisen toimintatavan tiivistäminen. Hankkeita on syytä peilata entistä vahvemmin sekä valtakunnallisiin Kaste-ohjelman tavoitteisiin että alueellisiin painopisteisiin. Kaste-viestinnässä on haastavaa saada jutun aiheita mediaan. Hankkeet ja ohjelma kuulostavat helposti etäisiltä ja kankeilta. Mutta mitä sanotte seuraavista otsikoista: Terveyskysely kolahtaa tuhansille ja Kunnat hyrräävät nuoria liikkeelle? Molemmat otsikot ovat sanomalehti Kalevasta saman viikon aikana. kuva: Ritva Pääkkönen Otsikoiden täsmennykset kertovat lisää. Laaja hyvinvointitutkimus alkaa maaliskuussa Pohjois-Suomesta ja Turusta sekä Kuusi kuntaa mukana kahden vuoden hankkeessa ja ohessa kiva lentopalloilukuva. Molemmissa jutuissa on kyse Kaste-ohjelman hankkeesta Terveempi Pohjois-Suomi. Jutut kertovat siitä, mitä oikeasti ja tosissaan tehdään suomalaisten terveyden ja hyvinvoinnin eteen. Tärkeä osa kevään toimintaa on uusien hankepäätösten jälkeinen työ ja samanaikaisesti seuraavan hankehaun aihioiden työstäminen. Olemme lähettäneet kuntiin tiedotteen hankeaihioista. Keskitymme erityisesti syrjäytymisen ehkäisyyn, sosiaali- ja terveystoimen johtamiseen, osallisuuskysymyksiin ja Pohjois-Suomen kehittämisrakenteisiin. Odotamme kiinnostuneina vielä uusiakin mukaan lähteviä tahoja. FT Margit Päätalo Pohjois-Suomen Kaste-suunnittelija Lue lisää: 5 kuva: morguefile

6 Palvelut tutuiksi Kainuussa K ainuun hallintokokeilu jatkuu kuudetta vuotta. Kainuun maakunta -kuntayhtymä toteutti kesän ja syksyn 2009 aikana kuntakierrokset, joilla esiteltiin kuntayhtymän sosiaali- ja terveyspalveluja ja kerättiin palautetta palvelujen saatavuudesta ja toimivuudesta. Kaikissa kunnissa vierailtiin kahdesti. Ensin esiteltiin toimialaa ja kerättiin asiakaspalautteet. Toisella kierroksella järjestettiin iltatilaisuudet, joissa esiteltiin palautekierroksen tulokset ja mietittiin yhdessä ideoita palvelujen kehittämiseksi. Kuntakierroksiin osallistui noin 1440 kuntalaista. Kolme neljästä vastaajasta oli saanut tarvitsemansa sosiaali- ja terveyspalvelut viimeisen vuoden aikana. Joka neljäs oli jäänyt tarvitsemaansa palvelua vaille. Vastaajista 71 % oli yli 50-vuotiaita. Myönteistä palautetta sosiaali- ja terveyspalveluille antoi 61 % vastaajista. Palvelujen koettiin toimivan hyvin ja henkilökunnan olevan ystävällistä ja ammattitaitoista. Myönteisissä palautteissa mainittiin usein laboratorio, neuvolat, keskussairaala, työterveyshuolto ja hammashoito. Kielteistä palautetta antoi 57 % vastaajista. Ajanvaraus koettiin toimimattomaksi ja lääkärinaikoja puuttui. Monet vastaajat harmittelivat lääkäreiden ja muun henkilökunnan vähäistä määrää. Myös vanhustenhoito, odottaminen ja jonottaminen, pitkät matkat ja toimimaton yhteiskuljetus olivat valituksen kohteina. Lue koko raportti: ja markkinointi/julkaisut/sarja B 18 Kehittäjä-työntekijöitä Kainuussa S osiaalialan kehittämishankkeen aikana Kainuun maakunta -kuntayhtymä valmisteli sosiaalialan kehittämisyksikön. Sen tavoitteena on vahvistaa sosiaalihuollon kehittämistoimintaa luomalla pysyviä rakenteita ja toimintatapoja organisaatioon. Terveydenhuollossa on meneillään samansuuntaista kehittämistä. kuva: Ritva Pääkkönen Kuntayhtymään perustettiin vuoden 2010 alussa sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksen, kehittämisen ja suunnittelun vastuualue. Tavoitteena on uudistaa palveluita, tukea kehittämistoimintaa ja haastaa työntekijöitä oman työnsä kehittämiseen. Kehittäjä-työntekijämallin vahvistamista jatketaan osana Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli -hanketta. Asiakastyötä tekevillä ammattilaisilla on mahdollisuus siirtyä perustyöstään määräajaksi kehittämis- tai tutkimustyöhön. Kehittämistyössä voi olla koko- tai osa-aikaisesti. Tällä mallilla varmistetaan kehitettävien sisältöjen juurtuminen käytännön arkityöhön. Samalla työntekijät saavat kehittämistyön kokemusta ja uutta tutkimuksellista näkyä omaan työhönsä. Tällä hetkellä yksi sosiaalityöntekijä työskentelee aikuissosiaalityön kehittäjänä. Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut -hankkeen (PaKaste) projektipäällikkö Terho Pekkala. 6

7 e TIK SOS -kuulumisia Sosiaalityön kahdeksas vuosikirja käsittelee sosiaalihuoltoa ja tietotekniikkaa. ISOssa jatketaan kansallista tietotekniikan kehittämistä. Tämän vuoden alussa hankkeessa aloitti uusi työntekijä Maarit Laaksonen. T ietotekniikka on ylittänyt sosiaalityön uutiskynnyksen. Sosiaalityön tutkimuksen seuran tuoreessa vuosikirjassa Sosiaalityö, tieto ja tekniikka käsitellään sosiaalityön suhdetta tietoon ja tekniikkaan. Vuosikirjassa valotetaan muun muassa sosiaalihuollon asemaa tietotekniikan kansallisessa kehittämistyössä viimeisen viidentoista vuoden ajalta. kuva: Sirpa Blom Julkaisu osuu nyt hyvään saumaan, sillä ministeriöissä mietitään parhaillaan sosiaalihuollon tietotekniikkauudistusten kansallista rahoitusta. Viekö veli terveydenhuolto kaikki rahat vai jääkö sosiaalihuollon uudistuksiin jotakin? Tietotekniikan toimimattomuus ja yhteensopimattomuus on arkipäivää monissa sosiaalihuollon tehtävissä. Erään kuopiolaisen lastensuojelun sosiaalityöntekijän kanssa satuimme samaan taksiin Helsingissä ja keskustelimme kaiken muun ohella myös tietotekniikasta. Työhuoneen pöydät ja kaapit pursuvat paperipinkkoja, koska tarvittavia tietoja ja asiakirjoja ei saada sähköisesti. Näin on etenkin, kun toimitaan toisten kuntien tai oikeusviranomaisten kanssa. Työntekijätkin jo kuumeisesti odottelevat parannusta tähän. Tikesos -hankkeessa tehdyille kansallisille määrityksille etsitään parhaillaan pilotteja ja pilottihankkeiden rahoittajia. Sosiaalihuollon tietotekniikka ei saanut tällä hallituskaudella kohdennettua hankerahoitusta. Hattu kädessä on kierretty eri rahoittajien pakeilla. Toiveissa on, että perustoimintojen kuntoon saattaminen alkaa uudelleen kiinnostaa, kun suurin valtakunnallinen innovaatioinnostus on laantunut. Erikoissuunnittelija Maarit Laaksonen on aloittanut vuoden alussa Tikesos-hankkeen uutena työntekijänä ISOn Kuopion toimipisteessä. Hän vastaa Toiminta-arkkitehtuuri -osioon kuuluvan Kirjaamisen sisällön kehittämisen koordinoinnista. Osana kirjaamisen sisällön kehittämistä tuotetaan sosiaalihuollon asiakastyön dokumentoinnin yleiset periaatteet eettisistä, toiminnallisista ja juridisista lähtökohdista. Dokumentti valmistuu vuoden 2010 aikana. Maarit on mukana myös sosiaalipalvelujen luokituksen laadinnassa, mihin hän on aikaisemmin osallistunut Kuopion yliopistossa (nyk. Itä-Suomen yliopisto). Luokitus julkaistaan tämän vuoden aikana Tikesos-hankkeen kotisivuilla yhdessä Sosiaalipalvelujen luokituksen sanaston ja Sosiaalipalvelujen luokitusta kuvaavan dokumentin kanssa. Erikoissuunnittelija Maarit Laaksonen on aloittanut vuoden alussa Tikesos-hankkeen uutena työntekijänä. Sosiaalipalvelujen luokituksen käytön tueksi laaditaan Sosiaalipalvelujen luokituksen soveltamisopas. Soveltamisoppaassa kuvataan luokituksen käyttöä palvelun järjestäjien, tuottajien ja tietohallinnon näkökulmista käyttötapauskuvausten avulla. Maarit Laaksonen vastaa mielellään sosiaalipalvelujen luokitukseen ja kirjaamisen sisällön kehittämiseen liittyviin kysymyksiin. Yhteydenotot sähköpostitse: 7

8 Vanhusten perhehoitoa Etelä-Savossa Vanhusten laitoshoitoa on kunnissa viime vuosina purettu ja tehostettuja palveluasuntopaikkoja lisätty. Samanaikaisesti ei kuitenkaan ole kehitetty muita vaihtoehtoja. Kunnissa onkin nyt havahduttu miettimään uusia asumisratkaisuja. Asumisen suunnittelun lähtökohdaksi otetaan ikääntyvän mahdollisuus elää omaehtoista, täysipainoista ja mielekästä elämää tavallisissa asunnoissa, kaiken ikäisten keskellä ja toimivissa asumisen ja elämisen ympäristöissä. kuva: Tuulikki Hassinen-Ali-Azzani ISOn Etelä-Savon Vanhusfoorumi kokoontui Kangasniemellä ja tutustui myös dementiatyön osaamiskeskukseen ja ryhmäkoti Männikköön. Kuvassa kuntien hoiva-ja hoitotyön johtajia. Edessä vasemmalla Vanhus Kaste -kehittäjä Anu Silvennoinen. E rilaisilla asumisen vaihtoehdoilla halutaan vastata ikääntyneiden yksilöllistyviin ja erilaistuviin tarpeisiin. Perhehoito sopii vanhuksille, jotka eivät selviydy omassa kodissaan, mutta jotka eivät kuitenkaan ole laitoshoidon tarpeessa. Kotona pärjäämättömyyden taustalla voi olla yksinäisyyttä, turvattomuutta tai muistisairauksia ja siten lisääntynyttä avuntarvetta päivittäisissä toiminnoissa. Perhehoidossa ikääntyneen hoito rakentuu perushoidon ja hoitajan ympärivuorokautisen läsnäolon ja perheenjäsenyyden varaan. Perhehoidon kodinomaisuus ja ryhmän pieni koko mahdollistavat hoidon yksilöllisyyttä. Samalla vanhus tuntee kuuluvansa yhteisöön ja kokee osallisuutta. Hoitaja pysyy samana, ja se tuo turvallisuutta, tuttuutta ja kiintymystä. Perhehoito voi olla jatkuvaa tai lyhytaikaista. Perhehoitona voidaan järjestää vanhuksen hoito esimerkiksi omaishoitajan vapaapäivien aikana. Perhehoito on yksi tämän hetken, mutta erityisesti tulevaisuuden mahdollisuus laajentaa ikääntyneiden palveluita. On tärkeää, että ikääntyvien palvelut monimuotoistuvat ja yksilöllistyvät. Perhehoidon mahdollisuudet ovat erityisesti maaseutumaisissa kunnissa hyvät. Maatilojen pihapiirit ja arkiset toiminnot antavat luontevasti mahdollisuuksia mielekkääseen toimintaan. Lähinaapurusto ja kyläyhteisö ovat tuttu luonteva elämisen piiri. Toinen tärkeä näkökulma perhehoidon kehittämisessä on ekologisuus ja taloudellisuus. Perhehoidon käynnistämisessä vaadittavat investoinnit ovat pieniä, kun olemassa olevia kiinteistöjä voidaan hyödyntää. Kustannuksia kertyy lähinnä käynnistämisestä. Lisäksi vanhusten perhehoito voidaan nähdä yhtenä työllistymisen mahdollisuutena maaseudulla, vaikkei varsinaista työsuhdetta solmitakaan. Perhehoito tarjoaa työllistymisen mahdollisuuden omassa kodissa esimerkiksi jos maatilan työstä halutaan luopua. Samoin perhehoitoa voidaan harjoittaa maatilatalouden rinnalla. Etelä-Savossa vanhusten perhehoitoa kehitetään osana Vanhus-Kaste -hanketta. Keväällä 2010 vanhusten perhehoidosta tiedotetaan ja hoitajia rekrytoidaan. Syksyllä perhehoitajille järjestetään valmennusta. Perhehoito kiinnostaa myös tutkimuksellisesti. Alustavia tutkimusideoita on kehitteillä ISOn, Diakin, MAMKin, THL:n, hankekuntien ja Perhehoitoliiton kanssa. Jaana Kainulainen, vt. perusturvajohtaja, Ristiina Anu Silvennoinen, kehittäjä, Vanhus-Kaste -hanke, Etelä-Savo 8

9 kuva: morguefile Luonto hyvinvoinnin lähteenä Itä-Suomessa on aina eletty lähellä luontoa ja maalaismaisemaa. Luonto on tarjonnut niin toimeentuloa kuin lepoa, voimaa ja virkistystäkin. Green Care on uusvanha asia, josta toivotaan nyt maaseudun uutta mahdollisuutta. M uualla maailmassa, esimerkiksi Alankomaissa, Norjassa ja Italiassa Green Care (vihreä hoiva, maaseudun hoiva tai hoivamaatila) on jo tuttu juttu. Meillä asiaan on herätty ihan viime aikoina. Green Care -ajattelu tarjoaa innovatiivisen yhteistyön mahdollisuuden kuntien sosiaali- ja terveydenhuollolle ja maaseudun yrittäjille. Kunnat hakevat uusia muotoja tuottaa palveluita. Hyvinvointipalveluissa kaivataan uusia sisältöjä, menetelmiä ja vaikuttavuutta. Hyvinvointiyrittäjyys vahvistuu ja etsii vaihtoehtoisia toimialoja. Maaseudulle tarvitaan lisää elinvoimaa ja toimeentulonlähteitä. Green Care on käsitteenä vielä hahmottumaton ja väljä sateenvarjokäsite. Toistaiseksi ei ole selkeää yhteistä näkemystä, mikä kaikki on Green Care -toimintaa ja miten tiukasti käsite ja toiminta tulisi rajata vai sallitaanko väljät tulkinnat. Green Care tarkoittaa nykykäsityksen mukaan luonnon ja maaseutuympäristön tavoitteellista ja ammattimaista hyödyntämistä kuntoutuksessa ja hoivassa. Se täydentää ja tukee sosiaali- ja terveysalan palveluvalikoimaa. Green Carea voivat olla muun muassa maaseudun hoiva- ja perhekodit, joissa asukkaiden elämänlaatua, osallistumista ja toimijuutta vahvistetaan luonnon avulla. Terapiassa ja kuntoutuksessa Green Carea voi olla esimerkiksi terapeuttinen puutarhanhoito tai ratsastusterapia. Asiakasryhmät voivat olla vaikkapa vammaisia, vanhuksia, mielenterveysja päihdekuntoutujia tai pitkäaikaistyöttömiä. Markkinoita on vasta vähän kartoitettu. Tässä vaiheessa ajatellaan, että asiakkaat voivat tulla omalta alueelta, muualta maasta tai jopa ulkomailta. Green Care -toiminnan lähtökohtia voidaan soveltaa myös esimerkiksi ennaltaehkäisevässä toiminnassa (työhyvinvointi, päivä- ja lomatoiminta), kuntouttavassa työssä maatiloilla sekä kasvatustyön tukena (leiri- ja luontokoulut). Green Care -toiminnalle on selvä tilaus. On tärkeää havahtua huomaamaan luonnon käyttämättömät mahdollisuudet ja Green Caren hyvinvointialalle tarjoamat uudet mahdollisuudet. Yhteiskunnassa tuntuu muutenkin olevan kaipuuta luontoon, luomuun ja kiireettömään slow life -elämään. Viimeisen vuoden aikana on järjestetty useita kansallisia ja alueellisia seminaareja, joissa Green Care -toiminnalle on haettu yhteistä ymmärrystä ja sisältöjä. Verkottumista ja yhteistyötä tarvitaan toiminnan määrittelemiseksi ja laatuvaatimusten luomiseksi. ISO-alueen kaikissa maakunnissa on meneillään Green Care -hankesuunnittelua. Kirjoittaja Arja Jämsén ISOn Pohjois-Karjalan yksiköstä toimii maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän alaisessa hyvinvointipalvelujen teemaryhmässä, jonka kehittämiskohde tänä vuonna on Green Care. Lue lisää: hyvinvointipalvelut 9

10 OPINNÄYTETYÖN ESITTELY OPINNÄYTETYÖN ESITTELY Projektien verkostotoimintaa tutkitaan ja kehitetään ISO kutsui itäsuomalaisia päihdeprojekteja yhteiseen kehittämiseen Pian mukaan liittyi myös mielenterveys-, väkivalta-, ja riippuvuusprojekteja. Päihdetyön aluekehittäjähankkeen aikana tutkittiin verkoston merkitystä osallistujilleen ja toimintaa kehitetään tulosten pohjalta. Opinnäytetyö valmistui Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutusohjelmassa. kuva: Sirpa Blom avulla. Verkostoon kohdennettiin tutkimuksen aikana kaksi interventiota: vertaistuelliset kuulemisen hetket sekä koulutuksellinen verkostokokoontuminen. Tutkimustulosten mukaan verkosto toimii tiedon, osaamisen ja vertaistuen foorumina. Verkoston toimintaan ja johtamiseen oltiin pääosin tyytyväisiä. Verkosto nähtiin tarpeelliseksi ja sen koettiin auttavan osallistujia ammatillisessa kasvussa ja projektityössä. Tutkimustulosten mukaan verkoston avulla pystytään vaikuttamaan mielenterveys- ja päihdetyön kehittämiseen. Lisäksi verkosto tuottaa sosiaalista pääomaa. Verkoston toiminnassa löytyi myös kehitettävää. Kehittämistoiveet kohdistuivat kokoontumisten sisältöön sekä tapaamispaikkoihin. Tutkimustulosten pohjalta laadittiin verkostotoiminnan kehittämissuunnitelma. Osana opinnäytetyötä kehitettiin vertaistuellisen kuulemisen -malli, jota käytetään verkostokokoontumisissa. Anne Kejosen opinnäytetyö on luonteeltaan kehittävää työntutkimusta ja sen lähestymistapa on toimintatutkimuksellinen. V erkoston perustamisen tavoitteena oli saattaa projektityöntekijät yhteen ja tukea heidän koulutuksellisia oppimistavoitteitaan kehittämistyössä. Työntekijät kokivat työnsä usein yksinäiseksi ja haasteelliseksi. He toivoivat saavansa verkostosta tukea kehittämistyöhönsä. Tältä pohjalta verkoston toimintaa suunnattiin siten, että se mahdollistaa vertaistuen. Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöni on luonteeltaan kehittävää työntutkimusta. Sen lähestymistapa on toimintatutkimuksellinen. Verkostokokouksissa kertynyttä materiaalia käytettiin verkoston nykytilan arviointiin. Työntekijöiden kokemuksia kartoitettiin ryhmähaastatteluissa teemoittain, jotka analysoitiin sisällön analyysin Verkosto toimii edelleen ja sen toiminnassa hyödynnetään opinnäytetyön tuloksia. Projektien verkosto on lunastanut paikkansa kehittämistyön tukena. Verkostotoiminta on ainutlaatuista koko Suomessa. Verkosto ja vertaistuellisen kuulemisen malli on herättänyt laajaa kiinnostusta. Mallia on esitelty eri kehittäjäryhmissä ja se aiotaan ottaa käyttöön eri puolilla. Tutkimustuloksia voidaan laajemminkin hyödyntää verkoston toiminnan kehittämisessä sekä projektien suunnittelussa, toteutuksessa, ohjauksessa ja johtamisessa. Opinnäytetyö toteutettiin ISOn toimeksiantona. Yhteistyö opiskelijan, oppilaitoksen ja työyhteisön välillä toimi hyvin. Yhteiset ohjauskeskustelut koko prosessin ajan olivat hyvä tuki työlle. Lisäksi yhteinen ohjaus lujitti työyhteisön ja oppilaitoksen välistä yhteistyötä. Anne Kejonen Sairaanhoitaja (Ylempi AMK), Aluekoordinaattori, Itä-Suomen aluehallintovirasto 10

11 VÄITÖSKIRJAN ESITTELY VÄITÖSKIRJAN ESITTELY Erilainen työkyky silti tasa-arvoiset mahdollisuudet? Vastuunjako sekä julkisen ja markkinoiden suhde ovat aina olleet sosiaalipolitiikan perusjuonteita. Vajaakuntoisten työllistyminen on esimerkki sosiaalipoliittisesta kysymyksestä, jonka uudet ratkaisuvaihtoehdot edellyttävät uudenlaista vastuunjakoa julkisen sektorin ja työnantajien kesken. O len väitöskirjassani tarkastellut vajaakuntoisten työllistymisen tukemista yritysten sosiaalisen vastuun näkökulmasta. Olen tutkinut työnantajien näkemyksiä vajaakuntoisten työllistämistä koskevasta sosiaalisesta vastuusta. Selvitin työnantajien näkemyksiä myös vajaakuntoisten työkyvystä ja työkyvyn osa-alueiden merkityksestä työllistämisessä. Tutkimusaineisto koostuu yli 100 työntekijää työllistävien itäsuomalaisten yritysten edustajien kirjoittamista eläytymismenetelmätarinoista sekä heidän haastatteluistaan. Tutkimuksen näkökulmavalintaa perustelen sillä, että vajaakuntoisten työllistymisen tukitoiminnassa on yhä liian vähän tietoa työnantajien näkemyksistä ja tarpeista. Vastaavasti työllistymisen tukeminen keskittyy edelleen enemmän vajaakuntoisten henkilöiden työllistyvyyden parantamiseen esimerkiksi kuntoutuksen ja valmennuksen keinoin. Tämän tärkeän toiminnan rinnalle tarvittaisiin vielä nykyistä enemmän työpaikoille ja työyhteisöihin suuntautuvaa yhteistyötä. kuva: Joensuun yliopiston kuva-arkisto Tutkimuksen tuloksista ehkä yllättävimmät liittyvät työyhteisön merkitykseen työllistämispäätöksiä tehtäessä. Johto ennakoi, että päätös vajaakuntoisen henkilön rekrytoinnista aiheuttaa työyhteisössä kielteisiä reaktioita. Vajaakuntoisen henkilön tulo työyhteisöön kuvataan erikoistapauksena ja yllättävänä käänteenä, joka voi vaikuttaa työyhteisön toimintaan ja suhtautumiseen. Vaikuttaa myös siltä, että työyhteisöjen erilaisuuden sietokyky on suhteellisen valikoiva: erilaisuutta pidetään myönteisenä asiana työyhteisössä kunhan se ei ole työyhteisön vakiintunutta toimintaa uhkaavaa erilaisuutta ja kunhan se ei ulotu työntekijälle asetettaviin vaatimuksiin ja tehtäviin. Ikuisuuskysymys tasa-arvon olemuksesta on tässäkin yhteydessä kiinnostava: tasa-arvona pidetään sitä, että kaikki kykenevät tekemään kaikkia työryhmän töitä samalla tavoin. Työntekijän työkyvyn ja työn yhteensovittamista, työn räätälöintiä, pidetään yrityksissä vajaakuntoisten työllistämisen kannalta merkittävänä kynnyksenä myös siksi, että jonkin tekijän suhteen rajattuja työtehtäviä on vaikea löytää tai muotoilla. Työllistämiskysymyksiä pohdittaessa tuodaan esille myös johtamisen haasteita. Puutteita johtamisosaamisessa koetaan erityisesti konfliktitilanteissa ja psyykkisen toimintakyvyn muutoksiin liittyvissä tilanteissa. Tuula Kukkosen tutkimusaineisto koostuu itäsuomalaisten yritysten edustajien kirjoittamista eläytymismenetelmätarinoista sekä heidän haastatteluistaan. Sosiaalialan toimijoiden näkökulmasta tutkimuksen tulokset herättävä useita kysymyksiä: Miten sosiaalialan osaamista voitaisiin nykyistä laajemmin soveltaa yritysten tarpeisiin esimerkiksi moninaisuuden johtamisen ja työyhteisöjen toiminnan kysymyksissä? Tunnemmeko riittävän hyvin yritysten rekrytointitarpeita ja -perusteita? Ja ikävä kyllä miten toimimme omissa työyhteisöissämme; ihailemmeko erilaisuutta ja tasa-arvoisuutta vain teoriassa? Tuula Kukkonen YTT, yliopettaja, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Tuula Kukkonen: Vastuun uusjako. Vajaakuntoisten työkyky ja työllistyminen yritysten näkökulmasta. Joensuun yliopiston yhteiskuntatieteellisiä julkaisuja nro

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus

Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman Itä- ja Keski-Suomen aluetilaisuus Kaste-ohjelman tavoitteet ja osaohjelmat Itä- ja Keski-Suomi 843 000 asukasta,15.6 % Suomen väkiluvusta 75 KUNTAA 4 MAAKUNTIEN LIITTOA 2 AVIA 5 SAIRAANHOITOPIIRIÄ

Lisätiedot

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013

Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Mikkelin palvelutuotantoyksikön lautakunnan koulutus 15.4.2013 Hankkeet kehittämisen tukena Sosiaali- ja terveystoimi on mukana monessa hankkeessa ja kehittää samalla jatkuvasti

Lisätiedot

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT

TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT TENONLAAKSON SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUIDEN KEHITTÄMISHANKKEEN LOPPUSEMINAARI 12.9.2012 POHJOIS-SUOMEN KASTE-TEOT Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy

Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kaste-ohjelma Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisy Kajaani 10.9.2013 Leena Meriläinen, Kaste-ohjelma Ohjelmapäällikkö Me kaikki olemme vastuussa toisistamme, heikoimmistakin, jotta jokainen huomenna näkisi

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli

Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Sisäisen turvallisuuden alueellinen yhteistyömalli Varautumisen valtakunnalliset opintopäivät Tampere 19-20.10.2011 Järjestöt kylässä vma/2011 Arjen turvan keskeiset elementit Lähtökohtia Laaja turvallisuusajattelu

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi -

Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lounais-Suomen alueen hyvinvointikertomus 2015 Satakunta ja Varsinais-Suomi - Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 20.4.2015 1 Terveydenhuoltolaki 12 Kunnan on seurattava asukkaittensa terveyttä

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kainuussa. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kainuussa. Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kainuussa Lääkintöneuvos Tuomo Pääkkönen Kainuun sijainti ja väkiluku kunnittain 2009 Ivalo 625 km Kainuu 82 634 henkilöä Oulu 181 km Helsinki 568 km SUOMUSSALMI PUOLANKA

Lisätiedot

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi

Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työterveyslaitos www.ttl.fi Verkostot työhyvinvoinnin tukena Jaana Lerssi-Uskelin (11.9.2014) Työhyvinvointia edistäviä verkostoja 2014-2015 Työterveyslaitoksen koordinoimat verkostot Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto TTL:n koordinoimat

Lisätiedot

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta

Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta TAMK, Sosionomikoulutus, 17ASO ENNAKKOTEHTÄVÄ 1 TAMMIKUU 2017 Orientointia opiskeluun ja osaamisen tunnistamista ensimmäisen vuoden harjoittelun osalta Tämän ennakkotehtävän tavoitteena on tehdä näkyväksi

Lisätiedot

16.12.2009. aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet

16.12.2009. aluejohtoryhmän varsinaiset jäsenet ja varajäsenet MUISTIO 1 (5) 16.12.2009 ITÄ-JA KESKI-SUOMEN ALUEELLINEN JOHTORYHMÄ Aika keskiviikko 16.12.2009 klo 12.45 16 Paikka Osanottajat Jätkänkämppä, Kylpylähotelli Rauhalahti, Katiskaniementie 8, Kuopio aluejohtoryhmän

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta. Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE 17.11.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on

Lisätiedot

Uudistuvat työnkuvat -hanke

Uudistuvat työnkuvat -hanke Uudistuvat työnkuvat -hanke Jyväskylän kaupunki / vanhus- ja vammaispalvelut Ulla Halonen, projektipäällikkö Tavoitteet: Hankkeen tarkoituksena on ollut kehittää sairaanhoitajien, lähihoitajien ja laitoshuoltajien

Lisätiedot

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet

Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Sosiaalihuollon tutkimuksen lähestymistavat, sisällöt ja haasteet Anu Muuri, VTT, dosentti ja yksikön päällikkö/thl 12.3.2013 Anu Muuri 1 12.3.2013 THL 12.3.2013 THL THL:n strategiset linjaukset 1. Väestön

Lisätiedot

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä

SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä SOSTE - oppilaitosyhteistyö tärkeänä osana järjestöjen perustyötä 24.4.2015 Sosiaalialan AMK-verkoston valtakunnalliset verkostopäivät Päivi Kiiskinen, erityisasiantuntija SOSTE SOSTE on Suomen suurin

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi

KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi KASTE-OHJELMAN ALUEKIERROS POHJOIS- SUOMEN TILAISUUS 31.8.2012 Kaste-ohjelman tavoitteet ja keinot niiden saavuttamiseksi Margit Päätalo Kaste-ohjelma, ohjelmapäällikkö Pohjois-Suomi Väkiluku Pohjois-Suomessa

Lisätiedot

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan

JÄRJESTÖT JA KASTE. Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan JÄRJESTÖT JA KASTE Järjestöjen liittymäpintoja Sosiaali- ja terveydenhuollon kansalliseen kehittämisohjelmaan MIKÄ ON KASTE? Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma (Kaste 2012 2015)

Lisätiedot

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari

SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta Eija Takalokastari SÄHKÖINEN HYVINVOINTIKERTOMUS Raportti PaKasteen työskentelyjaksosta 2012 2113 Eija Takalokastari 12.09.2013 Sisällysluettelo 1. Johdanto 2. Kittilän kunnan sähköinen hyvinvointikertomus 3. Tavoitteet

Lisätiedot

PaKaste 2 kokous

PaKaste 2 kokous PaKaste 2 kokous 3.9.2010 Lapsen hyvä arki Pohjois-Pohjanmaan osahanke Margit Päätalo, Pohjois-Suomen alueellinen Kastesuunnittelija puh. 044-703 4093 margit.paatalo@ouka.fi Väkiluku Pohjois-Suomessa yhteensä

Lisätiedot

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto

Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat. Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto Yhtäläinen tavoite, erilaiset toimintatavat Liisa Sahi Etelä-Suomen aluehallintovirasto 21.8.2014 Nuorisotakuu 2013 -määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala

SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala SenioriKaste hanke Lapin toiminnallinen osakokonaisuus Lapin toimintayksikön ohjausryhmä Projektipäällikkö Leila Mukkala Lapin toiminnallisen osakokonaisuuden tavoitteet Muistisairaan ihmisen alueellisen

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen

Ammatillisen koulutuksen Ammatillisen koulutuksen opiskeluhyvinvoinnin kehittämispäivät 16.11.2016 Radisson Blu Seaside, Helsinki Matti Ilvonen, Kainuun ammattiopisto Seija Kärki, Savon ammatti- ja aikuisopisto Itäsuomalaisen

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi

Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Kyselyt ja haastattelut Kaakkois-Suomi Green Care vihreä hoiva maaseudulla, VIVA Anjala 6.10.2011 Anne Korhonen, TTS Esityksen sisältö Kyselyt Maaseutuyrittäjät Hoivayrittäjät Kunnat Kolmas sektori Haastattelut

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle?

Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Sote: riittävätkö rahat ja kenelle? Alivaltiosihteeri, OTT Tuomas Pöysti 26.4.2016 28.4.2016 1 Sote -uudistus on toiminnallinen uudistus, jossa keskiössä ihminen ja tämän mahdollisuus saada asiakaskeskeisiä,

Lisätiedot

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi

Pirkanmaan alueellinen. hyvinvointikertomus Lausuntopyynnön esittelyn tueksi Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2017 2020 Lausuntopyynnön esittelyn tueksi TAVOITE: TERVEYSEROJEN KAVENTAMINEN Linjaa terveyden edistämisen alueellisen koordinaation painopisteet Pirkanmaalla

Lisätiedot

Sisäinen hanke/suunnitelma

Sisäinen hanke/suunnitelma Sisäinen hanke/suunnitelma 10.2.2015 Kansallisen omaishoidon kehittämisohjelman tavoitteena mm. ennaltaehkäisevän ja kuntouttavan toiminnan vahvistaminen, kotona asuminen mahdollisimman pitkään. Ohjelman

Lisätiedot

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä

IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA Ohjausryhmä IKÄIHMINEN TOIMIJANA VANHUSPALVELULAIN TOIMEENPANOA POHJOIS-SUOMESSA 2013-2014 Ohjausryhmä 11.2.2014 Hankkeen tapahtumia: kokoukset, palaverit ym. Tarkennettu toimintasuunnitelma: 11/ 2013 ja toimintaraportti

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet

Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Hyvinvoinnin edistämisen mahdollisuudet Terveyden edistämisen kuntakokous Simo 29.3.2010 Ohjaajalääkäri Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija Aimo Korpilähde Tuula Kokkonen

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä Kainuun sote - kunnat / Saara Pikkarainen/ terveyden edistämisen erikoissuunnittelija Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä /Saara

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus 31.10.2008 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallista kehittämisohjelmaa toteuttavat hankkeet, joille myönnetään vuosille 2008-2010 valtionavustus I Lasten, nuorten ja perheiden palvelut REMONTTI- lasten,

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015)

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015) Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta (Valmistunut 10/2015) 6.6.2016 Raili Haaki Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, KOSKE 8.6.2016 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia

Lisätiedot

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN

KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN KATSAUS KAINUUN KUNTIEN HYVINVOINTIJOHTAMISEEN 3.4.2013 Terveempi Pohjois-Suomi 2, Kainuun osahanke Sari Marita Ikäheimo Kainuun sosiaali ja perusterveydenhuollon kuntayhtymän perussopimus 3 Toiminta ajatus

Lisätiedot

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita

Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Työhyvinvointi- ja työsuojeluyhteistyön haasteita Erkki Auvinen, STTK 7. 4. 2 0 1 6 Työpaikan kehittämistä ei saa unohtaa vaikeinakaan aikoina Työpaikan kehittämistä ei saa haudata mukamas tärkeämpien

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Green Care -laatumerkit takaavat asiakkaille toiminnan kokonaisvaltaista turvallisuutta

Green Care -laatumerkit takaavat asiakkaille toiminnan kokonaisvaltaista turvallisuutta Lumen 2/2016 TEEMA-ARTIKKELI Green Care -laatumerkit takaavat asiakkaille toiminnan kokonaisvaltaista turvallisuutta Reeta Sipola, agrologi (ylempi AMK), projektisuunnittelija, Teollisuuden ja luonnonvarojen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan:

Mahdolliset linkit valtioneuvoston strategioihin ja muuhun selvitys- ja tutkimustoimintaan: 3.3.1 Miten eri maissa lasten ja nuorten terveyttä ja hyvinvointia edistävät palvelut tuotetaan eri hallintokuntien kuten sosiaali-, terveys- ja koulutoimen yhteistyöllä? Koko: 100 000 Aikajänne: 3/2016

Lisätiedot

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain

Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain Kehitä ja vaikuta! -klinikka Valtakunnallinen AlueAvain 19.10.2016 Järjestöt kärkihankkeissa ja omaishoidon palveluiden kehittämisessä Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja vahvistetaan kaikenikäisten omaishoitoa

Lisätiedot

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson

Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson 1 Opinnäytetyöhankkeen työseminaarin avauspuhe 20.4.2006 Stadiassa Hoitotyön koulutusjohtaja Elina Eriksson Arvoisa ohjausryhmän puheenjohtaja rehtori Lauri Lantto, hyvä työseminaarin puheenjohtaja suomen

Lisätiedot

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen

Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat , Pekka Kuosmanen Siun sote tapa ajatella, lupa kehittää Kunta-sote -rajapinta Kuntamarkkinat 10.9.2015, Pekka Kuosmanen Pohjois-Karjalan sote-hanke tekee suunnitelman kuntien päätöksentekoa varten siitä, miten alueen sosiaali-

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa !

Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa ! 1 Ikäihmisten palvelujen laatu Suositus tulossa 13.2.2008! Kehittämispäällikkö Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö / Perhe- ja sosiaaliosasto 24.11.2008 2 Ikääntyneiden palvelujen kehittämistä

Lisätiedot

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali

PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali PÄTEVÄ on kätevä - terveyden edistämisen johtamisen ja suunnittelun oma portaali 6.9.2011 -päätösseminaari Tamperetalo Marita Päivärinne projektisuunnittelija, TtM Minna Pohjola projektipäällikkö, th ylempi

Lisätiedot

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani

Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani Kainuun ikäihmisten neuvottelukunta (2009-2012) Muistio 1/2010 Aika: 11.2.2010 klo 10.30 13.10 Paikka: Urho Kekkosen katu 2-4, 2. krs neuvotteluhuone, Kajaani 1. Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa

Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa Omaiset mukana palvelujen suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa 2.11.2015 Marjo Lehtinen, projektisuunnittelija, Omaishoitajat ja läheiset liitto ry Opastava-hanke Omaishoitajat ja läheiset liitto

Lisätiedot

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö

Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä. Laituri-projekti / Mervi Sirviö Poimintoja Laiturin toteuttamasta ELY - kyselystä Laituri-projekti / Mervi Sirviö Taustaa ELY kierroksen ennakkokyselyyn Kysely lähetettiin 15 ELY:lle 23.6.2012, johon kaikki vastasivat (viimeiset 23.8.)

Lisätiedot

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET

1 TOIMINTA-AJATUS 2 STRATEGISET LINJAUKSET TOIMINTASUUNNITELMA 2016 1 1 TOIMINTA-AJATUS Sairaanhoitajien koulutussäätiön tarkoituksena on tukea ja edistää hoitotyön koulutusta ja ammatillista toimintaa kartuttamalla säätiön varoja ja käyttämällä

Lisätiedot

Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla

Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pohjoisessa Pyhätunturilla 26.-27.8.2009 Onko sosiaalialan osaamiskeskustoiminnan suunta muutoksessa? Eija Koivuranta ja Martti Lähteinen, sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen

Terveyden edistämisen neuvottelukunta Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009-2013 Ylilääkäri Maarit Varjonen-Toivonen Alueellinen TED-työryhmä (2010) Kuntakierros 2009 Kuntien toiveet Terveyden edistämisen neuvottelukunta 2009 Alueellinen

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen

Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Verkostoista voimaa ergonomiaosaamiseen Eija Mämmelä, Oulun Ammattikorkeakoulu Fysioterapian tutkintovastaava, Potilassiirtojen ergonomiakorttikouluttaja Hyvät ergonomiset käytänteet vanhusten hoitotyön

Lisätiedot

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty?

Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Mistä on hyvät päihde- ja mielenterveyspalvelut tehty? Kokkola 14.11.2016 Sirpa Vainio Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille (PPPR) -hanke Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille

Lisätiedot

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON

Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON Keski-Suomen SOTE2020 - hanke LAPSET, NUORET JA PERHEET VISIO KORJAAVASTA TUKEVAAN, YKSILÖSTÄ VERKOSTOON 22.10.201 9.10.2015 Hanketyöntekijä Petri Oinonen 22.10.2015 LNP palvelujen organisointi tulevaisuudessa?

Lisätiedot

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi

ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ONKO OIKEA VASTAUS 18 VAI LAATU JA VAIKUTTAVUUS? Tavoitteena aito rakenteellinen kehittäminen ja alueellinen hyvinvointi ARENE tiedotustilaisuus 23.4.2010 - Helsinki Vesa Saarikoski YHTÄÄLTÄ: RAKENTAKAA

Lisätiedot

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI

ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI Liite 1 ITÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI SOSTERI SAVONLINNAN KAUPUNKI SUUNNITELMA IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TUKEMISEKSI 2016-2020 27.2.201 SISÄLTÖ 1. SUUNNITELMAN TAUSTAA... 1 2. OSALLISUUS JA TOIMIJUUS... 2 3. ASUMINEN

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus

Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus Ehdotus Keski-Suomen sote kehittämistoiminnan uudesta rakenteesta Raili Haaki K-S sosiaalialan osaamiskeskus 30.10.2015 SO + TE kehittämisrakenteen lähtökohtia Myös kehittämistoiminta on tarkoituksenmukaista

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018

Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 Hämeen ELO-toiminta Kysely Kanta- ja Päijät-Hämeen ELO-ryhmien jäsenille tammikuussa 2016 ELO-ryhmän toiminnan painopisteet 2016-2018 ELO-ryhmissä ovat usein edustettuina alla olevat tahot. Valitse näistä

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella

PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella PERHE LAPSEN KUNTOUTUKSEN VOIMAVARANA perhetyön ja palveluiden kehittäminen Keski-Pohjanmaan erityishuoltopiirin alueella Kehitysvammahuolto/ Satu Seppelin-Kivelä Sisältö Sisältö 2 Lähtökohta 3 Projektin

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää

Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Sosiaalialan asiantuntijapäivät 15.3.2016 Hyvinvointia työstä Akaan lapsiperhepalvelujen kehittämishanke Onnistunut työ tekee hyvää Elina Anttila, perusturvajohtaja ja Sirkka Rousu, yliopettaja Metropolia

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Sosiaalialan tiedonhallinta

Sosiaalialan tiedonhallinta Sosiaalialan tiedonhallinta Mitä Tikesos-hankkeen jälkeen? KASTE Itä- ja Keski-Suomen alueellinen johtoryhmä 21.12.2011 Antero Lehmuskoski Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Tieto on hallussa Milloin

Lisätiedot

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA

KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA KUTSU HYVINVOINNIN SEUTUSEMINAARIT /LÄNSI-POHJA Lapin aluehallintovirasto, Lapin liitto, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Lapin taidetoimikunta, Terveys ry ja

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS

KESKI-SUOMEN SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS 1 (5) KESKI-SUOMEN SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN KANNATUSYHDISTYS NATUSYHDISTYS HALLITUKSEN KOKOUS Aika klo 16.00 Paikka Koske, Matarankatu 4, 4 krs, Saunakabinetti Osallistujat Janhonen, Jouko

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara

Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut. Helena Ylävaara Kainuun lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaali- ja terveyspalvelut Helena Ylävaara Kodin ulkopuolelle sijoitetut 0-17 -vuotiaat, % vastaavanikäisestä väestöstä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 Kainuu Koko maa Kajaani

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä

Kansa-koulu. Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano. Helsinki 22.01.2016. Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu Sosiaalihuollon asiakasasiakirjalain toimeenpano Helsinki 22.01.2016 Hankejohtaja Maarit Hiltunen-Toura Aluekoordinaattori Anna Väinälä Kansa-koulu-hankkeen tarkoitus Tukea kansallisten luokitusten

Lisätiedot

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI

Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI Alueellinen yhteistyö ja Ikäosaamiskeskus Lapissa PÄÄTÖSSEMINAARI 21.9.2016 Toiminta-alue Suomen maakunnista suurin kattaen 30 prosenttia koko maan pinta-alasta 21 kuntaa, seutukuntia 6 Kaksi asukasta

Lisätiedot

Muutostyön tekeminen kunnassa

Muutostyön tekeminen kunnassa Muutostyön tekeminen kunnassa Hyvinvointi hakusessa riippuvuus riskinä Lappi/ Kainuu (Kaste-ohjelma) 2013-2015 26.-27.3.2014 / Hakusessa päivät, Rovaniemi Kainuun keittämisosio Kainuun maakunta ja kunnat

Lisätiedot

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi

Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi Kansallinen muistiohjelma - Tavoitteena muistiystävällinen Suomi AVI verkostopäivä 17.11.2015 Helsinki Anita Pohjanvuori Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta v v Muistisairaiden ihmisten ja

Lisätiedot

Kasvu, oppiminen, perheet

Kasvu, oppiminen, perheet Kasvu, oppiminen, perheet Pirjo Tuosa, selvityshenkilö Uudistuksen lähtökohtia Jyväskylän kaupungissa toteutetaan palvelu- ja organisaatiouudistus vuoden 2013 alussa hallinnon ja palvelujen järjestämissopimuksen

Lisätiedot

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela

JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS. Tuomas Koskela JÄRJESTÖJEN YHTEISTYÖ JULKISEN SEKTORIN KANSSA JA RAY-RAHOITUS Tuomas Koskela RAY:n avustuslinjaukset 2016-2019 7.10.2016 JÄRJESTÖ-KUNTA YHTEISTYÖLLÄ PYSYVIÄ TULOKSIA Korostamme järjestöjen ja kuntien

Lisätiedot

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia

Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Monialaisen yhteistyön kehittämistarpeet lastensuojelun työskentelyn alkuvaiheissa - alustavia tutkimustuloksia Johanna Hietamäki, Erikoistutkija, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos Monialainen, lapsilähtöinen

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot