Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Varastokatu 3 A Tampere / (03)

Transkriptio

1 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. VALITUS Varastokatu 3 A Tampere pirkanmaa@sll.fi / (03) HÄMEENLINNAN HALLINTO-OIKEUS Asia Valitus Lempäälän kaavoitus- ja rakennusjaoston päätöksestä pidetyn kokouksen 57 :ssä: Lempäälän Energia Oy / Lempäälän kunta (osin valtakirjalla) / poikkeamislupa / suunnittelutarveratkaisu, 2432/09/092/2011 Lempäälän Energia Oy on hakenut poikkeamislupaa / suunnittelutarveratkaisua lämpökeskusalueen perustamiselle Lempäälän Herralanvuorelle. Suunniteltu rakennuspaikka sijaitsee kuntakeskuksen itäpuolella ennestään rakentamattomalla alueella. Rakennuspaikan pinta-ala olisi 4,1 hehtaaria, tie ja suoja-alue mukaan lukien noin 5 hehtaaria. Haemme muutosta kaavoitus- ja rakennusjaoston päätökseen seuraavista syistä: Alueen kaavoitustilanne ja hankkeen luontovaikutusten arviointi Pirkanmaan maakuntakaavassa Herralanvuori on merkitty valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi (osa-aluemerkintä ge2-035, Herralanvuori-Rassanvuori). Voimassa olevan Kuljun Marjamäen-Moision-Keskustan osayleiskaavan näkemys poikkeaa maakuntakaavasta. Osayleiskaavassa alueelle on merkitty teollisuus- ja varastoaluetta (reservialue, T-RES), yhdyskuntatekniikan huollon aluetta (ET) sekä maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M-1). Osayleiskaavaa ollaan paraikaa korvaamassa uudella: Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaavan on määrä valmistua vuonna Suunnitellun rakennuspaikan pohjois- ja koillispuolelle on nykyisessä osayleiskaavassa merkitty luonnonsuojelualue (SL). SL-alueeseen lukeutuvat Herralanvuoren koilliset jyrkänteet sekä vuoren pohjoispuolella sijaitseva arvokas kosteikkoalue, Sarvikkaanluhta. Lämpökeskuksen vaikutuksia SL-alueen luontoarvoihin ei ole lupahakemuksessa tai hankekuvauksessa arvioitu. Erityisesti olisi tullut kartoittaa SL-alueeseen lukeutuvan Herralanvuoren koillisrinteen luontoarvoja ja hankkeen mahdollisia vaikutuksia niihin. Rakentamistoiminnasta syntyvä pöly voi vaikuttaa suojelualueen lajistoon. Jyrkänteillä saattaa esiintyä mm. harvinaisia, kosteaa pienilmastoa vaativia sammal- ja jäkälälajeja, joiden elinoloihin lähiympäristön raivaaminen ja pölyäminen vaikuttaisivat kielteisesti. Suunnitellun rakennuspaikan läpi kulkee osayleiskaavaan merkitty ulkoilureitti, Birgitan polku. Havainnekuvissa lämpökeskusalueen puoliväliin näyttää jätetyn polun kohdalle jonkinlainen maastokäytävä, mutta polun tulevaisuus jää epävarmaksi, koska ratkaisua ei selosteta lupahakemuksessa tai hankekuvauksessa. Mielestämme Herralanvuori ei ole oikea paikka lämpökeskukselle. Lämpökeskusta ei ole suunniteltu sillä tarkkuudella, jota vaaditaan Pirkanmaan maakuntakaavan suunnittelumääräyksessä: [ge-2-alueiden käyttö] on suunniteltava siten, ettei aiheuteta maaaineslaissa tarkoitettua kauniin maisemakuvan turmeltumista, luonnon merkittävien kauneusarvojen 1

2 tai erikoisten luonnonesiintymien tuhoutumista tai laajalle ulottuvia haitallisia vaikutuksia luonnolle". Lämpökeskuksen lupahakemuksesta ja hankekuvauksesta ei käy ilmi, onko joku käynyt arvioimassa alueen maisemakuvaa, mahdollisten erikoisten luonnonesiintymien olemassaoloa tai muita seikkoja, joiden maakuntakaava edellyttää olevan tiedossa, kun suunnitellaan toimintaa ge-2-alueille. Selvitysten puuttumisesta huolimatta hakija on merkinnyt rastin kohtaan ei, kun lupahakemuksessa kysytään, sijaitseeko rakennuspaikka kulttuurihistoriallisesti merkittävällä alueella tai arvokkaassa maisemassa. Valtakunnallisesti arvokkaan kallioalueen statusta ei ole huomioitu lämpökeskuksen suunnittelussa riittävästi. Yhtenä syynä saattavat olla maakunta- ja osayleiskaavan ristiriidat, joihin myös maakuntaliitto on ottanut kantaa. Kaavoitus- ja rakennusjaoston pöytäkirjaan on kirjattu (liite 1, s. 31) Pirkanmaan liiton näkemys tilanteesta: Koska maakuntakaavan ja voimassa olevan osayleiskaavan näkemykset alueen kehittämisestä poikkeavat selkeästi toisistaan, tulisi aluekokonaisuuden tuleva käyttö ratkaista vireillä olevassa osayleiskaavassa. Kaavatyön yhteydessä tulisi arvioida lämpökeskushankkeen toteuttamisedellytyksen huomioiden hankkeen vaikutukset alueen arvoihin ja ympärille kehittyvään maankäyttöön. Luontoselvitys Herralanvuorella on tehty luontoarvojen katselmus huhtikuussa Lempäälän kunnan ympäristönsuojelu esittää kaavoitus- ja rakennusjaoston kokouksen pöytäkirjassa seuraavaa: Alueella on kolohaavikko, joka jää osittain suunnitellun toiminta-alueen alle. Sieltä ei ole kuitenkaan löytynyt lintu- tai luontodirektiivin perusteella suojeltavia lajeja eikä luonnonsuojeluasetuksessa lueteltuja uhanalaisia lajeja. Maastokäynnit alueella on luontokartoittaja tehnyt ja " Luontoarvojen kattavaan selvittämiseen nähden maastokäynnit ovat olleet liian varhain keväällä. Liito-oravan esiintyminen pystytään todennäköisesti huomaamaan huhtikuisilla käynneillä, mutta useat lintulajit ovat silloin vielä saapumatta. Samoin lepakkojen esiintymisen luotettava kartoittaminen on huhtikuussa vielä mahdotonta. Liito-oravan tavoin lepakot ovat luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja, joiden yksilöiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 :n nojalla kielletty. Muiden vaikutusten arviointi Pöytäkirjanotteessa hakija katsoo, että [a]lue sijaitsee moottoritien ja maantien välisellä alueella ja sijoitetaan kallioleikkaukseen, jolloin lämmöntuotantoyksikön rakentamisen näkyvyys ja vaikutukset ympäristöön jäävät mahdollisimman pieniksi. Toiminta ei nostane alueen melutasoa. Ilmaisu mahdollisimman pieniksi on varsin epämääräinen, kun tarkastellaan maisemavaikutuksia. Maininta siitä, että toiminta ei nostane melutasoa viittaa puolestaan siihen, että lämpökeskuksen meluvaikutuksia ei ole arvioitu. Kun kyseessä on SL-alueen välitön lähiympäristö, olisi melumallinnus tarpeellinen. Lämpökeskuksen rakentamisen vaikutuksia virkistykseen ei myöskään ole arvioitu, vaikka hankealueen läpi kulkee Birgitan polku -retkeilyreitti. 2

3 Hankkeen vaikutusten arvioinnissa olisi huomioitava myös se, että lämpökeskus vaatisi tuekseen erilaisia yhdyskuntateknisiä verkostoja (vesi- ja viemärijohtoja, maakaasulinjan, kaukolämpöjohdon, sähkölinjan), joiden rakentaminen osaltaan pirstoisi Herralanvuoren luonnonympäristöä. Lupa on myönnetty vastoin maankäyttö- ja rakennuslain 137 :ää Kaavoitus- ja rakennusjaoston päätöksen (liite 1, s. 33) mukaan [r]akentaminen täyttää MRL 137 :ssä määritellyt rakentamiset erityiset edellytykset ja MRL 172 :ssä määritellyt poikkeamisen edellytykset. Katsomme, että väite ei pidä paikkaansa. Maankäyttö- ja rakennuslain 137 : Rakennusluvan erityiset edellytykset suunnittelutarvealueella Sen lisäksi, mitä rakennusluvan edellytyksistä muutoin säädetään, rakennusluvan myöntäminen 16 :ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen: 1) ei aiheuta haittaa kaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) ei aiheuta haitallista yhdyskuntakehitystä; ja 3) on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Maankäyttö- ja rakennuslain 172 : Poikkeamisen edellytykset Poikkeaminen ei saa: 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; 2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista; eikä 3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Poikkeusta ei saa myöntää, jos se johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Lämpökeskukselle myönnetty poikkeamislupa tulee kumota, koska lupa on vastoin lain määräyksiä. Katsomme, että hanke 1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle: suunniteltu hankealue kuuluu Kuokkalan-Hakkarin-Herralan osayleiskaava-alueeseen. Kaavan on määrä valmistua vuonna Uuden kaavan valmistumista tulisi odottaa ennen kuin myönnetään lupa näin merkittävälle hankkeelle ja alueelle, joka on ennestään rakentamaton ja kaavoitukselliselta asemaltaan kiistanalainen. Myös Pirkanmaan liitto kiinnittää omassa kannanotossaan (pöytäkirjan s. 31) huomiota voimassa olevien osayleis- ja maakuntakaavan ristiriitoihin ja kehottaa ratkaisemaan aluekokonaisuuden tulevan käytön vireillä olevassa osayleiskaavassa. Lisäksi hanke 2) aiheuttaa haitallista yhdyskuntakehitystä, koska hanketta suunnitellaan syrjään muusta yhdyskuntarakenteesta. On syytä huomioda myös se, että valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. 3

4 Hanke ei myöskään 3) ole sopiva maisemalliselta kannalta, koska hanketta suunnitellaan valtakunnallisesti arvokkaalle kallioalueelle ja luonnonsuojelualueen tuntumaan. Samoista syistä hanke vaikeuttaa luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilymistä. Hankealueen läpi kulkee Birgitan polku -retkeilyreitti, joten hanke vaikeuttaa myös virkistysarvojen turvaamista. Lämpökeskuksen hankekuvaus Lämpökeskuksen rakentamista perustellaan hankekuvauksessa mm. sillä, että EU edellyttää Suomen nostamaan uusiutuvan energian osuuden energian loppukäytöstä 38 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Hankkeella uusiutuvan energian osuus kaukolämmön energian tuotannosta saadaan nostettua 65 prosenttiin. Tämä on sinänsä hyvä asia, mutta ongelmana on, että lupahakemuksessa ja hankekuvauksessa ei suoraan kerrota, mitä polttoainetta lämpökeskuksessa hyödynnettäisiin. Maakaasu mainitaan sivulauseessa pari kertaa, mutta mistään ei käy selkeästi ilmi, millaisesta lämpökeskuksesta lopulta on kyse. Hankkeen laajempien ympäristövaikutusten (ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuus yleisellä tasolla) arviointi on vaikeaa, jos lukija ei saa tietää, perustuisiko lämpökeskuksen toiminta esimerkiksi hakkeeseen, biokaasuun, maakaasuun vai turpeeseen. Käsite uusiutuva energia on tässä yhteydessä liian lavea, sillä näkemykset eri polttoaineiden uusiutuvuudesta vaihtelevat. Mikäli polttoaineena on maakaasu, ei voida puhua uusiutuvasta energiasta. Hankekuvauksessa on listattu perusteluja sille, miksi lämpökeskus kannattaa rakentaa juuri Herralanvuorelle. Perusteluina mainitaan mm. seuraavat: - Puusto ja maastonmuodot toimivat näkösuojana. - Toimintaa mahdollista laajentaa. Näkemys puuston ja maastonmuotojen antamasta näkösuojasta pitää varmaankin paikkansa mutta ei sovellu nykyaikaiseen maankäytön suunnitteluun. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaan [a]lueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. Herralanvuori ja sen pohjoispuolinen SL-alue muodostavat rakentamattoman kokonaisuuden, jossa on sekä luontoarvoja että valtakunnallisesti arvokkaaksi luokiteltu kallioalue. Katsomme, että tienoo on luettavissa sellaiseksi yhtenäiseksi luonnonalueeksi, johon valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa viitataan. Maankäyttö- ja rakennuslain 5 :n mukaan alueiden käytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää mm. yhdyskuntarakenteen ja alueiden käytön taloudellisuutta, luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä, ympäristönsuojelua ja ympäristöhaittojen ehkäisemistä sekä yhdyskuntarakentamisen taloudellisuutta. Mikäli lämpökeskus rakennettaisiin Herralanvuorelle, irralleen muista jo rakennetuista alueista, ge- 2-alueelle ja SL-alueen tuntumaan, nämä maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset eivät täyttyisi. 4

5 Vaihtoehtoiset sijaintipaikat Lupahakemuksesta ja hankekuvauksesta ei käy ilmi, onko lämpökeskukselle harkittu Herralanvuoren lisäksi muita mahdollisia paikkoja. Kun alue on merkittävä sekä virkistyksen että geologisten arvojen kannalta ja vieressä on SL-alue, tulisi rakentaminen sallia vain sellaisin perustein, jotka osoittavat muut ratkaisut mahdottomiksi. Tällä erää ei kuitenkaan ole tiedossa, onko muita vaihtoehtoja tarkasteltukaan. Tampereella Timo Tamminen, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Anni Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Liitteet (toimitettu hallinto-oikeudelle sähköpostitse ): 1) Päätös, josta valitetaan (ote Lempäälän kaavoitus- ja rakennusjaoston pöytäkirjasta sekä valitusosoitus, josta ilmenee valitusajan alkamisen ajankohta) 2) Lempäälän lämpökeskuksen hankekuvaus 3) Lempäälän lämpökeskuksen lupahakemus 5