Mielipide maakuntakaava 2040:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Transkriptio

1 Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. MIELIPIDE Kuninkaankatu Tampere PIRKANMAAN LIITTO Asia Mielipide maakuntakaava 2040:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta Maakuntakaavatyö on käynnistynyt Pirkanmaalla maakuntakaava 2040:n osallistumis- ja arviointisuunnitelmalla (OAS). OAS:ssa kerrotaan varsin kattavasti, miten eri tahot pystyvät osallistumaan maakuntakaavan valmisteluun. Maakuntaliitto haluaa luoda edellytykset sille, että kaavan sisällöstä, vaikutuksista ja muista keskeisistä kysymyksistä keskustellaan riittävän aikaisessa vaiheessa kaikkien niiden kanssa, joita asiat koskevat. Myös Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri on kirjattu osalliseksi. Mahdollisuus osallistua kaavatyöhön heti alkuvaiheesta lähtien on oikea periaate. Maakuntakaava 2040:ssä on tarkoitus käsitellä lukuisia luonnon- ja ympäristönsuojelun kannalta olennaisia kysymyksiä: liikennettä, vesi- ja jätehuoltoa, virkistys- ja suojelualueita sekä viheryhteyksiä, arvokkaita maisema-alueita, energiahuollon alueita, luonnonvarojen käyttöä jne. Nämä ovat aiheita, joihin myös Pirkanmaan luonnonsuojelupiirin toiminta keskittyy. Maakuntakaava 2040 määrittää myös luonnonsuojelupiirin toimintaympäristöä pitkälle tulevaisuuteen. Toivommekin, että luonnonsuojelupiiristä pyydetään edustusta erilaisiin työryhmiin, teemaseminaareihin ym. maakuntakaavaa valmisteleviin tilaisuuksiin. Luonnonsuojelupiirin näkemyksiä on kuultu osallispalavereissa turpeenoton vaihemaakuntakaavaa ja tuulivoimaselvitystä valmisteltaessa. Neuvottelut ovat sujuneet hyvässä hengessä ja olemme saaneet sanoa mielipiteemme. Silti koemme, että keskeisintä viestiämme ei ole riittävästi huomioitu. Tämä on johtanut siihen, että piiri on joutunut valittamaan ympäristöministeriöön molemmista tähän mennessä valmistuneista vaihemaakuntakaavoista (turpeenotto sekä liikenne ja logistiikka). Alustavan tarkastelun perusteella myös tuore tuulivoimaselvitys vaikuttaa siltä, ettei luontojärjestöjen kantaa ole kovin kattavasti noteerattu. Potentiaaliset tuulivoimakohteet sijaitsevat maakuntaliiton mielestä pitkälti siellä, minne niitä luonnon- ja ympäristönsuojelun näkökulmasta ei pitäisi sijoittaa: kaukana olemassa olevasta infrastruktuurista, luonnoltaan arvokkaiden alueiden, kuten ojittamattomien soiden, tuntumassa. Valitusprosessit eivät ole yhdellekään osapuolelle mieluisia eikä luonnonsuojelupiiri halua hidastaa maakunnallista suunnittelua; parhaimmillaan maakuntakaavat tarjoavat hyvän pohjan myös edistykselliselle luonnon- ja ympäristönsuojelulle. Kestävän lopputuloksen aikaansaaminen edellyttää kuitenkin sitä, että luontojärjestöjen näkemyksiä paitsi kuullaan myös otetaan huomioon kaavakartan merkinnöissä. Maakuntakaava 2040:n OAS:n kohdalla pidämme puutteena sitä, että luonnonsuojelupiirille ei lähetetty OAS:sta lausuntopyyntöä, vaikka piiri on merkitty osalliseksi. Maakuntakaavasta löytyy helposti tietoa mediasta ja internetistä, mutta suora lausuntopyyntö kuitenkin varmistaa tiedon perillemenon kyllin varhaisessa vaiheessa.

2 1. Yksityiskohtaisia kommentteja OAS:sta 1.1 Viheryhteyksien rinnalle ekologiset yhteydet OAS:n sivulla 12 luetellaan suunnittelukokonaisuuksia, joita maakuntakaavan laadinnan yhteydessä tarkastellaan. Listassa mainitaan mm. virkistys- ja suojelualueet sekä viheryhteydet. Viheryhteyksien rinnalla on tarpeen mainita myös ekologiset yhteydet. Viheryhteys (viherkäytävä), on lähinnä ihmisten virkistysmahdollisuuksia ja liikuntaa tukeva yhteys. Ekologinen yhteys (ekologinen käytävä, ekokäytävä) on alue, jonka tarkoituksena on edistää eläinten liikkumista ja kasvien leviämistä esiintymisalueiden välillä. Maakuntakaavan tulee luoda sekä toimivia viheryhteyksiä maakunnan ihmisasukkaille että hyviä ekologisia yhteyksiä luonnonvaraisille eliöille. Tämä on erityisen tärkeää Pirkanmaan kaltaisessa kasvumaakunnassa, jossa yhtenäisiä luonnonalueita jatkuvasti pirstotaan erilaisilla rakentamishankkeilla ja luonnonvarojen perinteisellä hyödyntämisellä (voimaperäinen metsä- ja maatalous, turpeenotto ja kallionlouhinta). Lisäksi ekologisten yhteyksien huomioiminen jo OAS-vaiheessa noudattaisi paremmin valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joissa ekologiset yhteydet mainitaan huomattavasti suorasanaisemmin kuin viheryhteydet: Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. (Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat.) 1.2 Maakunta- ja yleiskaavojen ristiriidat estettävä aiempaa paremmin Voimassa olevan Pirkanmaan 1. maakuntakaavan osalta luonnonsuojelupiiri on joitakin kertoja kohdannut tilanteen, jossa maakuntakaava ja alemman tason yleiskaava ovat hankalassa ristiriidassa keskenään. Maakuntakaava on näissä tapauksissa yleensä ollut luonnon- ja ympäristönsuojelun kannalta edistyksellisempi. Tilanteet ovat olleet harmillisia; maakuntakaavassa tietty alue on noteerattu arvokkaaksi, mutta yleiskaavassa arvoja ei ole huomioitu, vaan alueelle on alettu suunnitella luonnon kannalta haitallista toimintaa. Maakuntakaava ei ole voimassa yleiskaava-alueella (koska maakuntakaavan sanoma pitäisi huomioida yleiskaavassa), joten mitään ei ole ollut tehtävissä. Esimerkiksi Ylöjärven Vuorentaustassa maakuntakaavassa on suojeluvarausalueeksi (SL 251) merkitty Pohjajärvensuo ja sen pohjoisrannalla sijaitseva vanha metsä. Osayleiskaavassa alue on kuitenkin merkitty vain retkeily- ja ulkoilualueeksi. Vuonna 2009 osa luontoarvoiltaan rikkaasta vanhasta metsästä hakattiin. Jos osayleiskaava olisi ollut yhdenmukainen maakuntakaavan kanssa, suojeluvarausmerkinnän nojalla hakkuut olisi ehkä saatu estettyä. Lempäälässä puolestaan suunnitellaan paraikaa lämpölaitosta Herralanvuorelle, joka on maakuntakaavassa luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi kallioalueeksi (ge2-035). Yleiskaavassa alue on merkitty pääosin teollisuus- ja varastoalueeksi sekä metsätalousalueeksi. Ristiriita on niin olennainen, että Pirkanmaan liittokin kiinnitti siihen huomiota lämpölaitoksen suunnittelutarveratkaisua koskeneessa kannanotossaan: Koska maakuntakaavan ja voimassa olevan osayleiskaavan näkemykset alueen kehittämisestä poikkeavat selkeästi toisistaan, tulisi aluekokonaisuuden tuleva käyttö ratkaista vireillä olevassa osayleiskaavassa. Kaavatyön yhteydessä tulisi arvioida lämpökeskushankkeen toteuttamisedellytyksen huomioiden hankkeen vaikutukset alueen arvoihin ja ympärille kehittyvään maankäyttöön. (Lainaus Lempäälän kaavoitus- ja rakennusjaoston pöytäkirjasta , 57.) Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri pyrkii osaltaan valvomaan maakuntakaavan toteutumista ge-2-

3 alueiden osalta ja on valittanut lämpölaitoksen suunnittelutarveratkaisusta Hämeenlinnan hallintooikeuteen. Maakuntaliiton tulee velvoittaa kunnat valvomaan aiempaa tarkemmin, että yleis- ja asemakaavat noudattavat maakuntakaavaa. Mikäli yleiskaava on vanhempi kuin maakuntakaava (kuten Ylöjärven ja Lempäälän tapauksissa), uuden yleiskaavan laadinta tulisi käynnistää välittömästi maakuntakaavan valmistumisen jälkeen, jotta kaavoista saataisiin yhdenmukaiset. Tätä edellyttää myös maankäyttö- ja rakennuslain 32 : Maakuntakaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa yleiskaavaa ja asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta otettava maakuntakaava huomioon, pyrittävä edistämään kaavan toteuttamista ja katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta kaavan toteuttamista. 1.3 Taustaselvitykset Maakuntakaavan vaatimia taustaselvityksiä luetellaan OAS:n sivulla 16. Luettelosta puuttuu selvitys suojelualueverkoston kattavuudesta. Kun kaavassa on tarkoitus osoittaa alueita energiahuollolle, liikenteelle ja logistiikalle sekä luonnonvarojen käytölle, tulee vastapainona tarkastella sitä, miten Pirkanmaan suojelualueverkostoa on kehitettävä, jotta luonnon monimuotoisuutta ei lukuisten muiden vaateiden keskellä vaarannettaisi nykyistä enempää. Pirkanmaan 1. maakuntakaavaa valmisteltaessa luonnonsuojelupiirin ja maakuntaliiton edustajien välisissä neuvotteluissa oli puhetta suojelualueverkoston kattavuuden arvioinnista. Tällöin maakuntaliiton edustajat totesivat, että kattavuutta ei ehditä arvioida nyt, mutta seuraavan maakuntakaavan valmistelun yhteydessä arviointi tehdään. Emme löytäneet OAS:sta mainintaa maakuntaliiton tuottamasta Pirkanmaan ympäristöohjelmasta (2011). Ympäristöohjelman tulokset on ehdottomasti huomioitava maakuntakaavassa. Ohjelmaa valmisteltiin antaumuksellisesti lukuisten teemaryhmien, palaverien ja yleisökuulemisten voimin. Ohjelman tavoitteet ja toimenpiteet edustavat tulevaisuuteen suuntaavia aspekteja ja konkretiaa, jotka on syytä sisällyttää maakuntakaavaan. Suurella vaivalla laadittua ympäristöohjelmaa ei kannata jättää käyttämättä etenkään, kun ohjelman valmistelussa noudatettiin juuri sellaista yleisöä ja sidosryhmiä osallistavaa linjaa, jota maakuntakaavassa nyt tavoitellaan. Yhtenä Pirkanmaan ympäristöohjelman toimenpiteenä on valmisteilla Pirkanmaan luonnon monimuotoisuus -ohjelma (LUMO-ohjelma). Toistaiseksi LUMO-ohjelmasta on ollut vasta yksi palaveri Pirkanmaan ELY-keskuksen ja luonnonsuojelupiirin kesken, mutta tarkoituksena on laajentaa työryhmää ja saada aikaan tuloksia, jotka varmasti ovat arvokkaita myös kestävän maakuntakaavan aikaansaamisessa. Suojelualueverkoston kattavuuden arviointi olisi luontevaa toteuttaa LUMO-ohjelman valmistelun yhteydessä. Pirkanmaan luonnonsuojelutilanteen kehittämistarpeesta kertoo osaltaan julkinen keskustelu maakunnan mahdollisista uusista kansallispuistoista. Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys on ehdottanut kansallispuistoa Teiskoon. Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri puolestaan on pitkään pitänyt esillä sitä, että Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen välinen alue loisi mahdollisuuksia sekä luonnonsuojelun, luontomatkailun että virkistyksen tulevaisuudelle. Nykyisessä maakuntakaavassa puistojen välialue on jo merkitty luontomatkailun kehittämiskohteeksi. Luontoarvojen ja virkistäytymismahdollisuuksien turvaamisen nimissä tulevassa maakuntakaavassa on tavoiteltava kansallispuistojen ja muiden laajojen, yhtenäisten luonnonalueiden kehittämistä. Tähän suuntaan kehottavat myös valtakunnalliset

4 alueidenkäyttötavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luontoja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Yhtenä maakuntakaava 2040:n taustaselvityksenä on Pirkanmaan valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventointi, joka on käynnissä paraikaa. Kun inventoinnista uutisoitiin radiossa, spekuloitiin, että nykyiseen maakuntakaavaan merkittyjä arvokkaita alueita saatetaan poistaa, mikäli niihin on tullut esim. paljon uutta asutusta tai muuta toimintaa, joka on hävittänyt alueen arvoja. Katsomme, että nykyisen kaavan arvokkaiden alueiden (olivat kyseessä maisema-alueet, kallioalueet tai mitkä tahansa) poistaminen uudesta kaavasta on perusteetonta. Tämä antaisi viestin, ettei maakuntakaavalla ole merkitystä, vaan arvokkaita alueita vähitellen tuhoamalla pääsee tilanteeseen, jossa kaavaa muutetaan. Esimerkiksi Kangasalan Sahalahdella on Korpiniemen-Moltsian maakunnallisesti arvokas kulttuurimaisema (akm-030) ja sen vieressä Kaakkovuoren-Holtanmäen valtakunnallisesti arvokas kallioalue (ge2-100). Arvokkaiden alueiden välittömään läheisyyteen on haettu kallionlouhintalupaa, jonka läjitykset olisi määrä sijoittaa valtakunnallisesti arvokkaalle kulttuurimaisema-alueelle. Itse louhos sijaitsisi samalla kalliomuodostumalla, josta osa on määritetty valtakunnallisesti arvokkaaksi. Hämeenkyrössä puolestaan on haettu louhintalupaa valtakunnallisesti arvokkaalle Seinävuoren kallioalueelle (ge2-005). Nämä esimerkit (ja mielipiteemme luvussa 1.2 kuvailemamme Lempäälän Herralanvuoren tapaus) osoittavat, että nykyisen maakuntakaavan arvokkaiden alueiden merkintöihin ei aina suhtauduta vakavasti. Pirkanmaan liiton on syytä nostaa arvokkaiden alueiden profiilia ja tiukentaa niiden kaavamääräyksiä. Nykyisen kaavan arvokkaiden alueiden merkinnät tulee säilyttää. Uuden kaavan kaavamääräyksissä on huolehdittava siitä, että arvokkaiden alueiden valvontaa tehostetaan eikä niitä enää saa pala palalta turmella. 1.4 Kaavan vaihtoehdot OAS:n luettelossa tarvittavista selvityksistä mainitaan ensimmäisenä maankäyttövaihtoehdot: yleispiirteiset vaihtoehdot kaavaluonnoksen pohjaksi Pirkanmaan aluerakenteesta. Vaihtoehtojen esillä pitäminen on tarpeellista. OAS:sta ei vielä konkreettisesti käy ilmi, millainen maakuntakaava on tekeillä. Sivulta 15 lähtien luetellaan maakuntakaavan tavoitteita, jotka on muotoiltu niin yleispiirteisesti, ettei niiden sisällöstä voida sanoa oikein mitään. Tavoitteet kuulostavat hyviltä ja toisaalta täysin ristiriitaisilta keskenään. Esimerkkinä olkoon ensimmäinen tavoite: Maankäyttöratkaisuilla tuetaan Pirkanmaan asemaa johtavana ympäristövastuullisen elämäntavan, kehittyvän elinkeinoelämän ja viihtyisän asumisen palvelumaakuntana. Vastuullisella liikenteen ja maankäytön suunnittelulla varmistetaan toimiva ja taloudellinen eläminen ja elinkeinotoiminta koko maakunnassa. Tavoite kuulostaa hyvältä, mutta mikäli se käytännössä tarkoittaa uusia liikenneväyliä, lentoliikenteen toimintaedellytysten parantamista, olemassa olevien väylien leventämistä ja luonnonvarojen voimaperäistä hyödyntämistä, tavoite ei ole kannatettava ja lisäksi se olisi ristiriidassa toisen tavoitteen ( tunnistetaan luonnon ja kulttuuriympäristön merkittävimmät arvot ja huomioidaan ne

5 maankäytössä ) kanssa. Maakuntakaava 2040:n valmistelun yhteydessä on tärkeää esittää vaihtoehto, jossa perinteinen kasvutalousnäkemys on korvattu luonnon ja ympäristön huomioon ottavalla, kohtuutalouteen perustuvalla maankäytöllä. Elinkeinoelämän etua voidaan ajaa myös muulla tavoin kuin perinteiseen tapaan luonnonvarojen hyödyntämistä helpottamalla ja kuljetusliikenneverkkoa vahvistamalla. Yrityksiä kannattaa kannustaa aineettomien palveluiden ja tietotaidon tuottamiseen. Myös asukkaiden lähipalvelujen turvaaminen ja etätyömahdollisuuksien luominen ovat olennaisia asioita kestävää tulevaisuutta suunniteltaessa. 1.5 Muiden luontojärjestöjen osallistaminen Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri esittää, että luonnonsuojelupiirin lisäksi Pirkanmaan lintutieteellinen yhdistys, Tampereen kasvitieteellinen yhdistys ja Tampereen Hyönteistutkijain Seura osallistetaan aktiivisesti maakuntakaavan laadintaan. Yhdistykset tuntevat oman erityisalansa lajiston tilanteen ja tarpeet sekä paikallisesti että maakunnallisesti. Kaikkien mainittujen yhdistysten toimialue ja jäsenistö kattavat koko Pirkanmaan. Tampereella Timo Tamminen, puheenjohtaja Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry. Anni Kytömäki, sihteeri Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ry.