Informetriikka Luentopäiväkirja

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Informetriikka Luentopäiväkirja"
  • Kai Aho
  • 2 vuotta sitten
  • Katselukertoja:

Transkriptio

1 Informetriikka Luentopäiväkirja 1 Tessa

2 Yleistä informetriikan kurssista Informetriikan ensimmäinen luento alkoi Aihe sinänsä oli minulle täysin outo, olin toki kuullut termistä ennenkin, mutta suoralta kädeltä se ei sanonut minulle yhtään mitään. Mielenkiintoiselta se kuitenkin kuulosti, ja myöhemmin tunnilla koin ahaa-elämyksen kun kuulin että webometriikka on osa informetriikkaa. Webometriikka oli tuttu termi, sillä vaikka sitä en ole sen kummemmin käyttänytkään, kiinnostuin siitä jo jokin aika sitten kun se mainittiin jollain toisella luennolla. Sain luentosarjasta valtavasti uutta tietoa, ja erilaiset harjoitukset antoivat paljon lisää varmuutta lähteä etsimään vastauksia erilaisiin tehtävänantoihin. Olin paikalla luentosarjan kaikilla paitsi yhdellä luennolla olin poissa 8.11 koska oli kipeänä. Toinen harjoitustyö jäi myös siis tekemättä. Tein jokaisella läsnäolokerrallani paljon muistiinpanoja opettajan selostuksen pohjalta, ja päätinkin koota tämän luentopäiväkirjan lähes kokonaan pohjautuen noihin omiin muistiinpanoihini. Käytin Optimassa olleita luentopohjia vain tukenani. Huomasin nimittäin muistiinpanoja ja pohjia vertaillessani, että muistiinpanoni sisältävät yleensä aika mukavasti luentojen keskeiset asiat. Väliotsikointina päätin käyttää luennoilla olleita väliotsikoita, koska itse on todella vaikea keksiä sopivia. Käsitteistä Informetriikka, tai informetrinen tutkimus on kvantitatiivista, usein tilastollista tutkimusta. Se on terminä laajempi kuin bibliometriikka, ja se kattaakin sisäänsä edellä mainitun lisäksi myös skientometriikan ja webometriikan. Bibliometriikka on terminä informetriikkaa enemmän käytetty ja sitä paljon tunnetumpi. Suuri osa tehdystä tutkimuksesta onkin ollut bibliometristä; se on kohdistunut painettujen lähteiden tutkimiseen. Mutta informetriikka voi kohdistua muuhunkin kuin tallennettuun tietoon. Yleensä informetriikka on kuitenkin formaalin, tieteellisen viestinnän tutkimusta, mutta se voi kohdistua myös henkilökohtaiseen aineistoon, esimerkiksi blogeihin. Webometriikka on elektroniseen verkkoaineistoon sovellettua bibliometristä tutkimusta, erityisesti viittausanalyysiä. Viittaukset osoittavat, että kirjoittaja tietää aiheesta tehdystä aikaisemmasta tutkimuksesta, ja myös viittaukset ovat tutkimuksen alla bibliometriikassa. Käsitteissä menee helposti sekaisin tai ainakin minä menen. Kurssilla oli hyvää, kun käsitteet selvitettiin heti aluksi niin selkeästi, että ne varmasti tulivat selviksi. Ennen tätä kurssia bibliometriikka käsitteenä oli jäänyt minulle vähän hämärän peittoon (vaikka siis sen olinkin jo useaan otteeseen kuullut aiemmin), mutta nyt tiedän varmasti mitä termillä tarkoitetaan! 2 Tessa

3 Bibliometrisen tutkimuksen muuttujat Bibliometrisen tutkimuksen keskeisiä muuttujia ovat kirjoittajat, lähdeteokset, verkkojulkaisujen linkit ja termit, julkaisijat sekä viittaukset. Julkaisujen kirjo on valtava, ja tutkijan onkin usein itse määriteltävä, mitä hän katsoo julkaisuiksi. Rajaaminen voi tapahtua monella tavoin, esimerkiksi maan, maanosan, referoidun artikkelin, tietyn lehden tietyn ajanjakson artikkelit, maan tietyllä ajalla ilmestyneet julkaisut, alaa edustava opinnäytetyöt ja niin edelleen. Blogeja tutkimalla voi tutkia esimerkiksi mielipidettä ennen ja jälkeen jonkin tapahtuman. Ehkä tunnetuin tutkimustyyppi bibliometrisessä tutkimuksessa on viiteanalyysi. Viittausanalyysillä tutkitaan kuinka paljon johonkin asiaan viitataan. Myös lähdeanalyysiä tehdään paljon, eli tutkitaan sitä, mitä julkaisuja kirjoittaja käyttää. Perinteisten rinnalle ovat tulleet linkit verkkojulkaisujen kesken, eli tällöin määrätylle sivulle tuleva linkki on viittaus. Ulospäin suuntautuva linkki on ikään kuin lähdeviittaus. Termien esiintymistä on myös tutkittu bibliometrisesti, eli tutkitaan kuinka paljon termit esiintyvät ja kuinka usein. Lisäksi usein tutkitaan minkä sanojen yhteydessä termi esiintyy, sekä minkä alan julkaisussa, mistä lähtien ja niin edelleen. Mahdollisuuksia on jälleen valtavasti. Viittaus- ja lähdeanalyysi olivat verrattain tuttuja asioita; ne olivat ainakin osittain tulleet vastaan jo aiemmissakin kursseissa. Huomasin myös, että kertaus ei tehnyt lainkaan pahaa. Asiat tuppaavat unohtumaan, jos niitä ei käytä. 1. harjoitustyö Ensimmäisenä harjoitustyönä oli tutkia jonkin ilmiön julkaisujen määrää riittävän pitkällä ajanjaksolla jonkin tietokannan avulla. Valitsin aiheekseni paljon viime aikoina esillä olleen Facebookin, ja tutkin sitä Nellin kautta. Halusin selvittää ennen kaikkea milloin Facebookista alettiin kirjoittaa ja milloin kirjoitusten määrä huomattavasti nousi. En eritellyt hakutuloksia juurikaan, eli joukossa oli varmasti jonkin (ehkä paljonkin) verran epärelevantteja tuloksia. Sen verran tiesin Facebookista etukäteen, että se on perustettu vuonna 2004, joten rajasin hakua koskemaan vain vuosia Hain Nellin pikahaun kautta Taloustieteiden (TT) ja Humanististen tieteiden (HT) tulokset vuosittain. Vuonna 2004 oli aiheesta kirjoitettu todella vähän, yhteensä vain 6 artikkelia. Vuonna 2005 määrä oli jo kasvanut HT:ssä tuloksia oli 9, TT:ssä jo 90. Kasvu vain jatkui vuonna 2006 silloin tulokset olivat 135 (HT) ja 1398 (TT). Tänä vuonna (2007) artikkeleita on ollut humanististen tieteiden puolella 478 ja taloustieteiden puolella Tessa

4 Tuloksista huomaa selvästi sen, miten Facebookin suosio ja tunnettavuus on kasvanut viimeisen kahden vuoden aikana ja etenkin nyt kuluneen vuoden aikana. Yllätyin siitä, että jo Facebookin perustamisvuonna siitä oli kirjoitettu jokunen artikkeli, sillä en olisi uskonut tämän kaltaisen opiskelijoiden pystyyn laittaman palvelimen saavan niinkään paljon huomiota jo heti sen alkuaikoina! Bibliometriset tutkimusmenetelmät Julkaisujen määrää koskeva tutkimus tehdään muun muassa tietokantojen avulla. Siinä voidaan tutkia esimerkiksi sitä, mistä lähtien julkaisua on julkaistu, missä ja kuinka paljon tai vaikkapa julkaisun keskeisiä teemoja. Tarkoituksena on siis saada esimerkiksi kuva julkaisutoiminnasta tai sitten prosessista, joka on julkaisutoiminnan takana. Kirjoittajien määrää koskeva tutkimus taas voi kohdistua esimerkiksi selvittämään yhteistyötä eri tahojen välillä perustuen kirjoittajien yhteisiin julkaisuihin. Viiteanalyysissä on kaksi eri puolta viittaus- ja lähdeanalyysi. Tutkimusaineisto kootaan usein Web of Knowledge tai Web of Science tietokannoista. Viittaus- ja lähdeanalyysin erottaa näkökulma, jota käytetään lähdeluettelon tarkasteluun. Viittausanalyysissä näkökulma on viitatun kirjailijan, joka mainitaan lähdeluettelossa. Lähdeanalyysissä näkökulma on sen julkaisun kirjoittajalla, joka on laatinut lähdeluettelon. Viittausanalyysin avulla tarkastelun kohteena ovat julkaisujen käyttö ja käytöstä pois jääminen. Se on kaikkein näkyvin ala bibliometrisissä tutkimuksissa. Viittausanalyysin idea on se, että julkaisun ja kirjoittajan asemasta tiedeyhteisössä kertoo jotakin viittausten määrä. Jos viittauksia on paljon, on julkaisu tai kirjoittaja ainakin näkyvä, ehkä jopa arvokas. Viittausanalyysissä tarkastellaan ja lasketaan siis periaatteessa sitä, kuinka usein jokin teksti mainitaan muiden julkaisujen tai tekstien lähdeluettelossa, eli kuinka usein siihen viitataan. Ruotsalainen K.E. Rosengren kehitti erillään viittausanalyysin kehityksestä mainintatekniikaksi kutsutun menetelmän. Sitä voi käyttää tutkiessaan sanomalehtien, akateemisten kirjallisuuskritiikkien ja esseistien viitekehyksiä. Mainintoja tutkimalla saadaan esille kirjallisten viitekehysten rakenne, koko ja koostumus. Yhteisviittausanalyysillä tutkitaan suhteita julkaisujen välillä. Lähtökohtana on oletus siitä, että usein samoissa lähdeluetteloissa mainituilla julkaisuilla on vahvempi keskinäinen yhteys kuin julkaisuilla, joilla on harvoin yhteisviittauksia. Yhteys tulkitaan usein saman aihepiirin 4 Tessa

5 edustamiseksi. Yhteisviittausanalyysejä voi tehdä sekä julkaisuista että kirjoittajista. Nykyään kirjoittajat ovat yhä enemmän yhteisviittausanalyysin kohteena. Yhteissana-analyysilla kartoitetaan kognitiivista verkostoa, kuten yhteisviittausanalyysilläkin. Viittausten sijasta yhteissana-analyysillä etsitään kuitenkin avainsanoja joko julkaisujen otsikoista, tiivistelmistä tai itse julkaisuista. Yhteistyöanalyysin avulla voidaan tutkia esimerkiksi miten tuotteliaisuus ja yhteistyö liittyvät toisiinsa tai kuinka paljon eri aloilla kirjoitetaan yhteistyöjulkaisuja. Yhteistyöanalyysin avulla ei voi kuvata yksittäisten kirjailijoiden tieteellistä merkitystä tai tuotteliaisuutta, ainakaan ellei heistä saada tarkempia erittelyjä jotain muuta kautta. Yhteistyöanalyysin avulla voidaan kuitenkin tutkia muun muassa tieteenalojen sosiaalisia rakenteita. Tärkein analyysin sovellus on kuitenkin tutkia ryhmätyön vaikutuksia julkaisujen näkyvyyteen ja tieteelliseen tuotteliaisuuteen. Lähdeanalyysi on viittaavan kirjoittajan näkökulma lähdeteoksiin. Tarkastelun kohteena on se, mihin kirjoittajiin tai teoksiin hän vetoaa omassa tekstissään. Käsite bibliografinen kytkentä liittyy lähdeanalyysiin. Tällä tarkoitetaan sitä, että tieteellisten julkaisujen joukolla on merkityksellinen keskinäinen suhde (eli kytkentä), mikäli niillä on yhteisiä lähdeteoksia. Lähdeanalyysiä käytetään toisinaan kirjastojen kokoelmatyössä. Tästä osiosta olin suurimman osan poissa, koska suurimmalta osin tämä aihe käsiteltiin toisella luentokerralla. Näistä todellakin viittaus- ja lähdeanalyysi olivat ennalta tuttuja, mutta hyvä että ne tulivat kerratuksi. Lisäksi tuli ihan uutta tietoa mainintatekniikan, yhteisviittausanalyysin ja yhteissana-analyysin merkeissä. Ihan järkeenkäyviä ovat mielestäni kaikki. Koska en tunneilla ollut silloin kun näistä kerrottiin, käytin apuna opiskelussa Optiman lähteitä! Bibliometriset indikaattorit Bibliometrisilla indikaattoreilla pyritään kuvamaan tutkittavien julkaisujen ominaisuuksia. Näitä ovat muun muassa kirjoittajien, lähteiden, julkaisujen ja viitteiden määrä sekä niistä laskutoimitusten avulla johdetut indikaattorit. Viittausten määrään liittyviä indikaattoireita ovat viittauskerroin ja välittömyysindeksi. Viittauskerrointa käytetään usein arvioinnissa. Sitä alettiin laskea, jottei enemmän julkaisevalla olisi etulyöntiasemaa vähemmän julkaisevaa kohtaan. Viittauskerrointa käytettäessä on muistettava, ettei aloja saa rinnastaa keskenään sen avulla. On otettava huomioon niiden eroavuudet niin julkaisemis- kuin viittaamistavoissakin. Alan sisällä viittauskerroin on kuitenkin 5 Tessa

6 oiva arvioinnin väline. Viittauskerroin ei ole ainoa vaikuttava asia, kun (jos miettii) artikkelinsa julkaisua myös aihe ja lukijakunta vaikuttavat. Välittömyysindeksin laskee kuten myös viittauskertoimen ISI (Institute for Scientific Information). Se kertoo kuinka paljon artikkelit saavat viittauksia julkaisuvuotenaan. Välittömyysindeksi ei ole niin tärkeä kuin viittauskerroin, eikä sitä käytetä varsinaisesti arvioinnin välineenä. Julkaisujen ikääntymiseen liittyviä indikaattoreita ovat esimerkiksi puoliintumisaika, mediaani-ikä sekä Pricen indeksi. Puoliintumisajan laskee myös ISI. JCR määrittelee puoliintumisajan olevan mediaani-ikä artikkeleilla, joihin on sinä vuonna viitattu. Mediaani-iällä tarkoitetaan aikamäärää, jonka kohdalla lähteet ikänsä suhteen jakaantuvat kahteen samankokoiseen joukkoon puolet niistä on mediaania vanhempia ja puolet uudempia. Mediaaniikää käytetään harvoin. Pricen indeksi keskittyy lähteisiin, ei viittauksiin. Se kertoo, montako prosenttia lähteistä on korkeintaan viisi vuotta vanhoja. Ainoa tuttu asia tässä osiossa oli tuo viittauskerroin se on tullut vastaan monta kertaa aiemminkin. Oli hyvä saada vähän monipuolisempi kuva asiasta ja tutustua muihinkin indikaattoreihin nyt tietää ettei se viittauskerroin aina ole se ainoa tapa. Bibliometriset lait Bibliometriset lait eivät ole luonnonlain tyyppiä, eli muuttumattomia lakeja. Ne ovat jakautumislakeja, eli esimerkiksi miten lehdet julkaisevat, miten sanat esiintyvät. Vinojakauma on tyypillistä bibliometrisille laille, eli se että käyttö kasautuu, menestys ikään kuin ruokkii menestystä. Bibliometrisistä laista ehkä käytetyin on Bradfordin laki, sitä sovelletaan kaikkein eniten. Bradfordin laissa on ydin, jonka ympärillä on vyöhykkeitä. Jokaisella vyöhykkeellä on saman verran relevantteja artikkeleita, mutta ytimessä tarvittavien lehtien määrä on pieni, seuraavalla kehällä paljon suurempi, ja seuraavalla taas paljon suurempi. Ytimessä lehdet siis ovat relevantimpia, keskittyneempiä, alan lehtiä. Bradfordin lain laskukaava on 1:n:n 2. Garfieldin lain mukaan Bradfordin lain uloimpien kehien lehdet, ovat tietyn toisen tieteenalan ydinlehtiä. Lotkan laki kertoo, että yhden julkaisun julkaisijoita on todella paljon, kun taas sellaisia, joilla on kymmeniä julkaisuja, on paljon vähemmän. Zipfin lain mukaan, jos otoksessa on kerran esiintyviä sanoja x kappaletta, on otoksessa kaksi, kolme, neljä tai n kertaa esiintyvien sanojen lukumäärä 1/2 2, 1/3 2, 1/4 2, eli laskentakaavana voi käyttää 1/n 2. 6 Tessa

7 Bibliometriset lait vaativat aika paljon kovaa opiskelua, ennen kuin ne sisäisti. Bradfordin laki oli kohtalaisen helppo, kuten myös Garfieldin, eikä Lotkan lakikaan vaikealta kuulostanut. Zipfin laki taas meinasi aiheuttaa päänvaivaa, mutta uskoisin lopulta saaneeni sen oikein. Ihan mielenkiintoisia nämäkin, ja tuo Bradfordin laki tuli todella mukavasti tutuksi kurssin laajemmassa harjoitustyössä! Julkaisutoiminnan tutkimus tiedeviestinnän kannalta Tiedeviestinnässä on ainakin kaksi puolta. Alan asiantuntijoiden kesken tiedettä koskeva viestintä ja tavallisille kansalaisille tiedettä koskeva viestintä. Tieteellisen viestinnän tutkimukseen on vanhastaan käytetty bibliometrisiä menetelmiä. On mahdollista tutkia esimerkiksi jonkun tietyn aiheen näkymistä mediassa tai julkaisuissa. Lisäksi voidaan tutkia vaikka aihepiirin saamaa julkista huomiota, tai kansalaisten kiinnostusta. Tämä osa jäi suoraan sanottuna vähän huonolle ymmärtämiselle minulla. Se tuntui jollain tapaa irralliselta mistään muusta aiheesta, ja siihen oli vaikea tarttua. 3. harjoitustyö Tehtävänä oli tutkia sellaisen tieteellisen lehden viittausmääriä, jolle JCR ei kerro viittauskertoimen arvoa, sekä pohtia mihin kohtaan tämä lehti voisi sijoittua alansa lehtien joukossa viittauskertoimensa perusteella. Lehteni oli sellainen kuin Computer Science (Journal of Computer Science). Löysin lehdelle 48 viittausta vuosilta , artikkelimäärä ei selvinnyt. ISIssä kyseinen lehti sijoittuisi viittausmäärän perusteella - luokassa computer science, software engineering - sijalle 79 (edellisellä oli viittauksia 57, seuraavalla 47). Viittauskertoimeksi arvioisin tulosten perusteella, sekä verraten muihin lehtiin, ehkä noin tai jotain vastaavaa. Tämä oli aika erikoinen harjoitustyö. Siinä mielessä siis, että oli melko jännittää ihan suoraan arvioida, ikään kuin musta tuntuu pohjalta, että mikä mahdollisesti olisi lehden viittauskerroin ja mihin se ehkä sijoittuisi viittauksien määrän perusteella. Webometriikka (TK:n tunti) Webometrics termi on vuodelta 1997, eikä sille ole olemassa vakiintunutta käännöstä. Webometriikka on osa informetristä tutkimusta, ja sitä käytetään esimerkiksi viestinnän ja 7 Tessa

8 informaatiotutkimuksen aloilla. Cybermetrics tutkii keskusteluryhmiä, postituslistoja ja muita vastaavia. Webometriikka on jaettu neljään osaan: 1) Verkkosivujen sisällönanalyysi 2) Linkkianalyysi 3) WWW:n käytön analyysi 4) Web teknologian analyysi Verkkosivujen sisällönanalyysi on yleensä laadullinen tutkimusmenetelmä. Kohteena voivat olla esimerkiksi blogit, verkkopalvelujen sisältö (mitä sivuilla tarjotaan), millä keinoin yrityksen verkkopalveluja hyödynnetään ja niin edelleen. Tärkeitä seikkoja ovat käytettävyys, muistettavuus, subjektiivisuus, miellyttävyys (eli onko kiva käyttää), käytön tehokkuus ja toimivuus (miten nopeasti lataa) ja niin edelleen. Käytettävyyttä tutkitaan monin eri tavoin. Verkkolinkkien analyysin perusteena on se, että linkit vievät sivulta toiselle, ja sivustot ovat tässä yhteydessä solmuja. Solmu voi olla esimerkiksi yksittäinen verkkosivu tai sivusto, yksi tiedosto tai sen osa. Ennen analyysin tekoa täytyy tiedostaa mihin tutkimuksen kohdistaa. Solmua yhdistävät linkit on eroteltu; tulevat linkit, ulos menevät linkit, sisäinen linkki, vastavuoroinen linkki ja yhteislinkit. Tulevia linkkejä käytetään tutkimuksessa kuin viittauksia painetuissa julkaisuissa, eli niitä käytetään huomion mittareina. Sivustoilla tulevia linkkejä voi hakea esimerkiksi soscibot:in tai Altavistan (ja myös Googlen?) kautta. Tärkeää on, että linkit ovat ihmisten tekemiä, yksilöllisiä, ja että ne perustuvat samanlaisiin kohdesivun informaation laatua koskeviin arviointeihin. Sivuston sisäiset linkit eivät kuvaa käytettävyyttä, vaan vain ulkopuoliset linkit kuvaavat sitä. Haut eivät kata koko www:tä, mutta tässä pitää muistaa, että muissakaan tutkimuksissa ei aineisto koskaan ole täydellinen. Verkkojulkaisuillakin on ehdotettu omaa viittauskerrointa, web impact factoria (WIF tai Web-IF), suomennoksena on vakiintumaton verkkoviittauskerroin. Sitä ei ole ajallisesti rajoitettu kuten normaalia viittauskerrointa. Tutkimuksen kohteena ovat myös viittaukset ja mainintakäytännöt. Webin käytön analyysi voi koskea käyttömäärää, käyttötapaa tai vastaavaa, mutta myös sitä, kenellä on websivut, websivujen liikennemääriä, ongelmia tai websivuja julkaisukanavana. Käytettävyystutkimus on lähellä käyttötapoja koskevaa tutkimusta. Web teknologian analyysiin sisältyy muun muassa hakukoneiden toimintaa koskeva tutkimus. 8 Tessa

9 Webometriikka on pitkään jo tuntunut minusta todella mielenkiintoiselta. En nyt muista millä kurssilla se mainittiin joskus aiemmin, mutta se sai mielenkiintoni heräämään. Todella mielenkiintoista oli nyt kuulla aiheesta enemmän, ja muistan että odotin todella innolla tämän tunnin jälkeen jo seuraavaa, Kim Holmbergin aiheeseen liittyvää tuntia! 4. harjoitustyö Neljännen harjoitustyön aiheena oli linkkianalyysi. Tehtävänä oli valita jotkin verkkosivut, joilta sitten piti tutkia ulospäin suuntautuvien linkkien kohteita ja linkittämisen perusteita. Valitsin sivustokseni Tiedotusopillisen yhdistyksen (TOY) sivut, Löysin sivustoilta seuraavat ulospäin suuntautuvat linkit: 1) NordMedia 2007 sivustolle, joka oli viittaus tapahtumasta, eli ajankohtaisesta asiasta linkin takaa löytää lisätietoja kyseisestä jutusta. Perusteet linkille olivat mielestäni taustatiedot sekä data&fakta. 2) Nordicom, Akateeminen kirjakauppa, Tiedekirja, Turun kirjakahvila linkit olivat lähteitä, joista voi tilata yhdistyksen vanhoja lehtiä. Näin ollen perusteet olivat mainos sekä navigointi. 3) Nordicom linkki, oli linkki pohjoismaiseen tietokeskukseen. Perusteina mainos sekä data&fakta. 4) Viestintätieteiden yliopistoverkostoon linkki, jonka syynä taustat, tunnustus sekä mainos. 5) Suomen elokuvatutkimusseura, linkin tarkoituksena mainos, tunnustus sekä faktat. Webometrics (Kim Holmberg) Webometriikka ja hyperlinkkiverkostoanalyysi tutkivat lähes samoja asioita, mutta webometriikka käyttää bibliometrisiä keinoja. Webometriikalla pyritään tutkimaan webin ilmiöitä, miten webbiä jaetaan. Tämä tapahtuu lähinnä linkkien kautta, koska niitä webometriikka erityisesti käsittelee. Webometriikan tutkimus on tähän mennessä ollut hyvin teoreettista, menetelmien kehittely ja niin edelleen. Webometriikan tutkimien linkkien määrä voi olla miljoonia, ja sen vuoksi tulosten hahmottamiseen käytetään usein visuaalisia keinoja. Tiedon keruuseen tarvitaan usein hyvin suuret määrät dataa. Sen keruuseen on kaksi käyttökelpoista menetelmää; 1) hakukoneet ja 2) web crawlers (eli pieniä skriptin pätkiä). Hakukoneita voidaan käyttää yksinkertaisissa hauissa. Yksinkertaisimmillaan voidaan tarkastella sitä, kuinka monella sivulla haettu fraasi esiintyy. Voidaan hakea myös esimerkiksi sivut, joilla on linkki haetuille sivuille, tai sivut joille haetulta sivulta on linkit (eli sivuston sisään tulevat ja 9 Tessa

10 ulos menevät linkit). Paras lähde edellä mainittuun tarkoitukseen on aiemmin ollut live.com, mutta tällä hetkellä (KH:n mukaan) haut eivät toimi. Joten juuri nyt Altavistalla on laajimmat erikoishaut. Googlella on laajimmat tietokannat, mutta haut ovat rajoitteisia. API:en käyttö (API:t ovat ohjelmia jotka automaattisesti lähettävät hakuja hakukoneille) mahdollistaa suuret tutkimusprojektit vähällä vaivalla. Web crawlers, web robots, hakevat ja keräävät automaattisesti tietoa linkeistä ja webbisivuista. Kaikki hakukoneet käyttävät näitä, mutta niitä on olemassa myös julkiseen käyttöön. Webometriikalla on monia mahdollisuuksia. Sen avulla voi tutkia esimerkiksi verkkosivuilta artikkeleihin meneviä viitteitä (web citation analysis), analysoida hyperlinkkien tai verkon rakennetta, analysoida informaatiota (esimerkiksi seurata muutoksia verkossa ja julkaisutavoissa) tai tutkia hakukoneiden luotettavuutta. Linkkityyppejä ovat tulevat yhteislinkit, sisälinkit ja lähtevät yhteislinkit. Liikkeelle lähdetään yleensä aina sisälinkeistä. Hakutulokset muuttuvat koko ajan, eli se mikä tänään on saatu tulokseksi, voi olla jo vanhentunutta kolmen kuukauden päästä. Webometriikan mahdollisia ongelmia ovat muun muassa hakukoneiden ongelmat, eli esimerkiksi se, että hakukoneet ovat puolueellisia englanninkielisiä sivuja kohtaan; sekä teoreettiset ongelmat, eli esimerkiksi miksi sivusto tai sen linkit on luotu. Lisäksi suurin osa webometrisistä tutkimuksista on menetelmien kehitystä ja testausta vielä tällä hetkellä. Page rank on Googlen algoritmi, jonka mukaan se jaottelee sivustot paremmuusjärjestykseen. Sen mukaan 1) sivut joilla on enemmän sisään tulevia linkkejä, ovat todennäköisesti hyödyllisempiä ja 2) sisään tulevat linkit hyödyllisiltä sivuilta ovat tärkeämpiä kuin tulevat linkit muualta. Small world theory taas pyrkii selvittämään mihin linkkien kautta pääsee eli kuinka monta askelta menee, että pääsee paikasta a paikkaan b. Hyperilinnkiverkostoanalyysi pohjautuu sosiaalisiin verkostoanalyyseihin. Webometriikalla on havaittu olevan merkittävä korrelaatio online/offline ilmiöiden ja tutkimusten välillä. Syy tähän on kuitenkin vielä epäselvä. Webometriikan tutkimuksessa linkkien luomisen motiivi on tärkeä. Kvantitatiivisia metodeita vaaditaan usein täydentämään kvalitatiivisia metodeita. Webometriikka tutkii ja analysoi myös blogeja. Blogianalyysejä voidaan käyttää tutkimaan esimerkiksi kuumia aiheita. Siinä on tarjolla monia ilmaisia työkaluja, jotka mahdollistavat pääsyn käsiksi kuluttajien luomaan tietoon. Eli siinä luodaan uusia mahdollisuuksia uudenlaiselle tutkimukselle. 10 Tessa

11 Webometriikkaosio oli todella mielenkiintoinen ja valaiseva. Oli hyvä, kun oli edellisellä tunnilla jo vähän käyty etukäteen asioita, niin oli helpompi seurata KH:n luentoa. Luennolta sai syvemmän käsityksen webometriikasta, sen käyttömahdollisuuksista ja muista. Harjoitustunnilla tosin harjoitukset menivät vähän yli ymmärryksen sain kyllä harjoituksen tehtyä, mutta jos se olisi pitänyt yksin toistaa myöhemmin, niin siitä ei olisi tullut mitään. Bibexcel oli vähän liian hieno ja uusi kerralla sisäistettäväksi sen käyttämisen opettelu vaatisi ehdottomasti paljon enemmän kuin lyhyen kaksituntisen. Lopuksi Koin kurssin todella hyödylliseksi itselleni. Sain sieltä paljon uutta ja mielenkiintoista tietoa. Ennen kaikkea jo aiemmin mielenkiintoiselta tuntunut webometriikka aukeni yhä enemmän, ja se vaikuttaa yhäkin todella kiinnostavalta. Ajatuksissani olen alkanut leikitellä idealla, että ehkäpä proseminaari (tai jopa gradu) voisi liittyä jollain tavalla webometriikkaan. En oikein tiedä mikä siinä kiinnostaa niin paljon, mutta ehkäpä osasyynä on se, että se on kuitenkin alana niin uusi, ja tutkittavaa on niin paljon. Ja toisaalta, webin maailma on kiehtova kaikessa moninaisuudessaan. Lähteet: - informetriikan luentomuistiinpanot - Kortelainen, Terttu (Oulun yliopisto) : Informetrinen tutkimus luentosarja - Tehtävien teossa käytetty erilaisia tietokantoja sekä internetsivuja Tessa 11 Tessa

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC

Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle. Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka Suomessa 1970-luvulta 2010-luvulle Maria Forsman VTT Bibliometriikka- seminaari 16.12.2016 OKM, SYN, HULib, CSC Bibliometriikka eri näkökulmista Akateeminen tutkimus Informaatiotutkimus,

Lisätiedot

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ

TIEDONHAKU INTERNETISTÄ TIEDONHAKU INTERNETISTÄ Internetistä löytyy hyvin paljon tietoa. Tietoa ei ole mitenkään järjestetty, joten tiedonhaku voi olla hankalaa. Tieto myös muuttuu jatkuvasti. Tänään tehty tiedonhaku ei anna

Lisätiedot

Tietoa maantieteen julkaisuista

Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista Tietoa maantieteen julkaisuista, erityisesti lehdistä, löytyy lehti- ja kustantajatietoihin erikoistuneista tietokannoista sekä kustantajien ja tieteellisten seurojen www-sivuilta.

Lisätiedot

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008

AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi. Kevät 2008 AS-84.3400 Automaatiotekniikan seminaarikurssi Kevät 2008 Kurssin tavoitteet Konferenssisimulaatio Harjoitella tieteellisen tekstin / raportin kirjoittamista Harjoitella tiedon etsimistä ja viittaamista

Lisätiedot

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan

Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Johdatus julkaisufoorumin toimintaan Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) Metodifestivaali 2015 19.8.2015 Tampereen yliopisto Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumi-luokitus 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

10 helppoa käytännön ohjetta SEO-optimointiin.

10 helppoa käytännön ohjetta SEO-optimointiin. 10 helppoa käytännön ohjetta SEO-optimointiin. On-page SEO-optimointi tarkoittaa nettisivustolle tehtäviä muutoksia, joilla on osaltaan huikea vaikutus sivuston näkyvyyteen hakukoneissa. Tarkista helposti

Lisätiedot

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma

83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma <Aihe> 83450 Internetin verkkotekniikat, kevät 2002 Tutkielma TTKK 83450 Internetin verkkotekniikat Tekijät: Ryhmän nro:

Lisätiedot

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille

Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille Bibliometriikka yliopiston tutkimuksen arvioinnissa OKM:n Bibliometriikkaseminaari korkeakouluille 11.3.2013 Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto TUT RAE 2010-2011 5 paneelia, 23 laitosta, 1127

Lisätiedot

Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa!

Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa! Nelli Tiedonhakuportaali Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun elektronisiin aineistoihin. Onnistuneita hetkiä Nellin parissa! Nelli elektroniset aineistot yhdessä paikassa Nellissä voit silmäillä mitä elektronisia

Lisätiedot

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto

Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi. Tampereen teknillinen yliopisto Analyysiraporttien kirjoittaminen SYN:n bibliometriikkaseminaari 2, Julkaisutoiminnan arviointi Leena Huiku Tampereen teknillinen yliopisto 12.3.2013 TTY:n tutkimuksen arviointi TUT RAE 2010-2011 2 5 paneelia,

Lisätiedot

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012

Suvi Junes Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2012 Tiedostot Uudet ominaisuudet: - Ei Tiedostot-kohtaa alueen sisällä, vaan tiedostonvalitsin, jolla tiedostot tuodaan alueelle siihen kohtaan missä ne näytetään - Firefox-selaimella voi työpöydältä raahata

Lisätiedot

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje:

Linkkitekstit. Kaikkein vanhin WWW-suunnitteluohje: Linkit Linkit ovat hypertekstin tärkein osa. Niiden avulla sivut liitetään toisiinsa ja käyttäjille tarjoutuu mahdollisuus liikkua muille kiinnostaville sivuille. Linkit Linkkejä on kolmea eri tyyppiä:

Lisätiedot

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen:

Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: Kuukauden kuvat kerhon galleriaan 1.4.2016 lähtien kuukaudenkuvaajan kuvagalleria on siirretty uudelle palvelimelle osoitteeseen: http://www.kamera73.fi/kuukaudenkuvaaja Kukin seuran jäsen voi laittaa

Lisätiedot

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä

10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä 10 yleistä hakukoneoptimointivirhettä Markus Ossi SEO Technician Klikkicom 2011-05-26 2 Henkilökuva Markus Ossi 32 vuotias ekonomi Tehnyt hakukoneoptimointia vuodesta 1998 Hakukoneoptimointiteknikk o Klikkicomissa

Lisätiedot

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti

PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti PSY181 Psykologisen tutkimuksen perusteet, kirjallinen harjoitustyö ja kirjatentti Harjoitustyön ohje Tehtävänäsi on laatia tutkimussuunnitelma. Itse tutkimusta ei toteuteta, mutta suunnitelman tulisi

Lisätiedot

Tieteellinen julkaisutoiminta ja informetrinen tutkimus

Tieteellinen julkaisutoiminta ja informetrinen tutkimus Tieteellinen julkaisutoiminta ja informetrinen tutkimus Terttu Kortelainen Tieteellisen tai teknisen tutkimuksen tuloksena syntyy keksintöjä, uusia tuotteita ja tuotantoprosesseja, tietoa kielen kehityksestä

Lisätiedot

Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) :

Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) : Nellin matala käyttöaste syyt? (Stadia / AMK) : 1) Opetuksen resurssit 2) Nellin laajuus ja tekniset kompastuskivet 3) AMK:ien tutkimuskulttuuri 1) Opetuksen resurssit aikaa pahimmillaan noin 2h / ryhmä,

Lisätiedot

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.

Palaute kirjasta: www.talentumshop.fi. Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät. Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad. Talentum Helsinki 2011 Copyright 2011 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Sanna-Reeta Meilahti Taitto: NotePad Ay, www.notepad.fi ISBN: 978-952-14-1723-8 ISBN: 978-952-14-1724-5 (sähkökirja) Kariston Kirjapaino

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE

VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE VIESTINTÄSUUNNITELMA CITIZEN MINDSCAPES TUTKIMUSRYHMÄLLE Joulukuu 2015 Mira Matilainen LÄHTÖKOHDAT Kohderyhmät: Rahoittajat, tutkijakollegat, muut sosiaalisen median tutkimuksesta ja hankkeesta kiinnostuneet

Lisätiedot

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi?

Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? Julkaisuarkistojen käyttötilastot: Mitä tilastoidaan ja miksi? DSpace-käyttäjäryhmän tilastoseminaari Kansalliskirjaston auditoria, 3.11.2009 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Miksi verkkopalveluiden

Lisätiedot

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA

Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA Avoin tiede ja tutkimus TURUN YLIOPISTON JULKAISUPOLITIIKKA 2016 JOHDANTO Hyväksytty Turun yliopiston rehtorin päätöksellä 28.8.2016 Tieteeseen kuuluu olennaisesti avoimuus. Avoin julkaiseminen lisää tieteen

Lisätiedot

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi

Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Kiravo - kirjasto avoimena oppimisympäristönä Biblär - biblioteket som ett öppet lärcentrum Internet-tiedonlähteiden luotettavuuden arviointi Luotettavuus Tietoa on arvioitava kriittisesti, jotta voi varmistua,

Lisätiedot

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN

MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN MINÄ OSAAN MITTARISTO INFORMAATIOLUKUTAIDON OPETUKSEEN JA ARVIOINTIIN Amkit-konsortion pedagoginen työryhmä selvitti keväällä 2008 IL-ydinainesanalyysin käyttöä. Selvityksestä kävi ilmi, että ydinainesanalyysin

Lisätiedot

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään

Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Julkaisujen, aktiviteettien ja uutisten tietojen tallennus LaCRISjärjestelmään Liisa Hallikainen 15.12.2015 Tallennus aloitetaan oikealla ylhäällä olevalla Lisää uusi nappulalla Julkaisut tuodaan muista

Lisätiedot

Tiedonlähteille NELLIn kautta -

Tiedonlähteille NELLIn kautta - 28.8.2009 1 Tiedonlähteille NELLIn kautta - www.nelliportaali.fi/jy NELLI-portaali on tiedonhakujärjestelmä, joka tarjoaa pääsyn Jyväskylän yliopistossa käytettävissä oleviin sähköisiin aineistoihin kuten

Lisätiedot

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä

KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä KUINKA KIRJOITAT E-KIRJAN päivässä Valmentaja-Akatemia opettaa sinulle kuinka valmentajana pystyt kasvattamaan bisnestäsi, auttamaan useampia ihmisiä ja ansaitsemaan enemmän. www.valmentaja- akatemia.fi

Lisätiedot

Tiedonhankinta syventävissä opinnoissa TaY Pori, syksy 2014

Tiedonhankinta syventävissä opinnoissa TaY Pori, syksy 2014 Tiedonhankinta syventävissä opinnoissa TaY Pori, syksy 2014 Sisältö Kanditiedonhaun sisällön läpikäynti tärkeimmiltä osiltaan (aiheenmukainen tiedonhaku, hakusanat, eri tyyppisen aineiston hakeminen) Gradutiedonhaun

Lisätiedot

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi.

Pääluvun tekstin jälkeen tuleva alaotsikko erotetaan kahdella (2) enterin painalluksella,väliin jää siis yksi tyhjä rivi. KIRJALLISEN TYÖN ULKOASU JA LÄHTEIDEN MERKITSEMINEN Tämä ohje on tehty käytettäväksi kasvatustieteiden tiedekunnan opinnoissa tehtäviin kirjallisiin töihin. Töiden ohjaajilla voi kuitenkin olla omia toivomuksiaan

Lisätiedot

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen

Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Teoreettisen viitekehyksen rakentaminen Eeva Willberg Pro seminaari ja kandidaatin opinnäytetyö 26.1.09 Tutkimuksen teoreettinen viitekehys Tarkoittaa tutkimusilmiöön keskeisesti liittyvän tutkimuksen

Lisätiedot

Tiedonhankinta syventävissä opinnoissa TaY Pori, syksy 2013

Tiedonhankinta syventävissä opinnoissa TaY Pori, syksy 2013 Tiedonhankinta syventävissä opinnoissa TaY Pori, syksy 2013 Sisältö tieteellisen kirjoittamisen oppaat ja menetelmien käyttö opinnäytteissä Työkaluja: SRMO, tietokantojen uutuuspalvelut, RefWorksviitteidenhallinta

Lisätiedot

Ohje: Miten haen artikkeleita Aleksista

Ohje: Miten haen artikkeleita Aleksista Ohje: Miten haen artikkeleita Aleksista a) Mikä on Aleksi?... 1 b) Verkkopalvelun ulkoasu. 1 c) Artikkelien hakeminen... 2 d) Artikkelien lukeminen... 4 e) Artikkelien lisääminen koriin.. 5 a) Mikä on

Lisätiedot

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä

Tutkimusyksikön johtajan/tutkinto-ohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä Oulun yliopisto Hoitotieteen ja terveyshallintotieteen tutkimusyksikkö PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus

Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi. Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus Monihaku ja sähköiset aineistot tutuksi Jyväskylän kaupunginkirjaston tiedonhaun koulutus Miksi monihaku? Sähköistä aineistoa valtavat määrät Laadukasta ja ei-niin-laadukasta Ilmaista ja maksullista Monihakuun

Lisätiedot

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA

SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA SELVITYS PRO GRADUJEN KÄYTÖSTÄ TAIDEKIRJASTOSSA Tapani Takalo Lapin korkeakoulukirjasto, yliopisto, taide 17.11.2011 1. Johdanto Lapin yliopiston taidekirjastossa on selvitetty taidekirjaston kokoelmiin

Lisätiedot

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle?

Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? Tutka ja julkaisufoorumien murros Mitä tapahtui historialle? TUTKA 15.5.2014 Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian ja etnologian laitos jari.ojala@jyu.fi Suomen yliopistojen julkaisut 2011-2012 Kaikki

Lisätiedot

KIRJASTON VERKKOVÄLINEET tietokannat ja e-lehdet KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO

KIRJASTON VERKKOVÄLINEET tietokannat ja e-lehdet KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO KIRJASTON VERKKOVÄLINEET tietokannat ja e-lehdet KESKUSTAKAMPUKSEN KIRJASTO Valtiotieteet / Terttu Turunen/ Tutkijat verkoilla 1 Kirjaston verkkovälineet ja -palvelut Nelli Väylä verkkoaineistoihin Metahakuväline,

Lisätiedot

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM

Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM 1 13.03.2013 Kvalitatiiviset On Line Yhteisöt / KMM KVALITATIIVISET ON LINE YHTEISÖT - tulevaisuuden mahdollisuuksia etsimässä - SMTS, Aamiaisseminaari 13.3.2013. - Kati Myrén Taloustutkimus 3 13.03.2013

Lisätiedot

Tieto matkaa maailmalle

Tieto matkaa maailmalle Tieto matkaa maailmalle Avoimen julkaisemisen parhaat käytänteet Helsinki 31.1.2017 Ulla Ikäheimo & Tarja Mäkinen Sisältö Mitä on metatieto Kuvailusäännöt ja formaatit Sanastot ja Finto Henkilöt Tunnisteet

Lisätiedot

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana

Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Käytännön kokemukset opinnäytteiden julkaisijana Tekijänoikeusseminaari 10.10.2008 Kustannuspäällikkö Outi Sisättö Tampereen yliopiston kirjasto Julkaisukeskus Esityksen pääkohdat Taustaksi Tunnuslukuja,

Lisätiedot

Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen

Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Kurssien lukulistojen ylläpito Nellissä ja siirto Moodleen Nellistä voi siirtää kirjallisuuslistoja Moodle-oppimisympäristöön. Näin voidaan tarjota opiskelijalle esimerkiksi verkkokurssin oheislukemistona

Lisätiedot

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa

Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Julkaisufoorumin käyttö tutkimuksen arvioinnissa Suunnittelija Janne Pölönen (TSV) KOTA seminaari 1.9.2015 Åbo Akademi Esityksen sisältö 1. Julkaisufoorumin esittely 2. Luokituksen käyttö rahoitusmallissa

Lisätiedot

Gradu-seminaari (2016/17)

Gradu-seminaari (2016/17) Gradu-seminaari (2016/17) Tavoitteet Syventää ja laajentaa opiskelijan tutkimusvalmiuksia niin, että hän pystyy itsenäisesti kirjoittamaan pro gradu -tutkielman sekä käymään tutkielmaa koskevaa tieteellistä

Lisätiedot

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut

Facebook-sivu tehokäyttöön. Osa 2 Facebook-sivun julkaisut Facebook-sivu tehokäyttöön Osa 2 Facebook-sivun julkaisut 2013-3-8 1 Mitä opit tänään Mitä laaja tutkimus kertoo erilaisten julkaisujen saamasta palautteesta Miten luot sisältöstrategian Facebook-sivullesi

Lisätiedot

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto

Fakta- ja näytenäkökulmat. Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Fakta- ja näytenäkökulmat Pertti Alasuutari Tampereen yliopisto Mikä on faktanäkökulma? sosiaalitutkimuksen historia: väestötilastot, kuolleisuus- ja syntyvyystaulut. Myöhemmin kysyttiin ihmisiltä tietoa

Lisätiedot

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville?

Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mitä saamme aikaan 20 miljoonalla eurolla? ja miten kerromme siitä tuloksista kiinnostuneille ja kiinnostuville? Mikä on tutkimusohjelman tai hankkeen tulos? Tutkijoille työtä, opinnäytteitä, meriittejä

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti

Käsitteistä. Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen. Reliabiliteetti. Reliabiliteetti ja validiteetti Käsitteistä Reliabiliteetti, validiteetti ja yleistäminen KE 62 Ilpo Koskinen 28.11.05 empiirisessä tutkimuksessa puhutaan peruskurssien jälkeen harvoin "todesta" ja "väärästä" tiedosta (tai näiden modernimmista

Lisätiedot

Kuvien käyttö opetuksessa

Kuvien käyttö opetuksessa Kuvien käyttö opetuksessa Tekijänoikeudet ammatin opetuksessa Opentekoa.fi Avainsanat: teoskynnys, CC, kuvaruutukaappaus, kartat, kuvauslupa Creative Commons, kuva, Google, YouTube, Flickr, jakaminen,

Lisätiedot

Usein kysytyt kysymykset bibliometriikasta

Usein kysytyt kysymykset bibliometriikasta Suomen Akatemia 24.10.2014 Tieteen tila 2014 Usein kysytyt kysymykset bibliometriikasta www.aka.fi/tieteentila 1 Sisällys Aineisto... 3 Miten hyvin Web of Science -pohjainen aineisto kattaa eri alojen

Lisätiedot

Käsitteitä ja määritelmiä

Käsitteitä ja määritelmiä Käsitteitä ja määritelmiä Sanomalehti on 1-7 kertaa viikossa ilmestyvä, maksullinen ja painettu julkaisu, joka sisältää uutisia, artikkeleita, kirjeitä, kommentteja, mielipiteitä ja mainoksia. Lisäksi

Lisätiedot

Klikit Myynniksi. Raahe Jaakko Suojanen

Klikit Myynniksi. Raahe Jaakko Suojanen Klikit Myynniksi Raahe 31.10.2016 Jaakko Suojanen Sisältö Verkossa myyminen Tehokas verkkosivu Liikennemäärän kehittäminen Hakukoneoptimointi Google Adwords Facebook Konversion kehittäminen Jaakko Suojanen

Lisätiedot

Hanken & NopSA-hanke (Nopea siirtyminen avoimuuteen)

Hanken & NopSA-hanke (Nopea siirtyminen avoimuuteen) Hanken & NopSA-hanke (Nopea siirtyminen avoimuuteen) Rinnakkaistallentaminen Suomessa seminaari Mikael Laakso, Yliopistonlehtori Tietojärjestelmätieteet Hanken Svenska Handelshögskolan mikael.laakso@hanken.fi

Lisätiedot

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa

Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Yhdistyksien jäsenlehdet nyt ja tulevaisuudessa Ursan kerhoseminaari Artjärvi 2.-4.2.2007 Harri Haukka harri.haukka@pp.inet.fi Tämän esitelmän idea? Tarkoitus ei ole, että allekirjoittanut kertoo mitä

Lisätiedot

TYÖKALUT HAKUKONEOPTIMOINTIIN

TYÖKALUT HAKUKONEOPTIMOINTIIN TYÖKALUT HAKUKONEOPTIMOINTIIN 1 GOOGLE ANALYTICS Google Analytics on työkalu sivustosi kävijöiden analysoimiseen. Saat sen avulla helposti tietoja kävijöistäsi, joita muuten joutuisit vain arvailemaan.

Lisätiedot

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä

7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä 7 keinoa lisätä kirjasi myyntiä montako tietokirjaa pitää myydä, että olisit suomessa bestseller? Bestseller-listalle Suomessa tietokirjalla on päässyt vuonna 2014 jos on myynyt yli 13500 kappaletta tai

Lisätiedot

Laadullisen tutkimuksen piirteitä

Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisen aineiston luotettavuus Kasvatustieteiden laitos/ Erityispedagogiikan yksikkö Eeva Willberg 16.2.09 Laadullisen tutkimuksen piirteitä Laadullisessa tutkimuksessa tutkitaan ihmisten elämää, tarinoita,

Lisätiedot

Agenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta?

Agenda. Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali Harjoitustyöt Demoharjoitus Tentti ja arvostelu Muuta? OHJ-4301 Sulautettu Ohjelmointi (http://www.cs.tut.fi/~sulo/) 5op, to 12-14, 14, TB 109 Arto Salminen, arto.salminen@tut.fi Agenda Läpäisyvaatimukset Henkilökunta Luennot ja aikataulu Kurssimateriaali

Lisätiedot

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.

NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI. EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9. NÄYTÖN ARVIOINTI: SYSTEMAATTINEN KIRJALLISUUSKATSAUS JA META-ANALYYSI EHL Starck Susanna & EHL Palo Katri Vaasan kaupunki 22.9.2016 Näytön arvioinnista Monissa yksittäisissä tieteellisissä tutkimuksissa

Lisätiedot

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto

Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Sosiaalinen media Facebook, Twitter, Nimenhuuto Jani Koivula, 21.11.2010 Kuka on se oikea? 23.11.2010 TULe urheiluseuraan liikkumaan 2 Ovatko sidosryhmänne sosiaalisessa mediassa? Oletteko te? Sosiaalisen

Lisätiedot

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa

Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Kun Google ei riitä Tiedonhaku korkeakouluopinnoissa Googlesta tiedon ja julkaisujen saatavuus parantunut hyvä paikantamaan jo tiedettyä lähdettä tulosten relevanssilajittelu tiedon laatu ja taso vaihtelevat

Lisätiedot

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2014

Suvi Junes/Pauliina Munter Tietohallinto / Opetusteknologiapalvelut 2014 Tiedostojen lisääminen alueelle Vaihtoehto1: Jos käytät Firefox-selainta voit vain raahata tiedoston alueelle. Laita Moodle-alueellasi muokkaustila päälle (Muokkaustila päälle -painike). Avaa koneesi Tiedostot-ikkuna

Lisätiedot

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1

Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTI HUKASSA? (TIIVISTELMÄ) Vinkkejä viestintään yhdistystoimijoille SILMU-KYLÄT / SILMU-BYAR LI-MARIE SANTALA 2016 1 VIESTINTÄ Sanomien lähettämistä ja vastaanottamista Yhteisöjen välistä monimuotoista

Lisätiedot

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa

Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen välineenä ammattikorkeakouluissa Tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 Kansainvälinen -käyttöluvalla. Tarkastele käyttölupaa osoitteessa http://creativecommons.org/licenses/by/4.0/ Theseus avoimen julkaisutoiminnan edistämisen

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Finnan käyttäjäkysely 2015

Finnan käyttäjäkysely 2015 Finnan käyttäjäkysely 2015 Anne Luotonen Finnan konsortioryhmä 17.2.2016 Kyselyn toteuttaminen Kysely auki 3 viikkoa marras-joulukuussa 2015 kaikissa Finna-näkymissä Vastauksia yhteensä 12 159 kpl, mikä

Lisätiedot

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015

Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 Hankerekisterin käyttäjäkysely 2015 1 Yleensä kyselystä Kyselyssä selvitettiin vastaajien mielipiteitä hankerekisterin käytöstä sekä siihen liitetyistä visualisoinneista Se oli auki 3.12.-18.12.2015 Vastaajia

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä

PROJEKTITYÖN TEKEMINEN. Teosten hyödyntäminen omassa työssä PROJEKTITYÖN TEKEMINEN Teosten hyödyntäminen omassa työssä TEOSTEN KÄYTTÖ Toisten tekemän teoksen käyttöön tarvitaan yleensä tekijän lupa. Lupaa ei tarvita: 1. Tiedon, ideoiden, periaatteiden käyttö Kunhan

Lisätiedot

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen

Fenomenografia. Hypermedian jatko-opintoseminaari Päivi Mikkonen Fenomenografia Hypermedian jatko-opintoseminaari 12.12.2008 Päivi Mikkonen Mitä on fenomenografia? Historiaa Saksalainen filosofi Ulrich Sonnemann oli ensimmäinen joka käytti sanaa fenomenografia vuonna

Lisätiedot

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia

15 askelta kohti. Parempia kyselyitä ja tutkimuksia 15 askelta kohti Parempia kyselyitä ja tutkimuksia Onnittelut! Lataamalla Webropol-tutkimusoppaan olet ottanut ensimmäisen askeleen kohti entistä parempien kyselyiden ja tutkimusten tekoa. Tämä opas tarjoaa

Lisätiedot

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo

Koulutusohjelman vastuunhenkilön hyväksyntä nimen selvennys, virka-asema / arvo Oulun yliopisto Lääketieteellinen tiedekunta Terveystieteiden laitos PRO GRADU-TUTKIELMAN ARVIOINTILOMAKE Tutkielman tekijä(t): Tutkielman nimi: Pääaine: Tutkielman ohjaaja(t): Tutkielman arviointi Tutkielman

Lisätiedot

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA

TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA TIEDEKULMA 2017 MEDIA CORNER TAUSTAMATERIAALIA MEDIA CORNER TIEDESISÄLTÖJEN KV- NÄKYVYYDEN MAKSIMOINTI MEDIA CORNER Media Cornerista löydät apua ja työvälineitä tiedesisältöjen omatoimiseen tuottamiseen

Lisätiedot

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä

Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Tutkija somessa Jenni Valta Turun yliopiston viestintä Mitä some antaa tutkijalle? Oma ääni kuuluviin Toimituksellisissa medioissa toimittaja päättää sisällön ja rakenteen somessa voit itse päättää, mitä

Lisätiedot

Mietteitä verkkokurssin pitämisestä. Jarkko Lehmuskenttä Tietotekniikan opettaja Turun sivistystoimialan hallinto Suunnittelu- ja kehittämispalvelut

Mietteitä verkkokurssin pitämisestä. Jarkko Lehmuskenttä Tietotekniikan opettaja Turun sivistystoimialan hallinto Suunnittelu- ja kehittämispalvelut Mietteitä verkkokurssin pitämisestä Jarkko Lehmuskenttä Tietotekniikan opettaja Turun sivistystoimialan hallinto Suunnittelu- ja kehittämispalvelut Miten tehdä verkkokurssi? Ehdottomasti tärkein: tee verkkokurssi!

Lisätiedot

Worldpress ohje. Artikkelin kirjoittaminen, päivittäminen, kuvan, linkin, lomakkeen ja Google-kalenterimerkkinnän lisääminen

Worldpress ohje. Artikkelin kirjoittaminen, päivittäminen, kuvan, linkin, lomakkeen ja Google-kalenterimerkkinnän lisääminen Worldpress ohje Artikkelin kirjoittaminen, päivittäminen, kuvan, linkin, lomakkeen ja Google-kalenterimerkkinnän lisääminen Kun päivität sivuja, kirjaudu omalla salasanalla ja lisäksi jäsenten yhteisellä

Lisätiedot

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue

1. Oppimisen ohjaamisen osaamisalue. o oppijaosaaminen o ohjausteoriaosaaminen o ohjausosaaminen. 2. Toimintaympäristöjen kehittämisen osaamisalue Sivu 1 / 5 Tässä raportissa kuvaan Opintojen ohjaajan koulutuksessa oppimaani suhteessa koulutukselle asetettuihin tavoitteisiin ja osaamisalueisiin. Jokaisen osaamisalueen kohdalla pohdin, miten saavutin

Lisätiedot

KTL:n tutkijoiden tiedonhakutavat ja tietopalvelun rooli. Kim Holmberg/Pro Gradu

KTL:n tutkijoiden tiedonhakutavat ja tietopalvelun rooli. Kim Holmberg/Pro Gradu KTL:n tutkijoiden tiedonhakutavat ja tietopalvelun rooli Kim Holmberg/Pro Gradu 2003-2004 kim.holmberg@abo.fi www.kjhweb.fi/gradu/ 1. Vastaajat Vastaajien kuvaus ja taustatiedot Vastaajien ikä Kpl Prosentti

Lisätiedot

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje

UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje UpdateIT 2010: Editorin käyttöohje Käyttäjätuki: Suomen Golfpiste Oy Esterinportti 1 00240 HELSINKI Puhelin: (09) 1566 8800 Fax: (09) 1566 8801 E-mail: gp@golfpiste.com Sisällys Editorin käyttöohje...

Lisätiedot

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva

Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot. Linnea2-konsortion yleiskokous, Jyrki Ilva Kansallinen julkaisurekisteri ja kotimaiset viitetiedot Linnea2-konsortion yleiskokous, 22.11.2011 Jyrki Ilva (jyrki.ilva@helsinki.fi) Yliopistojen uusi rahoitusmalli ja julkaisutiedot Yliopistojen uutta

Lisätiedot

Taloudelliset termit tutuiksi (TTT) ja Taloustieteen sovellutuksia (TTS) Kurssin kotisivu: iset-termit-tutuiksi/

Taloudelliset termit tutuiksi (TTT) ja Taloustieteen sovellutuksia (TTS) Kurssin kotisivu:  iset-termit-tutuiksi/ Taloudelliset termit tutuiksi (TTT) ja Taloustieteen sovellutuksia (TTS) Kurssin kotisivu: http://blogs.helsinki.fi/taloudell iset-termit-tutuiksi/ Juha Tervala / TTT-ja TTS-intro 28.1.2016 1 TTT ja TTS

Lisätiedot

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi

VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN. www.te-palvelut.fi VINKKEJÄ CV-NETIN KÄYTTÖÖN www.te-palvelut.fi TE-toimiston verkkoasiointiin pääset kirjautumaan www.te-palvelut.fi Oma asiointi Henkilöasiakas Kirjaudu sisään verkkopankkitunnuksilla ja hyväksy käyttöehdot

Lisätiedot

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit

Hoitotieteen laitos. VALINTAKOE , Kysymykset ja arviointikriteerit Kysymys 1. Nimeä tieteellisen tiedon kriteerit ja määrittele niiden sisältö (5 pistettä) (sivut 24-29) Eriksson K, Isola A, Kyngäs H, Leino-Kilpi H, Lindström U, Paavilainen E, Pietilä A-M, Salanterä S,

Lisätiedot

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio

Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / muistio Neuvontapalvelut pilottityöpaja 4 / 24.4. muistio Parasta ja hyödyllistä hankkeessa on ollut Tapaamiset. On tutustuttu toisiimme ja eri kaupunkien matkailutiloihin. Muiden tekemisen peilaaminen omaan toimintaan

Lisätiedot

Miksi tiedottaa (median kautta)?

Miksi tiedottaa (median kautta)? Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 2015 Miksi tiedottaa (median kautta)? Tulosten levittäminen on osa hanketta Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti

Lisätiedot

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari

YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari YLEISESITTELY: MITÄ ON AVOIN TIEDE? Ilkka Niiniluoto Helsingin yliopisto OKM:n seminaari 2.12.2013 TIETEELLINEN TIETO tiedeyhteisön synty 1660-luvulla tieteellinen tieto on julkista tieteen itseäänkorjaavuus

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2016

Toimintasuunnitelma 2016 Pörssin Alumnit ry www.porssinalumnit.fi Yleistä Yleistoiminta Jäsenhankinta Kokoukset Opinto ja koulutustoiminta JSBE:n luennot Helsingissä Yritysvierailut/ esittelyt Yhteistoiminta Jyväskylän yliopiston

Lisätiedot

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto

Julkaisufoorumi ja Open Access. Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Julkaisufoorumi ja Open Access Pekka Olsbo Julkaisukoordinaattori Jyväskylän yliopiston kirjasto Esityksen rakenne Julkaisufoorumi-hankkeesta Open Access käsitteenä Julkaisufoorumin lehdet ja Open Access

Lisätiedot

Julkaisuanalyysit Suomen Akatemian arvioinneissa. Maija Miettinen, Suomen Akatemia

Julkaisuanalyysit Suomen Akatemian arvioinneissa. Maija Miettinen, Suomen Akatemia Julkaisuanalyysit Suomen Akatemian arvioinneissa Maija Miettinen, Suomen Akatemia 1.4.2010 Bibliometriikan ja julkaisuanalyysien hyödyntäminen Suomen Akatemiassa Missä käytetään Kansainväliset arvioitsijat/panelistit

Lisätiedot

Interfacing Product Data Management System

Interfacing Product Data Management System Interfacing Product Data Management System Tekijä: Työn valvoja: Mats Kuivalainen Timo Korhonen Esitelmän sisältö Työn suorituspaikka - Ideal Product Data Oy Käsitteitä Työn tavoitteet Työn tulokset 1/5

Lisätiedot

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ

OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO AVOIN TIETEENTEKIJÄ OPEN ACCESS eli tieteen avoin saatavuus on tiedemaailman ajankohtainen tavoite. Tutkimus halutaan saada näkyville ja hyödyksi niin laajasti kuin mahdollista.

Lisätiedot

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 2005

Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 2005 Kulttuuri-, mielipide- ja tiedelehtien liitto Kultti ry:n jäsenkyselyyn osallistui 75 lehteä kesällä 25 Lehtialan etujärjestöihin kuuluminen ja oikeudellinen muoto Kysymykseen kuuluuko lehtenne johonkin

Lisätiedot

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN

ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN ANTTI ISOKANGAS & RIKU VASSINEN Me kirjoittajat tapasimme toisemme ensimmäisen kerran alkuvuodesta 2008 haastattelun merkeissä. Riku oli juuri aloittanut tuolloin maailman suosituimman verkkoyhteisön,

Lisätiedot

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa

Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tekijänoikeudet digitointihankkeissa Tieteellisen kirjallisuuden tekijänoikeuspäivä Tieteiden talo 26.1.2016 Jukka-Pekka Timonen Harkitsetteko julkaisunne digiointia ja avaamista yleisön käyttöön verkossa

Lisätiedot

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30.

FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa. Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia. Pertti Palo. 30. FoA5 Tilastollisen analyysin perusteet puheentutkimuksessa Luentokuulustelujen esimerkkivastauksia Pertti Palo 30. marraskuuta 2012 Saatteeksi Näiden vastausten ei ole tarkoitus olla malleja vaan esimerkkejä.

Lisätiedot

Tietotekniikan kandidaattiseminaari

Tietotekniikan kandidaattiseminaari Tietotekniikan kandidaattiseminaari Luento 1 14.9.2011 1 Luennon sisältö Seminaarin tavoitteet Seminaarin suoritus (tehtävät) Kandidaatintutkielman aiheen valinta Seminaarin aikataulu 2 2011 Timo Männikkö

Lisätiedot

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia

Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Rinnakkaistallennuksen arkea, haasteita ja mahdollisuuksia Kimmo Koskinen Helsingin yliopiston kirjasto Verkkopalvelut LYNET-seminaari 5.6.2013 10.6.2013 1 Esityksen teemoja Open Acces julkaisemisen perusteita

Lisätiedot

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006

Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena. Pirkko Anttila 2006 Tutkiva toiminta luovan ja esittävän kulttuurin kehittämishaasteena Pirkko Anttila 2006 Tutkimus vs. tutkiva toiminta? Research = careful search Sana recercher (ransk.) jaettuna osiinsa on: re = intensiivisesti,

Lisätiedot

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51)

Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) Tiivistelmä opiskelijapalautteista (n=51) 1. Minkä vuoksi hakeuduit keskustelemaan Hyviksen kanssa? Opiskeluun liittyvät asiat (esim. ajanhallinta, opiskelutaidot, oppimisvaikeudet) 25 % Elämäntavat (esim.

Lisätiedot

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento

Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Verkkokeskustelulla tuettu massaluento Jari Ojala Jyväskylän yliopisto, Historian laitos TieVie-koulutuksen seminaari 16.1.2003 Jyväskylä Lähtökohtia Johdatus historiatieteeseen - historian perusopintojen

Lisätiedot