TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2004 KESKI-SUOMEN LIITTO

2

3

4 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin , vaihde Yhteydet: Kotisivu: Yhteydet liittoon: Yhteydet henkilökuntaan: (ei skandeja) X.400: G=etunimi, S=sukunimi, O=ksliitto, P=reg, A=elisa,C=fi Julkaisu: C 100 ISBN ISSN Sähk. ISBN Julkaisun avainsanat: aluekehittäminen maakuntakaava maakuntaohjelma maakuntasuunnittelu seutusuunnittelu taloussuunnitelma toimintasuunnitelma talousarvio Kansikuva: Kuvitteellinen kartta, jossa käytetty maakuntakaavamerkintöjä. Taitto ja kansi: Hanna Korhonen Painos: 200 kpl JYVÄSKYLÄ 2003

5

6

7 Sisällys TALOUSSUUNNITELMA MAAKUNNAN NÄKYMÄT JA KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄ 3 2. LIITON LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO 4 3. KESKI-SUOMEN VISIO, STRATEGIAT JA LIITON SUUNNITTELU- JÄRJESTELMÄ 5 4. KANSAINVÄLISET TOIMET 9 5. YHTEISTYÖVERKOSTO JA SIDOSRYHMÄTYÖ LIITON HENKILÖSTÖ, TALOUS JA MUUT VOIMAVARAT 11 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO TOIMISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ VUODEN 2004 KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Ohjelmat ja niiden toteuttaminen Maakuntakaavan laadinta Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Edunvalvonta ja kuntien palvelutehtävät TALOUSARVIO 2004 PERUSTELUINEEN Talousarvioasetelma Poistomenettely Talousarvio vuodeksi Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttösuunnitelma ja perustelut Jäsenkuntien maksuosuudet 28 LIITTEET 1. Maakuntavaltuuston jäsentiedot 2. Maakuntahallituksen jäsentiedot 3. Tarkastuslautakunnan jäsentiedot 4. Toimisto ja henkilöstö sekä toimialavastaavat 5. Keski-Suomen liiton julkaisuja vuosilta Talousarvion tuloslaskelmaluonnos Talous- ja toimintasuunnitelman ympäristövaikutusten arviointi

8

9

10 1. MAAKUNNAN NÄKYMÄT JA KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄ Keski-Suomi on kärsinyt vuoden 2001 loppupuolella alkaneesta taantumasta enemmän kuin koko maa keskimäärin. Tuotannon määrä Keski-Suomessa kääntyi onneksi vuoden 2003 alkupuoliskolla hieman kasvuun, mikä ei kuitenkaan heijastunut vielä talouden kasvuna. Vientiteollisuuden suhdanteet vaikuttavat kehitykseen, jossa teollinen tuotanto on supistunut. Suurin lasku Keski-Suomessa on ollut elektroniikkateollisuudessa, jonka liikevaihto on supistunut reaalisesti 40 % ja palkkasumma lähes 10 % vuodesta Kotimaisen kysynnän kasvu tasapainotti tilannetta myös Keski-Suomessa. Palveluala ja kauppa kasvoivat kohtuullisesti. Pohjoisessa Keski-Suomessa on tapahtunut hieman yritysten liikevaihdon kasvua, mikä tulee lähinnä puuteollisuudesta ja matkailusta. Samalla työllisyyskehitys kääntyi nousuun. Työllisten määrä supistui vuoden 2003 alkupuoliskolla noin 1 % edellisvuoteen verrattuna, mutta silti vuodesta 2000 lähtien laskettuna on tapahtunut 3 %:n nousu. Nytkähdys alaspäin johtuu työllisyyden heikkenemisestä myös aikaisemmin kasvaneilla aloilla: kauppa, julkinen hallinto ja hyvinvointipalvelut. Työllisyystutkimuksen mukaan Keski-Suomessa on ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana työllistä. Lukumäärä on noussut vuodesta 1995 noin 13 %, eli saman verran kuin valtakunnallisesti keskimäärin. Maataloudessa yksikkökoon kasvu ja rakennemuutos jatkuu. Maaseudun elinvoimaisuuden säilyttämiseksi on meneillään runsaasti kehittämisprojekteja, joilla pyritään uusien työmahdollisuuksien synnyttämiseen. Väestö lisääntyi vuoden 2002 aikana Jyväskylän seudulla 1500 asukkaalla, kun samanaikaisesti muu maakunta menetti noin 1200 henkilöä. Muuttoliike on vuoden 2003 alkupuoliskolla ollut tasaantumassa. Jyväskylän seudun kasvu luo vastapainoa pääkaupunkiseudun imulle. Tasaisempi aluekehitys auttaisi työmarkkinoiden tasapainottumista ja painopisteen olisi oltava aiempaa enemmän talouselämän toimintaedellytysten parantamisessa suurimpien keskusten ulkopuolella. Aluekeskusohjelmilla pyritään osaltaan tähän tavoitteeseen. Maakunnan strategiatyön eriyttäminen alueittain ja kunnittain tähtää maakunnan kaikkien seutujen ja kuntien toimintaedellytysten parantamiseen. Myös osaamiskeskusohjelman vaikutusten kohdentaminen koko maakuntaan tasoittaa kehityseroja pitkällä tä h- täimellä. Kuntien taloudellinen tilanne säilyy kireänä myös vuonna 2004, vaikkakin istuva hallitus on luvannut korvata tuloveron alennuksesta johtuvat menetetyt verotulot kunnille täysmääräisenä. Palveluiden tuottamisen kustannukset nousevat ja yhä useammalla kunnalla on vaikeuksia sopeuttaa talouttaan palveluiden kysyntää vastaavaksi. Väestörakenteen muutokset aiheuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän huomattavaa kasvua lähes kaikissa kunnissa, mikä merkitsee kunnille mittavia kustannuspaineita. Keski-Suomen liitto on aloittamassa mittava palvelualojen tarvekartoituksen, jonka avulla on tarkoitus turvata palvelujen saatavuus, vauhdittaa yhteistyötä ja ottaa käyttöön uusia toimintamalleja. Maakunnan tasapainoista kehitystä tullaan lisäämään kysyntälähtöisen osaamisen vahvistamisella. Tätä tarkoitusta varten kehitetään niin kutsuttu oppimispaikkojen verkosto. Näin pyritään turvaamaan koko maakunnassa koulutetun työvoiman saatavuus ja mahdollisuudet kehittää jatkuvasti ammattitaitoa. Valtakunnassa ollaan juuri vahvistamassa koulutusta ohjaavaa tutkimus- ja kehittämissuunnitelmaa. Tähän liittyen arvioidaan koulutus- ja työvoimatarpeet vuoteen 2015 ja koulutuksen aloituspaikkojen määrä vuoteen Keski-

11

12

13 Suomi on tehnyt omaa osiotaan yhteistyössä elinkeinoelämän kanssa. Painopisteiksi on määritelty kärkitoimialojen osaaminen ja koulutuksen turvaaminen eri koulutustasoilla. Teollisuuden kannalta pidetään tärkeänä teknistieteellisen koulutuksen ja pk-yritysten liiketoiminnallisen osaamisen vahvistamista. Lisäksi hyvinvoiva maakunta tarvitsee palvelualojen ammattien kehittämistä ja koulutuksen uusia painotuksia. Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä lisää ennen kaikkea ammatillisen koulutuksen tarvetta lähivuosina oleellisesti. Pyrkimyksenä on teollisen tuotannon tason säilyttäminen ja lisääminen Keski-Suomessa. Tässä metsäklusterin merkitys on tulevaisuudessakin keskeisin. Kärkiyrityksille tehdyn kyselyn mukaan yritykset haluavat tulevaisuudessa ostaa toimittajiltaan suurempia palvelukokonaisuuksia, mikä luonnollisesti vähentää toimittajien lukumäärää. Pienempien yritysten tulee verkottua yhteistyöhön pystyäkseen vastaamaan kysyntään. Toimialojen kehittämistä tullaan edelleen tehostamaan valituilla aloilla: metalli, elektroniikka, puutuoteala, graafinen ja viestintäala, matkailu sekä käsityö/pienteollisuus. Uutena alueena ollaan ta r- kastelemassa luovaa toimintaa. Paikkakunnat, joiden osaaminen on monipuolista ja korkeatasoista ja yhteistyöverkostot toimivia, tulevat menestymään. Toimialamallin mukaisella kehittämistyöllä pyrimme osaltamme varmistamaan suotuisaa työpaikkakehitystä ja kärkiyritysten pysymistä Keski-Suomessa. Keski-Suomen maakunnallista strategiatyötä on tehty onnistuneesti uuden alueiden kehittämislain hengessä. Vuoden 2002 marraskuussa maakuntavaltuusto hyväksyi maakuntasuunnitelman ja kesäkuussa 2003 maakuntaohjelman. Syksyn 2003 aikana on valmistumassa toteuttamissuunnitelma vuosille , jossa on esitetty yli 30 hankeaihiota liikenneinfran lisäksi resursseina sekä EU:n alueella toteutettavat tavoiteohjelmat että kansallista rahoitusta. Maakuntakaavan valmistelu on aloitettu vuoden 2003 aikana. Kaava tulee edistämään maankäytön suunnitelmallisuutta ja lisäämään alueen houkuttelevuutta sekä kilpailukykyä. Näin valitun vision, Keski-Suomi on tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentava elämänlaadun maakunta, toteuttaminen on alkanut. Keski-Suomen liiton tehtävä on vastata alueellisesta kehittämisestä, joka toteutuu ohjelmatyön kautta. Alueen etujen ajaminen kansallisella tasolla on keskeistä, varsinkin uuden hallitusohjelman mukanaan tuomien resurssien hyödyntäminen. EU-tasolla edunvalvonta tapahtuu yhteistyössä muiden maakuntien kanssa, eteenkin Länsi-Suomen Allianssin puitteissa. Keski-Suomen liitossa työskentelee vuoden 2003 lopussa 35 henkilöä kehittämistehtävissä. 2. LIITON LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO Maakuntien liittojen maakuntavaltuustot ja maakuntahallitukset noudattavat maakunnan väestön kunnallisvaaleissa ilmaisemaa tahtoa. Keski-Suomen liiton perussopimus edellyttää, että maakuntavaltuuston jäsenet ovat kunnissaan vaaleilla valtuustoon valittuja. Myös maakuntahallituksen jäsenet ovat lähes poikkeuksetta kunnanvaltuutettuja. Edustuksellisuudessaan liitto poikkeaa kaikista muista maakuntatason organisaatioista. Maakuntavaltuusto valitaan vuoden 2004 kunnallisvaalien jälkeen järjestyksessään toisen kerran kuntien edustajainkokouksessa. Edustajainkokousmenettely turvaa sen, että valinnassa säilyy suora yhteys liiton jäsenkuntiin.

14

15

16 Päätöksenteon demokraattisuus on lisääntynyt aluetasolla ja kehitys on siten oikean suuntainen. Suomessakin on tarpeen lähestyä eurooppalaisia aluehallinnon järjestelmiä, joissa lähtökohtana on kansanvaltaisten elinten alhaalta ylös -periaatteella ohjaama kehittämistoiminta. Keskushallinnon rooli Suomessa on kuitenkin vielä varsin suuri ja aluetason päätösvalta vastaavasti kapeampi. Kuluvalla hallituskaudella on alueiden luottamushenkilöjohtoisen päätöksenteon osuutta syytä edelleen nostaa. Valtakunnallisia hankkeita toimintojen ja päätösvallan siirtämiseksi aluetasolle onkin vireillä. Yhtenä, joskaan ei ehkä kaikkialle soveltuvana, esimerkkinä tästä on käynnistymässä oleva Kainuun hallintokokeilu. Liitto voi maakunnan asukkaiden luottamusta nauttivien päättäjiensä ja toimialansa laajuuden takia toimia aktiivisena maakunnallisen keskustelun käynnistäjänä ja foorumina sekä maakunnan tahdon ilmaisijana. Maakuntavaltuusto hyväksyy mm. maakuntasuunnitelmat, maakuntaohjelmat toteuttamissuunnitelmineen sekä aluekehittämisohjelmat ja maakuntakaavat. Näiden kaikkien valmistelu ja toteutus tapahtuvat laajan maakunnallisen yhteistyön kautta. Maakuntahallituksen roolina on johtaa liiton hallintoa ja vastata maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden saavuttamisesta. Maakuntahallituksen puheenjohtajisto kokoontuu ta r- peen mukaan. Tarkastuslautakunta seuraa, että toiminta on tehtyjen päätösten mukaista ja tekee tarpeellisena pitämiänsä esityksiä toimintatapojen kehittämiseksi. Maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsentiedot ovat liitteissä KESKI-SUOMEN VISIO, STRATEGIAT JA LIITON SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Visio Kehittämistoiminnan visiossa Keski-Suomen liitto vastaa yhteisen kehittämistahdon muodostumisesta ja johtaa sen toteuttamista elämänlaadun maakunnassa. Liitto verkottuu kansainvälisesti niihin alueisiin ja toimialajärjestöihin, joiden osalta odotetaan saatavan taloudessa ja toiminnassa pitkän aikavälin hyötyjä. Keski-Suomen visio muodostaa hyvän pohjan myös liiton oman toiminnan suuntaamiselle. Strategiat Maakunnan kehittäminen maakuntasuunnitelmassa hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttamiseksi maakuntaohjelman ja maakuntakaavan sekä hankkeiden kautta edellyttää vahvaa strategista otetta. Osaava verkostovaikuttaja Liiton hanketyöllä tavoitellaan lisäarvoa Keski-Suomen kehittämiseen. Keski-Suomen liiton käytössä olevat resurssit esimerkiksi maakuntaan kohdentuvista EU-varoista ovat selvästi

17

18

19 alle 10 %. Tämän vuoksi verkostomainen toimintatapa on välttämättömyys. Liitto korostaa hanketoiminnassa maakunnallisuutta ja strategianmukaisuutta. Maakunnan liiton toimintastrategiassa yhdistyvät vaatimukset sisäisen osaamisen parantamiseksi ja yhteistyöverkoston rakentamiseksi. Strategian toteuttamiseksi tehdään tiivistä yhteistyötä kuntien, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa. Verkostoissa toimittaessa tarvitaan aitoa verkosto-osaamista ja verkostovaikuttamista. Maakunnan yksi keskeinen verkosto on oppiva ja kehittyvä kuntien verkosto. Maakuntaohjelmassa linjataan maakunnan kehittämiskohteet. Keski-Suomen liiton verkostoissa edistetään toimialatyötä sekä jatketaan ajankohtaisten maakunnallisten kehittämisfoorumeiden järjestämistä. Elinkeinojen ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen edellyttää strategista otetta. Uudistuneen maankäyttö- ja rakennuslain perusteella liitto toimii aktiivisesti mm. taloudellisen ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen periaatteen mukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen toteuttamiseksi Keski-Suomessa. Yhteistyökumppaneina ovat jäsenkunnat, valtion viranomaiset sekä yritykset. Asiakaslähtöinen ja taitava maakunnan kehittäjä Maakunnan kehittäminen on yhteistyötä, jossa toiminnan luonne määräytyy asiakkaiden tarpeiden perusteella ja toiminnan tuloksellisuus yhteistyössä mukana olevien kilpailuk y- vyn ja toiminnan laadun paranemisena. Keski-Suomen liiton asiakkaita ovat mm. kunnat, yritykset ja yhteisöt, kehittämisyhtiöt, valtionhallinto kokonaisuudessaan paikallisviranomaisista keskushallintoon, koulutus- ja tutkimuslaitokset, media, hankkeiden toteuttajat sekä viime kädessä kaikki keskisuomalaiset. Maakunnan kehittymistä arvioidaan valtakunnallisten kriteerien perusteella ja suhteessa muiden maakuntien kehitykseen. Yhteisvastuullinen ja joustava prosessien toteuttaja Omaehtoisen kehittämisen edellytys on maakunnan oma toimintatapa, sujuva yhteistyö muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa sekä hyvät yhteydet valtakunnan ja EU:n tasolle. Työssään ja toiminnassaan liitto pitää tärkeänä maakunnallisuutta, asiakaslähtöisyyttä, avoimuutta, tulos- ja tavoitetietoisuutta, taloudellisuutta, yhteisvastuullisuutta, tasa-arvoa ja keskinäistä kunnioitusta sekä jatkuvaa kehittymistä ja tulevaisuuteen suuntautumista. Fyysisen rakenteen kehittämisessä otetaan huomioon ympäristölliset arvot sekä kokonaistaloudellisuus. Suunnittelujärjestelmä Liiton suunnittelujärjestelmä perustuu sekä alueiden kehittämistä koskevaan että alueiden käyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä

20

21

22 MAAKUNNAN POLIITTINEN TAHTO Aluehallinto Tutkimus- ja oppilaitokset Toteuttamishankkeet MAAKUNTA- SUUNNITELMA Keskushallinto Elinkeinoelämä MAAKUNTA- KAAVA Erillisohjelmat Ohjelmasopimukset EU Kunnat ja seutukunnat Järjestöt Kansalaiset MAAKUNTA- OHJELMA MENESTYVÄ MAAKUNTA Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Suunnitelma on pitkän aikavälin strateginen asiakirja, jossa määritellään Keski-Suomen kehityksen tavoitteet ja strategiat niiden toteuttamiseksi. Maakuntasuunnitelma kytkee maakuntakaavan osaksi maakunnan strategista kehittämistä, osoittaa alueiden käytön sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeita ja määrittää maakunnan kehittämisen tavoitteet maakuntakaavan lähtökohdaksi. Maakuntasuunnitelma hyväksyttiin maakuntavaltuuston syyskokouksessa vuonna Maakuntaohjelma on maakuntasuunnitelman tavoitteista ja strategioista johdettu määräaikainen keskipitkän aikavälin ohjelma. Ensimmäinen maakuntaohjelma vuosille hyväksyttiin maakuntavaltuuston kesäkokouksessa vuonna Maakuntaohje l- massa maakunnan kehittämisteemoiksi asetettiin yritystoiminnan kehittäminen, osaamisen vahvistaminen, työllisyyden edistäminen ja syrjäytymisen ehkäisy, maatalouden rakenteiden uudistaminen ja maaseudun kehittäminen, infrastruktuurin parantaminen, kulttuurin ja maakunnan vetovoimaisuus sekä hyvinvointi- ja muiden palveluiden kehittäminen. Vuosiksi laaditaan erillinen maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma, joka käsitellään maakunnan yhteistyöryhmässä lokakuussa Maakuntakaava laaditaan maakuntasuunnitelman tavoiteasettelun pohjalta. Maakuntakaavan laadinta edellyttää useita erillisselvityksiä. Maakuntakaava etenee vaiheittain. Kaavatyön kulku on pelkistetty kuuteen päävaiheeseen. Kaavan sisältöön vaikuttamisen kannalta keskeisimmät osallistumisen vaiheet sijoittuvat kaavaprosessin alkuvaiheeseen eli aloitus-, tavoite- ja valmisteluvaiheisiin.

23

24

25 KAAVAN VAIHEET ALOITUSVAIHE TAVOITEVAIHE OAS OAS Tavoitteet VALMISTELUVAIHE EHDOTUSVAIHE Luonnos Ehdotus HYVÄKSYMISVAIHE VAHVISTAMISVAIHE SEURANTAVAIHE Hyväksyminen Vahvistaminen Seuranta 4. KANSAINVÄLISET TOIMET Liiton osuus kansainvälisessä vuorovaikutuksessa liittyy pitkälti maan EU-jäsenyyteen. Maakunnanliitoilla on myös lähialuevastuuta (Venäjä, Baltia ja Pohjoismaat). Liiton kansainvälistymistoimien tulee tukea maakunnan visiota ja asetettuja yleisiä ja sektorikohtaisia tavoitteita. Liiton kansainvälistymistoimia toteutetaan paljolti EU:n osarahoituksella rakennerahastojen ja/tai yhteisöaloitteiden kautta. Liitto jatkaa strategisen valintansa mukaisesti liittoutumista läntisen Suomen maakuntien kanssa (Länsi-Suomen Allianssi, West Finland Alliance) sekä kansallisten että kansainvälisten intressien toteuttamiseksi. Liitto hakee aktiivisesti myös muita verkottumismahdollisuuksia, milloin se katsotaan tarpeelliseksi maksimaalisen hyödyn saavuttamiseksi maakunnalle. Liitto tavoittelee kansainvälistymistoimilla maakunnan kokonaisetua. Maakunnan sisäisen ja ylimaakunnallisen yhteistyön ja työnjaon avulla edistetään pienen ja keskisuuren teollisuuden, yrittäjien, oppilaitosten, kuntien ja muiden maakunnallisten toimijoiden kansainvälisen tiedon ja kontaktien saantia. Liiton omat kansainvälistymistoimet, joista päättää maakuntahallitus talousarvion puitteissa, kohdennetaan henkilöihin ja projekteihin, jotka mahdollisimman konkreettisesti edistävät liiton hyväksymien suunnitelmien perustavoitteita. Liitto selvittää osaltaan EU:n eri ns. politiikkaohjelmien ja muiden rahoituslähteiden käyttökelpoisuutta maakunnan, sen yritysten ja kuntien kannalta. Pk-yrityksiä tuetaan yhdessä TE-keskuksen, oppilaitosten ja alueellisten kehittämisyhtiöiden kanssa kontaktien luomisessa, viennin edistämisessä ja etabloitumisessa ulkomaille. Liitto tukee liiton omien ja muiden keskisuomalaisten asiantuntijoiden sijoittumista EU:n sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden tai järjestöjen palvelukseen. Samaten tuetaan jäsenyyksiä asiantuntijakomiteoissa sekä kansainvälisissä arviointitehtävissä.

26

27

28 Liitto tukee lähialuetoimia, jotka tuottavat ainakin pitkällä aikavälillä kannattavaa vientiä. Apuna käytetään mm. Interreg-, Phare-, Tacis- ja muita EU:n yhteisö- ja politiikkaohjelmia ja -aloitteita. Liitto vastaa Keski-Suomen maakunnan osalta Keskipohjola-yhteistyön määritellyillä strategia-aloilla yhteistyössä JYKESin ja kuntien sekä muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa, kuten tiehallinto ja ympäristökeskus. Lähivuosina Keskipohjola-komitean työ painottuu toimiin Keskipohjolan Vihreä Vyöhyke Mid Nordic Green Belt teeman alla. Komitea tulee hakemaan EU:lta mittavaa kolmivuotista rahoitusta mm. yritysten markkinointia edistäviin toimiin. Komitean asiantuntijaryhmiin liitto osallistuu maakuntahallituksen erillisin päätöksin. Liitto vastaa vuosina 2004 ja 2005 komitean puheenjohtajuudesta sekä sihteeristötehtävistä, jonka kustannukset komitea korvaa. Liitto on jäseninä niissä kansainvälisissä organisaatioissa, jotka suoraan tukevat liiton tavoitteita ja niiden toteuttamista. Jäsenyys, edustus tahi seuranta pidetään tarpeellisena seuraavissa organisaatioissa: 1. Assembly of European Regions (AER; jäsenyys): EU:n kanssa läheisesti yhteistoimi n- nassa toimiva yleinen maakuntatason yhteistoimintaorganisaatio 2. Euroopan maakuntien ympäristö- ja energiajärjestö FEDARENE (jäsenyys) 3. Keskipohjola-komitea (kaksi maakuntahallituksen nimeämää henkilöedustajaa komiteassa; ei yhteisöjäsenyyttä; lähialueyhteistyötä toteutta va järjestelmä, joka saa myös Pohjoismaisen ministerineuvoston rahoitusta; komitealla on neljä ryhmää: kulttuuri, nuoriso, energia, ympäristö) 4. Itämeren maiden ohjelma (Interreg IIIB Baltic Sea Region; liitto tarjoaa mahdollisuuden ohjauskomitean ja kansallisen alakomitean työskentelyyn osallistumiseen valtioneuvoston nimeämälle keskisuomalaiselle edustajalle) Lisäksi liitto osallistuu maakuntahallituksen erillisten päätösten perusteella kansainvälisiin hankkeisiin mm. yritysten viennin edistämisen, alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelumenetelmien kehittämisen, energiapolitiikan sekä matkailun ja tietotekniikan aloilla. Liitto tukee taloudellisesti henkilöstönsä kansainvälistymisen perusvalmiuksien luomista ja ylläpitämistä. 5. YHTEISTYÖVERKOSTO JA SIDOSRYHMÄTYÖ Keski-Suomen liiton yhteistyöverkosto on erittäin laaja. Tiivistä yhteistyötä tehdään maakunnan kuntien, muiden maakuntien, rahoittajaviranomaisten ja EU-toimielimien, hankkeiden ja projekteja toteuttavien organisaatioiden, tiedotusvälineiden sekä ministeriöiden kanssa. Toiminta rakentuu sekä julkisten että yksityisten verkostojen varaan. Liiton toimistossa verkostovastuut jakautuvat asiantuntijuusalueiden mukaisesti, jolloin alan asiantuntemus ja osaaminen laajemminkin kertyvät oikeille henkilöille. Asiakastyytyväisyyttä nostetaan lisäämällä vuoropuhelua sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa. Asiakastyytyväisyyttä mitataan vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyin. Yhteistyö muiden maakuntien kanssa Maakuntien liitot hoitavat yhteistyötään monimuotoisesti suuralueittain, EU:n tavoitealueittain, naapureidensa kanssa, erityisten intressien perusteella sekä valtakunnallisesti suurel-

29

30

31 ta osin Suomen Kuntaliiton kautta. Kuntaliiton hallituksen alaisuudessa toimii liittojen puheenjohtajien kokous. Sen kautta maakunnilla on oma yhteinen luottamushenkilöistä koostuva elin, jossa otetaan kantaa maakuntien kannalta merkittäviin asioihin. Maakuntajohtajat kokoontuvat säännöllisesti. Kuntaliitto järjestää myös muulle henkilöstölle neuvottelutilaisuuksia. Maakunnat ovat hakeutuneet keskenään vapaaehtoisesti yhteistyöhön. Keski-Suomi kuuluu Pirkanmaan, Satakunnan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien kanssa Länsi-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance, WFA). Yhteisten intressien pohjalta toimitaan edunvalvontakysymyksissä, kansainvälisten yhteyksien rakentamisessa, asiantuntijayhteistyössä sekä aluekehitysvastuun toteuttamiseen liittyvässä tuotekehittelyssä. Yhteistyö on tiivistynyt yhteisten henkilöresurssien hankinnan ja Brysselin toimiston toiminnan vakiinnuttamisen jälkeen. Puheenjohtajat kokoontuvat pari kertaa vuodessa ja maakuntajohtajat lähes kuukausittain. Kerran vuodessa järjestetään yhteiset maakuntapäivät luo t- tamushenkilö- ja virkajohdolle. Asiantuntijaryhmät toimivat tarpeiden mukaan. Myös henkilökuntien vuosittainen tapaaminen parantaa mahdollisuuksia suoraan yhteydenpitoon he n- kilöiden ja työntekijäryhmien välillä. EU-tavoiteohjelmien toteutus on luontaisesti maakuntien yhteistyötä. Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelmassa kumppaneina ovat WFA:n lisäksi Keski-Pohjanmaan ja Pohjois- Pohjanmaan maakunnat. Pohjois-Suomen 1-ohjelmaa toteutetaan yhdessä Keski- Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntien kanssa. Maakuntien toimintaa sovitetaan yhteen tavoitealueittain koordinaatiotyöryhmissä ja maakuntajohtajien tapaamisissa. Keski-Suomen liitto vastaa myös Länsi-Suomen 2-alueen yhteisen ohjelmakoordinaattorin työstä ja alueen ICT -projektipäällikkö on liiton palveluksessa tehden puolet työpanoksestaan liitolle ja puolet tavoite 2-alueelle. Keski-Suomen liitolla on edustajat myös ohjelmien seurantakomiteoissa. Em. yhteenliittymien lisäksi maakuntien liitoilla, siis myös Keski-Suomella, on sekä kansainvälisiin että kansallisiin etuihin liittyvää yhteistoimintaa. Kuntien palvelutehtävät ja yhteistoiminnan organisointi Tehtävänsä mukaisesti Keski-Suomen liitto toimii yhdessä jäsenkuntien kanssa ajankohtaisissa asioissa selvitysten tekijänä ja yhteistoiminnan käynnistäjänä. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan selvitystoimintaa tehdään esimerkiksi koulutuksen, kulttuurin, sosiaalija terveyssektorin ja kunnallistalouden alueilla sekä maakunnan tilaa koskevien tietojen tuottamiseksi. Keski-Suomen liitto tukee kuntien vapaaehtoisen seutuyhteistyön laajenemista ja syvenemistä. Lisäksi liitto edistää maakunnallista ja seudullista yhteistoimintaa asioissa, joissa ei ole omaa erillistä maakunnallista toimijaa tai viranomaista (esim. energiapolitiikka). Liitto järjestää mm. kansanedustajille ja kunnanjohtajille mahdollisuudet ajankohtaisten maakunnallisten asioiden käsittelyyn. 6. LIITON HENKILÖSTÖ, TALOUS JA MUUT VOIMAVARAT Henkilöstö

32

33

34 Liiton toimisto toteuttaa toiminta- ja taloussuunnitelman tehtäviä maakuntavaltuuston ja - hallituksen linjausten mukaisesti ja palvelee asiakkaita. Toimiston tavoitteena on hoitaa luottamuselinten ja muiden kokousten hallinto ja tiedottaminen lainmukaisella ja palveluhenkisellä tavalla hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti ja sovitussa aikataulussa. Tavoitteen toteutumista seurataan poikkeamien ja saadun palautteen avulla. Toimisto on yksi tulosyksikkö, joka jakaantuu neljään vastuualueeseen: johtaja ja sihteeri (työpari) sekä seuraaviin tiimeihin: alueidenkäyttö, hallinto ja ohjelmien toteutus. Liiton tavoitteena on ylläpitää toimistossa avointa ja kannustavaa ilmapiiriä. Tiimiytymisen kehittymisestä tehdään vuosittain henkilöstölle kysely. Kyselyyn liitetään työilmapiiriä koskeva osio. Liitossa noudatetaan tasavertaista henkilöstöpolitiikkaa ja vuonna 2003 hyväksyttyä tasa-arvosuunnitelmaa. Työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaa toteutetaan mm. kuukausittain kokoontuvissa henkilöstöpalavereissa. Henkilöstöyhteistyöryhmä ja työpaikkakokous kokoontuvat tarvittaessa. Yhteistoimintaa toteutetaan mm. liitossa laadittujen työsuojelun toimintaohjelman ja henkilöstöpolitiikan periaateohjelman mukaisesti. Liitto laatii henkilöstösuunnitelman. Suunnitelman taustalla on strategiset tavoitteet ja osaamisalueet vuoteen Sen vaatimien osaamis- ja muutostarpeiden saavuttamiseksi laaditaan yhdessä henkilöstön kanssa osaamisen kehittämissuunnitelma. Henkilöstö toimii liitossa tietoturvasuunnitelman mukaisesti. Liitto tukee henkilöstön osaamisen vahvistamista ja koulutukseen osallistumista mm. he n- kilöstön tiimi-, kieli- ja atk-valmiuksien kehittämisellä. Liiton toimistossa on otettu käyttöön asianhallintajärjestelmä, mikä osaltaan mm. mahdollistaa avoimen toimintakulttuurin. Henkilöstön määrä

35

36

37 Henkilöstön määrä Määräaikainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö ta04 ta05 ta06 Keski-Suomen liiton toiminta alkoi vuonna Tällöin liiton palveluksessa oli 33 henkilöä (25 vakinaista ja 8,5 määräaikaista). Syyskuussa 2003 liiton palveluksessa oli 34,5 henkilöä (26,5 vakinaista, EU-ohjelmien teknisellä tuella 5 ja 3 muuta määräaikaista). Tietojenkäsittely ja sen kehittäminen Taloussuunnitelmakauden pääpaino tulee olemaan tietojenkäsittelyn toimintavarmuuden ja käyttötehokkuuden parantaminen. Käyttötehokkuutta parannetaan edelleen asianhallintajärjestelmän kehittämisellä ja koulutuksella. Liiton sähköistä asiointia kehitetään. Neuvo n- ta- ja tukipalveluissa käytetään tarvittaessa ulkopuolista osaamista.

38

39

40 Talouden puitteet taloussuunnitelmakaudella Keski-Suomen kunnat rahoittavat liiton kiinteän toiminnan ja Keski-Suomen Kehittämisrahaston kartuttamisen jäsenkuntien maksuosuuksilla. Vuoden 2004 maksuosuudeksi esitetään 2,984 Meuroa, josta siirretään Keski-Suomen Kehittämisrahastoon euroa. Kuntien maksuosuudessa on kasvua 4,3 prosenttia. Kasvua perustellaan uudella lakisääteisillä suunnittelujärjestelmillä, mm. maakuntakaavan laatimisen resurssoinnilla. Vuoden 2005 maksuosuudeksi esitetään 3,1 Meuroa, josta Keski-Suomen Kehittämisrahastoon esitetään siirrettäväksi euroa. Vuoden 2006 maksuosuudeksi esitetään 3,2 Meuroa, josta Keski-Suomen Kehittämisrahastoon esitetään siirrettäväksi euroa. Jäsenkuntien maksuosuus , deflatoimaton euroa 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0, ta04 ta05 ta06 K-S Kehittämisrahasto Liiton kiinteä toiminta Talouden puitteet taloussuunnitelmakaudella , Meuroa Vuosi Liiton kiinteä toiminta Kehittämisrahasto Jäsenkuntien maksuosuus ,109 0,875 2, ,200 0,900 3, ,275 0,925 3,200 Keski-Suomen Kehittämisrahasto Rahaston sääntöjen 1 :n mukaan: Keski-Suomen kehittämisrahaston tarkoituksena on tukea maakunnan henkistä ja taloudellista vaurastumista sekä yhteistyön kehittymistä rahoittamalla maakunnallisesti merkittäviä kehittämishankkeita sekä eri osapuolten yhteistyöhön perustuvia maakunnan kehittämishankkeita. Keski-Suomen Kehittämisrahaston hankevalinnassa kiinnitetään huomiota hankkeen merkitykseen kuntien, seutujen ja koko maakunnan kilpailukyvyn edistäjänä. Maakunnan stra-

41

42

43 tegioiden toteutuminen varmennetaan mm. käynnistämällä esiselvityksiä ja hankkeita sekä laatimalla projektisuunnitelmia. Kehittämisrahaston hanketoiminnan tavoitteet: - edistetään maakunnan kilpailukykyä - varmennetaan maakunnan strategioiden toteutumista - tuodaan maakuntaa esille - tuetaan maakunnan vetovoimaisuutta edistäviä kohteita - varaudutaan uusiin avauksiin - tuetaan ohjelmiin liittyviä maakuntien välisiä hankkeita Maakuntavaltuusto teki aluekehittämisohjelmien hyväksymisen yhteydessä helmikuussa 1998 päätökseen nostaa Keski-Suomen Kehittämisrahaston vuosittainen kartuttaminen 6 miljoonaan markkaa eli euroon vuoteen 2000 mennessä. Vuodelle 2004 kehittämisrahaston tasoksi esitetään euroa. T O I M I N T A S U U N N I T E L M A J A T A L O U S A R V I O TOIMISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Liiton toimisto toteuttaa maakunnan kehittämissuuntaa maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen linjausten mukaisesti ja palvelee asiakkaita. Maakuntajohtaja johtaa liiton toimistoa. Toimisto toimii hallintosäännön mukaisesti yhtenä tulosyksikkönä ja maakuntahallituksen päätöksen perusteella neljänä vastuualueena, jotka ovat maakuntajohtaja (muodostaa sihteereineen työparin), alueidenkäytön tiimi, hallintotiimi sekä ohjelmien toteutustiimi. Maakuntajohtajan apuna toimii toimiston johtoryhmä, johon kuuluvat edellä mainittujen vastuualueiden vetäjien lisäksi talouspäällikkö, henkilöstön edustaja sekä muistioiden laadinnasta vastaava maakuntajohtajan sihteeri. Johtoryhmä kokoontuu maakuntajohtajan kutsusta strategiseen keskusteluun joustavalla kokoonpanolla tarpeiden mukaan. Koko henkilöstö kokoontuu kaksi kertaa vuodessa strategiapalaveriin toiminnan suunnittelemiseksi ja toimintatapojen kehittämiseksi. Toimiston johtamisjärjestelmän osia ovat tiimiorganisaation ohella toiminnan tavoitteiden asettelu ja tasapainottaminen tuloskortin avulla (seuraava kuvio). Tiimit suunnittelevat oman toimintansa allekirjoitettavan tiimisopimuksen muotoon. Tiimien toimintaa seurataan puolivuosittain. Toimistolla on kannustusjärjestelmä. Tasapainotetun tuloskortin osa-alueiden kriittiset menestystekijät, mittarit ja seuranta on toiminnoittain kirjoitettu talous- ja toimintasuunnitelman eri toimintoihin kursiivilla.

44

45

46 KESKI-SUOMEN LIITON TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI Resurssit ja taloustehokkuus Asiakastyytyväisyys LIITON VISIO: Keski-Suomen liitto on valtakunnallisesti tunnettu ja menestyvä maakunnan kehittämisorganisaatio Ammattitaito, uuden oppiminen ja luovuus Prosessien mallinnus ja kunnossapito Tulokset Työntekijöiden jaksaminen Tasa-arvosuunnitelman toteuttaminen Vuoden 2004 aikana lisätään tietoisuutta laaditusta tasa-arvosuunnitelmasta ja otetaan se huomioon liiton toiminnan kehittämisessä ja erityisesti henkilöstösuunnitelman laadinnassa. Toimintavuonna laadittavat suunnitteluasiakirjat arvioidaan myös tasaarvosuunnitelman kannalta. 8. VUODEN 2004 KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 8.1 Ohjelmat ja niiden toteuttaminen Keski-Suomen liiton ohjelmatyö keskittyy Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaohjelmien toteuttamiseen. Strategiat on määritelty ohjelma-alueille eri tavoin. Tavoitteena on, että suoritetuin strategisin valinnoin EU-osarahoitteiset resurssit voidaan parhaiten kohdentaa alueilla oleviin tai rakennettaviin kilpailuetua vahvistaviin sekä vetovoimaisuutta lisääviin kohteisiin. Keski-Suomessa jatketaan vuonna 1996 alkanutta toimialoittain etenevää kehittämistyötä metallin, matkailun, mekaanisen puun, elektroniikkateollisuuden, graafisen ja viestintäalan sekä käsiteollisuuden aloilla. Uutena avauksena otetaan mukaan luovan toiminnan toimialan kehittäminen.

47

48

49 EU:n ohjelmatyössä Saarijärven - Viitasaaren seutukunnan muodostaman tavoite 1 alueen päämääränä on olla luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien verkostojen pohjoinen Keski-Suomi. Kehittämistoiminnan tarkoituksena on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit alueen luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin niissä toimivien johdolla ja ehdoilla. Alueen tavoitemäärityksessä todetaan, että pohjoisessa Keski-Suomessa bruttokansantuote kasvaa vuosittain 0,5 prosenttia Suomen kasvua nopeammin ja, että bruttoaluetuo t- teen lisäys vuosina on 100 miljoonaa euroa. Vuonna 2006 alueella on toiminnassa kuusi ydinverkostoa seuraavilla toimialoilla: puu, metalli, energia, kivi, matkailu ja maatilatalous. Saarijärven-Viitasaaren seutukunnassa haetaan metalliteollisuuden perusstrategiana kustannusjohtajuutta. Puu- ja matkailutoimialat rakentavat merkkituotestrategiaa. Energiasekä kivi- ja maataloustoimialat ovat valinneet erikoistumisen strategian. Tavoite 2 alueella strategian mukaiset kehittämisresurssit kohdennetaan paikallista ja alueellista kilpailukykyä parantaville aloille ja kasvua haluaviin yrityksiin. Seutujen kannalta keskeisten toimialojen ohella tuetaan verkostojen syntymistä ja kansainvälistymistä. Jyväskylän, Jämsän, Joutsan, Keuruun ja Äänekosken seutukuntien muodostaman tavoite 2 -alueen perusstrategia on alueellinen erikoistuminen investointien ja koulutuksen avulla. Alueen tavoitemäärityksessä todetaan, että yritysten lukumäärän nettokasvu koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella on ja työpaikkojen nettolisäys 7 000, joista on informaatioteknologisen teollisuuden työpaikkoja. Tietoteollisuutta palvelevien koulutusalojen aloituspaikat kaksinkertaistetaan. Näillä tavoitteilla pyritään siihen, että alueen bkt/asukas nousee koko maan tasolle vuoteen 2006 mennessä ja asukasmäärä kasvaa :een. Keski-Suomen alueohjelmien strategioiden arviointi EduEva Oy on tehnyt väliarvioinnin Keski-Suomen tavoite 1 ja tavoite 2 ohjelmien strategiavalinnoista. Arviointi valmistui syyskuun 2003 alkuun mennessä ja siinä kiinnitettiin huomio mm. seuraaviin asioihin: - strategian valinnan onnistumiseen - strategioiden toteutumiseen - rahoittajien sitoutuminen alueohjelmiin ja niiden strategioihin - Strategian onnistumista arvioitiin seuraavilla tasoilla: - MYR - rahoittajat - hankkeiden toteuttajat Arvioinnin pohjana olivat kyselyt ja haastattelut. Keskeisiä päätelmiä ja kehittämisehdotuksia:

50

51

52 - tavoite1 -ohjelman strategia on ollut hyvin hallittavissa ja seurattavissa - tavoite 2 -ohjelman strategian hallinta ja vastuunotto sekä toteutuksen taso ovat vaihdelleet - liian pienet hankkeet ovat pirstoneet strategian suunnitelmallista toteutusta - rahoittajilta on odotettu nykyistä yhdenmukaisempia menettelytapoja - strategia-ajattelu ei ole tavoittanut alueita ja toimijoita riittävästi Tavoite 1 -ohjelman strategian toteutuminen - strategia on vastannut hyvin pohjoisen Keski-Suomen kehittämistarpeita - kunnanjohtajat ovat olleet erityisen tyytyväisiä maatalouden ja puualan kehittämishankkeisiin - matkailualan hankevetäjät arvioivat, että ohjelmakauden loppuun asetettuja tavoitteita ei tulla saavuttamaan - työpaikkojen säilyminen on tähän mennessä merkittävin saavutus - verkostot luovat jatkossa uutta liiketoimintaa - vuorovaikutus elinkeinoelämän ja kunnallishallinnon välillä olisi pitänyt olla toimijoiden mukaan ohjelmassa nykyistä läheisempää ja tavoitteellisempaa Tavoite 2 -ohjelman strategian toteutuminen: - kaksikolmasosaa kunnista teki hyvän strategiatyön ja onnistuneen valinnan - kolmasosa kunnista joutunee tarkistamaan valintaansa - hankekyselyn mukaan yli puolet hankkeista toteutti erikoistumisvalintaa - koulutus- ja kehittämisorganisaatioiden olisi pitänyt tukea paremmin alueiden strategioiden toteuttamista - koulutuksen heikkouksina on ollut erityisesti tarjontalähtöisyys Tavoite 1 -ohjelman toteutus Tavoite 1-ohjelman toteutus vuonna 2004 jatkaa täydessä laajuudessaan. Keski-Suomen liiton tehtävä on edelleen varmistaa 1-ohjelman sujuva, valitun strategian mukainen toteuttaminen. Liitto varautuu käynnistämään ohjelmaa vauhdittavia hankkeita. Vuoden 2004 aikana toimialoittaisten ydinverkostojen työssä erityisenä painopisteenä on edelleen osaamisen vahvistaminen. Toimialoittaisia verkostoasiantuntijoita ja kuntien elinkeinovastuullisia ohjataan paremmin havaitsemaan ja tarttumaan osaamiseen liittyviin kehittämistarpeisiin. Kehittämisyhtiöiden ja oppilaitosten verkostomaista toimintatapaa syvennetään edelleen. Tavoitteena on, että vuonna % yritysinvestoinneista kohdistuu valittuihin yritysverkostoihin (vuoden 2003 alkupuoliskolla toteutui 91 %). Osaamisen kehittämisen tavoitteena on, että vähintään 40 % hankkeista tukee valittujen verkostojen kehittymistä (vuoden 2003 alkupuoliskolla toteutui 32 %). Maakuntien yhteisiin hankkeisiin osallistutaan silloin, kun ne tukevat strategian toteutusta lisäarvoa tuottavalla tavalla. Alueen yritykset, elinkeinovastuulliset, kuntien johto ja muut toimijat pidetään hyvin informoituna EU-ohjelman mahdollisuuksista ja kehittämishankkeiden tilanteesta. Tavoite 2 -ohjelman toteutus

53

54

55 Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelman perusstrategia on alueellinen erikoistuminen, joka perustuu kunta- ja seutukuntakohtaisten, aluetaloutta vahvistavien kilpailuetutekijöiden tunnistamiseen. Alueita ja niiden yritysten kilpailukykyä sekä osaamista vahvistetaan investointien, verkostomaisen toiminnan ja koulutuksen avulla. Suoritetut kilpailuetuvalinnat ovat keskeinen kriteeri kohdennettaessa resursseja maakunnan yhteistyöasiakirjassa. Investoimalla yritystoiminnan kehittämiseen sekä koulutukseen odotetaan Keski-Suomen tavoite 2-alueelle syntyvän useita liiketoimintakeskittymiä, jotka tuottavat lisäarvoa omalle vaikutusalueelle. Erikoistumisvalinnat ovat Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Jämsänkoski Keuruu Konnevesi Korpilahti Kuhmoinen Laukaa Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Sumiainen Suolahti Toivakka Uurainen Äänekoski Pk-yritysten osaamisen vahvistaminen, yrittäjyys Puunjalostus ja bioenergia Informaatioteknologia sekä liikunta- ja terveysosaaminen Lentokenttäympäristön kehittäminen Perhematkailu ja komposiittiteknologia Pk-yritysten osaamisen vahvistaminen, yrittäjyys Metallin kehittämisohjelma ja graafisen teollisuuden kehittäminen Metsätalous ja maaseutuyrittäminen Muovituotannon kehittäminen Puuteknologia ja uudet innovaatiot Peurunkakeskus Suon ja turpeen uusi liiketoiminta ja yritysverkostot Luonnon hyödyntäminen vetovoimatekijänä Luonto- ja kalastusmatkailu Perheyrittäjyys, yrittäjyysakatemia ja mekatroniikka Käsiteollisuus ja taitoteknologia Maaseudun monimuotoinen yrittäminen Hyvinvointiosaaminen Pk-yritystoiminnan kehittäminen Pienyrittäjyys, ympäristö ja asuminen Ympäristöasioiden ja osaamisen laatukaupunki Tavoitteena on, että vuonna 2004 tavoite 2 ohjelman hankkeista 60 % on erikoistumisvalinnan mukaisia (vuoden 2003 alkupuolen toteutuma oli 57). Tavoite 2 ohjelman mukaiset erikoistumisvalinnat on tarpeen päivittää alkuvuodesta Toimialatyö Toimintavuosi on kolmivuotisen kehittämiskauden viimeinen vuosi. Työskentely jatkuu matkailu-, puu-, metalli-, graafisen ja viestintäalan, pien/käsityö- sekä elektroniikkateollisuuden toimialoilla. Kullakin toimialalla on päästy luottamukselliseen yhteistyöhön sekä yritysten, rahoittajaviranomaisten, oppilaitosten sekä elinkeinokehittäjien kanssa. Verkostoyhteistyö on aktiivista ja toimivaa. Vuonna 2004 haetaan toimintamalliin tehoa tiivistämällä strategiasuunnitelmia ja tiedottamalla toiminnan tuloksista. Toimialapäälliköt yhdessä verkostojensa kanssa vastaavat

56

57

58 suunnitelmien toteuttamisesta, eli tavoitteiden kannalta keskeisimpien hankkeiden käynnistämisestä ja toteutuksesta. Kehittämiskauden viimeisenä vuonna etsitään yritysverkostoille kansanvälisiä yhteyksiä. Tuloksia ja vaikuttavuutta seurataan hankekohtaisesti, toimialojen asiakastyytyväisyysmittauksin sekä soveltuvin osin toimiala-analyysein. Toimialoilla tavoitellaan yhteensä noin 300 uutta nettotyöpaikkaa ja 30 hanketta. Toimialatyön tavoitteena on saada perustettua uutta yritystä. Toimialojen yhteisenä tavoitteena on teknologia- ja osaamisympäristöhankkeiden lisääminen. Edelleen pyritään hankkeiden vaikuttavuuden sekä yritysten liiketoimintaosaamisen lisäämiseen. Toiminta pysyy yritysvetoisena ja toimialavetäjät itsenäisinä toimijoina. Keskeiset hankkeet saadaan toteutetuksi toimialasuunnitelmien mukaisesti. Kärkiyritykset tukevat kehittämisverkostojen toimintaa. Kehittämistyö voi ylittää maakuntarajat (voidaan toteuttaa liiketoimintalähtöisiä verkosto- ja osaamisympäristö-hankkeita). Toimialatyö on keskeinen toimintatapa yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittämisessä. Liitto ohjaa, tukee ja rahoittaa yritysvetoista toimialatyöskentelyä. Liiton kehittämisrahasto l- la tuetaan toimialojen tavoitteiden mukaisten keskeisimpien hankkeiden valmistelua. Luovan toiminnan toimiala Luovan toiminnan toimiala on uusi kehittämiskokonaisuus. Alalle laadittiin 2003 esiselvitys, jossa etsittiin muotoa maakunnan kulttuurin kehittämiselle, selvitettiin mahdollisuudet alan toimijoiden verkottamiseksi sekä suunniteltiin kehittämiskokonaisuudelle toimintaohjelma. Luovan toiminnan toimialan yrittäjät, yksityiset ja julkiset kehittämiskumppanuudet sekä kulttuurin koulutusorganisaatiot vastaavat alan sisällöllisestä kehittämisestä ja tuotannosta. Keski-Suomen liito n osuus alan kehittämisessä liittyy toimialan koordinointiin, yhteistyöverkostojen muodostamiseen sekä kansalais- ja asiantuntijatapaamisten järjestämiseen. Luovaa toimintaa kehitetään erillisillä hankkeilla. Osaamisen vahvistaminen Keski-Suomen strategiatyössä ja EU ohjelmien toteutuksessa painotetaan osaamisen vahvistamista. Keski-Suomen liitto tekee tiivistä strategista ja hankkeisiin liittyvää yhteistyötä maakunnan koulutusorganisaatioiden kanssa. Edelleen toimintavuoden merkittävin yksittäinen osaamishanke, jossa liitto on mukana, on ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksiä tukeva Taitava Keski-Suomi hanke. Keski-Suomen liitto on mukana oppimispaikkojen verkoston rakentajana yhdessä koulutuksen järjestäjien kanssa. Tiedotus Tiedotuksen keskeinen tavoite on saada julki myönteistä, todenmukaista ja ymmärrettävää tietoa maakunnan kehittämisohjelmista, erityisesti EU-ohjelmista ja uuden aluekehityslain myötä enenevässä määrin myös maakuntaohjelmasta, ohjelmien tuloksista ja niiden vaikutuksista maakunnan kehitykseen. Tiedotuksen perusviestit tukeutuvat ohjelmien perustana olevaan maakunnan yhteisesti määriteltyyn strategiaan. Vuonna 2004 EU-ohjelmien toteutus etenee ohjelmakauden alussa luotua uraa, joten ohjelmien perusteiden sijasta nyt on olennaisempaa viestittää entistä voimakkaammin niiden tuloksista ja vaikutuksista. Tavoitteena on luoda positiivista mielikuvaa Keski-Suomen lii-

59

60

61 tosta osaavana strategina ja suunnannäyttäjänä sekä asiantuntevana ja tasapuolisena aluekehittäjänä. Keskeisiä tiedottamisen alueita vuonna 2004 ovat tavoiteohjelmien vauhdittamiseen tähtäävä tiedotus, toimialatyön tuloksista kertova tiedotus, luovan toiminnan käynnistyminen ja liiton kansainväliset toimet. Maakunnan yhteistyöryhmän tiedotuslehti, Ämyri, toimitetaan yhdessä rahoittajaviranomaisten tiedotusvastaavista koostuvan toimituskunnan kanssa kaksi kertaa vuodessa. MYRrin päätökset tiedotetaan kokousten jälkeen medialle ja muille sidosryhmille, samoin kuin Keski-Suomen liiton maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston kokouspäätökset ym. ajankohtaiset asiat. Tuotetaan Ämyri-verkkolehti. EU-rahoitusmahdollisuuksista ja muista hanketyöhön liittyvistä asioista tiedotetaan rahoittajaviranomaisten yhteisillä www-sivuilla. 8.2 Maakuntakaavan laadinta Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan liiton keskeisin tehtävä on maakuntakaavan laatiminen. Vuoden 2004 tavoitteena on jatkaa kaavan sisällön suunnittelua ja erillisselvitysten laadintaa. Toimintavuoden aikana se on mittavuudeltaan liiton suurin yksittäinen tehtävä. Maakuntakaava painottaa valtakunnallista ja maakunnallista alueiden käyttöä ja yhdyskuntarakennetta. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet välittyvät kunnan kaavoitukseen pääosin maakuntakaavan kautta. Kunnan sisäiset maankäyttökysymykset kuuluvat kuntakaavoitukseen. Maakuntakaava korostaa koko maakunnan kehittämistä. Maakuntakaavan ohjausvaikutus perustuu oikeusvaikutusten ohella eri toimijoiden väliseen yhteistyöhön maakuntakaavan laadinnassa. Maakuntakaavassa ja sen tulkinnassa korostuvat valtakunnallisten, maakunnallisten ja seudullisten tavoitteiden turvaaminen. Maakuntakaavassa asioita esitetään erilaisilla merkintätyypeillä ja niille voidaan antaa määräyksiä, kuten suunnittelu-, suojelu- tai rakentamismääräyksiä tai koko maakuntakaava-aluetta koskevia maakuntakaavamääräyksiä. Tarkoituksena on korvata voimassa oleva seutukaava maankäyttö- ja rakennuslain periaatteiden mukaisella maakuntakaavalla. Maakuntakaava laaditaan ns. kokonaismaakuntakaavana. Uusi maakuntakaava on vanhoja seutukaavoja yleispiirteisempi. Kaavoitusprosessin yhteydessä kumotaan kaikki seutukaavat. Maakuntakaavalla varataan asumisen, liikenteen, teknisen huollon, suojelun, virkistyksen, palveluiden ja yritystoiminnan kannalta tarpeelliset maa-alueet maakunnallisessa, seutukunnallisessa ja ylikunnallisessa mittakaavassa pitkällä aikavälillä. Aluevarauksilla tavoite l- laan sellaista aluerakennetta, joka turvaa maksimaalisesti koko maakunnan taloudellisen, sosiaalisen, kulttuurisen ja ekologisesti tasapainoisen kehityksen sekä luo turvallista, te r- veellistä, viihtyisää ja eri väestöryhmien tarpeet tyydyttävää elin- ja toimintaympäristöä. Maakuntakaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Niiden avulla on voitava arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset. Kaavan tutkimukset ja selvitykset liittyvät myös sen sisältövaatimuksiin (MRL 28 ). Maakuntakaa-

62

63

64 vaa laadittaessa otetaan huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, kiinnitetään huomiota maakunnan oloista johtuviin erityisiin tarpeisiin ja kaava yhteen sovitetaan Keski- Suomeen rajoittuvien alueiden maakuntakaavoituksen kanssa. Kaavaa laadittaessa ovat ohjeena luonnonsuojelulain 7 ja 77 :ssä tarkoitetut päätökset sekä 32 :ssä tarkoitettu maisema-aluetta koskeva perustamispäätös. Kaavaa laadittaessa kiinnitetään erityistä huomiota: Maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Alueidenkäytön ekologiseen kestävyyteen Ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon ratkaisuihin Vesi- ja maa-ainesvarojen kestävään käyttöön Maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin Maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen Virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyyteen Kaavaa laadittaessa pidetään silmällä alueidenkäytön taloudellisuutta ja sitä, ettei maanomistajille tai muulle oikeuden haltijalle aiheuteta kohtuutonta haittaa. Kaavaa laadittaessa selvitetään, kenen toteutettavaksi kaava ja sen edellyttämät toimenpiteet kuuluvat. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti maakuntakaavan tavoitteet määritellään liitossa vuoden 2003 lopulla, jolloin niiden täsmentäminen jää osittain vuodelle 2004.

65

66

67 LAATIMISPROSESSI Lähtökohtien ja tavoitteiden määrittely - lähtökohdat - tavoitteet Kaavan sisällön suunnittelu - vaihtoehdot - ehdotus - kaava Selvitysten ja vaikutusten arviointi - lähtötiedot - perusselvitykset - vaikutusselvitykset ja arviointi Osallistuminen ja vuorovaikutus - OAS - viranomaisneuvottelu - mielipiteet ja lausunnot - muistutukset ja lausunnot - valitukset ja lausunnot Päätöksenteko - maakuntahallitus - maakuntavaltuusto Tiedottaminen - lakisääteiset ilmoitukset - maakuntakaavatiedote - internet Tehtävän pääasiallinen suoritusajankohta Tehtävän alustava tai tarkentava ajankohta Maakuntakaavan maastotöitä tehdään maankamaran ainesten ottoalueiden sekä virkistyksen ja suojelun tarpeita varten sulan maan aikana. Virkistysaluetarpeiden kokonaistarkastelu suoritetaan, uudistetaan 1970-luvun jälkipuoliskolta oleva aineisto ja sovitetaan yhteen kunnallisten tarpeiden kanssa; maakuntakaavaan ei oteta sellaisia kohteita, joilla on vain paikallista merkitystä. Liitto varautuu seutukaavan muutoksen tekemiseen sellaisissa kohteissa, joissa toteuttaminen edellyttää nopeaa toimintaa. Esimerkkeinä tällaisista tapauksista ovat 4-tiehen liittyvät mahdolliset tarkistustarpeet Joutsassa ja Jyväskylän maalaiskunnan Kirrin ja Tikkakosken välillä. Tielinjausten kohdalla otetaan huomioon painotetusti taloudelliset, sosiaaliset, ympäristölliset ja luonnonsuojelulliset näkökohdat. Tarvittaessa tehdään niihin liittyviä yksityiskohtaisempia selvityksiä (esimerkkinä meluselvitykset) yhteistyössä ao. viranomaisten kanssa ja pääsääntöisesti niiden vastuulla ja kustannuksella. Ekologisten yhteyksien tarve selvitetään. Myös selvitetään tarve luonnon hiljaisten alueiden osoittamiseen yhteistyössä ao. kuntien kanssa. Työssä otetaan huomioon muissa maakunnissa saadut kokemukset. Turpeentuotantoalueiden ympäristövaikutukset selvitetään maakuntakaavaa varten.

68

69

70 Jätehuollon pitkän aikavälin ratkaisuista tehdään yhteenvetoselvitys maakuntakaavaa va r- ten ja varaudutaan ylipitkän aikavälin aluevarauksiin erityisesti Jyväskylän kaupunkiseudulla. Vedenhankinnan kannalta tarpeelliset alueet selvitetään kaavaa varten. Työn yhteydessä suoritetaan yleiskaavatietojen kattava kokoaminen, missä yhteydessä hankitaan kuntien palaute nykyisestä seutukaavasta. Ympäristövaikutusten arviointi suoritetaan jatkuvana prosessina kaavan edistymisen mukaan. Työn suorittamisesta vastaa YVA-ryhmä. 8.3 Alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Valtakunnan sisällä samoin kuin maakunnissakin tapahtunut keskittymiskehitys on synnyttänyt kasvavaa eriarvoistumista, lisännyt kasvualueilla investointitarpeita infrastruktuuriin jättäen samalla muille alueille jo tehtyjä infrastruktuuri-investointeja vajaakäytölle sekä heikentänyt palveluiden saatavuutta laajoilla alueilla. Liitto valmistelee vuoden 2004 aikana erillishankehakemuksen, jossa tutkitaan aluerakenteen muuttumisen kannalta keskeisesti vaikuttavia erilaisia kehitysvyöhykkeitä ja kaupunkiketjuja sekä mahdollisuuksia alueiden väliseen myönteiseen vuorovaikutukseen. Toteuttamiseen haetaan rahoitus BSR Interreg IIIB ohjelmasta. Tarkastelu sisältää - kehittyvien taajamavyöhykkeiden ja taantuvien tai paikallaan polkevien maaseutualueiden välisiä vuorovaikutussuhteita - palvelujen, erityisesti vähittäiskauppapalvelujen muutosten vaikutukset aluerakenteeseen - kasvukeskusten väliin ja ulkopuolelle jäävien taajamien problematiikka - korkealaatulogistiikka - kasvuvyöhykkeiden myönteisen kehityksen leviämistä edistäviä ja haittaavia tekijöitä - taajamavyöhykkeiden ja maaseutualueiden yhteistyömahdollisuuksia - infrastruktuurin ja liikenteen kustannuksia aluetalouden kannalta - maakuntakaavoituksen mahdollisuuksia kehityksen ohjaamisessa - kansalaisten, järjestöjen ja eri yhteisöjen osallistumismahdollisuuksien parantaminen Erityisinä kohdealueina ovat Jämsänjokilaakso Jyväskylä - Ääneseutu. Muita erityiskohteita ovat yhteistyön järjestämiset mm. Mänttä Keuruu Virrat - Ähtäri alueella sekä Kaakkoisessa Keski-Suomessa. Valtakunnallisesti kiinnostavina vyöhykkeinä tarkastellaan pääkaupunkisuuntaisten yhteyksien ohella Kuopion seutu Jyväskylän seutu Tampereen seutu -vyöhykettä. Liitto seuraa aktiivisesti East West Forum hankkeen edistymistä ja pyrkii saamaan hankkeeseen keskisuomalaisia toimijoita kansainvälisen osaamiskehityksen turvaamiseksi.