TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2003 KESKI-SUOMEN LIITTO 1

2 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin , vaihde Yhteydet: Kotisivu: Yhteydet liittoon: Yhteydet henkilökuntaan: (ei skandeja) X.400: G=etunimi, S=sukunimi, O=ksliitto, P=reg, A=elisa,C=fi Julkaisu: C 95 ISBN ISSN Sähk. ISBN Julkaisun avainsanat: aluekehittäminen maakuntakaava maakuntaohjelma maakuntasuunnittelu seutusuunnittelu taloussuunnitelma toimintasuunnitelma talousarvio Kansikuva: maakuntavaltuuston kokous Painos: 200 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy JYVÄSKYLÄ

3 Sisällys TALOUSSUUNNITELMA MAAKUNNAN NÄKYMÄT JA KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄ LIITON LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO KESKI-SUOMEN VISIO, STRATEGIAT JA LIITON SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ KANSAINVÄLISET TOIMET YHTEISTYÖVERKOSTO JA SIDOSRYHMÄTYÖ LIITON HENKILÖSTÖ, TALOUS JA MUUT VOIMAVARAT...9 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUS- ARVIO TOIMISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ VUODEN 2003 KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Ohjelmat ja niiden toteuttaminen Maakuntaohjelman laadinta Maakuntakaavoitus sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Edunvalvonta ja kuntien palvelutehtävät TALOUSARVIO 2003 PERUSTELUINEEN Talousarvioasetelma Poistomenettely Talousarvio vuodeksi Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttösuunnitelma ja perustelut Jäsenk untien maksuosuudet...22 LIITTEET 1. Maakuntavaltuuston jäsentiedot 2. Maakuntahallituksen jäsentiedot 3. Tarkastuslautakunnan jäsentiedot 4. Toimisto ja henkilöstö sekä toimialavastaavat 5. Keski-Suomen liiton julkaisuja vuosilta Talousarvion tuloslaskelmaluonnos Talous- ja toimintasuunnitelman ympäristövaikutusten arviointi 3

4 T A L O U S S U U N N I T E L M A MAAKUNNAN NÄKYMÄT JA KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄ Keski-Suomen kokonaistuotanto kääntyi selvään laskuun vuoden 2001 lopulla ja lasku jatkui myös vuoden 2002 ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden toisella neljänneksellä odotetaan jälleen kirjattavan lievää nousua. Alkuvuoden aikana Keski-Suomen tuotanto seurasi koko maan kehitystä. Selvintä Keski-Suomen yritysten tuotannon kasvu oli metalliteollisuudessa, rakennusalalla sekä liikenteessä. Vuodesta 1995 Keski-Suomen tuotannon määrä on kasvanut noin kolmanneksen, eli suhteellisesti saman verran kuin koko maassa. Työllisten määrä on pysynyt vuoden 2002 alkupuoliskolla samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisyys kasvoi tuntuvasti liikenteessä ja rakentamisessa mutta supistui teollisuudessa. Työllisyystutkimuksen mukaan Keski-Suomessa on ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana työllistä. Lukumäärä on noussut vuodesta 1995 noin 14 %, eli hieman enemmän kuin maassa keskimäärin. Seutukunnittain työllisyys on vuodesta 1995 kehittynyt myönteisimmin Jyväskylän seutukunnalla. Parin viime vuoden aikana työllisyystilanne on vaikeutunut Pohjoisessa Keski- Suomessa. Ennusteet kansainvälisen talouden kasvun nopeudesta vaihtelevat. Suomen kokonaistuotannon odotetaan kasvavan vuonna 2002 vajaa 2 % ja toimintavuonna 2003 jo 3,7 % (Etla). Suomen vienti kääntyi jo huhtikuussa 2002 nousuun, sitä vastoin tavaratuonti lisääntyy hitaasti. Vientimäärät kasvoivat ennen muuta elektroniikka- ja metsäteollisuudessa sekä kemian teollisuudessa. Koko maan työttömyysasteen jäänee vuona 2003 noin 9 %:iin. Uusia työpaikkoja syntyy yksityisillä palvelualoilla ja rakennusalalla. Julkisen sektorin työllisyyden paranemiseen ei uskota kuntien rahoitusvaikeuksien vuoksi. Keski-Suomen kehityksessä heijastuvat kansainvälisen talouden ja koko maan trendit. Maakunnan toimiala-rakenne on suhteellisen monipuolinen ja yritysten taloudellinen perusta kilpailukykyinen. Viennin merkitys maakunnan teollisuuden avainaloilla (metalli, puu, elektroniikka) on suuri ja koko maan viennin vahvistuminen tuntuu myös Keski-Suomen teollisuudessa. Koska yksityisen kulutuksen kasvu nopeutuu, niin lähinnä kotimaiseen kysyntään nojaavat toimialat ja yritykset kehittynevät myönteisesti vuoden 2003 aikana. Maataloudessa yksikkökoon kasvu ja rakennemuutos jatkuu. Yritystoimintaa tukevissa palveluissa työvoiman kysynnän voidaan olettaa säilyvän hyvänä. Julkisten hyvinvointipalveluiden tarve lisääntyy ja työvoiman saatavuuden ongelmia koetaan koko maakunnan alueella. Toisaalta kokonaisuutena Keski-Suomi kuuluu edelleen maan vaikeimpiin työttömyysalueisiin (työttömyysprosentti 16,5 vuoden 2002 alussa, Lähde: Työministeriö). Maakunnan kehityksen eriytyminen näkyy väestönkehityksessä. Jyväskylän seudun muuttovoiton voidaan olettaa jatkuvan. Jyväskylän seudun kasvu luo vastapainoa pääkaupunkiseudun imulle. Tasaisempi aluekehitys auttaisi työmarkkinoiden tasapainottumista ja painopisteen olisi oltava aiempaa enemmän talouselämän toimintaedellytysten parantamisessa suurimpien keskusten ulkopuolella. Aluekeskusohjelmilla pyritään osaltaan tähän tavoitteeseen. Maakunnan strategiatyön eriyttäminen alueittain ja kunnittain tähtää maakunnan kaikkien seutujen ja kuntien toimintaedellytysten parantamiseen. Myös osaamiskeskusohjelman vaikutusten kohdentaminen koko maakuntaan tasoittaa kehityseroja pitkällä tähtäimellä. 4

5 Kuntien taloudellinen tilanne säilyy kireänä myös vuonna Palveluiden tuottamisen kustannukset nousevat ja yhä useammalla kunnalla on vaikeuksia sopeuttaa talouttaan palveluiden kysyntää vastaavaksi. Väestörakenteen muutokset aiheuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän huomattavaa kasvua lähes kaikissa kunnissa, mikä merkitsee kunnille mittavia kustannuspaineita. Maakunnan kehitykseen voidaan vaikuttaa osaamista vahvistamalla. Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä lisää ammatillisen koulutuksen tarvetta lähivuosina oleellisesti perinteisesti vahvoilla aloilla teollisuudessa. Uusien kasvualojen, kuten informaatioteknologian ja elektroniikan, kehittäminen ja palveluelinkeinojen kasvu lisää osaltaan koulutetun työvoiman tarvetta. Kehittämis- ja koulutuspanosten suuntaamiseksi ja mitoittamiseksi on vuoden 2002 aikana suoritettu Keski-Suomen ammattirakenteen ja koulutustarpeiden ennakointi vuoteen Selvityksen linjaukset konkretisoivat koulutettavien määriä eri ammattiryhmissä. Keski-Suomen kehittämisen strateginen päämäärä linjataan uudessa maakuntasuunnitelmassa. Keski-Suomi tavoittelee tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentavaksi elämänlaadun maakunnaksi. Päämäärään tähtäävän kehittämistoiminnan tarkempia linjauksia ja määrällisiä tavoitteita on asetettu vuosien EU-ohjelmissa. Pohjoisen Keski-Suomen eli Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhteinen strategia ja määrälliset tavoitteet on esitetty tavoite 1 ohjelmassa ja muun Keski-Suomen strategia sekä tavoitteet Keski-Suomen tavoite 2 ohjelmassa. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa esitetään yhteistyökumppaneiden kanssa yhdessä valmistellut ja maakunnan yhteistyöryhmän vahvistamat vuosittaiset tavoitteet ja EU-ohjelmien toteuttamisen painopisteet. 2. LIITON LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO Maakuntien liittojen maakuntavaltuustot ja maakuntahallitukset noudattavat maakunnan väestön kunnallisvaaleissa ilmaisemaa tahtoa. Keski-Suomen liiton perussopimus edellyttää, että maakuntavaltuuston jäsenet ovat kunnissaan vaaleilla valtuustoon valittuja. Myös maakuntahallituksen jäsenet ovat lähes poikkeuksetta kunnanvaltuutettuja. Edustuksellisuudessaan liitto poikkeaa kaikista muista maakuntatason organisaatioista. Maakuntavaltuusto on vuonna 2001 ensimmäisen kerran valittu kuntien edustajainkokouksessa, jolloin valinnassa on säilynyt suora yhteys myös liiton jäsenkuntiin. Tämä tuore kehitys korostaa demokraattista päätöksentekoa aluetasolla ja on siten oikean suuntainen. Vähitellen Suomessa lähestytään eurooppalaisia alue-hallinnon järjestelmiä, joissa lähtökohtana on kansan-valtaisten elinten alhaalta ylös -periaatteella ohjaama kehittämistoiminta. Keskushallinnon rooli Suomessa on kuitenkin vielä varsin suuri ja aluetason päätösvalta vastaavasti kapeampi. Vuoden 2002 eduskuntavaalien jälkeen alkavalla hallituskaudella on alueiden luottamushenkilöjohtoisen päätöksenteon osuutta syytä edelleen nostaa. Esimerkkinä tästä on käynnistymässä oleva Kainuun hallintokokeilu. Liitto voi maakunnan asukkaiden luottamusta nauttivien päättäjiensä ja toimialansa laajuuden takia toimia aktiivisena maakun nallisen keskustelun käynnistäjänä ja foorumina sekä maakunnan tahdon ilmaisijana. 5

6 Maakuntavaltuusto hyväksyy mm. maakuntasuunnitelmat, maakuntaohjelmat, aluekehittämisohjelmat ja maakuntakaavat, joiden sekä valmistelu että toteutus tapahtuvat laajan maakunnallisen yhteistyön kautta. Maakuntahallituksen roolina on johtaa liiton hallintoa ja vastata maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden saavuttamisesta. Maakuntahallituksen puheenjohtajisto kokoontuu tarpeen mukaan. Tarkastuslautakunta seuraa, että toiminta on tehtyjen päätösten mukaista ja tekee tarpeellisena pitämiänsä esityksiä toimintatapojen kehittämiseksi. Maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsentiedot ovat liitteissä KESKI-SUOMEN VISIO, STRATEGIAT JA SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Visio Liiton kehittämistoiminnan visio on seuraava: Keski-Suomen liitto on valtakunnallisesti tunnustettu ja menestyvä maakunnan kehittämisorganisaatio. Liiton oletetaan olevan myös kansainvälisesti verkottunut niihin alueisiin ja niihin toimialajärjestöihin, joiden osalta odotetaan saatavan taloudessa ja toiminnassa olevia pitkän aikavälin hyötyjä. Koko Keski-Suomen visio on tarkentunut maakuntasuunnitelman laadinnan yhteydessä ja muodostaa hyvän pohjan myös liiton oman toiminnan suuntaamiselle. Strategiat Maakunnan kehittäminen maakuntasuunnitelmassa hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttamiseksi maakuntaohjelman ja maakuntakaavan sekä hankkeiden kautta edellyttää vahvaa strategista otetta. Osaava verkostovaikuttaja Maakunnan liiton toimintastrategiassa yhdistyvät vaatimukset sekä sisäisen osaamisen parantamiseksi että yhteistyöverkoston rakentamiseksi. Strategian toteuttamiseksi kehitetään herkkyyttä reagoida kuntien, yritysten, muiden sidosryhmien ja kansalaisten tarpeisiin. Verkostoissa toimittaessa tarvitaan aitoa verkosto-osaamista ja verkostovaikuttamista. Liiton hanketyöllä tavoitellaan lisäarvoa Keski-Suomen kehittämiseen. Hanketoiminnassa korostuvat maakunnallisuus ja strategianmukaisuus. Maakunnan yksi keskeinen verkosto on oppiva ja kehittyvä kuntien verkosto. Elinkeinojen ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen edellyttää strategista otetta. Hyvinvoinnin edistäminen on tuloksellisen elinkeinopolitiikan edellytys. 6

7 Uudistuneen maankäyttö- ja rakennuslain perusteella liitto toimii aktiivisesti taloudellisen ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen periaatteen mukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen toteuttamiseksi Keski-Suomessa. Yhteistyökumppaneina ovat jäsenkunnat, valtion viranomaiset sekä yritykset. Asiakaslähtöinen ja taitava maakunnan kehittäjä Maakunnan kehittäminen on yhteistyötä, jossa toiminnan luonne määräytyy asiakkaiden tarpeiden perusteella ja toiminnan tuloksellisuus yhteistyössä mukana olevien kilpailukyvyn ja toiminnan laadun paranemisena. Keski-Suomen liiton asiakkaita ovat mm. kunnat, yritykset ja yhteisöt, kehittämisyhtiöt, valtionhallinto kokonaisuudessaan paikallisviranomaisista keskushallintoon, koulutus- ja tutkimuslaitokset, media, hankkeiden toteuttajat sekä viime kädessä kaikki keskisuomalaiset. Maakunnan kehittymistä arvioidaan valtakunnallisten kriteerien perusteella ja suhteessa muiden maakuntien kehitykseen. Yhteisvastuullinen ja joustava prosessien toteuttaja Omaehtoisen kehittämisen edellytys on maakunnan oma toimintatapa, sujuva yhteistyö muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa sekä hyvät yhteydet valtakunnan ja EU:n tasolle. Työssään ja toiminnassaan liitto pitää tärkeänä maakunnallisuutta, asiakaslähtöisyyttä, avoimuutta, tulos- ja tavoitetietoisuutta, taloudellisuutta, yhteisvastuullisuutta, tasa-arvoa ja keskinäistä kunnioitusta sekä jatkuvaa kehittymistä ja tulevaisuuteen suuntautumista. Fyysisen rakenteen kehittämisessä otetaan huomioon ympäristölliset arvot sekä kokonaistaloudellisuus. Suunnittelujärjestelmä Liiton suunnittelujärjestelmä perustuu sekä alueiden kehittämistä koskevaan että alueiden käyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Suunnitelma on pitkän aikavälin strateginen asiakirja, jossa määritellään Keski-Suomen kehityksen tavoitteet ja strategiat niiden toteuttamiseksi. Maakuntasuunnitelma kytkee maakuntakaavan osaksi maakunnan strategista kehittämistä, osoittaa alueiden käytön sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeita ja määrittää maakunnan kehittämisen tavoitteet maakuntakaavan lähtökohdaksi. Maakuntasuunnitelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Ensimmäinen maakuntasuunnitelma hyväksyttiin maakuntavaltuuston syyskokouksessa v Maakuntaohjelma on maakuntasuunnitelman tavoitteista ja strategioista johdettu määräaikainen keskipitkän aikavälin ohjelma, jolla suunnataan ja sovitetaan yhteen alueen lähivuosien kehittämistoimia. Maakuntaohjelma laaditaan neljän vuoden välein. Vuosittain laaditaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. 7

8 MAAKUNNAN POLIITTINEN TAHTO Aluehallinto Tutkimus- ja oppilaitokset Toteuttamishankkeet MAAKUNTA- SUUNNITELMA Keskushallinto Elinkeinoelämä MAAKUNTA- KAAVA Erillisohjelmat Ohjelmasopimukset EU Kunnat ja seutukunnat Järjestöt Kansalaiset MAAKUNTA- OHJELMA MENESTYVÄ MAAKUNTA Maakuntakaava laaditaan mm. maakuntasuunnitelman tavoiteasettelun pohjalta. Ensimmäisen maakuntakaavan laadinnan käynnistyminen ajoittuu vuodenvaihteeseen 2002 / KANSAINVÄLISET TOIMET Liiton osuus kansainvälisessä vuorovaikutuksessa liittyy pitkälti maan EU-jäsenyyteen. Maakunnanliitoilla on myös lähialuevastuuta (Venäjä, Baltia ja Pohjoismaat). EU:n osittaisella avulla aluepolitiikkaa toteutetaan rakennerahastojen tai yhteisöaloitteiden kautta. Liitto jatkaa strategisen valintansa mukaisesti liittoutumista läntisen Suomen maakuntien kanssa (Länsi-Suomen Allianssi, West Finland Alliance) sekä kansallisten että kansainvälisten intressien toteuttamiseksi. Liitto tavoittelee kansainvälistymistoimilla maakunnan kokonaisetua. Maakunnan sisäisen ja ylimaakunnallisen yhteistyön ja työnjaon avulla edistetään pienen ja keskisuuren teollisuuden, yrittäjien, oppilaitosten, kuntien ja muiden maakunnallisten toimijoiden kansainvälisen tiedon ja kontaktien saantia. Liiton omat kansainvälistymistoimet, joista päättää maakuntahallitus talousarvion puitteissa, kohdennetaan henkilöihin ja projekteihin, jotka mahdollisimman konkreettisesti edistävät liiton hyväksymien suunnitelmien perustavoitteita. Liitto käynnistää vuoden 2003 aikana tehostetut toimet EU:n eri ns. politiikkaohjelmien ja muiden rahoituslähteiden käyttökelpoisuuden selvittämiseksi lähinnä yrityksille ja kunnallissektorille varauduttaessa nykyisen ohjelmakauden jälkeiseen aikaan. Pk-yrityksiä tuetaan yhdessä TE-keskuksen ja alueellisten kehittämisyhtiöiden kanssa kontaktien luomisessa, viennin edistämisessä ja etabloitumisessa ulkomaille. 8

9 Liitto tukee liiton omien ja muiden keskisuomalaisten asiantuntijoiden sijoittumista EU:n sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden tai järjestöjen palvelukseen. Samaten tuetaan jäsenyyksiä asiantuntijakomiteoissa sekä kansainvälisissä arviointitehtävissä. Liitto tukee lähialueilla toimia, jotka tuottavat ainakin pitkällä aikavälillä kannattavaa vientiä. Apuna käytetään mm. Interreg-, Phare-, Tacis- ja muita EU:n yhteisö- ja politiikkaohjelmia ja - aloitteita. Liitto vastaa Keski-Suomen maakunnan osalta Keski-pohjola-yhteistyön määritellyillä strategiaaloilla yhteistyössä JYKESin ja kuntien kanssa. Lähivuosina Keski-pohjolakomitean työ painottuu toimiin Keski-pohjolan Vihreä Vyöhyke - Mittnordens Gröna Bälte teeman alla. Komitea tulee hakemaan EU:lta mittavaa kolmivuotista rahoitusta mm. yritysten markkinointia edistäviin toimiin. Komitean asiantuntijaryhmiin liitto osallistuu maakuntahallituksen erillisin päätöksin. Liitto on jäseninä niissä kansainvälisissä organisaatioissa, jotka suoraan tukevat liiton tavoitteita ja niiden toteuttamista. Jäsenyys, edustus tahi seuranta pidetään tarpeellisena seuraavissa organisaatioissa: 1. Assembly of European Regions (AER; jäsenyys): EU:n kanssa läheisesti yhteistoiminnassa toimiva yleinen maakuntatason yhteistoimintaorganisaatio 2. EURADA:n toiminnan seuranta (Euroopan alueellista vertailutietoaineistoa tuottava elin) 3. Euroopan maakuntien ympäristö- ja energiajärjestö FEDARENE (jäsenyys) 4. Keskipohjola-komitea (maakuntahallituksen nimeämät henkilöedustajat komiteassa; ei yhteisöjäsenyyttä; lähialueyhteistyötä toteuttava järjestelmä, joka saa myös Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoitusta) 5. Pohjoismainen tiedotustoimisto Jyväskylässä (osa-rahoitus) 6. Itämeren maiden Interreg -ohjelma (liitto tarjoaa mahdollisuuden ohjauskomitean ja kansallisen alakomitean työskentelyyn osallistumiseen valtioneuvoston nimeämälle keskisuomalaiselle edustajalle) Lisäksi liitto osallistuu maakuntahallituksen erillisten päätösten perusteella kansainvälisiin hankkeisiin mm. yritysten viennin edistämisen, alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelumenetelmien kehittämisen, energiapolitiikan sekä matkailun ja tietotekniikan aloilla. Liitto tukee taloudellisesti henkilöstönsä kansainvälistymisen perusvalmiuksien luomista ja ylläpitämistä. 5. YHTEISTYÖVERKOSTO JA SIDOSRYHMÄTYÖ Keski-Suomen liiton yhteistyöverkosto on erittäin laaja. Tiivistä yhteistyötä tehdään maakunnan kuntien, muiden maakuntien, rahoittajaviranomaisten ja EU-toimielimien, hankkeiden ja projekteja toteuttavien organisaatioiden, tiedotusvälineiden sekä ministeriöiden kanssa. Toiminta rakentuu sekä julkisten että yksityisten verkostojen varaan. Liiton toimistossa verkostovastuut jakautuvat asiantuntijuusalueiden mukaisesti, jolloin alan asiantuntemus ja osaaminen laajemminkin kertyvät oikeille henkilöille. Asiakastyytyväisyyttä nostetaan lisäämällä vuoropuhelua sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa. Asiakastyytyväisyyttä mitataan vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyin. Yhteistyö muiden maakuntien kanssa 9

10 Maakuntien liitot hoitavat osan yhteistyöstään Suomen Kuntaliiton kautta. Kuntaliiton hallituksen alaisuudessa toimii liittojen puheenjohtajien kokous. Sen kautta maakunnilla on oma yhteinen luottamushenkilöistä koostuva elin, jossa otetaan kantaa maakuntien kannalta merkittäviin asioihin. Maakuntajohtajat kokoontuvat säännöllisesti. Kuntaliitto järjestää myös muulle henkilöstölle neuvottelutilaisuuksia. Maakunnat ovat hakeutuneet keskenään vapaaehtoisesti yhteistyöhön. Keski-Suomi kuuluu Pirkanmaan, Satakunnan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien kanssa Länsi-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance, WFA). Yhteisten intressien pohjalta toimitaan edunvalvontakysymyksissä, kansainvälisten yhteyksien rakentamisessa, asiantuntijayhteistyössä sekä aluekehitysvastuun toteuttamiseen liittyvässä tuotekehittelyssä. Yhteistyö on tiivistynyt yhteisten henkilöresurssien hankinnan ja Brysselin toimiston toiminnan vakiinnuttamisen jälkeen. Puheenjohtajat kokoontuvat pari kertaa vuodessa ja maakuntajohtajat lähes kuukausittain. Kerran vuodessa järjestetään yhteiset maakuntapäivät luottamushenkilö- ja virkajohdolle. Asiantuntijaryhmiä perustetaan tarpeen mukaan. Myös henkilökuntien tapaaminen järjestetään vuosittain, mikä parantaa mahdollisuuksia myös suoraan yhteydenpitoon henkilöiden ja työntekijäryhmien välillä. EU-tavoiteohjelmien toteutus on luontaisesti maakuntien yhteistyötä. Länsi-Suomen tavoite 2- ohjelmassa kumppaneina ovat WFA:n lisäksi Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Pohjois-Suomen 1-ohjelmaa toteutetaan yhdessä Keski-Pohjanmaan, Pohjois- Pohjanmaan ja Lapin maakuntien kanssa. Maakuntien toimintaa sovitetaan yhteen tavoitealueittain koordinaatiotyöryhmissä ja maakuntajohtajien tapaamisissa. Keski-Suomen liitto vastaa myös Länsi-Suomen 2-alueen yhteisen ohjelmakoordinaattorin työstä. Keski-Suomen liitolla on edustajat myös ohjelmien seurantakomiteoissa. Em. yhteenliittymien lisäksi maakuntien liitoilla, siis myös Keski-Suomella, on sekä kansainvälisiin että kansallisiin etuihin liittyvää yhteistoimintaa. Kuntien palvelutehtävät ja yhteistoiminnan organisointi Tehtävänsä mukaisesti Keski-Suomen liitto toimii yhdessä jäsenkuntien kanssa ajankohtaisissa asioissa selvitysten tekijänä ja yhteistoiminnan käynnistäjänä. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan selvitystoimintaa tehdään esimerkiksi koulutuksen, kulttuurin, sosiaali- ja terveyssektorin ja kunnallistalouden alueilla sekä maakunnan tilaa koskevien tietojen tuottamiseksi. Keski-Suomen liitto tukee kuntien vapaaehtoisen seutuyhteistyön laajenemista ja syvenemistä. Lisäksi liitto edistää maakunnallista ja seudullista yhteistoimintaa asioissa, joissa ei ole omaa erillistä maakunnallista toimijaa tai viranomaista (esim. energiapolitiikka). Liitto järjestää mm. kansanedustajille ja kunnanjohtajille mahdollisuudet ajankohtaisten maakunnallisten asioiden käsittelyyn. 6. LIITON HENKILÖSTÖ, TALOUS JA MUUT VOIMAVARAT 10

11 Henkilöstö Liiton toimisto toteuttaa toiminta- ja taloussuunnitelman tehtäviä maakuntavaltuuston ja - hallituksen linjausten mukaisesti ja palvelee asiakkaita. Toimiston tavoitteena on hoitaa luottamuselinten ja muiden kokousten hallinto ja tiedottaminen lain-mukaisella ja palveluhenkisellä tavalla hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti ja sovitussa aikataulussa. Tavoitteen toteutumista seurataan poikkeamien ja saadun palautteen avulla. Toimisto on yksi tulosyksikkö, joka jakaantuu neljään vastuualueeseen, tiimiin: strategia, ohjelmien toteutus, alueidenkäyttö ja hallinto. Liiton tavoitteena on luoda henkilöstölle avoin ja kannustava ilmapiiri. Työtyytyväisyyskysely toteutetaan vuosittain. Liitossa noudatetaan tasavertaista henkilöstöpolitiikkaa. Työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaa toteutetaan mm. kuukausittain kokoontuvassa henkilöstöpalavereissa. Henkilöstöyhteistyöryhmä ja työpaikkakokous kokoontuvat tarvittaessa. Yhteistoimintaa toteutetaan mm. liitossa laadittujen työsuojelun toimintaohjelman ja henkilöstöpolitiikan periaateohjelman mukaisesti sekä laadittavan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Henkilöstö toimii liitossa tietoturvasuunnitelman mukaisesti. Liitto tukee henkilöstön osaamisen vahvistamista mm. henkilöstön tiimi-, kieli- ja atk-valmiuksien kehittämisellä. Liiton toimistossa otetaan käyttöön asianhallintajärjestelmä, mikä mm. mahdollistaa avoimen toimintakulttuurin. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilöstön määrä hlöä ta03 ta04 ta05 Määräaikainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö Keski-Suomen liiton toiminta alkoi vuonna Tällöin liiton palveluksessa oli 25 vakinaista ja 8,5 määräaikaista henkilöä. Syyskuussa 2002 liiton palveluksessa oli 25 vakinaista henkilöä, EUohjelmien teknisellä tuella viisi ja kolme muuta määräaikaista henkilöä. Vuonna 2003 on tarkoitus palkata suunnittelupäällikkö. 11

12 Maakuntakaavan laadinta aloitetaan vuodenvaihteessa 2002 / Uudistuneen lainsäädännön edellyttämät ja aiempaa laajempina tehtävät suunnittelua edellyttävät selvitykset ja ympäristövaikutusten selvitykset ovat kasvaneet. Suunnittelukauden loppupuolella on varauduttava eläkkeelle siirtymisen aiheuttamiin henkilöstöjärjestelyihin. Tietojenkäsittely ja sen kehittäminen Taloussuunnitelmakauden pääpaino tulee olemaan tietojenkäsittelyn toimintavarmuuden ja käyttötehokkuuden parantaminen. Käyttötehokkuutta parannetaan asianhallintajärjestelmän kehittämisellä ja koulutuksella. Liitossa toimitaan tietoturvasuunnitelman mukaisesti. Liiton sähköistä asiointia kehitetään. Neuvonta- ja tukipalveluissa käytetään tarvittaessa ulkopuolista osaamista. Talouden puitteet taloussuunnitelmakaudella Keski-Suomen kunnat rahoittavat liiton kiinteän toiminnan ja Keski-Suomen Kehittämisrahaston kartuttamisen jäsenkuntien maksuosuuksilla. Vuoden 2003 maksuosuudeksi esitetään 2,86 Meuroa, josta siirretään Keski-Suomen Kehittämisrahastoon euroa. Kuntien maksuosuudessa on kasvua 4,3 prosenttia, mikä johtuu pääosin maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisen resurssoinnista. Vuoden 2004 maksuosuudeksi esitetään 2,94 Meuroa, josta Keski-Suomen Kehittämisrahastoon esitetään siirrettäväksi euroa. Vuoden 2005 maksuosuudeksi esitetään 3,02 Meuroa, josta Keski-Suomen Kehittämisrahastoon esitetään siirrettäväksi Jäsenkuntien maksuosuus , deflatoimaton 3,5 euroa 3 2,5 2 1,5 1 0, ta02 ta03 ta04 ta05 K-S Kehittämisrahasto Liiton kiinteä toiminta TALOUDEN PUITTEET TALOUSSUUNNITELMAKAUDELLA Meuroa. Vuosi Liiton kiinteä toiminta Kehittämisrahasto Jäsenkuntien maksuosuus ,019 0,84 2, ,069 0,875 2, ,12 0,9 3,02 12

13 Toimintatuottojen kasvu turvaa liiton tehtävien hoidon jatkossakin. Vuonna 2003 jatketaan EUohjelmien toteuttamista ja tehdään ohjelmien välitarkistus. Erityisesti kuntien erikoistumisvalintojen jatkotyö vaatii resursseja. Maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatiminen aloitetaan. Liitolla on myös vastuita mm. maakunnan identiteetin rakentajana, maakunnan profiloijana ja talousalueen toiminnan yhtenäisyyden rakentajana. Liiton kiinteään toimintaan esitetyt maksuosuuden korotukset ovat lähinnä kustannustasotarkistuksia. Keski-Suomen Kehittämisrahasto Maakuntavaltuusto teki aluekehittämisohjelmien hyväksymisen yhteydessä helmikuussa 1998 päätökseen nostaa Keski-Suomen Kehittämisrahaston vuosittainen kartuttaminen 6 miljoonaan markkaa eli euroon vuoteen 2000 mennessä. Vuodelle 2003 kehittämisrahaston tasoksi esitetään euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston hankevalinnassa kiinnitetään huomiota hankkeen merkitykseen kuntien, seutujen ja koko maakunnan kilpailukyvyn edistäjänä. Kehittämisrahastolla varmennetaan maakunnan strategioiden toteutuminen mm. käynnistämällä strategiaan suuntautuvia esiselvityksiä sekä laaditaan projektisuunnitelmia ja käynnistetään itse hankkeita. Kehittämisrahaston kautta tuodaan maakuntaa esille ja tuetaan maakunnan vetovoimaisuutta edistäviä kohteita. Rahaston kautta myös varaudutaan uusiin avauksiin. Kehittämisrahastolla tuetaan myös ohjelmiin liittyviä maakuntien välisiä hankkeita. 13

14 T O I M I N T A S U U N N I T E L M A J A T A L O U S A R V I O TOIMISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Liiton toimisto toteuttaa maakunnan kehittämissuuntaa maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen linjausten mukaisesti ja palvelee asiakkaita. Maakuntajohtaja johtaa liiton toimistoa. Toimisto toimii yhtenä tulosyksikkönä ja neljänä vastuualueena, tiiminä. Maakuntajohtajan apuna toimii toimiston johtoryhmä. Maakuntahallitus on päättänyt organisoida toimiston seuraaviksi tiimeiksi: strategia, ohjelmien toteutus, alueidenkäyttö ja hallinto. Toimiston johtamisjärjestelmän osia ovat tiimiorganisaation ohella toiminnan tavoitteiden asettelu ja tasapainottaminen tuloskortin avulla (seuraava kuvio). Tiimit suunnittelevat oman toimintansa allekirjoitettavan tulossopimuksen muotoon. Tiimien toimintaa seurataan puolivuosittain. Tiimeillä on kannustusjärjestelmä. Tasapainotetun tuloskortin osa-alueiden kriittiset menestystekijät, mittarit ja seuranta on toiminnoittain kirjoitettu talous- ja toimintasuunnitelman eri toimintoihin kursiivilla. 14

15 KESKI-SUOMEN LIITON TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI Resurssit ja taloustehokkuus Asiakas - tyytyväisyys LIITON VISIO: Keski-Suomen liitto on valtakunnallisesti tunnettu ja menestyvä maakunnan kehittämisorganisaatio Ammattitaito, uuden oppiminen ja luovuus Prosessien mallinnus ja kunnossapito Tulokset Työntekijöiden jaksaminen 8. VUODEN 2003 KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 8.1 Ohjelmat ja niiden toteuttaminen Keski-Suomen liiton ohjelmatyö keskittyy Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaohjelmien toteuttamiseen. Strategiat on määritelty ohjelma-alueille eri tavoin. Tavoitteena on, että suoritetuin strategisin valinnoin EU-osarahoitteiset resurssit voidaan parhaiten kohdentaa alueilla oleviin tai rakennettaviin kilpailuetua vahvistaviin sekä vetovoimaisuutta lisääviin kohteisiin. Keski-Suomessa jatketaan vuonna 1996 alkanutta toimialoittain etenevää kehittämistyötä metallin, matkailun, mekaanisen puun, elektroniikkateollisuuden, graafisen alan sekä käsiteollisuuden aloilla. EU:n ohjelmatyössä Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien muodostaman tavoite 1 alueen päämääränä on olla luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien verkostojen pohjoinen Keski-Suomi. Kehittämistoiminnan tarkoituksena on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit alueen luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin niissä toimivien johdolla ja ehdoilla. Alueen tavoitemäärityksessä todetaan, että pohjoisessa Keski-Suomessa bruttokansantuote kasvaa vuosittain 0,5 prosenttia Suomen kasvua nopeammin ja, että bruttoaluetuotteen lisäys vuosina on 600 miljoonaa markkaa. Vuonna 2006 alueella on toiminnassa kuusi ydinverkostoa seuraavilla toimialoilla: puu, metalli, energia, kivi, matkailu ja maatilatalous. 15

16 Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnissa haetaan metalliteollisuuden perusstrategiana kustannusjohtajuutta. Puu- ja matkailutoimialat rakentavat merkkituotestrategiaa. Energia- sekä kivi- ja maataloustoimialat ovat valinneet erikoistumisen strategian. Tavoite 2 alueella strategian mukaiset kehittämisresurssit kohdennetaan paikallista ja alueellista kilpailukykyä parantaville aloille ja kasvua haluaviin yrityksiin. Seutujen kannalta keskeisten toimialojen ohella tuetaan verkostojen syntymistä ja kansainvälistymistä. Jyväskylän, Jämsän, Kaakkoisen Keski-Suomen, Keuruun ja Äänekosken seutukuntien muodostaman tavoite 2 -alueen perusstrategia on alueellinen erikoistuminen investointien ja koulutuksen avulla. Alueen tavoitemäärityksessä todetaan, että yritysten lukumäärän nettokasvu koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella on ja työpaikkojen nettolisäys 7 000, joista on informaatioteknologisen teollisuuden työpaikkoja. Tietoteollisuutta palvelevien koulutusalojen aloituspaikat kaksinkertaistetaan. Näillä tavoitteilla pyritään siihen, että alueen bkt/asukas nousee koko maan tasolle vuoteen 2006 mennessä ja asukasmäärä kasvaa :een. Tavoite 1-ohjelman toteutus Tavoite 1-ohjelman toteutus vuonna 2003 jatkaa täydessä laajuudessaan rahoittajien ja kuuden ydinverkoston (puu, metalli, matkailu, kivi, energia ja maatilatalous) osalta. Keski-Suomen liiton tehtävä on edelleen varmistaa 1-ohjelman sujuva, valitun strategian mukainen toteuttaminen. Liitto varautuu käynnistämään ohjelmaa vauhdittavia hankkeita. Vuoden 2003 aikana toimialoittaisten ydinverkostojen työssä erityisenä painopisteenä on edelleen osaamisen vahvistaminen. Toimialoittaisia verkostoasiantuntijoita ja kuntien elinkeinovastuullisia ohjataan paremmin havaitsemaan ja tarttumaan osaamiseen liittyviin kehittämistarpeisiin. Kehittämisyhtiöiden ja oppilaitosten verkostomaista toimintatapaa syvennetään edelleen. Tavoitteena on, että 80 % yritysinvestoinneista kohdistuu valittuihin yritysverkostoihin (vuoden 2002 alkupuoliskolla toteutui 78,9 %). Osaamisen kehittämisen tavoitteena on, että vähintään 40 % hankkeista tukee valittujen verkostojen kehittymistä (vuoden 2002 alkupuoliskolla toteutui 60 %). Maakuntien yhteisiin hankkeisiin osallistutaan silloin, kun ne tukevat strategian toteutusta lisäarvoa tuottavalla tavalla. Alueen yritykset, elinkeinovastuulliset, kuntien johto ja muut toimijat pidetään hyvin informoituna EU-ohjelman mahdollisuuksista ja kehittämishankkeiden tilanteesta. Tavoite 2 ohjelman toteutus Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelman perusstrategia on alueellinen erikoistuminen, joka perustuu kunta- ja seutukuntakohtaisten, aluetaloutta vahvistavien kilpailuetutekijöiden tunnistamiseen. Alueita ja niiden yritysten kilpailukykyä sekä osaamista vahvistetaan investointien, verkostomaisen toiminnan ja koulutuksen avulla. Suoritetut kilpailuetuvalinnat ovat keskeinen kriteeri kohdennettaessa resursseja maakunnan yhteistyöasiakirjassa. Investoimalla yritystoiminnan kehittämiseen sekä koulutukseen odotetaan 16

17 Keski-Suomen tavoite 2-alueelle syntyneen useita liiketoimintakeskittymiä, jotka tuottavat lisäarvoa omalle vaikutusalueelle. Erikoistumisvalinnat ovat Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Jämsänkoski Keuruu Konnevesi Korpilahti Kuhmoinen Laukaa Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Sumiainen Suolahti Toivakka Uurainen Äänekoski Pk-yritysten osaamisen vahvistaminen, yrittäjyys Puunjalostus ja bioenergia Informaatioteknologia sekä liikunta- ja terveysosaaminen Lentokenttäympäristön kehittäminen Perhematkailu ja komposiittiteknologia Pk-yritysten osaamisen vahvistaminen, yrittäjyys Metallin kehittämisohjelma ja graafisen teollisuuden kehittäminen Metsätalous ja maaseutuyrittäminen Muovituotannon kehittäminen Puuteknologia ja uudet innovaatiot Peurunkakeskus Suon ja turpeen uusi liiketoiminta ja yritysverkostot Luonnon hyödyntäminen vetovoimatekijänä Luonto- ja kalastusmatkailu Perheyrittäjyys, yrittäjyysakatemia ja mekatroniikka Käsiteollisuus ja taitoteknologia Maaseudun monimuotoinen yrittäminen Hyvinvointiosaaminen Pk-yritystoiminnan kehittäminen Pienyrittäjyys, ympäristö ja asuminen Ympäristöasioiden ja osaamisen laatukaupunki Tavoitteena on, että vuonna 2003 tavoite 2 ohjelman hankkeista 60 % on erikoistumisvalinnan mukaisia (vuoden 2002 alkupuolen toteutuma oli 57,9 %) Ohjelmien väliarviointi EU:n alueohjelmien (tavoite 1 ja 2) valtakunnalliset väliarvioinnit valmistuvat vuoden 2003 aikana. Ohjelmatason väliarvioinnin tehtävänä on tarkastella tukitoimien ensimmäisiä tuloksia, niiden merkitsevyyttä ja tavoitteiden toteutumista ohjelmatasolla. Väliarvioinnin tarkoituksena on parantaa ohjelmatyön laatua ja tunnistaa ohjelmatyössä tarvittavat muutokset, jotta ohjelmien tavoitteet saavutetaan. Ohjelmien väliarviointi tähtää siihen, että ohjelman muutostarpeet nähdään riittävän ajoissa, jolloin pystytään tekemään tarvittavat muutokset ohjelman toteutuksessa. Ohjelmatason väliarvioinnit maksetaan ohjelmien teknisestä tuesta. Ohjelmatason lisäksi tarvitaan maakunnallisia väliarviointeja, joissa selvitetään ohjelmien strategisten valintojen onnistumisia, määrällisten tavoitteiden toteutumista sekä mahdollisia ohjelmien muutostarpeita. Maakunnalliset selvitykset johtopäätöksineen on tehtävä vuoden 2003 aikana. Maakunnallisessa arvioinnissa voidaan käyttää hyväksi ohjelmatason selvityksiä, mutta tämän lisäksi varaudutaan hankkimaan tarvittavia lisäselvityksiä ostopalveluina. Toimialatyö 17

18 Toimintavuosi on kolmivuotisen kehittämiskauden keskimmäinen vuosi. Työskentely jatkuu matkailu-, puu-, metalli-, graafinen-, pien/käsityö- ja elektroniikkateollisuuden toimialoilla. Kullakin toimialalla on päästy luottamukselliseen yhteistyöhön sekä yritysten, rahoittajaviranomaisten, oppilaitosten sekä elinkeinokehittäjien kanssa. Verkostoyhteistyö on aktiivista ja toimivaa. Vuonna 2003 haetaan toimintamalliin tehoa tiivistämällä strategiasuunnitelmia ja tiedottamalla toiminnan tuloksista. Toimialapäälliköt yhdessä verkostojensa kanssa vastaavat suunnitelmien toteuttamisesta, eli tavoitteiden kannalta keskeisimpien hankkeiden käynnistämisestä ja toteutuksesta. Tuloksia ja vaikuttavuutta seurataan hankekohtaisesti, toimialojen asiakastyytyväisyysmittauksin sekä soveltuvin osin toimiala-analyysein. Toimialoilla tavoitellaan yhteensä noin 300 uutta nettotyöpaikkaa ja 30 hanketta. Toimialatyön tavoitteena on saada perustettua uutta yritystä. Toimialojen yhteisenä tavoitteena on teknologia- ja osaamisympäristöhankkeiden lisääminen. Edelleen pyritään hankkeiden vaikuttavuuden sekä yritysten liiketoimintaosaamisen lisäämiseen. Toiminta pysyy yritysvetoisena ja toimialavetäjät itsenäisinä toimijoina. Keskeiset hankkeet saadaan toteutetuksi toimialasuunnitelmien mukaisesti. Kärkiyritykset tukevat kehittämisverkostojen toimintaa. Kehittämistyö voi ylittää maakuntarajat (voidaan toteuttaa liiketoimintalähtöisiä verkosto- ja osaamisympäristö-hankkeita). Toimialatyö on keskeinen toimintatapa yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittämisessä. Liitto ohjaa, tukee ja rahoittaa yritysvetoista toimialatyöskentelyä. Liiton kehittämisrahastolla tuetaan toimialojen tavoitteiden mukaisten keskeisimpien hankkeiden valmistelua. Osaamisen vahvistaminen Keski-Suomen strategiatyössä ja EU ohjelmien toteutuksessa painotetaan osaamisen vahvistamista. Alan kehittämisen painopisteet on vahvistettu maakunnan yhteistyöasiakirjassa 2003 ja ne ovat: teknologisen osaamisen ja tietoyhteiskuntavalmiuksien vahvistaminen, ammatillisen osaamisen ja aikuiskoulutuksen vahvistaminen, koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistaminen ja työssä oppimisen kehittäminen, kilpailuetu- ja erikoistumisvalintoihin perustuva kilpailukyvyn kasvattaminen, yrittäjyyden edistäminen sekä PK-yritysten osaamisen vahvistaminen ja ennakointi, maaseudun elinkeinorakenteiden monipuolistaminen osaamista vahvistamalla, yksilöllisyys, tasaarvo ja kolmannen sektorin osaamisen kehittäminen sekä kulttuurisen osaamisen vahvistaminen. Keski-Suomen liitto tekee tiivistä strategista ja hankkeisiin liittyvää yhteistyötä maakunnan koulutusorganisaatioiden kanssa. Toimintavuoden merkittävin yksittäinen osaamishanke, jossa liitto on mukana, on ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksiä tukeva Taitava Keski-Suomi hanke. Tiedotus Tiedotuksen keskeinen tavoite on saada julki myönteistä, todenmukaista ja ymmärrettävää tietoa maakunnan kehittämisohjelmista, erityisesti EU-ohjelmista ja uuden aluekehityslain myötä enenevässä määrin myös maakuntaohjelmasta, ohjelmien tuloksista ja niiden vaikutuksista maakunnan kehitykseen. Tiedotuksen perusviestit tukeutuvat ohjelmien perustana olevaan maakunnan yhteisesti määriteltyyn strategiaan. 18

19 Vuonna 2003 EU-ohjelmien toteutus etenee ohjelmakauden alussa luotua uraa, joten ohjelmien perusteiden sijasta nyt on olennaisempaa viestittää entistä voimakkaammin niiden tuloksista ja vaikutuksista. Tavoitteena on luoda positiivista mielikuvaa Keski-Suomen liitosta osaavana strategina ja suunnannäyttäjänä sekä asiantuntevana ja tasapuolisena aluekehittäjänä. Keskeisiä tiedottamisen alueita vuonna 2003 ovat * tavoite 1 ohjelman hanketyön vauhdittamiseen tähtäävä tiedotus * tavoite 2 ohjelman kautta rahoitettavien Keski-Suomen liiton omien hankkeiden vauhdittamiseen tähtäävä tiedotus * toimialatyön tulokset * toimialojen koulutushankkeet ja muuhun osaamisen vahvistamiseen liittyvä tiedotus * vuonna 2002 alkaneen ICT-alan maakunnallisen koordinoinnin ja ylimaakunnallisen koulutuskoordinoinnin tiedotus * luovan toiminnan (kulttuurin) toimialatyön käynnistyminen * kansainväliset toimet Maakunnan yhteistyöryhmän tiedotuslehti, Ämyri, toimitetaan yhdessä rahoittajaviranomaisten tiedotusvastaavista koostuvan toimituskunnan kanssa kaksi kertaa vuodessa. MYRrin päätökset tiedotetaan kokousten jälkeen medialle ja muille sidosryhmille, samoin kuin Keski-Suomen liiton maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston kokouspäätökset ym. ajankohtaiset asiat. Mediatiedotuksen lisäksi tehostetaan suoraa sidosryhmätiedotusta. Sillä taataan tiedon kulku kohderyhmille nopeasti ja suoraan, uutiskynnysten yli, sekä se että viestit ovat omiamme eikä median muokkaamia. Tiedotejakelun piirissä olevia maakunnan sisäisiä sidosryhmiä ovat mm. EUohjelmatyössä mukana olevat rahoittajaviranomaiset, kunnat, koulutus- ym. organisaatiot ja Keski- Suomen kansanedustajat. Maakunnan ulkopuolisia tiedotuksen kohderyhmiä ovat mm. muut maakunnanliitot ja WFA. Tiedotteet julkaistaan myös Keski-Suomen liiton www-sivuilla Maakuntaohjelman laadinta Maakunnan kehittäminen on vuorovaikutteinen prosessi, johon odotetaan mahdollisimman monen osallistuvan. Kehittämistyön keinoina ovat yhteisesti laaditut suunnitelmat ja ohjelmat, jotka sisältävät vision ja strategian tavoitteisiin pääsemiseksi. Tällaisia suunnitteluasiakirjoja ovat syksyllä 2002 hyväksytty alueen tahtoa kuvaava maakuntasuunnitelma sekä toimintavuonna 2003 valmisteltavat maakuntaohjelma ja maakuntakaava. Maakuntaohjelma sisältää - maakuntasuunnitelman viitoittamalla tiellä - alueen kehittämisen kannalta tärkeiden toimintalinjojen määrittelyn sekä suunnitelman eri kehittämis-organisaatioiden ja toimijoiden osallistumisesta maa-kunnan kehittämiseen. Maakunnan alueelle kohdentuvien julkisten resurssien suunnittelu on osa maakuntaohjelmaa ja erityisen keskeinen osa maakuntaohjelman pohjalta vuosittain laadittavaa toteuttamissuunnitelmaa. Maakuntakaava keskittyy aluerakenteen suunnitteluun ja kuvaamiseen. Maakuntaohjelman laatiminen itsessään on oppimis-prosessi, jossa toimijoiden tietoisuus maakunnassa toteutettavista teemoista sekä toimintalinjoista lisääntyy ja samalla opitaan tunnistamaan maakunnan kehittämisen muiden organisaatioiden näkökulmia. Maakuntasuunnitelman vaikuttavuuden ja siihen sitoutumisen kannalta on välttämätöntä, että valmisteluprosessi on avoin sekä kumppanuuteen ja keskinäiseen arvostukseen perustuva. Maakuntaohjelma tuodaan monivaiheisen valmistelun jälkeen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. 19

20 Keskeinen työskentelymetodi kehittämistyössä on erilaisten työryhmien ja foorumien kokoaminen. Maakunta-ohjemaa valmistelemaan haetaan maakunnan parhaita asiantuntijoita yrityselämän eri toimialoilta, valtion ja kuntien hallinnosta, koulutuksen ja hyvinvointialan organisaatioista sekä monenlaisista kansalaisjärjestöistä. Tavoitteena on, että ohjelman toteuttaminen koetaan koko maakunnan asiaksi. 8.3 Maakuntakaavoitus sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Tavoitevuoden keskeisin tehtävä on maakuntakaavan valmistelun aloittaminen. Se on uuden maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama yleispiirteinen kaava. Maakuntakaavan laadinta aloitetaan välittömästi sen jälkeen, kun maakuntasuunnitelma on saatu valmiiksi maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksen jälkeen. Se tullaan laatimaan kaikki aikaisemmat seutukaavat korvaavana. Maakuntakaavan lainmukainen tarkkuustaso sovitetaan yhteen kuntien ja muun yhteiskunnan sekä kansalaisten odotusten ja tarpeiden kanssa. Maakuntakaava laaditaan internet-avusteisena laatimisprosessina. Koska kyse on uuden lain mukaisesta ensimmäisestä maakuntakaavasta, siihen pyritään hankkimaan osarahoitusta EU:n Itämeren maiden ohjelmasta. Kaavan laatimisen aloitusvaiheessa laaditaan työohjelma, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä järjestetään viranomaisneuvottelu. Kaavan laadinta liitossa kestää noin kolmesta neljään vuotta. Vuonna 2003 tavoitteena on asettaa yleistavoitteet sekä selvitetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asettamat lähtökohdat ja muut kaavan laatimisen lähtökohdat. Olemassa oleva tietopohja kartoitetaan, sen ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan sen riittävyyttä, sekä hahmotetaan suunnittelun tulevia tietotarpeita. Liiton seutukaavoja tai maakuntakaavaa varten laaditut perusselvitykset ja tutkimukset ovat lähtötietoina kaavan laatimiselle. Tietopohjan kartuttamiselle ja selvitysten laatimiselle suunnitellaan aikataulu, valitaan käytettävät menetelmät ja aloitetaan selvitysten laatiminen. Vaihtoehdot hahmotetaan alustavasti ja selvitetään millaisia vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja on tarpeen muodostaa suunnittelun eri vaiheissa. Keskeiset vaikutukset tunnistetaan käytettävissä olevan tietopohjan puitteissa ja vaikutusalue määritellään. Vaikutusaluetta voidaan tarkentaa prosessin edetessä, kun uutta ja yksityiskohtaisempaa tietoa on käytettävissä. Samalla voidaan tarkentaa myös osallisten ryhmää. Viranomaisneuvottelussa tarkennetaan eri osapuolien näkemyksiä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tulkinnasta maakuntakaavassa. Lisäksi käsitellään seudullisia alueidenkäyttötavoitteita ja muita keskeisiä tavoitteita. Tehdyt päätökset ja käydyt neuvottelut, työohjelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma dokumentoidaan. Toimintavuonna muodostetaan ja hyväksytään kaavan laatimisen pohjana käytettävät tavoitteet liiton omien kehittämistarpeiden, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden antamien lähtökohtien ja maakunnan eri tahojen kanssa käytyjen tavoitekeskusteluiden perusteella. 20