TALOUSSUUNNITELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TALOUSSUUNNITELMA 2003-2005"

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2003 KESKI-SUOMEN LIITTO 1

2 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin , vaihde Yhteydet: Kotisivu: Yhteydet liittoon: Yhteydet henkilökuntaan: (ei skandeja) X.400: G=etunimi, S=sukunimi, O=ksliitto, P=reg, A=elisa,C=fi Julkaisu: C 95 ISBN ISSN Sähk. ISBN Julkaisun avainsanat: aluekehittäminen maakuntakaava maakuntaohjelma maakuntasuunnittelu seutusuunnittelu taloussuunnitelma toimintasuunnitelma talousarvio Kansikuva: maakuntavaltuuston kokous Painos: 200 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy JYVÄSKYLÄ

3 Sisällys TALOUSSUUNNITELMA MAAKUNNAN NÄKYMÄT JA KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄ LIITON LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO KESKI-SUOMEN VISIO, STRATEGIAT JA LIITON SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ KANSAINVÄLISET TOIMET YHTEISTYÖVERKOSTO JA SIDOSRYHMÄTYÖ LIITON HENKILÖSTÖ, TALOUS JA MUUT VOIMAVARAT...9 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUS- ARVIO TOIMISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ VUODEN 2003 KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Ohjelmat ja niiden toteuttaminen Maakuntaohjelman laadinta Maakuntakaavoitus sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Edunvalvonta ja kuntien palvelutehtävät TALOUSARVIO 2003 PERUSTELUINEEN Talousarvioasetelma Poistomenettely Talousarvio vuodeksi Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttösuunnitelma ja perustelut Jäsenk untien maksuosuudet...22 LIITTEET 1. Maakuntavaltuuston jäsentiedot 2. Maakuntahallituksen jäsentiedot 3. Tarkastuslautakunnan jäsentiedot 4. Toimisto ja henkilöstö sekä toimialavastaavat 5. Keski-Suomen liiton julkaisuja vuosilta Talousarvion tuloslaskelmaluonnos Talous- ja toimintasuunnitelman ympäristövaikutusten arviointi 3

4 T A L O U S S U U N N I T E L M A MAAKUNNAN NÄKYMÄT JA KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄ Keski-Suomen kokonaistuotanto kääntyi selvään laskuun vuoden 2001 lopulla ja lasku jatkui myös vuoden 2002 ensimmäisellä neljänneksellä. Vuoden toisella neljänneksellä odotetaan jälleen kirjattavan lievää nousua. Alkuvuoden aikana Keski-Suomen tuotanto seurasi koko maan kehitystä. Selvintä Keski-Suomen yritysten tuotannon kasvu oli metalliteollisuudessa, rakennusalalla sekä liikenteessä. Vuodesta 1995 Keski-Suomen tuotannon määrä on kasvanut noin kolmanneksen, eli suhteellisesti saman verran kuin koko maassa. Työllisten määrä on pysynyt vuoden 2002 alkupuoliskolla samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisyys kasvoi tuntuvasti liikenteessä ja rakentamisessa mutta supistui teollisuudessa. Työllisyystutkimuksen mukaan Keski-Suomessa on ollut viimeksi kuluneen vuoden aikana työllistä. Lukumäärä on noussut vuodesta 1995 noin 14 %, eli hieman enemmän kuin maassa keskimäärin. Seutukunnittain työllisyys on vuodesta 1995 kehittynyt myönteisimmin Jyväskylän seutukunnalla. Parin viime vuoden aikana työllisyystilanne on vaikeutunut Pohjoisessa Keski- Suomessa. Ennusteet kansainvälisen talouden kasvun nopeudesta vaihtelevat. Suomen kokonaistuotannon odotetaan kasvavan vuonna 2002 vajaa 2 % ja toimintavuonna 2003 jo 3,7 % (Etla). Suomen vienti kääntyi jo huhtikuussa 2002 nousuun, sitä vastoin tavaratuonti lisääntyy hitaasti. Vientimäärät kasvoivat ennen muuta elektroniikka- ja metsäteollisuudessa sekä kemian teollisuudessa. Koko maan työttömyysasteen jäänee vuona 2003 noin 9 %:iin. Uusia työpaikkoja syntyy yksityisillä palvelualoilla ja rakennusalalla. Julkisen sektorin työllisyyden paranemiseen ei uskota kuntien rahoitusvaikeuksien vuoksi. Keski-Suomen kehityksessä heijastuvat kansainvälisen talouden ja koko maan trendit. Maakunnan toimiala-rakenne on suhteellisen monipuolinen ja yritysten taloudellinen perusta kilpailukykyinen. Viennin merkitys maakunnan teollisuuden avainaloilla (metalli, puu, elektroniikka) on suuri ja koko maan viennin vahvistuminen tuntuu myös Keski-Suomen teollisuudessa. Koska yksityisen kulutuksen kasvu nopeutuu, niin lähinnä kotimaiseen kysyntään nojaavat toimialat ja yritykset kehittynevät myönteisesti vuoden 2003 aikana. Maataloudessa yksikkökoon kasvu ja rakennemuutos jatkuu. Yritystoimintaa tukevissa palveluissa työvoiman kysynnän voidaan olettaa säilyvän hyvänä. Julkisten hyvinvointipalveluiden tarve lisääntyy ja työvoiman saatavuuden ongelmia koetaan koko maakunnan alueella. Toisaalta kokonaisuutena Keski-Suomi kuuluu edelleen maan vaikeimpiin työttömyysalueisiin (työttömyysprosentti 16,5 vuoden 2002 alussa, Lähde: Työministeriö). Maakunnan kehityksen eriytyminen näkyy väestönkehityksessä. Jyväskylän seudun muuttovoiton voidaan olettaa jatkuvan. Jyväskylän seudun kasvu luo vastapainoa pääkaupunkiseudun imulle. Tasaisempi aluekehitys auttaisi työmarkkinoiden tasapainottumista ja painopisteen olisi oltava aiempaa enemmän talouselämän toimintaedellytysten parantamisessa suurimpien keskusten ulkopuolella. Aluekeskusohjelmilla pyritään osaltaan tähän tavoitteeseen. Maakunnan strategiatyön eriyttäminen alueittain ja kunnittain tähtää maakunnan kaikkien seutujen ja kuntien toimintaedellytysten parantamiseen. Myös osaamiskeskusohjelman vaikutusten kohdentaminen koko maakuntaan tasoittaa kehityseroja pitkällä tähtäimellä. 4

5 Kuntien taloudellinen tilanne säilyy kireänä myös vuonna Palveluiden tuottamisen kustannukset nousevat ja yhä useammalla kunnalla on vaikeuksia sopeuttaa talouttaan palveluiden kysyntää vastaavaksi. Väestörakenteen muutokset aiheuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän huomattavaa kasvua lähes kaikissa kunnissa, mikä merkitsee kunnille mittavia kustannuspaineita. Maakunnan kehitykseen voidaan vaikuttaa osaamista vahvistamalla. Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä lisää ammatillisen koulutuksen tarvetta lähivuosina oleellisesti perinteisesti vahvoilla aloilla teollisuudessa. Uusien kasvualojen, kuten informaatioteknologian ja elektroniikan, kehittäminen ja palveluelinkeinojen kasvu lisää osaltaan koulutetun työvoiman tarvetta. Kehittämis- ja koulutuspanosten suuntaamiseksi ja mitoittamiseksi on vuoden 2002 aikana suoritettu Keski-Suomen ammattirakenteen ja koulutustarpeiden ennakointi vuoteen Selvityksen linjaukset konkretisoivat koulutettavien määriä eri ammattiryhmissä. Keski-Suomen kehittämisen strateginen päämäärä linjataan uudessa maakuntasuunnitelmassa. Keski-Suomi tavoittelee tiedolla, taidolla ja yrittäjyydellä tulevaisuuttaan rakentavaksi elämänlaadun maakunnaksi. Päämäärään tähtäävän kehittämistoiminnan tarkempia linjauksia ja määrällisiä tavoitteita on asetettu vuosien EU-ohjelmissa. Pohjoisen Keski-Suomen eli Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhteinen strategia ja määrälliset tavoitteet on esitetty tavoite 1 ohjelmassa ja muun Keski-Suomen strategia sekä tavoitteet Keski-Suomen tavoite 2 ohjelmassa. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa esitetään yhteistyökumppaneiden kanssa yhdessä valmistellut ja maakunnan yhteistyöryhmän vahvistamat vuosittaiset tavoitteet ja EU-ohjelmien toteuttamisen painopisteet. 2. LIITON LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO Maakuntien liittojen maakuntavaltuustot ja maakuntahallitukset noudattavat maakunnan väestön kunnallisvaaleissa ilmaisemaa tahtoa. Keski-Suomen liiton perussopimus edellyttää, että maakuntavaltuuston jäsenet ovat kunnissaan vaaleilla valtuustoon valittuja. Myös maakuntahallituksen jäsenet ovat lähes poikkeuksetta kunnanvaltuutettuja. Edustuksellisuudessaan liitto poikkeaa kaikista muista maakuntatason organisaatioista. Maakuntavaltuusto on vuonna 2001 ensimmäisen kerran valittu kuntien edustajainkokouksessa, jolloin valinnassa on säilynyt suora yhteys myös liiton jäsenkuntiin. Tämä tuore kehitys korostaa demokraattista päätöksentekoa aluetasolla ja on siten oikean suuntainen. Vähitellen Suomessa lähestytään eurooppalaisia alue-hallinnon järjestelmiä, joissa lähtökohtana on kansan-valtaisten elinten alhaalta ylös -periaatteella ohjaama kehittämistoiminta. Keskushallinnon rooli Suomessa on kuitenkin vielä varsin suuri ja aluetason päätösvalta vastaavasti kapeampi. Vuoden 2002 eduskuntavaalien jälkeen alkavalla hallituskaudella on alueiden luottamushenkilöjohtoisen päätöksenteon osuutta syytä edelleen nostaa. Esimerkkinä tästä on käynnistymässä oleva Kainuun hallintokokeilu. Liitto voi maakunnan asukkaiden luottamusta nauttivien päättäjiensä ja toimialansa laajuuden takia toimia aktiivisena maakun nallisen keskustelun käynnistäjänä ja foorumina sekä maakunnan tahdon ilmaisijana. 5

6 Maakuntavaltuusto hyväksyy mm. maakuntasuunnitelmat, maakuntaohjelmat, aluekehittämisohjelmat ja maakuntakaavat, joiden sekä valmistelu että toteutus tapahtuvat laajan maakunnallisen yhteistyön kautta. Maakuntahallituksen roolina on johtaa liiton hallintoa ja vastata maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden saavuttamisesta. Maakuntahallituksen puheenjohtajisto kokoontuu tarpeen mukaan. Tarkastuslautakunta seuraa, että toiminta on tehtyjen päätösten mukaista ja tekee tarpeellisena pitämiänsä esityksiä toimintatapojen kehittämiseksi. Maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsentiedot ovat liitteissä KESKI-SUOMEN VISIO, STRATEGIAT JA SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ Visio Liiton kehittämistoiminnan visio on seuraava: Keski-Suomen liitto on valtakunnallisesti tunnustettu ja menestyvä maakunnan kehittämisorganisaatio. Liiton oletetaan olevan myös kansainvälisesti verkottunut niihin alueisiin ja niihin toimialajärjestöihin, joiden osalta odotetaan saatavan taloudessa ja toiminnassa olevia pitkän aikavälin hyötyjä. Koko Keski-Suomen visio on tarkentunut maakuntasuunnitelman laadinnan yhteydessä ja muodostaa hyvän pohjan myös liiton oman toiminnan suuntaamiselle. Strategiat Maakunnan kehittäminen maakuntasuunnitelmassa hyväksyttyjen tavoitteiden toteuttamiseksi maakuntaohjelman ja maakuntakaavan sekä hankkeiden kautta edellyttää vahvaa strategista otetta. Osaava verkostovaikuttaja Maakunnan liiton toimintastrategiassa yhdistyvät vaatimukset sekä sisäisen osaamisen parantamiseksi että yhteistyöverkoston rakentamiseksi. Strategian toteuttamiseksi kehitetään herkkyyttä reagoida kuntien, yritysten, muiden sidosryhmien ja kansalaisten tarpeisiin. Verkostoissa toimittaessa tarvitaan aitoa verkosto-osaamista ja verkostovaikuttamista. Liiton hanketyöllä tavoitellaan lisäarvoa Keski-Suomen kehittämiseen. Hanketoiminnassa korostuvat maakunnallisuus ja strategianmukaisuus. Maakunnan yksi keskeinen verkosto on oppiva ja kehittyvä kuntien verkosto. Elinkeinojen ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen edellyttää strategista otetta. Hyvinvoinnin edistäminen on tuloksellisen elinkeinopolitiikan edellytys. 6

7 Uudistuneen maankäyttö- ja rakennuslain perusteella liitto toimii aktiivisesti taloudellisen ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen periaatteen mukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen toteuttamiseksi Keski-Suomessa. Yhteistyökumppaneina ovat jäsenkunnat, valtion viranomaiset sekä yritykset. Asiakaslähtöinen ja taitava maakunnan kehittäjä Maakunnan kehittäminen on yhteistyötä, jossa toiminnan luonne määräytyy asiakkaiden tarpeiden perusteella ja toiminnan tuloksellisuus yhteistyössä mukana olevien kilpailukyvyn ja toiminnan laadun paranemisena. Keski-Suomen liiton asiakkaita ovat mm. kunnat, yritykset ja yhteisöt, kehittämisyhtiöt, valtionhallinto kokonaisuudessaan paikallisviranomaisista keskushallintoon, koulutus- ja tutkimuslaitokset, media, hankkeiden toteuttajat sekä viime kädessä kaikki keskisuomalaiset. Maakunnan kehittymistä arvioidaan valtakunnallisten kriteerien perusteella ja suhteessa muiden maakuntien kehitykseen. Yhteisvastuullinen ja joustava prosessien toteuttaja Omaehtoisen kehittämisen edellytys on maakunnan oma toimintatapa, sujuva yhteistyö muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa sekä hyvät yhteydet valtakunnan ja EU:n tasolle. Työssään ja toiminnassaan liitto pitää tärkeänä maakunnallisuutta, asiakaslähtöisyyttä, avoimuutta, tulos- ja tavoitetietoisuutta, taloudellisuutta, yhteisvastuullisuutta, tasa-arvoa ja keskinäistä kunnioitusta sekä jatkuvaa kehittymistä ja tulevaisuuteen suuntautumista. Fyysisen rakenteen kehittämisessä otetaan huomioon ympäristölliset arvot sekä kokonaistaloudellisuus. Suunnittelujärjestelmä Liiton suunnittelujärjestelmä perustuu sekä alueiden kehittämistä koskevaan että alueiden käyttöä koskevaan lainsäädäntöön. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Suunnitelma on pitkän aikavälin strateginen asiakirja, jossa määritellään Keski-Suomen kehityksen tavoitteet ja strategiat niiden toteuttamiseksi. Maakuntasuunnitelma kytkee maakuntakaavan osaksi maakunnan strategista kehittämistä, osoittaa alueiden käytön sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeita ja määrittää maakunnan kehittämisen tavoitteet maakuntakaavan lähtökohdaksi. Maakuntasuunnitelman hyväksyy maakuntavaltuusto. Ensimmäinen maakuntasuunnitelma hyväksyttiin maakuntavaltuuston syyskokouksessa v Maakuntaohjelma on maakuntasuunnitelman tavoitteista ja strategioista johdettu määräaikainen keskipitkän aikavälin ohjelma, jolla suunnataan ja sovitetaan yhteen alueen lähivuosien kehittämistoimia. Maakuntaohjelma laaditaan neljän vuoden välein. Vuosittain laaditaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma. 7

8 MAAKUNNAN POLIITTINEN TAHTO Aluehallinto Tutkimus- ja oppilaitokset Toteuttamishankkeet MAAKUNTA- SUUNNITELMA Keskushallinto Elinkeinoelämä MAAKUNTA- KAAVA Erillisohjelmat Ohjelmasopimukset EU Kunnat ja seutukunnat Järjestöt Kansalaiset MAAKUNTA- OHJELMA MENESTYVÄ MAAKUNTA Maakuntakaava laaditaan mm. maakuntasuunnitelman tavoiteasettelun pohjalta. Ensimmäisen maakuntakaavan laadinnan käynnistyminen ajoittuu vuodenvaihteeseen 2002 / KANSAINVÄLISET TOIMET Liiton osuus kansainvälisessä vuorovaikutuksessa liittyy pitkälti maan EU-jäsenyyteen. Maakunnanliitoilla on myös lähialuevastuuta (Venäjä, Baltia ja Pohjoismaat). EU:n osittaisella avulla aluepolitiikkaa toteutetaan rakennerahastojen tai yhteisöaloitteiden kautta. Liitto jatkaa strategisen valintansa mukaisesti liittoutumista läntisen Suomen maakuntien kanssa (Länsi-Suomen Allianssi, West Finland Alliance) sekä kansallisten että kansainvälisten intressien toteuttamiseksi. Liitto tavoittelee kansainvälistymistoimilla maakunnan kokonaisetua. Maakunnan sisäisen ja ylimaakunnallisen yhteistyön ja työnjaon avulla edistetään pienen ja keskisuuren teollisuuden, yrittäjien, oppilaitosten, kuntien ja muiden maakunnallisten toimijoiden kansainvälisen tiedon ja kontaktien saantia. Liiton omat kansainvälistymistoimet, joista päättää maakuntahallitus talousarvion puitteissa, kohdennetaan henkilöihin ja projekteihin, jotka mahdollisimman konkreettisesti edistävät liiton hyväksymien suunnitelmien perustavoitteita. Liitto käynnistää vuoden 2003 aikana tehostetut toimet EU:n eri ns. politiikkaohjelmien ja muiden rahoituslähteiden käyttökelpoisuuden selvittämiseksi lähinnä yrityksille ja kunnallissektorille varauduttaessa nykyisen ohjelmakauden jälkeiseen aikaan. Pk-yrityksiä tuetaan yhdessä TE-keskuksen ja alueellisten kehittämisyhtiöiden kanssa kontaktien luomisessa, viennin edistämisessä ja etabloitumisessa ulkomaille. 8

9 Liitto tukee liiton omien ja muiden keskisuomalaisten asiantuntijoiden sijoittumista EU:n sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden tai järjestöjen palvelukseen. Samaten tuetaan jäsenyyksiä asiantuntijakomiteoissa sekä kansainvälisissä arviointitehtävissä. Liitto tukee lähialueilla toimia, jotka tuottavat ainakin pitkällä aikavälillä kannattavaa vientiä. Apuna käytetään mm. Interreg-, Phare-, Tacis- ja muita EU:n yhteisö- ja politiikkaohjelmia ja - aloitteita. Liitto vastaa Keski-Suomen maakunnan osalta Keski-pohjola-yhteistyön määritellyillä strategiaaloilla yhteistyössä JYKESin ja kuntien kanssa. Lähivuosina Keski-pohjolakomitean työ painottuu toimiin Keski-pohjolan Vihreä Vyöhyke - Mittnordens Gröna Bälte teeman alla. Komitea tulee hakemaan EU:lta mittavaa kolmivuotista rahoitusta mm. yritysten markkinointia edistäviin toimiin. Komitean asiantuntijaryhmiin liitto osallistuu maakuntahallituksen erillisin päätöksin. Liitto on jäseninä niissä kansainvälisissä organisaatioissa, jotka suoraan tukevat liiton tavoitteita ja niiden toteuttamista. Jäsenyys, edustus tahi seuranta pidetään tarpeellisena seuraavissa organisaatioissa: 1. Assembly of European Regions (AER; jäsenyys): EU:n kanssa läheisesti yhteistoiminnassa toimiva yleinen maakuntatason yhteistoimintaorganisaatio 2. EURADA:n toiminnan seuranta (Euroopan alueellista vertailutietoaineistoa tuottava elin) 3. Euroopan maakuntien ympäristö- ja energiajärjestö FEDARENE (jäsenyys) 4. Keskipohjola-komitea (maakuntahallituksen nimeämät henkilöedustajat komiteassa; ei yhteisöjäsenyyttä; lähialueyhteistyötä toteuttava järjestelmä, joka saa myös Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoitusta) 5. Pohjoismainen tiedotustoimisto Jyväskylässä (osa-rahoitus) 6. Itämeren maiden Interreg -ohjelma (liitto tarjoaa mahdollisuuden ohjauskomitean ja kansallisen alakomitean työskentelyyn osallistumiseen valtioneuvoston nimeämälle keskisuomalaiselle edustajalle) Lisäksi liitto osallistuu maakuntahallituksen erillisten päätösten perusteella kansainvälisiin hankkeisiin mm. yritysten viennin edistämisen, alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelumenetelmien kehittämisen, energiapolitiikan sekä matkailun ja tietotekniikan aloilla. Liitto tukee taloudellisesti henkilöstönsä kansainvälistymisen perusvalmiuksien luomista ja ylläpitämistä. 5. YHTEISTYÖVERKOSTO JA SIDOSRYHMÄTYÖ Keski-Suomen liiton yhteistyöverkosto on erittäin laaja. Tiivistä yhteistyötä tehdään maakunnan kuntien, muiden maakuntien, rahoittajaviranomaisten ja EU-toimielimien, hankkeiden ja projekteja toteuttavien organisaatioiden, tiedotusvälineiden sekä ministeriöiden kanssa. Toiminta rakentuu sekä julkisten että yksityisten verkostojen varaan. Liiton toimistossa verkostovastuut jakautuvat asiantuntijuusalueiden mukaisesti, jolloin alan asiantuntemus ja osaaminen laajemminkin kertyvät oikeille henkilöille. Asiakastyytyväisyyttä nostetaan lisäämällä vuoropuhelua sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa. Asiakastyytyväisyyttä mitataan vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyin. Yhteistyö muiden maakuntien kanssa 9

10 Maakuntien liitot hoitavat osan yhteistyöstään Suomen Kuntaliiton kautta. Kuntaliiton hallituksen alaisuudessa toimii liittojen puheenjohtajien kokous. Sen kautta maakunnilla on oma yhteinen luottamushenkilöistä koostuva elin, jossa otetaan kantaa maakuntien kannalta merkittäviin asioihin. Maakuntajohtajat kokoontuvat säännöllisesti. Kuntaliitto järjestää myös muulle henkilöstölle neuvottelutilaisuuksia. Maakunnat ovat hakeutuneet keskenään vapaaehtoisesti yhteistyöhön. Keski-Suomi kuuluu Pirkanmaan, Satakunnan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien kanssa Länsi-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance, WFA). Yhteisten intressien pohjalta toimitaan edunvalvontakysymyksissä, kansainvälisten yhteyksien rakentamisessa, asiantuntijayhteistyössä sekä aluekehitysvastuun toteuttamiseen liittyvässä tuotekehittelyssä. Yhteistyö on tiivistynyt yhteisten henkilöresurssien hankinnan ja Brysselin toimiston toiminnan vakiinnuttamisen jälkeen. Puheenjohtajat kokoontuvat pari kertaa vuodessa ja maakuntajohtajat lähes kuukausittain. Kerran vuodessa järjestetään yhteiset maakuntapäivät luottamushenkilö- ja virkajohdolle. Asiantuntijaryhmiä perustetaan tarpeen mukaan. Myös henkilökuntien tapaaminen järjestetään vuosittain, mikä parantaa mahdollisuuksia myös suoraan yhteydenpitoon henkilöiden ja työntekijäryhmien välillä. EU-tavoiteohjelmien toteutus on luontaisesti maakuntien yhteistyötä. Länsi-Suomen tavoite 2- ohjelmassa kumppaneina ovat WFA:n lisäksi Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Pohjois-Suomen 1-ohjelmaa toteutetaan yhdessä Keski-Pohjanmaan, Pohjois- Pohjanmaan ja Lapin maakuntien kanssa. Maakuntien toimintaa sovitetaan yhteen tavoitealueittain koordinaatiotyöryhmissä ja maakuntajohtajien tapaamisissa. Keski-Suomen liitto vastaa myös Länsi-Suomen 2-alueen yhteisen ohjelmakoordinaattorin työstä. Keski-Suomen liitolla on edustajat myös ohjelmien seurantakomiteoissa. Em. yhteenliittymien lisäksi maakuntien liitoilla, siis myös Keski-Suomella, on sekä kansainvälisiin että kansallisiin etuihin liittyvää yhteistoimintaa. Kuntien palvelutehtävät ja yhteistoiminnan organisointi Tehtävänsä mukaisesti Keski-Suomen liitto toimii yhdessä jäsenkuntien kanssa ajankohtaisissa asioissa selvitysten tekijänä ja yhteistoiminnan käynnistäjänä. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan selvitystoimintaa tehdään esimerkiksi koulutuksen, kulttuurin, sosiaali- ja terveyssektorin ja kunnallistalouden alueilla sekä maakunnan tilaa koskevien tietojen tuottamiseksi. Keski-Suomen liitto tukee kuntien vapaaehtoisen seutuyhteistyön laajenemista ja syvenemistä. Lisäksi liitto edistää maakunnallista ja seudullista yhteistoimintaa asioissa, joissa ei ole omaa erillistä maakunnallista toimijaa tai viranomaista (esim. energiapolitiikka). Liitto järjestää mm. kansanedustajille ja kunnanjohtajille mahdollisuudet ajankohtaisten maakunnallisten asioiden käsittelyyn. 6. LIITON HENKILÖSTÖ, TALOUS JA MUUT VOIMAVARAT 10

11 Henkilöstö Liiton toimisto toteuttaa toiminta- ja taloussuunnitelman tehtäviä maakuntavaltuuston ja - hallituksen linjausten mukaisesti ja palvelee asiakkaita. Toimiston tavoitteena on hoitaa luottamuselinten ja muiden kokousten hallinto ja tiedottaminen lain-mukaisella ja palveluhenkisellä tavalla hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti ja sovitussa aikataulussa. Tavoitteen toteutumista seurataan poikkeamien ja saadun palautteen avulla. Toimisto on yksi tulosyksikkö, joka jakaantuu neljään vastuualueeseen, tiimiin: strategia, ohjelmien toteutus, alueidenkäyttö ja hallinto. Liiton tavoitteena on luoda henkilöstölle avoin ja kannustava ilmapiiri. Työtyytyväisyyskysely toteutetaan vuosittain. Liitossa noudatetaan tasavertaista henkilöstöpolitiikkaa. Työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaa toteutetaan mm. kuukausittain kokoontuvassa henkilöstöpalavereissa. Henkilöstöyhteistyöryhmä ja työpaikkakokous kokoontuvat tarvittaessa. Yhteistoimintaa toteutetaan mm. liitossa laadittujen työsuojelun toimintaohjelman ja henkilöstöpolitiikan periaateohjelman mukaisesti sekä laadittavan tasa-arvosuunnitelman mukaisesti. Henkilöstö toimii liitossa tietoturvasuunnitelman mukaisesti. Liitto tukee henkilöstön osaamisen vahvistamista mm. henkilöstön tiimi-, kieli- ja atk-valmiuksien kehittämisellä. Liiton toimistossa otetaan käyttöön asianhallintajärjestelmä, mikä mm. mahdollistaa avoimen toimintakulttuurin. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilöstön määrä hlöä ta03 ta04 ta05 Määräaikainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö Keski-Suomen liiton toiminta alkoi vuonna Tällöin liiton palveluksessa oli 25 vakinaista ja 8,5 määräaikaista henkilöä. Syyskuussa 2002 liiton palveluksessa oli 25 vakinaista henkilöä, EUohjelmien teknisellä tuella viisi ja kolme muuta määräaikaista henkilöä. Vuonna 2003 on tarkoitus palkata suunnittelupäällikkö. 11

12 Maakuntakaavan laadinta aloitetaan vuodenvaihteessa 2002 / Uudistuneen lainsäädännön edellyttämät ja aiempaa laajempina tehtävät suunnittelua edellyttävät selvitykset ja ympäristövaikutusten selvitykset ovat kasvaneet. Suunnittelukauden loppupuolella on varauduttava eläkkeelle siirtymisen aiheuttamiin henkilöstöjärjestelyihin. Tietojenkäsittely ja sen kehittäminen Taloussuunnitelmakauden pääpaino tulee olemaan tietojenkäsittelyn toimintavarmuuden ja käyttötehokkuuden parantaminen. Käyttötehokkuutta parannetaan asianhallintajärjestelmän kehittämisellä ja koulutuksella. Liitossa toimitaan tietoturvasuunnitelman mukaisesti. Liiton sähköistä asiointia kehitetään. Neuvonta- ja tukipalveluissa käytetään tarvittaessa ulkopuolista osaamista. Talouden puitteet taloussuunnitelmakaudella Keski-Suomen kunnat rahoittavat liiton kiinteän toiminnan ja Keski-Suomen Kehittämisrahaston kartuttamisen jäsenkuntien maksuosuuksilla. Vuoden 2003 maksuosuudeksi esitetään 2,86 Meuroa, josta siirretään Keski-Suomen Kehittämisrahastoon euroa. Kuntien maksuosuudessa on kasvua 4,3 prosenttia, mikä johtuu pääosin maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatimisen resurssoinnista. Vuoden 2004 maksuosuudeksi esitetään 2,94 Meuroa, josta Keski-Suomen Kehittämisrahastoon esitetään siirrettäväksi euroa. Vuoden 2005 maksuosuudeksi esitetään 3,02 Meuroa, josta Keski-Suomen Kehittämisrahastoon esitetään siirrettäväksi Jäsenkuntien maksuosuus , deflatoimaton 3,5 euroa 3 2,5 2 1,5 1 0, ta02 ta03 ta04 ta05 K-S Kehittämisrahasto Liiton kiinteä toiminta TALOUDEN PUITTEET TALOUSSUUNNITELMAKAUDELLA Meuroa. Vuosi Liiton kiinteä toiminta Kehittämisrahasto Jäsenkuntien maksuosuus ,019 0,84 2, ,069 0,875 2, ,12 0,9 3,02 12

13 Toimintatuottojen kasvu turvaa liiton tehtävien hoidon jatkossakin. Vuonna 2003 jatketaan EUohjelmien toteuttamista ja tehdään ohjelmien välitarkistus. Erityisesti kuntien erikoistumisvalintojen jatkotyö vaatii resursseja. Maakuntakaavan ja maakuntaohjelman laatiminen aloitetaan. Liitolla on myös vastuita mm. maakunnan identiteetin rakentajana, maakunnan profiloijana ja talousalueen toiminnan yhtenäisyyden rakentajana. Liiton kiinteään toimintaan esitetyt maksuosuuden korotukset ovat lähinnä kustannustasotarkistuksia. Keski-Suomen Kehittämisrahasto Maakuntavaltuusto teki aluekehittämisohjelmien hyväksymisen yhteydessä helmikuussa 1998 päätökseen nostaa Keski-Suomen Kehittämisrahaston vuosittainen kartuttaminen 6 miljoonaan markkaa eli euroon vuoteen 2000 mennessä. Vuodelle 2003 kehittämisrahaston tasoksi esitetään euroa. Keski-Suomen Kehittämisrahaston hankevalinnassa kiinnitetään huomiota hankkeen merkitykseen kuntien, seutujen ja koko maakunnan kilpailukyvyn edistäjänä. Kehittämisrahastolla varmennetaan maakunnan strategioiden toteutuminen mm. käynnistämällä strategiaan suuntautuvia esiselvityksiä sekä laaditaan projektisuunnitelmia ja käynnistetään itse hankkeita. Kehittämisrahaston kautta tuodaan maakuntaa esille ja tuetaan maakunnan vetovoimaisuutta edistäviä kohteita. Rahaston kautta myös varaudutaan uusiin avauksiin. Kehittämisrahastolla tuetaan myös ohjelmiin liittyviä maakuntien välisiä hankkeita. 13

14 T O I M I N T A S U U N N I T E L M A J A T A L O U S A R V I O TOIMISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ Liiton toimisto toteuttaa maakunnan kehittämissuuntaa maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen linjausten mukaisesti ja palvelee asiakkaita. Maakuntajohtaja johtaa liiton toimistoa. Toimisto toimii yhtenä tulosyksikkönä ja neljänä vastuualueena, tiiminä. Maakuntajohtajan apuna toimii toimiston johtoryhmä. Maakuntahallitus on päättänyt organisoida toimiston seuraaviksi tiimeiksi: strategia, ohjelmien toteutus, alueidenkäyttö ja hallinto. Toimiston johtamisjärjestelmän osia ovat tiimiorganisaation ohella toiminnan tavoitteiden asettelu ja tasapainottaminen tuloskortin avulla (seuraava kuvio). Tiimit suunnittelevat oman toimintansa allekirjoitettavan tulossopimuksen muotoon. Tiimien toimintaa seurataan puolivuosittain. Tiimeillä on kannustusjärjestelmä. Tasapainotetun tuloskortin osa-alueiden kriittiset menestystekijät, mittarit ja seuranta on toiminnoittain kirjoitettu talous- ja toimintasuunnitelman eri toimintoihin kursiivilla. 14

15 KESKI-SUOMEN LIITON TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI Resurssit ja taloustehokkuus Asiakas - tyytyväisyys LIITON VISIO: Keski-Suomen liitto on valtakunnallisesti tunnettu ja menestyvä maakunnan kehittämisorganisaatio Ammattitaito, uuden oppiminen ja luovuus Prosessien mallinnus ja kunnossapito Tulokset Työntekijöiden jaksaminen 8. VUODEN 2003 KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 8.1 Ohjelmat ja niiden toteuttaminen Keski-Suomen liiton ohjelmatyö keskittyy Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaohjelmien toteuttamiseen. Strategiat on määritelty ohjelma-alueille eri tavoin. Tavoitteena on, että suoritetuin strategisin valinnoin EU-osarahoitteiset resurssit voidaan parhaiten kohdentaa alueilla oleviin tai rakennettaviin kilpailuetua vahvistaviin sekä vetovoimaisuutta lisääviin kohteisiin. Keski-Suomessa jatketaan vuonna 1996 alkanutta toimialoittain etenevää kehittämistyötä metallin, matkailun, mekaanisen puun, elektroniikkateollisuuden, graafisen alan sekä käsiteollisuuden aloilla. EU:n ohjelmatyössä Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien muodostaman tavoite 1 alueen päämääränä on olla luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien verkostojen pohjoinen Keski-Suomi. Kehittämistoiminnan tarkoituksena on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit alueen luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin niissä toimivien johdolla ja ehdoilla. Alueen tavoitemäärityksessä todetaan, että pohjoisessa Keski-Suomessa bruttokansantuote kasvaa vuosittain 0,5 prosenttia Suomen kasvua nopeammin ja, että bruttoaluetuotteen lisäys vuosina on 600 miljoonaa markkaa. Vuonna 2006 alueella on toiminnassa kuusi ydinverkostoa seuraavilla toimialoilla: puu, metalli, energia, kivi, matkailu ja maatilatalous. 15

16 Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnissa haetaan metalliteollisuuden perusstrategiana kustannusjohtajuutta. Puu- ja matkailutoimialat rakentavat merkkituotestrategiaa. Energia- sekä kivi- ja maataloustoimialat ovat valinneet erikoistumisen strategian. Tavoite 2 alueella strategian mukaiset kehittämisresurssit kohdennetaan paikallista ja alueellista kilpailukykyä parantaville aloille ja kasvua haluaviin yrityksiin. Seutujen kannalta keskeisten toimialojen ohella tuetaan verkostojen syntymistä ja kansainvälistymistä. Jyväskylän, Jämsän, Kaakkoisen Keski-Suomen, Keuruun ja Äänekosken seutukuntien muodostaman tavoite 2 -alueen perusstrategia on alueellinen erikoistuminen investointien ja koulutuksen avulla. Alueen tavoitemäärityksessä todetaan, että yritysten lukumäärän nettokasvu koko seitsemän vuoden ohjelmakaudella on ja työpaikkojen nettolisäys 7 000, joista on informaatioteknologisen teollisuuden työpaikkoja. Tietoteollisuutta palvelevien koulutusalojen aloituspaikat kaksinkertaistetaan. Näillä tavoitteilla pyritään siihen, että alueen bkt/asukas nousee koko maan tasolle vuoteen 2006 mennessä ja asukasmäärä kasvaa :een. Tavoite 1-ohjelman toteutus Tavoite 1-ohjelman toteutus vuonna 2003 jatkaa täydessä laajuudessaan rahoittajien ja kuuden ydinverkoston (puu, metalli, matkailu, kivi, energia ja maatilatalous) osalta. Keski-Suomen liiton tehtävä on edelleen varmistaa 1-ohjelman sujuva, valitun strategian mukainen toteuttaminen. Liitto varautuu käynnistämään ohjelmaa vauhdittavia hankkeita. Vuoden 2003 aikana toimialoittaisten ydinverkostojen työssä erityisenä painopisteenä on edelleen osaamisen vahvistaminen. Toimialoittaisia verkostoasiantuntijoita ja kuntien elinkeinovastuullisia ohjataan paremmin havaitsemaan ja tarttumaan osaamiseen liittyviin kehittämistarpeisiin. Kehittämisyhtiöiden ja oppilaitosten verkostomaista toimintatapaa syvennetään edelleen. Tavoitteena on, että 80 % yritysinvestoinneista kohdistuu valittuihin yritysverkostoihin (vuoden 2002 alkupuoliskolla toteutui 78,9 %). Osaamisen kehittämisen tavoitteena on, että vähintään 40 % hankkeista tukee valittujen verkostojen kehittymistä (vuoden 2002 alkupuoliskolla toteutui 60 %). Maakuntien yhteisiin hankkeisiin osallistutaan silloin, kun ne tukevat strategian toteutusta lisäarvoa tuottavalla tavalla. Alueen yritykset, elinkeinovastuulliset, kuntien johto ja muut toimijat pidetään hyvin informoituna EU-ohjelman mahdollisuuksista ja kehittämishankkeiden tilanteesta. Tavoite 2 ohjelman toteutus Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelman perusstrategia on alueellinen erikoistuminen, joka perustuu kunta- ja seutukuntakohtaisten, aluetaloutta vahvistavien kilpailuetutekijöiden tunnistamiseen. Alueita ja niiden yritysten kilpailukykyä sekä osaamista vahvistetaan investointien, verkostomaisen toiminnan ja koulutuksen avulla. Suoritetut kilpailuetuvalinnat ovat keskeinen kriteeri kohdennettaessa resursseja maakunnan yhteistyöasiakirjassa. Investoimalla yritystoiminnan kehittämiseen sekä koulutukseen odotetaan 16

17 Keski-Suomen tavoite 2-alueelle syntyneen useita liiketoimintakeskittymiä, jotka tuottavat lisäarvoa omalle vaikutusalueelle. Erikoistumisvalinnat ovat Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jyväskylän mlk Jämsä Jämsänkoski Keuruu Konnevesi Korpilahti Kuhmoinen Laukaa Leivonmäki Luhanka Multia Muurame Petäjävesi Sumiainen Suolahti Toivakka Uurainen Äänekoski Pk-yritysten osaamisen vahvistaminen, yrittäjyys Puunjalostus ja bioenergia Informaatioteknologia sekä liikunta- ja terveysosaaminen Lentokenttäympäristön kehittäminen Perhematkailu ja komposiittiteknologia Pk-yritysten osaamisen vahvistaminen, yrittäjyys Metallin kehittämisohjelma ja graafisen teollisuuden kehittäminen Metsätalous ja maaseutuyrittäminen Muovituotannon kehittäminen Puuteknologia ja uudet innovaatiot Peurunkakeskus Suon ja turpeen uusi liiketoiminta ja yritysverkostot Luonnon hyödyntäminen vetovoimatekijänä Luonto- ja kalastusmatkailu Perheyrittäjyys, yrittäjyysakatemia ja mekatroniikka Käsiteollisuus ja taitoteknologia Maaseudun monimuotoinen yrittäminen Hyvinvointiosaaminen Pk-yritystoiminnan kehittäminen Pienyrittäjyys, ympäristö ja asuminen Ympäristöasioiden ja osaamisen laatukaupunki Tavoitteena on, että vuonna 2003 tavoite 2 ohjelman hankkeista 60 % on erikoistumisvalinnan mukaisia (vuoden 2002 alkupuolen toteutuma oli 57,9 %) Ohjelmien väliarviointi EU:n alueohjelmien (tavoite 1 ja 2) valtakunnalliset väliarvioinnit valmistuvat vuoden 2003 aikana. Ohjelmatason väliarvioinnin tehtävänä on tarkastella tukitoimien ensimmäisiä tuloksia, niiden merkitsevyyttä ja tavoitteiden toteutumista ohjelmatasolla. Väliarvioinnin tarkoituksena on parantaa ohjelmatyön laatua ja tunnistaa ohjelmatyössä tarvittavat muutokset, jotta ohjelmien tavoitteet saavutetaan. Ohjelmien väliarviointi tähtää siihen, että ohjelman muutostarpeet nähdään riittävän ajoissa, jolloin pystytään tekemään tarvittavat muutokset ohjelman toteutuksessa. Ohjelmatason väliarvioinnit maksetaan ohjelmien teknisestä tuesta. Ohjelmatason lisäksi tarvitaan maakunnallisia väliarviointeja, joissa selvitetään ohjelmien strategisten valintojen onnistumisia, määrällisten tavoitteiden toteutumista sekä mahdollisia ohjelmien muutostarpeita. Maakunnalliset selvitykset johtopäätöksineen on tehtävä vuoden 2003 aikana. Maakunnallisessa arvioinnissa voidaan käyttää hyväksi ohjelmatason selvityksiä, mutta tämän lisäksi varaudutaan hankkimaan tarvittavia lisäselvityksiä ostopalveluina. Toimialatyö 17

18 Toimintavuosi on kolmivuotisen kehittämiskauden keskimmäinen vuosi. Työskentely jatkuu matkailu-, puu-, metalli-, graafinen-, pien/käsityö- ja elektroniikkateollisuuden toimialoilla. Kullakin toimialalla on päästy luottamukselliseen yhteistyöhön sekä yritysten, rahoittajaviranomaisten, oppilaitosten sekä elinkeinokehittäjien kanssa. Verkostoyhteistyö on aktiivista ja toimivaa. Vuonna 2003 haetaan toimintamalliin tehoa tiivistämällä strategiasuunnitelmia ja tiedottamalla toiminnan tuloksista. Toimialapäälliköt yhdessä verkostojensa kanssa vastaavat suunnitelmien toteuttamisesta, eli tavoitteiden kannalta keskeisimpien hankkeiden käynnistämisestä ja toteutuksesta. Tuloksia ja vaikuttavuutta seurataan hankekohtaisesti, toimialojen asiakastyytyväisyysmittauksin sekä soveltuvin osin toimiala-analyysein. Toimialoilla tavoitellaan yhteensä noin 300 uutta nettotyöpaikkaa ja 30 hanketta. Toimialatyön tavoitteena on saada perustettua uutta yritystä. Toimialojen yhteisenä tavoitteena on teknologia- ja osaamisympäristöhankkeiden lisääminen. Edelleen pyritään hankkeiden vaikuttavuuden sekä yritysten liiketoimintaosaamisen lisäämiseen. Toiminta pysyy yritysvetoisena ja toimialavetäjät itsenäisinä toimijoina. Keskeiset hankkeet saadaan toteutetuksi toimialasuunnitelmien mukaisesti. Kärkiyritykset tukevat kehittämisverkostojen toimintaa. Kehittämistyö voi ylittää maakuntarajat (voidaan toteuttaa liiketoimintalähtöisiä verkosto- ja osaamisympäristö-hankkeita). Toimialatyö on keskeinen toimintatapa yritysten liiketoimintaympäristöjen kehittämisessä. Liitto ohjaa, tukee ja rahoittaa yritysvetoista toimialatyöskentelyä. Liiton kehittämisrahastolla tuetaan toimialojen tavoitteiden mukaisten keskeisimpien hankkeiden valmistelua. Osaamisen vahvistaminen Keski-Suomen strategiatyössä ja EU ohjelmien toteutuksessa painotetaan osaamisen vahvistamista. Alan kehittämisen painopisteet on vahvistettu maakunnan yhteistyöasiakirjassa 2003 ja ne ovat: teknologisen osaamisen ja tietoyhteiskuntavalmiuksien vahvistaminen, ammatillisen osaamisen ja aikuiskoulutuksen vahvistaminen, koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistaminen ja työssä oppimisen kehittäminen, kilpailuetu- ja erikoistumisvalintoihin perustuva kilpailukyvyn kasvattaminen, yrittäjyyden edistäminen sekä PK-yritysten osaamisen vahvistaminen ja ennakointi, maaseudun elinkeinorakenteiden monipuolistaminen osaamista vahvistamalla, yksilöllisyys, tasaarvo ja kolmannen sektorin osaamisen kehittäminen sekä kulttuurisen osaamisen vahvistaminen. Keski-Suomen liitto tekee tiivistä strategista ja hankkeisiin liittyvää yhteistyötä maakunnan koulutusorganisaatioiden kanssa. Toimintavuoden merkittävin yksittäinen osaamishanke, jossa liitto on mukana, on ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksiä tukeva Taitava Keski-Suomi hanke. Tiedotus Tiedotuksen keskeinen tavoite on saada julki myönteistä, todenmukaista ja ymmärrettävää tietoa maakunnan kehittämisohjelmista, erityisesti EU-ohjelmista ja uuden aluekehityslain myötä enenevässä määrin myös maakuntaohjelmasta, ohjelmien tuloksista ja niiden vaikutuksista maakunnan kehitykseen. Tiedotuksen perusviestit tukeutuvat ohjelmien perustana olevaan maakunnan yhteisesti määriteltyyn strategiaan. 18

19 Vuonna 2003 EU-ohjelmien toteutus etenee ohjelmakauden alussa luotua uraa, joten ohjelmien perusteiden sijasta nyt on olennaisempaa viestittää entistä voimakkaammin niiden tuloksista ja vaikutuksista. Tavoitteena on luoda positiivista mielikuvaa Keski-Suomen liitosta osaavana strategina ja suunnannäyttäjänä sekä asiantuntevana ja tasapuolisena aluekehittäjänä. Keskeisiä tiedottamisen alueita vuonna 2003 ovat * tavoite 1 ohjelman hanketyön vauhdittamiseen tähtäävä tiedotus * tavoite 2 ohjelman kautta rahoitettavien Keski-Suomen liiton omien hankkeiden vauhdittamiseen tähtäävä tiedotus * toimialatyön tulokset * toimialojen koulutushankkeet ja muuhun osaamisen vahvistamiseen liittyvä tiedotus * vuonna 2002 alkaneen ICT-alan maakunnallisen koordinoinnin ja ylimaakunnallisen koulutuskoordinoinnin tiedotus * luovan toiminnan (kulttuurin) toimialatyön käynnistyminen * kansainväliset toimet Maakunnan yhteistyöryhmän tiedotuslehti, Ämyri, toimitetaan yhdessä rahoittajaviranomaisten tiedotusvastaavista koostuvan toimituskunnan kanssa kaksi kertaa vuodessa. MYRrin päätökset tiedotetaan kokousten jälkeen medialle ja muille sidosryhmille, samoin kuin Keski-Suomen liiton maakuntahallituksen ja maakuntavaltuuston kokouspäätökset ym. ajankohtaiset asiat. Mediatiedotuksen lisäksi tehostetaan suoraa sidosryhmätiedotusta. Sillä taataan tiedon kulku kohderyhmille nopeasti ja suoraan, uutiskynnysten yli, sekä se että viestit ovat omiamme eikä median muokkaamia. Tiedotejakelun piirissä olevia maakunnan sisäisiä sidosryhmiä ovat mm. EUohjelmatyössä mukana olevat rahoittajaviranomaiset, kunnat, koulutus- ym. organisaatiot ja Keski- Suomen kansanedustajat. Maakunnan ulkopuolisia tiedotuksen kohderyhmiä ovat mm. muut maakunnanliitot ja WFA. Tiedotteet julkaistaan myös Keski-Suomen liiton www-sivuilla Maakuntaohjelman laadinta Maakunnan kehittäminen on vuorovaikutteinen prosessi, johon odotetaan mahdollisimman monen osallistuvan. Kehittämistyön keinoina ovat yhteisesti laaditut suunnitelmat ja ohjelmat, jotka sisältävät vision ja strategian tavoitteisiin pääsemiseksi. Tällaisia suunnitteluasiakirjoja ovat syksyllä 2002 hyväksytty alueen tahtoa kuvaava maakuntasuunnitelma sekä toimintavuonna 2003 valmisteltavat maakuntaohjelma ja maakuntakaava. Maakuntaohjelma sisältää - maakuntasuunnitelman viitoittamalla tiellä - alueen kehittämisen kannalta tärkeiden toimintalinjojen määrittelyn sekä suunnitelman eri kehittämis-organisaatioiden ja toimijoiden osallistumisesta maa-kunnan kehittämiseen. Maakunnan alueelle kohdentuvien julkisten resurssien suunnittelu on osa maakuntaohjelmaa ja erityisen keskeinen osa maakuntaohjelman pohjalta vuosittain laadittavaa toteuttamissuunnitelmaa. Maakuntakaava keskittyy aluerakenteen suunnitteluun ja kuvaamiseen. Maakuntaohjelman laatiminen itsessään on oppimis-prosessi, jossa toimijoiden tietoisuus maakunnassa toteutettavista teemoista sekä toimintalinjoista lisääntyy ja samalla opitaan tunnistamaan maakunnan kehittämisen muiden organisaatioiden näkökulmia. Maakuntasuunnitelman vaikuttavuuden ja siihen sitoutumisen kannalta on välttämätöntä, että valmisteluprosessi on avoin sekä kumppanuuteen ja keskinäiseen arvostukseen perustuva. Maakuntaohjelma tuodaan monivaiheisen valmistelun jälkeen maakuntavaltuuston hyväksyttäväksi. 19

20 Keskeinen työskentelymetodi kehittämistyössä on erilaisten työryhmien ja foorumien kokoaminen. Maakunta-ohjemaa valmistelemaan haetaan maakunnan parhaita asiantuntijoita yrityselämän eri toimialoilta, valtion ja kuntien hallinnosta, koulutuksen ja hyvinvointialan organisaatioista sekä monenlaisista kansalaisjärjestöistä. Tavoitteena on, että ohjelman toteuttaminen koetaan koko maakunnan asiaksi. 8.3 Maakuntakaavoitus sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Tavoitevuoden keskeisin tehtävä on maakuntakaavan valmistelun aloittaminen. Se on uuden maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama yleispiirteinen kaava. Maakuntakaavan laadinta aloitetaan välittömästi sen jälkeen, kun maakuntasuunnitelma on saatu valmiiksi maakuntavaltuuston hyväksymispäätöksen jälkeen. Se tullaan laatimaan kaikki aikaisemmat seutukaavat korvaavana. Maakuntakaavan lainmukainen tarkkuustaso sovitetaan yhteen kuntien ja muun yhteiskunnan sekä kansalaisten odotusten ja tarpeiden kanssa. Maakuntakaava laaditaan internet-avusteisena laatimisprosessina. Koska kyse on uuden lain mukaisesta ensimmäisestä maakuntakaavasta, siihen pyritään hankkimaan osarahoitusta EU:n Itämeren maiden ohjelmasta. Kaavan laatimisen aloitusvaiheessa laaditaan työohjelma, osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä järjestetään viranomaisneuvottelu. Kaavan laadinta liitossa kestää noin kolmesta neljään vuotta. Vuonna 2003 tavoitteena on asettaa yleistavoitteet sekä selvitetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden asettamat lähtökohdat ja muut kaavan laatimisen lähtökohdat. Olemassa oleva tietopohja kartoitetaan, sen ajantasaisuus tarkistetaan ja arvioidaan sen riittävyyttä, sekä hahmotetaan suunnittelun tulevia tietotarpeita. Liiton seutukaavoja tai maakuntakaavaa varten laaditut perusselvitykset ja tutkimukset ovat lähtötietoina kaavan laatimiselle. Tietopohjan kartuttamiselle ja selvitysten laatimiselle suunnitellaan aikataulu, valitaan käytettävät menetelmät ja aloitetaan selvitysten laatiminen. Vaihtoehdot hahmotetaan alustavasti ja selvitetään millaisia vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja on tarpeen muodostaa suunnittelun eri vaiheissa. Keskeiset vaikutukset tunnistetaan käytettävissä olevan tietopohjan puitteissa ja vaikutusalue määritellään. Vaikutusaluetta voidaan tarkentaa prosessin edetessä, kun uutta ja yksityiskohtaisempaa tietoa on käytettävissä. Samalla voidaan tarkentaa myös osallisten ryhmää. Viranomaisneuvottelussa tarkennetaan eri osapuolien näkemyksiä valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tulkinnasta maakuntakaavassa. Lisäksi käsitellään seudullisia alueidenkäyttötavoitteita ja muita keskeisiä tavoitteita. Tehdyt päätökset ja käydyt neuvottelut, työohjelma sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelma dokumentoidaan. Toimintavuonna muodostetaan ja hyväksytään kaavan laatimisen pohjana käytettävät tavoitteet liiton omien kehittämistarpeiden, valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden antamien lähtökohtien ja maakunnan eri tahojen kanssa käytyjen tavoitekeskusteluiden perusteella. 20

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu

ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011. Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu ForeMassi2025 Tiedotustilaisuus 3.5.2011 Teemu Santonen, KTT Laurea-ammattikorkeakoulu Hankkeen tavoitteet Pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin verkostohanke Teemallisesti hanke kohdistuu hyvinvointi-

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020

Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Kymenlaakson ympäristökasvatusstrategia 2012 2020 Visio: Kymenlaaksolainen ympäristökasvatus on arvostettua käytännön toimintaa ja tiivistä yhteistyötä.

Lisätiedot

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus

Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän hallitus 1 Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymän PERUSSOPIMUS 1 Kuntayhtymän nimi ja kotipaikka 2 Jäsenkunnat Kuntayhtymän nimi on Oulunkaaren seutukunnan kuntayhtymä ja sen kotipaikka on Iin kunta. Kuntayhtymän

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu?

Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Laki alueiden kehittämisestä uudistuu, mikä muuttuu? Rakennerahastokausi 2014 2020 Päijät-Hämeessä Info- ja keskustelutilaisuus 14.3.2013 Tarja Reivonen Neuvotteleva virkamies TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen

Lisätiedot

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö

Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä. Työ- ja elinkeinoministeriö Maakuntien yhteistyöryhmät & ALKU uudistus ja uusi laki alueiden kehittämisestä Työ- ja elinkeinoministeriö ALKU uudistus ja maakunnan yhteistyöryhmät ALKU uudistuksessa MYR:lle ei tullut erityisiä uusia

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2016 2018 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1994 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET

MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET 5.10.2012 MAAKUNNAN TILA JA LÄHIAJAN HAASTEET Anita Mikkonen 1 KESKI-SUOMEN VISIO Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi Maakuntavaltuuston hyväksymä 8.6.2010 1. Uusimpia tilastoja ja ennakointia:

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2013 TILINPÄÄTÖS 2013 TULOSLASKELMA 2013 2012 Liikevaihto 3 960 771 3 660 966 Valmistus omaan käyttöön 1 111 378 147 160 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -104 230-104 683 Palvelujen ostot

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA

KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA KESKI-SUOMEN LIITTO YHTEISTYÖN RAKENTAJA Keski-Suomen kilpailuetuja ovat runsaat luonnonvarat, niihin liittyvä teollisuus sekä ylivertaisen hyvä osaamispotentiaali. Kehittäminen nousee maakunnista mauri

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2011

TOIMINTAKERTOMUS 2011 LOUNAIS-SUOMEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ TOIMINTAKERTOMUS 2011 Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä omistaa Liedon ammatti- ja aikuisopiston, Loimaan ammatti- ja aikuisopiston ja Uudenkaupungin ammatti- ja aikuisopisto

Lisätiedot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön strategia 2025 Turvalliseen huomiseen Visio Suomessa asuvat turvallisuustietoiset ja -taitoiset ihmiset ja yhteisöt turvallisessa ympäristössä. Toiminta-ajatus on osaltaan

Lisätiedot

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa

Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Maakuntastrategia uudessa Pirkanmaan maakunnassa Taustoitusta konsernirakenne ja johtaminen -teemaryhmälle Joulukuu 2016 Marko Mäkinen, Pirkanmaan liitto 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Maakuntastrategia

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa

PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS uudenlaista sosiaalityötä yhdessä rakentamassa PRO SOS hanke valtakunnallisesti Hankekokonaisuutta hallinnoi ja johtaa Seinäjoen ammattikorkeakoulu Oy ja sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA

Lisätiedot

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu.

EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 2014-2020. Huippuvalmennuspäivät Helsinki 13.2.2013 Opetusneuvos Seija Rasku seija.rasku@minedu. EU-rakennerahastojen seuraava ohjelmakausi 204-2020 Huippuvalmennuspäivät Helsinki 3.2.203 Opetusneuvos Seija asku seija.rasku@minedu.fi Valmistelu EU:ssa akennerahastotoimintaa ohjaavat asetukset Asetusluonnokset

Lisätiedot

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä

Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Vakka-Suomen seutukunta kuntayhtymä Kaikk tärkki, mik vetä: meri, pello ja metä. Niist riittä voimi. Tua sää kude, meill o loimi. Ei tartt pelkästäs yrittä, saa tehrä kans. Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015

LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI TILINPÄÄTÖS 2015 TILINPÄÄTÖS 2015 TULOSLASKELMA 2015 2014 Liikevaihto 3 576 109 3 741 821 Valmistus omaan käyttöön 140 276 961 779 Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat -115 284-96 375 Palvelujen ostot

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2015 Keskeiset tunnusluvut 2015 TP 2014 TP 2015 TA 2016 Tuloveroprosentti 21,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,65 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO hankesuunnitelma Sisällys 1. Tausta... 3 2. Päätavoitteet... 3 3. Toimintasuunnitelma... 4 4. Ohjausryhmä... 5 5. Johtotyhmä... 6 6. Henkilöstö... 6 7. Kustannukset ja rahoitus...

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %.

Kokonaistuotanto kasvoi tammikuussa ,7 % edelliseen vuoteen verrattuna ja teollisuustuotanto väheni 5,1 %. TALOUDELLINEN TILANNE 1.1. - 31.3.2015 Yleinen tilanne USA:n talouskasvun arvioidaan olevan kuluvana vuonna noin 3,2-3,7 %. USA:n korkojen nosto saattaa alkaa siten arvioitua aikaisemmin eli viimeisimpien

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014

OSAKASSOPIMUS. Luonnos 1 26.3.2014 OSAKASSOPIMUS Luonnos 1 26.3.2014 Sisällys 1. Sopijapuolet... 2 2. Osakassopimuksen tarkoitus ja omistajatahto... 2 3. Yhtiön tarkoitus ja tehtävät... 3 4. Osakkeenomistajien keskinäiset suhteet... 3 5.

Lisätiedot

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013

Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Kainuun aluekehitysstrategiat linjataan uudelleen 2013 Tuleva vuosi 2013 on tärkeä vuosi Kainuun aluekehitystyössä. Vuoden aikana uusitaan kaikki maakunnan keskeiset kehityssuunnitelmat: maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Luovan talouden kehittämishaasteet

Luovan talouden kehittämishaasteet Luovan talouden kehittämishaasteet RYSÄ goes Luova Suomi 16.10.2012, Mikkeli Taustaa luovan talouden kehittämisessä Suomessa tehty 1990-luvulta saakka luovan talouden kehittämiseen tähtäävää työtä (kulttuuri-

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015

Katsaus maakuntakaavoituksen. Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Katsaus maakuntakaavoituksen maailmaan Maisema-analyysin kurssi Aalto-yliopisto 30.11.2015 Iltapäivän sisältö Mikä on Uudenmaan liitto? Entä maakuntakaava? Maakunta-arkkitehti Kristiina Rinkinen Maisema-arkkitehdin

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Lohjan kaupunki. Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma

Lohjan kaupunki. Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma Lohjan kaupunki Ympäristö- ja rakennuslautakunta TALOUSARVIO 2015 Käyttösuunnitelma Ympäristö- ja rakennuslautakunta 11.12.2014 1 1 YMPÄRISTÖ- JA RAKENNUSLAUTAKUNNAN SITOVAT TAVOITTEET... 2 2 YMPÄRISTÖ-

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta

KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma KUUMA-johtokunta KUUMA-seutu Talousarvio Talous- ja toimintasuunnitelma 2016 KUUMA-johtokunta KUUMA-SEUDUN TALOUSARVIO 1.1. 31.12.2016 Talousarvio 2016 Perustoiminta (yhteistyö) 289 870 Johtokunta 7 000 Hanketoiminta 223

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Toteuma

Toteuma 1 Kymenlaakson Liitto OSAVUOSIKATSAUS 1.1. 30.6.2013 Osavuosikatsauksessa arvioidaan talouden toteutumista suhteessa valtuuston hyväksymään vuoden 2013 talousarvioon. Arvio tehdään kirjanpidon toteuman

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma

Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Tarkastustoimen viestintäsuunnitelma Helsingin kaupungin tarkastuslautakunnan ja -viraston sisäisen ja ulkoisen viestinnän linjaukset. Suunnitelma on otettu käyttöön tarkastusjohtajan päätöksellä 28.12.2015

Lisätiedot

Luhanka. Kuntaraportti

Luhanka. Kuntaraportti Luhanka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Viitasaari. Kuntaraportti

Viitasaari. Kuntaraportti Viitasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki.

Kuntayhtymän nimi on Keski-Suomen liitto-kuntayhtymä. Nimestä voidaan käyttää myös muotoa Keski-Suomen liitto. Kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. Allekirjoittaneet Keski-Suomen liiton jäsenkunnat ovat kunnanvaltuustojen yhtäpitävillä päätöksillä hyväksyneet kuntayhtymän perussopimuksen ja sopineet kuntayhtymän hallinnon ja toiminnan järjestämisestä

Lisätiedot

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa?

Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keski-Suomi nyt entä tulevaisuudessa? Keskisuomalaistaustaisten vaikuttajien tapaaminen 8.12.2015, Botta, Helsinki Maakuntajohtaja, Anita Mikkonen Keski-Suomessa on 23 kuntaa, joissa asuu 5 % koko maan

Lisätiedot

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman

Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman Pohjois-Savon kulttuuriympäristöohjelman päivitys Pohjois-Savon kulttuuriympäristön hoitoohjelman päivittäminen lähtökohtana saadaan näkemys kulttuuriympäristön tilasta ja tarvittavista toimenpiteistä

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Kuhmoinen. Kuntaraportti

Kuhmoinen. Kuntaraportti Kuhmoinen Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Jämsä. Kuntaraportti

Jämsä. Kuntaraportti Jämsä Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA 2012 2016 Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry Lähtökohdat ennen: liikunnan kilpailutoimintaa ja kulttuurikisat

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt

POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt POHJOIS-SAVON LIITON JOHTOSÄÄNTÖ 35/00.01.01.00/2010 Maakuntavaltuuston 13. päivänä marraskuuta 2006 hyväksymä, 9.6.2014 mkv päivittänyt 1. LUKU TOIMINTA-AJATUS JA TEHTÄVÄT 2. LUKU ORGANISAATIO 1 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke

Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke Yhteinen tulevaisuus maaseudulla -hanke 1.1.2012-31.12.2014 Rahoittajina Keski-Suomen ja Pirkanmaan ELY -keskukset Hankkeen taustaa: Toimintarahan riittävyyteen piti reagoida ajoissa, ennen kuin rahat

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila

Kunnan talouden perusteet. Luottamushenkilöiden koulutus Sirkka Lankila Kunnan talouden perusteet Luottamushenkilöiden koulutus 11.2.2013 Sirkka Lankila Valtuusto ja kunnan talous Valtuusto päättää kunnan talouden ja rahoituksen perusteista eli valtuusto käyttää kunnassa budjettivaltaa

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ aikataulua KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 2020 INFOTILAISUUS KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014 20230 aikataulua 23.1 Suomen rakennerahasto-ohjelma hyväksytty valtioneuvostossa ja toimitettu loppukeväästä komission käsittelyyn,

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? ETELÄ-KARJALAN LIITTO ALUESUUNNITTELU 2017 ARTO HÄMÄLÄINEN MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? Kaavoituksella ohjataan hyvin arkisia asioita, joita ei välttämättä edes tule ajatelleeksi. Kuten

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen

Business as (un)usual rahoittajan näkökulma Ilmi Tikkanen Business as (un)usual rahoittajan näkökulma 13.8.2013 Ilmi Tikkanen EU hankkeiden vaikuttavuudesta Havaintoja EU:n ohjelmakaudelta 2007 2013 Tuleva EU:n ohjelmakausi 2014 2020 (valmistelu) Etelä-Suomen

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU

SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU SEUDULLISET YRITYSPALVELUT SOPIMUS ETELÄ-PÄIJÄNTEEN SEUTU Sopimuksen tausta Päijät-Hämeen seudullisen kehittämisyhtiörakenteen muuttuminen 1.1.2013 aiheuttaa muutoksia myös Seudullisten yrityspalvelujen

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014

Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Siilinjärven kunnan TILINPÄÄTÖS 2014 Keskeiset tunnusluvut 2014 TP2013 TP 2014 TA 2015 Tuloveroprosentti 20,25 21,25 21,25 Kiinteistöveroprosentti, asunnoista 0,50 0,65 0,65 Kiinteistöveroprosentti, yleinen

Lisätiedot