TALOUSSUUNNITELMA

Transkriptio

1 TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2002 KESKI-SUOMEN LIITTO 1

2 Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, Jyväskylä puhelin , vaihde fax Yhteydet: Internet -kotisivu: Yhteydet liittoon: (ei skandeja) Yhteydet henkilökuntaan: (ei skandeja) X.400 -sähköpostiosoite: G=etunimi; S=sukunimi; O=ksliitto; P=reg; A=elisa,C=fi Julkaisu: C 90 ISBN ISSN Julkaisun avainsanat: Aluekehittäminen Maakuntakaava Maakuntasuunnittelu Seutusuunnittelu Taloussuunnitelma Toimintasuunnitelma Talousarvio Painos: 230 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy JYVÄSKYLÄ

3 Sisällys TALOUSSUUNNITELMA MAAKUNNAN NÄKYMÄT JA KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄ LIITON LUOTTAMUSHENKILÖJOHTO MAAKUNNAN LIITON VISIO, STRATEGIAT JA SUUNNITTELU JÄRJESTELMÄ YHTEISTYÖVERKOSTO JA SIDOSRYHMÄ- TYÖ LIITON HENKILÖSTÖ, TALOUS JA MUUT VOIMAVARAT...10 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUS- ARVIO TOIMISTON JOHTAMISJÄRJESTELMÄ VUODEN 2002 KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Ohjelmien toteuttaminen Maakuntasuunnitelman laadinta Maakuntakaavan laadinta sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Edunvalvonta ja kuntien palvelutehtävät TALOUSARVIO 2002 PERUSTEINEEN Talousarvioasetelma Poistomenettely Talousarvio vuodeksi Talousarvion sitovuus Talousarvion käyttösuunnitelma Talousarvion perustelut Jäsenkuntien maksuosuudet...22 LIITTEET 1. Maakuntahallituksen jäsentiedot 2. Tarkastuslautakunnan jäsentiedot 3. Toimisto ja henkilöstö sekä toimialavastaavat 4. Keski-Suomen liiton julkaisuja vuosilta Alustava talousarvion käyttösuunnitelma Talous- ja toimintasuunnitelman ympäristövaikutusten arviointi 3

4 4 T A L O U S S U U N N I T E L M A

5 dellinen perusta kilpailukykyinen. Viennin merkitys maakunnan teollisuuden avainaloilla (metalli, puu, elektroniikka) on suuri ja koko maan viennin supistuminen tuntuu myös Keski-Suomen teollisuudessa, vaikka ei ehkä niin voimakkaana kuin koko maassa. Liikevaihdon ja työllisyyden kasvu kuitenkin hidastuu ja saattaa taittua vuoden 2002 alkupuolella. Lähinnä kotimaiseen kysyntään nojaavat toimialat ja yritykset voivat kehittyä myönteisesti myös vuoden 2002 aikana. Maataloudessa yksikkökoon kasvu ja rakennemuutos jatkuu. Yritystoimintaa tukevissa ja yhteiskunnallisissa palveluissa työvoiman kysynnän voidaan olettaa säilyvän hyvänä. Useiden toimialojen koko maata myönteisempi kehitys heijastuu Keski-Suomen työllisyystilanteeseen ja työttömyys saattaa vähentyä myös vuoden 2002 aikana. Keski-Suomi kuuluu kuitenkin edelleen maan vaikeimpiin työttömyysalueisiin. 1. MAAKUNNAN NÄKYMÄT JA KEHITTÄMISEN PÄÄMÄÄRÄ Keski-Suomen kokonaistuotanto ja työllisyys kasvoivat laman jälkeisinä vuosina hitaammin kuin koko maassa. Vuonna 2000 ja vuoden 2001 alkupuolella kasvu kiihtyi ja ylitti koko maan tason. Kokonaistuotannon kasvuvauhti hidastui vuoden 2001 aikana muun Suomen tapaan, mutta useilla toimialoilla kasvu on ollut koko maata myönteisempää. Kansainvälisen talouden tulevasta kehityksestä ei voida tehdä kovin selkeitä arvioita. Näkymät ovat useasta syystä johtuen epävarmat. Talouskasvun hidastumisessa saattaa olla kysymys tilapäisestä notkahduksesta ja on mahdollista että jo vuoden 2002 loppupuolella talous toipuu. PTT -katsauksen (3/2001) mukaan euroalueen kokonaiskasvu vuonna 2001 jää 1,5 prosenttiin ja vuoden 2002 keskimääräinen BKT-kasvu ylittää vain niukasti 1 prosentin, vaikka kasvu vuoden mittaan voimistuukin. Suomen vienti supistuu ja aiempia kasvuarvioita joudutaan laskemaan. Kokonaiskasvu saattaa Suomessa jäädä 0,5 prosenttiin. Työllisyyden paraneminen saattaa pysähtyä jo vuoden 2001 aikana ja työttömyys voi kääntyä nousuun, jonka taittuminen on mahdollista vuoden 2002 loppupuolella. Keski-Suomen kehityksessä heijastuvat kansainvälisen talouden ja koko maan trendit. Maakunnan toimialarakenne on suhteellisen monipuolinen ja yritysten talou- Maakunnan kehityksen eriytyminen näkyy erityisesti väestönkehityksessä ja muuttoliikkeessä. Jyväskylän seudun kunnat ovat saaneet muuttovoittoa jo pitkään ja kehityksen voidaan olettaa jatkuvan. Jyväskylän seudun kasvu luo vastapainoa Helsingin seudun imulle eikä keskusalueen kasvu ime maakunnan muita alueita tyhjiksi. Tasaisempi aluekehitys auttaisi työmarkkinoiden tasapainottumista ja painopisteen olisi oltava aiempaa enemmän talouselämän toimintaedellytysten parantamisessa suurimpien keskusten ulkopuolella. Aluekeskusohjelmilla pyritään osaltaan tähän tavoitteeseen. Maakunnan strategiatyön eriyttäminen alueittain ja kunnittain tähtää maakunnan kaikkien seutujen ja kuntien toimintaedellytysten parantamiseen. Kuntien taloudellinen tilanne säilyy kireänä. Palveluiden tuottamisen kustannukset nousevat ja yhä useammalla kunnalla on vaikeuksia sopeuttaa talouttaan palveluiden kysyntää vastaavaksi. Väestörakenteen muutokset aiheuttavat sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän huomattavaa kasvua lähes kaikissa kunnissa, mikä merkitsee kunnille mittavia kustannuspaineita. Palveluiden järjestämistapaa ja kustannuksia joudutaan arvioimaan uudelleen osana maakunnan hyvinvointistrategian kehittelyä. Maakunnan kehitykseen voidaan parhaiten vaikuttaa osaamisen vahvistamisella. Suurten ikäluokkien poistuminen työelämästä lisää ammatillisen koulutuksen tarvetta lähivuosina oleellisesti perinteisesti vahvoilla aloilla teollisuudessa. Uusien kasvualojen, kuten informaatioteknologian ja elektroniikan, kehittäminen ja palveluelinkeinojen kasvu lisää osaltaan koulutetun työvoiman tarvetta. Kehittämis- ja koulutuspanosten suuntaamiseksi ja mitoittamiseksi tarvitaan näkemys maakunnan elinkeino- ja ammattirakenteen kehityssuunnasta ja koulutustarpeesta. Erityistä painoa on pantava kasvuyritysten koulutustarpeen arviointiin ja arvioinnin pohjalta laadittaviin toimenpide-esityksiin. 5

6 6 Keski-Suomen kehittämisen strateginen päämäärä on olla tiedolla ja työllä itsensä elättävä maakunta, joka yrittäjyyttä ja osaamista vahvistamalla parantaa jatkuvasti yritystoiminnan edellytyksiä. Päämäärään tähtäävän kehittämistoiminnan tarkempia linjauksia ja määrällisiä tavoitteita on asetettu vuosien EU-ohjelmissa. Pohjoisen Keski-Suomen eli Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien yhteinen strategia ja määrälliset tavoitteet on esitetty tavoite 1 -ohjelmassa ja muun Keski-Suomen strategia sekä tavoitteet Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelmassa. Maakunnan yhteistyöasiakirjassa esitetään yhteistyökumppaneiden kanssa yhdessä valmistellut ja maakunnan yhteistyöryhmän vahvistamat vuosittaiset tavoitteet ja EU-ohjelmien toteuttamisen painopisteet. Vuonna 2002 laadittavassa maakuntasuunnitelmassa määritetään laajan yhteistyön tuloksena Keski-Suomen visio vuodelle 2010 ja hahmotetaan pitkän tähtäyksen kehittämistavoitteet. 2. LIITON LUOTTAMUSHENKI- LÖJOHTO Maakuntavaltuuston valintaperusteita on tarkistettu. Uuden lainsäädännön mukaisesti vuoden 2000 kunnallisvaalien tulokset heijastuivat suoraan vuonna 2001 valitun maakuntavaltuuston kokoonpanoon. Maakuntahallituksen kokoonpano on jo aikaisemmin vastannut kunnallisvaalien tulosta. Maakuntavaltuusto valittiin uudessa toimielimessä, kerran neljässä vuodessa kokoontuvassa kuntien edustajainkokouksessa. Kehitys korostaa demokraattista päätöksentekoa aluetasolla ja on siten oikean suuntainen. Vähitellen Suomessa lähestytään eurooppalaisia aluehallinnon järjestelmiä, joissa lähtökohtana on kansanvaltaisten elinten alhaaltaylös -periaatteella ohjaama kehittämistoiminta. Keskushallinnon rooli Suomessa on kuitenkin vielä varsin suuri ja aluetason päätösvalta vastaavasti kapeampi. Alkaneella EU-ohjelmien kaudella on alueiden luottamushenkilöjohtoisen päätöksenteon osuutta syytä edelleen nostaa. Keski-Suomen liiton perussopimus edellyttää, että maakuntavaltuuston jäsenet ovat kunnissaan vaaleilla valtuustoon valittuja. Myös maakuntahallituksen jäsenet ovat lähes poikkeuksetta kunnanvaltuutettuja. Liitto voi maakunnan asukkaiden luottamusta nauttivien päättäjiensä ja toimialansa laajuuden takia toimia aktiivisesti maakunnallisen keskustelun käynnistäjänä ja foorumina sekä alueen yhteisen tahdon muodostajana. Maakuntavaltuusto hyväksyy mm. maakuntasuunnitelmat, aluekehittämisohjelmat ja maakuntakaavat, joiden toteutus tapahtuu laajan maakunnallisen yhteistyön kautta. Maakuntahallituksen roolina on toimia maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden saavuttamiseksi. Tarkastuslautakunta seuraa, että toiminta on tehtyjen päätösten mukaista ja tekee tarpeellisena pitämiänsä esityksiä toimintatapojen kehittämiseksi. Maakuntahallituksen ja tarkastuslautakunnan jäsentiedot ovat liitteissä 1 ja MAAKUNNAN LIITON VISIO, STRATEGIAT JA SUUNNITTELU- JÄRJESTELMÄ Visio Liiton kehittämistoiminnan visio on seuraava: Keski-Suomen liitto on valtakunnallisesti tunnustettu ja menestyvä maakunnan kehittämisorganisaatio. Strategiat Osaava verkostovaikuttaja Maakunnan liiton toimintastrategiassa yhdistyvät vaatimukset sekä sisäisen osaamisen parantamiseksi että yhteistyöverkoston rakentamiseksi. Strategian toteuttamiseksi kehitetään herkkyyttä reagoida yritysten, kuntien ja muiden sidosryhmien tarpeisiin. Verkostoissa toimittaessa tarvitaan aitoa verkosto-osaamista ja verkostovaikuttamista. Ohjelmien toteuttamisen kannalta keskeisiä menestystekijöitä ovat hankkeiden hakukäytäntöjen sujuvuus sekä liiton työntekijöiden asiantuntemus. Hanketyöllä tavoitellaan lisäarvoa Keski-Suomen kehittämiseen. Liiton sijoittamien kehittämispanosten on tuotettava tätä lisäarvoa. Hanketoiminnassa korostuvat maakunnallisuus ja strategianmukaisuus. Maakunnan yksi keskeinen verkosto on oppiva ja kehittyvä kuntien verkosto. Elinkeinojen ja hyvinvointipalveluiden kehittäminen edellyttää uudenlaista strategista otetta. Hyvinvoinnin edistäminen on tuloksellisen elinkeinopolitiikan edellytys. Keski-Suomen liitto tukeutuu strategiamäärittelyssä tietotekniikkaa hyödyntävään vuoropuheluun osana oman osaamisensa kehittämistä. Kokemusten hyödyntämiseksi ollaan mukana myös kansainvälisissä oppivan organisaation verkostoissa Uudistuneen maankäyttö- ja rakennuslain perusteella liitto toimii aktiivisesti taloudellisen ja ympäristöllisesti kestävän kehityksen periaatteen mukaisen alue- ja yhdyskuntarakenteen toteuttamiseksi Keski-Suomessa. Yhteistyökumppaneina ovat jäsenkunnat, valtion viranomaiset sekä yritykset ja kuntia palvelevat konsulttitoimistot.

7 Asiakaslähtöinen ja taitava maakunnan kehittäjä Maakunnan kehittäminen on yhteistyötä, jossa toiminnan luonne määräytyy asiakkaiden tarpeiden perusteella ja toiminnan tuloksellisuus yhteistyössä mukana olevien kilpailukyvyn ja toiminnan laadun paranemisena. Keski- Suomen liiton asiakkaita ovat mm. kunnat, yritykset ja yhteisöt, kehittämisyhtiöt, valtionhallinto kokonaisuudessaan paikallisviranomaisista keskushallintoon, koulutusja tutkimuslaitokset, media, hankkeiden toteuttajat sekä viime kädessä kaikki keskisuomalaiset. Maakunnan kehittymistä arvioidaan valtakunnallisten kriteerien perusteella ja suhteessa muiden maakuntien kehitykseen. Keski-Suomen liitto panostaa osaamiseen ja oppimiseen sekä verkottumiseen. Liitto on mukana myös kansainvälisissä oppivan organisaation verkostoissa. Toiminnallaan liitto ylläpitää ja kehittää maakunnan vireyttä, yrittäjyyttä ja innostuksen kulttuuria. Asiakaspalveluiden parantamiseksi rakennetaan tietoverkkoon hanketyön ja oppimisen työvälineitä. Yhteisvastuullinen ja joustava prosessien toteuttaja Omaehtoisen kehittämisen edellytys on maakunnan oma toimintatapa, sujuva yhteistyö muiden maakunnallisten toimijoiden kanssa sekä hyvät yhteydet valtakunnan ja EU:n tasolle. Työssään ja toiminnassaan liitto pitää tärkeänä maakunnallisuutta, asiakaslähtöisyyttä, avoimuutta, tulos- ja tavoitetietoisuutta, taloudellisuutta, yhteisvastuullisuutta, tasa-arvoa ja keskinäistä kunnioitusta sekä jatkuvaa kehittymistä ja tulevaisuuteen suuntautumista. Fyysisen rakenteen kehittämisessä otetaan huomioon ympäristölliset arvot sekä kokonaistaloudellisuus. Suunnittelujärjestelmä Maakuntasuunnitelma kytkee maakuntakaavan osaksi maakunnan strategista kehittämistä, osoittaa alueiden käytön sekä alue- ja yhdyskuntarakenteen kehittämistarpeita ja määrittää maakunnan kehittämisen tavoitteet maakuntakaavan lähtökohdaksi. Maakuntaohjelma on maakuntasuunnitelman tavoitteista ja strategioista johdettu määräaikainen keskipitkän aikavälin ohjelma, jolla suunnataan ja sovitetaan yhteen alueen lähivuosien kehittämistoimia. Keski-Suomen maakuntaohjelmat laaditaan alueen omien tarpeiden ja tavoitteiden pohjalta yhteistyössä valtion ja kuntien viranomaisten, seutukuntien, alueella toimivien yritysten ja järjestöjen sekä muiden tarvittavien tahojen kanssa. Tarkoitus on, että maakunnan keskeiset kunnat, valtion viranomaiset, yritykset, laitokset ja järjestöt sekä keskisuomalaiset sitoutuvat valmisteluprosessin kautta maakuntasuunnitelmaan ja kokevat sen omia päämääriään ja toimintaansa tukevaksi. Valmisteluprosessissa otetaan huomioon eri tahojen tavoitteet ja asiantuntemus sekä eri hallintotasojen suunnitelmat ja ohjelmat. Maakuntasuunnitelman avulla toimijoiden tulisi voida hahmottaa oma vastuunsa maakunnallisessa kokonaisuudessa hyvinvoinnin luojana. Sen tulisi auttaa eri tahoja suuntaamaan toimintaansa yhteisten tavoitteiden hyväksi. Yhteisesti sovittujen tavoitteiden toteuttaminen on lopulta jokaisen yksittäisen toimijan vastuulla. Maakuntasuunnitelman osapuolia ja vuorovaikutussuhteita voidaan kuvata seuraavalla kaaviolla: Kesk ush all in t o A luehallinto M A A K U N N A N POLIITTINEN TAHTO MAAKU NT A- SU UNN IT ELMA EU Kunnat ja seutukunnat Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys. Se on pitkän aikavälin strateginen asiakirja, jossa määritellään Keski-Suomen kehityksen tavoitteet ja strategiat niiden toteuttamiseksi. E linkeinoelämä Tutkimus- ja oppilait okset MAAKU N T A- KAAVA MAAKU N T A- OHJELMA Erillisohjelmat Ohjelmasopimukset Jär jest öt Kansalaiset Suunnittelussa korostuu vuorovaikutus eri tahojen ja kansalaisten kesken. Vuorovaikutusta edistetään uusilla teknisillä menetelmillä. Toteuttamishankk eet Maakuntavaltuusto hyväksyy maakuntasuunnitelman. Maakuntasuunnitelman sisältö määräytyy ensisijaisesti Keski-Suomen omista tarpeista ja tavoitteista. Se on maakunnan poliittinen tahdonilmaus ja omaehtoisen kehittämisen väline. MENEST YVÄ MAAKU NT A Maakuntasuunnitelman linjaukset välittyvät kuntiin ja valtion viranomaisiin toisaalta maakuntakaavan, toisaalta maakuntaohjelman kautta. 7

8 8 4. YHTEISTYÖVERKOSTO JA SIDOSRYHMÄTYÖ Asiakastyytyväisyyttä nostetaan lisäämällä vuoropuhelua sidosryhmien ja yhteistyötahojen kanssa. Asiakastyytyväisyyttä mitataan vuosittain asiakastyytyväisyyskyselyin. Kansainvälistyminen Liiton osuus kansainvälisessä vuorovaikutuksessa liittyy maan EU-jäsenyyteen. Lähialuevastuu on maakunnan liittojen vastuulla (Venäjä, Baltia ja Pohjoismaat). Liiton rooli kansainvälistymistoimissa kytkeytyy paljolti aluekehittämiseen: tällöin ne ovat osa EU:n rakennepolitiikan toteuttamista rakennerahastojen tai yhteisöaloitteiden avulla. Maakuntahallitus tekee kussakin tapauksessa erikseen tarvittavat yksityiskohtaisemmat päätökset rajat ylittävästä yhteistyöstä. Liitto jatkaa strategisen valintansa mukaisesti liittoutumista läntisen Suomen maakuntien kanssa (Länsi-Suomen Allianssi, West Finland Alliance) kansainvälisten asioiden toteuttamiseksi. Liitto tavoittelee kansainvälistymistoimilla maakunnan kokonaisetua. Maakunnan sisäisen ja ylimaakunnallisen yhteistyön ja työnjaon avulla pienen ja keskisuuren teollisuuden yrittäjille, oppilaitoksille, kunnille ja muille maakunnallisille toimijoille turvataan yritystoiminnan kehittämiseen liittyvän tiedon ja kontaktien saanti. Liiton omat kansainvälistymistoimet, joista päättää maakuntahallitus talousarvion puitteissa, kohdennetaan henkilöihin ja projekteihin, jotka mahdollisimman konkreettisesti edistävät liiton suunnitelmissa lausuttuja perustavoitteita (aluekehittämissuunnitelmat ja -ohjelmat sekä maakuntasuunnitelmat). Pk-yrityksiä tuetaan yhdessä TE-keskuksen ja alueellisten kehittämisyhtiöiden kanssa kontaktien luomisessa, viennin edistämisessä ja etabloitumisessa ulkomaille. Liitto tukee liiton omien ja muiden keskisuomalaisten asiantuntijoiden sijoittumista EU:n sekä muiden kansainvälisten organisaatioiden tai järjestöjen palvelukseen. Samaten tuetaan jäsenyyksiä asiantuntijakomiteoissa sekä kansainvälisissä arviointitehtävissä. Liitto tukee lähialueilla toimia, jotka tuottavat ainakin pitkällä aikavälillä kannattavaa vientiä. Apuna käytetään mm. Interreg-, Phare-, Tacis- ja muita EU:n yhteisö- ja politiikkaohjelmia ja -aloitteita. Liitto vastaa Keski-Suomen maakunnan osalta Keskipohjola-yhteistyötä määritellyillä strategia-aloilla yhteistyössä JYKESin ja kuntien kanssa. Keskipohjola-komitean asiantuntijaryhmiin liitto osallistuu maakuntahallituksen erillisin päätöksin. Liitto on jäseninä vain niissä kansainvälisissä organisaatioissa, jotka suoraan tukevat liiton tavoitteita ja niiden toteuttamista. Jäsenyys, edustus tahi seuranta pidetään tarpeellisena seuraavissa organisaatioissa: 1. Assembly of European Regions (AER; jäsenyys): EU:n kanssa läheisesti yhteistoiminnassa toimiva yleinen maakuntatason yhteistoimintaorganisaatio 2. EURADA:n toiminnan seuranta (Euroopan alueellista vertailutietoaineistoa tuottava elin) 3. Euroopan maakuntien ympäristö- ja energiajärjestö FEDARENE (jäsenyys) 4. Keskipohjola-komitea (maakuntahallituksen nimeämät henkilöedustajat komiteassa; ei yhteisöjäse-nyyttä; lähialueyhteistyötä toteuttava järjestelmä, joka saa myös Pohjoismaiden ministerineuvoston rahoitusta) 5. Pohjoismainen tiedotustoimisto Jyväskylässä (osarahoitus) 6. Itämeren maiden Interreg -ohjelma (liitto tarjoaa mahdollisuuden ohjauskomitean ja kansallisen alakomitean työskentelyyn osallistumiseen valtioneuvoston nimeämälle keskisuomalaiselle edustajalle) Lisäksi liitto osallistuu maakuntahallituksen erillisten päätösten perusteella kansainvälisiin hankkeisiin mm. yritysten markkinoinnin, alue- ja yhdyskuntarakenteen suunnittelumenetelmien kehittämisen, energiapolitiikan sekä matkailun ja tietotekniikan aloilla. Liitto tukee taloudellisesti henkilöstönsä kansainvälistymisen perusvalmiuksien luomista ja ylläpitämistä. Yhteistyö muiden maakuntien kanssa Maakuntien liitot hoitavat osan yhteistyöstään Suomen Kuntaliiton kautta. Kuntaliiton hallituksen alaisuudessa toimii liittojen puheenjohtajien kokous. Sen kautta maakunnilla on oma yhteinen luottamushenkilöistä koostuva elin, jossa otetaan kantaa maakuntien kannalta merkittäviin asioihin. Maakuntajohtajat kokoontuvat säännöllisesti. Kuntaliitto järjestää myös muulle henkilöstölle neuvottelutilaisuuksia. Maakunnat ovat hakeutuneet keskenään vapaaehtoisesti yhteistyöhön. Keski-Suomi kuuluu Pirkanmaan, Satakunnan, Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien kanssa Länsi-Suomen Allianssiin (West Finland Alliance, WFA). Yhteisten intressien pohjalta toimitaan edunvalvontakysymyksissä, kansainvälisten yhteyksien rakentamisessa, asiantuntijayhteistyössä sekä aluekehitysvastuun toteuttamiseen liittyvässä tuotekehittelyssä. Yhteistyö on tiivistynyt yhteisten henkilöresurssien hankinnan ja Brysselin toimiston toiminnan vakiinnuttamisen jälkeen. Puheenjohtajat kokoontuvat pari kertaa vuodessa ja maakuntajohtajat lähes kuukausittain. Kerran vuodessa järjestetään yhteiset maakuntapäivät luottamushenkilö- ja virkajohdolle. Myös henkilökuntien tapaami-

9 nen järjestetään vuosittain, mikä parantaa mahdollisuuksia myös suoraan yhteydenpitoon henkilöiden ja työntekijäryhmien välillä. EU-tavoiteohjelmien toteutus on luontaisesti maakuntien yhteistyötä. Länsi-Suomen tavoite 2-ohjelmassa kumppaneina ovat WFA:n lisäksi Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat. Pohjois-Suomen 1-ohjelmaa toteutetaan yhdessä Keski-Pohjanmaan, Pohjois- Pohjanmaan ja Lapin maakuntien kanssa. Maakuntien toimintaa yhteen sovitetaan tavoitealueittain koordinaatiotyöryhmissä ja maakuntajohtajien tapaamisissa. Keski-Suomen liitto vastaa myös Länsi-Suomen 2-alueen yhteisen ohjelmakoordinaattorin työstä. Em. yhteenliittymien lisäksi maakuntien liitoilla, siis myös Keski-Suomella, on sekä kansainvälisiin että kansallisiin etuihin liittyvää yhteistoimintaa. Kuntien palvelutehtävät ja yhteistoiminnan organisointi Tehtävänsä mukaisesti Keski-Suomen liitto toimii yhdessä jäsenkuntien kanssa ajankohtaisissa asioissa selvitysten tekijänä ja yhteistoiminnan käynnistäjänä. Tarpeen ja mahdollisuuksien mukaan selvitystoimintaa tehdään esimerkiksi koulutuksen, kulttuurin, sosiaali- ja terveyssektorin ja kunnallistalouden alueilla sekä maakunnan tilaa koskevien tietojen tuottamiseksi. Keski-Suomen liitto tukee kuntien vapaaehtoisen seutuyhteistyön laajenemista ja syvenemistä. Keski-Suomen liiton toimissa korostuvat suunnittelukaudella uudenlaiset keskustelunavaukset mm. hyvinvointipalveluiden järjestämiseksi. Lisäksi liitto edistää maakunnallista ja seudullista yhteistoimintaa asioissa, joissa ei ole omaa erillistä maakunnallista toimijaa tai viranomaista (esim. energiapolitiikka). Liitto järjestää mm. kansanedustajille ja kunnanjohtajille mahdollisuudet ajankohtaisten maakunnallisten asioiden käsittelyyn. 9

10 5. LIITON HENKILÖSTÖ, TALOUS JA MUUT VOIMAVARAT Henkilöstö Liiton toimisto toteuttaa toiminta- ja taloussuunnitelman tehtäviä maakuntavaltuuston ja -hallituksen linjausten mukaisesti ja palvelee asiakkaita. Toimiston tavoitteena on hoitaa luottamuselinten ja muiden kokousten hallinto ja tiedottaminen lainmukaisella ja palveluhenkisellä tavalla hyvän hallinnon periaatteen mukaisesti ja sovitussa aikataulussa. Tavoitteen toteutumista seurataan poikkeamien ja saadun palautteen avulla. Toimisto on yksi tulosyksikkö, joka jakaantuu neljään vastuualueeseen: strategia, ohjelmien toteutus, alueidenkäyttö ja hallinto. Maakuntajohtajan johtama strateginen johtoryhmä kokoontuu tarvittaessa käsittelemään strategisia asioita. Apulaisjohtajan johtama hallinnollinen johtoryhmä kokoontuu viikoittain käsittelemään operatiivisia asioita. Työnantajan ja henkilöstön yhteistoimintaa toteutetaan kuukausittain kokoontuvassa henkilöstöpalavereissa ja käsittelemällä yhteisiä asioita yhteisesti. Henkilöstöyhteistyöryhmä ja työpaikkakokous kokoontuvat tarvittaessa. Yhteistoimintaa toteutetaan mm. liitossa laadittujen työsuojelun toimintaohjelman ja henkilöstöpolitiikan periaateohjelman mukaisesti. Henkilöstö toimii liitossa tietoturvasuunnitelman mukaisesti. Liitto tukee henkilöstön osaamisen vahvistamista mm. henkilöstön tiimi-, kieli- ja atk-valmiuksien kehittämisellä. Liiton tavoitteena on luoda henkilöstölle avoin ja kannustava ilmapiiri. Työtyytyväisyyskysely toteutetaan vuosittain. Liitossa noudatetaan tasavertaista henkilöstöpolitiikkaa. HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ Henkilöstön määrä hlöä ta01 ta02 ta03 ta04 Määräaikainen henkilöstö Vakinainen henkilöstö 10

11 Keski-Suomen liiton toiminta alkoi vuonna Tällöin liiton palveluksessa oli 25 vakinaista ja 8,5 määräaikaista henkilöä. Syyskuussa 2001 liiton palveluksessa oli 25 vakinaista henkilöä, EU-ohjelmien teknisellä tuella viisi ja kolme muuta määräaikaista henkilöä. Toimintasuunnitelmakaudella henkilöstön määrä kasvanee hieman. Uudistuneen lainsäädännön edellyttämät ja aiempaa laajempina tehtävät ympäristövaikutusten selvitykset ovat kasvaneet. Nämä edellyttävät ohjelmien toteuttamiseen, maakuntasuunnitelman laadintaan sekä maakuntakaavoitukseen. Suunnittelukauden loppupuolella on varauduttava eläkkeelle siirtymisen aiheuttaviin henkilöstöjärjestelyihin. Tietojenkäsittely ja sen kehittäminen Toimintavuoden pääpaino tulee olemaan tietojenkäsittelyn toimintavarmuuden ja käyttötehokkuuden parantamisessa. Käyttötehokkuutta parannetaan asianhallintajärjestelmän kehittämisellä ja koulutuksella. Liitossa toteutetaan tehdyn tietoturvasuunnitelman mukaiset toimenpiteet. Mikrotietokoneiden laaja uusiminen ajoittuu vuodenvaihteeseen 2001/2002. Tässä vaiheessa siirrytään Windows in ja toimisto-ohjelmiston uuteen versioon. Kirjanpito-ohjelmiston päivitys on ajankohtainen. Sähköistä asiointia kehitetään. Neuvonta- ja tukipalveluissa käytetään tarvittaessa ulkopuolista osaamista. Talouden puitteet taloussuunnitelmakaudella Tilastokeskuksen julkisten menojen hintaindeksin mukaan (1995=100) vuoden 2000 maksuosuus kiinteään toimintaan olisi ollut vuoden 1995 rahan arvossa 10,035 Mmk. Vuoden 2000 maksuosuus on 10,5 Mmk, joten reaalista nousua siinä oli 0,465 Mmk. Liiton kiinteä toiminta rahoitetaan jäsenkuntien maksuosuuksilla. Vuonna 2001 maksuosuudet ovat yhteensä 14,5 Mmk. Lisäksi liitto rahoittaa toimintaansa käyttämällä Toiminnan tasausrahastosta 1 Mmk. Kehittämisrahastoa rahoitetaan 4,5 Mmk:lla. Vuoden 2002 maksuosuudeksi esitetään euroa (= noin 16,3 Mmk). Tästä siirretään Kehittämisrahastoon euroa (= noin 5 Mmk). Vuoden 2003 talouden kehykseksi esitetään euroa (= noin 17,1 Mmk). Tästä siirretään Kehittämisrahastoon euroa (= noin 5,5 Mmk). Vuoden 2004 talouden kehykseksi esitetään euroa (= noin 17,9 Mmk). Tästä siirretään Kehittämisrahastoon euroa (= noin 6 Mmk). Jäsenkuntien maksuosuus , deflatoimaton mmk ta01 ta02 ta03 ta04 K-S Kehittämisrahasto Liiton kiinteä toiminta TALOUDEN PUITTEET TALOUSSUUNNITELMAKAUDELLA Meuroa. Vuosi Liiton kiinteä toiminta Kehittämisrahasto Jäsenkuntien maksuosuus ,90 0,84 2, ,95 0,93 2, ,00 1,01 3,01 11

12 Toimintatuottojen kasvu turvaa liiton tehtävien hoidon jatkossakin. Vuonna 2002 jatketaan EU-ohjelmien toteuttamista. Erityisesti kuntien erikoistumisvalintojen jatkotyö vaatii resursseja. Maakuntasuunnitelman ja maakuntakaavan laatimista jatketaan. Liitolla on myös vastuita m. maakunnan identiteetin rakentajana, maakunnan profiloijana ja talousalueen toiminnan yhtenäisyyden rakentajana. Liiton kiinteään toimintaan esitetyt maksuosuuden korotukset ovat lähinnä kustannustasotarkistuksia. Keski-Suomen Kehittämisrahasto Keski-Suomen Kehittämisrahaston kasvattaminen perustuu maakuntavaltuustossa aluekehittämisohjelmien hyväksymisen yhteydessä helmikuussa 1998 tehtyyn päätökseen nostaa Keski-Suomen Kehittämisrahaston vuosittainen kartuttaminen 6 miljoonaan markkaa eli euroon vuoteen 2000 mennessä. Keski-Suomen Kehittämisrahaston hankevalinnassa kiinnitetään huomiota hankkeen merkitykseen kuntien, seutujen ja koko maakunnan kilpailukyvyn edistäjänä. Kehittämisrahastolla varmennetaan maakunnan strategioiden toteutuminen mm. käynnistämällä strategiaan suuntautuvia esiselvityksiä sekä laaditaan projektisuunnitelmia ja käynnistetään itse hankkeita. Kehittämisrahaston kautta tuodaan maakuntaa esille ja tuetaan maakunnan vetovoimaisuutta edistäviä kohteita. Rahaston kautta myös varaudutaan uusiin avauksiin. Keski-Suomen energiatoimiston rahoitusta tultaneen hakemaan Kehittämisrahastosta. Kehittämisrahastolla tuetaan myös ohjelmiin liittyviä maakuntien välisiä hankkeita. 12

13 T O I M I N T A S U U N N I T E L M A J A T A L O U S A R V I O TOIMISTON JOHTAMISJÄR- JESTELMÄ Edustajainkokouksen valitsema maakuntavaltuusto on liiton ylin päättävä elin. Maakuntahallitus johtaa liiton operatiivista toimintaa ja toimistoa. Toimisto toimii yhtenä tulosyksikkönä ja neljänä vastuualueena, joita ovat strategia, ohjelmien toteutus, alueidenkäyttö ja hallinto. Tasapainotetun tuloskortin osa-alueiden kriittiset menestystekijät, mittarit ja seuranta on toiminnoittain kirjoitettu talous- ja toimintasuunnitelman eri toimintoihin kursiivilla. Toimiston johtamisjärjestelmä perustuu valittuun tiimiorganisaatioon, tuloskorttiajatteluun ja tuloskeskusteluihin/-sopimuksiin. Tämä luo päivittäiselle toiminnalle toteutuksen ja ohjauksen perustat. Erityisesti tulee kiinnittää huomio strategisen työskentelyn ja siihen liittyvän yhteistyön kehittämiseen. Tietoverkkoa sekä sisäisen että ulkoisen tiedonvälityksen ja vaikuttamisen välineenä on kehitettävä. Se luo myös perustaa kansalaisten ja sidosryhmien vaikuttamisen yhteissuunnittelun lisäämiselle. Kansainvälisten yhteyksien laajentamiselle tulee luoda suunnitelmallista pohjaa. Asiakastyytyväisyyskyselyt ja palaute on johtamisen ydin. Tätä voidaan täydentää selvillä kehittämiseen liittyvillä aluevaikuttavuuden arvioinneilla eri sidosryhmien yhteistyönä. Henkilöstön osaamisen monipuolista käyttöä ja liiton ydinosaamisen alueita tulee vahvistaa monipuolisella koulutuksella. KESKI-SUOMEN LIITON TASAPAINOTETTU TULOSKORTTI Resurssit ja taloustehokkuus Asiakastyytyväisyys Prosessien mallinnus ja kunnossapito LIITON VISIO Keski-Suomen liitto on valtakunnallisesti tunnettu ja menestyvä maakunnan kehittämisorganisaatio Ammattitaito, uuden oppiminen ja luovuus Tulokset Työntekijöiden jaksaminen 13

14 7. VUODEN 2002 KESKEISET TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET Ohjelmien toteuttaminen Euroopan unionin alue- ja rakennepolitiikkaohjelmien toteuttamisstrategiat on määritelty ohjelma-alueille eri tavoin. Tavoitteena on, että suoritetuin strategisin valinnoin EU-osarahoitteiset resurssit voidaan parhaiten kohdentaa alueilla oleviin tai rakennettaviin kilpailuetua vahvistaviin sekä vetovoimaisuutta lisääviin kohteisiin. EU:n ohjelmatyössä Saarijärven ja Viitasaaren seutukuntien muodostaman tavoite 1 -alueen päämääränä on olla luonnonvaroja pitkälle jalostava, osaavien verkostojen pohjoinen Keski-Suomi. Kehittämistoiminnan tarkoituksena on kohdentaa käytettävissä olevat resurssit alueen luonnonvaroja jalostaviin yritysverkostoihin niissä toimivien johdolla ja ehdoilla. Alueen tavoitemäärityksessä todetaan, että pohjoisessa Keski-Suomessa bruttokansantuote kasvaa vuosittain 0,5 prosenttia Suomen kasvua nopeammin ja, että bruttoaluetuotteen lisäys vuosina on 600 miljoonaa markkaa. Vuonna 2006 alueella on toiminnassa kuusi ydinverkostoa seuraavilla toimialoilla: puu, metalli, energia, kivi, matkailu ja maatilatalous. Saarijärven ja Viitasaaren seutukunnissa haetaan metalliteollisuuden perusstrategiana kustannusjohtajuutta. Puu- ja matkailutoimialat rakentavat merkkituotestrategiaa. Energia- sekä kivi- ja maataloustoimialat ovat valinneet erikoistumisen strategian. Tavoite 2 -alueella jatketaan valittujen toimialoittain etenevää kehittämistyötä valituilla metallin, matkailun, mekaanisen puun, elektroniikkateollisuuden, graafisen alan, käsiteollisuuden sekä elintarviketalouden aloilla. Strategian mukaiset kehittämisresurssit kohdennetaan paikallista ja alueellista kilpailukykyä parantaville aloille ja kasvua haluaviin yrityksiin. Seutujen kannalta keskeisten toimialojen ohella tuetaan verkostojen syntymistä ja kansainvälistymistä. Alueen kulttuurisen vetovoiman kasvattaminen on keskeinen yhteinen pyrkimys. Jyväskylän, Jämsän, Kaakkoisen Keski-Suomen, Keuruun ja Äänekosken seutukuntien muodostaman tavoite 2 -alueen perusstrategia on alueellinen erikoituminen investointien ja koulutuksen avulla. Alueen tavoitemäärityksessä todetaan, että yritysten lukumäärän nettokasvu ohjelmakautena on 2000 ja työpaikkojen nettolisäys on 7000, joista 3000 on informaatioteknologisen teollisuuden työpaikkoja. Tietoteollisuutta palvelevien koulutusalojen aloituspaikat kaksinkertaistetaan. Näillä tavoitteilla pyritään siihen, että alueen bkt/asukas nousee koko maan tasolle vuoteen 2006 mennessä ja asukasmäärä kasvaa :een. Tavoite 1-ohjelman toteutus vuonna 2002 Tavoite 1-ohjelman toteutus on vuonna 2002 täydessä vauhdissa kaikkien rahoittajien ja kaikkien kuuden ydinverkoston (puu, metalli, matkailu, kivi, energia ja maatilatalous) osalta. Keski-Suomen liiton tehtävänä on edelleen varmistaa 1-ohjelman sujuva, valitun strategian mukainen toteuttaminen. Vuoden 2002 aikana toimialoittaisten ydinverkostojen työssä erityisenä painopisteenä on osaamisen vahvistaminen. Toimialoittaisia verkostoasiantuntijoita ja kuntien elinkeinovastuullisia ohjataan paremmin havaitsemaan ja tarttumaan osaamiseen liittyviin kehittämistarpeisiin. Kehittämisyhtiöiden ja oppilaitosten verkostomaista toimintatapaa syvennetään edelleen. Tavoitteena on, että 80% yritysinvestoinneista kohdistuu valittuihin yritysverkostoihin. Osaamisen kehittämisen tavoitteena on, että vähintään 40% hankkeista tukee valittujen verkostojen kehittymistä. Maakuntien yhteisiin hankkeisiin osallistutaan silloin, kun ne tukevat strategian toteutusta lisäarvoa tuottavalla tavalla. Alueen yritykset, elinkeinovastuulliset, kuntien johto ja muut toimijat pidetään hyvin informoituna EU-ohjelman mahdollisuuksista ja kehittämishankkeiden tilanteesta. Tavoite 2 -ohjelman toteutus vuonna 2002 Keski-Suomen tavoite 2 -ohjelman perusstrategia on alueellinen erikoistuminen, joka perustuu kunta- ja seutukuntakohtaisten, aluetaloutta vahvistavien kilpailuetutekijöiden tunnistamiseen. Alueita ja niiden yritysten kilpailukykyä sekä osaamista vahvistetaan investointien, verkostomaisen toiminnan ja koulutuksen avulla. Prosessi voidaan tiivistää seuraavasti: 1. erikoistumisvalinta analyysin pohjalta 2. investoidaan siihen pitkäjänteisesti 3. näin erikoistutaan EU-rahoilla Kunnat ovat suorittaneet valintansa kesäkuun 2001 loppuun mennessä. Valintaprosessin yhteydessä kunnat ovat selvittäneet yhteistyössä yrittäjien kanssa kilpailukykytekijät ja -strategiat. Lisäksi kunnittaisissa strategiaryhmissä on selvitetty visio vuoteen 2007, missio, toteutussuunnitelma sekä alustavat kuvaukset hankkeista. Monessa kunnan erikoistumisvalinta on liitetty mukaan laajempaan koko kuntaa koskevaan strategiatyöhön. Maakuntahallituksessa on päätetty, että erikoistumisvalinnat ovat yksi tavoite 2 -ohjelman hankkeiden keskeinen valintakriteeri, vaikuttavat vuoden 2002 yhteistyöasiakirjan tarkistukseen syyskuussa 2001 ja ohjaavat vuoden 2003 yhteistyöasiakirjan laadintaa vuoden 2002 alussa.

15 Erikoistumisvalintojen toteutuksen jälkeen eli investoimalla yritystoiminnan kehittämiseen sekä koulutukseen vuonna 2006 Keski-Suomen tavoite 2-alueella pitäisi olla syntynyt useita liiketoimintakeskittymiä, jotka tuottavat lisäarvoa omalle vaikutusalueelle. Kuntien strategiaryhmien erikoistumisvalinnat: kunta erikoistumisvalinta 1. Hankasalmi Matkailukeskus ja Hankapower 2. Joutsa Puunjalostus ja bioenergia 3. Jyväskylä Informaatioteknologia sekä liikunta- ja terveysosaaminen 4. Jyväskylän mlk Lentokenttäympäristö 5. Jämsä Perhematkailu ja komposiittiteknologia 6. Jämsänkoski Pk-yritysten osaamisen vahvistaminen, yrittäjyys 7. Keuruu Metalli ja graafisen alan verkostojen kehittäminen 8. Konnevesi Metsätalous ja maaseutuyrittäminen 9. Korpilahti Muovituotannon kehittämi nen 10.Kuhmoinen Puuteknologia ja uudet innovaatiot 11.Laukaa Peurunka Keskus 12.Leivonmäki Suon ja turpeen uusi liiketoi minta ja yritysverkostot 13.Luhanka Luonnon hyödyntäminen vetovoimatekijänä 14.Multia Luonto- ja kalastusmatkailu 15.Muurame Perheyrittäjyys, yrittäjyysakatemia ja mekatroniikka 16.Petäjävesi Käsiteollisuus ja taitoteknologia 17.Sumiainen Maaseudun monimuotoinen yrittäminen 18.Suolahti Hyvinvointiosaaminen/Suo jarinteen kehittäminen 19.Toivakka Pk-yritystoiminnan kehittä minen 20.Uurainen Pienyrittäjyys, ympäristö ja asuminen 21.Äänekoski Ympäristöasioiden ja osaamisen laatukaupunki Tavoitteena on, että 60 % tavoite 2 -ohjelman hankkeista on erikoistumisvalinnan mukaisia. Tavoitteen toteutumista seurataan puolen vuoden jaksoissa. Erikoistumisvalintoihin liittyvä osaamisen vahvistamisen nousee toteuttamisen kannalta keskeiseksi. On turvattava alueellisesti tasapainoinen kehitys, rakennemuutosten aiheuttamat ammattirakenteen muutokset ja osaavan työvoiman tarjonta sekä koulutusorganisaatioiden ja niiden yhteistoiminnan kehittäminen. Yritys -ja elinkeinotoimintaan suuntautuvassa osaamisen kehittämisessä on erityisen tärkeää tukea eri toimijoiden yhteistyötä ja verkostomaisen työskentelyn valmiuksia. Näitä linjauksia tukee liiton erillinen kilpailuetu- ja erikoistumisvalintoja tukeva tutkimus, koulutus ja kehittämishanke. Yritystoimintojen kehittäminen tapahtuu aktivoituneiden yritysten sekä pitkälti vakiintuneiden kehittämismallien avulla. Osaamisen vahvistaminen ja koulutus puolestaan vaatii voimakkaampaa strategista ohjausta. Kehittämisen peruskohteina on valittujen yritysverkostojen ydinosaamisen kehittäminen, kasvualojen osaamisen vahvistaminen, palvelun ja perusteollisuuden osaavan työvoiman turvaaminen sekä oppilaitosten sisäisen kehittämisen tukeminen. Eri koulutusasteiden tasapuolinen aluekehitystyön resursointi takaa ohjelman oikean toteutuksen. Erityisesti tulee kantaa huolta toisen asteen koulutuksen saaneiden ja ammatin taitajien tarjonnasta, joka maakunnan rekrytointitarpeesta edustaa tulevaisuudessakin yli puolta. Maakunnan vetovoimaisuuden lisääminen niin koulutuksen kuin työvoimankin osalta on myös ohjelmien toteutuksessa keskeisessä asemassa. Maakunnan kehittämisessä korostuu niin työvoiman kysynnän kuin tarjonnankin osalta vetovoimainen palveluympäristö. Rakenteelliset muutokset ikääntymisen myötä lisäävät osaltaan hyvinvointipalveluiden ja siihen liittyvien teknologioiden kehitystarpeita. Työyhteisöjen työkyky ja valmiudet muodostavat osaltaan osaamisen ytimen. Toimialatyö Toimintavuosi on kolmivuotisen yritystoiminnan toimialakohtaisen kehittämiskauden ensimmäinen vuosi. Työskentely jatkuu matkailu-, puu-, metalli-, graafinen-, pien- (käsi)- ja elektroniikkateollisuuden toimialoilla. Kullakin toimialalla on päästy luottamukselliseen yhteistyöhön sekä yritysten että rahoittajaviranomaisten kanssa ja koottu toimijat laajaan yhteistyöhön. Vuonna 2002 haetaan toimintamalliin tehoa tiivistämällä strategiasuunnitelmia ja tiedottamalla toiminnan tuloksista. Toimialapäälliköt vastaavat suunnitelmien toteuttamisesta, eli tavoitteiden kannalta keskeisimpien hankkeiden käynnistämisestä ja toteutuksesta. Tuloksia ja vaikuttavuutta seurataan hankekohtaisesti, toimialojen asiakastyytyväisyysmittauksin sekä soveltuvin osin toimiala-analyysein. Toimialoilla tavoitellaan yhteensä noin 500 uutta työpaikkaa 30 hankkeella. Toimialatyön tavoitteena on saada perustettua uutta yritystä. Toimialojen yhteisenä tavoitteena on teknologia- ja osaamisympäristöhankkeiden lisääminen. Samaten pyritään edelleen hankkeiden vaativuuden ja vaikuttavuuden lisäämiseen sekä yritystoiminnan maakunnallisten osaamispalvelujen tason nostoon. 15

16 16 Toiminta pysyy yritysvetoisena ja toimialavetäjät itsenäisinä toimijoina. Keskeiset hankkeet saadaan toteutetuksi toimialasuunnitelmien mukaisesti. Kärkiyritykset tukevat toimintaa. Kehittämistyö ylittää maakuntarajat (voidaan toteuttaa liiketoimintalähtöisiä verkosto- ja osaamisympäristöhankkeita) Liitto ohjaa ja tukee ja rahoittaa yritysvetoista toimialatyöskentelyä. Liiton kehittämisrahastolla tuetaan toimialojen tavoitteiden mukaisten hankkeiden valmistelua ja keskeisimpien hankkeiden toteutusta. Osaamisen vahvistaminen Keski-Suomen strategiatyössä ja EU -ohjelmien toteuttamisessa on painotettu osaamisen vahvistamista. Osaamisen jatkuvan kehittämisen pohjaksi tehdään yhdessä toimialojen asiantuntijoiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa maakunnan ammattirakenne- ja koulutustarveanalyysi. Strategiatyöhön ja maakuntasuunnitelman laatimiseen liittyvällä prosessilla pyritään saamaan käsitys tavoitteiden, toimialojen ja yritysten edellyttämän koulutustarpeen painopisteistä ja maakunnan valmiuksista tarjota eri asteista koulutusta. Osaamisen vahvistamisen painopisteet on vahvistettu maakunnan yhteistyöasiakirjassa 2002 ja ne ovat: informaatioteknologisen osaamisen vahvistaminen ja tietoyhteiskuntavalmiudet, koulutuksen työelämäyhteyksien vahvistaminen ja työssä oppimisen kehittäminen, erikoistumisvalintoihin perustuva kilpailukyvyn kasvattaminen, PK-yritysten osaamisen vahvistaminen ja ennakointi, maaseudun elinkeinorakenteen monipuolistaminen osaamista vahvistamalla, yksilöllisyys, tasa-arvo ja kolmannen sektorin osaamisen kehittäminen sekä kulttuurisen osaamisen vahvistaminen. Keski-Suomen liitto on ollut aktiivisesti mukana ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksien kehittämisessä. TOK-S 2000 ja TOPTEN - hankkeiden toimialakohtainen jatkotyö on vuoden 2002 keskeisiä tehtäviä. TaitavaKS ja muut jatkohankkeet, koulutuskuntayhtymien yhteistyön edistäminen sekä aikuiskoulutuksen tehokas organisointi edellyttävät Keski-Suomen liitolta kannanmuodostusta ja osallistumista yhteistyön ja tehokkaiden organisoitumismuotojen kehittämiseen. Tavoite 2 -ohjelman kilpailuetu- ja erikoistumisvalinnat ohjaavat hankkeiden ja yritys-, osaamis- ja kehittäjäverkostojen syntyä. Hankkeiden sisään tarvitaan osaamista vahvistavaa kehittämistyötä, jossa koulutusorganisaatioilla on keskeinen merkitys. Liitto on mukana tässä työssä ja sitä tukee osaltaan liiton oma kilpailuetuhanke. Hyvinvointistrategia Maakunnan alueella laadittiin vuonna 2001 alueellinen hyvinvointistrategia, jonka toteuttaminen alkaa tosimielessä vuonna Strategiatyön aikana on käynyt ilmeiseksi, että vaikka Keski-Suomen liitto ei ole hyvinvointikysymyksissä keskeinen maakunnallinen toimija niin sen tulee olla asiassa keskustelun virittäjä sekä seudullisen ja alueellisen yhteistyön innovoija. Toimintavuoden aikana Keski-Suomen liitto kokoaa yhteen maakunnan alueen hyvinvointisektorin toimijat sekä selvittää tarpeet maakunnallisten hankkeiden käynnistämiselle. 7.2 Maakuntasuunnitelman laadinta Maakuntasuunnitelma, maakuntakaava ja maakuntaohjelma muodostavat kokonaisuuden, joka tulee ottaa huomioon muita suunnitelmia, ohjelmia ja toimenpiteitä laadittaessa. Maakunnan kehittäminen nähdään eri toimijoiden suunnitelmallisina prosesseina. Maakuntasuunnitelman laatiminen on niiden keskeisin osa. Maakuntasuunnitelman avulla välitetään maakunnan näkemys EU:n ja kansallisen tason toimintaan. Maakuntasuunnitelma ja erityisesti sitä toteuttava maakuntaohjelma välittävät Keski-Suomen maakuntavaltuuston kannan tavoitteista ja tarpeista myös valtion talousarvion valmisteluun. Lähtökohtana on maakunnan kehittämistä koskevan poliittisen tahdon muodostaminen. Tärkeää on eri kuntien, valtion viranomaisten ja laitosten, yritysten ja järjestöjen sekä kansalaisten sitominen aitoon yhteistoimintaan siten, että suunnitelman laatimiseen saadaan paras asiantuntemus mukaan ja että voidaan tunnistaa eri toimijoiden tarpeet ja tavoitteet sekä kyetään sovittamaan ne parhaimman hyödyn saavuttamalla yhteen ja alueen tarpeisiin. Elävä ja toimiva maaseutu on maakunnan tulevaisuudelle tärkeä asia. Laadintaprosessissa on maaseutuyrittäjyyttä kannustettava ja sille on luotava toimintaedellytyksiä. Maakuntasuunnitelman laatiminen on myös vuorovaikutteinen oppimisprosessi, jossa toimijoiden tietoisuus maakuntastrategioista lisääntyy ja opitaan tuntemaan maakunnan kehittämistä eri näkökulmista. Maakuntasuunnitelman laatiminen avoimena ja vuorovaikutteisena prosessina mahdollistaa eri näkemysten ja tietojen hyödyntämisen sekä sitouttaa eri osapuolet toteuttamiseen. Maakuntasuunnitelman vaikuttavuuden ja siihen sitoutumisen kannalta on tärkeää, että valmisteluprosessi on avoin sekä kumppanuuteen ja keskinäiseen arvostukseen perustuva. Maakuntavaltuusto poliittista tahtoa edustavana elimenä hyväksyy maakuntasuunnitelman. Suunnitelma tullaan jatkossa laatimaan valtuustokausittain.

17 Maakunnan suunnittelun tulee olla jatkuva prosessi, jossa sen eri osien laatiminen palvelee toisiaan ja niveltyy toisiinsa. Maakuntasuunnitelma pitää prosessin koossa. Prosessin avainasioita ovat ja liiton toimintakulttuuria kuvaavat: eri toimijoiden vuorovaikutus ja yhteistoiminta, aidot osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ( kumppanuus ), avoin keskustelu, yhteisen kielen ja tiedollisen pohjan hakeminen sekä käsiteltävien asioiden selkokielisyys ja havainnollisuus. 7.3 Maakuntakaavan laadinta sekä alueja yhdyskuntarakenteen kehittäminen Alueiden käytön toimet kohdennetaan siten, että maakunta saa kuvattavilla toimilla lisäarvoa sijoitetulle pääomalle. Alueiden käytössä lisäarvo mitataan taloudellisena hyötynä, viihtyvyytenä, kestävänä kehityksenä sekä taloudellisena ja kestävänä alue- ja yhdyskuntarakenteena. Vaikuttavuuteen pyritään reagointinopeutta parantamalla sekä suunnitelmallisella ja johdonmukaisella toimintatavalla. Asiantuntijoiden kompetenssia parannetaan hankkimalla osin EU-rahoituksellakin tietoaineistoja sekä henkilöiden oma-aloitteisuuteen perustuvalla kouluttautumisella. Asiakastyytyväisyyttä parannetaan edelleen kehittämällä yhteisiä pelisääntöjä kuntien ja viranomaisten kesken. Ensisijaisia asiakkaita ovat lakisääteisiä suunnitelmia soveltavat tahot: kunnat ja niiden suunnittelutoimi, maanomistajat ja kansalaiset sekä alueviranomaiset. Maakuntakaavan laadinta aloitetaan välittömästi sen jälkeen, kun maakuntasuunnitelma on saatu toimistossa valmiiksi. Maakuntakaavan tarkkuustaso sovitetaan yhteen kuntien ja muun yhteiskunnan sekä kansalaisten odotusten ja tarpeiden kanssa. Maakuntakaava laaditaan internet-avusteisena laatimisprosessina, johon pyritään hankkimaan osarahoitusta EU:n Itämeren maiden ohjelmasta ja osittain myös ympäristöministeriöltä. Erillistehtäviä, jotka kuitenkin nivelletään alueidenkäytölliseen lain tarkoittamaan päätehtävän toteuttamiseen, ovat seuraavat vuoden 2002 aikana toteutettavat tai aloitettavat tehtävät: Maakuntakaavaa varten selvitetään vaihekaavoihin sisältyvien suojelualuevarausten, mahdollisesti myös virkistysaluevarausten, toteutumatilanne ja selvitetään toteutumattomien kohteiden suojelun keinot. Rakennetusta ympäristöstä ja kulttuurimaisemista selvitetään ainakin maakuntasuunnitelman ja -kaavan edellyttämät asiat yhteistyössä ympäristökeskuksen, maaseutukeskuksen, Keski-Suomen museon ja muiden yhteistyöosapuolten kanssa. Taajamien viistokuvaus toteutetaan yhteistyössä kuntien kanssa ja se yritetään rahoituksellisesti saada osaksi em. Itämeren maiden ohjelmahanketta. Nelostieselvityksiä tehdään ylimaakunnallisessa yhteistyössä kansallinen työryhmän johdolla (Nelostieyhdistys) sekä Jyväskylän mlk:n osalta selvitetään mahdollinen erillinen pikakaavaprosessi Kirrin ja lentokentän väliseltä osuudelta. Kaavoitusta varten valmistellaan maa-ainesten tarpeita ja maa-ainesten ottoalueet. Infrastruktuurien ja YVA:n osalta valmistellaan tavoite 1- ja 2- ohjelmiin liittyvät hankkeet. Lausuntoja laaditaan lain edellyttämissä tapauksissa. Pyritään varmistamaan, että alueiden käytön vastuualueella on riittävät resurssit siihen, että tarpeen mukaan on mahdollisuudet myös paikan päällä käymiseen. Liitto pyrkii varmistamaan toimintavuoden aikana yhdessä maakunnan muiden toimijoiden kanssa maakunnallisen energiatoimiston jatkon sekä koulutuksellisten instituutioiden (yliopisto ja ammattikorkeakoulu) sellaiset koulutukselliset ja tutkimushankkeet, jotka tukevat EU:n energia- ja ympäristöstrategioita. 7.4 Edunvalvonta ja kuntien palvelutehtävät Keski-Suomen liitto vaikuttaa edunvalvonnallaan maakunnan ja sen kuntien asemaan sekä mahdollisuuksiin hallinnon ja aluepolitiikan muutoksissa, kansainvälisissä yhteyksissä, kuntien talouteen liittyvissä ratkaisuissa, lainsäädännössä sekä valtion kokonaan tai osittain rahoittamissa investointihankkeissa. Tavoitteena on valtion paikallishallinnon palveluiden turvaaminen. Lähtökohtana valtion rahoituksessa on, että Keski-Suomi saa sille kuuluvan osuutensa. Keski-Suomen etujen turvaaminen edellyttää myös kontaktiverkkoa Euroopan Unioniin ja muihin keskeisiin eurooppalaisiin toimielimiin. Länsi-Suomen liittojen yhteinen toimisto Brysselissä edistää osaltaan tavoitteen saavuttamista. 17

18 Edunvalvonnassa ja valtion talousarvioon vaikuttamisessa toimitaan yhteistyössä kansanedustajien, valtion piirihallinnon sekä kuntien kanssa. Liiton toimistossa vastuu edunvalvontaan liittyvistä asioista jakautuu kullekin vastuualueelle niiden tehtävien mukaisesti. Kuntia palvelevaa selvitystoimintaa tehdään, tarpeiden edellyttäessä, koulutuksen, kulttuurin, sosiaali- ja terveyssektorin ja kunnallistalouden alueilla sekä maakunnan tilaa koskevien tietojen tuottamiseksi. 8. TALOUSARVIO 2002 PERUSTEINEEN Keski-Suomen liiton talousarvio on laadittu kuntalain, soveltuvin osin kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien yleisohjeiden mukaisesti. Vuoden 2002 talousarvio ja sen käyttösuunnitelma on laadittu ja hyväksytään ensimmäisen kerran euroina markkojen ollessa vertailutietoa. Vuoden 2002 talousarvio on taloudellisesti tasapainossa. Tuloslaskelman yli/alijäämä on 0 markkaa. Kustannusalue Luottamushenkilöhallinto Strategia Hallinto kustannuspaikat maakuntavaltuusto tarkastuslautakunta maakuntahallitus strategia erillisprojektit hallinto 8.1 Talousarvioasetelma Talousarvion tuloslaskelmaosassa on esitetty liiton toimintatuotot ja -kulut, rahoitustuotot ja -kulut, poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista, satunnaiset tuotot ja kulut sekä tilikauden tuloksen jälkeen poistoeron lisäys/vähennys, varausten lisäys/vähennys ja rahastojen lisäys/vähennys. Tuloslaskelma päättyy tilikauden yli- tai alijäämään. Käyttötalousosassa on esitetty liiton toimintatuotot ja - kulut jäsenkuntien maksuosuuksia lukuun ottamatta kustannusalueittain ja -paikoittain. Kustannusalueet ovat pääosin liiton hyväksytyn organisaation mukaisia osastoja. Koska liitto on yksi tulosyksikkö, ei kaikkia yhteisiä kustannuksia vyörytetä kustannuspaikoille, kuten esim. huoneistomenot ja tarvikehankinnat. Ne on esitetty kustannuspaikassa 9999 yhteiskustannukset. Rahoituslaskelman avulla kootaan tulorahoitus, investoinnit ja muut pääomamenot sekä pääomarahoitus yhteen laskelmaan. Rahoituslaskelma täydentää tuloslaskelman antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista ja pääomarahoituksesta. Investointiosassa on esitetty liiton käyttöomaisuusinvestoinnit, rahoitusosuudet investointimenoihin ja käyttöomaisuuden myyntituotot. Investointiosa on 0 euroa. Liiton talousarvion käyttötalousosassa on käytetty seuraavia kustannusalueita ja -paikkoja: Alueidenkäyttö Ohjelmien toteutus Yhteiskustannukset alueidenkäyttö erillisprojektit ohjelmien toteutus erillisprojektit yhteiskustannukset Kustannuspaikkoja perustetaan kirjanpitoon toimintavuoden aikana erillisprojekteille seurannan tarpeen mukaan. Toimintatuotot jakaantuvat myyntituottoihin (=jäsenkuntien maksuosuudet), maksutuottoihin, tukiin ja avustuksiin sekä muihin tuottoihin. Kustannusalueilla on käytössä tuet ja avustukset ja muut tuotot ja niiden budjetoinnissa on käytetty seuraavia tilejä: myyntituotot (0 %), myyntituotot (8 %) ja myyntituotot (22 %). Liiton toiminta on lakisääteisen toiminnan osalta arvonlisäverotonta. Liitossa on kuitenkin verollisia osa-alueita, kuten maakuntahistorian kirjojen myynti tai verollisina ostettujen palvelujen ja tavaroiden myynti edelleen. Tämän vuoksi on laskentajärjestelmässä tarpeen käyttää sekä verottomia että verollisia tuottotilejä. Toimintakulut jakaantuvat henkilöstökuluihin, palveluiden ostoihin, aineisiin, tarvikkeisiin ja tavaroihin, avustuksiin ja muihin kuluihin. 18

19 8.2 Poistomenettely Käyttöomaisuuden arvo on liiton taseessa on ,12 markkaa (= ,50 euroa), mikä koostuu irtaimesta käyttöomaisuudesta ( markkaa eli ,75 euroa) ja osakkeista ja osuuksista ( ,38 markkaa eli euroa). Irtain käyttöomaisuus sisältää liiton koneiden ja kaluston poistamattoman hankintamenon. Liiton toiminnan aikana näistä on tehty 30 prosentin suuruinen jäännösarvopoisto. Osakkeiden ja osuuksien arvosta muodostaa suurimman osan liiton toimitilan osakkeet. Osakkeet on arvostettu taseessa niiden tulonodotusarvoon, mikä on tarkistettu vuonna Suunnitelman mukaisten poistojen laskentaperusteet ja poistomenettelyn hyväksyy yhtymävaltuusto. Keski-Suomen liiton poistojen laskentaperusteet ja poistomenettely: Liiton pienhankintaraja on euroa. Maakuntahallitus voi määrittää rajan erikseen. Keski-Suomen liiton irtaimen käyttöomaisuuden (kirjanpidossa aineelliset hyödykkeet) suunnitelman mukainen poisto on 30 prosentin suuruinen jäännösarvopoisto. Osakkeilla ja osuuksilla ei ole suunnitelman mukaista poistoaikaa. 8.3 Talousarvio vuodeksi 2002 Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Talousarvion tuloslaskelman toimintatuottoihin on budjetoitu 2,86 miljoonaa euroa (= noin 17 Mmk) ja toimintakuluihin 1,93 miljoonaa euroa (= noin 11,9 miljoonaa markkaa). Poistoihin on budjetoitu euroa. Tilikauden tulos on euroa (= noin 5 miljoonaa markkaa), jolla kartutetaan Keski-Suomen Kehittämisrahastoa. Kuntalain mukaan taloussuunnitelmassa on esitettävä toimenpiteet, joilla kertynyt ja suunnittelukaudella kertyvä alijäämä katetaan. Liitolle ei ole tulossa alijäämää taloussuunnitelmakaudella. 8.4 Talousarvion sitovuus Kuntalain mukaan talousarvion määräraha ja tuloarvio voidaan ilmaista brutto- tai nettomääräisenä. Liiton talousarvio on liiton kiinteän toiminnan osalta esitetty bruttomääräisillä määrärahoilla. Erillisprojektit toimivat pääasiassa nettomääräisillä määrärahoilla. Maakuntavaltuusto päättää talousarvion tuloslaskelmaosasta jäsenkuntien maksuosuudet euroa (= noin 16,3 miljoonaa markkaa), investoinnit (0 markkaa) ja Keski-Suomen Kehittämisrahaston kartuttamisen euroa (= noin 5 miljoonaa markkaa). Maakuntahallitus päättää talousarvion tuloslaskelmaosasta ja rahoitusosasta ne erät, joita maakuntavaltuusto ei päätä. Maakuntahallitusta sitoo talousarvion tuloslaskelmaosasta toimintatuotoista myyntituotot (lukuun ottamatta jäsenkuntien maksuosuuksia), maksutuotot, tuet ja avustukset ja muut tuotot ja toimintakulut, mitkä maakuntahallitus hyväksyy kustannusalueittain. Maakuntahallitusta sitoo myös rahoitustuotot ja -kulut, poistot, satunnaiset tuotot ja kulut. Maakuntahallitusta sitoo edelleen tilikauden tuloksen käyttö rahastojen kartuttamista lukuun ottamatta. Toimistoa sitovat muut käyttötalouden määrärahat. Mikäli jäsenkuntien maksuosuusrahoituksen ulkopuolista rahoitusta tulee enemmän kuin talousarviossa on ennakoitu, voidaan myös menomäärärahoja vastaavasti ylittää. Mikäli jäsenkuntien maksuosuusrahoituksen ulkopuolista rahoitusta tulee vähemmän kuin talousarviossa on ennakoitu, tulee myös menomäärärahat vastaavasti alittaa. 8.5 Talousarvion käyttösuunnitelma Talousarvion käyttösuunnitelma esitetään kustannusalueittain, osin kustannuspaikoittain sekä tulo- ja menolajeittain. Maakuntahallitus hyväksyy maakuntavaltuuston hyväksymää talousarviota tarkentavan käyttösuunnitelman. Maakuntahallitus hyväksyy myös Keski-Suomen Kehittämisrahaston käyttösuunnitelman. Jäsenkunnat kartuttavat kehittämisrahastoa talousarviovuonna eurolla (= 5 miljoonalla markalla). Kehittämisrahaston rahoitus suunnataan pääasiassa EU:n ohjelmien strategioiden toteuttamiseen, EU-hankkeiden esiselvityksiin ja monipuolisiin maakunnan alueen vetovoimahankkeisiin. Hankkeiden valintakriteereinä ovat hankkeiden liittyminen maakunnan strategian toteuttamiseen, hankkeen ulottuminen usean kunnan alueelle, ylimaakunnallisuus ja kansainvälisyys. Kulttuuri- ja matkailun vetovoimahankkeissa pyritään haut toteuttamaan kohdennettuina. Hankepäätökset tehdään erikseen maakuntahallituksessa tai niistä päättää tehdyn delegointipäätöksen perusteella maakuntajohtaja. 19

20 8.6 Talousarvion perustelut Keski-Suomen liiton talousarvion laadinnassa on käytetty talousarvioasetelman mukaisia kustannusalueita. Kustannusalueiden toimintatuotot on esitetty ilman jäsenkuntien maksuosuusrahoitusta. Toimintatuottojen ja - kulujen erotus rahoitetaan jäsenkuntien maksuosuusrahoituksella. Toimintatuotot ja -kulut sekä maksuosuus 2002, tuhatta euroa OHJELMIEN TOT. ALUEIDENKÄYTTÖ STRATEGIA HALLINTO LUOTT.HLÖHALL. kulut maksuos. tuotot YHTEISKUST Luottamushenkilöhallinto sisältää ulkopuolisia projektikuluja, jäsenmaksuja ja avustuksia yhteensä euroa. 20