LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 3 lokakuu marraskuu 2011 FINLANDS PATIENTTIDNING 3/2011 Tavoitteena hyvinvointi, sosiaali- ja terveysministeri, TtT Paula Risikko STM Kunnioitus ei ole menneen ajan sana, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson STM Potilasturvallisuutta kansallisilla talkoilla, dosentti, ohjelman johtaja Anneli Milén THL ja TtM Tuula Saarikoski Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Mikä on suomalaisen potilaan tulevaisuus? Puheenjohtaja Paavo Koistinen LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 41 vuotta potilaan asialla

2 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 24 Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki puh fax Sähköposti: kotisivut Pankkiyhteys: Sampopankki Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, Jaakko Ojanne, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Paula Määttä, Inka Svahn, Brita Pawli, Kalevi Järvinen, Matti Haimi, Jorma Nurmi, Tenho Palmroth, Arto Pyykkönen. Seuraavat numerot: 4/2011 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy Tässä numerossa: Pääkirjoitus: Mikä on suomalaisen potilaan tulevaisuus?.3 Ledare: Vilken är den finländska patientens framtid?... 4 Tavoitteena hyvinvointi...5 Kunnioitus ei ole vain menneen ajan sana...6 Potilasturvallisuutta kansallisilla talkoilla...7 Toinen kansallinen potilasturvallisuuskonferenssi, Helsinki Potilasturvallisuusopas on turvallisuuden työväline Suomen Potilasliitto ja THL viralliseen yhteistyöhön Satukirja nimeltä hallitusohjelma...15 Järjestösivut Ihmisyyden kunnioittaminen vastaa sairaanhoidonkin haasteisiin...42 Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning ISSN , 34. vuosikerta Suomen Potilaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Etukannen kuva: Harri Kyllönen, Syysilta merellä Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, gsm Toimitus: Jaakko Ojanne, gsm Osoite: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Sähköposti: Kotisivut: Puh. (09) Painopaikka: Newprint Oy, Raisio Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Mikä on suomalaisen potilaan tulevaisuus? Suomalaista sairaanhoitojärjestelmää ajatellessa herää nykyään paljon kysymyksiä ja huolia. Ensimmäisenä mieleen nousee perustavaa laatua oleva kysymys siitä, onko organisaatio olemassa potilaita varten vai ovatko potilaat organisaatiota varten. Paljon erilaisia järjestelmiä ja toimintatapoja on kehitelty, mutta kuinka moni on muodostunut potilaan tarpeista ja kuinka moni byrokraattien kirjoituspöydillä. Jälkimmäisessä tapauksessa potilaan olisi nöyrästi ja kiltisti vain mukauduttava. Siis lyhyesti: kuunnellaanko potilasta itseään? Ongelmat konkretisoituvat silloin, kun terveyskeskuksen ajanvarausjärjestelmä ei toimi, kun puhelimeen ei vastata ja kun potilaan on oikeutettuja etuisuuksia hakiessaan sukellettava todelliseen byrokratian viidakkoon. Ei voi välttyä sarkastiselta toteamukselta, että teoriassa systeemi kyllä toimii, mutta käytännön kanssa onkin sitten vähän niin ja näin. Mielenterveyskuntoutujat ovat suomalaisista potilaista varmaankin kaikkein hankalimmassa asemassa. Hoitopaikkoja ei enää ole läheskään riittävää määrää tarjolla ja avohoito niin hieno ajatus kuin se onkin ei yksinkertaisesti toimi. Niinpä mielen sairaille ja mielenterveyden sairauksista kuntoutuville tarjotaan mieluummin lääkkeitä kuin keskustelumahdollisuutta ammattilaisten kanssa. Jos tällaisessa tilanteessa lääkkeetkin jäävät syömättä tai ne pahimmassa tapauksessa jopa myydään katukauppaan, ollaan jo todella syvässä ahdingossa. Ja kun ei ole keskusteluyhteyttä ihmisiin mielenterveyspotilailla, niin ei niitä riitä ikäihmisillekään. Nämähän saattavat olla niin sanotusti ikäisekseen normaalissa kunnossa. Se tosin saattaa tarkoittaa sitä, että he eivät pääse ilman apua kotoansa liikkeelle, mutta eivät ole laitoshoidon tarpeessa. Niinpä heidät jätetään kotinsa yksinäisyyteen ja ainoa yhteys muuhun maailmaan saattaa olla kiireinen ja määräaikana piipahtava kotisairaanhoitaja tai ruokapalvelun lähetti. Yhteiskunnan jakaantuminen näkyy kaikkein selkeimmin terveydenhoidossa. Pitkäaikaissairaat ja pienellä eläkkeellä taikka työttömyyskorvauksilla elävät ihmiset sinnittelevät julkisen terveydenhoidon varassa. Tällä sektorilla on niin kuntien ja kaupunkien sisäisiä eroja kuin valtakunnallisesti paikkakuntien välisiä eroja. Kun valtakunnallinen laatujärjestelmäkin on vasta kehitteillä, saattaa samalla hoitotoimenpiteellä olla eri aluesairaaloissakin suuria eroavaisuuksia. Niin kauan, kun yhtenäistä laatujärjestelmää ei ole olemassa, erojen tuominen viranomaisten tietoon edellyttää varsin uutteraa selvitystyötä, mihin tavallisilla potilailla ei yleensä ole voimia ja kuntoa. Sotien jälkeen rakennetussa hyvinvointi-suomessa tulo- ja varallisuuserot olivat suhteellisen pienet. Tässä taloudellisessa ja henkisessä ilmapiirissä myös terveyseroja voitiin kaventaa. Kaikilla oli mahdollisuudet saada tasa-arvoisesti sairaanhoitoyms. palveluita. Nyt varallisuus- ja tuloerot ovat kasvaneet ja samoin terveyserot ovat muuttuneet epäsuotuisaan suuntaan. Kärjekkäästi voidaan myös todeta, että köyhä kuolee taas aikaisemmin kuin varakas. Maailmanlaajuinen finanssikriisi ja taas kerran uhkaava lama ovat kohdelleet kaltoin niin Suomea kuin muutakin maailmaa. On kuitenkin älyllistä epärehellisyyttä antaa erinomaisen sairaanhoitojärjestelmämme rapautua syyttämällä kaikesta maailmanlaajuista finanssikriisiä. Nyt meneillään oleva kriisi ei ole toki ainoa vaikea ajanjakso, jonka ylitse Suomi on historiansa aikana selvinnyt. Kysymys on varojen kohdentamisesta ja siitä, miten suuria uhrauksia ollaan vero- ja talouspolitiikalla tekemässä suomalaisen sairaanhoidon pitämiseksi hyvällä tasolla. Nykyinen tilanne ei voi olla hyväksyttävissä. Nyt kun tilanne on mennyt siihen, että vanha ja heikossa kunnossa oleva jumittuu terveyskeskuksen jonoihin, mutta keskiluokkaan kuuluva hakee lähetteensä yksityislääkäriltä, joka kirjoittaa välittömästi lähetteen julkisen puolen hoitolaitokseen, missä vaiva hoidetaan nopeasti. Varakas potilas puolestaan käyttää kautta linjan yksityistä sairaanhoitopalvelun tuottajaa ja saa Kela-korvauksen. Nyt meillä on siis kolmen luokan potilaita. Olisi yhteiskunnallisesti suurta viisautta tässä vaiheessa varmistaa sairaanhoitomme tulevaisuus, sillä taloudellisesti epävakaina aikoina kukaan meistä ei voi olla varma siitä, että ei jonakin päivänä tipahtaisi tuohon kolmanteen luokkaan. 3

4 Suomen lehti LEDARE Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Vilken är den finländska patientens framtid? När man ser på det finländska vårdsystemet i dag väcks många frågor och samtidigt många bekymmer. En principiell fråga som uppstår är huruvida organisationen finns till för patienten eller patienten för organisationen. Många olika system och verksamhetsformer har utvecklats, men hur många har utvecklats från patientens behov och hur många på byråkraternas skrivbord? I det senare fallet måste patienten snällt och ödmjukt anpassa sig till systemet. Med andra ord: lyssnar man på patienten? Problemen konkretiseras när tidsbeställningssystemet på hälsovårdscentralen inte fungerar, när inger svarar i telefon och när patienten ansöker de förmåner och ersättningar han har rätt till. Då dyker han rakt in i byråkratins verkliga djungel. Man kan inte låta bli att sarkastiskt konstatera att systemet nog fungerar i teorin, men i praktiken är det litet si och så. Den allra svåraste situationen finner man inom rehabiliteringen av mentalvårdspatienter. Det finns inte tillnärmelsevis tillräckligt vårdplatser att tillgå och den öppna vården hur god tanken än är- fungerar det helt enkelt inte. För patienter med psykiska besvär och mentala sjukdomar erbjuder samhället hellre medicin än möjlighet till samtal med en professionell person. Om patienten i en sådan situation inte intar sina mediciner eller i värsta fall säljer dem i gatuhandeln, är personen i ett djupt trångmål. Om inte psykiatriska patienter har möjlighet till samtalskontakt med andra människor, så inte räcker det till åldringar heller. Dessa kan så att säga vara i normal kondition med hänsyn till ålder. Det kan visserligen betyda att de inte kan ta sig ut från sitt hem utan hjälp men inte är i behov av institutionsvård. Så blir de då lämnade till ensamheten i sina hem. Den enda kontakten med den övriga världen är kanske den jäktade hemsjukvårdaren, som sticker sig in på bestämd tid eller utdelaren av matservice. Tudelningen i samhället märks allra bäst inom hälsovården. Långtidssjuka och personer som får en liten pension eller de som får arbetslöshetsersättning försöker klara sig med den offentliga hälsovården. Inom denna sektor är skillnaderna stora både mellan kommuner och olika stadsdelar, på samma 4 sätt som det förekommer skillnader mellan olika orter i hela landet. När det nationella kvalitetssystemet nu först börjar utvecklas, kan det förekomma stora variationer i vårdåtgärderna inom olika sjukvårdsdistrikt. Så länge det inte finns ett enhetligt kvalitetssystem är det svårt att bringa skillnaderna till myndigheternas kännedom. Det förutsätter ett idogt utredningsarbete som en vanlig patient i allmänhet inte har kraft eller kondition till. I det välfärds-finland som byggdes upp efter kriget var inkomst- och förmögenhetsklyftorna relativt små. I detta ekonomiska och andliga klimat kunde också skillnaderna i hälsotillståndet minskas. Alla hade möjlighet att få jämlik sjukvård och annan service. Nu har förmögenhets- och de ekonomiska klyftorna ökat och likaså har skillnaderna i hälsotillståndet utvecklats i negativ riktning. Tillspetsat kan konstateras att de fattiga dör tidigare än de rika. Den världsomfattande finanskrisen och den hotande depressionen har behandlat Finland och den övriga världen illa. Det är ändå intelligent oärligt att låta ett förträffligt sjukvårdsystem vittra sönder genom att skylla allt på den världsomfattande finanskrisen. Den pågående krisen är inte den enda svåra tidsperiod som Finland har klarat sig ur under historiens gång. Frågan är hur resurserna allokeras och hur stora uppoffringar man med skatte- och ekonomisk politiken är redo att göra för att hålla den finska hälso- och sjukvården på en god nivå. Den nuvarande situationen kan inte accepteras. Nu är situationen den att en gammal och skröplig person fastnar i hälsocentralens köer, medan en som hör till medelklassen skaffar sig sin remiss av en privat läkare som omedelbart skriver remiss till en offentlig vårdinrättning där problemet snabbt sköts. Den förmögna patienten använder för sin del privatproducerade sjukvårdstjänster genom hela vårdkedjan och får ersättning från FPA. Nu har vi sålunda patienter av tre olika klasser. Det skulle vara klokt ur samhällelig synpunkt att i detta skede säkerställa sjukvårdens framtid för under en ekonomiskt osäker tid kan ingen av oss vara säker på att vi inte en dag kan ramla ner i tredje klassen.

5 Paula Risikko sosiaali- ja terveysministeri, terveystieteiden tohtori STM Tavoitteena hyvinvointi Lämpimän kesän jälkeen on tullut lämmin syksy. Eduskunta on juuri tänään, tätä kirjoittaessani aloittanut toimintansa. Hyvä niin. Nyt päästään vauhtiin, hallitusohjelmaa toteuttamaan. Ohjelmassa on paljon hyvää, leikkauksista ja säästötoimenpiteistä huolimatta. Esimerkiksi kevään hallitusneuvotteluissa johtamani hyvinvointipolitiikan osio on koko hallitusohjelman voittaja. Se sai kaikkein eniten rahaa, kun säästöjä ja leikkauksia kohdennettiin uudelleen. Kaikkein köyhimpien kansalaisten etuisuuksiin varattiin yli 300 miljoonaa lisää. Muun muassa työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan, samoin asumistukea ja toimeentulotukea. Erityisen iloinen olen siitä, että myös asumistukeen ja toimeentulotukeen saatiin korotuksia. Asiantuntijoiden mukaan asumistuki on kaikkein vaikuttavin keino köyhyydessä elävien auttamisessa, eikä toimeentulotukeen ole saatu pitkään aikaan parannusta. Kun toimeentulotuen perusosaa nostetaan, nostaa se samalla myös perheiden lapsimäärän perusteella laskettavia toimeentulotuen perusosia. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen huomioidaan ohjelmassa hyvin. Tärkeää on jatkaa keväällä voimaan tulleen terveydenhuoltolain toimeenpanoa. Sen avulla potilaiden valinnanvapaus lisääntyy ja perusterveydenhuolto vahvistuu. Toimiva terveyskeskus -ohjelma jatkuu tukien terveyskeskusten toimintaa. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa halutaan kehittää matalan kynnyksen palveluja. Erityisenä kohteena ovat perhekeskukset ja oppilashuollon palvelut. Myös mielenterveyspalvelut ovat jatkossakin luupin alla. Mm. mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelman (Mieli 2009) halutaan jatkuvan. Kehittämisen painopisteenä ovat niin ikään kuntoutuspalvelut. Kuntoutusta on monen sorttista: ammatillista, lääkinnällistä, sosiaalista jne. Sitä myös rahoittavat monet tahot: Kela, kunta, vakuutusyhtiöt, työvoimahallinto jne. Sama ihminen saattaa tarvita monia kuntoutusmuotoja ja siksi kokonaisuus on hyvä saada hallintaan. Tarkoitus onkin tehdä kokonaisselvitys kuntoutuksesta. Vanhuspalvelulaistakin sovittiin. Vanhuspalvelujen varmistaminen oli kaikkien puolueiden vaalitavoitteena ja itselleni lailla on aivan erityinen merkitys. Vanhuspalvelulakia alettiin valmistella johdollani keväällä 2009, kun tehdyissä selvityksissä valkeni, etteivät vuonna 2008 annetut vanhustenhuollon laatusuositukset olleet saavuttaneet kunnissa toivottua tulosta. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen kehittämistyö saa potkua tuoreessa hallitusohjelmassa. Tavoitteena ovat vahvat peruskunnat ja joka tapauksessa yhteistyön tiivistäminen kuntien välillä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus - hankkeessa (PARAS) käynnistetyt uudistukset saavat nyt jatkoa. Tarkoituksena on nimenomaan jatkaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksia eikä missään nimessä aloittaa alusta tai vähätellä PARAS -hankkeen aikana tehtyjä muutoksia. Tulevaisuudessa meillä on toivottavasti entistä enemmän yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Yhteistyöstä hyötyy ennen kaikkea potilas, mutta myös koko yhteiskunta. Tavoitteet, joita uudessa hallitusohjelmassa on kirjattu, ovat kieltämättä haastavia, varsinkin näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina. Hallituspuolueilla on kuitenkin vahva tahto saavuttaa asettamansa tavoitteet. 5

6 Suomen lehti Maria Guzenina-Richardson peruspalveluministeri STM Kunnioitus ei ole vain menneen ajan sana Tähän alkuun tarina entisen ajan Suomesta. Munkkiniemessä vastaanottoaan pitänyt tohtori sai eräänä päivänä odotushuoneeseensa kaksi lettipäistä tyttöä, joilla oli käsissään hätätapaus, sairastunut nukke. Vastaanottoneiti kävi ilmoittamassa potilaan tohtorille, joka otti tytöt sisään huoneeseensa. Syvästi huolestuneen näköiset nukentuojat kertoivat, että heidän silmäteränsä ei suostu syömään ja on muutenkin kuumeinen. No niin, oli lääkäri todennut ja tutkinut nuken hartaasti ja tarkasti. Toiminnan päätteeksi hän oli todennut, että potilas saadaan kyllä kuntoon. Tytöille kirjoitettiin mukaan resepti: Sylissä pitämistä ja viileällä kääreellä pyyhkimistä. Paljon lepoa ja tarvittaessa tippa sokeriliuosta suuhun. Vastaanotolta poistuneet olivat syvän vaikuttuneita tohtorin ammattitaidosta, kaikki olivat saaneet kunnioittavan kohtelun. Menneeseen on tietysti mahdoton palata, mutta kerran hyväksi koettu on aina syytä muistaa kun rakennetaan uutta. Tässä kiireisessä ajassa potilaan kohtaaminen ihmisarvoisena on yhtä tärkeää kuin menneinäkin. Tulla nähdyksi ja huomioiduksi etenkin heikoimpina hetkinä on meihin sisäänrakennettu piirre. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa pitää kehittää potilas ja asiakasnäkökulma edellä. Esimerkiksi lääkärillä on oltava riittävästi aikaa tehdä tutkimuksensa ja potilaalla riittävästi aikaa kertoa vaivoistaan. Sana kustannustehokkuus on saanut viime vuosien aikana ikävän kaiun. Hoitotyössä se on tarkoittanut liian usein kii- reessä tehtyä. Tässä nykyisessä kustannustehokkuutta painottavassa kulttuurissamme unohtuu usein, että kerralla hyvin hoidettu ihminen tuo itse asiassa säästöä. Kerta toisensa jälkeen vastaanotolle hoitamattoman ongelmansa kanssa palaava potilas, hän vasta kustannuserä onkin. Hallitusohjelmaan on kirjattu viisaasti, että hoitoketjujen toimivuutta parannetaan esimerkiksi tiivistämällä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja sosiaalitoimen yhteistoimintaa. Terveyskeskusten toiminnan vahvistamiseksi jatketaan Toimiva terveyskeskus-ohjelmaa, joka kohdistuu erityisesti palvelujen laatuun, vaikuttavuuteen ja saatavuuteen. Myös pitkäaikaissairaiden hoitoa kehitetään sekä panostetaan henkilöstön työhyvinvointiin. Eikä tässä kaikki. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös seuraava: Hallitus painottaa julkisten palveluiden merkitystä tasaarvon ja yhdenvertaisuuden takaajana. Kuntien mahdollisuutta järjestää palveluja vahvistetaan. Sosiaali-ja terveyspalvelut järjestetään yhtenä kokonaisuutena painottaen ennaltaehkäisyä ja asiakkaan asemaa. Alun tarinassa tytöt lähtivät kotiin tyytyväisinä saamaansa kohteluun, nukke parani ja leikit jatkuivat. Tohtorin kunnioittava asennoituminen tyttöihin teki heihin lähtemättömän vaikutuksen ja antoi esimerkin siitä, miten asenteilla on merkitystä. Meidän päättäjien tehtävänä on puolestaan kunnioittaa terveydenhuollon ammattilaisia ja luoda heille parhaat mahdolliset edellytykset tehdä työtään ja kunnioittaa potilaitaan. Tähän työhön on hallitus hallitusohjelmallaan sitoutunut. 6

7 Anneli Milén dosentti, ohjelman johtaja Tuula Saarikoski TtM Kirjoittajat: Dosentti Anneli Milén toimii Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelman johtajana laajassa yhteisohjelmassa, jossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL toimii vetäjänä ja jossa myös Suomen Potilasliitto ry on mukana. TtM Tuula Saarikoski työskentelee Keski-Suomen sairaanhoitopiirin potilasturvallisuusprojektin päällikkönä. Potilasturvallisuutta kansallisilla talkoilla Maija sai sairaalassa Martalle tarkoitetun lääkkeen. Pekka kaatui ja loukkasi päänsä. Untolta melkein leikattiin väärän jalan polvi. Vahinkoja, erehdyksiä, virheitä ja unohduksia sattuu kaikkialla, missä ihmiset toimivat. Terveydenhuolto on elämänalueista kaikkein herkin tällaisille vaara- ja haittatapahtumille. Hoitaminen on monimutkaista, monen toimijan työtä, jossa hoitajat eikä hoitoa saava eivät ole koneita. Terveydenhuollon ongelmatilanteet syntyvätkin usein ketjureaktiona: Maija sai Martan lääkkeet, koska hoitaja tukeutui muistiinsa: Martta- niminenhän se potilas sängyssä 5 on! (Martta oli päässyt aamuvuoron aikana kotiin ja Maija oli tullut uutena potilaana). Pekka loukkasi päänsä, koska lähti sukkasillaan WC:hen. Hoitaja ei ollut antanut tossuja, koska ne olivat päässeet osastolta loppumaan ja niin myös tarvikevarastosta, koska automaattista muistutusta varaston vähenemisestä ei ollut. Kyse on ketjusta, ei yhdestä henkilöstä Vaara- ja haittatapahtumat näyttäytyvät potilaalle ketjun viimeisen lenkin virheenä. Potilaan onkin lähes mahdoton tietää, mistä kulloinenkin ongelma juontaa juurensa. Vasta viime vuosina on maailmanlaajuisesti alettu kiinnittää huomiota näihin ketjureaktioihin ja toimintatapoihin. Terveydenhuollon työntekijät ovat ryhtyneet kirjaamaan vaara- ja haittatapahtumia ja keskustelemaan niistä avoimesti ja ketään syyllistämättä. Yhdessä osaston tai klinikan henkilökunnan ja päälliköiden kanssa pohditaan perussyyt ja jäljitetään koko ketju. Sen pohjalta mietitään keinot ja toimintatavat laatia suojaus, jotta ketju katkeaa ja vaaratilan- netta tai haittaa ei potilaille pääse enää syntymään. Esimerkkimme Maija saa omat lääkkeensä, kun potilaan henkilöllisyys aina varmistetaan häneltä ja rannekkeesta. Unton polvileikkaus väärään jalkaan vältetään, vaikka röntgenkuva olisikin ollut väärinpäin, koska Unton huolta väärästä jalasta kuunnellaan ja ryhdytään tarkistamaan asiaa. Jatkossa päätettiin ruveta käyttämään aina leikkaussalin tarkistuslistaa, jonka avulla tällainen ja monet muut virheet vältetään. Monet erehdykset ja vahingot johtuvat kiireestä, liian vähästä henkilökunnasta ja liian täyteen ahdetuista potilashuoneista -lyhytnäköisestä poliitikkojen vaatimasta säästämisestä, sillä haittatapahtumien aiheuttama lisähoito maksaa erittäin paljon. 7

8 Suomen lehti Hoidosta hyötyä - ei haittaa Terveydenhuollossa tehdään paljon hyvää. Sairauksia ehkäistään ja tauteja diagnosoidaan ja niitä parannetaan entistä paremmin. Mutta samaan aikaan riskimme altistua myös haitoille, vahingoille ja erehdyksille kasvaa. Suomessa haittatapahtumia ei esiinny sen enempää kuin muissa vastaavissa maissa, mutta olemme vasta viime aikoina todella heränneet puuttumaan asiaan. Uusi terveydenhuoltolaki ja sen nojalla laadittu asetus edellyttävät, että jokaisen sairaalan ja terveyskeskuksen pitää laatia suunnitelma siitä, miten se aikoo potilasturvallisuutta edistää. Potilaiden edustus ja osallistuminen tähän työhön on erittäin tarpeellista. Vaaratilanteista niskalenkki 8 Jopa puolet hoitovirheistä tai vähältä piti -tilanteista voitaisiin estää mm. koulutuksella, paremmalla johtamisella ja ennakoimalla vaaratilanteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johdolla käynnistetäänkin kansalliset talkoot tarkoituksena vähintään puolittaa potilaille hoidossa aiheutuvat haitat ja vahingot. Nelivuotiseen ohjelmaan osallistuvat sairaalat ja terveyskeskukset kautta maan sekä terveysalan yhdistykset, ammattiliitot ja muut kansalliset toimijat. Potilasliitto on keskeinen kumppani. Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma keskittyy nyt parin ensimmäisen vuoden ajan terveydenhoidossa toimiviin henkilöihin ja kaikkiin ammattiryhmiin: johtajiin, hoitajiin, lääkäreihin, siivoojiin, laitosmiehiin, välinehuoltajiin, sihteereihin jne. Potilasturvallisuuteen vaikuttavat aivan kaikki työntekijät. Suomessa henkilökunta on osaavaa ja taitavaa, mutta potilasturvallisuuden vaaratilanteiden tunnistaminen ja ennakointi tarvitsevat omanlaistansa osaamista ja harjaantumista. Siksi kaikki runsaat terveysalan työntekijää koulutetaan asiassa. Jatkossa potilasturvallisuuden järjestelmäluonne ja kokonaisvaltaisuus liitetään osaksi kaikkien peruskoulutusta. Potilas on kuningas Ohjelman laatimassa työntekijöiden koulutuksessa käydään yksityiskohtaisesti läpi myös potilaan ottaminen huomioon täysivaltaisena. Potilas tietää usein hoitohenkilökuntaa paremmin omaa terveyttään koskevat asiat. Häntä kuuntelemalla ja hänen kanssaan yhdessä pohtimalla voidaan välttää erehdyksiä. Kuten Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen totesi Potilasturvallisuuden konferenssissa syyskuussa 2011: On otettava huomioon, että potilas ei ole ainoastaan palvelujen kohde tai käyttäjä vaan palvelujen omistaja-edustaja. Potilaalle täytyy antaa ymmärrettävällä tavalla tietoa omasta sairaudestaan ja sen hoidosta, erityisesti lääkehoidosta. Potilaan kanssa keskustellaan hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Potilaan niin halutessa tällaista tietoa annetaan myös potilaan luotetulle henkilölle, omaiselle tai läheiselle. Potilaalle kerrotaan myös, kehen hän voi ottaa yhteyttä potilasturvallisuutta koskevissa asioissa. Potilas ei monesti uskalla kertoa huolistaan, kohtelustaan tai mielipiteistään, koska saattaa pelätä, että häntä pidetään hankalana potilaana ja seurauksena on huono hoito. Sellainen työskentelykulttuuri, joka tukee pelkoa ja passivoi potilasta, on kerta kaikkiaan kitkettävä pois terveydenhuollosta. Tehtävä kuuluu esimiehille. Tutkimus: neuvoja toivotaan lisää Keski-Suomen sairaanhoitopirissä vuonna 2010 tehtyyn tutkimukseen Lääkehoidon turvallisuuden toteutuminen potilaan näkökulma osallistui potilaita erikoissairaanhoidosta (sairaalasta) ja perusterveydenhuollosta (terveyskeskuksesta). Potilaat vastasivat kyselyyn kirjallisesti joko lähtiessään pois hoidosta tai siirtyessään toiselle osastolle tai hoitopaikkaan. Vastaajia oli 709 ja heidän ikänsä oli keskimäärin 55 vuotta; nuorin vastaaja oli 18- vuotias ja vanhin 97 vuotta. Potilaat kokivat, että vaikka hoitohenkilökunta arvostaa heitä, pitäisi kiinnittää enemmän huomiota potilaiden osallistumiseen omaan hoitoonsa kannustamalla heitä ja antamalla mahdollisuus vaikuttaa hoitopäätösten tekemiseen ja kysyä myös potilaiden mielipiteitä varsinkin iäkkäämpien potilaiden kohdalla. Lääkehoidosta kerrottaessa pitäisi kertoa potilaalle mistä saa lisätietoa sairaudesta ja hoidosta, lääkkeiden vaikutuksista, niiden sivuvaikutuksista ja lääkehoidon toteutuksessa tapahtuneista muutoksista perusteluineen. Erityisesti iäkkäät miehet tarvitsevat parempaa ohjausta lääkehoidosta. Tutkimuksessa nousi esille, että monta kertaa lääkehoitoon liittyvät kysymykset ja epäselvyydet tulevat esille vasta kotona. Siksi potilaalla pitäisi olla selkeästi tiedossa mihin tai keneen voi olla yhteydessä. Tiedonlähteenä Internetin käyttö on jo yleistä varsinkin nuorempien keskuudessa, joten nuorempia potilaita voi ohjata hakemaan tietoa turvallisilta sivuilta. Vaaratilanteita lääkehoidossa Tutkimuksen toisen osassa potilailta kysyttiin: Tapahtuiko lääkehoidossanne jokin läheltä piti -tilanne tai vaaratilanne (esim. saitte väärät lääkkeet tai potilaspapereissanne oli väärää tietoa) tai tapahtuiko jotakin, joka jäi huolestuttamaan tai vaivaamaan Teitä? Jos tapahtui, niin mitä? Vastauksissa nousivat esille ns. lääkepoikkeamat kuten lääkkeiden yhteisvaikutukset, lääkkeiden aiheuttamat fyysiset oireet, kaatuilu lääkkeiden vaikutuksesta. Potilaat olivat kokeneet saaneensa myös huonoa lääkeneuvontaa: ei kuunneltu, ei huomioitu, sivuvaikutuksia ei kerrottu, ohjeistus oli epäselvää, aloitettiin uusi lääke ilman, että annettiin ohjeita. Joskus oli käynyt niin, että poti-

9 las sai reseptin toisen potilaan nimellä, reseptiin oli kirjoitettu liian suuri annos tai että käytetyillä lääkkeillä olikin yhteisvaikutus. Nämä tilanteet olivat herättäneet huolta potilaissa. Työkaluja potilaan tueksi Potilaalle on olemassa erilaisia työkaluja, jotka auttavat häntä aktivoitumaan. Esimerkiksi Lääkekortin avulla hän voi pitää kirjaa lääkityksestään ja huomauttaa, jos saa väärän lääkkeen tai annok- sen. Vaivojen ja oireiden kirjoittaminen ylös ennen lääkärin vastaanottamasta voi myös rohkaista puhumaan. Samoin kannattaa pitää kirjaa, kun käy vastaanotolla - monesti tilanne voi olla jännittävä eikä sitten muistakaan jälkikäteen mitä puhuttiin. Myös läheisen voi ottaa tueksi terveyskeskus- tai sairaalakäynnille. Huonosta kohtelusta tai aiheutuneista haitoista kannattaa aina kertoa hoitavalle henkilölle tai tämän esimiehelle. Potilaalla voi olla myös aktiivinen rooli potilasturvallisuuden varmistajana, mutta potilaalla ei kuitenkaan ole päävastuuta turvallisuudesta vaan se on aina henkilöstöllä ja viime kädessä organisaation johdolla. Organisaation on seurattava, mitä on tehty, kuinka siinä on onnistuttu ja kuinka siitä voidaan oppia ja toimintaa parantaa tulevaisuudessa. Hoitohenkilökunnan on pidettävä huolta, että potilas saa parhaan ja turvallisen hoidon. Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma pyrkii avoimuuteen ja virheistä oppimiseen yhteisesti. Toinen kansallinen potilasturvallisuuskonferenssi, Helsinki Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Paavo Koistisen alustuspuheenvuoro Potilasturvallisuus on yhteinen asia - Potilasnäkökulma ja työkalut Potilaiden ja läheisten osallistuminen Potilaalla voi olla myös aktiivinen rooli potilasturvallisuuden varmistajana, mutta potilaalla ei kuitenkaan ole päävastuuta turvallisuudesta, vaan se on aina henkilöstöllä ja viime kädessä organisaation johdolla. Potilas ja organisaatio katsovat laatua eri suunnista. Organisaation intressissä on seurata, mitä on tehty, kuinka siinä on onnistuttu ja kuinka siitä voidaan oppia ja toimintaa parantaa tulevaisuudessa. Potilaalle on tärkeää, kuinka hän saa parhaan ja turvallisen hoidon. Potilas, asiakas ja hänen läheisensä otetaan mukaan hoidon turvallisuuden edistämiseen. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilasta kuunnellaan ja hän osallistuu hoitonsa suunnitteluun ja sen toteutukseen (hoitosuunnitelma, joka on tehty yhdessä terveydenhuollon henkilöstön kanssa). On tärkeää, että potilas tuo ilmi tarvittavat taustatiedot. Potilasta kannustetaan kertomaan oireistaan, toiveistaan ja huolistaan sekä tekemään kysymyksiä hoitoonsa liittyvissä asioissa. Potilaan voimaantuminen edellyttää riittävää tiedon saantia ja neuvontaa. Potilaalle annetaan ymmärrettävällä tavalla tietoa omasta sairaudestaan ja sen hoidosta, erityisesti lääkehoidosta. Potilaan kanssa keskustellaan hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Potilaan niin halutessa tällaista tietoa annetaan myös potilaan luotetulle henkilölle, omaiselle tai läheiselle. Potilaalle kerrotaan myös, kehen hän voi ottaa yhteyttä potilasturvallisuutta koskevissa asioissa. Haittatapahtuman sattuessa siitä kerrotaan avoimesti potilaalle ja hänen niin toivoessaan myös hänen läheiselleen. Tapahtuma ja mahdolliset seuraukset käydään läpi heidän kanssaan. Luottamuksellisessa ilmapiirissä potilaat uskaltavat ja heillä on mahdollisuus ottaa esille turvallisuudessa havaitsemansa puutteet, ja niihin on puututtava nopeasti ja avoimesti. Yhtenäiset menettelytavat haittatapahtumien jälkihoidossa auttavat myös henkilöstöä toimimaan avoimesti. Haittatapahtumista saadun tiedon analysointi ja julkistaminen edistävät osaltaan avoimuutta. On otettava huomioon, että potilas ei ole ainoastaan palvelujen kohde tai käyttäjä, vaan palvelujen omistajaedustaja. On tärkeää, että potilaiden ja potilasjärjestöjen edustajat ovat mukana potilasturvallisuutta varmistavissa ryhmissä. Potilas ja potilasjärjestöt ovat potilasturvallisuuden omistajia. Terveydenhuollon organisaatio on oman turvallisuuskulttuurinsa omistaja. Potilasturvallisuutta varmistavassa ryhmässä nämä kaksi omistajaa, jotka katsovat 9

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS

HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS HYVÄ KOHTAAMINEN/POTILAS ENSIN - NÄKYMÄ POTILASTURVALLISUUS SILMÄLASIEN KAUTTA Suomen terveyttä edistävät sairaalat ja organisaatiot (STESO) ry VERKOSTOTAPAAMINEN 14.3.2017 Tuula Saarikoski, Potilasturvallisuuskoordinaattori,

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle

Mitä sote-uudistus tarkoittaa minulle Mitä soteuudistus tarkoittaa minulle Sosiaali ja terveyspalvelut vuonna 2019 hallituksen esitysluonnoksen mukaisesti 11/2016 1 18.11.2016 Tämä on soteuudistus Soteuudistuksessa koko julkinen sosiaali ja

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla- ohjelma Laatu- ja potilasturvallisuus suunnitelma Olli Väisänen, LT Ylilääkäri THL POTILASTURVALLISUUS Terveydenhuollossa toimivien yksilöiden ja organisaation periaatteet

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte?

1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 1. Minkä puolueen kunnanvaltuutettuna toimitte? 25% 5 75% 10 Keskusta Kokoomus Kristillisdemokraatit Perussuomalaiset Ruotsalainen Kansanpuolue 10 Sosialidemokraatit Vasemmistoliitto Vihreät Jokin muu

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8

Potilaan oikeudet. Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Esitteitä 2002:8 Potilaan oikeudet Potilaan oikeusturvan parantamiseksi Suomessa on laki potilaan oikeuksista. Laki koskee koko terveydenhuoltoa ja sosiaalihuollon laitoksissa annettavia

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia

1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia 1. Sosiaali- ja terveysalan toimijat kunnioittavat asiakkaidensa ja potilaidensa ihmisarvoa ja perusoikeuksia Ihmisarvon kunnioittaminen ja siihen liittyen yhdenvertaisuus, syrjimättömyys ja yksityisyyden

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä

Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä AMMATTILAISOHJE 1 (6) Psykiatrisen hoitotoiveen pilotti alkaa Satakunnan sairaanhoitopiirissä Satakunnan sairaanhoitopiirissä on otettu käyttöön psykiatrinen hoitotoive-lomake. Ensimmäisessä vaiheessa

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE. Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveelliseen ja turvalliseen elämään KASTE-ohjelma on sosiaali- ja

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa

Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Terveyspalvelujen tulevaisuus Suomessa Vaikuttajatutkimuksen tulokset LUOTTAMUKSELLINEN Lehdistötilaisuus Lasipalatsi 12.6.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti terveyspolitiikan vaikuttajien

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Lähemmäs. Marjo Lavikainen

Lähemmäs. Marjo Lavikainen Lähemmäs Marjo Lavikainen 20.9.2013 Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma 2012 2015 Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2012:6 Kehittämisohjelman valmistelu alkoi lasten ja nuorten verkkokuulemisella

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP

Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi. Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP Parhaat käytännöt potilasturvallisuuden edistämiseksi Marina Kinnunen, johtajaylihoitaja, VSHP Ermo Haavisto, johtajaylilääkäri, SatSHP Suomen Potilasturvallisuusyhdistys Suomen Potilasturvallisuusyhdistys

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma

Mielenterveys- ja päihdesuunnitelma Valtakunnallinen mielenterveys- ja päihdetyön kehittämisseminaari -samanaikaiset mielenterveys- ja päihdeongelmat palvelujärjestelmän haasteena 28.8.2007 Suomen Kuntaliitto, Helsinki Apulaisosastopäällikkö

Lisätiedot

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje 1/2014 Tunne lääkkeesi itsehoitolääkkeiden järkevä ja turvallinen käyttö Katri Hämeen-Anttila, dosentti, kehittämispäällikkö, Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa. Potilasjaos

Potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa. Potilasjaos Potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa Potilasjaos 9.11.2014 9.11.2014 9.11.2014 Lähde: Potku hanke, Kaste, STM https://www.innokyla.fi/web/hanke79780 Potilasturvallisuus potilaan näkökulmasta

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen työterveyslääkäriyhdistys 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Katri Tiitola 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi

Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi Asiakkaan valinnanvapaus kasvaa Palveluvaaka.fi avuksi 1 Lyhyesti seuraavista aiheista Terveydenhuoltolaki lisää asiakkaiden ja potilaiden valinnanvapautta Palveluvaaka.fi ja sen ideologinen perusta 2

Lisätiedot

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Yhteinen ote alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentämiseen EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN TOIMINTAOHJELMA Alkoholin aiheuttamia kuolemia on yli 40 %

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

Lapin ensi- ja turvakoti ry

Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Turvakotipalvelut Työkokous lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyyn liittyen 25.2.2016 Turvakotilaki Laki valtion varoista maksettavasta korvauksesta turvakotipalveluiden tuottajalle

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Infektio uhka potilasturvallisuudelle Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa?

2. Milloin psykiatrinen hoitotahto on pätevä? 3. Milloin psykiatrisesta hoitotahdosta voi poiketa? Psykiatrinen hoitotahto 30.8.2016 Saatteeksi Psykiatrinen hoitotahto on kehitetty vahvistamaan henkilön itsemääräämisoikeutta tilanteissa, joissa hän ei itse kykene osallistumaan hoitoaan koskevaan päätöksentekoon.

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus.

Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa. Parempi kokonaisuus. Paremmilla tiedoilla entistä parempaa hoitoa Yhtenäiset potilastiedot. Terveydenhoito saa uudet mahdollisuudet käyttää tietojasi. Parempi kokonaisuus. Potilastietojen yhdistäminen otetaan nyt käyttöön

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013

Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit. Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Vanhojen ihmisten pitkäaikaishoidon trendit Leena Forma tutkijatohtori tutkijakollegium Kollegiumluento 12.11.2013 Case Tampere Tampere myllää perusteellisesti vanhuspalvelunsa (Yle 18.9.2013) Asiakkaalle

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Tavoitteena yhdenvertaisuus

Tavoitteena yhdenvertaisuus Tavoitteena yhdenvertaisuus 22.11.2012 Ihmisoikeudet vammaisten arkeen -verkosto Anja Alasilta ===> Kalevi Mattila ja Juha Kovanen Mikä verkosto? näemme monet vammaisten kokemat ongelmat ihmisoikeuskysymyksinä

Lisätiedot