LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE"

Transkriptio

1 Suomen lehti No 3 lokakuu marraskuu 2011 FINLANDS PATIENTTIDNING 3/2011 Tavoitteena hyvinvointi, sosiaali- ja terveysministeri, TtT Paula Risikko STM Kunnioitus ei ole menneen ajan sana, peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson STM Potilasturvallisuutta kansallisilla talkoilla, dosentti, ohjelman johtaja Anneli Milén THL ja TtM Tuula Saarikoski Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Mikä on suomalaisen potilaan tulevaisuus? Puheenjohtaja Paavo Koistinen LEHTI TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJILLE 41 vuotta potilaan asialla

2 Suomen Potilasliitto ry:n jäsenyhdistysten ja ryhmien yhteystiedot ovat sivulla 24 Suomen Potilasliitto ry Finlands Patientförbund rf Toimisto: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki puh fax Sähköposti: kotisivut Pankkiyhteys: Sampopankki Hallitus: Paavo Koistinen, puh.joht., , Inger Östergård, varapuh.joht, Jaakko Ojanne, hallituksen sihteeri, Muut varsinaiset jäsenet: Johanna Pihlajamäki, Paula Määttä, Inka Svahn, Brita Pawli, Kalevi Järvinen, Matti Haimi, Jorma Nurmi, Tenho Palmroth, Arto Pyykkönen. Seuraavat numerot: 4/2011 Aineiston viimeinen toimituspäivä , lehti ilmestyy Tässä numerossa: Pääkirjoitus: Mikä on suomalaisen potilaan tulevaisuus?.3 Ledare: Vilken är den finländska patientens framtid?... 4 Tavoitteena hyvinvointi...5 Kunnioitus ei ole vain menneen ajan sana...6 Potilasturvallisuutta kansallisilla talkoilla...7 Toinen kansallinen potilasturvallisuuskonferenssi, Helsinki Potilasturvallisuusopas on turvallisuuden työväline Suomen Potilasliitto ja THL viralliseen yhteistyöhön Satukirja nimeltä hallitusohjelma...15 Järjestösivut Ihmisyyden kunnioittaminen vastaa sairaanhoidonkin haasteisiin...42 Suomen Potilaslehti Finlands Patienttidning ISSN , 34. vuosikerta Suomen Potilaslehti ilmestyy 4 kertaa vuodessa, vuosikerran hinta on 16 euroa (sisältää postituksen kotimaassa). Etukannen kuva: Harri Kyllönen, Syysilta merellä Vastaava päätoimittaja: Paavo Koistinen, gsm Toimitus: Jaakko Ojanne, gsm Osoite: Helsinginkatu 14 A 1, Helsinki Sähköposti: Kotisivut: Puh. (09) Painopaikka: Newprint Oy, Raisio Suomen Potilaslehti pidättää itsellään oikeuden olla julkaisematta sille pyytämättä toimitettua materiaalia. Lehti ei myöskään palauta sellaista kirjallista taikka kuvallista materiaalia, jota toimitukseen on pyytämättä lähetetty. 2

3 PÄÄKIRJOITUS Paavo Koistinen Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Mikä on suomalaisen potilaan tulevaisuus? Suomalaista sairaanhoitojärjestelmää ajatellessa herää nykyään paljon kysymyksiä ja huolia. Ensimmäisenä mieleen nousee perustavaa laatua oleva kysymys siitä, onko organisaatio olemassa potilaita varten vai ovatko potilaat organisaatiota varten. Paljon erilaisia järjestelmiä ja toimintatapoja on kehitelty, mutta kuinka moni on muodostunut potilaan tarpeista ja kuinka moni byrokraattien kirjoituspöydillä. Jälkimmäisessä tapauksessa potilaan olisi nöyrästi ja kiltisti vain mukauduttava. Siis lyhyesti: kuunnellaanko potilasta itseään? Ongelmat konkretisoituvat silloin, kun terveyskeskuksen ajanvarausjärjestelmä ei toimi, kun puhelimeen ei vastata ja kun potilaan on oikeutettuja etuisuuksia hakiessaan sukellettava todelliseen byrokratian viidakkoon. Ei voi välttyä sarkastiselta toteamukselta, että teoriassa systeemi kyllä toimii, mutta käytännön kanssa onkin sitten vähän niin ja näin. Mielenterveyskuntoutujat ovat suomalaisista potilaista varmaankin kaikkein hankalimmassa asemassa. Hoitopaikkoja ei enää ole läheskään riittävää määrää tarjolla ja avohoito niin hieno ajatus kuin se onkin ei yksinkertaisesti toimi. Niinpä mielen sairaille ja mielenterveyden sairauksista kuntoutuville tarjotaan mieluummin lääkkeitä kuin keskustelumahdollisuutta ammattilaisten kanssa. Jos tällaisessa tilanteessa lääkkeetkin jäävät syömättä tai ne pahimmassa tapauksessa jopa myydään katukauppaan, ollaan jo todella syvässä ahdingossa. Ja kun ei ole keskusteluyhteyttä ihmisiin mielenterveyspotilailla, niin ei niitä riitä ikäihmisillekään. Nämähän saattavat olla niin sanotusti ikäisekseen normaalissa kunnossa. Se tosin saattaa tarkoittaa sitä, että he eivät pääse ilman apua kotoansa liikkeelle, mutta eivät ole laitoshoidon tarpeessa. Niinpä heidät jätetään kotinsa yksinäisyyteen ja ainoa yhteys muuhun maailmaan saattaa olla kiireinen ja määräaikana piipahtava kotisairaanhoitaja tai ruokapalvelun lähetti. Yhteiskunnan jakaantuminen näkyy kaikkein selkeimmin terveydenhoidossa. Pitkäaikaissairaat ja pienellä eläkkeellä taikka työttömyyskorvauksilla elävät ihmiset sinnittelevät julkisen terveydenhoidon varassa. Tällä sektorilla on niin kuntien ja kaupunkien sisäisiä eroja kuin valtakunnallisesti paikkakuntien välisiä eroja. Kun valtakunnallinen laatujärjestelmäkin on vasta kehitteillä, saattaa samalla hoitotoimenpiteellä olla eri aluesairaaloissakin suuria eroavaisuuksia. Niin kauan, kun yhtenäistä laatujärjestelmää ei ole olemassa, erojen tuominen viranomaisten tietoon edellyttää varsin uutteraa selvitystyötä, mihin tavallisilla potilailla ei yleensä ole voimia ja kuntoa. Sotien jälkeen rakennetussa hyvinvointi-suomessa tulo- ja varallisuuserot olivat suhteellisen pienet. Tässä taloudellisessa ja henkisessä ilmapiirissä myös terveyseroja voitiin kaventaa. Kaikilla oli mahdollisuudet saada tasa-arvoisesti sairaanhoitoyms. palveluita. Nyt varallisuus- ja tuloerot ovat kasvaneet ja samoin terveyserot ovat muuttuneet epäsuotuisaan suuntaan. Kärjekkäästi voidaan myös todeta, että köyhä kuolee taas aikaisemmin kuin varakas. Maailmanlaajuinen finanssikriisi ja taas kerran uhkaava lama ovat kohdelleet kaltoin niin Suomea kuin muutakin maailmaa. On kuitenkin älyllistä epärehellisyyttä antaa erinomaisen sairaanhoitojärjestelmämme rapautua syyttämällä kaikesta maailmanlaajuista finanssikriisiä. Nyt meneillään oleva kriisi ei ole toki ainoa vaikea ajanjakso, jonka ylitse Suomi on historiansa aikana selvinnyt. Kysymys on varojen kohdentamisesta ja siitä, miten suuria uhrauksia ollaan vero- ja talouspolitiikalla tekemässä suomalaisen sairaanhoidon pitämiseksi hyvällä tasolla. Nykyinen tilanne ei voi olla hyväksyttävissä. Nyt kun tilanne on mennyt siihen, että vanha ja heikossa kunnossa oleva jumittuu terveyskeskuksen jonoihin, mutta keskiluokkaan kuuluva hakee lähetteensä yksityislääkäriltä, joka kirjoittaa välittömästi lähetteen julkisen puolen hoitolaitokseen, missä vaiva hoidetaan nopeasti. Varakas potilas puolestaan käyttää kautta linjan yksityistä sairaanhoitopalvelun tuottajaa ja saa Kela-korvauksen. Nyt meillä on siis kolmen luokan potilaita. Olisi yhteiskunnallisesti suurta viisautta tässä vaiheessa varmistaa sairaanhoitomme tulevaisuus, sillä taloudellisesti epävakaina aikoina kukaan meistä ei voi olla varma siitä, että ei jonakin päivänä tipahtaisi tuohon kolmanteen luokkaan. 3

4 Suomen lehti LEDARE Paavo Koistinen Ordförande för Finlands Patientförbund rf. Vilken är den finländska patientens framtid? När man ser på det finländska vårdsystemet i dag väcks många frågor och samtidigt många bekymmer. En principiell fråga som uppstår är huruvida organisationen finns till för patienten eller patienten för organisationen. Många olika system och verksamhetsformer har utvecklats, men hur många har utvecklats från patientens behov och hur många på byråkraternas skrivbord? I det senare fallet måste patienten snällt och ödmjukt anpassa sig till systemet. Med andra ord: lyssnar man på patienten? Problemen konkretiseras när tidsbeställningssystemet på hälsovårdscentralen inte fungerar, när inger svarar i telefon och när patienten ansöker de förmåner och ersättningar han har rätt till. Då dyker han rakt in i byråkratins verkliga djungel. Man kan inte låta bli att sarkastiskt konstatera att systemet nog fungerar i teorin, men i praktiken är det litet si och så. Den allra svåraste situationen finner man inom rehabiliteringen av mentalvårdspatienter. Det finns inte tillnärmelsevis tillräckligt vårdplatser att tillgå och den öppna vården hur god tanken än är- fungerar det helt enkelt inte. För patienter med psykiska besvär och mentala sjukdomar erbjuder samhället hellre medicin än möjlighet till samtal med en professionell person. Om patienten i en sådan situation inte intar sina mediciner eller i värsta fall säljer dem i gatuhandeln, är personen i ett djupt trångmål. Om inte psykiatriska patienter har möjlighet till samtalskontakt med andra människor, så inte räcker det till åldringar heller. Dessa kan så att säga vara i normal kondition med hänsyn till ålder. Det kan visserligen betyda att de inte kan ta sig ut från sitt hem utan hjälp men inte är i behov av institutionsvård. Så blir de då lämnade till ensamheten i sina hem. Den enda kontakten med den övriga världen är kanske den jäktade hemsjukvårdaren, som sticker sig in på bestämd tid eller utdelaren av matservice. Tudelningen i samhället märks allra bäst inom hälsovården. Långtidssjuka och personer som får en liten pension eller de som får arbetslöshetsersättning försöker klara sig med den offentliga hälsovården. Inom denna sektor är skillnaderna stora både mellan kommuner och olika stadsdelar, på samma 4 sätt som det förekommer skillnader mellan olika orter i hela landet. När det nationella kvalitetssystemet nu först börjar utvecklas, kan det förekomma stora variationer i vårdåtgärderna inom olika sjukvårdsdistrikt. Så länge det inte finns ett enhetligt kvalitetssystem är det svårt att bringa skillnaderna till myndigheternas kännedom. Det förutsätter ett idogt utredningsarbete som en vanlig patient i allmänhet inte har kraft eller kondition till. I det välfärds-finland som byggdes upp efter kriget var inkomst- och förmögenhetsklyftorna relativt små. I detta ekonomiska och andliga klimat kunde också skillnaderna i hälsotillståndet minskas. Alla hade möjlighet att få jämlik sjukvård och annan service. Nu har förmögenhets- och de ekonomiska klyftorna ökat och likaså har skillnaderna i hälsotillståndet utvecklats i negativ riktning. Tillspetsat kan konstateras att de fattiga dör tidigare än de rika. Den världsomfattande finanskrisen och den hotande depressionen har behandlat Finland och den övriga världen illa. Det är ändå intelligent oärligt att låta ett förträffligt sjukvårdsystem vittra sönder genom att skylla allt på den världsomfattande finanskrisen. Den pågående krisen är inte den enda svåra tidsperiod som Finland har klarat sig ur under historiens gång. Frågan är hur resurserna allokeras och hur stora uppoffringar man med skatte- och ekonomisk politiken är redo att göra för att hålla den finska hälso- och sjukvården på en god nivå. Den nuvarande situationen kan inte accepteras. Nu är situationen den att en gammal och skröplig person fastnar i hälsocentralens köer, medan en som hör till medelklassen skaffar sig sin remiss av en privat läkare som omedelbart skriver remiss till en offentlig vårdinrättning där problemet snabbt sköts. Den förmögna patienten använder för sin del privatproducerade sjukvårdstjänster genom hela vårdkedjan och får ersättning från FPA. Nu har vi sålunda patienter av tre olika klasser. Det skulle vara klokt ur samhällelig synpunkt att i detta skede säkerställa sjukvårdens framtid för under en ekonomiskt osäker tid kan ingen av oss vara säker på att vi inte en dag kan ramla ner i tredje klassen.

5 Paula Risikko sosiaali- ja terveysministeri, terveystieteiden tohtori STM Tavoitteena hyvinvointi Lämpimän kesän jälkeen on tullut lämmin syksy. Eduskunta on juuri tänään, tätä kirjoittaessani aloittanut toimintansa. Hyvä niin. Nyt päästään vauhtiin, hallitusohjelmaa toteuttamaan. Ohjelmassa on paljon hyvää, leikkauksista ja säästötoimenpiteistä huolimatta. Esimerkiksi kevään hallitusneuvotteluissa johtamani hyvinvointipolitiikan osio on koko hallitusohjelman voittaja. Se sai kaikkein eniten rahaa, kun säästöjä ja leikkauksia kohdennettiin uudelleen. Kaikkein köyhimpien kansalaisten etuisuuksiin varattiin yli 300 miljoonaa lisää. Muun muassa työttömyysturvan peruspäivärahaa ja työmarkkinatukea korotetaan, samoin asumistukea ja toimeentulotukea. Erityisen iloinen olen siitä, että myös asumistukeen ja toimeentulotukeen saatiin korotuksia. Asiantuntijoiden mukaan asumistuki on kaikkein vaikuttavin keino köyhyydessä elävien auttamisessa, eikä toimeentulotukeen ole saatu pitkään aikaan parannusta. Kun toimeentulotuen perusosaa nostetaan, nostaa se samalla myös perheiden lapsimäärän perusteella laskettavia toimeentulotuen perusosia. Myös sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen huomioidaan ohjelmassa hyvin. Tärkeää on jatkaa keväällä voimaan tulleen terveydenhuoltolain toimeenpanoa. Sen avulla potilaiden valinnanvapaus lisääntyy ja perusterveydenhuolto vahvistuu. Toimiva terveyskeskus -ohjelma jatkuu tukien terveyskeskusten toimintaa. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa halutaan kehittää matalan kynnyksen palveluja. Erityisenä kohteena ovat perhekeskukset ja oppilashuollon palvelut. Myös mielenterveyspalvelut ovat jatkossakin luupin alla. Mm. mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämisohjelman (Mieli 2009) halutaan jatkuvan. Kehittämisen painopisteenä ovat niin ikään kuntoutuspalvelut. Kuntoutusta on monen sorttista: ammatillista, lääkinnällistä, sosiaalista jne. Sitä myös rahoittavat monet tahot: Kela, kunta, vakuutusyhtiöt, työvoimahallinto jne. Sama ihminen saattaa tarvita monia kuntoutusmuotoja ja siksi kokonaisuus on hyvä saada hallintaan. Tarkoitus onkin tehdä kokonaisselvitys kuntoutuksesta. Vanhuspalvelulaistakin sovittiin. Vanhuspalvelujen varmistaminen oli kaikkien puolueiden vaalitavoitteena ja itselleni lailla on aivan erityinen merkitys. Vanhuspalvelulakia alettiin valmistella johdollani keväällä 2009, kun tehdyissä selvityksissä valkeni, etteivät vuonna 2008 annetut vanhustenhuollon laatusuositukset olleet saavuttaneet kunnissa toivottua tulosta. Myös sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteen kehittämistyö saa potkua tuoreessa hallitusohjelmassa. Tavoitteena ovat vahvat peruskunnat ja joka tapauksessa yhteistyön tiivistäminen kuntien välillä. Kunta- ja palvelurakenneuudistus - hankkeessa (PARAS) käynnistetyt uudistukset saavat nyt jatkoa. Tarkoituksena on nimenomaan jatkaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksia eikä missään nimessä aloittaa alusta tai vähätellä PARAS -hankkeen aikana tehtyjä muutoksia. Tulevaisuudessa meillä on toivottavasti entistä enemmän yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon välillä sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välillä. Yhteistyöstä hyötyy ennen kaikkea potilas, mutta myös koko yhteiskunta. Tavoitteet, joita uudessa hallitusohjelmassa on kirjattu, ovat kieltämättä haastavia, varsinkin näinä taloudellisesti tiukkoina aikoina. Hallituspuolueilla on kuitenkin vahva tahto saavuttaa asettamansa tavoitteet. 5

6 Suomen lehti Maria Guzenina-Richardson peruspalveluministeri STM Kunnioitus ei ole vain menneen ajan sana Tähän alkuun tarina entisen ajan Suomesta. Munkkiniemessä vastaanottoaan pitänyt tohtori sai eräänä päivänä odotushuoneeseensa kaksi lettipäistä tyttöä, joilla oli käsissään hätätapaus, sairastunut nukke. Vastaanottoneiti kävi ilmoittamassa potilaan tohtorille, joka otti tytöt sisään huoneeseensa. Syvästi huolestuneen näköiset nukentuojat kertoivat, että heidän silmäteränsä ei suostu syömään ja on muutenkin kuumeinen. No niin, oli lääkäri todennut ja tutkinut nuken hartaasti ja tarkasti. Toiminnan päätteeksi hän oli todennut, että potilas saadaan kyllä kuntoon. Tytöille kirjoitettiin mukaan resepti: Sylissä pitämistä ja viileällä kääreellä pyyhkimistä. Paljon lepoa ja tarvittaessa tippa sokeriliuosta suuhun. Vastaanotolta poistuneet olivat syvän vaikuttuneita tohtorin ammattitaidosta, kaikki olivat saaneet kunnioittavan kohtelun. Menneeseen on tietysti mahdoton palata, mutta kerran hyväksi koettu on aina syytä muistaa kun rakennetaan uutta. Tässä kiireisessä ajassa potilaan kohtaaminen ihmisarvoisena on yhtä tärkeää kuin menneinäkin. Tulla nähdyksi ja huomioiduksi etenkin heikoimpina hetkinä on meihin sisäänrakennettu piirre. Sosiaali- ja terveydenhuoltoa pitää kehittää potilas ja asiakasnäkökulma edellä. Esimerkiksi lääkärillä on oltava riittävästi aikaa tehdä tutkimuksensa ja potilaalla riittävästi aikaa kertoa vaivoistaan. Sana kustannustehokkuus on saanut viime vuosien aikana ikävän kaiun. Hoitotyössä se on tarkoittanut liian usein kii- reessä tehtyä. Tässä nykyisessä kustannustehokkuutta painottavassa kulttuurissamme unohtuu usein, että kerralla hyvin hoidettu ihminen tuo itse asiassa säästöä. Kerta toisensa jälkeen vastaanotolle hoitamattoman ongelmansa kanssa palaava potilas, hän vasta kustannuserä onkin. Hallitusohjelmaan on kirjattu viisaasti, että hoitoketjujen toimivuutta parannetaan esimerkiksi tiivistämällä perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, työterveyshuollon ja sosiaalitoimen yhteistoimintaa. Terveyskeskusten toiminnan vahvistamiseksi jatketaan Toimiva terveyskeskus-ohjelmaa, joka kohdistuu erityisesti palvelujen laatuun, vaikuttavuuteen ja saatavuuteen. Myös pitkäaikaissairaiden hoitoa kehitetään sekä panostetaan henkilöstön työhyvinvointiin. Eikä tässä kaikki. Hallitusohjelmaan on kirjattu myös seuraava: Hallitus painottaa julkisten palveluiden merkitystä tasaarvon ja yhdenvertaisuuden takaajana. Kuntien mahdollisuutta järjestää palveluja vahvistetaan. Sosiaali-ja terveyspalvelut järjestetään yhtenä kokonaisuutena painottaen ennaltaehkäisyä ja asiakkaan asemaa. Alun tarinassa tytöt lähtivät kotiin tyytyväisinä saamaansa kohteluun, nukke parani ja leikit jatkuivat. Tohtorin kunnioittava asennoituminen tyttöihin teki heihin lähtemättömän vaikutuksen ja antoi esimerkin siitä, miten asenteilla on merkitystä. Meidän päättäjien tehtävänä on puolestaan kunnioittaa terveydenhuollon ammattilaisia ja luoda heille parhaat mahdolliset edellytykset tehdä työtään ja kunnioittaa potilaitaan. Tähän työhön on hallitus hallitusohjelmallaan sitoutunut. 6

7 Anneli Milén dosentti, ohjelman johtaja Tuula Saarikoski TtM Kirjoittajat: Dosentti Anneli Milén toimii Potilasturvallisuutta taidolla - ohjelman johtajana laajassa yhteisohjelmassa, jossa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL toimii vetäjänä ja jossa myös Suomen Potilasliitto ry on mukana. TtM Tuula Saarikoski työskentelee Keski-Suomen sairaanhoitopiirin potilasturvallisuusprojektin päällikkönä. Potilasturvallisuutta kansallisilla talkoilla Maija sai sairaalassa Martalle tarkoitetun lääkkeen. Pekka kaatui ja loukkasi päänsä. Untolta melkein leikattiin väärän jalan polvi. Vahinkoja, erehdyksiä, virheitä ja unohduksia sattuu kaikkialla, missä ihmiset toimivat. Terveydenhuolto on elämänalueista kaikkein herkin tällaisille vaara- ja haittatapahtumille. Hoitaminen on monimutkaista, monen toimijan työtä, jossa hoitajat eikä hoitoa saava eivät ole koneita. Terveydenhuollon ongelmatilanteet syntyvätkin usein ketjureaktiona: Maija sai Martan lääkkeet, koska hoitaja tukeutui muistiinsa: Martta- niminenhän se potilas sängyssä 5 on! (Martta oli päässyt aamuvuoron aikana kotiin ja Maija oli tullut uutena potilaana). Pekka loukkasi päänsä, koska lähti sukkasillaan WC:hen. Hoitaja ei ollut antanut tossuja, koska ne olivat päässeet osastolta loppumaan ja niin myös tarvikevarastosta, koska automaattista muistutusta varaston vähenemisestä ei ollut. Kyse on ketjusta, ei yhdestä henkilöstä Vaara- ja haittatapahtumat näyttäytyvät potilaalle ketjun viimeisen lenkin virheenä. Potilaan onkin lähes mahdoton tietää, mistä kulloinenkin ongelma juontaa juurensa. Vasta viime vuosina on maailmanlaajuisesti alettu kiinnittää huomiota näihin ketjureaktioihin ja toimintatapoihin. Terveydenhuollon työntekijät ovat ryhtyneet kirjaamaan vaara- ja haittatapahtumia ja keskustelemaan niistä avoimesti ja ketään syyllistämättä. Yhdessä osaston tai klinikan henkilökunnan ja päälliköiden kanssa pohditaan perussyyt ja jäljitetään koko ketju. Sen pohjalta mietitään keinot ja toimintatavat laatia suojaus, jotta ketju katkeaa ja vaaratilan- netta tai haittaa ei potilaille pääse enää syntymään. Esimerkkimme Maija saa omat lääkkeensä, kun potilaan henkilöllisyys aina varmistetaan häneltä ja rannekkeesta. Unton polvileikkaus väärään jalkaan vältetään, vaikka röntgenkuva olisikin ollut väärinpäin, koska Unton huolta väärästä jalasta kuunnellaan ja ryhdytään tarkistamaan asiaa. Jatkossa päätettiin ruveta käyttämään aina leikkaussalin tarkistuslistaa, jonka avulla tällainen ja monet muut virheet vältetään. Monet erehdykset ja vahingot johtuvat kiireestä, liian vähästä henkilökunnasta ja liian täyteen ahdetuista potilashuoneista -lyhytnäköisestä poliitikkojen vaatimasta säästämisestä, sillä haittatapahtumien aiheuttama lisähoito maksaa erittäin paljon. 7

8 Suomen lehti Hoidosta hyötyä - ei haittaa Terveydenhuollossa tehdään paljon hyvää. Sairauksia ehkäistään ja tauteja diagnosoidaan ja niitä parannetaan entistä paremmin. Mutta samaan aikaan riskimme altistua myös haitoille, vahingoille ja erehdyksille kasvaa. Suomessa haittatapahtumia ei esiinny sen enempää kuin muissa vastaavissa maissa, mutta olemme vasta viime aikoina todella heränneet puuttumaan asiaan. Uusi terveydenhuoltolaki ja sen nojalla laadittu asetus edellyttävät, että jokaisen sairaalan ja terveyskeskuksen pitää laatia suunnitelma siitä, miten se aikoo potilasturvallisuutta edistää. Potilaiden edustus ja osallistuminen tähän työhön on erittäin tarpeellista. Vaaratilanteista niskalenkki 8 Jopa puolet hoitovirheistä tai vähältä piti -tilanteista voitaisiin estää mm. koulutuksella, paremmalla johtamisella ja ennakoimalla vaaratilanteita. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n johdolla käynnistetäänkin kansalliset talkoot tarkoituksena vähintään puolittaa potilaille hoidossa aiheutuvat haitat ja vahingot. Nelivuotiseen ohjelmaan osallistuvat sairaalat ja terveyskeskukset kautta maan sekä terveysalan yhdistykset, ammattiliitot ja muut kansalliset toimijat. Potilasliitto on keskeinen kumppani. Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma keskittyy nyt parin ensimmäisen vuoden ajan terveydenhoidossa toimiviin henkilöihin ja kaikkiin ammattiryhmiin: johtajiin, hoitajiin, lääkäreihin, siivoojiin, laitosmiehiin, välinehuoltajiin, sihteereihin jne. Potilasturvallisuuteen vaikuttavat aivan kaikki työntekijät. Suomessa henkilökunta on osaavaa ja taitavaa, mutta potilasturvallisuuden vaaratilanteiden tunnistaminen ja ennakointi tarvitsevat omanlaistansa osaamista ja harjaantumista. Siksi kaikki runsaat terveysalan työntekijää koulutetaan asiassa. Jatkossa potilasturvallisuuden järjestelmäluonne ja kokonaisvaltaisuus liitetään osaksi kaikkien peruskoulutusta. Potilas on kuningas Ohjelman laatimassa työntekijöiden koulutuksessa käydään yksityiskohtaisesti läpi myös potilaan ottaminen huomioon täysivaltaisena. Potilas tietää usein hoitohenkilökuntaa paremmin omaa terveyttään koskevat asiat. Häntä kuuntelemalla ja hänen kanssaan yhdessä pohtimalla voidaan välttää erehdyksiä. Kuten Potilasliiton puheenjohtaja Paavo Koistinen totesi Potilasturvallisuuden konferenssissa syyskuussa 2011: On otettava huomioon, että potilas ei ole ainoastaan palvelujen kohde tai käyttäjä vaan palvelujen omistaja-edustaja. Potilaalle täytyy antaa ymmärrettävällä tavalla tietoa omasta sairaudestaan ja sen hoidosta, erityisesti lääkehoidosta. Potilaan kanssa keskustellaan hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Potilaan niin halutessa tällaista tietoa annetaan myös potilaan luotetulle henkilölle, omaiselle tai läheiselle. Potilaalle kerrotaan myös, kehen hän voi ottaa yhteyttä potilasturvallisuutta koskevissa asioissa. Potilas ei monesti uskalla kertoa huolistaan, kohtelustaan tai mielipiteistään, koska saattaa pelätä, että häntä pidetään hankalana potilaana ja seurauksena on huono hoito. Sellainen työskentelykulttuuri, joka tukee pelkoa ja passivoi potilasta, on kerta kaikkiaan kitkettävä pois terveydenhuollosta. Tehtävä kuuluu esimiehille. Tutkimus: neuvoja toivotaan lisää Keski-Suomen sairaanhoitopirissä vuonna 2010 tehtyyn tutkimukseen Lääkehoidon turvallisuuden toteutuminen potilaan näkökulma osallistui potilaita erikoissairaanhoidosta (sairaalasta) ja perusterveydenhuollosta (terveyskeskuksesta). Potilaat vastasivat kyselyyn kirjallisesti joko lähtiessään pois hoidosta tai siirtyessään toiselle osastolle tai hoitopaikkaan. Vastaajia oli 709 ja heidän ikänsä oli keskimäärin 55 vuotta; nuorin vastaaja oli 18- vuotias ja vanhin 97 vuotta. Potilaat kokivat, että vaikka hoitohenkilökunta arvostaa heitä, pitäisi kiinnittää enemmän huomiota potilaiden osallistumiseen omaan hoitoonsa kannustamalla heitä ja antamalla mahdollisuus vaikuttaa hoitopäätösten tekemiseen ja kysyä myös potilaiden mielipiteitä varsinkin iäkkäämpien potilaiden kohdalla. Lääkehoidosta kerrottaessa pitäisi kertoa potilaalle mistä saa lisätietoa sairaudesta ja hoidosta, lääkkeiden vaikutuksista, niiden sivuvaikutuksista ja lääkehoidon toteutuksessa tapahtuneista muutoksista perusteluineen. Erityisesti iäkkäät miehet tarvitsevat parempaa ohjausta lääkehoidosta. Tutkimuksessa nousi esille, että monta kertaa lääkehoitoon liittyvät kysymykset ja epäselvyydet tulevat esille vasta kotona. Siksi potilaalla pitäisi olla selkeästi tiedossa mihin tai keneen voi olla yhteydessä. Tiedonlähteenä Internetin käyttö on jo yleistä varsinkin nuorempien keskuudessa, joten nuorempia potilaita voi ohjata hakemaan tietoa turvallisilta sivuilta. Vaaratilanteita lääkehoidossa Tutkimuksen toisen osassa potilailta kysyttiin: Tapahtuiko lääkehoidossanne jokin läheltä piti -tilanne tai vaaratilanne (esim. saitte väärät lääkkeet tai potilaspapereissanne oli väärää tietoa) tai tapahtuiko jotakin, joka jäi huolestuttamaan tai vaivaamaan Teitä? Jos tapahtui, niin mitä? Vastauksissa nousivat esille ns. lääkepoikkeamat kuten lääkkeiden yhteisvaikutukset, lääkkeiden aiheuttamat fyysiset oireet, kaatuilu lääkkeiden vaikutuksesta. Potilaat olivat kokeneet saaneensa myös huonoa lääkeneuvontaa: ei kuunneltu, ei huomioitu, sivuvaikutuksia ei kerrottu, ohjeistus oli epäselvää, aloitettiin uusi lääke ilman, että annettiin ohjeita. Joskus oli käynyt niin, että poti-

9 las sai reseptin toisen potilaan nimellä, reseptiin oli kirjoitettu liian suuri annos tai että käytetyillä lääkkeillä olikin yhteisvaikutus. Nämä tilanteet olivat herättäneet huolta potilaissa. Työkaluja potilaan tueksi Potilaalle on olemassa erilaisia työkaluja, jotka auttavat häntä aktivoitumaan. Esimerkiksi Lääkekortin avulla hän voi pitää kirjaa lääkityksestään ja huomauttaa, jos saa väärän lääkkeen tai annok- sen. Vaivojen ja oireiden kirjoittaminen ylös ennen lääkärin vastaanottamasta voi myös rohkaista puhumaan. Samoin kannattaa pitää kirjaa, kun käy vastaanotolla - monesti tilanne voi olla jännittävä eikä sitten muistakaan jälkikäteen mitä puhuttiin. Myös läheisen voi ottaa tueksi terveyskeskus- tai sairaalakäynnille. Huonosta kohtelusta tai aiheutuneista haitoista kannattaa aina kertoa hoitavalle henkilölle tai tämän esimiehelle. Potilaalla voi olla myös aktiivinen rooli potilasturvallisuuden varmistajana, mutta potilaalla ei kuitenkaan ole päävastuuta turvallisuudesta vaan se on aina henkilöstöllä ja viime kädessä organisaation johdolla. Organisaation on seurattava, mitä on tehty, kuinka siinä on onnistuttu ja kuinka siitä voidaan oppia ja toimintaa parantaa tulevaisuudessa. Hoitohenkilökunnan on pidettävä huolta, että potilas saa parhaan ja turvallisen hoidon. Potilasturvallisuutta taidolla -ohjelma pyrkii avoimuuteen ja virheistä oppimiseen yhteisesti. Toinen kansallinen potilasturvallisuuskonferenssi, Helsinki Suomen Potilasliitto ry:n puheenjohtaja Paavo Koistisen alustuspuheenvuoro Potilasturvallisuus on yhteinen asia - Potilasnäkökulma ja työkalut Potilaiden ja läheisten osallistuminen Potilaalla voi olla myös aktiivinen rooli potilasturvallisuuden varmistajana, mutta potilaalla ei kuitenkaan ole päävastuuta turvallisuudesta, vaan se on aina henkilöstöllä ja viime kädessä organisaation johdolla. Potilas ja organisaatio katsovat laatua eri suunnista. Organisaation intressissä on seurata, mitä on tehty, kuinka siinä on onnistuttu ja kuinka siitä voidaan oppia ja toimintaa parantaa tulevaisuudessa. Potilaalle on tärkeää, kuinka hän saa parhaan ja turvallisen hoidon. Potilas, asiakas ja hänen läheisensä otetaan mukaan hoidon turvallisuuden edistämiseen. Potilasta on hoidettava yhteisymmärryksessä hänen kanssaan. Potilasta kuunnellaan ja hän osallistuu hoitonsa suunnitteluun ja sen toteutukseen (hoitosuunnitelma, joka on tehty yhdessä terveydenhuollon henkilöstön kanssa). On tärkeää, että potilas tuo ilmi tarvittavat taustatiedot. Potilasta kannustetaan kertomaan oireistaan, toiveistaan ja huolistaan sekä tekemään kysymyksiä hoitoonsa liittyvissä asioissa. Potilaan voimaantuminen edellyttää riittävää tiedon saantia ja neuvontaa. Potilaalle annetaan ymmärrettävällä tavalla tietoa omasta sairaudestaan ja sen hoidosta, erityisesti lääkehoidosta. Potilaan kanssa keskustellaan hoitoon liittyvistä riskeistä ja odotettavissa olevista tuloksista. Potilaan niin halutessa tällaista tietoa annetaan myös potilaan luotetulle henkilölle, omaiselle tai läheiselle. Potilaalle kerrotaan myös, kehen hän voi ottaa yhteyttä potilasturvallisuutta koskevissa asioissa. Haittatapahtuman sattuessa siitä kerrotaan avoimesti potilaalle ja hänen niin toivoessaan myös hänen läheiselleen. Tapahtuma ja mahdolliset seuraukset käydään läpi heidän kanssaan. Luottamuksellisessa ilmapiirissä potilaat uskaltavat ja heillä on mahdollisuus ottaa esille turvallisuudessa havaitsemansa puutteet, ja niihin on puututtava nopeasti ja avoimesti. Yhtenäiset menettelytavat haittatapahtumien jälkihoidossa auttavat myös henkilöstöä toimimaan avoimesti. Haittatapahtumista saadun tiedon analysointi ja julkistaminen edistävät osaltaan avoimuutta. On otettava huomioon, että potilas ei ole ainoastaan palvelujen kohde tai käyttäjä, vaan palvelujen omistajaedustaja. On tärkeää, että potilaiden ja potilasjärjestöjen edustajat ovat mukana potilasturvallisuutta varmistavissa ryhmissä. Potilas ja potilasjärjestöt ovat potilasturvallisuuden omistajia. Terveydenhuollon organisaatio on oman turvallisuuskulttuurinsa omistaja. Potilasturvallisuutta varmistavassa ryhmässä nämä kaksi omistajaa, jotka katsovat 9

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry

9.11.2014. Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Suomen Potilasturvallisuusyhdistys ry Potilasturvallisuus periaatteet ja toiminnot, joiden tarkoituksena on varmistaa hoidon turvallisuus sekä suojata potilasta vahingoittumasta. Potilas- ja lääkehoidon

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013

EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ. Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 EDISTÄMME POTILASTURVALLISUUTTA YHDESSÄ Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 Suomalainen potilasturvallisuusstrategia 2009 2013 STM asetti Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmän vuosille

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet

Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Asiakaslähtöisen potilasturvallisen hoidon toteuttamisen haasteet Anne Kanerva Kliinisen hoitotyön asiantuntija, TtM Keski-Suomen sairaanhoitopiiri, psykiatrian toimialue Asiakaslähtöisyys Asiakas ainoa

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011

POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 POTILASTURVALLISUUS JA LAATU KOUVOLAN KAUPUNGIN PERUSTURVASSA 14.9.2011 TAUSTA STM: potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä: Potilasturvallisuusstrategia vuosille 2009-2013 Tavoitteet: Potilas osallistuu

Lisätiedot

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla.

Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. 19.3.2015 Reumaliiton tavoitteena on saada reumasairaille oikea hoito oikeaan aikaan ja oikeassa paikassa tarkoituksenmukaisella tavalla. LIITON TOIMINTA-AJATUS KITEYTETTIIN 14.9.2015 REUMALIITON JA

Lisätiedot

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009

Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 Suomen Potilasliiton toimintasuunnitelma 2009 1. Tavoitteet Suomen Potilasliitto ry, Finlands Patientförbund rf, on vuonna 1970 potilaiden perustama valtakunnallinen potilaiden etujen ja oikeuksien ajaja.

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma

Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma Potilasturvallisuutta taidolla ohjelma THL:n hankkeen sisältö Kouvolan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Potilasturvallisuuden kehittämistarpeen taustaa Sisällöltään laaja asia, jonka hallinta

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija

Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa. Kuntamarkkinat, 12.9.2013. Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija Eurooppalaisen potilasliikkuvuusdirektiivin kansallinen soveltaminen Suomessa Kuntamarkkinat, 12.9.2013 Hannele Häkkinen, erityisasiantuntija EU:n direktiivi potilaan oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa,

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan

Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Sosiaali- ja terveysministeriön näkemys vakavien vaaratapahtumien tutkintaan Anne Koskela Hallitusneuvos Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus

Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI Henkilöstön potilasturvallisuuskoulutus - Potilasturvallisuutta taidolla -verkkokoulutus Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja PPSHP:n yhteistyöseminaari 18.10.2012

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö

Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa. 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Palliatiivinen palveluketju Etelä- Savossa 19.02.2016 Jarmo Lappalainen Ylilääkäri PTH-yksikkö Käsitteet Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa siinä vaiheessa kun etenevää

Lisätiedot

Terveydenhuollon barometri 2009

Terveydenhuollon barometri 2009 Terveydenhuollon barometri 009 Sisältö Johdanto Sivu Tutkimuksen tavoitteet ja toteutus 4 Aineiston rakenne 5 Tutkimuksen rakenne 6 Tulokset Terveystyytyväisyyden eri näkökulmat 9 Omakohtaiset näkemykset

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA. Jussi Huttunen SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON RAKENNE- JA RAHOITUSRATKAISUT VAIHTOEHTOJEN TARKASTELUA Jussi Huttunen Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksen loppuseminaari 14.6.2011 SUOMEN

Lisätiedot

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kieli sosiaali- ja terveydenhuollossa Kielelliset oikeudet kuuluvat yksilön perusoikeuksiin. Omakielinen sosiaali- ja terveydenhuolto on tärkeä osa ihmisen perusturvallisuutta kaikissa elämän vaiheissa.

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn ja puuttumisen toimintamalli Esimerkkinä Keuruu Merja Pihlajasaari 12.5.2016 Merja Pihlajasaari Lähisuhdeväkivalta tarkoittaa perhe-, sukulais-, pari- ja seurustelusuhteissa

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje 1/2014 Tunne lääkkeesi itsehoitolääkkeiden järkevä ja turvallinen käyttö Katri Hämeen-Anttila, dosentti, kehittämispäällikkö, Lääkealan turvallisuus- ja

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM

Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma. Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Tulevaisuuden tärkeät asiat STM:n näkökulma Joensuu 16.-17.2.2011 Merja Söderholm, STM Sosiaalisesti kestävä Suomi 2020 - Sosiaali- ja terveyspolitiikan strategia 1. Hyvinvoinnille vahva perusta Terveys

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa

Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa Annukka Pukkila Terveyden edistämisen johtaminen sairaalassa - Työvälineitä hoitotyön johtajille Hankkeen tausta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallinnoiman Terveyttä ja hyvinvointia hoitotyön johtamisella

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 110/2007 vp Alkoholin liikakäyttöön puuttuminen työpaikoilla Eduskunnan puhemiehelle Suomessa saattaa olla Työterveyslaitoksen selvityksen mukaan jopa 500 000 700 000 alkoholin suurkuluttajaa.

Lisätiedot

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori

Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014. Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuskatsaus PTH jaosto 6.3.2014 Maijaterttu Tiainen ylihoitaja, potilasturvallisuuskoordinaattori Potilasturvallisuuden kehittäminen Sosterissa S o s t e r i n a r v o t Säädöstausta Turvallisuuskulttuuri

Lisätiedot

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: -----------------------------------------

Potilaan käsikirja. Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa 1(16) Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- 1(16) Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä Potilaan käsikirja Potilaan opas turvalliseen hoitoon sairaalassa Tämän kirjan omistaa: ----------------------------------------- Meritullinkatu 8, Helsinki

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja

Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta. 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja Ohjeistus lääkäreille Helsingin SAPja SAS-toiminnasta 10.09.2012 Merja Iso-Aho, kotihoidon ylilääkäri & Riina Lilja, SAS-prosessin omistaja 1 SAP-SAS, mitä se on? SAP (Selvitys, Arviointi, Palveluohjaus)

Lisätiedot

Potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa. Potilasjaos

Potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa. Potilasjaos Potilaan rooli potilasturvallisuuden varmistamisessa Potilasjaos 9.11.2014 9.11.2014 9.11.2014 Lähde: Potku hanke, Kaste, STM https://www.innokyla.fi/web/hanke79780 Potilasturvallisuus potilaan näkökulmasta

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry

Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset - Liitto ry VAIKUTA KUNNALLISVAALEISSA Kunnallisvaalimateriaali omaishoidosta paikallisyhdistyksille ja puolueiden ehdokkaille Kunnallisvaalit 28.10.2012 ennakkoäänestys kotimaassa

Lisätiedot

Terveyspalvelujen tulevaisuus

Terveyspalvelujen tulevaisuus Terveyspalvelujen tulevaisuus Kansalaisten parissa toteutetun tutkimuksen tulokset Lasipalatsi 10.12.2014 Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti kyselytutkimuksen kansalaisten parissa koskien terveyspalvelujen

Lisätiedot

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä

Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Omaishoitaja asiakkaana sosiaali- ja terveydenhuollossa kokemuksia kohtaamisesta ja kehittämisestä Seinäjoki 5.4.2011 Omaishoitajat ja Läheiset Liitto Omaishoitajat ja Läheiset Liitto 14.4.2011 Omaishoito

Lisätiedot

Infektio uhka potilasturvallisuudelle

Infektio uhka potilasturvallisuudelle Infektio uhka potilasturvallisuudelle JAANA INKILÄ POTILASASIAMIES HUS, HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUE 39. VALTAKUNNALLISET SAIRAALAHYGIENIAPÄIVÄT 12.3.2013 Potilasasiamiestyö 2 Laki potilaan asemasta ja oikeuksista

Lisätiedot

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen

Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014. Aila Halonen Vastuutyöntekijä - toimintamallin kehittäminen Vantaalla Ikäpalo-hankkeessa 20.10.2014 Aila Halonen Vastuutyöntekijä toimintamallin kehittäminen Vanhuspalvelulain 17 :n mukaisesti kunnan on nimettävä 1.1.2015

Lisätiedot

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA

KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA KOKEMUKSIA TIE SELVÄKSI -MALLISTA Tie selväksi toimintamallin tausta Neljän ministeriön (LVM, OM, SM ja STM) liikenneturvallisuuspaketti vuonna 2007: Järjestetään kokeilu, jossa pyritään puuttumaan välittömästi

Lisätiedot

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja

27.8.2015. Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja 27.8.2015 Turvallisuuden kehittäminen ja vaaratapahtumien raportointiprosessi Marina Kinnunen KTT, Hallintoylihoitaja SISÄLTÖ Turvallisuuden kehittäminen Määritelmä, tarve ja periaatteet Suunnitelmallisuus

Lisätiedot

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet

Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Avohoito, laitoshoito ja Kelan etuudet Eija Puutinen Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt. Luento Kaste-hankkeen teemapäivässä 14.1.2010 Julkisen laitoshoidon vaikutus Kelan etuuksiin sairaanhoidosta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA

YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA YLEISTÄ POTILASTURVALLISUUDESTA Päivi Koivuranta-Vaara hallintoylilääkäri THL: Hannu Rintanen Pia Maria Jonsson Päivi Koivuranta-Vaara 23.9.2010 1 POTILASTURVALLISUUSTYÖN TARVE lääketieteen kehitys: vaikuttavat/tehokkaat

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö

Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014. Petri Pommelin kehittämispäällikkö Ammattimainen käyttäjä laiteturvallisuuden varmistajana - Käyttäjän edustajan puheenvuoro 28.10.2014 Petri Pommelin kehittämispäällikkö Potilasturvallisuus on IN Potilasturvallisuusstrategian päivitys?

Lisätiedot

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla

Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Palvelujen hyvän laadun varmistaminen omavalvonnan ja viranomaisvalvonnan avulla Vanhustyön vastuunkantajat 15.5.2014 Hanna Ahonen Sosiaalineuvos Valvira 15.5.2014 Hanna Ahonen 1 Omavalvonta Palveluntuottaja

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ?

- MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? THM M Mustajoki Sairaanhoitajan käsikirjan päätoimittaja - MIKSI TUTKIMUSNÄYTTÖÖN PERUSTUVAA TIETOA? - MISTÄ ETSIÄ? M Mustajoki 290506 1 Miksi? Kaikilla potilas(!) ja sairaanhoitaja - sama tieto Perustelut

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1012/2010 vp Eläkkeiden maksun myöhästymiset Eduskunnan puhemiehelle Eläkkeiden maksuissa on ollut paljon ongelmia tänä vuonna. Osa eläkeläisistä on saanut eläkkeensä tililleen myöhässä

Lisätiedot

Moniammatillisen verkoston toiminta

Moniammatillisen verkoston toiminta Moniammatillisen verkoston toiminta Antti Mäntylä, kehittämispäällikkö Järkevää lääkehoitoa seminaari terveydenhuollon toimijoille Moniammatilliset toimintatavat käyttöön arjen työhön Helsinki 9.4.2014

Lisätiedot

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015

Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 Sosiaali- ja terveyslautakunta 212 16.12.2014 Kuntainfo 5/2014: Toimeentulotuki 1.1.2015 lukien - Kommuninfo 5/2014: Utkomststöd från och med 1.1.2015 1010/05/03/00/2014 SosTe 212 Valmistelija; palvelujohtaja

Lisätiedot

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi

Ovet. Omaishoitajavalmennus. Keinoja omaishoitajan tukemiseksi. Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry www.omaishoitajat.fi Ovet Omaishoitajavalmennus Keinoja omaishoitajan tukemiseksi Minäkö omaishoitaja? Omaishoitotilanteen varhainen tunnistaminen on hoitajan ja hoidettavan etu: antaa omaiselle mahdollisuuden jäsentää tilannetta,

Lisätiedot

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850

0 6v. 7 12v. 13 15v. 16 19v. 20 24v. 25 29v. Yhteensä 2007 4469 3987 2394 3377 4684 4040 22951 2012 4800 3908 1989 3155 4780 4218 22850 TURVALLISUUSSUUNNITELMA NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISY 1. SYRJÄYTYMISEN TILANNEKUVA Tässä analyysivaiheen yhteenvedossa kuvataan lyhyesti syrjäytymiseen liittyvien tekijöiden nykytilaa. Aluksi määritellään

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015

Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma eli Kaste-ohjelma 2012-2015 1. Kaste-ohjelmalla uudistetaan sosiaali- ja terveyspolitiikkaa Ohjelmassa määritellään keskeisimmät sosiaali- ja

Lisätiedot

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa

Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Näin Tays-erva-alueen toiminnot ja palvelut jäsentyvät tulevaisuudessa Sairaalapäivät 20. 21.11.2012 Sibeliustalo, Lahti Rauno Ihalainen FT, sairaanhoitopiirin johtaja Sairaanhoidon erityisvastuualueet

Lisätiedot

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014)

Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Risto Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn (1.7.2013 30.10.2014) Tuula Partanen Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaattori Vanhuspalvelulain toteuttamiseen haettu hanke Rahoitus tulee

Lisätiedot

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1

Voikukkia -seminaari 23.5.2012. Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voikukkia -seminaari 23.5.2012 Tiina Teivonen 6.6.2012 1 Voiko toive onnistuneesta kotiutumisesta toteutua? Jos uskomme korjaamiseen ja parantumiseen, oppimiseen ja kehittymiseen, meidän on edelleen uskallettava

Lisätiedot

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen

Sosiaalibarometri 2015. Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Sosiaalibarometri 2015 Sosiaali- ja terveyspolitiikan päivät 14.4.2015 Tyyne Hakkarainen Aineisto Kysely tehtiin marras-joulukuussa 2014 Kokonaistutkimus Kolme vastaajatahoa: - Sosiaali- ja terveysjohtajat

Lisätiedot

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne

Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhuollon lainsäädännön uudistukset ajankohtainen tilanne Terveydenhoitajapäivät 13.2.2010 Järvenpää Neuvotteleva virkamies Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Lainsäädännön uudistukset

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto

Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet. Johdanto Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet 1 (5) Kotihoidon sisältö ja myöntämisperusteet Johdanto n ja Imatran kaupungin kotihoidon toiminta perustuu lakiin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista,

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 76/2006 vp Kelan järjestämän vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen suunnitelman laatiminen Eduskunnan puhemiehelle Kelalla on lakisääteinen velvollisuus järjestää vajaakuntoisten

Lisätiedot

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje

Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje 1/2013 Suomen potilasturvallisuusyhdistyksen jäsenkirje Vuosi 2013 on alkanut potilasturvallisuuden suhteen dynaamisesti. Suomen suurimman lääkäreiden ammatillisen tapahtuman eli Helsingin Lääkäripäivien

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Tavoitteena yhdenvertaisuus

Tavoitteena yhdenvertaisuus Tavoitteena yhdenvertaisuus 22.11.2012 Ihmisoikeudet vammaisten arkeen -verkosto Anja Alasilta ===> Kalevi Mattila ja Juha Kovanen Mikä verkosto? näemme monet vammaisten kokemat ongelmat ihmisoikeuskysymyksinä

Lisätiedot

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015

Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Psykososiaalisen kuormittumisen ehkäisy 2.12.2015 Seinäjoen kaupunki Elisa Saunamäki Psykososiaalinen kuormittuminen Jokaisen yksilön työhyvinvointi ja psykososiaalinen kuormittuminen koostuu eri asioista.

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori

ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta Kristiina Alppivuori ETENEN eettiset suositukset sosiaali- ja terveysalalle Eettinen toimikunta 15.11.2013 Kristiina Alppivuori Johdanto Valtakunnallinen sosiaali- ja terveysalan eettinen neuvottelukunta ETENE on julkaisussaan

Lisätiedot

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa?

Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Onko harvaan asutuilla seuduilla sijaa sisäisen turvallisuuden ohjelmassa? Valtakunnallinen harvaan asuttujen alueiden turvallisuusseminaari Mikkeli 29.1.2013 Ari Evwaraye Sisäministeriö 29.1.2013 Sisäisen

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi?

POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle. Taustatiedot. 1) Sukupuolesi? POTILAIDEN TERVEYDEN EDISTÄMINEN SAIRAALASSA - Kysely kirurgian klinikan hoitohenkilökunnalle Taustatiedot 1) Sukupuolesi? Nainen Mies 2) Mikä on ikäsi? vuotta 3) Mikä on nykyinen tehtävänimikkeesi? apulaisosastonhoitaja

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO

Talousarvio & taloussuunnitelma 2016 Terveydenhuolto. Paraisten kaupunki TERVEYDENHUOLTO TERVEYDENHUOLTO Sosiaali- ja terveyslautakunta Sosiaali- ja terveysosasto, Paula Sundqvist, Sosiaali- ja terveysjohtaja Katariina Korhonen, ylilääkäri Toiminta Perusterveydenhuolto ja sairaanhoito kaikille

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014

Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015. Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittämishanke 2012 2015 Tuula Tiainen Ympäristöministeriö 2014 Mielenterveyskuntoutujat tarvitsevat arkeensa tukea Mielenterveyskuntoutujien asumisen kehittäminen,

Lisätiedot

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa

Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Ehkäise päihdeongelmat ajoissa Suositus päihdeongelmien ennaltaehkäisystä ja käsittelystä ja työpaikoilla Riskirajoilla? -seminaari Helsinki, 16.9.2015 Jan Schugk Elinkeinoelämän keskusliitto EK Suosituksen

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto.

Pyydämme sinua jakamaan ajatuksesi ja kokemuksesi. Laita ruksi sopivimpaan vaihtoehtoon tai täytä puuttuva tieto. Kyselylomakkeen palautus 2.6.2003 mennessä osoitteeseen: OAMK/ Hoitotyön osasto/ Salla Seppänen Kuntotie 2 86300 Oulainen TIETOA KOHTI AKTIIVISTA VANHUUTTA KYSELYLOMAKKEESTA Kohti aktiivista vanhuutta

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 910/2012 vp Tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivän lääkehoito Eduskunnan puhemiehelle Psykostimulanttien käyttö tarkkaavaisuushäiriön hoidossa on viime vuosina yleistynyt. Esimerkiksi YK:n

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät

Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus. Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuutta taidolla Laki ja potilasturvallisuus Petri Volmanen 12.3.2013 39. Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät Potilasturvallisuus asiakokonaisuutena ensi kerran terveydenhuoltolaissa

Lisätiedot

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta

Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Väestön mielipiteet hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta Kyselyn toteutus Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsystä ja potilaan valinnanvapaudesta. Tutkimuksen

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA 2015

TOIMINTASUUNNITELMA 2015 TOIMINTASUUNNITELMA 2015 Me Itse ry Toimintasuunnitelma 2015 Me Itse ry edistää jäsentensä yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Teemme toimintaamme tunnetuksi, jotta kehitysvammaiset henkilöt tunnistettaisiin

Lisätiedot

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö

Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 1 Paloturvallisuuden varmistaminen sosiaali- ja terveysalalla ja tuetussa asumisessa Tapaturmien ehkäisyn yksikkö 22.6.2015 STEP-hanke 2012-2016 1 Koulutusaineiston sisältö 1. Johdanto, tausta, tavoitteet

Lisätiedot