Miten lähisuhdeväkivalta näkyy lastenvalvojan työssä ja lastensuojelussa erotilanteessa. Aluehallintovirasto, Turku, 24.4.

Transkriptio

1 Miten lähisuhdeväkivalta näkyy lastenvalvojan työssä ja lastensuojelussa erotilanteessa Aluehallintovirasto, Turku, Marian Tuomi 1

2 Mitä lähisuhdeväkivalta on? Lähisuhdeväkivalta on sosiaalisen vuorovaikutuksen ongelma Tarvitaan toinen, jota kohtaan voi olla aggressiivinen Yksilöllinen loukkauksen kokemus Fyysistä, psyykkistä, seksuaalista, taloudellista, uskonnollista, sosiaalista tai kemiallista Väkivaltaa tai sen uhkaa tai muuta aggressiivisuutta, kuten toisen epäsuoraa vahingoittamista, tarkoituksellisuutta Uhkaavaa voiman tai vallan käyttöä, mikä uhkaa aiheuttaa tai aiheuttaa vakavia vammoja 2

3 Väkivalta Väkivalta on sitä, että toiselle kuuluva valta otetaan väkisin itselle, jolloin tähän liittyy selkeästi toisen alistaminen Väkivallan käyttö on psykologiselta ja sosiaaliselta kannalta häiriö, mikä ei kuulu ihmisen normaaliin kanssakäymiseen muiden kanssa 3

4 Lähisuhdeväkivaltaan ei ole oikeutta Ei ole hyväksyttävää syytä toimia väkivaltaisesti Väkivalta on tekijän vastuulla Kun lähisuhdeväkivalta on alkanut, se ei lopu itsestään Lähisuhdeväkivallasta tulee puhua viranomaisille 4

5 Miten lähisuhdeväkivalta ilmenee / näkyy? Läheissuhteissa ja viranomaisten kanssa käytävissä neuvotteluissa 5

6 Lähisuhdeväkivallan muotoja Uhkailu ja pakottaminen Pelottelu Mitätöinti, aliarviointi, syyttely Kontrollointi, rajoittaminen Taloudellisesti riippuvaisena pitäminen Päättää kaikesta yksin Käyttää lasta välineenä 6

7 Ajanvaraus- tai neuvontatilanteessa Epävarmuustekijöitä: esim. miten toinen suostuisi tulemaan lastenvalvojan luokse, millä tavoin päästäisiin sopuun neuvottelussa Pelkoja: tyypillisesti huolta tapaavan vanhemman päihdekäytöstä tai mielenterveydestä Rutiinikysymys tavaksi, esim. kysymme väkivallasta, koska 7

8 Asiakastapaamisella Uhri ja tekijä eivät ole tasaveroisia yhdessä Lähisuhdeväkivaltaa kokenut ei välttämättä kykene neuvottelemaan tasaveroisesti Neuvotteluosapuolet ovat epätasapainossa: toinen ottaa valtaa ja toinen osapuoli kuvautuu tasapainottomana 8

9 Neuvottelutilanteessa Epäsuoraa, jolloin se on usein kätkettyä, vaiettua, voi tulla esiin vain pieninä paloina Suoraa, jolloin neuvottelussa toinen osapuoli tai molemmat hyökkäilevät toisiaan vastaan, kiistat useimmiten sanallisia Lähisuhdeväkivallan uhri pyrkii joskus tekemään sopimuksen, mikä on vastoin lapsen etua 9

10 Neuvottelutilanteessa Lastenvalvojan tulee arvioida, miten tilanteessa voidaan ylipäänsä neuvotella ja keskustella vanhempien kanssa, miten väkivalta vaikuttaa vanhemmuuteen, miten lapsen etu toteutuu 10

11 Ongelmia eron jälkeen Elatusmaksuongelmia Haku- ja palautustilanteessa tulee kiistelyä Lasta ei haeta tai palauteta sopimuksen mukaan Luona pitävä vanhempi tai tapaava vanhempi kiusaa tahallaan toista osapuolta lasta pidetään välikappaleena Lapsi altistetaan erilaisille tutkimuksille, kyselyille ym., mitkä johtuvat vanhemman omista tarpeista 11

12 Vainoaminen Toistuva uhkailu Seurailu Tarkkailu Jatkuvat asiattomat tekstiviestit tai puhelut Aiheuttavat pelkoa ja ahdistusta ja voi olla äärimmillään hyvin uhkaavaa 12

13 Lähisuhdeväkivallan syitä voidaan ymmärtää, mutta väkivaltaa ei tule hyväksyä 13

14 Väkivallassa on kysymys Väkivallassa on syvimmillään kysymys minuuden olemassaolon puolustamisesta Traumatisoituneelle tai muusta syystä vajaaksi jääneelle henkilölle jo pieni vastoinkäyminen voi laukaista kokemuksen, jonka hän kokee minuutensa tuhoutumisena Traumatisoitunut henkilö haluaa eroon sietämättömästä olotilasta ja haluaa siirtää pahan olonsa toiselle 14

15 Väkivalta on usein tapa hallita omaa ahdistusta Kun ihminen säätelee ahdistustaan väkivaltaisesti käyttäytymällä, hän voi silloin kokea paremmin tilanteen hallintaa kuin jos reagoisi suoraan ahdistuksella tai masennuksella Väkivaltainen käytös voi palauttaa hetkeksi hallinnan tunteen ja vähentää itseen kohdistuvaa uhan tunnetta Esittäjän nimi 15

16 Kostonhalu Ero aiheuttaa syyllisyyttä, vihaa, katkeruutta, surua ja masennusta Ero voi tuntua epäoikeudenmukaiselta, mikä voi aiheuttaa voimakasta ahdistusta Yksi reaktio tähän on kostonhalu Kostonhalu voidaan nähdä vallan ja voitonriemun naamioiksi, jolla yritetään peittää omaa ahdistusta Kun kostetaan entiselle kumppanille, henkilö palauttaa näennäisen itsearvostuksen tunteen ja pyrkii asettumaan toisen yläpuolelle Kostolla halutaan toiselle samanlaista tai suurempaa vahinkoa tai tuskaa kuin se, jonka kohde kostajassa aiheutti Esittäjän nimi 16

17 Säätely- ja hallintakyky Ymmärrys syntyy sanoista, siksi säätely- ja hallintakyky opitaan vuorovaikutuksessa turvallisen aikuisen kanssa Yksilön tunteiden säätelykyky on kehityksellisen saavutuksen tulos Varhaisvaiheen emotionaalisesta vuorovaikutussuhteesta riippuu, miten yksilö omaksuu tunteiden käsittelykyvyn 17

18 Lähisuhdeväkivallan seurauksia Kaksi kolmasosaa psyykkisistä sairauksista johtuu lapsuuden traumaattisista kokemuksista (Schulman) Merkittävässä osassa mielenterveys- ja päihdeongelmissa keskeisenä syytekijänä ovat lapsuuden perheväkivalta (Nyqvist) 18

19 Miten lähisuhdeväkivaltailmiötä voidaan lähestyä työssä? Miten autetaan? 19

20 Väkivalta puheeksi Väkivallasta kysyminen on ammatillista Kysyminen mahdollistaa tunnistamisen ja puuttumisen Kysyminen itsessään on väliintulo tilanteeseen 20

21 Miten puheeksi, jos epäilet väkivaltaa Miten turvallista sinulla on kotonasi / parisuhteessa? Miten koet olevasi turvassa? Mitkä asiat lisäävät turvallisuuttasi? Milloin / Miten olet joutunut kokemaan jossakin määrin turvattomuutta kotonasi? 21

22 Kysy rutiinilla, suoraan ja empaattisesti Miten teillä riidellään? Kuinka pitkälle teillä mennään riidoissa? Miten riidat sovitaan? Minkälaisia tunteita kumppanisi herättää sinussa riitojen yhteydessä? 22

23 Hyödyllistä kysyä Milloin väkivalta ilmeni ensimmäisen kerran? Miten väkivalta ilmeni? Mitä tapahtui, tarkenna? Mikä on ollut pahin väkivaltatilanne? Miten, milloin väkivaltaa oli viimeksi? Kenelle olet kertonut? 23

24 Lapsen kohtaaminen Lastensuojelussa tai olosuhdeselvityksessä lasta voi kuulla Mitä pelkäsit? Mitä ajattelit? Mitä teit? Miten osasitkaan Lapselle on paha, että väkivaltaa tekee se, jonka pitää myös suojella lasta. 24

25 Kun lapsi kertoo Sano, että uskot häntä Kuuntele tarkkaan Kerro, että on tavattu muitakin tällaisia lapsia Ota kielteinen kanta väkivaltaan Osoita tukea ja ymmärrystä Kehu lasta, joka kertoo Älä lupaa, että et kerro muille, vaan kerro, että voit auttaa lasta ja vanhempaa 25

26 Mitä voidaan tehdä? Tukimuotoja 26

27 Valvotut ja tuetut tapaamiset Vanhemmat voivat sopia, että vanhempi tapaa lasta tapaamispaikoissa Edellyttää yhteisymmärrystä, sopimista ja valmiutta tapaamaan lasta vain tietyssä paikassa ja tiettynä aikana ja jonkun toisen läsnä ollessa 27

28 Huolto- ja tapaamisriitojen asiantuntijaavusteinen sovittelu Asiantuntija-avusteinen sovittelu huolto- ja tapaamisriidoissa laajenee koko Suomeen Myönteisiä kokemuksia Pyritään siihen, että sopimus tai osasopimus toimisi paremmin kuin oikeuden määräys 28

29 Turvakoti Turvakoti on tarkoitettu perhe- tai lähisuhteessa väkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille, jotka tarvitsevat tukea väkivallasta selviämiseen sekä väliaikaisen asuinpaikan. Turvakotien tavoitteena on väkivaltakierteen katkaiseminen, sen seurausten hoitaminen ja väkivallan ennaltaehkäiseminen. Turvakodit tarjoavat kriisiapua ja välittömän suojan sekä mahdollisuuksien mukaan pitkäjänteistä tukea perheväkivaltaa kokeneille. 29

30 Nettiturvakoti Apua perheväkivaltaan turvallisuutta lähisuhteisiin Tietoa ja neuvontaa Selviytymiskeinoja Lasten sivut Testi Keskustelua 30

31 Jussi-työ Väkivaltaisille miehille, jotka haluavat ehkäistä tai lopettaa väkivallan käytön lähisuhteissaan ja tarvitsevat apua kriisinsä selviämisessä Tavoitteena tukea miehiä löytämään väkivallattomia ongelmanratkaisukeinoja sekä auttaa miehiä elämään turvallisesti itsensä ja läheistensä kanssa 31

32 Neuvottelut Seurakunnan perheasiainneuvottelukeskus Perhe- ja kasvatusneuvola Kriisikeskus Pilari Erilaiset auttavat puhelimet 32

33 Marak Marak moniammatillinen väkivallan riskin arviointi ja jatkotoimien suunnittelu perhe- ja lähisuhdeväkivaltatapauksissa. Tiimiin kuuluu perhe- ja lähisuhdeväkivallan kanssa työskenteleviä keskeisiä viranomaisia ja järjestöjen edustajia. Toimintamalli on käytössä yhdeksällä alueella. Sisäisen turvallisuuden ministeriryhmä on päättänyt, että pilotointivaiheen päätyttyä vuonna 2014 päävastuu valtioneuvostossa toimintamallista ja sen käytön laajentamisesta on sosiaali- ja terveysministeriöllä. 33