NUORET JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA

Transkriptio

1 NUORET JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA Maatu Arkio

2 KOULUTUKSEN TAVOITTEET Määritelmä Saada käsitys lähisuhde- ja perheväkivalta määritelmän käsitteellisestä laajuudesta Yleisyys ja periytyvyys Lisätä tietoa nuorten kohtaaman lähisuhde- ja perheväkivallan yleisyydestä ja periytyvyydestä Nuori lähisuhdeväkivallan uhrina Tarjota käytännön työkaluja perheväkivallan uhriksi joutuneen nuoren tunnistamiseen, kohtaamiseen ja tukemiseen

3 LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEVÄKIVALTA Kaikki perheen sisällä tapahtuva, yhden perheenjäsenen toiseen kohdistama fyysinen, seksuaalinen tai psyykkinen väkivalta tai sen uhka. PARISUHDEVÄKIVALTA Yksittäinen tai toistuva fyysisen, seksuaalisen tai emotionaalisen väkivallan teko, uhka tai muoto, joka ilmenee nykyisessä tai jo päättyneessä pari tai seurustelusuhteessa. SEURUSTELU VÄKIVALTA

4 VÄKIVALLAN MÄÄRITELMÄ Väkivaltaa ovat teot, jotka tehdään vastoin uhrin tahtoa ja jotka aiheuttavat tälle kärsimystä Väkivalta on fyysisen voiman tai vallan tahallista käyttöä tai sillä uhkaamista, joka kohdistuu ihmiseen itseensä, toiseen ihmiseen tai ihmisryhmään tai yhteisöön ja joka johtaa ja joka hyvin todennäköisesti johtaa kuolemaan, fyysiseen tai psyykkiseen vamman syntymiseen, kehityksen häiriytymiseen tai perustarpeiden tyydyttämättä jäämiseen. - World Report on Violence and Health,

5 VÄKIVALLAN MUOTOJA ( T H L ) Fyysinen väkivalta: aktiivinen: väkivallalla uhkaaminen, lyöminen, tukistaminen, läpsiminen, potkiminen, töniminen, kuristaminen, palovamman tuottaminen ja terä- tai ampuma-aseen käyttö. passiivinen: toistuva hoidon laiminlyönti esim. jätetään yksin, ei huolehdita ravinnosta. Psyykkinen/ henkinen väkivalta: aktiivinen: pelottelu, vähättely, nöyryyttäminen, nimittely, eristäminen, kontrollointi ja sosiaalisen kanssakäymisen rajoittaminen. kunniaväkivalta perheen tai suvun piirissä tapahtuva kunnianormien puolustamiseen liittyvä ihmisoikeuksia rikkova väkivalta. hengellinen väkivalta väkivaltaa, johon liittyy uskonnollinen ulottuvuus passiivinen: huomiotta jättäminen, mitätöinti

6 VÄKIVALLAN MUOTOJA ( T H L ) Seksuaalinen väkivalta ja hyväksikäyttö: aktiivinen: seksuaalielinten pahoinpitely, raiskaus tai sen yritys, alle 18-vuotiaan nuoren taivuttaminen sukupuoli- yhteyteen tai muuhun seksuaalitekoon, muu ruumiillista koskemattomuutta loukkaava teko (sukupuolielinten koskettelu) taivuttelu ikää ja kehitystasoa vastaamattomaan seksuaalikäyttäytymiseen, seksuaaliseen tekoon ja insesti. passiivinen: lapsen altistaminen ikään ja kehitystasoon soveltumattomille seksuaalisille ärsykkeille tai seksualisoituneeseen ilmapiiriin

7 Kemiallinen väkivalta: aktiivinen: rauhoittavien lääkkeiden tai päihteiden antaminen. passiivinen: määrättyjen lääkkeiden antamatta jättäminen, tai ruokavalion antamatta jättäminen. Taloudellinen (sosioekonominen) väkivalta: aktiivinen: rahan kiristys, rahan käytön kontrollointi ja toisen rahojen ottaminen omaan käyttöön. passiivinen: heitteillejättö. Rakenteellinen väkivalta: aktiivinen: hierarkkiset järjestelmät, alistaminen passiivinen: säädökset ja normit, joissa ei oteta huomioon lapsen oikeutta kasvuun, suojeluun ja turvallisuuteen

8 LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA Yleisyys ja periytyvyys?

9 PERHEVÄKIVALLAN YLEISYYDESTÄ ( E L L O N E N & K Ä Ä R I Ä I N E N & S A L M I & S A R I O L A, ) Mikäli perheessä on väkivaltaa niin siitä saavat usein osansa kaikki. Kuritusväkivalta on yleisempää niissä perheissä, missä esiintyy myös aikuisten välistä väkivaltaa. Uhritutkimuksen mukaan 9.-luokkalaisista tytöistä lähes 70 % vastasi joutuneensa joko itse henkisen tai fyysisen väkivallan uhriksi tai nähneensä sellaista kotonaan. Suurin osa väkivallasta oli henkistä väkivaltaa. Merkittävä osa vanhempien tekemästä väkivallasta koetaan vasta teini-ikään tullessa. Lapsiin kohdistuva väkivalta on perheväkivallan yleisin muoto

10 Huutoa ja tappelua löytyy vaikka muille jakaa % Mistä kotona yleensä riidellään? Raha-asioista Kotitöistä Kasvatukseen liittyvistä asioista Vanhempien keskinäisistä väleistä

11 Toivon voimia niille, jotka joutuvat kuuntelemaan vanhempien tappelua ja riitelyä Vanhempien riitely on nuorten mielestä % Kiukuttelua ja äänen korottamista Huutamista Tavaroiden heittämistä Pilkkaamista ja haukkumista Lyömistä ja/tai potkimista

12 ennen kuin omat vanhempani erosivat, kotona oli joka päivä aika tuskaista. Jos ei huudettu niin sitten ivailtiin, piikiteltiin ja loukattiin muka huomaamattomasti. Aina kun huomasin että nyt mennään, jähmetyin aloilleni ja yritin olla kuuntelematta, olin sitten toisessa huoneessa tai näiden välissä, vaikka aina olisin halunnut lähteä pois. En vain pystynyt liikkumaan

13 OLETKO KOKENUT FYYSISTÄ VÄKIVALTAA PERHEESSÄSI? ( N ) Riidan yhteydessä vanhemman taholta (127) Riidan yhteydessä sisaruksen taholta (89) Rangaistuksena vanhempien taholta (99) Rangaistuksena sisaruksen taholta (19) Muussa tilanteessa kuin riidan aikana tai rangaistuksena vanhemman taholta (52) Muussa tilanteessa kuin riidan aikana tai rangaistuksena sisaruksen taholta (25) En ole kokenut tai nähnyt väkivaltaa kotona (82)

14 OLETKO NÄHNYT VÄKIVALTAA PERHEENJÄSENTESI KESKEN? Olen nähnyt vanhempani kohdistavan väkivaltaa toiseen (97) Olen nähnyt vanhempani kohdistavan väkivaltaa sisarukseen (69) Olen nähnyt sisarukseni kohdistavan väkivaltaa toiseen sisarukseen (55) Olen nähnyt sisarukseni kohdistavan väkivaltaa vanhempaan (45) En ole nähnyt väkivaltaa perheessämme (107)

15 MILLAISTA VÄKIVALTA OLI? tukistamista (136) tönimistä (125) lyömistä (156) potkimista (73) kuristamista (54) raapimista tai nipistelyä (78) puremista (43) seksuaalistajotain muuta en ole (11) (51) kokenut tai nähnyt väkivaltaa perheessäni (75)

16 VÄKIVALTA YLISUKUPOLVIEN KETJU? (Haapasalo, 2005) LAPSUUDEN KALTOINKOHTELU / PAHOINPITELY on yhteydessä psyykkisiin vaikeuksiin, persoonallisuushäiriöihin, päihteidenkäyttöön ja terveysongelmiin aikuisena. on yhteydessä nuoruus- ja aikuisiän rikollisuuteen. on yhteydessä väkivaltaisiin parisuhteisiin nuoruus- ja aikuisiässä. noin kolmannes lapsena pahoinpidellyistä jatkaa väkivallan kierrettä ja pahoinpitelee aikuisena omia lapsiaan. ei aina aiheuta ongelmia ja noin 20 % selviytyy myöhemmin elämässään ilman edellä mainittuja vaikeuksia

17 TUNNISTAMISEN VAIKEUS

18 LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALTA TUNNISTAMISEN HAASTEITA Suurin osa kodissa/perheen sisällä tapahtuvasta väkivallasta jää pimentoon. Oma koti kullan kallis koti on yksityinen tila ja paikka Lähisuhde- ja perheväkivalta tunnistetaan ilmiönä paremmin kuin yksittäisenä tapauksena Perheväkivalta ristiriidassa yhteiskunnan normien kanssa. Häpeällisestä asiasta vaietaan

19 VÄKIVALTAKIERTEEN JAKSOTTAISUUS Uhri tuntee kipua ja pelkoa, On epätoivoinen ja nöyryytetty. Väkivallan tekijä vähättelee tekoaan, puolustelee käyttäytymistään Jos sinä vain et olisi Muokattu (Perttu, 1995) Uhri syyttää itseään. Uhri pelkää. RÄJÄHDYS, HYÖKKÄYS Jännite kasvaa, tekijän käytös muuttuu uhkaavaksi ja vihaiseksi. Väkivallan tekijä pyytää anteeksi. Rakastan sinua Ei enää koskaan KUHERRUSKUUKAUSI TUNNELMA Toiveikkuus, uhri kokee olevansa rakastettu, tilanne hallinnassa.

20

21 M I KSI LAPSIIN KOHDISTUVAA VÄKIVALTAA O N NIIN VAIKEA TUNNISTAA? ( O R A N E N, ) Lapset/nuoret oppivat kestämään väkivaltaa ja omaavat taipumuksen äärimmäiseen selviytymiseen. Lapset/nuoret eivät usein luota keneenkään, eivätkä siksi koe perheväkivallasta kertomista tarpeelliseksi. Lapsen/nuoren oma vanhempi voi uhkailla viranomais- tai lastensuojelulla. Viranomaisuhkailulla alistetut ja vaiennetut lapset/nuoret eivät nouse vanhempiaan vastaan. Väkivaltaan liittyvä salaisuus eristää myös kavereista ja ystävistä

22 M I KSI PERHEVÄKIVALTAA O N NIIN VAIKEA TUNNISTAA? ( K A U P P I, ) Lapsen/nuoren solidaarisuus omaa perhettä kohtaan, häpeän, syyllisyyden ja epäonnistumisen tunteet estävät usein perheväkivallasta kertomista ja avun hakemista. Nuori voi kokea hämmennystä, ahdistusta, vihaa ja pelkoa eikä tiedä kenelle uskaltaa kertoa asiasta. Mitä pidempään väkivalta on kestänyt, sitä vaikeampaa on avun hakeminen

23 LAPSI VÄKIVALLAN KOHTEENA KESKEISIÄ PSYYKKISIÄ OIREITA JA KÄYTTÄYTYMISEN M UUTOKSIA ( K A U P P I, ) VARHAISLAPSUUDESSA Levottomuus Aggressiivisuus Uni- ja syömishäiriöt Päänsärky ja vatsakivut Kastelu Vetäytyminen ja ahdistuneisuus Kyvyttömyys leikkiä tai kaoottiset, tuhoavat leikit KOULU- JA NUORUUSIÄSSÄ Aggressiivisuus Masentuneisuus Unihäiriöt Itsetuhoisuus Somaattiset vaivat Heikko itsetunto Sosiaalisten taitojen heikkous Puutteita kognitiivisissa ja akateemisissa taidoissa (esim. kielenkehityksen ongelmia)

24 NUORI REAGOI TUNTEEN OHJAAMANA Vetäytyminen Aggressiivisuus, hyökkäys SISÄÄNPÄIN KÄÄNTYNYT OIREILU ULOSPÄIN KÄÄNTYNYT OIREILU Väkivallan muoto, aste, kesto ja määrä Lapsen/nuoren temperamentti ja persoonallisuus Ikä, sukupuoli ja kehitysvaihe Kulttuuri/uskonto Sosiaalinen tukiverkosto

25 Kukaan ei ole kysynyt Lähisuhdeväkivalta jää harvoin yhteen kertaan. Se tulee esiin usein liian myöhään ja vasta sitten, kun se on todella vaikeaa (Laapio, 2005)

26 VÄKIVALTAA KOKENEEN LAPSEN/NUOREN KOHTAAMINEN? Lapsen ja nuoren kunnioittava, kiinnostunut ja myötätuntoinen kohtaaminen lisää todennäköisyyttä sille, että lapsi/nuori uskaltaa kertoa mahdollisista ongelmista ja kielteisistä kokemuksistaan. (Söderholm & Politi, 2012) Se, että lapsi huomaa tulleensa nähdyksi, vaikka vain lyhyen hetken verran, saattaa tiukassa tilanteessa olla hyvin merkittävää. Vaikeassa tilanteessa niukatkin kommentit muistetaan usein tarkasti. (Oranen, 2012)

27 Työntekijän tulee aina kysyä oireilevalta nuorelta mahdollisesta väkivallasta. Kysyminen kertoo jo itsessään, että väkivallasta voi ja saa puhua

28 VÄKIVALLAN PUHEEKSI OTTAMINEN ( O R A N E N, ) Ota väkivalta puheeksi aina nuoren kanssa kahden kesken. Ole selkeä ja konkreettinen. Käytä lapselle/nuorelle ymmärrettävää kieltä Anna tietoa mitä väkivalta on ja miten se vaikuttaa lapsiin/nuoriin Kerro väkivallan yleisyydestä Kerro jatkotoimenpiteistä rehellisesti

29 TURVALLISUUS Tee toimintasuunnitelma lapsen/nuoren turvallisuuden takaamiseksi. Yksilöllinen turvasuunnitelma. Pohdi aina lisääkö tietty vaihtoehto lapsen/nuoren turvallisuutta vai vähentääkö se sitä. Ota nuoren arvio tilanteen vaarallisuudesta vakavasti Tee lastensuojeluilmoitus

30 LASTENSUOJELUILMOITUS Lastensuojelun viranomaisella on ilmoitusvelvollisuus poliisille lasten pahoinpitelytapauksissa. (LSL 25) Vanhempien välinen väkivalta voi aiheuttaa lähtökohtaisesti lastensuojelun tarpeen. Selkeissä pahoinpitelyissä ja perustelluissa epäilyissä lastensuojeluilmoitus on tehtävä heti lapsen kotikunnan sosiaalipäivystykseen ja poliisille

31 Lapsi tarvitsee uskoa siihen, ettei tule hylätyksi kun paljastaa häpeälliseksi kokemansa perhesalaisuuden (Laapio, 2005)

32 Jokainen lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevä ammattilainen kohtaa työssään väkivaltaa kokeneita lapsia, nuoria ja aikuisia. Myös puuttumattomuus on valinta Kiitos!

33 Lähteet Ellonen, N. & Kääriäinen, J. & Salmi, V. & Sariola, H. (2008). Lasten ja nuorten väkivaltakokemukset. Tampereen yliopistopaino. Haapasalo. J. (2005). Periytyykö väkivaltainen käyttäytyminen sosiaalisesti? Suomen Lääkärilehti, 45, 60, Finkelhorn, D. & Wolak, J. & Berliner, L. (2001). Police reporting and professional help seeking for child crime victims: a review. Child maltreatment, February, 6, 1, Humppi, S-M. Ellonen, N. (2010). Lapsiin kohdistuva väkivalta ja hyväksikäyttö. Tampereen yliopistopaino. Kauppi, A. (2012). Sisäiset mustelmat pahoinpitely psyykkiset vaikutukset. Teoksessa A. Söderholm & S. Kivitie-Kallio (toim.) Lapsen kaltoinkohtelu (s ). Porvoo: Duodecim. Laapio, M-L. (2005). Poliisi ja perheväkivalta. Poliisiammattikorkeakoulu. Oranen M. (2012). Lapsi ja perheväkivalta. Teoksessa A. Söderholm & S. Kivitie-Kallio (toim.) Lapsen kaltoinkohtelu (s ). Porvoo: Duodecim. Piispa, M. (2004). Väkivalta ja parisuhde. Nuorten naisten kokeman parisuhdeväkivallan määrittely surveytutkimuksessa. Helsinki, Yliopistopaino. Söderholm, A. & Politi, J. (2012). Lapsen laiminlyönti. Teoksessa A. Söderholm & S. Kivitie-Kallio (toim.) Lapsen kaltoinkohtelu (s ). Porvoo: Duodecim