PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS

Transkriptio

1 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI KANKAANPÄÄN KESKUSTAN KOULURAKENNUSTEN JA KIRJASTON KORJAUS- JA MUUTOSTYÖT, 3. VAIHE: KIRJASTO PERUSKORJAUS JA LAAJENNUS HANKESUUNNITELMA

2 SISÄLLYSLUETTELO 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT Rakennuksen nimi ja yhteystiedot Kirjastotoimen järjestäjä ja yhteystiedot 3 2 HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖ Hankesuunnitelman laatijat ja yhteystiedot, työryhmässä Kirjastotoimen hankesuunnitelmasta vastaava yhdyshenkilö 4 3 RAKENNUSPAIKKA 4 HANKKEEN PERUSTIEDOT Lyhyt kuvaus hankkeesta Vaiheittaiset laajuus- ja kustannustiedot sekä aikataulu 4 5 RAHOITUS 5 6 PERUSTELUT HANKKEELLE Selostus nykytilanteesta Kirjastotilojen nykytilanteen epäkohdat Kirjastotilojen kehittämistarpeet Vaihtoehtoiset ratkaisut Seuraukset, jos hanke ei toteudu 10 7 MITOITUSPERUSTEET 10 8 TILANTARVESELVITYS JA TILAOHJELMA 10 9 RAKENNUSSUUNNITELMAT 11 Arkkitehtisuunnitelmat 11 LIITTEET Hankesuunnitelma, hakemus laajuuden vahvistamiseksi-lomake Tilatarveselvitys 2008 / päivitetty 2015 Kirjaston tilaluettelo Kankaanpään koulukeskus/pohjanlinnan koulun kosteus- ja sisäilmaongelmien selvitys ja korjausperiaatteiden esitys (Tutkimusselostus Nro VTT- S ) Arkkitehtisuunnitelmat: asemapiirustus 1/500 pohjapiirustus 1/150 julkisivut 1/200 huonetilaohjelma-lomake

3 1 KOHTEEN YLEISTIEDOT LIITE Hankesuunnitelma, hakemus laajuuden vahvistamiseksi-lomake 1.1. Rakennuksen nimi ja yhteystiedot Kankaanpään kaupunginkirjasto 1.2. Kirjastotoimen järjestäjä ja yhteystiedot osoite Kangasmoisionkatu 1, Kankaanpää puhelin sähköposti yhteyshenkilö Aini Lähteenmäki, kirjastotoimenjohtaja puhelin sähköposti Kankaanpään kaupunki, sivistyskeskus osoite Kangasmoisionkatu 1, Kankaanpää puhelin sähköposti yhteyshenkilö Heikki Kiviniemi, sivistysjohtaja puhelin sähköposti 2 HANKESUUNNITELMAN LAATIJA JA YHDYSHENKILÖ 2.1. Hankesuunnitelman laatijat ja yhteystiedot, työryhmässä Kankaanpään kaupunki: Sivistyskeskus Heikki Kiviniemi, sivistysjohtaja yhteystiedot kohdassa 1.2 Kankaanpään kirjasto Aini Lähteenmäki, kirjastotoimenjohtaja yhteystiedot kohdassa 1.1 Tekninen keskus Kuninkaanlähteenkatu 12, Kankaanpää Marja Vaajasaari, tekninen johtaja puh sähköposti Pentti Saloniemi, tilapalvelupäällikkö puh sähköposti Suunnittelijat: Arkkitehtisuunnittelu Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy, Korkeavuorenkatu 25 A 5, Helsinki Asko Takala, arkkitehti puh , telekopio sähköposti asko.takala@arksi.fi

4 Rakennesuunnittelu Insinööritoimisto Jonecon Oy, Takojankatu 2 A 9, Tampere Jouni Koskinen/Jani Lipsanen puh telekopio sähköposti etunimi.sukunimi@jonecon.fi LVIA-suunnittelu Insinööritoimisto SPH-Suunnittelupalvelu Ky, Ilmarinkatu 32 C, Tampere Seppo Haukola puh sähköposti sph@sci.fi Sähkösuunnittelu Sähkösuunnittelu Harri Jokinen, Soininkatu 1 B, Kankaanpää puh sähköposti harri.jokinen@jokiset.fi 2.2. Kirjastotoimen hankesuunnitelmasta vastaava yhdyshenkilö 3 RAKENNUSPAIKKA Kankaanpään kaupunki, Sivistyskeskus yhteyshenkilö Heikki Kiviniemi, sivistysjohtaja yhteystiedot kohdassa 1.2 Käyntiosoite Kiinteistön omistaja Rakennuspaikan omistaja Kangasmoisionkatu 1, Kankaanpää Kankaanpään kaupunki Kankaanpään kaupunki Kaavoitustilanne Voimassa oleva asemakaava, vuodelta 1974 Kokonaisrakennusoikeus krs-m² - käytetty n krs-m² Kangasmetsän koulu, Pohjanlinnan koulu ja Kankaanpään kirjasto sekä sivistystoimen hallinto yhdessä - käyttämättä n krs-m² 4 HANKKEEN PERUSTIEDOT 4.1. Lyhyt kuvaus hankkeesta 1970-luvulla rakennetun koulurakennuksen yhteydessä sijaitsevat kaupungin kirjastotilat ovat nykytarpeisiin nähden riittämättömät. Tiloja ei ole suunniteltu nykyisille henkilöstö-, aineisto- ja asiakasmäärille, eikä tiloissa ole huomioitu nykyisen vaatimustason mukaisia kirjastopalveluita. Lisäksi rakenneratkaisuissa on VTT:n raportin mukaan todettu samoja ongelmia kuin viereisen homeongelmien vuoksi suljetun Kangasmetsän koulunkin vastaavissa rakenteissa. Kirjastotilojen peruskorjaus ja laajennus liittyy Kankaanpään keskustan koulukiinteistöjen ja pääkirjaston peruskorjaushankkeeseen omana kokonaisuutenaan. Hanke käynnistettiin korjaamalla käyttökiellossa ollut Kangasmetsän koulurakennus. Koulukeskuksen muut rakennukset on korjattu vaiheittain kirjastoa lukuun ottamatta. Toimintojen sijoitus on kuvattu vaiheittain seuraavassa kohdassa Vaiheittaiset laajuus- ja kustannustiedot sekä aikataulu 3. vaihe, Kaupunginkirjaston peruskorjaus ja laajennus 3. vaiheessa korjattavat kaupunginkirjaston tilat sijaitsevat Pohjanlinnan koulun yhteydessä, yhteensä 1159 hyöty- m². Laajennuksen osuus edellisestä 297 hyöty- m² ja laajennukseen verrattava kirjastoautotilan muutos toimistotilaksi 64 hyöty- m².

5 3. vaiheen peruskorjattavan alueen bruttoala on n brm² ja tilavuus n m³ sekä laajennuksen bruttoala on 300 brm² ja tilavuus 2100 m³. 3. vaiheen arvioitu kustannusarvio on 1,6 1,8 miljoonaa euroa (alv 0 %). Rakennuskustannukset ovat 1,4 1,6 miljoonaa euroa (alv 0 %), kalustus ja varustus euroa (alv 0 %). Suunnitteluun on talousarviossa varattu yhteensä euroa vuosille 2015 ja Kaupunginkirjaston peruskorjaus- ja laajennustyöt suoritetaan 06/ / RAHOITUS Kankaanpään kaupungin talousarviossa on varattu joulukuussa 2014 hankkeelle 8170 Kirjaston saneerausmäärärahoja seuraavasti: euroa vuodelle 2015, euroa vuodelle 2016 ja vuodelle euroa, johon investointiavustusta euroa eli investointi v yhteensä euroa. Lisätiedoissa on teksti Suunnittelu , toteutus Toteutus edellyttää valtionosuutta. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt päätöksellään Kankaanpäälle pääkirjaston peruskorjaukseen ja laajennukseen valtionavustusta 50 % jälkirahoitteisena. Ministeriön päätöksessä on käytetty laajuutena m², kustannusarvio on euroa, josta valtionosuus euroa. Lounais-Suomen aluehallintoviraston mukaan myönnettyä euroa ei ole mahdollista kasvattaa. Kalustoon ja varustamiseen varataan euron määräraha. 6 PERUSTELUT HANKKEELLE Opetusministeriön valtakunnallinen suositus kirjastotiloiksi on 100 m²/1 000 asukasta. Kankaanpäässä tämä tarkoittaa noin m² kokoista kirjastoa. Kirjaston nykyinen sijainti on hyvä. Se on kävelyetäisyydellä keskustasta ja lisäksi sen läheisyydessä on riittävä määrä pysäköintipaikkoja. Näin ollen nykyisten tilojen peruskorjaus ja laajennus on perusteltua.

6 6.1. Selostus nykytilanteesta Nykyaikaisen kirjastotoimen asettamat vaatimukset eivät täyty nykyisissä tiloissa, käytettävissä olevilla kalusteilla ja tiedonvälityksen keinoilla. Tontilla on vielä rakennusoikeutta, joten kirjastotilojen laajentaminen on mahdollista. Nykyisten tilojen uudelleenjärjestelyillä, kirjastoautotallin toimistotiloiksi käyttöönotolla ja kirjastosalin laajentamisella kirjastotiloista saadaan toimivat ja nykyisiä ja tulevia kirjastotoimia palvelevat. Koulukeskuksen rakennuksista on tehty tilojen kuntokartoitus 2007 Raksystems Oy:n toimesta. VTT tutki koulutilojen rakenteita elokuussa Tutkimustulokset on raportoitu sivistyslautakunnalle, Tekniselle keskukselle ja KH:lle syksyllä VTT:n raportin mukaan niin Kangasmetsän koulun kuin Pohjanlinnan koulun tilat tuli korjata. Raksystems Oy:n kuntokartoitusraportit ja VTT:n tutkimusraportit on toimitettu aiemmin myös Länsi-Suomen lääninhallitukselle. Kirjastotiloissa on samat rakenteelliset ratkaisut kuin koulutilojen puolellakin ja ne tulisi peruskorjata samoilla korjaustoimenpiteillä kuin koulutilojenkin osalta on suunniteltu Kirjastotilojen nykytilanteen epäkohdat Koulurakennus, jossa kirjastotilat sijaitsevat, on valmistunut vuonna 1976, suunnittelijana Oy Kaupunkisuunnittelu Ab, arkkitehti Arno Savela. Kirjastotila on Kankaanpään kaupungin omistuksessa osana koulukeskuskiinteistöä. Kirjasto on aloittanut näissä tiloissa Kirjaston käytettävissä on 812 m². Tilat käsittävät lainausosaston lisäksi henkilökunnan työ- ja sosiaalitilat ja ns. kerhohuoneen. Aulatilat ovat yhteiskäyttötilaa koulukeskuksen muiden käyttäjien kanssa. Lisäksi kirjastotiloihin kuuluu kirjastoautotalli, jota nykyisin käytetään varastona autotoiminnan lakattua valtuuston päätöksellä syksyllä Kirjasto kuuluu kaikkien Satakunnan yleisten kirjastojen muodostamaan Satakirjastot-yhteisjärjestelmään. Satakirjastoilla on yhteiset käyttösäännöt ja toimintatavat. Ohjausryhmään kuuluvat kaikkien kirjastojen johtavat viranhaltijat. Kirjastoilla on käytettävissään yhteinen lainaaja- ja aineistorekisteri. Kirjastojen välillä järjestetty aineistojen kuljetuspalvelu tuo kaikkien kirjastojen kokoelmat lähelle asiakkaita. Kankaanpäähän kuljetus tulee kaksi kertaa viikossa. Kirjastossa oli v aktiivisia lainaajia (30,15 % kunnan asukkaista). Kirjastokäyntejä tehtiin ja kotilainoja annettiin kpl (14,53 kpl/asukas). Kirjasto on avoinna arkisin klo 11 19, lauantaisin klo 10 14, arkisin klo Kesän aukiolo määritellään vuosittain erikseen, kirjasto on suljettuna kesälauantaisin. Kirjaston aineistokokoelmaan kuului kpl kirjoja, nuotteja, av-aineistoa jne. Aineistoa hankittiin kpl ja sitä poistettiin kpl. Näissä luvuissa ei ole mukana usean sadan lehden lainattava kokoelma. Kirjastossa on varauduttu lähestyvään remonttiin poistamalla aktiivisesti aineistoa normaalia enemmän. Myös aineistomuotojen muutos, kuten videoiden ja kasettien poistuminen, näkyy kokoelmassa. Kirjastossa työskentelee vakituisesti kahdeksan viran- tai toimenhaltijaa; kirjastotoimenjohtaja, kolme osastonjohtajaa ja neljä kirjastovirkailijaa. Kirjastossa työskentelee vuosittain myös mm. eri oppilaitosten harjoittelijoita. Talonmiespalvelut ja siivouspalvelut ostetaan kaupungin tukipalveluyksiköltä. Kirjastotiloja on remontoitu seuraavasti: tasakaton muuttaminen harjakatoksi 1990, ikkunaelementtien vaihto 1998, musiikkihuoneen purkaminen ja lattiamateriaalin vaihto 1990-luvulla. Käytettävissä oleva 817 m² tila on riittämätön. Kirjastossa on liian vähän tilaa kirjastoaineistolle ja sen esille tuomiselle nykyiset kirjastotarpeet täyttävällä tavalla.

7 Nykyaikainen aineiston ryhmittely ei ole ollut mahdollista eikä kaikkea vaadittavaa aineistoa ole saatu esille. Uudet aineistomuodot vaatisivat uudenlaisia hyllyratkaisuja, joihin nykyisissä tiloissa ei ole mahdollisuutta. Asiakkailta puuttuvat rauhalliset luku- ja työskentelymahdollisuudet. Ryhmätyötiloja ei ole. Kirjaston lainausosastolla on kuusi asiakaskäyttöön tarkoitettua internet-yhteyttä. Lisäksi lainausosastolla on kaksi vain aineistohakuun tarkoitettua tietokonetta. Kirjastossa on mahdollisuus langattoman verkon käyttöön. Osa käyttäjistä tarvitsee tietokonetta pidempään ja osa lyhytaikaiseen sähköpostin lukemiseen. Erilaisten käyttäjien tarpeet pitäisi saada paremmin eriytetyiksi, sillä nykyisestä käytännöstä aiheutuu häiriötä. Opetusministeriön ohjeistuksen mukaan työasemia pitäisi olla huomattavasti enemmän. Suuren aineistomäärän ja tilanahtauden synnyttämänä hyllyvälit ovat liian ahtaat aineiston kuljettamiseen kirjakärryillä. Pyörätuolilla liikkumisessa hyllyväleissä on myös ongelmia. Ahtaudesta johtuen valvonta on hankalaa. Henkilökunnan tiloihin on pyritty tekemään parannuksia lisäämällä sermejä työpisteiden välille, mikä ei kuitenkaan ole riittänyt rauhallisen työpisteen luomiseen. Lisäksi osa työntekijöistä tarvitsee työnkuvansa vuoksi laajemmat työpisteet kuin nyt on mahdollista. Kirjastoautotoiminta on lakkautettu kaupunginvaltuuston päätöksellä. Kirjaston tiloihin silloinen autotalli vielä kuitenkin lasketaan. Tilaa käytetään nykyisin kirjaston varastona. Ongelmana on se, että entisen tallin lattiataso on muuta lattiatasoa alempana. Asia on riskiarvioinnissa todettu ongelmaksi. Remontin yhteydessä lattiataso on korotettava muun lattiatason korkeudelle. Kirjastoa palveleva pysäköintialue on korjattu koulukeskuksen aiempien remonttien yhteydessä. Kirjaston rakenteiden ja ilmastoinnin ongelmat ovat samat kuin Pohjanlinnan koulun puolella ja tehdyssä VTT:n tutkimuksessa ilmenneet. Kirjaston ilmastointi on todettu työterveystarkastuksessa sekä toimimattomaksi että kovaääniseksi. Talvella lämpötila laskee kirjastotiloissa kylmimmillään +14 asteeseen ja vaatii työtiloissa lisälämmittimien käyttöä. Kesällä lämpötila on helposti +28 astetta heti aamulla kirjastotoiminnan alkaessa. Ilmankosteus on ongelmallinen.

8 6.3. Kirjastotilojen kehittämistarpeet Tilantarve Kirjaston perusrakenne on edelleen toimiva, mutta päällimmäisin ongelma on yleinen tilanpuute. Kirjastosalin tilaa tulisi kasvattaa jotta hyllyvälit saataisiin toimiviksi ja kulkukelpoisiksi, tilanäkymät valvottaviksi ja hyllymäärää kasvatettua riittäväksi aineistomäärälle. Hyllyissä tulisi huomioida aineiston monimuotoisuus ja olla sen mukaisesti muunneltavia, jotta aineiston ryhmittely aiheryhmiin helpottuisi ja mahdollistuisi. Asiakkaille tulisi saada sekä aineiston selailupisteitä että rauhallisempaan ja pidempiaikaiseen työskentelyyn soveltuvia ryhmätyöpisteitä. Erityyppiset tietokonepisteet tulisi huomioida asiakaspaikkojen yhteydessä ja mahdollistaa oman koneen käyttö langattoman wlan-yhteyden muodossa lisäämällä pistorasioita asiakaspaikkojen yhteyteen. Remontin yhteydessä on selvitettävä mahdollisuus rakentaa sisäänkäynnit ja tila sellaiseksi, että kirjaston käyttö voisi olla mahdollista myös ns. omatoimikirjastona ilman vakinaisen henkilökunnan paikalla oloa. Etenkin lehtisalin kohdalla tämä mahdollisuus tulisi selvittää. Omatoimikirjaston aukiolo vaatii teknisen valvonnan. Remontin yhteydessä on saatava asiallinen varasto ja selvitettävä mahdollisuus avovarastoon Henkilökunnan tilat Lainausosastolla henkilökunnan käytössä oleva tilantarve on sinänsä riittävä. Henkilökuntatiloissa työskentelypisteitä tulisi kasvattaa ja luoda ääneneristyksen kannalta rauhallinen työympäristö. Nykyisissä henkilökunnan sisätyötiloissa on vain yksi ikkuna. Remontin yhteydessä ikkunoita työhuoneeseen tulee saada lisää Terveellisyys ja turvallisuus Koulukeskuksesta tehdyn VTT:n tutkimusraportin mukaan rakennus on myös toiminnallisuuden sekä terveydellisten olojen vuoksi korjattava. Asiaan on ottanut kantaa tutkimusraportissaan VTT:n erikoistutkija Kalle Tanskanen. Tutkimuksen raportti on toimitettu lääninhallitukseen (Lounais-Suomen aluehallintovirastoon). Kirjastotilojen tulee olla peruskorjauksen jälkeen ehdottoman terveellisiä ja turvallisia niin asiakkaille kuin henkilökunnalle. Lupa- ja pelastusviranomaisten kanssa käydään läpi nykytilan ja suunniteltujen muutosten edellyttämät järjestelyt ja vaikutukset paloilmoitin- ja hälytysjärjestelmiin, palo-osastointiin, savunpoistoon ja poistumisteihin sekä ensisammutusvarustukseen. Pohjanlinnan koulun hälytykset kuuluvat nykyisin kirjastossa Liikkumis- ja toimimisesteettömyys Rakennus korjataan esteettömäksi nykyisiä julkisten rakennusten suunnittelua koskevien määräysten ja ohjeiden mukaan. Kirjastoa palvelemaan lisätään inva-wc ja hyllyjärjestelyissä ja asiakastiloissa huomioidaan pyörätuolin tilantarve Tontti ja pihajärjestelyt Kirjastoa palveleva autopaikkamäärä on ajan tasalla. Invapaikoitus sijoitetaan pääsisäänkäynnin yhteyteen. Polkupyörä- ja jalankulkuyhteyksiä parannetaan.

9 6.3.6 Tekniset järjestelmät LVIA Kaikki LVIA-järjestelmät uusitaan lukuun ottamatta soveltuvin osin käyttöön jäävää jätevesiviemäröintiä. Lisäksi uusitaan liitosputkistot piha-alueen kautta Pohjanlinnan lämpökeskukseen. Sähkö Sähköjärjestelmät uusitaan ja ajanmukaistetaan mukaan lukien turva- ja merkkivalaistus. Kirjaston pääkeskus säilyy nykyisellä paikallaan, mutta tilantarvetta kasvatetaan ja lisätään erillinen telekeskus. Kirjastotilojen atk-järjestelmä uusitaan kokonaisuudessaan. Mahdollisuuksien mukaan säilytettävät tikasrakenteiset sähköhyllyt joudutaan irrottamaan pintoja käsiteltäessä. Valaistuksessa huomioidaan energiansäätötavoitteet. Videovalvontajärjestelmässä käytetään nykyisiä laitteistoja mahdollisuuksien mukaan. Pihan valaistusta parannetaan Elinkaarikustannuksista 6.4. Vaihtoehtoiset ratkaisut Kestävä kehitys Johtavana periaatteena on peruskorjauksessa kehittää ja hyödyntää mahdollisimman monipuolisesti käytettäviä tiloja ja tilajärjestelmiä. Korjausten ja jatkossakin tapahtuvien käyttömuutoksen pitää tapahtua vähimmin mahdollisin rakenteellisin toimenpitein. Tilallisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteuttaminen tehdään käyttäen mahdollisimman kestäviä ja huollettavia materiaaleja ja rakennustuotteita. Muuntelukelpoisuus ja ylläpito korostuvat rakenne- ja taloteknisissä osaratkaisuissa, joissa huomioidaan myös mahdollisimman edulliset ja energiataloudelliset lvi-ratkaisut ja järjestelmät. Tehtävien valintojen todentamiseksi huoltokirjaa valmistellaan tai päivitetään hankkeen alusta asti. Tällöin ratkaisujen vaikutus rakennuksen elinkaareen (materiaalien ympäristö-kuormitus, huolto, kunnossapito, kestävyys) saadaan mukaan kokonaisvaltaiseen edullisuustarkasteluun. Lyhyesti: Tavoitteena on kaikin tavoin, fyysisesti, toiminnallisesti ja esteettisesti kestävä kokonaisratkaisu, joka vastaa muuttuviin käyttötilanteisiin mahdollisimman vähin rakenteellisin muutoksin Seuraukset, jos hanke ei toteudu Kirjastotoiminta on lakisääteistä peruspalvelua, jota säätelevät mm. kirjastolaki ja -asetus. Kirjastopalvelut voidaan ostaa palveluna muilta kirjastoilta, mutta tilantarvetta tämä vaihtoehto ei poista. 7 MITOITUSPERUSTEET Kirjaston tilat ja talotekniikka ovat peruskorjausiässä. Peruskorjauksen pitkittyessä tilojen käyttö tuottaa enenevissä määrin huolto- ja kunnossapitotehtäviä. Nykyisten tilojen ylläpitokustannukset ovat korkeammat kuin peruskorjatuissa ja uudistiloissa. Henkilöstöön ja käyttäjiin kohdistuvat sisäilmaongelmat todennäköisesti lisääntyvät. Mitoitusperusteena on käytetty opetusministeriön valtakunnallista suositusta kirjastotiloiksi (100 m²/1 000 asukasta). 8 TILANTARVESELVITYS JA TILAOHJELMA

10 9 RAKENNUSSUUNNITELMAT LIITTEET Tilatarveselvitys 2008 / päivitetty 2015 Huonetilaohjelma-lomake Arkkitehtisuunnitelmat LIITE Arkkitehtisuunnitelmat: asemapiirros 1:500 pohjapiirustukset 1:100 julkisivut 1:100