2/2003 huhtikuu april

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2003 huhtikuu april"

Transkriptio

1 2/2003 huhtikuu april Yleinen taloudellinen tilanne Uusi hallitusohjelma ja kunnat Verotus Valtionosuudet v Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset Lomituspalvelujen hallintoa uudistetaan Kuntajaoston lausunto Alueellisen pelastustoimen taloudenhoidon järjestäminen Uusi julkaisuja kuntataloudesta

2 Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 2/2003 Lehti ilmestyy n. 6 kertaa vuodessa Infobladet utkommer 6 gånger per år Julkaisija / Utgivare Suomen Kuntaliitto Finlands Kommunförbund Toinen linja 14 Andra linjen Helsinki Helsingfors puh./tfn (09) 7711 fax (09) Painosmäärä 1450 kpl Upplaga 1450 st Painopaikka / Tryckeri Kuntatalon Painatuskeskus, Helsinki Tryckericentralen i Kommunernas hus i Helsingfors Tilaushinnat / Prenumerationer Tiedotetta toimitetaan kuntiin ja kuntayhtymiin yksi ilmainen kappale. Alla kommuner och samkommuner får ett gratis exemplar av infobladetionsbladet. Lisätilaukset 75 euroa vuosi Kuntatalouden vastuualueelta/ Raija Haaja, p. (09) tai fax. (09) Extra årsprenumerationer à 75 euro/år av Raija Haaja, eller fax (09) Tiedote on myös Internetissä Kuntaliiton Internet-sivulla Informationsbladet finns också på Kommunförbundets webbsidor Palvelut>Kuntatalous Service>Kommunalekonomi Vastuuhenkilöt / Ansvariga Martti Kallio Jan Björkwall SISÄLLYSLUETTELO Sivu Yleinen taloudellinen tilanne 3 Kunnallistalous vuosina Uusi hallitusohjelma ja kunnat 5 Verotus 7 Kiinteistö- ja jäännösverojen eräpäivät Arvonlisäveron laskutussäännökset muuttuvat ensi vuoden alusta Uutta oikeuskäytäntöä arvonlisäverotuksessa Henkilöstövuokraus ei ole terveydenhuoltopalvelua arvonlisäverotuksessa Uutta oikeuskäytäntöä muussa verotuksessa Valtionosuudet v Yleistä Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Yleinen valtionosuus Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset 20 Vuoden 2002 avustukset Vuoden 2003 avustukset Lomituspalvelujen hallintoa uudistetaan 21 Kuntajaoston lausunto 22 Lausunto myyntivoiton realisoitumisesta tontin apporttiluovutuksen yhteydessä Alueellisen pelastustoimen taloudenhoidon järjestäminen 23 Uusi julkaisuja kuntataloudesta 24 Liitteet: Yleinen taloudellinen tilanne (liite 1) Kansantalouden ennustelukuja v (liite 2) Kunta-alan palkkasumman kehitys (liite 3) Kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuja (liite 4) Kuntien verotulot , mrd. (liite 5) Kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelma vuosina , mrd. (liite 6a) Kuntien ja kuntayhtymien rahoituslaskelma vuosina , mrd. (liite 6b) Tietoja kuntien taloudesta vuosilta (liite 7) Perusopetuksen vuoden 2003 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 8) Esimerkki perusopetuksen tunnusluvun määräytymisestä (liite 9) Lukion vuoden 2003 yksikköhinnan laskentaperusteet (liite 10) Valtionosuus vuonna 2003 (liite 11) Lausunto 61/Lausunto myyntivoiton realisoitumisesta tontin apporttiluovutuksen yhteydessä (liite 12) Julkaisutilauslomake (liite 13) Toimittaneet / Sammanställt av Raija Haaja 2 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2003

3 Yleinen taloudellinen tilanne Kokonaistuotanto kasvoi Suomessa viime vuonna 1,6 %. Valtiovarainministeriö ennustaa tuotannon määrän kohoavan tänä vuonna 2,3 %. Muut suomalaiset ennustelaitokset ovat kevään aikana arvioineet hieman hitaampaa kokonaistuotannon määrän kasvua kuluvalle vuodelle. Tämän hetkinen yleinen näkemys on, ettei kokonaistuotanto kasva kovin ripeästi epävarman kansainvälisen tilanteen johdosta. Jos kansainvälinen talous alkaa toipua ja pitkään odotettu nousu käynnistyy, niin Suomen kokonaistuotanto kasvanee kolmisen prosenttia ensi vuonna. Kuluttajahintaindeksi kohosi viime vuonna 1,6 %. Kuluttajahintojen arvioidaan nousevan tänä vuonna saman verran, joskin tämä arvio on poikkeuksellisen herkkä raakaöljyn maailmanmarkkinahintojen kehityksen johdosta. Kotimaiset inflaatiopaineet ovat olleet toistaiseksi melko vähäiset. Ensi vuonna kuluttajahintojen nousun ennustetaan hidastuvan muun muassa sen vuoksi, että alkoholijuomien hintojen odotetaan laskevan. Työttömyysaste on ollut parisen vuotta yhdeksän prosentin tuntumassa. Työttömyysasteen arvioidaan kuluvana vuonna jopa kohoavan. Uuden hallituksen keskeinen tavoite on työllisyysasteen kohottaminen ja myös sitä kautta työttömyysasteen alentaminen nykyiseltä korkealta tasolta. Liitteessä 1 on esitetty arvioita kunnallistalouden kannalta keskeisten kokonaistaloudellisten muuttujien kehityksestä vuosina Tiedot ja arviot perustuvat valtiovarainministeriön suhdanne-ennusteeseen. Valtiovarainministeriön suhdannekatsaus 1/2003 on luettavissa valtiovarainministeriön Internet-sivulta osoitteesta: Asiakohdassa talousnäkymät löytyvät sekä helmikuun suhdannekatsaus että Taloudellinen katsaus. Pohjana näissä ennusteissa ovat Tilastokeskuksen helmikuussa 2003 julkaisemat kansantalouden tilinpidon tiedot. Talousnäkymät -sivulta löytyy myös linkkejä muihin kotimaisiin ja eräisiin ulkomaisiin ennustelaitoksiin. Yleisnäkemys on vaihtunut viime vuoden optimistisesta sävystä tämän kevään varovaiseen sävyyn. Esimerkiksi Kansainvälisen valuuttarahasto on julkaisemassaan ennusteessa alentanut merkittävästi viime vuoden syyskuussa tälle vuodelle arvioimiaan Yhdysvaltain ja Euroalueen tuotannon kasvulukuja. Liitteessä 2 on esitetty eräiden kokonaistaloudellisia ennusteita laativien laitosten arvioita keskeisten taloudellisten muuttujien kehityksestä vuonna Kunnallistalous vuosina Kuntaliiton kunnille huhtikuussa tekemän tiedustelun mukaan Manner- Suomen kuntien yhteenlasketut vuosikatteet olivat tilinpäätösten mukaan viime vuonna lähes parisen miljardia euroa. Kokonaisuutena ne riittivät hy- Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2003 3

4 vin kattamaan poistot. Negatiivisen vuosikatteen kuntia oli viime vuonna nelisenkymmentä, kun niitä vielä vuoden 2001 tilinpäätösten mukaan oli 117 kuntaa. Asukasta kohti lasketun vuosikatteen painotettu keskiarvo oli noin 375 euroa. Kuntien väliset erot vuosikatteella mitattuna supistuivat, mikä ilmeni esimerkiksi asukasta kohti lasketun aritmeettisen keskiarvon voimakkaana kohoamisena. Kuntien talouden tunnuslukujen pääosaltaan myönteinen kehitys johtui paitsi kuntien omien toimenpiteitten niin myös valtiovallan toimenpiteistä. Verotulojen tilitysjärjestelmän mukaiset oikaisut lisäsivät kuntien verotulojen kertymiä erittäin paljon. Kuntien tuloksia paransi niin ikään valtionosuuksien kustannustenjaon tarkistus, jonka toinen erä suoritettiin kunnille. Valtion toimenpiteillä kuntatalouden vakauttamiseksi ja ennakoitavuuden lisäämiseksi vaikutettiin huomattavasti yksittäisten kuntien tilinpäätöksiin. Valtion toimenpiteistä tärkeimmät olivat arvolisäveron palautusten takaisinperinnästä luopuminen alentamalla yhteisöveron jako-osuutta ja kuntien verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasausjärjestelmän muuttaminen poistamalla tasausvähennyksen kattosääntö. Kuntaliiton tilinpäätöstiedustelun yksityiskohtaiset tulokset ovat luettavissa Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta: asiakohdasta palvelut/kuntatalous/tietotuotteet/tilastot. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma kasvoi vuonna 2002 viitisen prosenttia eli hieman hitaammin kuin edellisenä vuonna. Vuosille tehty tulopoliittinen ratkaisu ja siihen liittyvä kunta-alan palkkausjärjestelmän kehittämistoimenpideohjelma kohottavat kunta-alan palkkasummaa vajaa kolme prosenttia kumpanakin vuonna. Sopimuskorotusten, liukumien ja muiden rakennemuutosten sekä henkilökunnan volyymin kasvun johdosta palkkasumman arvioidaan lisääntyvän vuosina 2003 ja 2004 keskimäärin noin 3,5 % vuodessa. Liitteessä 3 on kuvattu kunta-alan palkkasummaan vaikuttavien tekijöiden kehitystä vuosina Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2003 sosiaalivakuutusmaksuja on tarkasteltu edellisissä Kuntatalous-tiedotteissa (numerot 6/2002 ja 1/2003). Tässä vaiheessa ei ole käytettävissä arvioita vuoden 2004 sosiaalivakuutusmaksuista. KVTEL-maksu noussee 0,3 prosenttiyksikköä, mutta nousun jakautumisesta työnantajan ja työntekijän kesken ei ole vielä päätetty. Uusi hallitusohjelma sisältää toteamuksen välillisten työvoimakustannusten alentamisesta, mutta yksityiskohtaisia kannanottoja toimenpiteistä ei tällä hetkellä ole. Kun tiedot tänä vuonna sovellettavien maksujen muutoksista saadaan, niistä kerrotaan seuraavissa Kuntatalous-tiedotteissa. Liitteessä 4 on esitetty tietoja kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksuista vuosina Kuntien verotulojen tilitykset lisääntyivät vain hieman vuonna 2002 edellisestä vuodesta. Kunnallisveron tilitykset kylläkin kasvoivat reippaasti, mutta osuus yhteisöveron tuotosta supistui voimakkaasti. Kuntien yhteisöveron tuoton supistuminen johtui kuntaryhmän jako-osuuden pienentämisestä, yhteisöveron kokonaistuoton suhdanneluontoisesta vähenemisestä sekä verojen tilityksiin liittyvistä ajoitustekijöistä. Kunnallisveron tilitykset lisääntyivät veropohjan kasvun, kuntaryhmän eri verovuosien jako-osuuksien ko- 4 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2003

5 rotusten sekä jäännösverojen lisääntymisen vuoksi. Ansiotulovähennyksen muutos pienensi verokertymiä. Kuntien verotulojen arvioidaan supistuvan 3-4 % vuonna Kunnallisveron tilityksiä kasvattavat veropohjan lisäys ja veroprosenttien nousut. Tilityksiä pienentävät verovähennysten muutokset ja verotilitysten ajoitustekijät. Kuntien osuus yhteisöveron tuotosta supistuu edelleen. Kuntien verotulojen ennakointi ensi vuodelle on epävarmalla pohjalla. Kansainvälisten uhkatekijöiden heijastuminen Suomeen vaikeuttaa veroennusteen laatimista. Talouden nousun viivästyminen vaikuttaa yritysten tuloskehitykseen ja yleiseen työllisyystilanteeseen. Verotuksen päätösperäiset tekijät ovat niin ikään avoinna. Tällä hetkellä näyttää kaiken kaikkiaan siltä, että kunnissa on syytä varautua varsin vaatimattomaan verotulojen kasvuun vuonna Liitteessä 5 on esitetty kuntien verotulojen kehitys tulolajeittain vuosina Luvut perustuvat Kuntaliiton veroennustekehikon helmikuussa päivitettyyn versioon. Kehikko on tarkoitus päivittää Helsingissä järjestettävän Talous- ja veroennustepäivän jälkeen. Tällöin on käytettävissä valtiovarainministeriön uusi suhdannekatsaus sekä uuden hallituksen linjaukset ja päätökset verotuskysymyksistä. Liitteissä 6a ja 6b on esitetty tilastokeskuksen julkaisemat tiedot kuntien ja kuntayhtymien tuloslaskelmasta ja rahoituslaskelmasta vuosilta Vuotta 2002 koskevat tuloslaskelman ja rahoituslaskelman luvut perustuvat tilastokeskuksen ja Kuntaliiton tiedusteluihin, erillisselvityksiin ja Kuntaliiton arvioihin. Vuotta 2003 koskevat luvut ovat Kuntaliiton ennusteita. Liitteessä 7 on tietoja kuntien taloudesta vuosilta Vuoden 2002 luvut perustuvat Kuntaliiton huhtikuun tiedusteluun. Vuoden 2003 luvut ovat kuntien talousarviotietoja. Lisätiedot: Juhani Turkkila, p. (09) , Uusi hallitusohjelma ja kunnat Kuntaliitto on koonnut Anneli Jäätteenmäen hallitusohjelmasta yhteenvedon kuntien toimintaan, tehtäviin ja talouteen liittyvistä osista. Hallitusohjelmaan on otettu huomattava määrä kannanottoja, tavoitteita ja selvitettäviä asioita, jotka suoraan tai välillisesti vaikuttavat tai ovat yhteydessä kunnalliseen toimintaan. Uusi hallitus tulee uudestaan valmistelemaan hallituskauden kehykset. Kuntien kannalta on merkitystä miten edetään kansallisen terveyshankkeen sekä sosiaalialan kansallisen kehittämisohjelman linjausten mukaan. Terveyshankkeeseen perustuen väistyneen hallituksen kehyksissä oli varauduttu Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2003 5

6 valtionosuuksien yhteensä 200 milj. euron lisäyksiin (50 milj. euroa vuodessa). Kansallisen sosiaalihankkeen rahoitukseen uusi tai vanha hallitus ei ole ottanut kantaa. Hallitusohjelmassa on myös selkeästi lähdetty siitä, että verotusta kevennetään myös kunnallisverotuksessa vähennyksiä lisäämällä. Kaikkiaan verotusta kevennetään vähintään 1,12 mrd. euroa. Kuntien osuutta ei ole määritelty. Ansiotuloihin kohdistuvat kunnallisverotuksen kevennykset on luvattu kompensoida kunnille. Kompensointitapaa ei ole määritelty. On myös mahdollista, että yhteisöveron verokantaa (veroprosenttia) alennetaan nykyisestä 29 prosentista, mikä merkitsisi kuntien yhteisöveron tuoton alentumista. Valtiosihteeri Sailaksen ehdotus oli, että verokanta alenisi 27 prosenttiin, mikä merkitsisi kaikille kunnille noin 7 prosentin yhteisöveron menetystä. Hallitus on luvannut, että kuntien nykyinen yhteisövero-osuus säilyy vuoteen 2005 asti, jolloin asiasta päätetään uudestaan osana mahdollista valtionosuusuudistusta. Hallitusohjelman eräät ilmaisut viittaavat siihen, ettei maksurahoitusta lisätä Hallitusohjelmaan sisältyy lukuisia kunnalliseen toimintaan liittyviä tavoitteita, kehittämisehdotuksia ja parannusesityksiä, joiden konkretisoiminen kuntien tehtävien, kustannusten ja rahoituksen kannalta ei ole nyt mahdollista. Suuri määrä asioita jätetään selvitettäväksi. Ohjelmaan on kuitenkin otettu selkeästi kuntien tehtävä tarjota peruskoulun 1. ja 2. luokan oppilaille heidän tarvitsemaansa aamu- ja iltapäivähoitoa jo vuoden 2004 syksystä alkaen. Lisäksi esiopetuksen kuljetusedusta tullaan säätämään kuten perusopetuksessa. Sosiaali- ja terveydenhuollossa luvataan nostaa valtionosuuksia ja valtionosuusprosentteja. On ilmeistä, että myös verovähennysten kompensointi toteutetaan pääosin valtionosuuksien korotuksina. Kuntaliiton ajamaa ns. peruspalveluohjelmaa/peruspalvelubudjettia ei saatu varsinaiseksi hallituksen ns. poikkihallinnolliseksi politiikkaohjelmaksi (kuten työllisyysohjelma, yrittäjyyden politiikkaohjelma, tietoyhteiskuntaohjelma ja kansalaisvaikuttamisen politiikkaohjelma). Sen sijaan hallitusohjelman kohta kuntapolitiikka sisältää Kuntaliitonkin ajaman peruspalveluohjelma-ajattelun tavoitteet ja lähtökohdat. Kuntapolitiikka-osiossa luvataan muun muassa parantaa kuntien tehtävien ja velvoitteiden rahoituksen tasapainoa hallituskauden kattavalla peruspalveluohjelmalla ja vuosittaisella peruspalvelubudjetilla. Hallitusohjelmaa on kuntien näkökulmasta kuvattu ja arvioitu tarkemmin osin jäljempänä sekä Kuntaliiton raportissa pääministeri Anneli Jäätteenmäen hallitusohjelma ja kunnat, joka löytyy Kuntaliiton Internet-sivulta osoitteesta kohdasta palvelut/kuntatalous/tietotuotteet/ Hallitusohjelma ja kunnat. Lisätiedot: Martti Kallio p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2003

7 Verotus Kiinteistö- ja jäännösverojen eräpäivät Kiinteistöveron eräpäivät Vuoden 2003 kiinteistöveron ensimmäinen erä on suoritettava viimeistään 16. päivänä syyskuuta 2003 ja toinen erä viimeistään 4. päivänä marraskuuta Jäännösveron eräpäivät Verovuodelta 2002 maksuunpannun valtion-, kunnallis- ja kirkollisveron sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksun ensimmäinen erä on suoritettava viimeistään 2. päivänä joulukuuta 2003 ja toinen erä viimeistään 4. päivänä helmikuuta Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Arvonlisäveroasiaa Arvonlisäveron laskutussäännökset muuttuvat ensi vuoden alusta Eduskunta hyväksyi vähäisin muutoksin hallituksen uusia laskutussääntöjä koskevan esityksen (HE 266/2002 vp.) arvonlisävero- ja kirjanpitolain muuttamiseksi. Uudet, pääosin arvonlisäverolain 22 lukuun sisältyvät laskutusta koskevat säännökset tulevat voimaan Ne selkeyttävät ja yhtenäistävät monelta osin laskutuskäytäntöjä. Samalla säännökset kuitenkin myös muuttavat jossain määrin nykyistä tilannetta ja muun muassa tiukentavat selvästi ostojen arvonlisäveron vähennys- ja palautusedellytyksiä. Ongelmallista on, että uudet säännökset ovat sisällöltään eräiltä osin melko yleisiä sekä tulkinnanvaraisia ja antavat vain vähän yksityiskohtaisia ohjeita käytännön tilanteiden ratkaisemiseen. Verohallitus tulee antamaan laskutussäännöksiä koskevan ohjekirjeen kesäkuun 2003 aikana. Säännösten pääsisältö Uudet laskutussäännökset perustuvat niin sanottuun laskutusdirektiiviin eli Euroopan unionin neuvoston hyväksymään direktiiviin 2001/115/EY. Muutokset koskevat muun muassa laskun käsitettä, laskunantovelvollisuutta, laskulta vaadittaa tietosisältöä, sähköistä laskutusta sekä laskujen säilyttämistä. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2003 7

8 Laskun käsite Laskun käsite määritellään lähinnä tietosisällön perusteella. Laskuksi on hyväksyttävä kaikki paperimuodossa tai sähköisessä muodossa olevat tositteet tai ilmoitukset, jotka täyttävät asetetut vaatimukset. Lasku voi muodostua myös erillisistä asiakirjoista. Jos osa laskulta vaadittavista tiedoista sisältyy ostajalle aikaisemmin annettuun tai tällä muutoin olevaan asiakirjaa, kuten esimerkiksi osapuolten tekemään sopimukseen tai tilausasiakirjoihin, näiden asiakirjojen katsotaan yhdessä muodostavan laskun, jolloin kaikkia vaadittuja tietoja ei tarvitse merkitä varsinaiselle laskuksi nimetylle dokumentille. Edellytyksenä on kuitenkin, että jälkimmäinen asiakirja sisältää yksiselitteisen viittauksen ostajalla jo oleviin asiakirjoihin. Viittauksen muotoa ei säädellä, vaan se voidaan tehdä millä tavalla tahansa. Laskunantovelvollisuus Arvonlisäverolain uudet säännökset määrittelevät aikaisempaa tarkemmin sen, mitä myyntejä laskunantovelvollisuus koskee. Koska uudet säännökset lisäävät selvästi laskujen sisältövaatimuksia eikä vaatimuksia ole tarkoituksenmukaista soveltaa kaikkiin elinkeinonharjoittajan myynteihin, on laskunantovelvollisuuden soveltamisalaa supistettu jossain määrin. Jatkossa laskun toimittamisvelvollisuus koskee vain verollista ja tai niin sanottua nollaverokannan alaista myyntiä, joka tapahtuu toiselle elinkeinonharjoittajalle tai oikeushenkilölle, joka ei ole elinkeinonharjoittaja. Laskun voi jatkossakin laatia myyjän puolesta ostaja tai kolmas osapuoli. Myyjän on arvonlisäverolain uuden säännöksen mukaan annettava lasku myös sellaisista oikaisueristä ja korvauksista, joita ei ole huomioitu aiemmin annetussa laskussa. Laskujen toimittamiselle ei edelleenkään aseteta erityistä määräaikaa. Laskun tietosisältövaatimukset Laskutusdirektiivissä luetellaan tyhjentävästi ne merkinnät, jotka arvonlisäverotuksessa laskuilta vaaditaan. Suomen arvonlisäverolakiin direktiivin lista on otettu lähes sellaisenaan. Normaalin verollista tai nollaverokannan alaista myyntiä koskevan laskun on ensi vuoden alusta sisällettävä seuraavat tiedot: 1) laskun antamispäivä; 2) yhteen tai useampaan sarjaan perustuva juokseva tunniste, jolla lasku voidaan yksilöidä; 3) arvonlisäverotunniste, jolla elinkeinonharjoittaja on myynyt tavarat tai palvelut; tämä tunniste olisi yleensä Y-tunnus; 4) ostajan arvonlisäverotunniste, jota ostaja on käyttänyt ostossa, jos hän on ostosta verovelvollinen tai jos kyse on 72 a :ssä tarkoitetusta tavaran yhteisömyynnistä; 5) myyjän ja ostajan nimi ja osoite; 6) myytyjen tavaroiden määrä ja luonne sekä palvelujen laajuus ja luonne; 7) tavaroiden toimituspäivä, palvelujen suorittamispäivä tai ennakkomaksun suorittamispäivä, jos se voidaan määrittää eikä se ole sama kuin laskun antamispäivä; 8 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2003

9 8) veron peruste kunkin verokannan tai verottomuuden osalta, yksikköhinta ilman veroa sekä hyvitykset ja alennukset, jos niitä ei ole otettu huomioon yksikköhinnassa; 9) verokanta; 10) suoritettavan veron määrä euroissa (ei kuitenkaan marginaaliverojärjestelmän soveltamistilanteissa); 11) jos myynnistä ei ole suoritettava veroa tai jos verovelvollinen on 2 a, 8 a tai 9 :n perusteella ostaja, verottomuuden tai ostajan verovelvollisuuden peruste taikka viittaus tämän lain tai kuudennen arvonlisäverodirektiivin asianomaiseen säännökseen; 12) jos laskulla muutetaan aikaisemmin annettua laskua, yksiselitteinen viittaus tähän laskuun. Laskutusdirektiivin laskumerkintöjen luetteloon ei sisälly merkintää ALV rek., joten tällaista merkintää ei jatkossa enää vaadita. Arvonlisäverolakiin on sisällytetty myös direktiivisäännöstä vastaava säännös niin sanotuista kevennetyistä laskunmerkintävaatimuksista erityistilanteissa. Kevennetyt vaatimukset koskevat ensinnäkin loppusummaltaan enintään euron suuruisia laskuja. Lisäksi lievennetyt vaatimukset koskevat vähittäiskaupassa tai muussa siihen rinnastettavassa lähes yksinomaan yksityishenkilöille tapahtuvassa myyntitoiminnassa annettavia laskuja, tarjoilupalveluja tai henkilökuljetuksia koskevia laskuja silloinkin kun myynti ei luonteeltaan suuntaudu lähes yksinomaan yksityishenkilöille sekä pysäköintimittareiden ja muiden vastaavien laitteiden tulostamia tositteita. Säännös ei kuitenkaan koske edelleen myytäväksi tarkoitettuja tarjoilu- tai kuljetuspalveluja. Kevennettyjen vaatimusten mukaisessa laskussa on lain mukaan oltava seuraavat tiedot: laskun antamispäivä, myyjän nimi sekä arvonlisäverotunniste, myytyjen tavaroiden määrä ja luonne tai palvelujen luonne sekä suoritettavan veron määrä verokannoittain taikka veron peruste verokannoittain. Kevennettyjen vaatimusten mukaisissa laskuissa voidaan siten käyttää bruttohinnoittelua eli ilmoittaa hinnat arvonlisäverollisina edellyttäen, että suoritettavan veron määrä on merkitty laskulle. Uudet säännökset asettavat uusia tietosisältövaatimuksia myös monille muille arvonlisäverovaikutuksia omaaville dokumenteille kuin varsinaisille myyntilaskuille. Tietosisältövaatimukset tiukentuvat muun muassa seuraavien erityisvähennysten perusteena olevien dokumenttien osalta: AVL 104 :n mukainen, kiinteistöjen myyntiin liittyvää myyjän (AVL 33 :n mukaista) tilitysvelvollisuutta vastaava ostajan vähennys, AVL 111 :n mukainen energiakuluvähennys, AVL 112 :n mukainen vähennyskelvottomasta käytöstä verolliseen, vähennyskelpoiseen käyttöön siirrettäviä tavaroita ja palveluja koskeva vähennys. Lisäksi myös arvonlisäverolain 62 :ssä tarkoitetun liiketoiminnan jatkajan myyjän pyynnöstä antaman, luovutettujen hyödykkeiden käyttötarkoitusta koskevan selvityksen sisällöstä on otettu lakiin nimenomainen säännös. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2003 9

10 Sähköinen laskutus Sähköinen laskutus on hyväksytty Suomessa jo aiemmin hyvin laajasti ja joustavasti. Arvonlisäverolakiin ei ole kuitenkaan sisältynyt asiaa koskevia nimenomaisia säännöksiä. Uudessa säännöksessä todetaankin nimenomaisesti, että lasku voidaan toimitta vastaanottajan suostumuksella sähköisesti. Sähköiselle laskutukselle ei aseteta muita erityisiä edellytyksiä. Laskujen säilyttäminen Laskujen säilyttämisvelvoitetta ajanmukaistetaan muuttamalla se yleisemmäksi laskujen tallennusvelvoitteeksi, jota ei ole sidottu tiettyyn välineeseen. Laskut on arvonlisäverolain uuden säännöksen mukaan säilytettävä vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden lopusta, jonka aikana tilikausi on päättynyt. Vähennys- ja palautusoikeuden tiukentuvat edellytykset Käytännössä merkittävin uusiin laskutussäännöksiin sisältyvä muutos koskee ostajan vähennys- ja palautusoikeuden edellytyksiä. Jatkossa edellytetään, että ostajalla on ostamastaan tavarasta tai palvelusta myyjän antama, laissa asetetut vaatimukset täyttävä lasku tai muu laskuna toimiva tosite. Vähennys- ja palautusoikeus on siis olemassa vain, jos ostolasku sisältää kaikki edellä listatut, laskuilta vaadittavat tiedot. Niin sanottujen kevennettyjen laskunmerkintävaatimusten alaisista myynneistä vähennys- ja palautusoikeus on jatkossa sidottu kevennettyjen vaatimusten täyttämiseen. Myös edellä mainittujen lain erityisvähennyksiä koskevia säännöksiä on muutettu siten, että niissä säädetään johdonmukaisesti vähennys- ja palautusoikeuden käyttämisen edellytyksistä. Vähennys- ja palautusoikeuden edellytykset tiukkenevat merkittävästi, sillä nykyinen laki vaatii nimenomaisesti ainoastaan, että laskulle on merkitty myynnistä suoritettavan veron määrä. Esimerkiksi asiakkaan osoitetietoja koskevat puutteellisuudet aiheuttaisivat jatkossa vähennys- ja palautusoikeuden menetyksen ellei laskua korvata uudella, vaaditut tiedot sisältävällä laskulla. Ostajan vastuu laskun ja sovelletun verokäsittelyn oikeellisuudesta korostuu siten huomattavasti nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Tätä tiukennusta lieventää kuitenkin lakiin lisätty säännös, jonka mukaan verovirasto voi verotarkastuksen tai veron palauttamisen tai maksuunpanon yhteydessä hyväksyä vähennyksen tai palautuksen, vaikka tosite ei ole lain vaatimusten mukainen, jos verovelvollinen kykenee muutoin osoittamaan olevansa oikeutettu vähennykseen tai palautukseen. Tämä säännös tullee aiheuttamaan tulkintakysymyksiä. Mahdollista on myös se, että ostovähennyksiä ja palautettavaa veroa koskeva verotuskäytäntö tulee ainakin alkuvaiheessa olemaan epäyhtenäistä. Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2003

11 Uutta oikeuskäytäntöä arvonlisäverotuksessa Henkilöstövuokraus ei ole terveydenhuoltopalvelua arvonlisäverotuksessa Korkein hallinto-oikeus antoi ratkaisun (KHO:2003:4), joka koski terveydenhuoltopalvelujen myyntiä. KHO:n ennakkoratkaisu koski tapausta, jossa osakeyhtiön toimialana oli henkilöstövuokraus. Yhtiön tarkoituksena oli aloittaa terveydenhuollon ammattihenkilöstön vuokraus sekä julkiselle että yksityiselle terveydenhuollon sektorille. Yhtiön tarkoituksena ei ollut itse harjoittaa terveydenhuoltopalvelujen tuottamista eikä yhtiöllä ollut tätä toimintaa varten toimitiloja ja laitteistoja. Yhtiöllä ei ollut myöskään yksityisestä terveydenhuollosta annetussa laissa (152/1990) tarkoitettua lupaa terveydenhuollon palvelujen myymiseen. Palvelun ostajan kanssa tehtävissä terveydenhuollon ammattihenkilöiden vuokrasopimuksissa edellytettiin, että henkilöä käytettiin vain tässä tehtävässä. Terveydenhuollon palveluja suorittavat henkilöt olivat työsopimuslain (320/1970) mukaisessa työsuhteessa osakeyhtiöön, mutta toimivat tehtävissään palvelun ostajan työnjohdon ja valvonnan alaisina. Antamassaan ratkaisussa KHO katsoi, että terveydenhuoltoalan ammattihenkilöiden vuokrauksessa ei ollut kysymys arvonlisäverolain 34 ja 35 :n tarkoittamasta verottomasta terveydenhuoltopalvelujen myynnistä vaan verollisesta vuokrauksesta, josta oli arvonlisäverolain yleisten säännösten mukaan suoritettava arvonlisäveroa. Osakeyhtiö oli pyytänyt ensin ennakkoratkaisua keskusverolautakunnalta siitä, onko yhtiön toiminta arvonlisäverolain 34 ja 35 :n nojalla verotonta. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisussa todettiin, että osakeyhtiön on suoritettava arvonlisäveroa hakemuksessa tarkoitetusta henkilöstövuokraustoiminnasta. Perustelujen mukaan osakeyhtiön tarkoituksena ei ole itse tuottaa laissa tarkoitettuja terveyden- ja sairaanhoitopalveluja. Keskusverolautakunta katsoi, että osakeyhtiön tarkoituksena on vain vuokrata arvonlisäverolain 35 :n 2 momentissa tarkoitettuja terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Yhtiön työntekijät työskentelisivät vuokralle ottajan osoittamissa toimitiloissa, tämän työvälineillä ja tarveaineilla sekä käyttäisivät tarvittaessa tämän henkilökuntaa. Kyseessä ei näin ole lain 34 ja 35 :ssä tarkoitettu veroton terveyden- ja sairaanhoitopalvelu vaan verollinen työvoiman vuokraus. Keskusverolautakunnan ennakkoratkaisun mukaan yhtiön oli siten suoritettava arvonlisäveroa perimistään korvauksista riippumatta siitä, missä tehtävissä henkilöstövuokrauspalvelujen ostaja tulisi heitä käyttämään. Osakeyhtiö valitti keskusverolautakunnan ennakkoratkaisusta korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja vaati keskusverolautakunnan ratkaisun kumoamista ja ennakkoratkaisua toiminnan verottomuudesta. Yhtiön mukaan verokohtelua ei ole säädetty riippuvaiseksi siitä, millä tavoin terveydenhuollon ammattihenkilöstön myynti on järjestetty tai kuka palvelun maksaa. Verottomuus ei edellytä, että ammattihenkilö toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana, vaan toiminta ammatissa voi tapahtua ja yleensä tapahtuukin toisen palveluksessa. Yhtiö katsoi toimivansa terveydenhuollon ammattihenkilöiden hoitopalvelujen myyjänä komissiokaupan tapaan. Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

12 Korkein hallinto-oikeus hylkäsi osakeyhtiön valituksen ja jätti keskusverolautakunnan päätöksen pysyväksi. KHO /373 Arvonlisävero - Verollinen myynti - Palvelun oma käyttö - Kiinteistöhallintapalvelu Yhtiön toimialana oli omistaa ja hallita sekä rakennuttaa kiinteistöjä sekä harjoittaa isännöinti- ja kiinteistöhuoltotoimintaa. Yhtiö myi ja vuokrasi rakennuttamiaan asuntoja sekä suoritti isännöinti- ja kiinteistöhuoltopalveluja myös ulkopuolisille. Yhtiön palveluksessa isännöintitehtävissä toimivat henkilöt suorittivat sekä yhtiön sisäisiä työtehtäviä että ulkopuolisille suoritettuja tehtäviä. Kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön verotus koski palveluja, jotka kohdistuivat itse kiinteistöön ja sen käyttöön kiinteistönä. Sitä vastoin kiinteistössä harjoitettuun toimintaan, kuten kiinteistössä olevien asuntojen vuokraamiseen ja yleensä vuokralaisiin kohdistuneet toimet sekä asuntojen myyntiin liittyneet toimet eivät kuuluneet kiinteistöhallintapalveluihin. Myöskään itse yhtiöön ja sen hallinnointiin kuuluneet toimet, kuten yhtiökokouksiin, hallituksen toimintaan ja tilintarkastukseen liittyneet toimet eivät olleet kiinteistöhallintapalveluja. Kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön verotuksen soveltamisalan ulkopuolelle ei kuitenkaan voitu rajata palveluja pelkästään sillä perusteella, että niitä ei luonteensa vuoksi voitu yleensä ostaa ulkopuolisilta tai että niiden suorittaminen perustui yhtiön omistaja-asemaan. Arvonlisäverolain 32 :n sanamuodosta tai hallituksen esityksen perusteluista ei saa tukea tällaiselle tulkinnalle. Samasta syystä kiinteistön talous- ja hallintopalvelujen verokohtelu ei voi riippua siitä, onko kiinteistön omistajana tai haltijana asunto-osakeyhtiö vai kiinteistöliiketoimintaa harjoittava yritys. Tämän vuoksi ja kun kysymyksessä olevat yhtiön isännöintihenkilökunnan suorittamat tehtävät olivat vastaavanlaisia talous- ja hallintopalveluja, joita asunto- ja muiden kiinteistöosakeyhtiöiden isännöitsijät suorittivat ja joita yhtiö myös myi ulkopuolisille, palveluista oli suoritettava veroa arvonlisäverolain 32 :n mukaisesti. Arvonlisäverolaki 32 KHO /372 Arvonlisävero - Verollinen myynti - Palvelun oma käyttö - Kiinteistöhallintapalvelut - Kiinteistön talous- ja hallintopalvelut Yhtiön ei ollut suoritettava verottomaan asuntojen vuokraustoimintaan kohdistuvista talous- ja hallintopalveluista kiinteistöhallintapalvelujen oman käytön veroa, koska nämä palvelut eivät kohdistuneet itse kiinteistöön ja sen käyttöön kiinteistönä vaan kiinteistössä harjoitettuun toimintaan. Palautushakemukset vuosilta Arvonlisäverolaki Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2003

13 KVL n:o 18/2003 (ei lainvoimainen) Arvonlisävero - Poikkeukset myynnin verollisuudesta - Yritysjärjestely- Liiketoimintasiirto Kunta Vesi- tai viemäriverkosto Tavaran vuokraus Kunnan ei ollut arvonlisäverolain 62 :n 1 momentin perusteella suoritettava arvonlisäveroa vesihuoltolaitoksen liiketoiminnan ja siihen liittyvän irtaimen käyttö- ja vaihto-omaisuuden myynnistä tai apporttina luovuttamisesta omistamalleen vesihuoltoyhtiölle. Kunnan oli suoritettava arvonlisäveroa lain 33 :n mukaisesti kiinteistön uudisrakentamiseen tai perusparantamiseen liittyvän rakentamispalvelun ottamisesta omaan käyttöön, kun se myy tai luovuttaa apporttina vesihuoltolaitoksen vesijohtoverkoston tai kun se vuokraa vesijohto- tai viemäriverkoston sopimuksella, johon liittyy sitova lunastusvelvollisuus. Tavaran vuokraaminen ilman sitovaa lunastusvelvollisuutta ei ole arvonlisäverolain 62 :ssä tarkoitettu luovutus. Kunnan on hakeuduttuaan kiinteistön käyttöoikeuden luovuttamisesta verovelvolliseksi suoritettava arvonlisäverolain 30 :n perusteella arvonlisäveroa silloin kun vesi- tai viemärijohtoverkoston vuokraaminen tapahtuu ilman sitovaa lunastusvelvollisuutta. Ennakkoratkaisu ajalle Arvonlisäverolaki 28 1 mom mom. 33 ja 62 1 ja 3 mom. Uutta oikeuskäytäntöä muussa verotuksessa KHO /605 Varainsiirtovero - Arvopaperi - Kunta - Verovapaus - Asuntotuotantolaki - Asuntolaina - Pakkohuutokauppa X:n kaupunki oli pakkohuutokaupassa ostanut asunto-osakeyhtiö Y:n osakkeet, joiden hankkimiseen oli myönnetty asuntotuotantolain mukaista asuntolainaa. Kaupungin pakkohuutokaupassa tapahtunutta osakkeiden ostoa oli pidettävä varainsiirtoverolain 26 :n 3 kohdassa tarkoitettuna osakkeiden hankkimisena, josta ei sanotun lainkohdan mukaan ollut suoritettava varainsiirtoveroa. Varainsiirtoverolaki 26 3 mom. Lisätiedot: Tarja Tarkiainen, p. (09) , Juha Mynttinen, p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

14 Valtionosuudet vuonna 2004 Yleistä Vuoden 2004 valtionosuuksista on vielä niukasti tietoja. Alustavien menokehysten mukaan arvioitiin valtion toimenpiteiden vaikutukseksi kuntatalouteen nettomääräisesti hieman yli 130 milj. euroa (vuodelle milj. euroa). Keskimäärin valtionosuudet nousisivat 2,5 prosentin luokkaa. Tähän sisältyy 1,8 prosentin indeksikorotus määrältään noin 105 milj. euroa. Korotus olisi 75 % täydestä määrästä. Käyttötalouden valtionosuuden korotuksina on otettu huomioon 50 milj. euron lisäys sosiaali- ja terveydenhuoltoon kansallisen terveysprojektin jatkorahoitukseksi. Uudet tarkistetut menokehykset julkistetaan toukokuussa. Tässä vaiheessa ei ole selvyyttä esim. uusista valtionosuuksista. Hallitusohjelman mukaan on oletettavaa, että esim. sosiaalialan kehittämisprojektin rahoittamista varten valtionosuutta sosiaali- ja terveydenhuoltoon lisätään. Myös vanhustenhuollon palvelujen parantamiseen tultaneen panostamaan. Uusia tehtäviä ovat vuoden 2004 syksystä alkaen ainakin koululaisten iltapäivätoiminta ja esiopetuksen kuljetusetuus. Toteuttamistavoista, laajuudesta tai rahoituksesta ei ole vielä tietoja. Valtionosuusjärjestelmään ei tulle merkittäviä muutoksia vuoden 2004 alusta. Laajemmat muutokset toteutetaan hallitusohjelman mukaan mahdollisesti 2005 alusta lukien verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus mukaan lukien. Sen jälkeen kun vuotta 2004 koskevat uuden hallituksen hyväksymät menokehykset ovat selvillä, voidaan valtionosuuksista kertoa enemmän. Näihin palataan seuraavassa kesäkuun tiedotteessa. Seuraavassa esitetyt tiedot valtionosuuksista perustuvat olettamukselle, että vuodelle 2004 valtionosuusjärjestelmään ei tehdä mitään rakenteellisia muutoksia. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus Vuoden 2004 verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus määräytyy verovuodelta 2002 valmistuvan verotuksen perusteella. Verotus valmistuu , jolloin maksettavan kunnallisveron, yhteisöveron ja kiinteistöveron määrä on selvillä. Verovuoden 2002 yksittäisen kunnan yhteisöveron jako-osuus perustuu vuosien 1999 ja 2000 jako-osuuksien keskiarvoon, jolla verovuoden 2002 yhteisöverokertymä kerrotaan. Verotuloihin perustuvan 14 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2003

15 valtionosuuksien tasauksen määrä on verotuksen valmistumiseen saakka avoinna. Valtionosuuksia tasataan laskennallisten verotulojen perusteella kahden vuoden viiveellä. Siten vuoden 2003 valtionosuudet tasataan verovuoden 2001 verotustietojen perusteella, vuoden 2004 valtionosuudet tasataan verovuoden 2002 tietojen perusteella jne. Kunnan laskennallinen kunnallisvero saadaan, kun verovuodelta maksettava kunnallisvero kerrotaan keskimääräisen tuloveroprosentin ja oman tuloveroprosentin suhteella. Laskennallinen kiinteistövero saadaan, kun kunnan kiinteistöverolajeittaiset verotusarvot kerrotaan vastaavalla keskimääräisellä kiinteistöveroprosentilla. Maksettava yhteisövero saadaan, kun Manner-Suomen kunnille kuuluva yhteisöveron määrä kerrotaan kunnan verovuoden 2002 yhteisöveron jakoosuudella. Kunnan laskennalliset verot (kunnallisvero ja kiinteistövero) ja kunnan maksettava yhteisövero lasketaan yhteen ja jaetaan kunnan asukasluvulla, jolloin saadaan kunnan laskennalliset verotulot asukasta kohti. Laskennallista verotuloa asukasta kohti verrataan tasausrajaan, joka on 90 prosenttia keskiarvosta. Jos kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan alapuolella, tasauslisä asukasta kohti on tasausrajan ja asukasta kohti lasketun laskennallisen verotulon erotus. Jos kunnan laskennalliset verotulot ovat tasausrajan yläpuolella tasausvähennys asukasta kohti on 40 % asukasta kohti lasketun laskennallisen verotulon ja tasausrajan erotuksesta. Valtakunnallisten keskimääräisten ennusteiden mukaan on laskettu kuntakohtainen arvio verotuloihin perustuvasta valtionosuuksien tasauksesta vuodelle 2004 perustuen sisäasiainministeriön ja Kuntaliiton arvioihin ( ). Laskelma löytyy sisäasiainministeriön Internet-sivulta osoitteesta kohdasta Kunta-asiat/Tilastot/Valtionosuudet. Arviossa vuodelle 2004 käytetyt perusteet verovuodelta 2002 ovat: - vuoden 2002 alun asukasluku (Manner-Suomi ) - keskimääräinen tuloveroprosentti 17,78 - keskimääräiset kiinteistöveroprosentit: - yleinen 0,68 - vakituinen asunto 0,26 - muu asunto 0,80 - voimalaitos 1,39 - ydinvoimalaitos 2,20 - yleishyödylliset yhteisöt 0,40 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

16 - rakentamaton rakennuspaikka 2,09 - laskennallinen verotulo euroa/asukas - tasausraja (90 %) 2 287,77 euroa/asukas Lopullinen tieto vuoden 2002 laskennallisesta kunnallisverosta ja maksettavasta yhteisöverosta saadaan, kun vuoden 2002 verotus valmistuu Valtionosuuksien maksatuksessa verotulotasaus jaetaan niin, että yleiseen valtionosuuteen kohdistetaan 6 prosenttia, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuteen 57 prosenttia sekä opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuteen 37 %. Yleinen valtionosuus Yleisen valtionosuuden keskimääräinen euromäärä kuluvana vuonna on 27,55 /asukas. Arvio vuoden 2004 keskimääräiseksi euromääräksi on 27,64 /asukas. Valtionosuusleikkaus on 7,53 /asukas. Indeksitarkistus on 75 prosenttia täydestä määrästä eli 1,8 prosenttia. Yleisestä valtionosuudesta on vähennetty aluehälytyskeskusten valtiollistamiseen liittyen 2,32 miljoonaa euroa. Asukaskohtaisen määrän lisäksi yleistä valtionosuutta korotetaan olosuhdetekijöillä, joita ovat kielisuhteet, taajamalisä, saaristolisä ja syrjäisyyslisä. Olosuhdetekijät määräytyvät kuntien valtionosuudesta ja annetun lain ja asetuksen perusteella (laki:1147/1996, muutos 1360/2001, asetus 1271/1996, muutos 1448/2001 ja 810/2002). Ennakkoarvio yleisestä valtionosuudesta on laskettu edellä mainituilla perusteilla. Ennakkolaskelma löytyy sisäasiainministeriön Internet-sivulta osoitteesta kohdasta Kuntaasiat/Tilastot/Valtionosuudet Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksiin tehdään 1,8 prosentin indeksikorotus (75 % täydestä määrästä). Sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korotetaan kansallisen terveysprojektin jatkorahoituksella 50 milj. euroa. Kuntien odotetaan panostavan saman verran. Valtionosuusprosenttia korottava vaikutus on noin puolen prosentin luokkaa. Nykyinen valtionosuusprosentti on 27,01 %. Nämä tiedot perustuvat helmikuussa hyväksyttyyn alustavaan menokehykseen. Edellä mainitut vaikutukset huomioon ottaen arvioidut alustavat valtionosuusperusteet olisivat Kuntaliiton laskelmien mukaan seuraavat, kun ikäryhmittäisiin perusteisiin on lisätty 1,8 prosentin indeksikorotus ja valtionosuusprosenttia on korotettu 50 miljoonan euron vaikutuksella. Rinnalla esitetyt vuoden 2003 perusteet ovat nykyisen maksatuksen mukaiset. 16 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2003

17 Ikäryhmittäiset arvioidut valtionosuusperusteet ( /asukas): Ikäryhmä Sosiaalihuolto ( /asukas) Terveydenhuolto ( /asukas) v arvio v v arvio v vuotiaat 4 214, , vuotiaat 301, , vuotiaat 561, , vuotiaat 3 288, , yli 85 -vuotiaat 9 287, , Muut arvioidut laskennalliset perusteet ( /asukas): v arvio v Työttömyyden mukainen määrä 384, Työttömyysasteen mukainen määrä 35,09 36 Sairastavuuden määrä 260, Kunnan arvioitu rahoitusosuus ( /asukas): Rahoitusosuus asukasta kohti 1 544, Muut perusteet: Työttömyysprosentti 12,0 % 11,6 % Asukasluku Valtionosuusprosentti 27,01 % 27,47 % Kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuus saadaan, kun kunnan laskennallisista kustannuksista vähennetään asukasta kohti laskettu omarahoitusosuus. Edellä arvioitujen perusteiden mukaiset kuntakohtaiset sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet on esitetty Kuntaliiton Internet-sivulla kohdassa palvelut/kuntatalous/valtionosuudet/vuoden 2004 valtionosuudet (Jäppilän ja Virtasalmen tiedot on liitetty Pieksämäen mlk:n tietoihin). Valtionosuusarviot on laskettu käyttämällä kuluvan vuoden maksatuksen mukaisia työssäkäynti- ja sairastavuuskertoimia. Valtionosuusarvioissa ei ole voitu ottaa huomioon kehystarkistuksissa mahdollisesti tulevia vaikutuksia (uusi hallitusohjelma). Näitä tullevat olemaan ainakin sosiaalialan kehittämisprojektin rahoitus ja panostus vanhusten palvelujen parantamiseen. Sen vuoksi kaikki kuntakohtaiset laskelmat ovat tässä vaiheessa suuntaa antavia. Verotulotasausta ei ole otettu huomioon valtionosuuksissa. Lisätiedot: Jouko Heikkilä p. (09) , Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuusperusteisiin tehdään 1,8 prosentin indeksitarkistus, joka on 75 prosenttia täydestä määrästä. Keskimääräiset yksikköhinnat määrätään siten, että niissä ei ole enää arvonlisäveron osuut- Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

18 ta. Myöskään kunnille ja kuntayhtymille vahvistettavissa yksikköhinnoissa ei ole enää arvonlisäveroa. Kuntayhtymän rahoitus määräytyy yksikköhinnan ja siihen lisätyn investointilisän perusteella (opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulo). Kunnan saama valtionosuus määräytyy valtionosuusperusteiden (oppilas/ opiskelijamäärän ja yksikköhinnan tulo) ja kunnan asukaskohtaisen rahoitusosuuden erotuksena. Tulos voi olla myös negatiivinen, jolloin kunnalle syntyy valtiolle tilitettävää (tilitys laskun mukaan kaksi kertaa vuodessa). Hallitusohjelman mukaan vuoden 2004 syksyllä aloitetaan koululaisten iltapäivätoiminta kahden ikäluokan osalta ja esiopetukseen säädetään kuljetusetuus. Näiden toteuttamistavoista, laajuudesta, rahoituksesta/valtionosuuksista ei ole tällä hetkellä tietoa. Muutoin yksikköhinnat määrätään nykyiseltä pohjalta, koska vuodelle 2004 ei tehdä ns. kaksivuotistarkistusta (vuosi 2002 ei ole kustannuspohjavuosi). Tämä tarkoittaa, että esim. perusopetuksen yksikköhintoja ei lasketa uudelleen (kaavat säilyvät). Yksikköhintojen, kunnan rahoitusosuuden ja valtionosuuden määrän arvioiminen tuottaa tässä vaiheessa ongelmia, koska kuntakohtaisia laskelmia opetus- ja kulttuuritoimesta ei voida esittää. Nykyiset perusopetuksen yksikköhinnan kaavat, tunnusluvun laskenta ja lukion yksikköhinnan kaava ohessa liitteinä 8, 9 ja 10. Yksikköhintojen arvioimiseksi ennen yksikköhintapäätöksiä ja rahoitusosuuden vahvistamista voidaan menetellä seuraavasti, jolloin pohjana ovat vuoden 2003 yksikköhintapäätökset ja arvio vuoden 2004 rahoitusosuudesta: - Jos yksikköhintojen pohjana oleva rakenne (esim. perusopetuksen kouluverkko, erityisopetuksen määrä, ja vammaisopetuksen määrä) pysyy suurin piirtein samana, voi nykyistä yksikköhintaa korottaa tässä vaiheessa indeksikorotuksella 1,8 %. - Jos rakenteessa on olennaisia muutoksia, pitäisi yksikköhinnat laskea/arvioida uudelleen vuotta 2003 koskevilla perusteilla vuoden 2004 tasoon kertoimineen (esim. perusopetuksen yksikköhinnan laskenta vuoden 2003 kaavoilla). Tämän jälkeen saatua yksikköhintaa korotetaan vuoden 2004 arvion saamiseksi tässä vaiheessa indeksikorotuksella 1,8 %. - Oppilasmäärät tulisi arvioida varainhoitovuoden keskiarvoon/painotettuun keskiarvoon mahdollisimman oikein. - Varovaisuuden periaatetta tulee noudattaa, koska laskennan tuloksena on mahdollista saada vain likiarvo. Varainhoitovuoden rahoitus määräytyy esim. perusopetuksessa edeltävän vuoden ja varainhoitovuoden oppilasmäärien keskiarvon mukaan, muussa toiminnassa varainhoitovuoden tammikuun ja syyskuun opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. 18 Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2003

19 Kunnan asukaskohtainen rahoitusosuuslaskelma vuodelle 2004 arvioidaan tässä vaiheessa seuraavassa vain 1,8 prosentin indeksikorotuksella tarkistettuna (rinnalla kuluvan vuoden ennakollinen rahoitusosuus). Arviota tarkistetaan, kun vuoden 2004 valtion talousarviosta tiedetään enemmän. Rahoitusosuuslaskelma vuosi 2003 arvio vuodelle 2004 Laskennalliset kustannukset (milj. ) kuntien osuus (n. 43 %) investointilisä Yhteensä (milj. ) Kustannukset asukasta kohti ( /asukas) 460, kuljetus ja lisäkoulutus 6,275 6, luvun säästö 113, ,137 Yhteensä ( /asukas) 579, ,525 Kunnan rahoitusosuus ( /asukas) 579,86 590,00 Nousu edelliseen vuoteen (%) 4,24 1,75 Vuoden 2004 valtionosuuksien määräytymisessä käytettävä asukasluku on asukasta. Valtionosuuden kuntakohtaista arviointia voi tehdä esim. vuoden 2003 valtionosuuspäätöksen valtionosuusraporttia 6VOS apuna käyttäen, jolloin siinä otetaan huomioon ensi vuodeksi arvioidut oppilasmäärät, muuttuva asukasluku, yksikköhinnat ja vähennettävänä eränä asukaskohtainen rahoitusosuus. Verotuloihin perustuvat valtionosuuksien tasaukset on esitetty edellä omassa kohdassaan. Valtionosuuslaskelman 6VOS rakennelma kuluvalle vuodelle on ohessa liitteenä 11. Rakenteesta poimitaan kunnan ylläpitämän toiminnan osat ja korjataan vuotta 2004 koskevilla suorite/asukasmäärillä, yksikköhinnoilla ja asukaskohtaisella rahoitusosuudella. Indeksikorotusta ei tehtäne asukaskohtaisen taiteen perusopetuksen, kulttuurin, liikunnan, nuorisotyön, teattereiden eikä oppisopimuksen lisäkoulutuksen perusteisiin. Valtionosuuden määräytymisperusteisiin ei tässä vaiheessa ole tiedossa muutoksia. Vireillä on edelleen kansalais- ja työväenopistojen sekä kirjaston valtionosuusperusteiden muuttaminen. Lisätiedot: Jouko Heikkilä p. (09) , Päivi Rajala p. (09) , Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/

20 Harkinnanvaraiset rahoitusavustukset Vuoden 2002 avustukset Vuonna 2002 harkinnanvaraista rahoitusavustusta saaneille kunnille on lähetetty päivätty kirje nro SM /Ha-43, jonka mukaan kunnan on huhtikuun loppuun mennessä toimitettava sisäasiainministeriölle selvitys siitä, miten kunta on noudattanut valtionosuuslain 13 :n mukaan harkinnanvaraisen rahoitusavustuksen myöntämiselle ja käytölle asetettuja ehtoja. Annetulla selvityksellä on merkitystä myönnettäessä kuluvan vuoden harkinnanvaraista rahoitusavustusta. Ehdot on mainittu yllä olevassa kirjeessä. Mikäli kunta hakee harkinnanvaraista rahoitusavustusta myös vuonna 2003, selostus tervehdyttämistä koskevista toteutuneista ja tulevista toimenpiteistä tulee liittää harkinnanvaraista avustusta koskevaan hakemukseen. Selvitystä koskeviin tiedusteluihin vastaa sisäasianministeriössä ylitarkastaja Ville Salonen. Vuoden 2003 avustukset Vuoden 2003 harkinnanvaraista avustusta on haettava viimeistään mennessä. Käsittelyn nopeuttamiseksi sisäasianministeriö pyytänee entiseen tapaan hakemuksia jo kesäkuun loppuun mennessä. Kopio hakemuksesta pyydetään toimittamaan myös Kuntaliittoon, joka antaa myöntämisestä oman lausuntonsa. Kuntien valtionosuuslain 13 :n mukaan avustusta voidaan myöntää kunnalle, joka ensisijaisesti poikkeuksellisten tai tilapäisten kunnallistaloudellisten vaikeuksien vuoksi on lisätyn taloudellisen tuen tarpeessa. Tuen tarpeeseen vaikuttavina seikkoina otetaan huomioon myös paikalliset erityisolosuhteet. Sisäasianministeriö voi asettaa avustuksen myöntämiselle ja käytölle kunnan talouden tervehdyttämistä koskevia ehtoja. Avustukseen on käytettävissä tänä vuonna miljoonaa euroa (7 miljoonaa euroa vähemmän kuin viime vuonna). Sisäasiainministeriö lähettänee avustuksen hakemista koskevan kirjeen toukokuussa. Hakemuksessa tulee ilmetä ne perusteet, joihin kunta haluaa vedota. Lisäksi tulee toimittaa pyydettävät liitetiedot. Lisätiedot: Jouko Heikkilä, p. (09) , Sisäasiainministeriö: Ville Salonen, p. (09) Markku Nissinen, p. (09) Kuntatalous/Kommunalekonomi 2/2003

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito

HE 123/2010 vp. Arvonlisäverolain (1501/1993) 32 :n 3 momentin mukaan kiinteistöhallintapalveluja ovat rakentamispalvelut, kiinteistön puhtaanapito HE 123/2010 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 32 ja :n muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että kiinteistöhallintapalvelun ja itse suoritetun

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline

Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Veroennustekehikko ennustamisen luotettava työväline Koko maan veroennusteet Kuntamarkkinat, Kuntatalo 12 13.9.2012 Jukka Hakola Veroasiantuntija Kuntien tulot vuonna 2011 Valtionosuudet 20 % 7 661 milj.

Lisätiedot

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017

KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 KUNTIIN KOHDISTUVAT TALOUDELLISET VAIKUTUKSET SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUKSEN YHTEYDESSÄ KOKKOLA / KEVÄT 2017 1. KUNNILTA MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN TEHTÄVIEN JA NIIDEN RAHOITUKSEN SIIRTO MAAKUNNILLE SIIRTYVIEN

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu 25.4.2013 Päivitetty 19.6.2013 Päivitetty 6.9.2013 Päivitetty 10.12.2013 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien

Lisätiedot

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset

HE 272/2006 vp. 1. Nykytila ja ehdotetut muutokset HE 272/2006 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 a ja 28 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2008 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Julkaistu Päivitetty 19.6.2013 (seuraava päivitys 9/2013) Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014: 8,67 + 0,98 + 0,95

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta sekä sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta annetun lain

Lisätiedot

HE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta

HE 112/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslakia ja tuloverolakia

Lisätiedot

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014

TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 257 TULOSLASKELMAOSA 2011 2014 258 259 TULOSLASKELMAOSA Tuloslaskelmaosa osoittaa, miten tulorahoitus kattaa kaupungin palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Tulorahoituksen riittävyyttä arvioidaan

Lisätiedot

1994 vp- HE 3 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

1994 vp- HE 3 ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT 1994 vp- HE 3 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi siten, että 1 päivänä tammikuuta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009

Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo 28.10.2009 Ammattikorkeakoulujen talous- ja hallintopäivät Finlandia-talo Director Maritta Virtanen Mistä arvonlisäveroa suoritetaan? Liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta Tavaran ja palvelun myynnistä Ellei

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Kevät 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Kevät 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Pl. Ahvenanmaa. Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Yritystoiminta Pia Niuta KIRJANPITO

Yritystoiminta Pia Niuta KIRJANPITO KIRJANPITO Kirjanpito On tietojärjestelmä, jossa ylläpidetään tietoa yrityksen tai yhteisön taloudellisesta toiminnasta. On sitä, että kerätään ja järjestetään tositteet, rekisteröidään niiden tiedot tietyn

Lisätiedot

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön

HE 304/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttamisesta Esityksessä ehdotetaan, että opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle päätetyt opetustoimen

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta 22 14.05.2012 Kunnanvaltuusto 23 04.06.2012 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2011 ja vastuuvapauden myöntäminen Tarkastuslautakunta Kunnanhallitus 2.4.2012 68 Kunnan tilinpäätöksen tulee

Lisätiedot

Tarkistusvuosi I I I I I I I _I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60%

Tarkistusvuosi I I I I I I I _I I I I. Käyttö arvonlisäverolliseen liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% Esimerkki 1/ Arvonlisäverollisen käytön osuus pienenee Tarkistusvuosi 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 I I I I I I I _I I I I liiketoimintaan 80% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% 60% Vähennyksen määrä 80 000 Tarkistettava

Lisätiedot

1. ARVONLISÄVEROLAKIIN TULEVAT MUUTOKSET 1.1.2004 ALKAEN

1. ARVONLISÄVEROLAKIIN TULEVAT MUUTOKSET 1.1.2004 ALKAEN 21.11.2003 Nro 38/2003 1 (3) Sisältää: 1. Arvonlisäverolakiin tulevat muutokset 1.1.2004 alkaen 2. Tilinpäätöksen valmistusaikataulun määrääminen Kirkkojärjestyksessä 1. ARVONLISÄVEROLAKIIN TULEVAT MUUTOKSET

Lisätiedot

Kiinteistöjen arvonlisäverotuksesta. Anne Korkiamäki Ylitarkastaja

Kiinteistöjen arvonlisäverotuksesta. Anne Korkiamäki Ylitarkastaja Kiinteistöjen arvonlisäverotuksesta Anne Korkiamäki Ylitarkastaja Myyntimaan määräytymisestä, yleissäännökset Arvonlisäveroa suoritetaan liiketoiminnan muodossa Suomessa tapahtuvasta tavaran ja palvelun

Lisätiedot

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014

Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat vuodelle 2014 Talous- ja veroennustepäivät 25.4.-26.4.2013 Sokos Hotel Presidentti, Helsinki Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Kuntien valtionavut 2014:

Lisätiedot

Kuntien valtionosuudet v. 2016

Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntien valtionosuudet v. 2016 Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Helsinki Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Suomen Kuntaliitto Miksi valtionosuus muuttuu vuosittain? Vuosittaiset automaattimuutokset» Määräytymistekijöiden,

Lisätiedot

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

HE 245/2009 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain ja tuloverolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi yhteisöveron

Lisätiedot

HE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää-

HE 155/2007 vp. tason muutoksen tarkentumisen takia. Sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetussa laissa sää- HE 155/2007 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi kuntien lain 27 :n, sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain :n sekä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Lisätiedot

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä.

Luento 7. Arvonlisävero: Ulkomaan rahanmääräiset erät: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. Luento 7 Arvonlisävero: Veron yleispiirteet Alv kirjanpidossa. Ulkomaan rahanmääräiset erät: Kirjanpidossa Tilinpäätöksessä. 1 KIRJANPITO 22C00100 Luento 7a: Arvonlisävero VEROTUKSEN RAKENNE Verotuksen

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2015 Jukka Hakola, Veroasiantuntija Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton verotuloennuste 1.9.2015» Yleistaloudellinen

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta

Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015. 579/2015 Laki. vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 12 päivänä toukokuuta 2015 579/2015 Laki vapaasta sivistystyöstä annetun lain muuttamisesta Annettu Helsingissä 8 päivänä toukokuuta 2015 Eduskunnan päätöksen

Lisätiedot

HE 113/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta

HE 113/2017 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun lain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta

Lisätiedot

Siun soten kehys Omistajaohjaus

Siun soten kehys Omistajaohjaus Siun soten kehys 2018 Omistajaohjaus 10.10.2017 MAKSUSOSUUKSIEN PERUSTEET Perussopimuksen 24 ja 25 Järjestämis- ja tuottamisvastuun aiheuttamat nettokustannukset rahoitetaan jäsenkuntien suorittamalla

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432.

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet. Vuonna 2009 perus- ja esiopetuksen valtionosuuden/rahoituksen saajia on 432. 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 19.9.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen vuonna 2020

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi

Lisätiedot

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen

Tilinpäätös 2010. 14.4.2011 Jukka Varonen Tilinpäätös 2010 14.4.2011 Jukka Varonen Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluvun kasvu voimistui: valkeakoskelaisia oli vuoden lopussa 20 844 eli 213 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin Työttömyysaste

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ LAKIALOITE 122/2004 vp kuntien valtionosuuslain 30 :n, sosiaalija terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionosuudesta annetun lain 18 ja 45 b :n, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä

Lisätiedot

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT

verontilityslain 12 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Hallituksen esitys Eduskunnalle vuoden 2005 tuloveroasteikkolaiksi ja laeiksi tuloverolain 105 a ja 124 :n sekä verontilityslain 12 :n muuttamisesta Esitys sisältää ehdotuksen vuoden 2005 verotuksessa

Lisätiedot

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 40 13.04.2004 VUODEN 2003 TILINPÄÄTÖS 28/04/047/2004 KH 40 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa

Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kuntien taloudellisen aseman muutoksia Sote uudistuksessa Kymenlaakson kunnat Luonnos 5.4.2016 Heikki Miettinen 2014tp_2014ktal_2015 väestöenn_v52 Lähtökohdat Lähtökohdat Tavoitteena arvioida kuntien jäljelle

Lisätiedot

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp EDUSKUNNAN VASTAUS 88/2003 vp Hallituksen esitys laeiksi perusopetuslain, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain sekä lasten kanssa työskentelevien rikostaustan selvittämisestä annetun lain

Lisätiedot

Eduskunnan sivistysvaliokunta

Eduskunnan sivistysvaliokunta Muistio P. Väisänen-Haapanen 14.10.2013 3746/90/2013 Eduskunnan sivistysvaliokunta Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain muuttaminen ja väliaikainen muuttaminen, vapaasta sivistystyöstä

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: Kuntatalousohjelma 15.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kokonaistaloudelliset ennusteet

Lisätiedot

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari.

Tilinpäätöksen allekirjoittavat kunnanhallituksen jäsenet sekä kunnanjohtaja tai pormestari. Kunnanhallitus 47 30.03.2015 Kunnanvaltuusto 20 15.06.2015 Vuoden 2014 tilinpäätöksen hyväksyminen Khall 30.03.2015 47 30.3.2015 Kuntalain 68 :n mukaan kunnanhallituksen on laadittava tilikaudelta tilinpäätös

Lisätiedot

Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotuloennusteet, verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Taloustorstai syyskuu 2017 Jukka Hakola Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntaliiton uusi veroennuste» Vuoden 2016

Lisätiedot

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014]

SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN [X] OY:N. välillä. [. päivänä kuuta 2014] SOPIMUS PALMIA-LIIKELAITOKSEN TIETTYJEN LIIKETOIMINTOJEN LUOVUTUK- SESTA HELSINGIN KAUPUNGIN JA [X] OY:N välillä [. päivänä kuuta 2014] 1. OSAPUOLET 1.1 Luovuttaja Helsingin kaupunki (Palmia liikelaitos)

Lisätiedot

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta

Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Ajankohtaista sivistystoimen taloudesta Kuntaliiton näkökulma Sivistystoimen talouspäälliköt ry Kuntatalo 9.-10.6.2016 Kuntien valtionosuudet osana Suomen valtionapujärjestelmää 11 mrd. (11,7 mrd. v. 2016)

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2021 Lähde: Kuntatalousohjelma 28.4.2017 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on pyritty huomioimaan sote- ja maakuntauudistuksen vaikutukset kuntatalouteen Kokonaistaloudelliset

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 14.9.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015

Tampere 19.-20.5.2015 ASENNE, MENESTYS JA KANSAINVÄLISYYS AMK-PÄIVÄT 2015 Maritta Virtanen Maritta Virtanen (Executive Director, EY) on työskennellyt arvonlisäveroasiantuntijana Ernst & Youngilla vuodesta 2004 alkaen. Tätä ennen hän toimi arvonlisävero- ja liikevaihtoveroasiantuntijana

Lisätiedot

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( )

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat 11.5.2017 FCG Talous- ja veroennustepäivät 10.-11.5.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma

Lisätiedot

Kuntatalouden tilannekatsaus

Kuntatalouden tilannekatsaus Kuntatalouden tilannekatsaus 8.9.17 Helsinki Taloustorstai Minna Punakallio Pääekonomisti Kuntaliitto Twitter @MinnaPunakallio Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 15-1 Tilastokeskus,

Lisätiedot

Vuoden 2017 valtionosuudet

Vuoden 2017 valtionosuudet Vuoden 2017 valtionosuudet 29.4.2016 Kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen Sanna.Lehtonen@kuntaliitto.fi p. 050-575 9090 Kuntakohtaiset ennakolliset valtionosuuslaskelmat 2017 Versio 29.4.2016: Kuntaliiton

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 Kunnanhallitus 44 21.03.2016 Tarkastuslautakunta 36 02.06.2016 Valtuusto 15 20.06.2016 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2015 38/02.06.01/2016 Kunnanhallitus 21.03.2016 44 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2004. Kuntien hankinnat ja kilpailuttaminen

Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät. Valtionosuudet v. 2004. Kuntien hankinnat ja kilpailuttaminen 4/2003 Lokakuu Taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Verotus Valtionosuudet v. 2004 Alueellinen pelastustoimi - taloudenhoidon järjestäminen Kuntien hankinnat ja kilpailuttaminen Kuntatalous Kommunalekonomi

Lisätiedot

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta

Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta LIITEOSA (liite 16) Kuntatalouden ennakointi 2014 tilinpäätöstietojen pohjalta Selvitysalue, Keuruu, Multia ja Mänttä-Vilppula Lähde: Miettinen/FCG 5/2015 Lähtötiedot Kuntatalouden trendiennusteen lähtötiedot

Lisätiedot

Maakunnan talous ja omaisuus

Maakunnan talous ja omaisuus Maakunnan talous ja omaisuus Sote ja maakuntauudistus 1 3Kunnan järjestämän perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon, sosiaalitoimen ja pelastustoimen käytössä olevat tilat maakunta vuokraa vähintään

Lisätiedot

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015

Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Valtionosuuslaskelmat vuodelle 2015 Päivitetty Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Valtionosuuspäätökset 2015 Kunnan peruspalvelujen valtionosuus (VM) VM/2633/02.02.06.00/2014, 31.12.2014 Opetus- ja kulttuuritoimen

Lisätiedot

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014

31.3.2015 Minna Uschanoff. Tilinpäätös 2014 31.3.2015 Minna Uschanoff Tilinpäätös 2014 Yleinen kehitys Valkeakosken asukasluku nousi hieman. Valkeakoskelaisia oli vuoden 2014 lopussa 21 162 eli 33 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valkeakosken

Lisätiedot

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA

KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTIEN TILINPÄÄTÖKSET V. 2008 JA KUNTAPALVELUIDEN PELASTUSOHJELMA KUNTA-ALAN TALOUS- JA RAHOITUSFOORUMI 11.2.2009 TIEDOTUSTILAISUUS TOIMITUSJOHTAJA RISTO PARJANNE SUOMEN KUNTALIITTO Tietoja kuntien taloudesta

Lisätiedot

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä.

Kunnanhallitukselle on toimitettu yhteenveto verotilityksestä. VEROTILITYKSET VUONNA 2015 Kunnanhallitus 23.2.2015 ( 45): Tammikuun verotulotilitys oli kaikkiaan 0,8 % parempi kuin vuonna 2014. Kunnallisveron osalta kasvua oli 2,2 %, koko maassa 2,5 %. Helmikuun verotilitys

Lisätiedot

Kuntien talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen

Kuntien talous sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen Kuntien talous sote ja maakuntauudistuksen jälkeen Kuntamarkkinat 2017 Ville Salonen VM/KAO Miikka Vähänen VM/KAO Markku Nissinen VM/KAO 1 19.9.2017 Kuntavaikutuslaskelmat missä nyt mennään? Kuntien rahoitusjärjestelmään

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat

Kuntatalouden kehitys vuoteen Lähde: Peruspalveluohjelma sekä Kuntaliiton laskelmat Kuntatalouden kehitys vuoteen 2018 Lähde: Peruspalveluohjelma 3.4.2014 sekä Kuntaliiton laskelmat Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Vuodet 2012-2013 Tilastokeskus, vuosien 2014-2018

Lisätiedot

Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013

Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013 Uusi laskutusdirektiivi & uudet verokannat Lakimuutos 1.1.2013 1 1 Millainen on lasku? Laskun sisältövaatimukset - Päiväys (ei tarkemmin määritelty; tulostus, lähetys ym.) - Juokseva tunniste - Myyjän

Lisätiedot

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä

APPORTTISOPIMUS. Savonlinnan kaupungin ja. Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Savonlinnan kaupungin ja Savonlinnan Satama Oy:n välillä APPORTTISOPIMUS Allekirjoittaneet sopijapuolet ovat tänään tehneet seuraavan sisältöisen apporttisopimuksen (jäljempänä Apporttisopimus

Lisätiedot

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

HE 180/2014 vp. Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 12 d :n sekä tuloverolain 124 ja 124 a :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettaviksi verontilityslain

Lisätiedot

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen

Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma Esko Lotvonen Talousarvio 2016 ja taloussuunnitelma 2017-18 Esko Lotvonen 19.10.2015 Tavoitteet 2016-18 Ei alijäämäisiä vuosia Talouden aito tasapaino 2018 Tuloveroprosenttia ei koroteta Lainamäärän katto 2200 /asukas

Lisätiedot

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija

Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014. Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset ja verotulojen kehitys Kuntamarkkinat 10.-11.9.2014 Jukka Hakola, veroasiantuntija Verotuksen muutokset V. 2015 kunnallisveron tuottoja vähentää n. -78 milj. hallituksen päätös osittaisesta

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille

Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille Kunnanhallitus 140 19.09.2016 Kunnanhallitus 169 31.10.2016 Kunnanhallitus 211 28.11.2016 Sonkajärven kunnan talousarvio vuodelle 2017 sekä taloussuunnitelma vuosille 2018-2019 240/02.02.00/2016 Kunnanhallitus

Lisätiedot

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen

Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntamarkkinat 2013 Jukka Hakola Veroasiantuntija, kuntatalous Verotuksen muutokset, kuntien verotulot ja niiden kertyminen Kuntien verotulojen

Lisätiedot

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ

10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10. VAPAA SIVISTYSTYÖ 10.1. Rahoitettava toiminta Vapaan sivistystyön oppilaitoksia ovat kansalaisopistot, kansanopistot, opintokeskukset, liikunnan koulutuskeskukset ja kesäyliopistot. Vapaan sivistystyön

Lisätiedot

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11

Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 Kirjanpitolautakunnan kuntajaosto 1.10.1997 LAUSUNTO 11 LAUSUNTO EU -TUKIEN ARVONLISÄVERON KIRJAAMISESTA Lausuntopyyntö Lausunnon perustelut Suomen Kuntaliitto on pyytänyt kirjanpitolautakunnan kuntajaostoa

Lisätiedot

PERUSTELUT. Tilitysajankohta Uusi verontilityslaki (532/1998) tuli voimaan 1 päivänä elokuuta Samassa yhteydessä

PERUSTELUT. Tilitysajankohta Uusi verontilityslaki (532/1998) tuli voimaan 1 päivänä elokuuta Samassa yhteydessä HE 71/1999 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 ja 29 :n sekä tuloverolain 21 ja 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia

Lisätiedot

1992 vp - HE 140. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

1992 vp - HE 140. Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ 1992 vp - HE 140 Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi liikevaihtoverolain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan liikevaihtoverolakia muutettavaksi siten, että vuonna 1992

Lisätiedot

Valtuustoseminaari 11 10. 2011.

Valtuustoseminaari 11 10. 2011. Valtuustoseminaari 11.10.201110 Vuoden 2012 talousarvion lähtökohdat Talouden näkymät heikentyneet kesän jälkeen ja epävarmuus lisääntynyt. Valtion budjetti tehty tietyin t i kasvuodotuksin, k mutta silti

Lisätiedot

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020

Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Kuntatalouden kehitys vuoteen 2020 Lähde: VM 5.9.2016 sekä Kuntaliiton laskelmat Kehitysarviossa on huomioitu kiky-sopimus, mutta ei maakuntauudistusta Kuntien ja kuntayhtymien bruttomenot, mrd. 2014 2015*

Lisätiedot

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015

RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 RAAHEN KAUPUNKI TALOUSKATSAUS 30.4.2015 Kaupunginhallitus 18.5.2015 Kaupunginvaltuusto 25.5.2015 Asukasluvun ja työttömyysasteen kehitys vv. 2013 2015 As.luku 25 800 Raahen asukasluku kuukausittain vv.

Lisätiedot

Uusi yritys Arvonlisäverotus

Uusi yritys Arvonlisäverotus Uusi yritys Arvonlisäverotus Sanna Koivisto Pirkanmaan verotoimisto Arvonlisävero kulutusvero, joka on tarkoitettu hyödykkeen lopullisen kuluttajan maksettavaksi yritykset toimivat veron kantajina yritysten

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain 3 ja 12 :n sekä tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ PERUSTELUT Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi verontilityslakia

Lisätiedot

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta

Laki. varainsiirtoverolain muuttamisesta Laki varainsiirtoverolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan varainsiirtoverolain (931/1996) 47 49, sellaisina kuin ne ovat, 47 laissa 876/2012 sekä 48 ja 49 laissa 526/2010, muutetaan

Lisätiedot

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Ennakolliset valtionosuuslaskelmat

Valtionosuudet Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset ( ) Ennakolliset valtionosuuslaskelmat Valtionosuudet 2018 Ennakolliset valtionosuuslaskelmat - Julkaistu 11.5.2017 - Päivitetty 15.6.2017 Sanna Lehtonen kehittämispäällikkö Miten arviointi on tehty? Keskiössä kuntatalousohjelma ja kehyspäätökset

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016

Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 67 27.03.2017 Tarkastuslautakunta 31 12.05.2017 Valtuusto 14 22.05.2017 Sonkajärven kunnan tilinpäätös 2016 Kunnanhallitus 27.03.2017 67 40/02.02.02/2017 Valmistelija: kunnansihteeri Tilinpäätös

Lisätiedot

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina

6. TULOSLASKELMAOSA * Määrärahat euroina Kajaanin kaupunki 74 2.12.24 6. TULOSLASKELMAOSA 22-28 * Määrärahat 1 euroina Suunnitelma TP-23 TA-24 HK-25 TA-25 26 27 28 VARSINAINEN TOIMINTA Toimintatulot 55 752 54 675 39 786 4 49 39 44 39 475 39 485

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 164/2001 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi arvonlisäverolain 30 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä ehdotetaan arvonlisäverolakia muutettavaksi. Kiinteistön käyttöoikeuden

Lisätiedot

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus

Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kunnanhallitus 64 22.03.2005 VUODEN 2004 TILINPÄÄTÖS 64/04/047/2005 KH 64 Tilinpäätöstä ohjaava lainsäädäntö ja muu ohjeistus Kuntalaissa tilinpäätöksen laatimis- ja käsittelyaikataulu on sopeutettu kirjanpitolain

Lisätiedot

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012

Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista. Tilitoimistoinfot 2012 Laskutussääntöjen muutokset ja muuta ALV:n ajankohtaista Tilitoimistoinfot 2012 Laskuja koskeviin vaatimuksiin muutoksia 1.1.2013 alkaen Muutosten tausta Neuvoston direktiivi 2010/45/EU direktiivin 2006/112/EY

Lisätiedot

Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten

Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten 1(5) Valtiovarainministeriö 4.10.2017 Kunta- ja aluehallinto-osasto Sote-siirron muutosrajoitin - kuntien tehtävien järjestämisvastuun siirrosta aiheutuvien taloudellisten vaikutusten rajaaminen Tehtävien

Lisätiedot

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta

Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin omistusjärjestelyn verokohtelusta Ernst & Young Oy Elielinaukio 5 B 00100 Helsinki Finland Puhelin 0207 280 190 Faksi 0207 280 199 www.ey.com/fi Laatija: Seppo Heiniö Veroasiantuntija 17.12.2013 Lausunto Hirvensalon koulun ja Kaupunkiteatterin

Lisätiedot

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset

Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Kuntamarkkinat 2017 Jukka Hakola Kuntien verotulojen kehitys ja verotuksen muutokset Vuoden 2017 tilitysten kehitys Vuoden 2016 valmistuva verotus ja

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 123/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laeiksi verontilityslain 12 :n ja tuloverolain 124 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Verontilityslakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että

Lisätiedot

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä

Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Asiakasohje tulli.fi 8.12.2016 Käytettyjen tavaroiden tuontihuojennus Ahvenanmaan verorajaa ylitettäessä Sisällys 1 Käytettyjen

Lisätiedot

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti:

Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi, puh. 02 778 2200. Kuntalain 66 kuuluu seuraavasti: Kaupunginhallitus 345 26.10.2015 Kiinteistöveroprosentti vuodelle 2016 1978/02.03.01.01/2015 Kaupunginhallitus 26.10.2015 345 Valmistelija: henkilöstö- ja talouspäällikkö Seppo Juntti, seppo.juntti@salo.fi,

Lisätiedot

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014

KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 VALTIOVARAINMINISTERIO KIRJE VM/1042/02020601/2014 1(3) 20.5.2014 Kunnan- ja kaupunginhallituksille KUNTIEN HARKJNNANVARAISEN VALTIONOSUUDEN KOROTUKSEN HAKE MINEN VUONNA 2014 Kunnan valtionosuutta voidaan

Lisätiedot

2/2001 27.4.2001. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Verotulotasaus ja alv-järjestelmä. Valtionosuudet. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita

2/2001 27.4.2001. Yleinen taloudellinen tilanne. Verotus. Verotulotasaus ja alv-järjestelmä. Valtionosuudet. Kirjanpitoon liittyviä ohjeita 2/2001 27.4.2001 Yleinen taloudellinen tilanne Verotus Verotulotasaus ja alv-järjestelmä Valtionosuudet Kirjanpitoon liittyviä ohjeita Kuntatalous Kommunalekonomi Nro/nr 2/2001 Lehti ilmestyy 7 kertaa

Lisätiedot

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013

Maakuntakierrosten koko maan talousdiat. Syksy 2013 Maakuntakierrosten koko maan talousdiat Syksy 2013 Kuntien ja kuntayhtymien vuoden 2012 tilinpäätökset Lähde: Tilastokeskus Vuosikate: Tietoja kuntien taloudesta vuosilta 2006 2012 Sisältää liikelaitokset.

Lisätiedot

Suunnittelukehysten perusteet

Suunnittelukehysten perusteet Kaupunginhallitus 344 19.06.2017 Vuoden 2018 talousarvion ja vuosien 2018-2020 taloussuunnitelman suunnittelukehykset ja ohjeet liikelaitoksille 2875/02.02.00/2017 KHALL 19.06.2017 344 Talouden tasapaino

Lisätiedot

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet

3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet 3. PERUSOPETUS 3.1. Rahoitettava toiminta ja rahoituksen yleiset perusteet Kunta on velvollinen järjestämään sen alueella asuville oppivelvollisuusikäisille perusopetusta sekä oppivelvollisuuden alkamista

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010

Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Julkinen talous 2011 Kuntien ja kuntayhtymien tilinpäätösarviot 2010 Kuntien taloustilanne ennakoitua parempi vuonna 2010 Manner-Suomen kuntien rahoitusasema parani huomattavasti vuonna 2010. Tilastokeskuksen

Lisätiedot

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi

Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Kuntatalouden haasteet ja sivistystoimi Valkoinen sali 15.11.2011 Matti Väisänen OKM / Hallinto- ja budjettiyksikkö Hallitusohjelma: Hallitus rakentaa kehyspäätöksensä siten, että hallitusohjelmaan kirjatut

Lisätiedot

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 299/2014 vp Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi kuntarakennelain muuttamisesta sekä kuntajakolain muuttamisesta ja väliaikaisesta muuttamisesta annetun lain voimaantulosäännöksen 5 momentin kumoamisesta

Lisätiedot

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori

Verotukseen liittyviä näkökohtia. Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Verotukseen liittyviä näkökohtia Alustus ammattikorkeakoulujen taloushallinnon seminaarissa 4.9.2014 Opetusneuvos Eija Somervuori Muutosesitys tuloverolakiin ja arvonlisäverolakiin Säädökset vastaavat

Lisätiedot

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT

YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT YLEISET KEHITYSNÄKYMÄT Yleinen taloudellinen tilanne Suomen kuntatalous on lähtenyt kasvuun kuluvan vuoden aikana. Viime vuonna tuotannon määrä väheni kahdeksan prosenttia. Kansainvälisen taantuman seurauksena

Lisätiedot