YHTEISÖhautomo- uusien mahdollisuuksien maaseutu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "YHTEISÖhautomo- uusien mahdollisuuksien maaseutu"

Transkriptio

1 Oulun Seudun Leader YHTEISÖhautomo YHTEISÖhautomo- uusien mahdollisuuksien maaseutu LOPPURAPORTTI Laatinut Ritva Sauvola Oulussa

2 Tiivistelmä Toimivat paikallisyhteisöt Oulun Seudun Leaderin alueen kunnat ovat hankekauden aikana olleet aktiiveja kehittäjiä ja yhteistyökumppaneita alueensa yhteisöille ja järjestöille. Kylät ovat perustaneet Pudasjärvellä kyläneuvoston ja Iissä on kunnan toimesta koottu kyläasioiden neuvottelukunta. Hanke järjesti näiden kahden yhteenliittymän tapaamisen. Kempeleen kylät ovat kokoontuneet useita kertoja yhteistyön merkeissä ja muutamia yhteistyökokeiluja on toteutettu. Muhoksella yhteistyön keskiöön hankkeen näkökulmasta on noussut Koivu ja Tähti teeman tapahtumat vuoden 2014 aikana. Utajärvellä kylät ovat aktiivisia ja sopimuksellisuuskoulutus kiinnosti useita kyliä. Hanke on tehnyt yhteistyötä Oulun alueella KantriOulu-hankkeen kanssa. Vuosien 2013 ja 2014 aikana Oulun kuntalaisvaikuttamisen koordinaattorit ovat koonneet uusia yhteistyöryhmiä liitettyjen kuntien alueella. Hankeaktivaattorit ovat osallistuneet yhteistyöryhmien toimintaan Ylikiimingin, Yli-Iin, Oulunsalon ja Haukiputaan alueilla. Jatkossa erityisesti Iin ja Utajärven sekä Pudasjärven kunnat ovat vahvasti toivoneet yhteistyötä ja kylien osallistumista omien kyläsuunnitelmien ja kehittämistarpeiden kautta kuntien kehittämistyöhön. Toimivat lähipalvelut Sopimuksellisuuden teemaa yritettiin tuoda keskusteluun, mutta se ei vielä tässä vaiheessa innostanut uudenlaisiin kokeiluihin. Sopimuksellisuutta kylien ja kuntien välillä on ollut ja edelleen toteutetaan tutuissa kohteissa esim. reitistöjen ja uimarantojen kunnossapitoon liittyen. Uutena näkökulmana maaseudun lähipalvelujen toteuttamiseen tuotiin yhteiskunnallisen yrittäjyyden teemaa. Teemaan liittyen järjestettiin tutustumismatkat Skotlantiin, Pudasjärven Livolle sekä Kannuksen Eskolaan. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden arvoperusta sopii hyvin yhteen maaseudun lähipalveluiden tuottamistarpeen kanssa. Yhteiskunnallinen yritys kehittää asiakaslähtöisiä palveluita, uudistaa palvelurakenteita, tukee paikallistaloutta sekä kehittää lähiyhteisöjä. Maaseutuyhteisöissä palvelutuotanto toteutuu useimmiten kylätaloissa, jotka ovat joko rakennettu kyläläisten kokoontumistiloiksi tai muuhun käyttötarkoitukseen alun perin suunnitelluissa tiloissa kuten koulut, nuorisoseurantalot tai muut järjestötalot. Kylätaloilla palveluita on laaja kirjo aina kauppa- ja kirjastopalveluista, kerhoihin ja hyvinvointiin liittyen. Livon kylätalo on hyvä esimerkki monipuolisesti toimivasta kylätalosta. Yhteisöt toimivat alueillaan myös aktiivisesti tapahtumajärjestäjinä. Tapahtumat elävöittävät maaseudun elämää ja ovat tärkeitä kaikenlaisen muun toiminnan varainhankinnan kannalta. Toimiva viestintä Hankkeen tavoitteena oli kokeilla tiedottamista uusilla tavoilla. Oulun Seudun Leaderin nettisivusto uudistui ja otettiin käyttöön myös tiedotuskanava Facebookin kautta. Hankkeen aikana taltioitiin Maaseutu kaupungissa tilaisuus keväällä 2014 YouTube-videoksi ja järjestettiin useita sosiaaliseen mediaan liittyviä koulutustilaisuuksia ja työpajoja. Yhteisöille tehtiin työvälineeksi myös esitepohja, jota voi hyödyntää helposti tapahtumien ja muun toiminnan esittelyyn. Facebook nousi eniten käyttöönotetuksi uudeksi tiedotusvälineeksi kylissä ja yhdistyksissä. Koko hankkeen näkökulmasta tuotiin laajasti esille erilaisia hyviä käytäntöjä maaseudulla, joita tuotiin esille Yhteisö-lehden, facebook-sivun ja nettisivujen kautta. 2

3 Yhteisöhautomon tavoitteet 1) Hankkeen tavoitteena on lujittaa maaseudun paikallistoimijoiden yhteisöllisyyttä, kasvattaa kiinnostusta oman lähiympäristön kehittämistä kohtaan ja edistää toimijoiden verkostoitumista. 2) Hankkeen tavoitteena on tuottaa hyvinvointia tukevia palveluita asukkaiden tarpeisiin edistämällä paikallistason sopimuksellisuutta ja kehittämällä kylätaloja alueensa toiminnallisina keskuksina. 3) Hankkeen tavoitteena on kehittää maaseutuyhteisöjen sisäistä tiedottamista ja ulkoista markkinointia. Vuoden 2013 aikana nousi esiin tarve hankesuunnitelman päivittämiseen nuorten aktivoinnin osalta. Muiden toimintaryhmien esimerkin ja kentältä nousseiden nuorten toiminnan kehittämistarpeiden innostamana laadittiin hankesuunnitelman muutos ja hankkeeseen saatiin lisäresurssina toinen hankeaktivaattori lokakuussa Nuorten aktivointityöhön liittyen tavoitteena on tunnistaa ja tuoda esiin nuorten omia tarpeita ja kehittämisideoita. Yhteisöhautomon toimenpiteet ja tulokset lukuina Hankkeen aikana järjestettiin erilaisia aktivointi-, teema- ja koulutustilaisuuksia. Hanke tarjosi myös apua viestintäasioissa ja tiedotus- sekä markkinointitoimenpiteissä tapahtumajärjestäjille. Hyviä käytäntöjä esiintuovia opintoretkiä järjestettiin useita paikallisesti tai yhteistyössä muiden Leader-ryhmien kanssa. Kaikkiaan erilaisia tilaisuuksia järjestettiin yli 100 kpl (taulukko 1) ja sen lisäksi osallistuttiin kymmeniin muiden järjestämiin kehittämis-, koulutus- ja tiedotustilaisuuksiin hankekauden aikana. Taulukko 1. Hankkeen aikana järjestetyt toimenpiteet lukumäärinä vuosina , sisältää myös hankkeen yhteiset toimenpiteet, joihin on osallistunut alueen toimijoita. Vuosi yhteensä Aktivointitilaisuudet Koulutukset Opintoretket Yhteensä Hankkeen tulostavoitteeksi oli asetettu erilaisten kehittämissuunnitelmien, yhteistyöryhmien ja uusien viestintäväylien edistäminen. Toimenpiteiden aikana esiin tulleet hankeideat ohjattiin Leader-ryhmän valmisteluun ja useita hankeideoita odottaa ohjelmakauden alkamista. Taulukko 2. Hankkeen aikana syntyneet tulokset (sisältyvät vain tiedot paikallisista tapahtumista) Vuosi yhteensä Tapahtumat Hankeideat Kehittämissuunnitelmat * Viestintäväylät Selvitykset Uudet yhdistykset Uudet verkostot * vain valmistuneet kyläsuunnitelmien päivitykset. Useat yhteisöt ovat aloittaneet kehittämissuunnitelman laatimista. 3

4 Hankkeen jälkeen toivotaan yhteisöjen jatkavan kehittämissuunnitelmien laatimista ja pitkän tähtäimen kehittämistyötä sekä uusia hankeideoita tuottamista rahoitettavaksi paikallisen kehittämisstrategian puitteissa. Taulukko 3. Indikaattoritiedot (sisältyvät vain tiedot paikallisista tapahtumista) Vuosi yhteensä Hankkeen toimintaan osallistuneet henkilöt Kylien määrä hankkeessa Uudet palvelut Kylä- ja kehittämissuunnitelmat Yhteisöhautomon toiminta kunnittain tarkasteltuna Ii Olhavan Seudun kehittämisyhdistys oli ensimmäisiä Yhteisöhautomoon yhteydenottoja tehnyt yhteisö. He valmistelivat rahoitettavaksi Olhavan Areena hankkeen, jota toteuttivat vuosina Kyläsuunnitelman päivitys toteutettiin Pohjois-Iin kyläyhdistyksen toimesta. Hankeaktivaattori oli mukana järjestämässä työpajaa kyläyhdistyksen hallitukselle, joka työsti työpajassa kylän kehittämisteemoja. Pohjois-Iin edustajia osallistui runsaasti myös koulutuksiin ja opintomatkoihin. Verkostojen rakentamiseen kylien välille edistettiin mm. Iin kylien neuvottelukunnan (perustettu tammikuussa 2014) ja Pudasjärven kyläneuvostojen keskinäisellä tapaamisella helmikuussa 2014 Pudasjärven Kipinässä. Iin kunta innosti aivan hankkeen loppuvaiheessa myös kyliä kehittämissuunnitelmien laatimiseen. Hankeaktivaattori osallistui kahteen neuvottelukunnan kokoontumiseen. Iin Olhavassa järjestettiin Uusien mahdollisuuksien maaseututilaisuus. Iin kunnan nuorisotoimi osallistui nuorisotoimijoiden verkoston toimintaan ja iiläisiä nuoria oli mukana kevään 2014 Nuorten vaikuttajaryhmien tapaamisessa Pikku-Syötteellä. Myllykankaan kyläyhdistys ja Pohjois-Iin kyläyhdistys avasivat facebook-sivut kylätiedotukseen. 4

5 Kempele Kempeleen kylät kokoontuivat useita kertoja hankeaikana Juurussuolla, Ketolanperällä ja Vihiluodossa. Ketolanperän kyläyhdistys rekisteröityi vuonna 2012 ja on toiminut aktiivisesti järjestämällä uusia tapahtumia kylän alueella. Hankeaktivaattori toimi kylien kokoonkutsujana. Useita aloitteita kylien väliselle yhteistyölle on saatu alkuun kylien tapaamisissa. Tavoitteena on jatkaa kylien kokoontumisia vuosittain. Kempeleen kylät kokevat, että tarpeen vaatiessa keskustelukumppanin löytyvän helposti kunnasta. Kempeleen Yhteisöllisyysvaliokunnan tehtäviin kuuluu yhteisöllisyyden ja osallisuuden edistäminen ja sen edustajia osallistui kylien tapaamiseen marraskuussa Vuoden 2013 alussa aloitettiin lähimatkailukampanja yhdessä KantriOulu-hankkeen kanssa. Kylätoimijoille järjestettiin ideoiden tuotteistamiseksi työpaja, jonka jälkeen jatkettiin kylien suunnittelemien tuotteiden kehittelyä. Kesäkuussa pidettiin seminaari, jossa kuultiin myyjien ja kehittäjien puheenvuoroja matkailun mahdollisuuksista toiminta-alueella. Palvelujen kokeiluun ja kylien esittelyyn liittyen toteutettiin Kempeleen kylissä opintoretki. Retkelle ja sen toteuttamiseen osallistui noin 40 henkilöä. Retken jälkeen kokoonnuttiin vielä palautekeskusteluihin. Kampanja oli hyvä ponnistus kylien välisen yhteistyön kehittämiseksi ja kylien toisiinsa verkottamiseksi. Kylissä tullaan jatkossa pohtimaan omien tuotteiden ja tapahtumien kehittämistä. Kempele-Seura on jatkanut palvelun tarjoamista edelleen ja toimii kyliä yhteenliittävänä organisaationa. Kempeleen nuorisotoimen edustaja osallistui myös hankkeen päätöstilaisuuteen, joka järjestettiin kokoamaan yhteistyön edistämiseksi alueen toimijoita sekä antamaan tietoa Leaderin tavoitteista nuorten aktivoimiseksi maaseutualueilla. Muhos Kylmälänkylä ja Mäntyranta-Honkalan kyläyhdistykset olivat aktiivisia toimijoita hankkeen aikana. Molemmissa kylissä on toteutettu omaa Leader-hanketta. Kyläläiset ovat osallistuneet järjestettyihin opintomatkoihin ja työpajoihin. Kylmälänkylällä on aktiivisena myös kylätilojen järjestelyt ja siihen liittyen kylätaloasiat. Mäntyrannalla puolestaan järjestettiin Avoimet kylät tapahtuma Leader-viikolla kesäkuussa Vuoden 2014 aikana erityisesti teemalla Koivu ja Tähti tapahtumat kokoonnuttiin Muhoksella yhteisötoimijoiden kanssa. Muhoksen yhteisötoimijat ovat olleet laajalla rintamalla mukana Muhoksen Koivu- ja tähti tapahtumien kehittämistyössä, jonka aktivaattorina toimi kunnassa Hilkka Kiesilä. 5

6 Hanke on toiminut aktiivisena yhteistyökumppanina osaamisen lisäämiseksi tapahtumien järjestämisessä vuoden aikana. Muhoksella on järjestetty työpajoja, koulutusta tapahtumajärjestämiseen, laatuun ja turvallisuuteen liittyen, sosiaaliseen mediasta sekä nuorille juontajakoulutus yhteistyössä Muhoksen seurakunnan nuorisotoimen kanssa. Nuorten juontajakoulutus saanee jatkoa myös tulevaisuudessa hyvän kokemuksen siivittämänä. Tapahtumajärjestämiseen liittyvät asiat ovat ajankohtaisia ja monille yhteisöille tärkeitä. Vuoden 2014 aikana hanke toimi yhteistyössä myös uuden Muhoksen Taiteiden Yö tapahtumajärjestäjien kanssa. Tapahtuman päävastuutoimija oli Muhoksen seurakunta. Nuorisotoimijat olivat aktiivisia ja yhteistyötä tehtiin Muhoksen nuorisotoimen, seurakunnan, Nuorten Ystävät ry:n Mahis-työpajan ja 4H-yhdistyksen kanssa. Nuorten leiritoiminnassa oltiin mukana sekä yhteistyössä Viehe-hankkeen ja Mahis-työpajan kanssa toteutettiin myös ympäristötaideteos Koivu ja tähtiteemaan liittyen Muhoksen Montassa. Oulu Pikkaralan kylätoimikunnan kanssa suunniteltiin kyläsuunnitelman aloittamista ja toteutettiin kysely kylätapahtuman yhteydessä. Kylä pohtii rekisteröitymistä. Kyläsuunnitteluprosessia on aloitettu neuvonnalla myös Hannuksessa. Alavuotossa on viety loppuun Kipinää kylissä hankkeen aikana aloitettu kyläsuunnitelman päivitystyö. Alavuoton kylällä valmisteltiin ja toteutettiin uusi kylätapahtuman syyskuussa Kylän perinnepäivän yhteydessä esiteltiin kyläläisen hankkeella toteuttama Mylly sekä elokuva, joka oli kuvattu vuonna Samalla kyläsuunnitelma luovutettiin Oulun kaupungin edustajalle. Perinnepäivä on toteutettu vuosittain siitä lähtien. Yhteisöllisyyskoulutuksia järjestettiin kaksi. Alueen toimijoita osallistui koulutukseen molemmilla kerroilla kesä- ja joulukuussa Koulutukset järjestettiin koko hankkeen toimesta. Yhteistyötä tehtiin Pohjois-Pohjanmaan kylät ry:n kanssa vuoden 2012 Pohjois-Pohjanmaan kyläpäivien järjestämisessä Kuusamossa. Alueelta kyläpäiville osallistuttiin aktiivisesti. Vuonna 2013 kyläpäivät järjestettiin Oulussa. Kempeleen kylien kanssa järjestettiin yksi kyläretki, jonka aikana esiteltiin kaikki kylät. Yhdistysten hyvään hallintoon liittyvä työpaja toteutui huhtikuussa Aihepiiri ei ole ollut erityisen kiinnostava, mutta varmasti ajankohtainen uusille toimijoille. Erityisesti Oulun alueella on kuntaliitosten myötä perustettu uusia asukasyhdistyksiä liittyneiden kuntien keskustojen alueille. Vepsän kyläläiset ottivat yhteyttä Leader-ryhmään vuoden 2012 alussa ja alkoivat valmistella kylätalon energiaremonttia. Hanke eteni ripeästi ja kylätalon maalämpöremontti toteutui Leader-rahoitteisesti. Vepsäläiset olivat aktiivisesti mukana myös Lähimatkailukampanjassa 2013 ja yhteistyössä toteutettiin myös Ylikiimingin kiertoajelua sekä Avoimet kylät viikkoa Ylikiimingin kylistä myös Ylivuotto ja 6

7 Juopuli ovat olleet aktiivisia hanketoimijoita. Juopulissa on toteutettu myös kylätalo-hanketta ja suunniteltu kansainvälistymistä sekä hankkeita liittyen järvenranta-alueen kehittämiseksi sekä nuorisotilojen järjestämiseen. Juopulissa on järjestetty myös nuorten kesäleiri nuorisotoimen kanssa yhteistyössä. Haukiputaan alueelta hankkeen toiminnassa olivat mukana Martinniemi ja Kello. Kylien toimijat osallistuivat järjestettyihin koulutuksiin. Martinniemen kyläyhdistys suunnitteli ja toteutti kulttuuripolkuhankkeen, jota esiteltiin myös Leader-viikon aikana ja kesällä 2014 kylän tapahtumien yhteydessä. Myös Oulunsalon toimijoita aktivoitiin useammassa tilaisuudessa uutta tulevaa ohjelmakautta silmällä pitäen. Ohjelmakaudella Oulunsalon toimijat pääsevät ensimmäistä kertaa Leader-rahoituksen piiriin. Oulunsalon toimijoita osallistui myös järjestetyille opintomatkoille. Yli-Iissä toteutui muutamia toimenpiteitä, joilla pyrittiin aktivoimaan kylätoimijoita erityisesti kylätalon toiminnan kehittämiseksi. Lähimatkailukampanjaan osallistui useita toimijoita Oulun alueelta. Palvelujen kokeiluun ja esittelyyn liittyen toteutettiin Ylikiimingissä opintoretki Juopulin, Alavuoton, Ylivuoton ja Vepsän toimijoiden kanssa. Retken toteuttamiseen osallistui noin 50 henkilöä. Retken jälkeen kokoonnuttiin vielä palautekeskusteluihin. Kylissä pohditaan jatkossa omien tuotteiden ja tapahtumien edelleen kehittämistä. Ylikiimingin eri yhdistyksen yhdistävä toimija on Tervasvesaiset. Hankkeessa oli yhteistyökumppanina nämä Tervastiima-viikon aktiivitoimijat, jotka olivat mukana useissa tapahtumissa esiintyjinä. Tervastiima-viikko kokoaa laajasti kaikki yhteisöt yhteisen kesätapahtuman ympärille yhden kesäisen viikon aikana. Palvelujen osalta tavoitteena on ollut sopimuksellisuuden esiintuominen jokapäiväisessä toiminnassa erilaisissa yhteisöissä. Sopimuksellisuuteen liittyen on toteutunut kaksi puheenvuoroa Oulun suuralueiden yhteistyöryhmissä Ylikiimingissä ja Haukiputaalla. Toteutettujen kehittämistoimien kautta on noussut esiin palvelutarpeita, joita on jonkin verran selvitetty, esimerkiksi iltapäivähoito alaluokkalaisille, siivous- ja kotihoitopalvelut sekä kuljetuspalvelut. Näiden esiinnousseiden palvelutarpeiden osalta on pyritty toimimaan välittäjinä ja tuomaan toimijoita ja tarvitsijoita yhteen. Keskustelua on käyty myös palveluyhteistyö luomiseksi kylien ja Ektakompus Oy:n kanssa. Ektakompus Oy on hyvinvointi-, hoiva- ja siivouspalveluja tuottava yhteiskunnallinen yritys Oulussa. Ektakompus Oy esitteli toimintaansa ja esitti toiveen yhteistyöstä kylien palvelutarpeiden ja osaavien ihmisten kohtauttamisesta alueella, jotta palvelua saataisiin laajennettua myös Ylikiimingin alueen sivukyliin Yhteisöhautomo järjesti yhteistyössä Diakin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun seudulla projektin kanssa Asiakas- ja asukaslähtöisyys palvelujen kehittämisessä seminaarin sekä siihen liittyvän opintomatkan Pudasjärven Livolle ja Syötekeskukseen. Livo on Pohjois-Pohjanmaan vuoden kylä 2013 toiseen kertaan nimettynä ja sai myös ensimmäisen kunniamaininnan valtakunnallisessa Vuoden kylä 2014 kilpailussa. Livon kylä on hyvä esimerkki kylästä palvelujen tuottajana ja Livon esimerkkiä halutaan tuoda vahvasti esille kehittämistyössä. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on nostettu hankkeen aikana esiin uutena avauksena toiminta-alueella. Aihepiiriin tutustumiseksi toteutettiin hankkeen opintomatka Skotlantiin, missä on jo pitkään toimittu asian edistämiseksi. Aihepiiri on jatkossa kiinnostava ja siihen liittyen tullaan toteuttamaan uusiakin toimenpiteitä ja tehdään yhteistyötä muun muassa Pohjois-Pohjanmaan yhteiskunnallisten yritysten kanssa sekä DIAKin Yhteiskunnallinen yrittäjyys Oulun Seudulla hankkeen kanssa. Sosiaalisen median koulutustilaisuus aloitti yhteisten koulutusten osuuden keväällä 2012, jolloin koulutusta tarjottiin paikallisille toimijoille. Osallistujia koulutuksessa oli 16 henkilöä. Myöhemmin vuoden 2013 aikana toteutettiin koulutuksia uudella tavalla: sosiaalisen median työpajassa ja klinikassa sekä nettisivutyöpajassa, joihin osallistui 13 henkilöä kuudesta eri yhteisöstä. Työpajoista syntyi uusia netti- ja facebook-sivuja kolmeen eri yhteisöön. 7

8 Pudasjärvi Kerttu- ja Kauko hanke oli upea yhteistyökumppani Pudasjärven alueella. Kaikki viestintä ja tiedotus alueen toimijoille suunnattiin tutun kumppanin kautta ja alueella järjestettyihin tilaisuuksiin tuli aina hyvin osallistujia. Yhteistyössä järjestettiin useita tapahtumia. Yksittäisiin kyliin ei suunnattu toimenpiteitä, vaan painopiste laitettiin kylien verkostomaiseen toimintaan. Pudasjärvellä perustettu kyläneuvosto aloitti toimintansa Leader-ryhmä on vienyt hanketietoa kyläneuvostoon, mikä on kokoontunut muutamia kertoja vuodessa. Syksyllä 2013 toteutettiin koulutustilaisuus sopimuksellisuudesta yhteistyössä FT Simo Palviaisen kanssa (Möhköpuu Oy). Osallistujia tilaisuudessa oli yhteensä 10 henkilöä, jotka edustivat kaupunkia ja kyläyhteisöjä. Sopimuksellinen toiminta Pudasjärvellä sai positiivista huomiota. Kaupunki on kahden viimeisen vuoden aikana toteuttanut Arjen turvaa hanketta, jonka myötä kylien kanssa tehtävä yhteistyö tulee tiivistymään ja kyliin toivotaan laadittavaksi Laaja-alaiset hyvinvointisuunnitelmat. Keväällä 2014 järjestettiin Nuorten vaikuttajaryhmien tapaaminen Nuorisokeskus Syötteellä. Tapaamiseen osallistui yhteensä 34 nuorta Iistä, Pudasjärveltä ja Muhokselta. Tapahtuman tarkoituksena oli, että eri paikkakuntien nuoret voivat tavata toisten alueiden nuoria vaikuttajia ja vaihtaa keskinäisiä kokemuksiaan, saada koulutusta vaikuttamistyöhönsä sekä pohtia yhdessä millaisessa elinympäristössä he haluavat elää. Tapahtuma toteutti nuorten aktivoimista parhaimmillaan ja samalla vahvisti nuorten osallisuutta sekä keskinäistä verkostoitumista ja yhteistyötä. Yhteisöhautomo oli osallisena myös innovatiivisessa avauksessa Pudasjärvellä, jossa parikymmentä nuorta kokoontui yhteen tanssia ja elokuvaa yhdistävälle leirille. Nuorten omaehtoinen projekti tähtää omaan elokuvaproduktioon. Verkostojen rakentamiseen kylien välille edistettiin mm. Iin kylien neuvottelukunnan (perustettu tammikuussa 2014) ja Pudasjärven kyläneuvostojen keskinäinen tapaaminen. Tapaaminen toteutettiin kyläneuvoston kokouksen yhteydessä helmikuussa 2014 Kipinässä. Kylien edustajat ottavat positiivisesti vastaan kaikki samanhenkisten ihmisten kohtaamismahdollisuudet, joiden aikana vaihdetaan tietoja ja kerrotaan kokemuksista kylien toiminnasta. Pudasjärven toimivat olivat aktiivisesti mukana kesäkuussa 2012 järjestetyssä Rovaniemen lähidemokratia opintoretkellä, jonka yhteydessä he kutsuivat myös Yläkemijoen toimijat vierailulle Pudasjärvelle. Vierailu toteutui 2013, jonka jälkeen Pudasjärvellä on keskusteltu ja tehty avauksia lähidemokratian toteuttamiseen. Pudasjärven kaupunki sai vuoden kylämyönteisin kunta tittelin vuonna 2014 ja Livon kylä palkittiin 1. kunniamaininnalla Vuoden Kylä kilpailussa. Livon kylä on nostettu hankkeessa hyvänä esimerkkinä esille ja sinne on suunnattu useita opintomatkoja hankkeen ja muiden alueiden toimijoiden kanssa. Keväällä 2014 Livon kylää esiteltiin DIAKin ja hankkeen yhteistyössä järjestämässä seminaarissa Oulussa, jonka jälkeen tehtiin opintomatka Livolle. 8

9 Utajärvi Utajärvellä järjestettiin tapahtumien suunnitteluun ja turvallisuuteen liittyvä te ta 2012, johon osallistui yhteensä 11 henkilöä. He tulivat kahdeksasta eri yhdistyksestä. Koulutuksesta hyötyi lähiruokaan liittyvää markkinatapahtuma, jota oltiin ideoimassa yhdessä Utajärven maa- ja kotitalousseuran naisten jaoston kanssa. Markkinatapahtuma toteutui elokuussa. Syksyllä 2013 toteutettiin kyläyhteisöille suunnattu kysely kehittämistarpeista. Sen myötä järjestettiin aktivointitilaisuudet Särkijärvellä ja Juorkunassa, missä kyläsuunnitteluun alkaminen on pohdinnassa. Syksyllä 2013 toteutettiin koulutustilaisuus sopimuksellisuudesta yhteistyössä FT Simo Palviaisen kanssa (Möhköpuu Oy). Osallistujia tilaisuuksissa oli yhteensä 14 henkilöä, jotka edustivat yhteisöjä. Utajärven 4H-yhdistyksen ja nuorisotoimen kanssa aloitettiin yhteistyötä nuorten Vaasaan suuntautuneen opintomatkan puitteissa ja yhteistyötä jatkettiin hankeaktivaattorin kanssa. Naaman kylällä on aloitettu kyläsuunnittelu kesällä 2014 ja kyläläiset osallistuivat kesällä 2014 Avoimet kylät-tapahtumaviikkoon tarjoamalla mahdollisuuden luonnonkukkaretkeen. Kyläsuunnitteluprosessi jatkuu talven aikana. Kylien kanssa aloitettiin vuoropuhelun aktiivisesti syksyllä 2014, minkä myötä Utajärvi jatkossa kehittää kylien kanssa tehtävää yhteistyötä laaja-alaisten hyvinvointisuunnitelmia saamiseksi alueelle sekä mahdollisesti muita kylien kanssa yhteistyössä toteutettavia hankkeita viihtyvyyden ja palvelujen kehittämiseksi. 9

10 Tiedottaminen Hankkeesta on toimitettu tietoa alueen kyläyhteisöihin sähköpostitse ja paikallislehdille on tarjottu hanketiedotteita aika ajoin ja erityisesti tapahtumien ja opintomatkojen yhteydessä. Hanketta on esitelty muiden toimijoiden tilaisuuksissa mahdollisuuksien esiintullessa ja Leaderin hallituksen kokouksessa sekä hankkeen ohjausryhmässä. Hankeaktivaattori on tavannut aktiivisesti muita alueella toimivia kehittämishankkeiden vetäjiä yhteistyömahdollisuuksien kartoittamiseksi. Yhteistyöhankkeista tärkeimpiä ovat KantriOulu, Kerttu ja Kauko hanke Pudasjärvellä ja MSL:n Koti maalla ja Uutispuuro hankkeet. Hankkeesta laadittiin, kuten myös kaikista järjestetyistä tilaisuuksista erillisiä esitteitä ja power pointesityksiä, roll-up julistetaulu sekä kolme Yhteisölehteä, jolla haluttiin tuoda esiin hyviä käytäntöjä maakunnan alueelta. Yhteisö-lehdet ovat toimineet käyntikortteina eri tilaisuuksissa. Hanketiedotusta toteutettiin kaikkien ryhmien toimesta eri tilaisuuksissa ja tapahtumissa esim. Oulussa järjestetyillä Maakuntafestareilla, Maaseutu kaupungissa tapahtumassa, Mahdollisuuksien torilla. Hankkeelle avattiin helmikuussa 2012 Facebook -ryhmä työntekijöiden välisen yhteydenpidon edistämiseksi ja julkinen ryhmä kesäkuussa hankkeen ajankohtaisten asioiden tiedotuskanavaksi sekä keskustelufoorumiksi hankkeen kohderyhmille. Osoitteeseen on avattu toimintaryhmien yhteinen sivusto. Oulun Seudun Leader on myös avannut oman Facebook sivunsa kesäkuussa. Sosiaalisen median työpajat ovat olleet kysyttyjä ja Yhteisöhautomon puitteissa työpajat järjestettiin Oulussa, Pudasjärvellä ja Muhoksella. Sosiaalisesta mediasta suosituin on ollut Facebook, jonne yhteisöt ovat luoneet omia sivuja ja ryhmiä sekä tapahtumia. Muistakin sähköisistä työvälineistä ollaan kiinnostuneita mm. nettisivut ja Twitter ovat nousseet keskusteluihin. Oulussa järjestettiin yksi nettisivu työpaja, jossa kokeiltiin wordpress-työvälinettä. Osaamista tulisi kuitenkin saada lisää aihepiireihin liittyen. Vuoden 2013 aikana kyliin lähti kaksi kertaa koottu sähköinen tiedote ajankohtaisista asioista. Tiedotteeseen ei saatu palautetta vastaanottajilta, joten sen saavutettavuus jää vain arvailujen varaan. Todennäköisesti henkilökohtaisesti sähköisesti lähetettävät tiedotteet katoavat helposti sähköpostimassaan, joten niiden käyttö tiedotuskanavana koettiin epävarmana. Tiedottamisväylinä hankkeen tapahtumista ovat olleet paikallislehdet, Yhteisöhautomon Facebook-sivu sekä Leaderyhdistyksen nettisivun ajankohtaiset-palsta. Paikallislehdet ovat hyvin ottaneet vastaan hankkeen ja sen yhteistyökumppaneiden tiedotteita ja julkaisseet artikkeleja, jotka on koottu Leaderin leikekirjaan. Lähimatkailu kampanja ylitti myös julkaisukynnyksen maakuntalehti Kalevassa ja Yleisradiossa. Kyläesitteiden tekemiseen työstettiin uusi työkalu eli Wordmuotoinen esitetiedosto, joka on helppo ottaa käyttöön ja toteuttaa tapahtumaan tai yhdistyksen toiminnan esittelyyn liittyvänä esitteenä. Tästä esimerkkejä on laadittu hanke-esitteeksi ja matkaesitteiden muotoon. Esitepohja jää työvälineeksi ja jaettavaksi myös jatkossa sitä tarvitseville Leader-ryhmän kautta. Viimeisin esite valmistuu Mäntyranta-Honkalan kylätoimikunnan tekemänä joulukuun 2014 aikana. 10

11 Yhteisöhautomo osallistui Oulun rotuaarilla yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa järjestettyihin Monolavatanssit -tapahtumaan, jonka tavoitteena oli nostaa esille maaseutuhankkeita ja niiden tuloksia laajemman yleisön tietoon. Tapahtuma sai hyvän vastaanoton osallistujilta ja lopputuloksena tapahtumasta tuotettiin Youtube-video, jonka tarkoituksena oli kokeilla ja nostaa esille Yhteisöhautomon uusia omia viestintämuotoja. Videota on katsottu lähes 300 kertaa ja se löytyy Maaseutu kaupungissa haulla https://www.youtube.com/watch?v=ckxfiwk4cly&feature=youtu.be Tapahtumat ovat eri yhteisöille tärkeitä ja näkyvyyttä tuovia, joten hanke on ollut mukana useiden tapahtumien tiedottamisessa esimerkiksi Pudasjärvellä Nuorten tanssi- ja elokuva-leiri, Muhoksen Nuorten Taiteiden Yö ja Kempeleessä järjestetty Työllisyystori tapahtuma. Uusia tapahtumia syntyy jatkuvasti ja erilaisista lähtökohdista. Hankkeen loppujulkaisu haluttiin tehdä oppaaksi yhteisöllisille toimijoille. Hyviä kokeiltuja käytäntöjä laadittiin opaskorteiksi, joita jatkotoimenpiteenä voidaan hankkeen jälkeen tarjota kokeiltavaksi eri yhteisöissä. Yhdessä tehden julkaisun opaskortit painetaan myös julkaisun lisäksi erillisinä, jotta niiden käyttö olisi mahdollisimman helppoa ja materiaalia voi jakaa kohdennetusti. Hankkeen yhteiset toimenpiteet ja koko aluetta hyödyttävät toimet Selvitykset Kuntakohtaisia kyselyitä kehittämistarpeiden kartoittamiseksi toteutettiin hankkeen alussa ja postikyselyinä sekä tilaisuuksien yhteydessä vuosien 2013 aikana. Postikyselyihin saatiin hyvin vähän vastauksia. Paikanpäällä tapahtumissa tehdyt kyselyt tuottivat paremmin tuloksia. Kyselyjen tuottamia ideoita hyödynnettiin toiminnan suuntaamisella haluttuihin aihepiireihin sekä tuloksia hyödynnettiin strategiatyössä vuosille Keväällä 2013 Lähimatkailun tarveselvitys, jonka tuloksista tiedotettiin kesäkuussa pidetyssä Lähimatkailu seminaarissa virpinimessä. Vastauksia kyselyyn saatiin 126 kappaletta. Syksyllä 2013 nuorten aktivoinnin osalta tehtiin suunnittelutyötä, kartoitettiin eri nuorisotoimijoita toiminta-alueella ja kontaktoitiin mahdollisia yhteistyökumppaneita. Muun muassa kuntien nuorisotyöntekijöille ja koulutus- ja järjestöpuolen edustajille lähetettiin marras-joulukuun vaihteessa kysely koskien Leader-toiminnan tunnettavuutta, paikallisen nuoriin kohdistuvan aktivointityön tarpeita ja yhteistyöhalukkuutta Yhteisöhautomo-hankkeen kanssa. Hankkeen päättyessä tehtiin sähköinen palautekysely hankkeen toteutuksesta lähettämällä se toimenpiteisiin osallistuneille. Samalla tiedusteltiin jatkotarpeita kylien aktivoimiseen ja osaamisen lisäämiseksi yhteisöissä. Vastauksia saatiin kaikkiaan 44 kappaletta. Opintomatkat Järjestetyt opintoretket lähes poikkeuksetta tarjottiin kaikille alueen toimijoille. Useat retket järjestettiin myös yhteistyössä kaikkien viiden Leader-ryhmän kanssa. Kaikista opintomatkoista on laadittu erilliset raportit, jotka on saatavana Leader-toimistosta. 11

12 Tampereen opintomatkalle toukokuussa 2012 osallistui alueelta yhdeksän henkilöä, jotka edustivat seitsemää eri kyläyhteisöä. Lähidemokratiaan tutustuttava opintomatka toteutettiin yhteistyössä Myötäle ry:n kanssa kesäkuussa 2012 Rovaniemelle. Matkalle osallistui 24 henkilöä ja he edustivat kuntia ja kyläyhteisöjä viroissa, työtehtävissä ja luottamustoimissaan. Opintomatka Kärsämäelle ja Nivalaan toteutui marraskuussa yhteistyössä Nouseva Rannikkoseutu ry:n kanssa. Matkalle osallistui yhteensä 25 henkilöä, jotka edustuvat 11 yhdistystä. Matkan tavoitteena oli nostaa esiin hyvin toimivia yhteisöjä ja vierailukohteina olivat Sydänmaankylä Kärsämäellä ja Erkkilän kylä Nivalassa. Opintomatka Kainuuseen toteutettiin huhtikuussa Alueen toimijoita matkalle osallistui 10 henkilöä. Nuorille suunnattu opintoretki tehtiin Vaasaan kesällä Matkalle osallistui kuusi alueen nuorta. Ulkomaan opintomatka suuntautui Skotlantiin syksyllä Matkalle osallistui viisi henkilöä jokaisesta Leader-ryhmästä. Matkan tavoitteena oli tutustua yhteiskunnallisen yrittäjyyden toimintamalleihin Skotlannissa. Hankeaktivaattori Niina Heikkinen osallistui kansainvälistä toimintaa edistävään koulutukseen Hollannissa kesäkuussa Pohjois-Karjalassa osallistuttiin Kylähyvinvointi-seminaariin syksyllä 2014 kuntaedustajien kanssa, mikä vahvisti kuntien ja kylien vuoropuhelun rakentumista ja kylien kehittämisen tärkeyden esiintuontia kuntatoimijoiden keskuudessa. Hanke päättyi kylätoimijoiden yhteiseen voimaannuttavaan opintoretkeen Eskolan ja Alpuan kyliin tutustuen. Yhdessä tekemällä saa tuloksia, mistä nämä kaksi kylää ovat erinomaisia esimerkkejä. Strategiatyö Aluekehityssäätiö järjesti kuluvan ohjelmakauden arviointiin liittyvän työpajan Oulussa. Työpajaan osallistui 22 henkilöä. Toinen työpaja toteutettiin vuoden 2012 lopulla ja siihen osallistui 23 henkilöä. Arvioinnilla selvitettiin tulevia kehittämistarpeita alueella. Sopimuksellisuus nostettiin yhdeksi tärkeimmistä teemoista marraskuussa pidetyssä alueen Voimistuvat Kylät kampanjan koulutustilaisuudessa, mikä oli osa valtakunnallista kampanjaa. Kampanjatilaisuudessa tuotiin esille paikallisia sopimuksellisuuteen perustuvia esimerkkejä mm. Vihiluodon rantareitti ja KiVa-Apu hanke. Tilaisuuden aikana osallistujilta kysyttiin mielipiteitä kehittämistarpeista. Tammi-helmikuussa 2013 toteutettiin kuudella paikkakunnalla myös yhteisöjen kehittämisideoita kartoittanut Uusien mahdollisuuksien maaseutu aluetilaisuussarja, jonka puitteissa keskusteltiin maaseudun asukkaiden ja yhteisöjen kanssa ajankohtaisista asioista. Näitä kierroksia tullaan jatkamaan Leader-ryhmässä uuden ohjelmakauden tiedotuksen yhteydessä. Tilaisuuksissa tulee hyvin esiin paikalliset ajankohtaiset teemat. Esimerkiksi Kiimingissä keskusteltiin paljon ympäristö- ja reitistöhankkeista ja Utajärvellä puolestaan kylien palvelukeskusten kehittämisestä. 12

13 Hankkeen aikana tärkeiksi koetut teemat ja painopistealueet kehittämisessä Oulun Seudun Leaderin alueella painopiste toiminnassa oli alusta lähtien uusia verkostojen rakentamisessa. Kyläkohtaisiin toimenpiteisiin kohdennettiin resursseja maltillisemmin. Lisäksi haluttiin tuoda esiin jo alueella toteutettuja hyviä käytänteitä. Hankekauden aikana nousivat uusina asioina esiin mm. yhteiskunnallinen yrittäjyys ja jatkuva tarve osaamisen lisäämiselle sekä palvelujen uudelleen järjestämiseksi kunnissa. Tapahtumat ja niiden laatu Toteutetut tapahtumien järjestämiseen, turvallisuuteen ja laatuun liittyneet koulutukset koettiin erittäin tärkeinä. Tapahtumien asema varainhankinnan ja yhteisöllisyyden kehittämisen näkökulmasta tulee olemaan myös jatkossa yhteisöjen avaintoimintaa. Tapahtumiin halutaan osallistujia laajemmalta alueelta, mökkiläisistä ja naapurikylistä, joten niiden laadun kehittämiseksi on hyvä hyödyntää paikallista osaamista esim. urheiluseuroista, yrittäjistä ja yhteisöjen yhteistyöstä. Paikalliset vahvuudet ja niiden hyödyntäminen Kylien tulee voimakkaammin tuoda esille omaa perinnettä ja hyödyntää sitä vahvuutena ja omaleimaisuuden takaamiseksi ja muista erottautumiseksi. Kylätoiminta ponnistaa eteenpäin omien vahvuuksien kautta. Paikallisuus on kiinnostavaa ja nouseva trendi, josta kertoo lähi-sanan käytön lisääntyminen: lähiruoka, lähimatkailu, lähipalvelu. Tiedottaminen ja viestintä Useat kattojärjestöt ohjeistavat toimijoita tiedottamisessa. Paikallislehdissä halutaan verkostoitua ja löytää yhteyshenkilöitä kylistä ja yhteisöistä. Maakuntalehti Kaleva julkaisee viikoittain Yhteisöt palstaa, johon yhdistykset voivat lähettää juttuja ja kuvia tapahtumistaan. Haasteeseen tulisi tarttua kylissä rohkeasti. Yhteisöllisyys ja paikallisuus saavat suuremman arvon ja mielikuvat aktiivisesta maaseudusta kehittyvät, kun se on esillä. Sosiaalinen media on myös näyttänyt jo voimansa, joten sen hyödyntämiseen ja käyttöönottoon tulisi löytää osaajia. Tiedottamiseen ja siihen liittyviin toimenpiteisiin tulee jatkossakin panostaa. Osaamisen lisääminen Hankkeen aikana selvitettiin myös mahdollisuutta saada lähipalvelujen tuottamisesta kiinnostuneille yhdistyksille talouteen ja verotukseen liittyvää koulutusta sekä työllistämiseen liittyvää infotapahtumaa, mutta tätä ei saatu toteutumaan yhteistyökumppaneiden vaikean saavutettavuuden vuoksi. Sopivaa kouluttajaa ei löytynyt, joten tähän tulee panostaa jatkossa, jotta osaaminen kasvaisi taloudellisen toiminnan osalta. Oikealla tiedolla saataisiin lisää uskallusta taloudellisen toiminnan kehittämiseen yhteisöissä ja sen myötä uusia palveluita. 13

14 Jatkosuositukset yhteisöjen aktivoimiselle Aktivointitoiminta jatkuu Leader-ryhmässä uuden ohjelmakauden alkaessa. Kylien ja paikallisyhteisöjen toimintaa halutaan kehitettävän taloudellisempaan suuntaan, jolloin korostuu toimijoiden ja kolmannen sektorin rooli palvelujen tuottajina. Pohjoispohjalaiset Leader-ryhmät ovat yhteistyössä tekemässä asiaan liittyvää kehittämissuunnitelmaa. Kylien palvelupisteiden teemahanketarpeet tulee kartoittaa hankekauden alussa. Kylätaloja on remontoitu ja niiden käytön kehittämistä tulee tukea jatkossa. Esimerkiksi Pudasjärvellä ja Utajärvellä uudet laajakaistaverkot mahdollistavat sähköisten palvelujen kokeilut ja käyttöönotot, jotka vaativat alkuinvestointeja kylätaloille. Teemahake mahdollistaisi pienten investointien kokoamisen yhdeksi hankkeeksi. Hankkeen aikana selkeästi nousi esiin nuorten aktivointitarve. Jatkossa tulee panostaa tulevien sukupolvien näkökulmasta katsoen tulevaisuuteen. Kehittämistoiminnalla luodaan mielikuvaa aktiivisesta maaseudusta asuinympäristönä nuorille ja nuorille perheille. Hanketta nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn on suunniteltu ja eri alueiden väliset toimenpiteet ovat mahdollisia. Erityisesti tulisi huomioida palveluvajeet, jotka kohdistuvat kuntakeskusten ulkopuolella asuviin nuoriin. Nuoriso Leader toiminta kuntarahoitteisena tulisi saada käyttöön myös Oulun Seudun Leaderin alueella. Kansainvälisyys ja kansainväliset hankkeet eivät ole olleet toiminnan keskiössä hanketoteutuksen aikana. Erilaisia rahoitusmenetelmiä ja työkaluja on etsitty ja Leader-ryhmän tulee edelleen kannustaa toimijoita uusiin hankkeisiin. Hallinto Hankeaktivaattoreina toimivat hankkeen toteutusaikana: Ritva Sauvola Niina Heikkinen Ilkka Kemppainen ja osan työajasta Suuret kiitokset kaikille hankkeen onnistumiseen myötävaikuttaneille sekä toimenpiteisiin aktiivisesti osallistuneille yhteisötoimijoille! Leader-ryhmän kylätyö jatkuu hankkeen jälkeen yhteistyössä maaseudun toimijoiden kanssa. Aktiivista ohjelmakautta kaikille! 14

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat- Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA JA TARVE Julkinen sektori on suurten muutosten edessä. Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan palveluita

Lisätiedot

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen

Palveluportaat. Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen Palveluportaat Yhteisöjen elinkeino ja palvelutoiminnan kehittäminen HANKKEEN TAUSTA, TARVE JA TAVOITTEET Julkinen sektori on suurten muutosten edessä Keskittämisellä ja kuntaliitoksilla ei pystytä turvaamaan

Lisätiedot

Kantrin kyläaktivaattori

Kantrin kyläaktivaattori Kantrin kyläaktivaattori Hankesuunnitelma Tiivistelmä Kantrin kyläaktivaattori- hanke täydentää kylien kehittämistyötä Tampereen seutukunnassa, maakunnallisen kyläasiamiehen lisäksi. Hankkeen toimialuetta

Lisätiedot

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen

Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio Inarin kunta Ulla Hynönen 1. Taustatiedot Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/nimet Osaava hanke Opetuksella tulevaisuuteen Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen verkoston jäsen) ja hankkeen koordinaattori Organisaatio

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA 2013 2014. 1. Yleistä 1. Yleistä Jyväskylän nuorisovaltuusto on vuonna 2009 perustettu 13 20 vuotiaiden jyväskyläläisten nuorten vaikuttamis- ja kuulemiskanava. Se pyrkii parantamaan nuorten kuulemista ja osallistumista päätöksentekoon

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut nuorisovaltuutetut.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset

VAIKUTTAMINEN. Yleiskokoukset ESPOON NUORISOVALTUUSTON TOIMINTASUUNNITELMA KAUDELLE 2016 2017 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin ja päätäntävaltaa nuorisovaltuustossa käyttävät valitut

Lisätiedot

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ PED-kumppanuusverkoston aloitusseminaari Kuntaliitto 10.3.2016 Projektisuunnittelija Marja Tiittanen Osuuskunta Viesimo Joensuun kaupungin kasvu kuntaliitosten

Lisätiedot

Rural Youth Project must be the best thing in the world!

Rural Youth Project must be the best thing in the world! Rural Youth Project must be the best thing in the world! Toteutettiin ajalla 1.8.2012 31.12.2014 Yhteistyökumppaneina: *Järvi - Kuopion seurakunta * Espanjan Leader-ryhmän GAL -Sierra del Jarama + 17 muun

Lisätiedot

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014

PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 PETRA-PROJEKTI TOIMINTASUUNNITELMA 2014 1. Yleistä 2014 on Petra-taloyhtiötoiminnassa starttitoiminnan ja osallistavan kehittämisen vuosi. Projektin toimintaa jatketaan kaikissa Petra taloissa. Lisäksi

Lisätiedot

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat

KJY:n verkostot 2010. 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat KJY:n verkostot 2010 17.3.2010 Verkostojen puheenjohtajat Verkostot 2010 Hankeverkostot Pedagogisen johtamisen verkosto Tietohallintoverkosto Työssäoppimisen verkosto Yhteistyöverkostot Hyvinvointiverkosto

Lisätiedot

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö

Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Anniina Merikanto-Vuoti Projektipäällikkö Kuidut Käyttöön -hanke Hankeaika: 1.1.2016-30.6.2017 Hankealue: Haapavesi, Pyhäntä ja Siikalatva Hallinnoija: Haapaveden- Siikalatvan seudun kuntayhtymä Rahoittaja:

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku

Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku Satakunnan Leader-ryhmät Noormarkku 12.2.2015 Mitä Leader on? Kannustetaan paikallisia toimijoita omaehtoiseen kehittämistyöhön. Neuvotaan ideoiden kehittelyssä ja valmistelussa hankkeiksi. Myönnetään

Lisätiedot

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2

1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 1.1 31.12.2016 Sisällysluettelo 1.TOIMINTASUUNNITELMA... 2 1.1 Yhdistyksen oma toiminta... 2 1.2. LEADER hanketoiminta... 3 1.3. LEADER hallinto ja viestintä... 3 1.4.

Lisätiedot

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku

Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi. Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa. Verkkokyselyn purku Maakunnan järjestöjen ja yhdistysten hyvinvointityö näkyväksi Järjestöjen rooli maakunnan hyvinvointistrategien toteuttamisessa Verkkokyselyn purku Keski-Suomen Järjestöareena 7.9.2012 Kyselyn vastaajat

Lisätiedot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot

LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI. 6.9.2010, Muistiinpanot LAHDEN KAUPUNGINTEATTERIN PILOTTISEMINAARI 6.9.2010, Muistiinpanot Tampereen yliopisto Tutkivan teatterityön keskus Ylös Ammattiteattereiden yleisötyön kehittäminen Anna-Mari Tuovinen 24.11.2010 Lahden

Lisätiedot

Pohjois-Savon Kylät ry

Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry Pohjois-Savon Kylät ry on maakunnallinen kyläyhdistys, joka on perustettu v. 1993 toimimaan pohjoissavolaisten kylien yhteenliittymänä, kylätoiminnan edistäjänä

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013

Toimintasuunnitelma 2013 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat Toimintasuunnitelma 2013 Carita Bardakci 22.11.2012 1.1.1.1.1.1.1.1.1 Helsingin kaupungin toimistovirkailijat 1 TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 1. JOHDANTO JA

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Laadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta. Piia Iivonen, kyläkehittäjä , Kalanti

Laadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta. Piia Iivonen, kyläkehittäjä , Kalanti Laadukasta yhdistystoimintaa, kokemuksia vuoden ajalta Piia Iivonen, kyläkehittäjä 18.11.2014, Kalanti Varsinais-Suomen Kylät ry:n Leader-rahoitteinen kehittämishanke Tarkoituksena yhdistystoiminnan kehittäminen

Lisätiedot

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016

Vesuri-ryhmän. toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmän toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä ry:n toimintasuunnitelma 2016 Vesuri-ryhmä on yksi Suomen 54 Leader-ryhmästä. Yhdistyksen tarkoituksena on kannustaa toimintaalueen asukkaita yhteistyöhön

Lisätiedot

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015

OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 OSAAVA-ohjelman mukaisen kehittämishankkeen arviointikysely2015 1. Raportoitavan Osaava-kehittämishankkeen nimi/ nimet - Osaava Pudasjärvi- hanke 1 TAUSTATIEDOT 2. Avustuksen hakija (hallinnollisesti vastuullinen

Lisätiedot

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus

Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Lohjan Kylät ry:n historia ja kyläsuunnittelun tulevaisuus Salo 31.1.2012 Katja Ranta Lohjan Kylät ry Lohjan ja siihen yhdistymispäätöksensä tehneiden kuntien kylä- ja asukasyhdistysten yhteistyöelin Perustettu

Lisätiedot

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke

MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke MITÄ HANKEALUEILLA ON TEHTY? Katsaus paikalliseen kehittämistyöhön Johanna Lång & Saara Perälä KAMPA-hanke 12.2.2013 Kokkola ja Kruunupyy Kehittämisen painopistealueet: 1. Vuorovaikutuksen lisääminen sosiaali-

Lisätiedot

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut

Lahden diakonian instituutti. Vastuuta ottamalla opit 3- hanke. Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015. Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Lahden diakonian instituutti Vastuuta ottamalla opit 3- hanke Loppuraportti 2.6.2014 31.12.2015 Lahden Diakoniasäätiö, sosiaali- ja terveyspalvelut Anne-Maria Karjalainen kehittämisvastaava Lahden diakonian

Lisätiedot

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus

Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Kylähankkeen ajankohtaiskatsaus Perniön Kunnantalo 3.11.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 1. Neuvonta (Neuvontatuella ja yhteydenpidolla vahvistetaan

Lisätiedot

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY

MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY MAASEUTUVERKOSTON STRATEGIAN PÄIVITYS KAISA LÄHTEENMÄKI-SMITH ELINA AURI NET EFFECT OY 26.5.2010 Lähetetty 24.4.2010 N= 830 Vastauksia 216 Vastausprosentti 26 % Vastaajat edustavat lähes kaikkia verkostotoimijoita

Lisätiedot

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies

Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla. Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti 2017 Leppävirralla Merja Kaija kyläasiamies Maaseutuparlamentti Maaseutupolitiikan neuvosto (MANE), Suomen Kylätoiminta ry, Pohjois- Savon Kylät ry ja Maaseutuverkostopalvelut ovat

Lisätiedot

Pihkassa Männistöön Yhteistyöllä ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla rakennetaan ikäystävällinen ja osallistuva asuinalue.

Pihkassa Männistöön Yhteistyöllä ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla rakennetaan ikäystävällinen ja osallistuva asuinalue. Pihkassa Männistöön Yhteistyöllä ja ennakkoluulottomilla kokeiluilla rakennetaan ikäystävällinen ja osallistuva asuinalue. Hankkeen keskiössä olleeseen vanhaan kouluun saneerattiin hyvinvointipalveluja

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA

YHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA YHTEISTYÖSTÄ ELINVOIMAA HANKESUUNNITELMA 1 HAKIJA Hankkeen hakijana on Siikajoen kunta. Hankkeeseen on sitoutunut xx yhdistystä, joista löytyy käytännön hankekokemusta. Tekstiä hakijasta. Siikajoen kunta

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa

Tavoite 1: Ilo elää ihmisissä Kestävää ja uudistuvaa kansalaistoimintaa Miun yhistys toimeenpanosuunnitelma 2015-2017 Pohjois-Karjalan Järjestöasiain neuvottelukunta JANE Käsitelty ja täydennetty JANEn kokouksessa 6.10.2015 (Aikaisemmat vaiheet: JANEn kokouksen 28.8.2015 Learning

Lisätiedot

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry

Luova lava lapsille-leirit. Järjestäjän opas. Suomen Nuorisoseurat ry Luova lava lapsille-leirit Järjestäjän opas Suomen Nuorisoseurat ry Sisällys Nuorisoseuratoiminta... 3 Luova lava lapsille -päiväleirit... 4 Hetki Taiteilijana-esitykset... 5 Leirien ohjaajat... 6 Leirien

Lisätiedot

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku

Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku Tervetuloa ympäristöohjelman kolmanteen työpajaan Pori/Turku 16.12.2013 Työpajan tavoitteet Missä ollaan nyt ja prosessi, jolla edetään Ensimmäisten toimintahaasteiden valinta ja viilaus Ohjelman ja haastekampanjan

Lisätiedot

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE

KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE KESKI-POHJANMAAN HYVINVOINNIN VALTATIE -HANKE Hankesuunnitelma LUONNOS 19.4.2010 I Tausta Hanke perustuu Keski-Pohjanmaan hyvinvointistrategian laatimisprosessin tuloksena todettuun suureen tarpeeseen

Lisätiedot

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer!

Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Ihmisten kokoisille ideoille! För dina idéer! Trygga och aktiva byar Hankkeen tarve ja tausta yhteiskunta muuttuu nopeasti ja varsinkin maaseutualueiden palveluita supistetaan kylien turvallisuussuunnitelmilla,

Lisätiedot

Suomen joukkueen Viestintä

Suomen joukkueen Viestintä Suomen joukkueen Viestintä Suomen joukkueen viestintä Jamposti * Suomen joukkueen virallinen tiedotuslehti, joka ilmestyy ennen leiriä neljä kertaa, leirillä joka päivä ja leirin jälkeen kerran. * Nro

Lisätiedot

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely

Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekysely Raportti Heidi Oinonen Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistys ry osallisuushanke Salli Toukokuu 2013 Vertaistoiminnan ja vertaistoimintaoppaan palautekyselyn

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

PoPSTer Viestintäsuunnitelma

PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer Viestintäsuunnitelma PoPSTer POHJOIS-POHJANMAAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLTO OSANA TULEVAISUUDEN MAAKUNTAA Viestintäsuunnitelma 1. Viestinnän lähtökohdat ja periaatteet Sosiaali ja terveydenhuollon

Lisätiedot

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa

Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena. Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Kuntaliiton Demokratiapäivä 18.10.2016 Helsinki Osallisuus yksilöiden ja yhteiskunnan sidosaineena Asukaslähtöinen kehittäminen Kotkassa Marjo Tolvanen marjo.tolvanen@sepra.fi GSM 044 277 4513 www.sepra.fi/fi/tuen-hakeminen/kaupunkikehittaminen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2013. Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry

Toimintasuunnitelma 2013. Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry Toimintasuunnitelma 2013 Vaasan Ekonomit Vasa Ekonomer ry Yleistä Yhdistyksemme on perustettu 9.5.1937, vuosi 2013 on yhdistyksemme 76. toimintavuosi. Jäsenmäärämme 1.1.2012 oli 816. Toiminta-ajatuksemme

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu.

Suunnitelmasta ei kannata tehdä liian raskasta ja hankalaa. Toimiva toimintasuunnitelma on yhdistyksen työskentelyä helpottava työkalu. JHL-yhdistyksen toimintasuunnitelma MALLI Toimintasuunnitelmasta yleisesti Hallitus on vastuussa toimintasuunnitelman ja talousarvion laatimisesta, seurannasta ja arvioinnista Yhdistyksen toimintasuunnitelma

Lisätiedot

Kumppanuudella kohti hyvinvointia

Kumppanuudella kohti hyvinvointia Kumppanuudella kohti hyvinvointia Tavoitteena on luoda järjestö- ja kansalaistoiminnan alueellinen toimintamalli terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. o Kumppanuushanke: Pohjois-Karjalan kansanterveys

Lisätiedot

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely

Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely LOPPURAPORTTI 18.12.2015 Kulkulaari.fi palvelun käyttäjä- ja kehittämiskysely Tausta Liikenneviraston Kansallinen kävelyn ja pyöräilyn tietopankki, Kulkulaari on perustettu vuonna 2013. Sivusto perustettiin

Lisätiedot

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen

Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Kaupungin johdon ja asukas, kotiseutu ja kyläyhdistysten tapaaminen Aika: 28.1.2016 klo 17.00 18.28 Salon kaupunki 235/00.04.01/2016 Paikka: Kaupungintalo, Kataja Läsnäolijat ( erillinen luettelo) 1. Yhres

Lisätiedot

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät

Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna. XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät Kuinka syntyy hyvä strategia laatutähti nuoren järjestön työkaluna XX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 9.10.-10.10.2013 Helsinki Music Against Drugs ry Vuonna 2008 Music Against Drugs ry

Lisätiedot

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS

HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS HUITTISTEN SEUDUN INVALIDIT RY VUODEN 2015 VUOSIKERTOMUS YLEISTÄ Yhdistyksen tarkoitus on edistää fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan tasa-arvoisina ja täysivaltaisina jäseninä

Lisätiedot

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä

Oulu Mikko Honkanen / Toimiva metsä Toimiva metsä hanke Yhteismetsä hankkeet Oulu 20.10.2011 1 Toimiva metsä Metsätilojen tilusjärjestely- ja yhteismetsähanke Hankkeen rahoitus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 kautta

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin Museoiden arviointi- ja kehittämismalli Arviointitoiminta on kokenut viimeisten vuosien aikana muodonmuutoksen Vanha paradigma Lineaarinen selittäminen Top-down -arviointiprosessi Riippumaton arvioitsija

Lisätiedot

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry

Leader rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa. Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Leader 2014-2020 - rahoitusta, toimintaa ja neuvontaa Pirjo Ikäheimonen, JyväsRiihi ry Sivu 1 17.11.2014 ü Leader-ryhmät kaikille avoimia maaseudun kehittämisyhdistyksiä. ü Tavoitteena yritysten ja yhdistysten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta

Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361 2629 2900 3153 3359 3827 3794 3642 Ulkomaalaisten määrä Lapissa

Lisätiedot

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija

Kotunet. - julkaisuja 1. Kehitysvammaliiton jäsenkysely: toiminnalla jäsenten kannatus. Leena Matikka. Sisältö. Julkaisija Kotunet - julkaisuja 1 Sisältö Kehitysvammaliiton monipuolisella toiminnalla jäsenten kannatus 2 Kyselyn toteutus 2 Vastausten edustavuus 3 Vastanneiden henkilöiden kuvailu 4 Tulokset 4 Leena Matikka Kehitysvammaliiton

Lisätiedot

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele

Rautjärvi rajalla, sillä Simpele 22.3.2016 Muistio Kunnanjohtaja Harri Anttila avasi tilaisuuden ja toivotti osallistujat tervetulleiksi Kunnanhallituksen puheenjohtaja Taina Lonka toimi tilaisuuden puheenjohtajana Tilaisuuteen osallistui

Lisätiedot

Koulutustoimikunnan suunnitelma kaudelle

Koulutustoimikunnan suunnitelma kaudelle Liite Hannu Anttonen 28.3.2016 Koulutustoimikunnan suunnitelma kaudelle 2016-2017 Koulutuksella ja valmennuksella kehitämme ja uudistamme klubien ja piirin johtamista tavoitteena tuloksellinen toiminta

Lisätiedot

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén

Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus Johtaja Hannu Sirén Ympärivuotisen opiskelun edistäminen keskustelutilaisuus 17.4.2015 Johtaja Hannu Sirén Mitä ympärivuotisen opiskelun edistämisellä tarkoitetaan? Korkeakoulupoliittisena tavoitteena ollut jo pitkään, että

Lisätiedot

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen

Asiakasvalikointi. Tiedotuskanavien vahvistaminen Tavoiteltu tulos: Lasten ja nuorten palveluneuvonta ja ohjausyksikkö on löytänyt sellaiset työmuodot, jotka vaikuttavat asiakkaiden elämään myönteisesti. Asiakasvalikointi Asiakasvalikoitumisesta seurantatietoa

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 5. Nuorisovaltuusto Sivu 1 / 1 Nuorisovaltuusto 24.01.2013 Sivu 1 / 1 5 Toimintasuunnitelma 2013 ESPOON NUORISOVALTUUSTO TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2013 VAIKUTTAMINEN Espoon nuorisovaltuusto on espoolaisnuorista koostuva edunvalvontaelin

Lisätiedot

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015

SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 Osavuosikatsaus II SIVISTYSLAUTAKUNTAAN NÄHDEN SITOVAT TAVOITTEET 2015 Hallinto- ja talouspalvelut PÄÄLINJAUS/ TOT. LINJAUS TOIMENPIDE SITOVA TAVOITE MITTARI/ MITTA- RIN TAVOITE

Lisätiedot

Maaseutuverkosto vartissa

Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkosto vartissa Levi 3.2.2016 Teemu Hauhia Maaseutuverkostopalvelut Sivu 1 3.2.16 Maaseutuverkosto vartissa Maaseutuverkoston tavoitteet ja toiminta Tehtävät Alueverkostot Palvelupaketit Sivu

Lisätiedot

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti.

Kyläkysely. Valitse kunta. Vastaajien määrä: 95 0% 5% 10% 15% 20% 25% Iisalmi. Juankoski. Kaavi. Keitele. Kiuruvesi. Kuopio. Lapinlahti. Kyläkysely Valitse kunta Vastaajien määrä: 95 5% 1 15% 2 25% Iisalmi 6,32% Juankoski Kaavi Keitele Kiuruvesi Kuopio 23,16% Lapinlahti 5,26% Leppävirta 8,42% Maaninka Nilsiä 6,32% Pielavesi Rautalampi Rautavaara

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO

OPISKELIJAKUNTA HUMAKO Hyväksytty edustajiston syyskokouksessa 5.11.2010 TOIMINTASUUNNITELMA 2011 OPISKELIJAKUNTA HUMAKO 2011 Toimintasuunnitelma HUMAKON TEHTÄVÄ YLEISESTI Humanistisen ammattikorkeakoulun opiskelijakunta HUMAKO

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Hankesuunnitelman yhteenveto.

Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Hankesuunnitelman yhteenveto. Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo. Hankesuunnitelman yhteenveto. 1. Kuvaus Kylätoiminnan tehtäväkenttä laajenee, koska taloudellinen tilanne vaatii pitkälle menevää yhteistyötä kaupungin ja paikallisten

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE

LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN LIIKKUVA KOULU TUKIPALVELUJA KUNNILLE JA KOULUILLE LISÄÄ LIIKETTÄ KOULUPÄIVIIN JA AKTIIVISUUTTA ILTAPÄIVIIN LIIKUNNAN ALUEJÄRJESTÖJEN JA VALON YHTEISISTÄ TUKITOIMISTA LIIKKUVILLE

Lisätiedot

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista!

Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! Paikallisesti, kumppaneina ja ulos karsinoista! PED: kaksi esimerkkiä ja kolme ajatusta Demokratiapäivä 2015 Kuntatalo 13.10.2015 Ritva Pihlaja palvelut demokratia Kuntien toiminnan lähtökohtana on paikallisuus.

Lisätiedot

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.

Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6. Miten saamme vesistöt yhdessä hyvään tilaan? Projektipäällikkö Riina Rahkila, VYYHTI-hanke Vesistökunnostusverkoston seminaari Iisalmi 12.6.2014 Vesistö on valuma-alueensa summa Kaikki valuma-alueen toiminta

Lisätiedot

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON!

UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! LEADER SEPRA UUSIA KÄVIJÖITÄ MUSEOON! 25.10.2016 Ala-Pihlaja Sivu 1 26.10.2016 TOIMINTATAPA PÄHKINÄNKUORESSA Leader on toimintaa, neuvontaa & rahoitusta paikkakunnan parhaaksi Leader-toiminta Leader-ryhmät

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA

TYRNÄVÄN KUNTASTRATEGIA TAUSTAA Markkuun seudun kyläyhdistys ja aiemmin kylätoimikunta on toiminut aktiivisesti pian 20 vuotta Kylän alueella asuu tällä hetkellä arviolta yli 300 henkeä Aktiivista ja elinvoimaista ydinmaaseutua

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä

Järjestöjen elinvoimaisen tulevaisuuden on ratkaissut se, ovatko he vahvistaneet henkilökohtaista merkityksellisyyttä toimintansa ytimessä Kumppanuuspäivä 2016 Kumppanuuspöytä 4, vetäjinä Mari Brunou ja Tauno Linkoranta Tulevaisuuden kansalaistoiminta Alustuksena Tulevaisuuden kansalaistoiminta PP (liitteenä). Alustuksen jälkeen jakauduttiin

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä.

Valtaosa 67% viljelijöistä on jatkamassa ennallaan. Toiminnan laajentamista suunnittelee 16% viljelijöistä. MTK TERVO-VESANTO JÄSENKYSELY 2009 Yleistä kyselyn toteutuksesta MTK Tervo-Vesanto ry:n jäsenkysely toteutettiin 12.4.-5.5.2009 välisenä aikana. Kysely oli internet-kysely. Kyselystä tiedotettiin jäseniä

Lisätiedot

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke

Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke KAINUUN SOTE KUNTAYHTYMÄ Hyvinvointia ja laatua vanhuspalvelulain toimeenpano -hanke Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon toimintasuunnitelma Marja-Liisa Ruokolainen Eija Tolonen, Jaana Mäklin, Lahja

Lisätiedot

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ!

MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! MATERIAALIPAKETTI NUORTENILTAAN OLE HYVÄ! Nuortenillan toiminta-ajatus ja tavoite Kahden eri seurakunnan nuoret kohtaavat toisiaan ja tutustuvat seurakuntien nuorisotoimintaan, jakavat kokemuksia, ideoita,

Lisätiedot

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä.

Hallitus on päättänyt 19.2.2013 kokouksessa, että tämä liite julkaistaan myös hallituksen kokouksen tiedotteen liitteenä. TÄSSÄ TOIMINNAN SEURANNAN RAPORTISSA SEURATAAN KUUKAUSITTAIN ENONTEKIÖN KEHITYS OY TÄRKEIMPIÄ TOIMIA, SEKÄ KATSOTAAN SEURAAVAN KUUKAUDEN JO SOVITTUJA TEEMOJA. RAPORTTI LAADITAAN KUUKAUSITTAIN JA ESITETÄÄN

Lisätiedot

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi

Katse tulevaisuuteen. ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari Ylitarkastaja Jaana Salmi Katse tulevaisuuteen ASPA-pilotit puolenvälin krouvissa -seminaari 14.1. Ylitarkastaja Jaana Salmi Uusia toimijoita pilottipisteisiin Keskusteluja käyty tähän mennessä Tullin, Maanmittauslaitoksen, oikeusministeriön

Lisätiedot

VUOSIRAPORTTI 1.1.- 31.12.2013

VUOSIRAPORTTI 1.1.- 31.12.2013 VUOSIRAPORTTI 1.1.- 31.12.2013 1) Yhteenveto hankkeesta Hankkeella kehitetään paikallisen kehittämistoiminnan prosesseja yhteistyössä viiden Leaderryhmän ja muiden kehittämisorganisaatioiden, viranomaisten

Lisätiedot

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle

Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle Allianssin päivitetty strategia Esitys Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi ry:n kevätkokoukselle 21.4.2016 Allianssin strategia 2021 Allianssi edistää nuorten hyvinvointia Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi

Lisätiedot

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. Avustukset jäsenyhdistyksille v.2017 - Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns. toimintatonnit Järjestöpäivät 5.2.2017 1 Invalidiliiton hankeavustukset

Lisätiedot

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä

Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Raportti Tapahtumia kaikille! -oppaasta tehdystä kyselystä Kulttuuria kaikille -palvelu 4.1.2017 2 / 6 Johdanto Tapahtumia kaikille! Opas saavutettavan kulttuurifestivaalin järjestämiseen on Kulttuuria

Lisätiedot

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki

Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa. Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto Helsinki Rakennerahastoviestintä Itä-Suomessa Ohjelmakoordinaattori Eero Vilhu Viestintäverkosto 14.6.2012 Helsinki Rakennerahastoviestintää Viestinnän painopisteet 2012-2013, hallintoviranomainen Tulosviestintä,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310

Toimintasuunnitelma. Joensuun seudun JHL 310 Toimintasuunnitelma 2012 Joensuun seudun JHL 310 TOIMIHENKILÖT 2012 2013 2 (10) (: etunimi.sukunimi@jns.fi tai poikkeavat mainittu erikseen) Puheenjohtaja Helena Timoskainen.............. 050 452 0013

Lisätiedot