Maamme on viime vuosina jakautunut kehittyviin ja taantuviin alueisiin.

Transkriptio

1 Jorma Auvinen Yliopiston merkitys Savonlinnalle Maamme on viime vuosina jakautunut kehittyviin ja taantuviin alueisiin. Tähän ilmiöön on liittynyt myös voimakas väestön keskittyminen muutamiin keskuksiin. On käyty paljon keskustelua, kuinka voitaisiin vaikuttaa menossa olevan kehityksen syihin niin, että maa pysyisi tasaisemmin asuttuna ja hyvinvointikin jakautuisi tasaisemmin. Koulutus on ollut yksi keskeisimmistä asioista, kun on mietitty eri paikkakuntien vetovoimatekijöitä. Yleinen havainto on ollut, että korkeakoulupaikkakunnat menestyvät. Korkeakoulutus luo henkistä ja innovatiivista pääomaa ympärilleen, ja tämä pääoma voidaan siirtää nykyisin aina vain tehokkaammin paikallisen yritystoiminnan hyödyksi. Lisäksi opinahjoissa työskentelee korkeasti koulutettuja, jotka ovat veronmaksajinakin haluttuja. Myös opiskelijat tuovat kulutuksen kautta veromarkkoja. Koulutuksen mukanaan tuoma yleisen ilmapiirin kohotus, vaikutus kulttuuri-ilmapiiriin ja optimismi ovat arvoja, joita ei aina voi rahassa mitata, mutta niillä lienee erittäin suuri merkitys. On havaittu, että korkeakoulutus paikkakunnalla aiheuttaa monia positiivisia kerrannaisvaikutuksia. Lama herätti 1990-luvun alussa Yliopistoa on arvostettu Savonlinnassa aiemminkin, mutta 1990-luvun alussa sen merkitystä jouduttiin punnitsemaan tosi vakavasti. Tuolloin iski lama koko maahan ja kaikki toiminnat ja niiden tuottamat kustannukset kyseenalaistettiin. Myös korkeakoulutus ja yliopistomaailma saivat osansa. Kaikkia toimintoja supistettiin ja säästöjä esitettiin. Tällöin nousi pintaan myös pelko, että yliopistojen filiaalit ehkä olisivat karsintalistalla. Savonlinnallehan Joensuun yliopiston filiaalipaikkakuntana 237

2 JORMA AUVINEN uhkakuva oli pelottava. Kaupunki ryhtyi moniin toimiin, ettei uhkakuva toteutuisi. Yhteistyötahoja ja -kumppaneita löytyi uhkaa torjumaan. Mainio yhteistyötaho oli opettajankoulutuslaitos ja koko Savonlinnan yliopistonmäki. Monia lähetystöjä kävi vaikuttajien pakeilla Helsingissä, ja monia keinoja vaikuttaa asioihin pohdittiin ahkerasti. Niin kuin nyt tiedetään, lopputulos oli hyvä. Valtakunnassa ei tehty radikaaleja päätöksiä, jotka olisivat romuttaneet hyväksi havaitun aluepoliittisia näkökulmia huomioon ottavan korkeakoulupolitiikan. Tuolloin, vaaran vuosina, analysoitiin yliopiston merkitystä Savonlinnan kaupungille. Asioita tutkittiin myös konkreettisten numeroidenkin valossa taloudellisesta vaikutuksesta puhuttaessa. Tässä esitetyt luvut ja markkamäärät ovat vuoden 1992 tasoisia. Jokainen voi ne arvioida nyt kymmenvuotisindeksitarkistuksella tämän päivän tasoon. Tuolloin opiskelijoita oli Savonlinnan yliopistoyksiköissä ja henkilökuntaa 176. Sekä opiskelijamäärä että henkilökuntamäärä ovat kymmenessä vuodessa kasvaneet. Yliopiston vaikutuksia Savonlinnassa Yliopistolla on ainakin seuraavanlaisia vaikutuksia sijaintipaikkakunnallaan: 1. opiskelumahdollisuuksien lisääntyminen 2. kulttuurimiljöön parantuminen 3. tutkimustoiminta, tutkimuspalvelujen saaminen 4. taloudellinen hyöty 5. arvostus. Nyttemmin on lisääntynyt yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö. Yritysmaailma hyödyntää yhä konkreettisemmin yliopistojen tutkimustoimintaa. Opiskelijoiden kotiläänit Lääni Opettajan- Kansainvälisen Yhteensä koulutuslaitos viestinnän laitos Uudenmaan Turun ja Porin Hämeen Kymen Mikkelin (siitä Savonlinna) ) Pohjois-Karjalan Kuopion Keski-Suomen Vaasan Oulun

3 Lapin Ulkomaat Yhteensä Opiskelijoiden kotipaikkakunnat olivat hyvin vahvasti Itä- ja Kaakkois-Suomessa. Täten Savonlinnan yliopistoyksiköllä oli silloin ja on nytkin tärkeä alueellinen tehtävä koulutuksessa näiden alueiden kasvateille. Taloudelliset vaikutukset Välittöminä taloudellisina vaikutuksina yliopiston merkityksestä kaupungille voidaan ottaa tarkasteluun seuraavat vaikutustekijät: laitosten savonlinnalaisille maksamat palkat, kunnallisveron tuotto kaupungille sekä henkilöstön ja opiskelijoiden kulutus Savonlinnassa. ten savonlinnalaisille maksamat palkat: Palkat Opettajankoulutuslaitos Normaalikoulu Kansainvälisen viestinnän laitos Täydennyskoulutusyksikkö 868 SAIMA 307 Terveydenhuoltosäätiö 390 Kulinaari (oppilaitoslinja) Ylioppilaskunta 77 Kiinteistöhuolto & siivous (valtio) Yhteensä Kunnallisveron tuotto Savonlinnan kaupungille: K-vero Opettajankoulutuslaitos Normaalikoulu 789 Kansainvälisen viestinnän laitos 651 Täydennyskoulutusyksikkö 133 SAIMA

4 JORMA AUVINEN Terveydenhuoltosäätiö 60 Kulinaari (oppilaitoslinja) 230 Ylioppilaskunta 12 Kiinteistöhuolto & siivous (valtio) 160 Yhteensä Henkilöstön kulutus Savonlinnassa: Kulutus Opettajankoulutuslaitos Normaalikoulu Kansainvälisen viestinnän laitos Täydennyskoulutusyksikkö 606 SAIMA 214 Terveydenhuoltosäätiö 272 Kulinaari (oppilaitoslinja) Ylioppilaskunta 54 Kiinteistöhuolto & siivous (valtio) 730 Yhteensä Opiskelijoiden kulutus Savonlinnassa: Kulutustiedot ovat Tilastokeskuksen vuoden 1990 kotitaloustiedustelusta. Kulutus Opettajankoulutuslaitos savonlinnalaiset toispaikkakuntalaiset Kansainvälisen viestinnän laitos savonlinnalaiset toispaikkakuntalaiset Yhteensä savonlinnalaiset toispaikkakuntalaiset

5 Välilliset vaikutukset Henkilökunnan ja opiskelijoiden kulutuksen välilliset vaikutukset on mitattu eri toimialoille kertyneiden panosten työllisyysvaikutuksena. Työllisyyskertoimet ovat Tilastokeskuksen vuoden 1989 panos-tuotostutkimuksesta. Panos toimialalle Työllisyysvaikutus Henkilökunta Opiskelijat Yhteensä Kauppa Ravitsemus ja majoitus Kuljetus Rahoitus ja vakuutus Asuntojen hallinta Yht.kunn. ja hk.pal Yhteensä Taloudellisten vaikutusten loppuyhteenvetona vuodelta 1992 voitiin tehdä seuraava johtopäätös: Työpaikkavaikutus Verotulot Kulutusraha paikkakunnalle 420 henkeä 8 milj. mk 60 milj. mk Muitakin vaikutuksia on Tässä tarkastelussa on painotettu numeroin taloudellisia vaikutuksia. Ne lienevät helpoimmin havainnollistettavia ja konkreettisia. Yliopiston päätehtävät liittyvät tutkimukseen ja koulutukseen. Vaikutukset näillä alueilla ovat usein henkisiä ja monelta osin vaikeita mitata, mutta niitä ei koskaan voi yliarvioida. Monia muitakin vaikutuksia, joita ei ole tutkittu tätä suppeaa esitystä varten, on olemassa. Jo yksin opiskelijoiden liikkuminen kotipaikkakuntansa ja opiskelupaikkakuntansa välillä tukee Savonlinnalle elintärkeitä liikennemuotoja ja niiden säilymistä. Asioita voisi tarkastella myös siinä valossa, että yliopisto olisi mainittujen kauhukuvien mukaisesti poistunut Savonlinnasta. Kaupungilla olisi siinä tapauksessa esimerkiksi valtava määrä tyhjiä opiskelija-asuntoja. Onneksi tämän päivän näkymät Savonlinnan yliopistokampuksen yllä ovat hyvät ja tulevaisuusoptimismi on korkealla. Kirjoittaja on Savonlinnan kaupunginjohtaja. 241