Hoidon ja ylläpidon alueurakoiden laadun varmistaminen VALVONTAOHJE TILAAJAN KÄYTTÖÖN

Transkriptio

1 2013 Hoidon ja ylläpidon alueurakoiden laadun varmistaminen VALVONTAOHJE TILAAJAN KÄYTTÖÖN

2

3 Liikenneviraston ohje 3 Esipuhe Liikennevirastossa ja ELY-keskuksissa on koettu tärkeäksi saattaa hoidon ja ylläpidon alueurakoiden laatu mahdollisimman yhtenäiseksi. Tässä ohjeessa tarkastellaan tilaajan toimenpiteitä laadun varmistamiseksi ennen alueurakan alkua, urakan aikana sekä urakan jälkeen. Laadun varmistaminen urakan aikana on sinällään urakoitsijan asia, tilaajan toimenpiteet ovat luonteeltaan kontrolloivia. Urakoiden linjakas, yhdenmukainen valvonta sisältyy Liikenneviraston ja ELYkeskusten hankintatoiminnan hyvään laatuun ja edesauttaa urakoitsijoiden luottamusta tasapuolisesta kohtelusta. Hoidon asiantuntijaverkko asetti tammikuussa 2013 työryhmän päivittämään alueurakoiden laadunvarmistusohjeen. Ohje on tarkoitettu tilaajan käyttöön. Helsingissä Liikennevirasto

4 4 Liikenneviraston ohje Sisältö 1 JOHDANTO Laadun varmistuksen kokonaisuus Valtuudet ja vastuu TOIMENPITEET ENNEN URAKAN ALKUA Urakan valmistelu Urakoitsijoiden esivalinta Toiminta- ja laatusuunnitelmien arviointi Tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelma Talvihoidon tarkennettu toiminta- ja laatusuunnitelma Kesähoidon tarkennettu toiminta- ja laatusuunnitelma Sopimuskatselmus ja sopimuksen allekirjoitus Tiestötarkastus TOIMENPITEET URAKAN AIKANA Valvonnan yleiset periaatteet Laatuvaatimusten selkeytys Raporttien ja tietojärjestelmien hyödyntäminen Pistokoevalvonta Talvihoito Kesäkauden työt Työmaakokoukset Auditoinnit Työturvallisuus Muuta huomioitavaa TOIMENPITEET URAKAN JÄLKEEN Vastaanottotarkastus... 25

5 Liikenneviraston ohje 5 1 Johdanto 1.1 Laadun varmistuksen kokonaisuus Tässä ohjeessa kuvataan tilaajan toimet laadun varmistamiseksi kunnossapidon alueurakoissa. Tavoitteena on päästä hyvään yhtenäiseen laatuun yhtenäisin pelisäännöin urakoitsijoita tasapuolisesti kohdellen. Ohje on laadittu koko hankintahenkilöstön ja erityisesti aluevastaavien käyttöön. Alueurakoissa tekninen laatu on määritelty laatuvaatimuksin ja ohjein. Laadun toinen olennainen osa on ns. toiminnallinen laatu, jolla tarkoitetaan urakoitsijan perusammattitaitoon kuuluvaa hyvää tapaa toimia. Urakassa onnistuminen edellyttää, että nämä molemmat laadun osatekijät ovat kunnossa. Tiestön tilaa tarkasteltaessa on erotettavissa ainakin seuraavat näkökulmat: Palvelusopimuksessa kuvattu tiestön tila (tilattu palvelutaso) Palvelun tilaajan käsitys tiestön tilasta sekä urakoitsijan toiminnasta Urakoitsijan käsitys tiestön tilasta Laatumittauksin todettu tiestön tila Tienkäyttäjän käsitys tiestön tilasta Toiminnan voidaan katsoa olevan sitä onnistuneempaa, mitä vähemmän edellä mainitut näkökulmat poikkeavat toisistaan. Keinoja yhtenäisempään laatuun pääsemiseksi ovat: Keskeiset laatuvaatimukset koordinoidaan yhdenmukaisiksi Laadunvarmistuksen kokonaisuus on hyvin hallinnassa Tienkäyttäjille annetaan riittävä informaatio tilatusta laadusta Aluevastaavan urakan valvontatoimet ovat luonteeltaan kontrolloivia ja pistokokeenomaisia. Laatu syntyy yhteistyössä urakoitsijan kanssa. Tilaajan ja urakoitsijan tärkein tavoite on tuottaa käytettävissä olevin resurssein mahdollisimman hyvää palvelua tienkäyttäjille. Alueurakan laatuvastuuperiaatteeseen kuuluu, että urakoitsija tuottaa laadun ja varmistaa sen laadunvarmistusmenettelynsä avulla. Tilaajan toimet laadun varmistamiseksi voidaan kiteyttää seuraavasti: Tilaajan toimenpiteet laadun varmistamiseksi ennen urakan alkua Selkeä urakan määrittely riittävin lähtötiedoin Onnistunut menettely urakoitsijan valitsemiseksi Sopimuskatselmus, laatusuunnitelman läpikäynti ja tiestötarkastus Tilaajan toimenpiteet laadun varmistamiseksi urakan aikana Yhtenäisen laatunäkemyksen varmistaminen urakoitsijan kanssa Tietojärjestelmien ja raporttien hyödyntäminen Pistokoevalvonta Työmaakokoukset ja välikatselmukset Auditoinnit Tilaajan toimenpiteet laadun varmistamiseksi urakan jälkeen Vastaanottotarkastus

6 Liikenneviraston ohje 6 Tilaajan toimenpiteet laadun varmistamiseksi pähkinänkuoressa Selkeä urakan määrittely: Tiestöstä varusteineen pitää tuottaa riittävät ja laadukkaat lähtötiedot tarjouslaskentaa varten. Epäselvyydet aiheuttavat lisäkustannuksia ja erimielisyyksiä urakan sisällöstä. Urakoitsijoiden esivalinta: Urakoitsijan on täytettävä tilaajan hankintailmoituksessa asettamat oikeudelliset, taloudelliset sekä teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevat vaatimukset päästäkseen tarjoamaan urakkaa. Urakoitsijan valinta edellyttää tilaajalta huolellisuutta tarjousvaiheen toimintaja laatusuunnitelman selonotossa. Toiminta- ja laatusuunnitelma on urakoitsijaa sitova asiakirja, josta tilaaja voi varmistua, että urakoitsija on ymmärtänyt, mitä häneltä urakassa odotetaan. Sopimuskatselmus on tärkeä laadunvarmistuksen elementti: Ennen urakkasopimusta pidetään tilaajan ja tarjoajan kesken kaikkia tarjouspyyntö- ja tarjousasiakirjoja koskeva katselmus, jossa todetaan vallitseeko asiakirjojen ja tarjouksen sisällöstä ja tulkinnasta niin suuri yhteisymmärrys, että sopimus on allekirjoitettavissa. Sopimuskatselmukseen liittyvä tiestötarkastus on tilaajan ja urakoitsijan yhteinen koko alueurakan tiestöllä tehtävä katselmustilaisuus, jossa todetaan tiestön, rakenteiden ja laitteiden yms. kunto ennen sopimusajan alkamista. Yhtenäisen laatunäkemyksen varmistaminen: Urakan alkaessa ja tarvittaessa ennen talvi- ja kesäkauden alkua tilaaja järjestää urakoitsijoille tilaisuuksia, joissa käydään läpi keskeiset laatuasiat ja sopimusasiat, joita tilaaja haluaa painottaa, tai joissa urakoitsijoilla on epäselvyyttä. Yhtenäinen laatunäkemys varmistetaan myös yhteisillä tiestökatselmuksilla urakoitsijan kanssa. Tietojärjestelmien ja raporttien hyödyntäminen: Tilaajan suorittama laadunvarmistus urakan aikana on kontrolloivaa, ja siihen tukevan perustan antavat urakoitsijan raportointi sekä tietojärjestelmien kuten: ajantasainen seuranta, Aura, Liito, tiesää- ja kelikamerajärjestelmien hyödyntäminen. Pistokoevalvonta: Urakoitsija varmistaa urakan aikaisen laadun. Aluevastaava ja valvontakonsultti tekevät kontrolloivia pistokokeita siitä, että urakoitsija on tehtäviensä tasalla. Pistokevalvonnassa on olennaista, että se kohdennetaan oikein, ja että urakoita kohdellaan tasapuolisesti. Työmaakokouksissa kuukausittain ja välikatselmuksissa vuosittain tilaaja ja urakoitsija käyvät läpi urakan tilanteen varmistaakseen että urakka etenee sovitulla tavalla ja laadussa. Auditoinnit: Tilaaja auditoi urakan aikana koko urakoitsijan toiminnan. Täsmäkysymyksin varmistetaan, että toiminnot täyttävät käytännössä toiminta- ja laatusuunnitelman kuvaukset, ja että laatusuunnitelma on jalkautettu aliurakoitsijoille ja omille työntekijöille. Korjaavia toimenpiteitä seurataan auditoinnin jälkeen. Auditointeja voidaan tehdä myös teemoittain urakkaan liittyvistä asioista.

7 Liikenneviraston ohje 7 Vastaanottotarkastus on tilaajan ja urakoitsijan yhteinen koko alueurakan tiestöllä tehtävä katselmustilaisuus, jossa todetaan tiestön, rakenteiden ja laitteiden yms. kunto sopimusajan päättyessä. 1.2 Valtuudet ja vastuu Oheisena on esitetty yhteenveto keskeisistä tilaajan ja palvelun tuottajan valtuuksista ja velvollisuuksista alueurakoissa. Tilaaja ja urakoitsija vastaavat omalta osaltaan lakien ja asetusten sekä niihin rinnastettavien julkisoikeudellisten määräysten noudattamisesta. Aluevastaava toimii alueurakoissa rakennuttajan nimeämänä turvallisuuskoordinaattorina, joka huolehtii rakennuttajalle säädetyistä työturvallisuuteen liittyvistä velvoitteista. Tilaaja vastaa sopimusasiakirjoissa nimenomaan sitoviksi ilmoittamiensa tietojen ja tutkimustulosten oikeellisuudesta. Tilaaja voi lisäksi antaa informatiivista tietoa sitomattomana. Urakoitsijan edellytetään tulkitsevan annettuja tietoja asiantuntijana. Tilaajan velvollisuutena on huolehtia eri asiakirjojen vertaamisesta keskenään. Urakoitsija vastaa alueurakan toteuttamisesta sopimusasiakirjojen mukaisesti ja osoittaa sen dokumentein ja raportein sopimuksessa esitetyssä laajuudessa. Aluevastaavan on osattava ja hallittava aleurakoiden sopimukset vaatimuksineen yksityiskohtaisesti. Aluevastaava kontrolloi, että urakoitsijan toiminta on sopimusasiakirjojen mukaista, urakoitsija pitää kiinni laatuvaatimuksista ja on tehtäviensä tasalla. Sopimuksen mukaista laatua on vaadittava. Työn toteuttamista koskevia määräyksiä ovat oikeutettuja antamaan vain ne tilaajan palveluksessa olevat henkilöt, jotka urakkasopimuksessa tai muuten ovat nimenomaan tätä tehtävää varten urakoitsijalle ilmoitettu. Aluevastaavalla on vastuu tehdä päätöksiä siitä, milloin urakassa tapahtuu sellaisia laadun alituksia, tai puutteita sopimuksen mukaisessa toiminnassa, jotka johtavat asiaan puuttumiseen sanktioiden muodossa. Laadun alitukset ja toimenpideajan ylitykset käsitellään urakka-asiakirjojen mukaan. Sanktio perustellaan aina mittaukseen tai eri järjestelmien tuottamaan tietoon tukeutuen. Näytön on oltava selvä. Urakoitsijan on oltava oma-aloitteinen poikkeamaraportoinnissa ja korjaavissa toimenpiteissä. Se, että poikkeamaraportteja ei tule, viestii urakoitsijan laadunvarmistuksen toimimattomuudesta. Urakoitsijan tulee olla aktiivinen raportoimaan ja tekemään aloitteita tiestöllä havaitsemiensa urakkaan suoraan kuulumattomienkin puutteiden kuntoon saattamiseksi. Urakoitsijan tulee osallistua aktiivisesti viranomaistehtävien hoitamiseen sekä lupiin ja sopimuksiin liittyvään kolmansien valvontaan.

8 8 Liikenneviraston ohje 2 Toimenpiteet ennen urakan alkua 2.1 Urakan valmistelu Alueurakan valmistelussa tulee panostaa inventointeihin ja tierekisteritietojen oikeellisuuden varmistamiseen. Urakasta on koottava ja annettava riittävät lähtötiedot myös jälkeen jäämistä, jotta tarjoajat pystyvät laskemaan urakan oikein. Epäselvästi määritellyt työt jäävät helposti tekemättä, ja aiheuttavat lisäkustannuksia ja erimielisyyksiä urakan sisällöstä urakan aikana. 2.2 Urakoitsijoiden esivalinta Urakoitsijoiden esivalinnassa varmistetaan tilaajan hankintailmoituksessa asettamien oikeudellisten, taloudellisten sekä teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien vaatimusten täyttyminen huolella jokaisen alueurakoihin ilmoittautuneen urakoitsijan osalta. Vain esivalinnan läpäisseet ja siten kelpoisuutensa osoittaneet ehdokkaat saavat tehdä tarjouksen alueurakkaan. 2.3 Toiminta- ja laatusuunnitelmien arviointi Tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelma Tilaaja asettaa vähimmäisvaatimukset toiminta- ja laatusuunnitelman sisällölle. Laatusuunnitelman arviointi on keskeisessä roolissa urakoitsijan valinnassa. Arvioinnin oikeellisuus on pystyttävä myös perustelemaan kaikille kilpailuun osallistuneille urakoitsijoille. Perustelut on kirjattava ja tallennettava mahdollista myöhempää tarvetta varten. Tarjousvaiheen laatusuunnitelman pisteytyskoulutukseen päivitetään tarpeen mukaan erillinen koulutusaineisto. On oleellista tehdä resurssien tarkastaminen jo tarjousvaiheessa, jotta suunnitelmaan voidaan tarvittaessa vedota. Aluevastaava tekee arviointitilaisuuteen pisteytystä tukevan resurssimitoituksen kokemukseen tukeutuen sekä hyödyntäen esim. suuntaaantavia ohjeellisia arvoja ja mitoitusohjelmaa. Tarjouksia vertailtaessa toiminta- ja laatusuunnitelma on merkittävin laaduntuottokyvyn arviointiperuste. Laatusuunnitelmasta tilaaja voi varmistua, että urakoitsija on ymmärtänyt, mitä odotetaan. Vastuu töiden suorittamisesta vaatimusten mukaan on urakoitsijalla puutteellisesta suunnitelmasta huolimatta, kuitenkin asioiden huomaaminen jälkikäteen on vaikeaa. Tarjousvaiheen laatusuunnitelmassa on kiinnitettävä huomiota mm: Henkilöstömitoitus riittävä, vastuunalaisen työnjohdon rooli suuri Alihankintojen käyttö, periaatteet, valintatapa ja ketjun hallinta Osaamisen kehittäminen ja tiedonkulku Kalusto- ja reittimitoitus, vertaa aluevastaavan tekemään mitoitukseen

9 Liikenneviraston ohje 9 Tavoitettavissaolo, tiestön tilan hallinta, toimenpiteiden käynnistäminen Laadunvarmistus ja tienkäyttäjäasiakkaan huomiointi Tarjousvaiheen laatusuunnitelma on sitova lupaus urakoitsijalta, joten tilaajan edustajan on huolehdittava, että urakoitsija toimii sen mukaisesti. Suunnitelman puutteellisuudet alentavat tarjouksen selonoton yhteydessä annettavia laatupisteitä. Valitun urakoitsijan on tehtävä tarkennettu toiminta- ja laatusuunnitelma kesätöistä syksyn osalta ja talvihoidosta sopimuskatselmukseen mennessä. Työ- ja liikenneturvallisuutta sekä ympäristön suojelua koskevat asiat kerrotaan vasta tarkennetussa laatusuunnitelmassa. Tilaajan näitä asioita koskevat vaatimukset on esitetty tarjouspyyntöaineistossa Talvihoidon tarkennettu toiminta- ja laatusuunnitelma Talvihoidon tarkennetussa laatusuunnitelmassa on tärkeää tarkastaa auraus-, suolaus- ja hiekoitusreitit sekä kalusto, mukaan lukien lisä- ja varakalusto. Urakoitsijan tulee tarkennetussa talvihoidon laatusuunnitelmassa esittää yksityiskohtaisesti mm: Miten huolehditaan oman ja aliurakoitsijoiden kaluston liikkeellelähdöstä sään ja kelin muutostilanteissa niin, että laatuvaatimukset täyttyvät Miten poikkeavat olosuhteet liukkaudessa ja lumisuudessa hoidetaan Kaksiajorataisten teiden kalustomitoitus ja aurausmenetelmät Miten ja millaista talvihoidon päiväkirjaa urakoitsija pitää, ja miten muuten urakoitsija dokumentoi tekemiään töitä ja materiaaleja, kuin tilaajan edellyttämällä Aura-raportoinnilla Miten urakoitsija huolehtii laatumittauksista ja poikkeamaraportoinnista Suolan käytön minimointisuunnitelma Aluevastaavan on pidettävä huolta, että tarjousvaiheen laatusuunnitelmassa luvatut asiat ovat mukana niin talvihoidon kuin kesähoidon tarkennetussa laatusuunnitelmassa koko urakan ajan Kesähoidon tarkennettu toiminta- ja laatusuunnitelma Kesähoidon tarkennetussa laatusuunnitelmassa kiinnitetään huomiota mm. läpi kesän käytettävissä olevaan työntekijämäärään ja ammattitaitoon, kaluston määrään ja laatuun. Urakoitsijan on ymmärrettävä, mitä hoidolta odotetaan, ja millaisia resursseja moninaiset tehtävät vaativat. Sorateille varatun tasauskaluston on oltava käytettävissä hoitoon silloin kun kalustoa tarvitaan. Soratien rakenteen säilyminen edellyttää, että muokkaushöyläys tehdään vähintään kerran vuodessa. Kulutuskerrosmateriaalien hankinta on kuvattava. Kelirikon aikaisen hoidon kuvaaminen on olennaista. Pölynsidontamateriaalit ja -menetelmät on esitettävä erikseen kevättöille ja täydennyspölynsidonnalle. Pölynsidonta-aineiden ympäristöystävällisyyteen on kiinnitettä-

10 10 Liikenneviraston ohje vä huomiota: suolaa korvaavien aineisiin tulee suhtautua varovasti ja käytöstä on syytä informoida myös Liikennevirastoa. Määräaikaan tehtävistä töistä edellytetään aikataulua tarkennetussa toiminta- ja laatusuunnitelmassa, jotta työt muistettaisiin tehdä ajallaan. Samalla tulee näytettyä, että urakoitsija on tutustunut asiakirjoihin riittävän tarkasti. Urakoitsijan tulee esittää, miten tavoitettavuus ja toimenpiteiden käynnistys aiotaan kesäaikana hoitaa. Tulee kiinnittää huomiota siihen, että urakassa on työnjohtoa vähintään se määrä, mikä urakka-asiakirjoissa on vaadittu. Urakoitsijan on kuvattava tilaajalle järjestelyt, joilla äkillisistä hoitotöistä suoriudutaan, myös viikonloppuisin. Tarkennetussa laatusuunnitelmassa on kuvattava miten ja missä ajassa eri puolille urakka-aluetta saadaan liikenteen ohjaus, ammattihenkilöstöä, kunnossapitokalustoa, kiertotiejärjestelyt jne. 2.4 Sopimuskatselmus ja sopimuksen allekirjoitus Ennen urakkasopimuksen tekoa pidetään tilaajan ja tarjoajan yhteinen kaikkia tarjouspyyntö- ja tarjousasiakirjoja koskeva katselmus, jossa todetaan vallitseeko asiakirjojen ja tarjouksen sisällöstä ja tulkinnasta niin suuri yhteisymmärrys, että urakkasopimus on alekirjoitettavissa. Sopimuskatselmukseen on hyvä osallistua myös aluevastaavan sijaisen. Tilaaja kutsuu urakoitsijan sopimuskatselmukseen. Sopimuskatselmukselle käsiteltävine asioineen on olemassa pöytäkirjapohja Hankinnan ohjeistuksessa. Urakkasopimuksen sisältö käydään läpi riittävällä tarkkuudella varmistamaan, että asiat on ymmärretty oikein. Alueurakan sopimuskatselmuksessa käydään läpi myös turvallisuusasiakirjan tiedot ja urakan turvallisuuden kannalta muut oleelliset seikat. Tarjousvaiheessa jätetty alustava laatusuunnitelma täydennetään tarkennetuksi laatusuunnitelmaksi, ja toimitetaan tilaajalle viikkoa ennen sopimuskatsemusta. Sopimuskatselmuksessa käsitellään alkavan talven osalta kaikki tehtävät sekä ennen talvikauden alkua mahdollisesti toteutettava kesähoito, esim. tarvittavat tasaustyöt ja sorastukset. Tarjousvaiheen toiminta- ja laatusuunnitelmassa luvattu kalusto ja henkilöstö yms. on löydyttävä valitulta urakoitsijalta, koska tarjousten selonotossa laatupisteet on annettu sen mukaan. Muuten toiseksi tullut urakoitsija olisi voinut tulla valituksi. Asia on varmistettava ennen sopimuksen allekirjoitusta. Mikäli tilaaja ei ole tyytyväinen esitettyyn tarkennettuun laatusuunnitelmaan eikä urakoitsija suostu täydentämään sitä tyydyttävään tasoon, on tilaajan esitettävä omat näkemyksensä kirjallisesti sopimuskatselmuspöytäkirjassa. Urakan aikana tilaaja seuraa erityisen tarkkaan näitä mahdollisia ilmeisen puutteellisesta mitoituksesta yms. johtuvia laadun alituksia. Sanktio annetaan ilman muistutusta, mikäli sopimuskatselmuspöytäkirjassa asiasta on jo erikseen huomautettu.

11 Liikenneviraston ohje 11 Mikäli puutteet ovat oleellisia, voi sopimuksen syntyminen viivästyä, tai sopimus jäädä syntymättä. Sopimusta ei allekirjoiteta ennen kuin tilaaja on varmistunut siitä, että esteitä sopimuksen syntymiselle ei ole. Ellei valitun urakoitsijan kanssa päästä sopimukseen, aloitetaan katselmusmenettely tarjouskilpailussa toiseksi tulleen urakoitsijan kanssa. Tarkennettua laatusuunnitelmaa ei liitetä sopimukseen, vaan sopimuskatselmuspöytäkirjaan ja myöhemmin vuosittain kulloiseenkin työmaakokouspöytäkirjaan. Tarkennettu laatusuunnitelma käydään läpi vuosittain kesätöiden osalta huhtikuun ja talvihoidon osalta syyskuun työmaakokouksessa. 2.5 Tiestötarkastus Tiestötarkastus (SKU:n kohta 5.1) jossa kirjataan tiestön ja eri rakenteiden tila on pidettävä ennen sopimuksen allekirjoittamista. Kirjauksessa on kiinnitettävä huomiota niihin tiestön osiin ja rakenteisiin, jotka eivät täytä laatua. Kirjaukset liitetään sopimuskatselmuksen tai työmaakokouksen pöytäkirjaan. Tiestötarkastukseen on hyvä osallistua myös aluevastaavan sijaisen.

12 12 Liikenneviraston ohje 3 Toimenpiteet urakan aikana 3.1 Valvonnan yleiset periaatteet Urakoitsijalla on oltava voimakas tahto tuottaa hyvää palvelua. Menettelynä ei voi olla toimittaa jotakin, ja antaa tilaajan ja tienkäyttäjien tehtäväksi tarkastaa, tuliko mitä pyydettiin. Tilaajalla pitää olla mahdollisuus seurata dokumentoidusti, että laatu toteutuu ja että valmiusjärjestelmä toimii. Aluevastaavan on seurattava, että urakoitsija toimii tarkennetussa toiminta- ja laatusuunnitelmassa lupaamallaan tavalla esim. myös sen suhteen, mitä on luvattu tienkäyttäjäasiakkaan huomioon ottamisesta ja palvelusta. Laatusuunnitelman vastaisesta toiminnasta ja vääristä merkinnöistä laaturaportoinnissa seuraa sanktioasiakirjojen mukainen sakko. Aluevastaava, tukenaan laadunvalvontakonsultti ja erilaiset järjestelmät, kontrolloi urakoitsijan laadunvarmistuksen toimivuutta mm. tekemällä tarpeen mukaan pistokokeita urakoitsijan toiminnasta ja toteutuneesta laadusta. Selkeisiin puutteisiin ja toistuvaan tapaan tuottaa huonoa laatua on aina reagoitava. Ohjausvälineenä aluevastaavalla on oikeus ja velvollisuus käyttää sanktiomenettelyä. Urakoitsijalta on oltava riittävästi tahtoa, kykyä ja yrittämistä suoriutua sopimuksen mukaisesti urakan moninaisista töistä. Urakoitsijalla on laatuvastuu. Tarkkaile => keskustele, ellei johda korjaukseen => anna kirjallinen muistutus => sakota. Käyttäytymisen määrää, onko kyseessä iso vai pieni asia. Vältä turhia erimielisyyksiä tekemällä keskeiset periaatteet selväksi. Ole johdonmukainen. Hae yhtenevä linja kollegoiden ja esimiesten kanssa. Oleellista on, että urakoitsija ymmärtää tehtävänsä luonteen ja huolehtii tienkäyttäjien tarpeista ja turvallisuudesta. Sääntöjen ja sopimusten mahdolliset kohtuuttomat tai tulkinnanvaraiset kohdat on toimitettava esimiesten ja ohjeiden laatijoiden tietoon uusien sopimusten ja ohjeiden saattamiseksi asianmukaisiksi. Aluevastaavan ei tule omaksua urakoitsijan työnjohtajan roolia. Alueurakka edellyttää hyvää yhteistyötä, mutta roolit eivät saa sekoittua. Aluevastaava kontrolloi, että sopimusperusteinen tilaajan etu toteutuu. Valvonta- ja sanktiokäytäntö ohjaa tarpeen mukaan urakoitsijaa toiminnan korjaamiseen. Urakan alkuvaiheessa valvonnan on oltava riittävän intensiivistä, jotta urakoitsijan halusta, kyvystä ja yrityksestä onnistua työssään varmistutaan, ja jotta urakoitsija saisi riittävän käsityksen tilaajan tahdosta. Pistokoevalvonnan tulee olla suunnitelmallista, ja kohdistua ongelmapaikkoihin ja - aikoihin. Tarkastuksen laajuuteen ja tiheyteen vaikuttaa se, miten hyvin urakoitsija on tehtäviensä tasalla. Tarkastusten kohdentamista ohjaavat urakoitsijan raportointi ja tienkäyttäjien palautteet, ajantasaisen seurantajärjestelmän tiedot, Auraraportit sekä tiesää- ja kelikamerahavainnot.

13 Liikenneviraston ohje 13 Keskeisesti valvottavat asiat tulisi sopia yhdessä aluevastaavien ja heidän esimiestensä kanssa. Kontrollointia voidaan kohdentaa myös teemoittain ELYn alueella kulloinkin ajankohtaisen asian mukaan. Asianmukainen välineistö laadun mittaamiseen ja dokumentointiin on välttämätön aluevastaavan tehtävien hoidossa. Tällaisia ovat mm. kitkamittari, digitaalikamera, tabletti ja autorijärjestelmä. Valvonnan työ- ja liikenneturvallisuuden varmistavien asioiden on oltava myös kunnossa. Poikkeamaraportointi viestii urakoitsijan tahdosta toimia jatkossa niin, että poikkeamat vähenevät. Valvontakäytännön olisi rohkaistava poikkeamaraportin tekemiseen. Poikkeamaraportti ei edellytä aina sanktioimista: esim. ylivoimainen este, tai syy johon urakoitsija ei ole voinut vaikuttaa, otetaan huomioon. Poikkeamaraportin on oltava perusteltu ja sen on tultava ajoissa. Poikkeamaraportin toimitusaika alkaa laadun alituksesta - ei aluevastaavan ilmoituksesta. Liikenneturvallisuutta vaarantavat laadun alitukset sekä liikenteen sujuvuutta oleellisesti haittaavat puutteet on ilmoitettava välittömästi tieliikennekeskukseen. Näistä kohteista ilmoitetaan tie tai yllätyksellinen ja puutteellinen tiekohta. Muista laadunalituksista aluevastaava voi harkintansa mukaan ilmoittaa urakoitsijalle joko heti tai myöhemmin sopivaksi katsomassaan tilanteessa, mikäli haluaa kontrolloida toimenpideajan toteutumista. Liikenneturvallisuutta vaarantavat vauriot ja puutteet edellytetään korjattavaksi urakka-asiakirjoissa viipymättä. Urakoitsijan on ilmoitettava tilanteesta ja sen poistamisesta tieliikennekeskukselle. Urakoiden valvonta myös työturvallisuuden osalta perustuu laadunvalvonnan periaatteisiin. Urakoitsijan työturvallisuutta koskeva toimenpiteiden dokumentointi ja tilaajan pistokoetarkastus ovat käytössä olevat menettelyt, joiden avulla valvotaan turvallisuusmääräysten asettamia velvoitteita. 3.2 Laatuvaatimusten selkeytys Uuden urakan alkaessa ja tarvittaessa ennen talvi- ja kesäkauden alkua tulisi tilaajan järjestää tilaisuuksia, joissa käydään läpi kulloinkin keskeiset laatuasiat ja muut sopimusasiat, joita tilaaja haluaa painottaa, tai joissa urakoitsijan mielestä on epäselvyyttä. Tilaisuus voi olla kaikille alueen urakoitsijoille ja näiden keskeisille alihankkijoille yhteinen. Laatuvaatimuksia selkeyttäviä, vaikkapa yhteistoiminta-alueiden yhteisiä, tilaisuuksia voidaan järjestää teemoittain esim. vihertöistä ja siltojen hoidosta. Urakoitsijalle tulisi tehdä selväksi, mihin asioihin laadussa erityisesti kiinnitetään huomiota. Aluevastaavan, urakoitsijan ja laadunvalvontakonsultin on pidettävä tarpeen mukaan yhteisiä katselmuksia maastossa, joissa selvennetään mitä sovitut laatuvaatimukset edellyttävät.

14 14 Liikenneviraston ohje Aluevastaavien tulee varmistaa keskenään silmien ja mittarien kalibroinnit niin, että oma tulkinta on oikea ja yhtenevä. Suositeltavaa olisi, että tätä ei tehtäisi vain ELYkeskuksittain, vaan myös yhteistoiminta-alueittain. Urakoitsijoiden tasapuolisen kohtelun saavuttamiseksi ja tilatun laadun toteuttamiseksi on tärkeää, että aluevastaavat ja heidän esimiehensä hakevat yhtenäistä käytäntöä ongelmallisiin laadunvarmistuksen tilanteisiin. Epäselvät asiat kirjataan muistilistaksi, ja otetaan yhteisissä tapaamisissa esille. Laatuvaatimukset, urakan muut vaatimukset ja sisältö tarkennuksineen tulee käydä joka vuosi kertauksena urakoitsijan kanssa läpi myös työmaakokouksissa päivitetyn tarkennetun laatusuunnitelman käsittelyn yhteydessä. 3.3 Raporttien ja tietojärjestelmien hyödyntäminen Urakoitsijan raportoinnin ja ajantasaisen seurantajärjestelmän seuraaminen on aluevastaavan päivittäistä työtä. Kiinnitetään huomiota urakoitsijan raportoinnin oikeellisuuteen, ja että se tulee ajoissa, sekä siihen, että Liito-kuittaukset on asianmukaisesti tehty. Lisäksi järjestelmistä kuten Aura, Liito, tiesää, kelikamerat ja LAM jäljittyy asioita, joihin pitää kiinnittää huomiota. Asiakaspalautejärjestelmästäkin tulee tietoja, miten urakoitsija on toiminut. Tiesään poikkeusolojen seurantajärjestelmää tulee myös hyödyntää. Urakoita tulee vertailla esim. suolaus- ja hiekoitusmäärien, tasauskertojen, Liitoviestien ja sanktioiden kautta suhteuttamalla ne urakan volyymiin (tiepituus, liikennesuorite, väestöpohja tms.). Suuret poikkeamat indikoivat yhtenäistämistarpeesta ja herättävät kysymyksen päästäänkö kaikkialla tilattuun laatuun. Ajantasainen seuranta ja poikkileikkausseuranta ovat aluevastaavalle ja laadunvalvontakonsultille laatukontrollin apuväline: Vähentää ja täsmentää maastossa tehtävien pistokokeiden tarvetta Tuo elementin ajoituksen ja toimenpideaikojen kontrollointiin Tuo elementin urakoiden toimintatavan vertailuun Tuo vastinetietoa lehtijuttuihin, vahinkotapauksiin ja palautteeseen. Poikkileikkauspisteitä ei saa sijoittaa risteysalueille tms. paikkoihin, joissa toimitaan poikkeavasti, koska automaattinen tietojen tallennus kerää jokaisen ylityskerran erikseen. Poikkileikkauspisteitä tulisi laittaa tiesääasemien ja kelikameroiden läheisyyteen. Pisteitä tulisi olla kaikilla aurauslenkeillä ja lähekkäin urakkarajojen molemmin puolin. Poikkileikkauspisteiden nimeämisessä järjestelmään on huomioitava siitä annetut ohjeet. Urakoitsija ajantasaisen seurantajärjestelmän tiedot, tiesää- ja LAM järjestelmien tiedot sekä kelikameroiden välittämät kuvat ovat tarpeellinen apuväline aluevastaaville

15 Liikenneviraston ohje 15 valvonnan ajoituksessa ja kohdentamisessa. Näihin tietoihin pohjautuen voidaan urakoitsijalta vaatia selvityksiä myös jälkikäteen. Ajantasaisen seurannan, kamerakuvien, tiesää- ja LAM- tietojen sekä auraraporttien pohjalta voidaan urakoitsijalle antaa sakko puutteellisesta toiminnasta ilman, että välttämättä on tien päältä mitattua tietoa. Urakoitsijan on pystyttävä osoittamaan epäselvissä tilanteissa, että laatu on täyttynyt. 3.4 Pistokoevalvonta Talvihoito Yleistä talvihoidon laadun kontrolloinnista Aluevastaava ja laadunvalvontakonsultti tarkastavat tiestön tilaa talvella myös normaalin työajan ulkopuolella: Etenkin aamuliikenteen, viikonlopun meno- ja paluuliikenteen sekä juhlapyhäliikenteen olosuhteet ovat tärkeät turvallisuuden kannalta. Pistokoevalvontaa tulee kohdistaa viikonloppuun vähintään kerran kuukaudessa. ELY-keskusten tulisi järjestää aluevastaaville ylityömahdollisuus normaalin työajan ulkopuoliseen pistokoevalvontaan. Laatu kontrolloidaan ajoittain myös urakka-alueiden rajoilla, varsinkin pääteillä. Yhteydenpito urakoitsijoiden kesken tarkastetaan, mikäli rajoilla on jatkuvasti suuria laatueroja. Auraraportteja voidaan käyttää toimenpideaikojen vertailuun ja pistokokeiden suunnitteluun. Pistokokeiden suunnittelussa voidaan hyödyntää myös Liitopalautteita. Toimenpideajat ja laatuhavaintojen oikeellisuus kontrolloidaan pistokokein tarpeen mukaan Valvontaa kohdistetaan erityisesti kelin muutostilanteisiin Seisovien kelijaksojen aikana kontrolloinnin tarve on vähäisempää Hyvin toimivan urakoitsijan kontrolloinnin tarve on vähäisempää Jos urakoitsijan toimintakyky heikkenee, kontrollointia tehostetaan. Laadun kontrolloinnissa ja urakoitsijoiden kanssa asioita läpi käydessä tulee korostaa aamuliikenteen tarpeita: Lumenpoisto ja liukkaudentorjunta on ajoitettava niin, että ne palvelevat ongelmakeleillä aamun työ- ja koulumatkaliikennettä. Urakoitsijan tulee myös ymmärtää hoitaa moniongelmaiset tilanteet: epätasainen polanne, osittain irtolumen peitossa ja liukas viivyttelemättä, vaikka laatu vielä selitellen täyttyisikin. Toimenpideaika ei ole tarkoitettu töiden välttämiseen (ei lähdetty, kun ei tiedetty). Urakoitsijan on oltava jatkuvasti tietoinen tien kelistä, arvioitava kelin muutokset säätietojen perusteella ja varmistettava tilanne niin, että tiestö pysyy laatuvaatimusten mukaisessa kunnossa. Urakoitsijalla on oltava tahto, kyky ja yritys noudattaa toimenpideaikoja. Asiat eivät ole kunnossa esimerkiksi, jos tilanne vaatii selvästi koko luvatulla kalustolla hoitotoimiin lähtöä, ja lähdetäänkin vain osalla kalustoa.

16 16 Liikenneviraston ohje Toimenpideajan ylityksen näytön on oltava selvä. Aluevastaava kirjaa toteamansa toimenpideajan ylittymisen, ja tilanteen vaatiessa asiaan puuttumista ilmoittaa siitä viipymättä urakoitsijalle. Toimenpideajan alku voidaan todeta urakoitsijan, kelikeskuksen, tieliikennekeskuksen, tilaajan edustajan tai kontrolloiden tienkäyttäjän havainnosta. Kelikeskuksen rooli urakoitsijan antamissa tiedoissa pitää kuvata tarkennetussa laatusuunnitelmassa, ja se on käsiteltävä sopimuskatselmuksessa. Kelikeskuksen virheellisestä toiminnasta johtuvat sanktiot menevät urakalle. Ylivoimaiset esteet kuten yllättävä alijäähtynyt sade otetaan huomioon. Tällöin on selvitettävä, onko urakoitsijalla ollut riittävä yritys hoitaa tilanne: onko luvatulla kalustolla lähdetty aikailematta ja onko tilanne ollut ennakoitavissa. Poikkeuksellisen lumisateen aikana koko luvatun kaluston lisäkalustoineen on oltava töissä. Poikkeuksellisen lumisateen jälkeen olennaista on, että urakoitsija saattaa tiet koko luvatulla kalustolla kuntoon luokituksen mukaisessa järjestyksessä. Lumenpoisto Lumenpoistossa kontrolloidaan ensisijaisesti lumisyvyys ja toimenpideaika. Lähtökynnys viestittää, että auraukseen on lähdettävä riittävän ajoissa, jotta maksimilumisyvyys ei ylity. Urakoitsijan päätös viivyttää auraukseen lähtöä tai jättää väliauraus tekemättä sisältää tietoisen riskin laadun alitukseen. Sanktioon johtava maksimilumisyvyyden ylitys on varmennettava mittaamalla. Näytön on oltava selvä: senttejä ei ruveta halkomaan. Pääsääntöisesti haetaan tieosuudella yleisesti vallitsevaa tilannetta. Kuitenkin liikennettä vaarantaviin yllätyksellisiin alituksiin on myös puututtava. Kinostumisherkät kohdat tiestöllä ovat haasteellisia lumenpoiston kannalta. Urakoitsijan tulee panostaa näiden kohtien hallintaan ja seurantaan, myös tilanteissa kun lunta ei muutoin sada. Oikeaan aurausleveyteen tulee kiinnittää huomiota. Tässä on koettu puutteita jonkin verran enemmän liikennetraktorien hoitamilla aurauslenkeillä. Alemman tieverkon teillä on kiinnitettävä huomiota että vähäisten lumien kertyminen ja jättäminen reunoille ei synnytä liikenteellisiä ongelmia. Pinnantasaus Yleensä epätasaisuudet eivät synny yllätyksenä, ja ovat selkeä liikenneturvallisuusriski, joten tässä puuttumiskynnyksen on oltava verraten kireä. Urakoitsijalla on keinot epätasaisuuksien torjumiseen: esim. märän lumen nopea poistaminen urien välttämiseksi Ib ja II teiltä kun pakastuminen on tiedossa. Lauhtumisen tuomia ongelmia ehkäistään pitämällä polanne ohuena. Tasaisuus määritetään oikolaudan avulla. Laadun alitus todetaan vähintään kolmella mittauksella vallitsevasta tilanteesta, tai yllätykselliseksi katsottavasta tienkohdasta. Tasaisuusvaatimus on voimassa ilman toimenpideaikaa. Nopeasti urauttavassa sään muutostilanteessa olennaista on, että urakoitsija poistaa epätasaisuudet viivyttelemättä riittävin resurssein.

17 Liikenneviraston ohje 17 Liukkaudentorjunta Aluevastaavalla on oltava käytettävissään kitkamittari. Aluevastaavan, laadunvalvontakonsultin ja urakoitsijan kitkamittarit kalibroidaan talvikauden alussa ja sen jälkeen niitä on syytä verrata eri olosuhteissa oikean tuloksen löytämiseksi. Laadun alitus todetaan kitkamittarilla vähintään kolmella mittauksella. Alemmalla tieverkolla ja kevyen liikenteen väylillä riittää kelin ja liikenteen sujuvuuden kuvaaminen näköhavaintoon ja ajotuntumaan perustuen. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, että tarkennetussa laatusuunnitelmassa luvattu kalusto on riittävässä valmiudessa ja lähtee aikailematta reitilleen tarvittaviin suolauksiin sekä piste- ja linjahiekoituksiin. Ellei näin tapahdu, kyseessä on laatusuunnitelman vastainen toiminta. Toimenpideajattoman pistehiekoitusten laiminlyönteihin pääsee tarvittaessa tällä tavoin kiinni; tämä kontrollitapa tulee tehdä selväksi urakoitsijalle. Polanteen karhentamisella ja sen pitämisellä ohuena urakoitsija varautuu ongelmakeleihin (kitka alenee, epätasaisuus lisääntyy, polanne pehmenee). Karhennettu pinta vaatimuksena kontrolloidaan kun on odotettavissa liukkautta, tämä ei tarkoita pelkästään ns. pääkallokelejä. Muu talvihoito Liikenneturvallisuutta vaarantavista puutteista, kuten paannejäästä, yliaurauskohdista, merkitsemättömistä pahoista routaheitoista ja päällystevaurioista sekä lammikoitumisesta on ilmoitettava välittömästi tieliikennekeskukseen. Liikennemerkkien puhdistuksen toistuvaan laiminlyöntiin on puututtava. Ylivoimaiset olosuhteet kuten nopea kylmeneminen yli 10 pakkasasteeseen otetaan huomioon. Reunapaalujen heijastavuuteen on kiinnitettävä myös huomiota. Kevyen liikenteen väylien liukkaudentorjuntaan lumenpoistoon ja pinnan tasaukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota, sillä niillä tapahtuvissa onnettomuuksissa joudutaan usein vahingonkorvausvastuuseen Kesäkauden työt Yleistä kesäaikaisen laadun kontrolloinnista Alueurakan valvonnassa oleellista on, että urakoitsijalta vaaditaan tilatut ja luvatut raportit. Aluevastaava varmentaa pistokokein raporttien oikeellisuuden, tarkastaa määräaikaan tehtävät työt, laatuhavainnot ja toimenpideajat. Alueurakan kesäajan töiden toteutuksessa ja valvonnassa tulee käyttää hyväksi inventointitietoa, esim. rumpujen liettymisasteesta. Kontrolloidaan, että urakoitsija noudattaa myös määrämittausohjetta yksikköhintaisia töitä toteuttaessaan.

18 18 Liikenneviraston ohje Jos urakoitsija pitää vain keskeiseksi katsomansa kohteet kunnossa, asiat eivät ole niin kuin pitäisi. Päätieverkon ulkopuoliset toimet eivät saa unohtua. Urakoitsijalla tulee olla menettely, jolla esim. sorateiden laatuvaatimusten mukainen kunto pysytään omaehtoisesti varmistamaan. Varmistusmenettely ei voi olla yksinomaan tienkäyttäjien valituksiin perustuva. Urakoitsijan suorittamaa tietarkastusta voidaan myös kontrolloida pistokokeella: onko olennaiset puutteet havaittu ja korjataanko ne laatuvaatimusten mukaisesti. Liikennemerkit Urakoitsijalta voidaan edellyttää esitystä uusittavista merkeistä ja opasteista: Omaaloitteisuutta ei aina ole ollut uusimiseen riittävästi. Tarkastetaan, että myös urakan kokonaishintaan kuuluvat reunapaalut, lisäkilvet ja pysäkkimerkit tulevat hoidettua ja vaihdettua laatuvaatimusten mukaisesti. Tarkastetaan, että liikennemerkit ja reunapaalut on hoidettu laatuvaatimusten mukaisesti myös seutu- ja yhdysteillä. Liikennemerkkien pystytyksestä annettuja ohjeita on noudatettava. Kontrolloidaan, että urakoitsija ei väärillä puhdistustavoilla vaurioita liikennemerkkien ja opasteiden kalvoja. Merkkien takuu on voimassa vain, mikäli valmistajan hoitoohjeita noudatetaan. Urakoitsijan itsensä vaurioittamien merkkien uusimisen kustannuksista vastaa urakoitsija. Tarkastetaan, että urakoitsijan liikennejärjestelyt ovat kunnossa, ja että tarpeettomat liikennemerkit on peitetty asianmukaisesti. Puhtaanapito Aluevastaava voi kontrolloida pistokokeena, millaiseen kuntoon levähdysalue jää hoitokäynnin jälkeen, ja vastaako urakoitsijan raportointi todellisuutta. Levähdysalueiden ripeää puhdistusta keväällä talven jäljiltä tulee korostaa. Hiekan pölyhaittojen minimointiin keväällä on kiinnitettävä erityisesti huomiota. On kontrolloitava, että hiekka harjataan pois myös sivutieliittymien päällystelipoilta sekä kevyen liikenteen väylän ja tien väliseltä päällystetyltä osuudelta. Urakoitsijaa on tarvittaessa muistutettava velvollisuudesta suorittaa tarvittavat uusimispuhdistukset. Poistamaton hiekka vaarantaa kevyen liikenteen väylillä erityisesti rullaluistelua ja pyöräilyä. Irtonainen kiviaines liittymissä, kaarteissa yms. tien kohdissa on erittäin vaarallinen moottoripyöräliikenteelle. Näiden puhdistusta on kontrolloitava, ja urakoitsijaa muistutettava hoitaa puhdistukset viivyttelemättä. Huonokuntoisista mainostauluista ja opasteista tulisi muistuttaa luvan haltijaa tarvittaessa kirjallisesti. Ellei kehotukseen reagoida, voidaan harkita lupaehtojen mahdollistamia toimenpiteitä. Opasteiden sisällössä ei saa olla virheellisyyksiä.

19 Liikenneviraston ohje 19 Puutavaran käsittelyn ja haketustoiminnan epäkohtiin on puututtava. Asianmukaisesta varastoinnista ja käsittelystä on muistutettava alan toimijoita. Nämä puhdistustyöt kuuluvat kuitenkin viime kädessä alueurakan kokonaishintaperusteiseen työhön. Viherhoito Laadun kontrolloinnissa on paino turvallisuusasioissa: näkemäalueiden, suojateiden edustojen ja hirvieläinkohteiden raivauksissa sekä liikennemerkkien ja opasteiden näkyvyyden turvaamisessa. Yhtenäinen näkemys laadusta varmennetaan aloituskatselmuksella etenkin uuden urakoitsijan kanssa. Eräs huolella sovittava ja kontrolloitava asia on kevyenliikenteen ja tien välisen alueen niitto, niin että ei jää epämääräistä niittämätöntä kaistaletta. Vajaa työsuoritus niitossa ja vesakon raivauksessa edellytetään ensisijaisesti täydennettäväksi. Ellei tämä ole mahdollista, peritään puutteellista työsuoritusta vastaava osuus urakoitsijalle maksettavasta korvauksesta. Harvinaisten kasvien tms. suojelukohteet ja haittakasvikohteet tulee selvittää ja olla urakassa tiedossa. Nämä kohteet on hyvä käydä läpi työmaakokouksissa ennen niittoja vesomistöitä. Kohteet tulisi merkitä myös maastoon paaluilla. Keväisin käydään läpi myös viherhoitokorttien sisältämät työt, jotta alasleikkaukset, katteiden lisäykset, kitkemiset jne. muistetaan hoitaa sovitusti. Istutusten vihertyöt tulee suunnitella ja kuvata urakka-asiakirjoihin huolellisesti. Kontrolloidaan, että riista- ja suoja-aitojen edustat ja taustat tulevat raivattua laatuvaatimusten mukaisesti niin kuin urakassa on sovittu. Päällysteiden paikkaus, reunantäyttö ja kuivatus Paikkausten laatua on kontrolloitava. Huonosti tiivistettyihin paikkoihin ja tuulilaseja rikkovaan irtoainekseen tulee kiinnittää huomiota. Paikat eivät saa olla liukkaita. Halkeamien juotostöissä on kiinnitettävä huomiota töiden järkevään ajoitukseen liikenteen kannalta ja liikennejärjestelyihin. Paikkaustöissä otetaan huomioon päällystysohjelmassa olevat kohteet ja ajoratamerkintätyöt. Valuasfaltin liiallista käyttöä tulee välttää. Valupaikat hankaloittavat kuumennuspintauksella tehtäviä päällystystöitä. Sillan päällysteen halkeamien seurantaan ja niiden sulkemiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Urakoitsijan tulee muistaa informoida tilaajaa sillan herkästi uusiutuvista päällystevaurioista, ja aluevastaavan edelleen sillan korjauksesta vastaavia. Sillan kannen päällysteen ja reunapalkin välisen sauman pitäminen kunnossa on tärkeää. Huolehditaan, että urakassa tilataan näitä töitä riittävä määrä. Päällystettyjen teiden reunapalteiden poistoa tulee kontrolloida, jotta nämä työt eivät jää hoitamatta, myöskään kaiteiden kohdilta. Reunantäytöt tulee hoitaa laatuvaatimusten mukaan ja määräajassa.

20 20 Liikenneviraston ohje Päällystettyjen teiden ojitusten kuntoa on myös seurattava, ja muistettava tilata näitä töitä urakassa tarvittava määrä. Rumpujen kuntoa ja toimivuutta on myös seurattava erityisesti tulva-aikana. Kontrolloidaan, että sadevesikaivoihin ja -viemäreihin sekä pumppaamoihin liittyvät työt tulevat tehtyä laatuvaatimusten mukaisesti. Kaiteet, aidat ja reunakivet Kaidevaurioiden korjaukselle on annettu toimenpideaika. Kaiteisiin on vuosien aikana tullut pieniä vaurioita. On selvennettävä, mitkä niistä korjataan, ja missä toimenpideajassa. Kaiteita vaurioituu helposti auraustöissä. Urakoitsijan tulee laittaa vaurioittamansa kaiteet kuntoon omalla kustannuksellaan. Reunakiviin kohdistuvat vahingot ovat kokonaisuudessaan urakoitsijan vastuulla: Vahingot on korjattava kokonaishintaan kuuluvana työnä. Siltojen hoito Siltojen hoitoon kuuluvia puhdistuksia on laiminlyöty, tai tehty huolimattomasti. Keväisin ennen pesujen aloitusta voidaan järjestää työnäytöksen omainen katselmus sillan puhdistustoimista, missä varmistutaan oikeista työtavoista ja asianmukaisesta kalustosta. Urakoitsijan tekemisiä tulee kontrolloida pistokokein: Vastaako ilmoitus töiden asianmukaisesta loppuunsaattamisesta todellisuutta. Kuvaa asioiden tilasta voidaan täsmentää tarpeen mukaan katselmuksin. Esimerkiksi liikuntasaumalaitteiden puhtaus voidaan kontrolloida urakoitsijan ilmoitettua puhdistuksen suoritetuksi. Tarkistetaan, että suolarasituksen alaisten rakenteiden, kuten välipilarien ja kaiteiden pesut on tehty. Suolaamattomien teiden silloilla voidaan hyväksyä muukin puhdistus kuin vesipesu, esim. paineilmalla puhdistaminen. Kontrolloidaan, että kaiteiden alla ei ole keilojen ja luiskien syöpymistä aiheuttavia reunapalteita, sadeveden keräilylaitteet ovat puhtaat ja kunnossa, reunapalkin ja päällysteen välinen sauma on puhdistettu ja kunnossa, keilojen kiveyksistä on poistettu puut ja vesat sekä korjattu pienet alkavat vauriot. Kontrolloidaan, että urakoitsija on raportoinut asianmukaisesti sillan puutteista ja vaurioista. Urakoitsijan tulee muistaa raportoida myös siltaan asennettujen putkien, johtojen ja kaapeleiden kiinnitysten puutteista. Urakkaan kuulumattomat työt on muistettava tilata ajallaan. Vuodesta toiseen samat todetut ongelmat eivät korjaannu ilman toimenpiteitä. Urakoitsijan lähettämät sillan vuositarkastuslomakkeet ja niissä todetut puutteet on tuotava töiden ohjelmoinnista vastaavien henkilöiden tietoon.

21 Liikenneviraston ohje 21 Siltojen hoito- ja vuositarkastusohjeen sekä Silko-ohjeiden tunteminen ja hyödyntäminen tulisi varmistaa käymällä lävitse vuosittain keskeiset ohjeet yhdessä tilaajan ja urakoitsijan kanssa. Tarkastetaan, että vuositarkastusten tekijöiden pätevyydet ovat kunnossa. Soratien pinnan hoito Tulee kontrolloida että urakoitsija syksyn ennakoivalla hoidolla ja riittävin valmiuksin varmistaa tienpinnan tasaisuuden niin, että kulutuskerros ei jäädy uraisena tai reikäisenä. Talvellakin pahat routaheitot on paikattava ja soratie pidettävä kunnossa. Mikäli soratien pinta pääsee jäätymään epätasaisena, urakoitsija ei voi vedota polanteen tasaisuuden puutteissa kulutuskerroksessa oleviin epätasaisuuksiin. Muistutetaan tarvittaessa urakoitsijaa, että asianmukaisesti suoritettu kevätmuokkaus suolauksineen on käytännössä edellytys pintakunnon säilymiselle. Näiden töiden huono suoritus ja laiminlyönti kostautuvat kesän aikana. Kuntoarvojen 1, 2 ja 3 rajojen oikea tulkinta tulee selventää yhteisellä katselmuksella urakan alussa ja sen jälkeen vuosittain urakoitsijan kanssa. On varmistettava myös yhtenevä oikea tulkinta aluevastaavien ja laadunvalvontakonsulttien kesken. Hyödynnetään yhteisiä koulutusaineistoja. Kun oikea tulkinta on tehty selväksi, sen perusteella on myös sanktioitava. Oikeaan poikkileikkausmuotoon tulee kiinnittää huomiota etenkin tieosuuksilla, joilla on suuria pituuskaltevuuksia. Urakoitsijoiden ammattitaitoon on kiinnitettävä huomiota, ettei virheellisillä työtavoilla ja sopimattomilla koneilla tehdä vahinkoa, esim. jättämällä reunapalteet poistamatta, siirtämällä alusterällä kulutuskerrosmurskeita luiskiin, sorastamalla irrottamattomalle pinnalle tai pilaamalla sivukaltevuuksia jne. Sorastus Sorastuksia ei tule hoitaa varatyöluonteisina, vaan ne on ajoitettava suunnitelmallisesti pääosin syys-lokakuuhun ennen pakkaskauden alkua. Töiden jättämistä kevääseen on vältettävä. Kuitenkin kevätmuokkauksen yhteydessä voidaan vielä sorastaa. Sorateiden kulutuskerroksen materiaalin laatu vaihtelee teittäin ja kohteittain paljon. Työmaakokouksessa käydään läpi ja hyväksytään tarvittaessa poikkeavuudet normaalista kulutuskerrokseen lisättävän materiaalin suhteen. Liikenteen varmistaminen kelirikkokohteissa Kontrolloidaan, että kevään ennakoivat työt, kuten sohjo-ojien teot toteutetaan vaatimusten mukaisesti koko tieverkolla. Kontrolloidaan, että kelirikkomerkit asetetaan ja poistetaan oikea-aikaisesti. Liikennöinti on turvattava myös kelirikon aikana. Liikenteelle vaarallisten routaheittojen tasaamiseen epätasaisuuksien asianmukaiseen merkitsemiseen kiinnitetään erityistä huomiota.

22 22 Liikenneviraston ohje Kelirikon jälkeen epätasaisuuksien korjaamisen kohtuuttomasta viivyttelystä on huomautettava urakoitsijalle. Urakkaan varattua kelirikkomursketta käytetään vain kelirikon tarpeisiin. Muu paikkausluonteinen kulutuskerrosmurskeen käyttö kuuluu urakan kokonaishintaperusteiseen osaan. Liikenteen varmistaminen erikoistilanteissa Äkilliset hoitotyöt on kuvattu tuotekortissa. Esim. ajoradalle kaatuneen puun poisto, äkillisesti pettäneen rummun korjaus sekä nopeasti syntyneen tierakenteen läpi menevän päällystevaurion korjaaminen ovat äkillisiä hoitotöitä. Urakkaan kuuluvat työt, jotka olisi voitu hoitaa ennakolta, eivät ole äkillisiä hoitotöitä. Äkilliseksi hoitotyöksi ei katsota esim. tien vaurioiden korjaamista, jotka ovat syntyneet riittämättömästi aukaistun jäätyneen tai maa-aineksista täyttyneen rummun takia. Urakoitsija korjaa tällaiset vahingot omalla kustannuksellaan. Soratien tasauksessa työvirheet ovat lisääntyneet. Selvistä työvirheistä sateella aiheutuneet syöpymät korjaa urakoitsija omalla kustannuksellaan. Ojituksessa riittämättömästi tiivistetyn luiskan sortumisen korjaa urakoitsija omalla kustannuksellaan. Kevyen liikenteen väylien hoito Kevyen liikenteen väylien hoitoon tulee kiinnittää huomiota, koska siellä pienetkin päällystevauriot, hiekoitushiekka jne. aiheuttavat käyttäjille ongelmia, ja näiden takia joudutaan usein vahingonkorvauskäsittelyihin. Liikennettä vaarantavat routaheitot on merkittävä asianmukaisesti. Päällystevaurioista tulee tarvittaessa varoittaa liikennemerkein. Kontrolloidaan, että kevyenliikenteen väylien jatkeet ja suojatiet pidetään vaatimusten mukaisesti kunnossa näkemineen, suojatiemerkkeineen ja saarekkeineen. 3.5 Työmaakokoukset Urakan aikana pidetään erikseen sovitun aikataulun mukaan "Alueurakan yleisten sopimusehtojen 2003" (AYSE 2003) 40 :n mukaisia työmaakokouksia 1 2 kuukauden välein. Työmaakokouksessa tarkastellaan säännöllisesti työn toteutumista, asiakaspalautteita, laadun täyttymistä, sanktioita ja bonuksia yms. asioita. Liikenneviraston Hankinnan ohjeistuksesta löytyy työmaakokouksen pöytäkirjamalli. Aluevastaavalla tulee olla käytettävissään tarkastuslista määräaikaan tehtävien töiden aikataulutuksesta helpottamassa näiden töiden seurantaa ja esille ottoa työmaakokouksessa. Työmaakokouksessa kannattaa ottaa hyvissä ajoin esille myös tulevat määräaikaan tehtävät työt.

23 Liikenneviraston ohje 23 Tarkennettuun laatusuunnitelmaan liittyvät muutokset toteutuksessa ilmoitetaan välittömästi aluevastaavalle ja kirjataan työmaakokouksessa suunnitelman pitämiseksi ajan tasalla. Urakoitsijan laatusuunnitelmassa olevat lupaukset ovat urakoitsijaa sitovia, joten katsotaan, että niistä on pidetty kiinni. Samoin on pidettävä kiinni sopimukseen kirjatuista työjohtoa ja kalustoa koskevista vaatimuksista. On osoittautunut hyödyllisiksi järjestää tarpeen mukaan laatuun liittyviä tms. katselmuksia työmaakokouksen yhteydessä. Näin varmistetaan yhdessä urakoitsijan edustajan kanssa oikea näkemys tilatusta laadusta. Välikatselmus pidetään jokaisen sopimusvuoden päätyttyä. Siinä tarkastellaan soveltuvin osin kaikki samat toteutumiin ja maksuliikenteeseen liittyvät asiat vuositasolla, kuin vastaanottotarkastuksessa. Samalla tehdään tarvittavat tiestötarkastukset ja sopijapuolten velvoitteiden määrittämiset. Tilaajavastuulain mukaiset tiedot käydään lävitse ja tarkastetaan vuosittain välikatselmuksessa. Tilaajavastuu.fi raportti tulostetaan mukaan pöytäkirjaan. Välikatselmukselle löytyy pöytäkirjapohja Liikenneviraston hankinnan ohjeistuksesta. Huolellinen dokumentointi vuosittain välikatselmuksissa helpottaa loppukatselmuksen tekemistä. 3.6 Auditoinnit Päivittäisen urakoitsijan raportoinnin seuraamisen ja pistokokeiden lisäksi tilaajan olisi auditoitava vähintään kerran urakan aikana koko urakoitsijan toiminta. Erityisen tärkeää tämä on uuden alalle tulleen urakoitsijan osalta sekä niiden urakoiden osalta, joissa on ollut poikkeuksellisen paljon ongelmia. Auditoinnissa tarkastetaan hoidon alueurakan kaikki osa-alueet. Täsmäkysymyksin pyritään varmistumaan, että kaikki toiminnot täyttävät käytännössä laatusuunnitelmassa esitetyt yksityiskohdat ja raportointi vastaa koko ajan toimintoja. Peruskysymyslista löytyy p-verkkolevyltä hoidon työpajasta. Riittävän kokonaiskuvan saamiseksi auditointiin on kutsuttava myös kelitiedoista vastaava taho sekä tärkeimpien alihankintojen toteuttajat. Auditointi tulee kohdistaa myös työntekijöihin ja alihankkijoihin, jotta saadaan kuva siitä onko laatusuunnitelma jalkautettu alas asti. Auditoinnista ei ole paljoa hyötyä, ellei sen jälkeen tarkisteta, että havaitut puutteet on korjattu. Auditoinneissa voidaan toimia keskitetysti yhteistoiminta-alueiden sisällä ja ottaa auditoija toisesta ELY- keskuksesta. Välttämätöntä on, että auditoinnissa on läsnä asianomaisen alueurakan aluevastaava ja hänen sijaisensa. Alueurakan koko toiminnan auditointia tulisi tarpeen mukaan täydentää kevyemmillä osa-alueiden auditoinnella, liittyen esim. siltojen kunnossapitoon, kunnossapitokaluston laatuun, työturvallisuuteen jne. Tällainen käytäntö palvelee hyvin yhteistä laadun kehittämistä urakoitsijan kanssa.