HYVINKÄÄN SAIRAALAN UUDISRAKENNUS- HANKKEEN TOIMINNALLINEN SELVITYS

Transkriptio

1 HYVINKÄÄN SAIRAALAN UUDISRAKENNUS- HANKKEEN TOIMINNALLINEN SELVITYS LOPPURAPOTTI versio Outi Elonheimo

2 1 TIIVISTELMÄ Tämän selvityksen tarkoituksena on tuottaa Hyvinkään Sairaalanmäen uudisrakennushankkeen pohjaksi laskennallista tietoa Hyvinkään sairaanhoitoalueen väestön tulevaisuuden terveyspalveluiden tarpeesta sekä toiminnalliset muutossuunnitelmat sairaalahoidon tarpeen hallitsemiseksi tulevaisuudessakin. Aluksi kartoitimme Hyvinkään sairaanhoitoalueen väestön ikääntymisen ja lisääntymisen vaikutukset terveyspalveluiden tarpeeseen Hyvinkään sairaalassa ja Hyvinkään kaupungissa vuonna 2025 (nk. kauhuskenaario väestön tarvitsemasta palvelutuotannosta eri hoitoyksiköissä ja hoidon tasoilla silloin, kun tuotantotavat pysyvät nykyisinä). Vuodeosastohoidon tarpeen laskennassa lähtökohtana pidettiin sitä, että Hyvinkään sairaalan erikoissairaanhoidon ja Hyvinkään kaupungin perusterveydenhuollon vuodeosastotoiminnat yhdistetään. Totesimme kaikkien väestön terveyspalveluiden tarpeen lisääntyvän vuoteen 2025 mennessä. Tarpeen lisäys oli suurinta niillä erikoisaloilla ja niissä yksiköissä, jotka hoitavat vanhimpia ikäryhmiä. Huolestuttavinta oli, että nykyisellä, varsin trimmatulla toimintatavalla toimittaessakin yhteisille vuodeosastoille pitäisi seuraavan vajaan 15 vuoden aikana lisätä 170 sairaansijaa, jotta vanheneva väestö saisi tarvitsemansa sairaalapalvelut. Tämän vuoksi tulee jatkossa Hyvinkään sairaalan vuodeosastohoidon tarvetta rajoittaa vahvistamalla erilaisia avopalveluita sekä kotona asumisen tukea. Sairaalahoitoon joutumisen rajoittamisessa keskeisessä roolissa ovat terveyskeskuksen vastaanottotoiminnan ja kotisairaanhoidon tehostaminen, sairaalahoitojaksojen lyhentämiseksi on tärkeää lisätä tehostettu kotihoitoa (Tehko) sekä erilaisia, potilaan hoitoisuuden mukaisia palveluasumisen muotoja. Esitämme sairaalahoidon tarpeen rajoittamiseksi seuraavia toimenpiteitä: 1) Vanhoista, erikoisaloittaisista vuodeosastoista luovutaan ja vuodeosastotoiminnalle suunniteltu uusi osastotyyppijako otetaan käyttöön. Osastotyyppijako toteutetaan toimintamallin ja hoidon intensiteetin mukaan. Kaikilla osastoilla toimitaan potilaita aktivoivalla ja kuntouttavalla hoito-otteella, tavoitteena saada potilas mahdollisimman nopeasti siihen kuntoon, että hän pärjää entisessä asumismuodossaan. Osastoista vastaa yleislääketieteen, geriatrian tai muun soveltuvan laaja-alaisen erikoisalan erikoislääkäri; muiden alojen erikoislääkäreillä toimenpaneva ja konsultoiva rooli omien potilaidensa hoidossa. Sairaalassa hoidetaan vain sairaat. Asuminen ja kussakin asumismuodossa tarvittava päivittäisen selviytymisen tuki tuotetaan muualta. 2) Pitkäksi käyvien hoitojaksojen hallitsemiseksi osastoilla otetaan käyttöön sairauskohtainen ylipitkien hoitojaksojen leikkuri. Potilaat siirretään ajoissa tarkoituksenmukaisempaan hoitopaikkaan (esim. intensiivikuntoutukseen, kotiin tai palveluasumisyksiköihin). 3) Erilaisia avopalveluita ja kotona asumisen tukea vahvistetaan. Näiden avopalveluiden tuotantoa tulee varautua lisäämään vähintään sen verran, että ylipitkien vuodeosastohoitojaksojen potilaat voidaan hoitaa tarkoituksenmukaisemmalla tavalla tämän selvityksen laskelmien mukaisesti. Lisäksi potilaiden sairaalahoitoon joutumista tulee pyrkiä estämään vahvistamalla vanhusten ja pitkäaikaissairauden hoitoa terveyskeskuksen vastaanotolla ja kotisairaanhoidossa siten, että päivystyskäyntejä kyetään vähentämään. Laskimme lopuksi tuotannon muutoksen kustannusvaikutukset vuodesta 2010 vuoteen Kauhuskenaariomallissa, jossa palvelutuotanto jatkuu entisellään ja vain väestömuutosten vaikutus on otettu huomioon, Hyvinkään sairaalan vuotuiset tuotantokustannukset lisääntyvät 32,9 miljoonalla eurolla. (Nämä sisältävät 8 miljoonaa euroa Hyvinkään kaupungin lisääntyviä vuodeosastohoitokustannuksia.) Samaan aikaan Hyvinkään kaupungin maksamat erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon (ml. kotona asumisen tuki) vuosikustannukset lisääntyvät 32,7 miljoonalla eurolla. Erilaisten palveluasumismuotojen kustannuksia ei laskennassa ole otettu huomioon. Mikäli sairaalahoidon tarvetta vähennetään hallitusti ehdottamallamme tavalla avohoitoon siirtäen, Hyvinkään sairaalan erikoissairaanhoidon vuosikustannusten lisäys saadaan rajoitettua 22,9 miljoonaan euroon ja Hyvinkään kaupungin erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon kustannukset lisääntyvät 35,3 miljoonalla eurolla. Käytännössä siis 2,5 miljoonan euron satsauksella avopalveluiden tehostamiseen Hyvinkään kaupungissa saadaan aikaiseksi 10 miljoonan euron säästö erikoissairaanhoidossa.

3 Sisällys 1 TIIVISTELMÄ... 2 HYVINKÄÄN SAIRAALAN UUDISRAKENNUSHANKKEEN TOIMINNALLINEN LASKELMA VUODELLE SELVITYKSESTÄ TAUSTA-AJATUKSET SAIRAANHOITOALUEEN TOIVOMAT LASKENTASKENAARIOT SELVITYKSEN KULKU VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN JA ERIKOISALOITTAISEN TUOTANNON MUUTOSLASKENTA HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEEN IKÄRAKENTEEN MUUTOS JA PALVELUJEN MUUTOSTARPEEN LASKENTA ERIKOISALOJEN KORJAUSKERTOIMET VUODESTA 2010 VUOTEEN LASKENNAT SKENAARIO 1: HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEEN KOKO TOIMINTA SKENAARIO 2: HYVINKÄÄN SAIRAANHOITOALUEEN KUNTIEN HYKS-ALUEEN TUOTANTO HYVINKÄÄN SAIRAALAN PÄIVYSTYSYKSIKÖN TUOTANTO HYVINKÄÄN SAIRAALAN VUODEOSASTOTUOTANTO JA SAIRAANSIJAT Toiminnalliset muutokset vuodeosastohoidon tarpeen rajaamiseksi vuonna HYVINKÄÄN TERVEYSKESKUKSEN AVOHOIDON TUOTANTO JA TOIMINTA HYVINKÄÄN TERVEYSKESKUKSEN SUUN TERVEYDENHUOLLON TUOTANTO HYVINKÄÄN KAUPUNGIN KOTISAIRAANHOITO JA TEHOSTETTU KOTIHOITO (TEHKO) HYVINKÄÄN KAUPUNGIN ERILAISET PALVELUASUMISMUODOT TOIMINNAN MUUTOSTEN KUSTANNUSVAIKUTUSTEN ARVIOINTI LOPUKSI LIITE SKENAARIO 3: RIIHIMÄEN, LOPEN JA HAUSJÄRVEN KUNTIEN ERIKOISSAIRAANHOIDON JA PERUSTERVEYDENHUOLLON VUODEOSASTOTOIMINNAN VOLYYMIEN LASKENTA

4 HYVINKÄÄN SAIRAALAN UUDISRAKENNUSHANKKEEN TOIMINNALLINEN LASKELMA VUODELLE SELVITYKSESTÄ DRG Medical Systems Oy (DMS) on Hyvinkään sairaalan ja Hyvinkään kaupungin pyynnöstä tehnyt Hyvinkään sairaalan ja Hyvinkään terveyskeskuksen toiminnallisen selvityksen vuodelle 2025 sairaalan uudisrakennushankkeen suunnittelua varten, tilatarveselvityksen pohjaksi. Selvitys toteutettiin tammi-toukokuussa Selvitys sisälsi useita toiminnallisia osia: 1) Työskentelyn pohjaksi tehtiin kattavat Hyvinkään sairaalan ja sen käyttäjäkuntien sekä Hyvinkään kaupungin terveyskeskuksen ja palveluasumisen potilasvolyymien ja tuotantojen laskennat vuodelta Nykytuotannon mukaan laskettiin, paljonko Hyvinkään sairaalan ja Hyvinkään terveyskeskuksen pitäisi tuottaa erilaisia palveluja, jotta alueen ikääntyvän ja lisääntyvän väestön terveyspalvelut saadaan tulevaisuudessakin (vuonna 2025) turvattua. 2) Tehtiin ehdotukset terveyspalveluiden tuotantotapojen muutoksista, joilla väestön ikääntyessä lisääntyvää erikoissairaanhoidon palvelutarvetta voidaan hillitä. Erityisesti keskityttiin kalliin sairaalan vuodeosastohoidon leikkaamiseen siten, että potilaiden hoitopainetta siirretään kotona asumisen lääketieteelliseen jahoidolliseen tukeen (ml. terveyskeskuksen avohoito) sekä tuettuihin palveluasumismuotoihin. Tavoitteena on, että potilaat tulevat jatkossa entistä paremmin aktivoiduiksi, mutta saavat kuitenkin tarvitsemansa lääketieteellisen hoidon ja päivittäistoiminnan tuen. Lisäksi pyrittiin löytämään tapoja estää potilaan sairaalaan joutuminen. 3) Tammi-toukokuun aikana toteutettiin useissa eri tilaisuuksissa,erilaissa kokoonpanoissa sairaalan ja terveyskeskuksen toiminnan suunnittelusta vastaavan johdon konsultointia. Tähän sisältyi monenlaisten laskelmien tekemistä toiminnan suunnittelun pohjaksi. Laskelmat ja taustamateriaalit on toimitettu johdon ja heidän valtuuttamiensa tahojen käyttöön. 4) Toiminnallisten muutosehdotusten kustannusvaikutuksen selvittämiseksi laskettiin ensin nykyisen palvelutoiminnan kustannukset (vuoden 2010 toiminnan ja toimintakustannusten mukaan). Vuoden 2025 toimintakustannukset laskettiin väestön muutoskertoimien avulla tilanteessa, jossa palveluiden tuotantotavat säilyvät ennallaan ja ainoastaan hoidettavana oleva väestö ikääntyy ja suurenee (nk. kauhuskenaario ). Ehdotettujen tuotantotapamuutosten kustannusvaikutukset laskettiin siirtämällä uudelleen sijoitettavien potilasryhmien hoidon kustannukset mahdollisuuksien mukaan siihen yksikköön, jossa potilaat on jatkossa tarkoitus hoitaa.näin laskettiin uuden, sairaansijoja säästävän toimintamallin vuosikustannus vuodelle Muutos vuodesta 2010 vuoteen 2025 osoittaa sitä vuosikustannusten eroa, joka vuodesta toiseen lisääntyy väestömuutoksen myötä, mutta jossa on kuitenkin jo toteutettu uusi, sairaalakäyttöä rajoittava toimintamalli. 5) Loppuraportti kirjoitettiin sovitusti mennessä ja sitä täydennettiin kesäkuun alussa. Loppuraportti sisältää keskeiset havainnot palvelutuotannosta ja sen tarpeesta vuonna 2025, ehdotukset uusiksi toimintamalleiksi sekä niiden vaikutukset palvelutuotannon hallitsemiseen sairaalan vuodeosastoilla ja lisäämiseen avohoidossa.raportista on linkit laajempiin tulostaulu- 4

5 koihin sekä käytettyihin, järjestettyihin ja ryhmiteltyihin taustadatoihin, jotta asiakas voi niiden pohjalta tarvittaessa tehdä lisälaskentoja. 3 TAUSTA-AJATUKSET Tämä selvitys toteutettiin, koska Hyvinkään sairaalalle joudutaan lähivuosina rakentamaan uusia, nykyaikaisia hoitomenetelmiä tukevia vuodeosastotiloja. Samaan aikaan myös Hyvinkään kaupunki on tehnyt päätöksen keskittää vuodeosastopalvelut sekä muutamia keskeisiä (tuki)palvelumuotoja sairaalanmäelle. (Tämä on järkevää jo siksikin, että lomittainen rakentaminen mahdollistaa toiselta yksiköltä tyhjäksi jäävien tilojen käytön toisen yksikön väistötiloina.) Samalla on noussut ajatus Hyvinkään sairaalan ja Hyvinkään kaupungin terveyskeskuksen vuodeosastotoiminnan yhdistämisestä ja uudenlaisen toimintakulttuurin luomisesta yhteistyössä sairaalan ja terveyskeskuksen välillä. Hyvinkään terveyskeskus on laskenut tarvitsevansa tulevaisuudessa noin 30 uutta vuodeosastohoitopaikkaa saadakseen vastattua kasvavasta laitoshoidon tarpeesta, vaikka tavoitteena onkin samaan aikaan rajoittaa olemattomiin pitkäaikaisessa vuodeosastohoidossa olevien potilaiden määrä. Hyvinkään sairaala on niin ikään kaavaillut tarvitsevansa vuoteen 2020 mennessä 30 uutta vuodeosastopaikkaa sekä noin 20-paikkaisen akuuttihoito-osaston. Näitä suunnitelmia on perusteltu seikkaperäisesti kummankin yksikön tarpeilla mm. HUS-kuntayhtymän Hyvinkään sairaalan yleissuunnitelmassa ja Hyvinkään kaupungin Terveyspalveluiden tilatarveselvitys Sairaalanmäen kehittäminen - työryhmäraportissa. Molemmat virkamiesten laskelmat osoittautuivat tämän selvityksen aikana varsin osuviksi. Jos kuitenkin potilaat hoidetaan nykyisen toimintamallin mukaan,pelkästään väestön ikääntyminen lisää viidessätoista vuodessa huomattavasti vuodeosastohoidon tarvetta. Siksi suunniteltujen sairaansijamäärien riittämiseksi on nykyisiä toimintamalleja muutettava kestävämmiksi. Tämä selvitys tehtiin näiden toimintakulttuurimallien uusimiseksi. Tavoitteena on luoda keinot sille, miten sairaalahoidon tarvetta vähennetään vastaamaan suunniteltua, erittäin hillittyä sairaansijojen lisäyssuunnitelmaa. Noin 50 % kaikista sairaalan vuodeosaston hoitopäivistä syntyy siten, että potilas tulee sairaalaan päivystyksen kautta. Tämä osoittaa päivystysyksikön keskeisen roolin potilaiden sairaalan joutumisen säätelijänä. Toisaalta päivystyksen kuormitusta säätelee paljolti myös avovastaanottojen toimivuus. Mikäli terveyskeskuksen avohoito ei toimi hyvin, pitkäaikaissairauksien seuranta ja hoito kärsii ensimmäisenä. Tämä puolestaan aiheuttaa pitkäaikaissairauksien erilaisia pahenemisvaiheita tai komplikaatoita, joiden hoitamiseksi joudutaan turvautumaan päivystykseen. Hyvinkään sairaalalla ja Hyvinkään kaupungin terveyskeskuksella on pitkät perinteet yhteispäivystyksestä. Hyvinkään sairaala vastaa paitsi sairaanhoitoalueen erikoissairaanhoidon myös hyvinkääläisten yleislääketieteellisestä päivystyksestä. Muut sairaanhoitoalueen kunnat vastaavat itse omasta terveyskeskuspäivystyksestään päiväaikaan ja siirtävät vasta illalla päivystyksensä sairaalaan. Tilanteen on todettu aiheuttavan kitkaa joidenkin potilasryhmien hoidossa esimerkiksi siten, että sama potilas joutuu jonottamaan saman päivän aikana useampaan päivystyspisteeseen sairaudentilan samalla pahentuessa. Edellä kuvattu osoittaa, että terveydenhuollon eri toiminta-alueiden yhteistoiminta ja yhteinen toiminnan suunnittelu on keskeistä vuodeosastohoidon ja päivystyksen hoidon tarpeen hallitsemiseksi, mihinhyvinkään uudisrakennustilanne antaa hyvät käytännön edellytykset. Sama koskee luonnollisesti alueen terveydenhuollon yhteisten tukipalveluiden (esim. diagnostiset tutkimukset, apuvälinelainaus ja alueellinen kuntoutustoiminta) suunnitelmallista hyödyntämistä eri yksiköiden potilaiden hoidon tukena. 5

6 Hyvinkään sairaalan ja terveyskeskuksen yhteistä alueellista palvelukokonaisuuden suunnittelua voidaan tehdä hyvistä käytännön lähtökohdista, vaikkei hallinnollinen tai organisatorinen yhdistyminen olekaan tavoitteena. 3.1 Sairaanhoitoalueen toivomat laskentaskenaariot 1. Palvelutuotannon laskenta tehdään Hyvinkään sairaanhoitoalueen nykyisistä kunnista (nykyisestä sairaalan tuotannosta) lähtien. Hyvinkään sairaala joutuu kuitenkin varautumaan tulevaisuuden suunnittelussa myös kahteen muuhun mahdollisesti lisää palvelujen ja toimintatilojen tarvetta tuovaan skenaarioon: 2. HYKS- alueen muun (erikoistason) erikoissairaanhoidon tuotantotavat voivat muuttua, ja HYKS:stä voidaan siirtää suuriakin potilasryhmiä Hyvinkään sairaalan kontolle. 3. Riihimäen, Lopen ja Hausjärven kunnat (RLH-kunnat) sijaitsevat kahden keskussairaalapiirin rajalla. Nämä kunnat ostavat jo nyt joitain palveluita Hyvinkään sairaalalta. Hyvinkään sairaala varautuu siihen, että näiden kuntien erikoissairaanhoito jatkossa voi siirtyä joko kokonaan tai osittain Hyvinkäälle. RLH-kuntien erikoissairaanhoito ja terveyskeskuksen vuodeosastohoito on kuvattu liitteessä 1. Näihin toimintaskenaarioihin varautumiseksi tässä selvityksessä on tuotettu sekä HYKS-alueen että RLH-kuntien nykyisen erikoissairaanhoidon ja väestön ikärakenteen muutoksen aiheuttamat tulevaisuuden tuotantolukemat. 4 SELVITYKSEN KULKU Selvityksen suunniteltiin sisältävän seuraavat vaiheet: Potilasvolyymien laskenta vuoden 2025 tuotantotarpeen ennakoimiseksi a) Hyvinkään terveyskeskuksen nykytuotannon selvittäminen i) Avokäynnit ptj, vuodeoastohilmo, suun th SUHAT, päivystys, sairaalan Ecomed ii) TK-sairaala ja päivystys sisältäen sha:n kaikki kunnat b) Hyvinkään terveyskeskuksen tuotannon estimointi APR-terveyskeskusten avulla c) Hyvinkään kaupungin väestön ikärakenteen muutosten mukaisen tuotantoennusteen tekeminen pth:n palvelujen tarpeesta v d) Hyvinkään sairaalan nykytuotannon selvittäminen erikoisaloittain (HUS Ecomed ja HILMO) e) Hyvinkään sairaalan tuotannon estimointi aiempiin sairaalatuotantolaskentoihin (PHKS, KAS) suhteutettuna f) Kuntien ikärakenteen muutosten mukaisen tuotantoennusteen laskenta sairaalan palveluiden tarpeesta v i) HySHA (sekä tuotantolaskenta että dg/erikoisala HILMOSTA, HYKS, naapurikunnat (RLH) pl. psykiatria ii) Erilaisia lisälaskentoja päivystyksestä ja akuuttihoitojaksojen tarpeesta Hyvinkään alueen terveydenhuollon toiminnallisten muutosehdotusten tekeminen a) Tehtyihin selvityksiin, suunnitelmiin, päätösdokumentteihin ja paikallisiin olosuhteisiin tutustuminen b) Hyvinkään alueen vuoden 2025 nykysuunnitelmien mukaisen tuotantotarpeen arvioiminen 6

7 c) Laskenta nykysuunnitelmien mukaisesta tuotannon lisäystarpeesta d) Ehdotukset uusiksi toimintamalleiksi, joiden avulla tulevaisuudessa hallitaan terveyspalvelujen tarvetta Hyvinkään alueen terveydenhuollossa e) Laskenta siitä, millaiset potilasmäärät syntyvät uudenlaisten toimintamallien tuloksena f) Työskentely toiminnasta vastaavan johdon kanssa suunnitelmien luomiseksi (sis. 5 työkokousta ja 1 laajemman seminaarin hankeryhmien väelle) Toiminnallisten muutosten kustannusvaikutusten laskeminen/arviointi a) Hyvinkään sairaalan ja terveyskeskuksen nykykäytännön mukaisen toiminnan aiheuttamien tuotantokustannusten arvioiminen vuodelle b) Toiminnallisten muutosten aiheuttamien tuotantokustannusten vaikutusten arvioiminen vuodelle 2025 i. Tuotantotarpeen laskeminen ehdotetuin muutoksin ja muutosten vaikutus henkilöstömääriin Dokumentaatio a) Kirjallisen loppuraportin laatiminen mennessä Suunnitelmana oli kuvatatoiminta-alueet rinnakkainsiten, että kustakin esitetään Nykytuotanto (vuoden 2010 mukaan) Vuoden 2025 ennustelaskennat Tuotannon muutos (lisäys) vuodesta 2010 vuoteen 2025 nk. kauhuskenaariona eli tilanteessa, jolloin toimintaa jatkettaisiin hoitamalla potilaat nykyisellä tavalla ilman palvelutuotannossa tapahtuviamuutoksia Vuosituotannon muutos uudella, sairaalahoitoa vähentävällä tuotantomallilla vuodesta 2010 vuoteen 2025 Tavoitteena oli tehdä ehdotuksia tavoista, joilla voidaan hallita erityisesti sairaalan vuodeosastohoidon lisääntyvää tarvetta, jotta vuonna 2025 saadaan rajallisilla resursseilla potilaat hoidettua oikeassa hoitopaikassa. Ehdotusten lähtökohdaksi sovittiin, että sairaalassa tuotetaanhoitoa, jota voidaan antaa vain sairaalassa (hyvin sairaat potilaat, päivystystoiminta ja elektiivinen hoito). Potilaiden erilaiset pitkäaikaisetkin asumispalvelut eivät ole sairaalan toimintaa. Tämä aiheuttaa luonnollisesti muutoksia myös sairaalan ulkopuolisten terveydenhuollon toimintayksiköiden toiminnassa. Niiden hoitovastuulle siirtyy potilaita erityisesti pitkäaikaisesta vuodeosastohoidosta. Siirtyvien potilaiden vaikutusta tuotantoon (ja toimintakustannuksiin) pyritään tässäselvityksessä kuvaamaan soveltuvin osin. Käytännössä työskentely eteni siten, että ensimmäisen kolmen kuukauden aikana tuotimme Hyvinkään sairaanhoitoalueen suunnittelutarpeisiin suuren määrän taustadataa ja laskelmia. Nämä koskivat pääosinnykyisiä potilas- ja hoitovolyymeja sekä arvioitavuodelle Laskelmien tuloksia on hyödynnettyyhteistoimintasuunnittelun työryhmissä (esim. päivystystyöryhmä, akuuttiosastoryhmä). Sairaalan ja terveyskeskuksen johdon kanssa käydyissä konsultatiivisissa keskusteluissa selvitystehtävä on joiltain osinkohdentunut uudella, alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavalla tavalla Tarpeellisiksi katsottujen lisäpyyntöjen toteuttamisen myötä selvityksen tekemiseksi käytetty työaika muodostui monikertaiseksi suunniteltuun nähden, ja samalla hankkeen loppupäähän, uuden toimintamallin luomiseen ja raportoimiseen, jäi huomattavan vähän aikaa. 7

8 5 VÄESTÖN IKÄRAKENTEEN JA ERIKOISALOITTAISEN TUOTANNON MUUTOSLASKENTA 5.1 Hyvinkään sairaanhoitoalueen ikärakenteen muutos ja palvelujen muutostarpeen laskenta Hyvinkään sairaanhoitoalue vastaan noin asukkaan väestön perustason erikoissairaanhoidon palveluista Hyvinkään, Järvenpään, Mäntsälän, Nurmijärven ja Tuusulan kuntien alueella. Vuoteen 2025 mennessä sairaanhoitoalueen väestömäärä lisääntyy noin :lla. Tämä näkyy kasvuna kaikkissa ikäryhmissä, mutta nousu on suurinta vanhimmissa ikäryhmissä. Kaikkien ikäryhmien väestön lisääntyminen aiheuttaa lisäpainetta käytännössä kaikkiin terveyspalvelu- ja tukimuotoihin. Kuva: Hyvinkään sairaanhoitoalueen väestön ikärakenteen muutos eri ikäryhmissä vv Hyvinkään kaupungin väestö kasvaa lähes samassa suhteessa. Poikkeuksen muodostaa vuotiaiden ikäryhmä, joka vähenee vuonna 2025 yli 700 hengellä. Hyvinkääläisiä on tällä hetkellä , vuonna henkeä enemmän. Kuva: Hyvinkään kaupungin väestön ikärakenteen muutos vv

9 Tässä selvityksessä laskettiin väestön ikäryhmien muutosten vaikutus palvelutuotantoon Tilastokeskuksen julkaisemien väestöennusteiden avulla. Eri tuotantoyksiköissä käytettiin hieman erilaisia ikäryhmäjakoja sen mukaan, minkälaisin ikäryhmin niiden tuotanto oli taustatiedoista (HUS-Ecomed, Hilmo, omat potilastietojärjestelmät) saatavissa. Ikäryhmille laskettiin muutoskerroin ikäryhmän vuoden 2010 ja 2025 väestömäärien suhteessa. Muutoskerrointa käytettiin joko suoraan muutettaessa vuoden 2010 palvelut, potilaat tai kustannukset vuoden 2025 vastaaviksi. Tai mikäli eri ikäisten potilaiden vuonna 2010 saamat palvelut olivat tiedossa, voitiin laskea omat painokertoimet esim. eri erikoisalojen tai sairausryhmien tuotannon muutokselle vuodesta 2010 vuoteen Erikoisalojen korjauskertoimet vuodesta 2010 vuoteen 2025 HUS-Ecomedista saatiin erikoisalojen palvelujen käyttö ikäryhmittäin. Näiden avulla laskettiin viidentoista vuoden palvelutuotantomuutokseksi seuraavat muutoskertoimet: H y v i n k ä ä n s a i r a a n h o i t o a l u e e n e r i k o i s a l a m u u t o s k e r t o i m e t v A n e s t e s i o l o g i a 1, F y s i a t r i a 1, I h o t a u d i t 1, K e u h k o s a i r a u d e t 1, K i r u r g i a 1, K N K t a u d i t 1, L a s t e n n e u r o l o g i a 1, L a s t e n k i r u r g i a 1, L a s t e n p s y k i a t r i a 1, L a s t e n t a u d i t 1, N a i s t e n t a u d i t j a s y n n y t y k s e t 1, N e u r o l o g i a 1, N u o r i s o p s y k i a t r i a 1, P s y k i a t r i a 1, S i l m ä t a u d i t 1, S i s ä t a u d i t 1, S u u - j a l e u k a k i r u r g i a 1, S y ö p ä t a u d i t 1, Y l e i l s ä ä k e t i e t e e n v o s a k 1, Y l e i s l ä ä k e t i e t e e n v o s a k, H y v i n k ä ä 1, Y l e i s l ä ä k e t i e t e e n v o s p i t k ä a i k., H y v i n k ä ä 1, P ä i v y s t y s ( y l e i s l ä ä k e t i e d e ) 1, Näitä kertoimia käytettiin kuvaamaan erikoisalojen tuotannon muutoksen määrää. Myös yleislääketieteen päivystyksen muutoskerroin saatiin Ecomedin avulla (Hyvinkään sairaalan hoitama päivystys). Muut yleislääketieteen vuodeosastotoiminnan erikoisalakertoimet laskettiin tuottamalla Hilmo-tiedoista palvelutuotanto ikäryhmittäin, erikseen Hyvinkään terveyskeskuksen alle ja yli 3 kuukauden hoitojaksoille.hilmo-tiedoista laskettiin myös koko alueen terveyskeskusvuodeosastotoiminnan muutoskerroin kaikkien alueen viiden kunnan väestömuutosennusteiden mukaan. 6 LASKENNAT 6.1 Skenaario 1: Hyvinkään sairaanhoitoalueen koko toiminta 9

10 Hyvinkään sairaalan erikoissairaanhoidon tuotanto saatiin HUS-Ecomedistä. Vuodelta 2010 raportoitiin sairaalassa hoidettujen potilaiden, poliklinikka- ja muiden kontaktien, vuodeosastohoitopäivien ja hoitojaksojen lukumäärät sekä hoidon kustannustiedot erikoisaloittain. Myöhemmin kerättiin sairaalan Hilmo-tiedoistavastaavat, vuoden 2010 erikoissairaanhoidon tiedot lisättynä ICD10-diagnoositiedoilla (3 merkin tarkkuus) ja potilaan kotikunnalla. Näitä tietoja käytettiin jatkolaskennassa päivystyksen ja vuodeosastotoiminnan kuvaamiseen. Taulukko: Hyvinkään sairaalan erikoisalojen tuotanto vuonna 2010 (Lähde: HUS-Ecomed) Jatkossa tarkastelimme vain Hyvinkään sairaalan somaattisen erikoissairaanhoidon toimintaa. Kellokosken psykiatrinen sairaala jätettiin tarkastelun ulkopuolelle. Varsinaisena somaattisen erikoissairaanhoidon tuotannon laskentamallina käytimme tuottavuudeltaan maan sairaaloiden kärkiryhmään sijoittuvan keskisuuren keskussairaalan (Päijät-Hämeen keskussairaala) suurimpien potilasryhmien hoitoprosessien kuvauksia. Potilasryhmät kattoivat vuodeosastotuotannosta 85 % ja polikliinisesta toiminnasta 75 %, joskin laskentataulut on korjauskertoimien avulla saatettu kuvaamaan sairaalan koko erikoissairaanhoidon tuotantoa. Päijät-Hämeen keskussairaalalle luomaamme Sairaalan toimintakäytäntöjen hallintajärjestelmää on myöhemmin hiottu Kouvolan kaupungin ja Kymenlaakson keskussairaalan erikoissairaanhoidon tuotannon kuvauksessa. Mallissa tuotanto arvioidaan siten, että kunkin hoitoprosessin toimenpiteille ja käyntityypeille on määritelty työajan käyttöä kuvaavat kustannuspainot. (Kustannuspainojen ja muiden taustamuuttujien laskentaperusteet löytyvät Sairaalan toimintakäytäntöjen hallintajärjestelmän käyttöoppaasta.) Kustannuspainojen avulla lasketaan yhteen kunkin potilasryhmän hoitamiseksi tarvittavat voimavarat erikoisaloittain. Erikoisalojen tuotanto esitetään vuodeosastojen hoitopäivinä sekä eri henkilöstöryhmien työpanoksena työpäivinä ilmaistuna. Nämä tuotantoluvut raportoidaan potilasryhmittäin ja erikoisaloittain. Hyvinkään sairaalan somaattisen erikoissairaanhoidon erikoisalojen potilaat, polikliiniset kontaktit ja vuodeosastohoitopäivät sijoitettiin Sairaalan toimintakäytäntöjen hallintajärjestelmän erikoisaloittaisen lopputauluun, ja Hyvinkään sairaalan tuotantomuuttujat laskettiin Päijät-Hämeen tuotannon mukaisessa suhteessa. (Näin oletettiin, että Hyvinkään sairaalan tuotantotavat ovat samanlaiset Päijät-Hämeen keskussairaalan kanssa.) Erikoisalojen muutoskertoimien avulla laskettiin, paljonko tuotantoa on 10

11 vuonna 2025 ja miten suuri erikoisaloittainen tuotannonlisäys on hoitopäivinä ja henkilökunnan työpäivinä. Sairaalan toimintakäytäntöjen hallintajärjestelmä tuo lisäarvoa tavalliseen tuotannon kuvaamiseen potilas-, käynti- ja hoitopäivien lukumäärinä sikäli, että se antaa toimintolaskentaan perustuvan, konkreettisen kuvauksen tuotannon määrästä eri potilasryhmien hoidossa, silloin kun hoito perustuu hyviksi havaittuihin käytäntöihin. Tuotannon kuvauksen pohjalta voidaan ennakoida Hyvinkään sairaalan sairaansijatarvetta ja eri erikoisalojen erikoislääkäreiden ja muun henkilökunnan lukumääriä ja myöhemmin myös esim. tarvittavien poliklinikkahuoneiden määriä. Hyvinkään sairaalan erikoisalojen tuotantoennuste v Erikoisalat Nykykäytännön mukaiset tuotantomuuttujat 1) Polikliinineosaston hoitoreiden 2) Vuode- 3) Lääkä- tuotanto (työpäivinäpäivät tuotanto 4) Lääkäreiden polikliininen tuotanto 5) Lääkäreiden painotetut pkltoimenpiteet 6) Lääkäreiden painotetut vostoimenpiteet 7) Lääkäreiden vostuotanto 8) Lääkäreidetuotanto 9) PÄIKI- erityisyksiköi den tuotanto 10) KESLEtuotanto Endokrinologia 671,4 46,7 175,3 171,1 0,0 0,0 4,2 0,0 0,0 0,0 Fysiatria 277,7 17,4 233,3 233,3 34,6 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Gastroenterologia 1 938,3 174, , , ,7 0,0 15,9 0,9 0,0 0,0 Gastrokirurgia 346, ,5 500,2 345,4 182,0 2,5 153,1 1,7 5,1 30,2 Hematologia 459,5 473,1 415,7 372,0 97,9 0,7 43,7 0,0 0,0 0,0 Kardiologia 1 030,7 931,1 557,3 441,0 125,9 24,7 109,3 7,0 2,7 0,0 Keuhkosairaudet 4 219, , ,2 828,4 291,1 414, ,8 0,0 0,0 0,0 KNK-taudit 3 816,7 979,8 593,0 503,7 131,6 0,2 89,3 0,0 212,3 76,5 Ortopedia ja käsikirurgia 369, ,4 835,2 303,7 32,6 0,0 528,0 3,5 137,1 128,0 Lastenkirurgia 160,0 551,1 180,5 130,4 19,6 0,0 50,1 0,0 10,9 28,1 Lastenneurologia 1 258,2 5,5 801,7 800,7 298,0 0,5 1,0 0,0 0,0 0,0 Lastentaudit 4 609, , ,5 915,7 190,9 11,1 374,8 0,0 0,0 0,0 Naistentaudit 1 828, , , ,6 280,2 119,0 842,3 0,0 163,4 306,1 Nefrologia 332,0 114,5 342,4 332, ,6 0,0 10,4 0,0 0,0 0,0 Neurologia 2 369, , , ,8 699,8 16,6 831,1 183,0 0,0 0,0 Plastiikkakirurgia 646, ,8 249,1 102,3 1,5 0,0 146,8 0,0 307,8 264,2 Syöpätaudit 35,1 0,0 35,1 35,1 1,3 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Thx- ja verisuonikirurgia 0,1 2,9 0,3 0,1 0,0 0,0 0,3 0,0 0,0 0,0 Urologia 919, ,3 599,2 446,2 135,8 0,0 152,9 0,0 6,2 21,1 Yleiskirurgia 870, , ,2 870,9 386,1 0, ,3 0,0 180, ,3 Yleissisätaudit 203, , ,0 203,9 0,0 0, ,1 0,0 0,0 0,0 Hyvinkään sairaalan erikoisalojen tuotantoennuste v jatkuu Erikoisalat 11) Hoitohenkilökunnan pkltuotanto (työpäivinä) 12) Hoitohenkilö- kunnan VOStuotanto (työpäivinä) 13) Erityistyöntekijöiden tuotanto (työpäivinä) 14) Erityistyöntek ijöiden painotetut pkltoimenpiteet 15) Erityistyöntek ijöiden painotetut vostoimenpiteet 16) Fysioterapia-henkilöstön tuotanto (työpäivinä) Endokrinologia 295,2 0,0 205,1 205,1 0,0 0,0 Fysiatria 0,0 0,0 44,4 44,4 0,0 0,0 Gastroenterologia 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Gastrokirurgia 1,0 49,5 0,0 0,0 0,0 0,0 Hematologia 87,5 1,8 0,0 0,0 0,0 0,0 Kardiologia 261,7 0,0 328,1 328,1 0,0 0,0 Keuhkosairaudet 3 391,0 780,0 0,0 0,0 0,0 54,1 KNK-taudit 1 919,8 0, , ,2 0,0 0,0 Ortopedia ja käsikirurgia 60,5 0,0 5,5 5,5 0,0 477,3 Lastenkirurgia 0,0 0,0 42,3 29,7 12,6 4,5 Lastenneurologia 50,0 0,0 409,4 407,5 1,9 1,5 Lastentaudit 3 614,4 905,0 105,7 79,4 26,3 664,2 Naistentaudit 439,0 281,3 168,7 168,7 0,0 0,0 Nefrologia 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Neurologia 530,3 911, ,4 528,5 524, ,5 Plastiikkakirurgia 544,2 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Syöpätaudit 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Thx- ja verisuonikirurgia 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,1 Urologia 0,0 8,1 473,6 473,6 0,0 0,0 Yleiskirurgia 0, ,8 0,0 0,0 0, ,4 Yleissisätaudit 0,0 21,7 0,0 0,0 0,0 0,0 Kuva: Hyvinkään sairaalan erikoisalojen tuotantomuuttujat v Huom. Anestesiologian tuotanto (anestesiologien työaika) on kirjattu osaksi yleiskirurgian tuotantoa. Laajemmat laskentataulukot Hyvinkään sairaalan erikoissairaanhoidon tuotannosta ja tuotantomuuttujista vuonna 2010 ja korjatusta (ylipitkät hoitojaksot leikattu) tuotantoennusteesta v sekä tuotannon määrän muutoksesta tarkasteluaikana löytyvät tästä linkistä.huom. Linkin taulukosta löytyvät 11

12 myös taustatiedot erikoisalojen poliklinikkakäyntien, vuodeosastohoitopäivien ja erilaisten tutkimusten määristä. (Poliklinikkatoimintaa ja sen muutosta ei ole käsitelty muualla tässä dokumentissa). Sairaalan erikoisalojen tuotannon kuvaaminen erikoislääkäreiden ja hoitohenkilökunnan työpäivinä kuvaa sairaalan potilaiden hoitamiseen käytettyjä resursseja paljon potilaiden ja potilaskontaktien lukumääriä tarkemmin. Näiden avulla voidaan jatkossa suoraan laskea, paljonko eri erikoislääkäreitä ja muita asiantuntijoita tarvitaan, jotta sairaanhoitoalueen väestö saa tarvitsemansa palvelut. Tämä puolestaan mahdollistaa erimerkiksi poliklinikkatilatarpeiden laskennan. Vuodeosastohoitopäivät voidaan puolestaan muuttaa sairaansijamääriksi ja sen avulla määrittää osastotilojen tarvetta ja käyttöastetta. 6.2 Skenaario 2: Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien HYKS-alueen tuotanto HYKS-alueen erikoistason erikoissairaanhoidon tuotanto Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntalaisilla poimittiin HUS-Ecomedistä. Vuoden 2010 somaattinen erikoissairaanhoito kuvattiin erikoisaloittaisena poliklinikkakontaktien ja hoitojaksojen lukumäärinä sekä vuodeosastohoitopäivinä. HUS-Ecomed ei jostain syystä kyennyt laskemaan potilaiden lukumääriä. Vuoden 2025 tuotantomuutos laskettiin erikoisalojen muutoskertoimien avulla. Näin Hyvinkään sairaalan johto voihahmottaa keskeisten potilasryhmien HYKS:stä Hyvinkään sairaalan vastuulle siirtymisen vaikutusta vuoden 2025 erikoissairaanhoidon tuotantotarpeeseen. Hyvinkään sha:n kuntien HYKS-käyttö ja kustannukset vv Arvot Summa / PKL Summa / VOS Summa / PKL Summa / VOS Summa / Summa / Pkl Muutos vv VOS hpv Kustannusten lkm 2010 hpv lkm 2010 lkm 2025 hpv lkm 2025 Laskutus yht Laskutus yht käyntien lisäys muutos Riviotsikot EUR 2010 EUR 2025 lisäys Fysiatria Ihotaudit Keuhkosairaudet Kirurgia KNK taudit Lasten neurologia Lastenpsykiatria Lastentaudit Naistentaudit ja synnytykset Neurokirurgia Neurologia Nuorisopsykiatria Psykiatria Silmätaudit Sisätaudit Suu- ja leukakirurgia Syöpätaudit Kaikki yhteensä Sairaansijoja sairaansijaa (100 % kuormituksella) Kuva: HYKS-alueen erikoissairaanhoidon tuotanto, kustannukset ja muutokset v Linkki Hyvinkään sairaanhoitoalueen kuntien HYKS-käytön pohjadataan. HYKS-alueen päivystyskäyttöä on tarkasteltu erikseen Hyvinkään sairaalan päivystyskäytön yhteydessä. Linkki Hyvinkään sairaalan sekä alueen kuntien päivystyksen pohjadataan. Mikäli HYKS-alueen tuotantoa jatkossa tarkastellaan tarkemmin, siihen kannattaa lisätä myös Riihimäen, Lopen ja Hausjärven kuntien HYKS-alueen palveluiden käyttö näiden tuomien mahdollisten tuotantolisäysten hallitsemiseksi. 6.3 Hyvinkään sairaalan päivystysyksikön tuotanto Hyvinkään sairaalan yhteispäivystys hoitaa myös kokonaan Hyvinkään kaupungin perusterveydenhuollon (yleislääketieteen) päivystyksen. Päivystykseen tulevien potilaiden hallinta on keskeistä, koska Hyvinkään sairaalan somaattisen vuodeosastohoidon hoitopäivistä hieman alle puolet ( hoitopäivää) syntyy päivystyksen kautta vuodeosastolle tulleista potilaista. Päivystys on näin ollen keskeinen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välinen linkki ja säätelee sairaalaan sisäänottoa. 12

13 Sairaalassa tuotetaan myös muiden alueen kuntien keskitetty ilta- ja yöaikainen päivystys. Tätätoimintaa tulisi laajentaa myös päiväaikaan koskemaankeskeisiä potilasryhmiä, jotka hyötyvät välittömästä sairaalaan pääsystä(oikotie sairaalan päivystykseen ilman terveyskeskuksessa käyntiä). Päivystyksen suunnittelua varten on perustettu erillinen alueellinen työryhmä, jolle tämä selvitys on tuottanut suuren määrän taustatietoa mm. päivystyksestä sairaalaan tulleista potilasryhmistä tai siitä, mitä sairauksia perusterveydenhuollon päivystyksissä hoidetaan. (Viimeksi mainittu jää yleensä hämäräksi jos tarkastellaan päivystystä vain erikoisaloittain tai jos päivystyspotilaiden diagnooseja ei kirjata.) Taulukko: Hyvinkään sairaalan päivystyskäyttö erikoisaloittain vv (Lähde: HUS-Ecomed). Vuodeosastokäyttö syntyy niistä potilaista, joita seurataan yön yli päivystyksessä, varsinaista päivystysosastoa Hyvinkään sairaalassa ei ole. Taulukko: Hyvinkään sairaalan päivystyspoliklinikan potilaat ja potilaskontaktit vv ja 2025 tarkemmalla erikoisalajaolla (Lähde: HILMO-rekisteri) 13

14 H y v i n k ä ä n s a i r a a l a n p ä i v y s t y s p o l i k l i n i k a n p o t i l a a t j a k o n t a k t i t s a i r a u s r y h m i t t ä i n v v j a 2025 A r v o t S u m m a / P o t l k m S u m m a / S u m m a / P ä i v. p o t S u m m a / K o n t a k t i e n l k m l k m h a l l i t t u 25 P ä i v. k o n t a k t i t R i v i o t s i k o t h a l l i t t u 25 P ä i v y s t y s A i v o v e r e n k i e r t o h ä i r i ö A l l e r g i a o i r e e t D e m e n t i a t a i v a n h u u d e n h e i k k o u s D e p r e s s i o D i a b e t e s H e l p p o h o i t o i s e t i n f e k t i o t I h o s a i r a u s I s k e m i n e n s y d ä n s a i r a u s j a s y d ä n i n f a r k t i K e h i t y s v a m m a t a i e p ä m u o d o s t u m a t K o r v a -, n e n ä - j a k u r k k u t a u t i K r o o n i n e n k e u h k o s a i r a u s L a p s e n t a i n u o r e n p s y y k e n t a i k e h i t y k s e n h ä i r i ö t M a h a v a i v a t M i e h e n v i r t s a - j a s u k u p u o l i e l i n s a i r a u s M u u e n d o k r i n o l o g i n e n s a i r a u s M u u n e u r o l o g i n e n s a i r a u s M u u p s y y k e n s a i r a u s t a i o n g e l m a M u u t a u t i t a i s a i r a u s M u u t u k i - j a l i i k u n t a e l i n s a i r a u s M u u t t a r t u n t a t a u d i t N a i s e n v i r t s a - j a s u k u p u o l i e l i n s a i r a u s N i v e l r i k k o O i r e e t t a i t a r k e m m i n m ä ä r i t t e l e m ä t t ö m ä t t i l a t P a h a n l a a t u i n e n k a s v a i n P ä i h t e i d e n v ä ä r i n k ä y t t ö R a s k a u s R e u m a - j a s i d e k u d o s s a i r a u s S e l k ä - j a k a u l a r a n g a n s a i r a u d e t S i l m ä s a i r a u s S y d ä m e n r y t m i h ä i r i ö t S y d ä m e n v a j a a t o i m i n t a t a i m u u s y d ä n s a i r a u s T e r v e a i k u i n e n T e r v e l a p s i t a i n u o r i V a k a v a t i n f e k t i o t V a m m a t a i m y r k y t y s V e r e n t a i v e r t a m u o d o s t a v i e n e l i n t e n s a i r a u d e t V e r e n p a i n e t a u t i V i r t s a - j a s u k u p u o l i e l i n s a i r a u s V i r t s a t i e i n f e k t i o t a i m u n u a i s t u l e h d u s Ä ä r e i s v e r e n k i e r r o n s a i r a u d e t K a i k k i y h t e e n s ä Taulukko: Hyvinkään sairaalan päivystyksen (ml. Hyvinkään terveyskeskuspäivystys) potilaat eri sairausryhmissä vv Oheisesta linkistä voi hahmottaa myös Hyvinkään sairaalan päivystyskäytön tarvetta myös siinä tapauksessa, että osa HYKS:n alueella hoidetuista potilaista siirtyisikin Hyvinkään sairaalan päivystykseen. Taulukko: Hyvinkään sairaalan päivystyksestä osastoille siirtyneet sairausryhmät v Keltaisella on merkitty niitä suuria potilasryhmiä, joiden vuoksi akuuttiosastotyylinen toiminta olisi hyvin perusteltua. 14

15 Linkki kunnittaiseen erikoissairaanhoidon päivystyskäyttöön sekä koko Hyvinkään sairaalan erikoissairaanhoidon taustadataan. (Huom! Koko erikoissairaanhoidon taustadata löytyy välilehdeltä: Koko esh(sha)_2025_pohjadata.) 6.4 Hyvinkään sairaalan vuodeosastotuotanto ja sairaansijat Laskennan pohjaksi on kerätty Hyvinkään sairaalan nykyinen vuodeosastotoiminta (potilaan kotikunnasta riippumatta) sekä Hyvinkään kaupungin nykyisten vuodeosastojen toiminta, joka on jäsennetty lyhyisiin hoitojaksoihin (alle 3 kk hoitojaksot) ja pitkäaikaishoitoon (yli 3 kk hoitojaksot). Lisäksi laskentaan on otettu mukaan muiden sairaanhoitoalueen kuntien lyhyet, alle 5 vrk:n terveyskeskuksen vuodeosastohoitojaksot, jotka ovat tulleet Hyvinkään sairaalasta. (Luonnollisesti lukuun ottamatta niitä, jotka tuon 5 vuorokauden aikana kuolivat.) Tämän selvityksen aikaisissa keskusteluissa alueen terveyskeskusten johdon kanssa todettiin, että näiden potilaiden hoidon kannalta voisi olla parempi hoitaa sairaalavaiheen kuntoutus loppuun sairaalassa kuin siirtää potilaat vain muutamaksi päiväksi omaan terveyskeskukseen ennen varsinaista kotiutusta tai sairaalaan paluuta. Ylimääräisellä siirrolla menetetään usein kaksikin työpäivää potilaan tärkeimmästä kuntoutusajankohdasta. Näiden potilaiden hoidon katsottiin jatkossa kuuluvan perustettavan akuuttiosaston tehtäviin. Jaksoihin laskettiin menevän noin 3 sairaansijaa. Taulukko: Hyvinkään sairaalasta tulleet alle 5 vrk:n hoitojakson potilaat ja hoitopäivät terveyskeskusten vuodeosastoilla v Vuoden 2010 somaattisen erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon ja Hyvinkään terveyskeskuksen vuodeosastojen hoitopäiviä kertyi yhteensä yli kpl, 90 % kuormituksella (lukuun ottamatta lastentauteja, 65 % sekä synnytyksiä ja naistentauteja 60 % kuormitus), laskennallisia sairaansijoja tarvittiin 345. Tämä vastaa kutakuinkin Hyvinkään sairaalan ja Hyvinkään terveyskeskuksen vuodeosastojen nykyistä yhteenlaskettua sairaansijojen määrää. (Alla taulukossa.) 15

16 Vuoden 2010 toteutuneet vuodeosastohoitopäivät kerrottiin erikoisaloittaisilla muutoskertoimilla. Näin saatiin vuoden 2025 nk. kauhuskenaario tarvittavalle vuodeosastotuotannon määrälle siinä tapauksessa, että väestö ikääntyy ja vuodeosastojen tuotanto pysyy täysin entisellään eli samanlaisia potilaita hoidetaan samoin periaattein kuin nykyisin. Yli 170 sairaansijan laskennallinen lisätarve osoittaa, että nimenomaan vuodeosastoilla annettavaa hoitoa on radikaalisti muutettava. Käytännössä on muutettava ajattelutapaa niin, ettei sairaalan vuodeosasto enää toimi potilaiden asuinpaikkana, kuten nyt näyttää ajoittain käyvän. Pisimmillään terveyskeskuksen pitkäaikaiset vuodeosastohoitojaksot voivat olla liki vuoden mittaisia. Erityisen tärkeää ajattelutavan muutos on nyt, kun sairaalan ja terveyskeskuksen vuodeosastohoitokäytäntöjä yhtenäistetään. Sairaala on jatkossa sairaita, runsaasti lääketieteellistä apua ja erilaisia hoitotoimenpiteitä tarvitsevia potilaita varten. Asuminen ja kussakin asumismuodossa tarvittava päivittäisenselviytymisen tuki tuotetaan muualta. Tämä ei kuitenkaan tarkoita potilaita jättämistä heitteille, vaan potilaan sairaudet hoidetaan riittävän aikaisessa vaiheessa ja riittävän tehokkaasti niin, ettei pitkäaikaista sairaalahoidon tarvetta pääse syntymään. Tämä edellyttää myössuunnitelmallista ja tavoitteellistakuntoutusta ja mahdollisimman nopeaa kotiutusta sairaalahoitoa edeltävään asumismuotoon tarvittaessa kotisairaanhoidon, kotipalvelun ja avokuntoutuksen aktiivisin toimin. H y v i n k ä ä n s a i r a a l a n t u l e v a n o s a s t o j a o n m u k a i s e t s a i r a a n s i j a t a r p e e t v v j a A r v o t L a s k e n n a l l i n e n s a i r a a n s i j a t a r v e S u m m a / S u m m a / S u m m a / v v v H o i t o p ä i v ä t H o i t o p ä i v ä t S a l l. h p v 25 k a u h u - h a l l i t t u l o p u l l i n e n * R i v i o t s i k o t v s k e n a a r i o A k u u t t i k u n t o u t u s A k u u t t i o s a s t o L a s t e n s a i r a a l a O b s t e t r i n e n o s a s t o P a l l i a t i i v i n e n o s a s t o P s y k o s o s i a a l i n e n y k s i k k ö P ä i v a s a i r a a l a T e h o h o i t o - o s a s t o K a i k k i y h t e e n s ä L i s ä t a r v e n y k y t u o t a n t o o n n ä h d e n, s a i r a a n s i j a a * L i s ä t t y y l i p i t k i e n h o i t o j a k s o j e n p o t i l a i d e n j a t k o s i j o i t t e l u n v a i k u t u s ( p ä i v ä s a i r a a l a a n j a p a l l i a t i i v i s e l l e o s a s t o l l e ) Kuva: Hyvinkään sairaalan uuden osastotyyppijaon mukaiset sairaansijatarpeet vuosina 2010 ja Toiminnalliset muutokset vuodeosastohoidon tarpeen rajaamiseksi vuonna 2025 Vuodeosastohoidon hallittu vähentäminen vaatii uudenlaista toiminnallista otetta osastoille. 16

17 Ehdotuksemme on, että Hyvinkään sairaalassa (mukaan lukien terveyskeskuksen vuodeosastot) luovuttaisiin jatkossa kokonaan perinteisestä erikoisalakohtaisesta osastojaosta. Sen sijaan entiset potilaat jaetaan erityyppisille osastoille sen mukaan, minkälaista hoito-otetta tai intensiteettiä potilaan hoitaminen (so. potilaan sairauden hoitaminen ja kuntouttaminen mahdollisimman nopeasti sairaalahoitoa edeltävään asumismuotoon kykeneväksi) vaatii. Tavoitteena on, että osastonlääkärinä uusilla osastoilla toimisi yleislääketieteen, geriatrian tai vastaavan muun laaja-alaisen osaamisalueen erikoislääkäri ja perinteisten erikoisalojen erikoislääkärit vastaisivat oman alansa potilaiden erikoisalakohtaisesta hoidosta konsultteina ja operaattoreina. Näin potilas saa parhaan mahdollisen lääketieteellisen avun erikoisalan osaamista vaativaan terveysongelmaansa, mutta samalla hänen muutkin sairautensa ja kokonaistilanteensa otetaan huomioon akuuttihoidossa ja jatkohoidon toteutuksessa Ehdotus uusiksi osastotyypeiksi Uusiksi osastotyypeiksi suunnittelimme ainakin alla olevien toimintamallien mukaiset osastot. Taulukossa on pyritty kuvaamaan lyhyesti myös osastotyypin toimintatapaa ja potilastuotannon sisältöä. Ainoastaan lasten sairaala vastaa jatkossa perinteistä osastomallia, joskin sekin kokoaa allensa paitsi lapsia hoitavien erikoisalojen vuodeosastotoiminnan myös polikliiniset palvelut ja lasten päivystyksen. Osa listan osastotyypeistä ei ole osastohoitoa ollenkaan, vaan lähinnä toimintatapoja ja malleja eri kohdissa potilaan hoitoketjua (esim. kotona tapahtuva hoito ja hoiva). Myös päiväsairaala on jatkossa sijoitettu laskennallisesti osastoksi, vaikkei se yön yli annettavaa hoitoa tarjoakaan. Kaikki osastotyypit tarjoavat potilaille mahdollisimman aktivoivaa hoitoa ja akuuttikuntoutusta sekä nopeuttavat potilaan kotiutumista sujuvalla yhteistyöllä kuntien kotiutusyksiköiden kanssa. Osastot voivat sisältää tiettyjen sairausryhmien hoitoon erikoistuneita erikoisyksikköjä (esim. infektioyksikkö osana akuuttiosastoa). 17

18 Osastotyyppi Kotona tapautuva hoito ja hoiva Avohoito Päivystys Akuuttikuntoutusosasto Akuuttiosasto Tehohoito- osasto Obstetrinen osasto Palliatiivinen osasto Lastensairaala Lyhytkirurgia Päiväsairaala Psykososiaalinen yksikkö Kotiutusosasto Intensiivilaitoskuntoutus Sisältö Kotihoidon asiakkaiden kotisairaanhoito (ml. Lääkäreiden kotikäynnit) sekä tehostetun kotisairaalan (Tehko) toiminta. Terveyskeskuksen (perusterveydenhuollon) avopalvelut: lääkäreiden ja sairaanhoitajien vastaanotot, äitiys-, lasten ja perhesuunnitteluneuvolat, koulu- ja opiskeluterveydenhuolto, suun terveydenhoito, avokuntoutuspalvelut, mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä sairaalan (erikoissairaanhoidon) polikliinen toiminta Hyvinkään sairaalan erikoissairaanhoidon ja Hyvinkään terveyskeskuksen yhteispäivystysyksikkö, johon alueen muiden kuntien perusterveydenhuolto osallistuu iltaisin klo 20 jälkeen sekä päiväaikaan erikseen sovittujen potilaiden osalta Mobilisoiva ja toipumiskuntoutusta antava aktiiviyksikkö, jonka tavoitteena on kuntouttaa kotiutuskuntoon kaikki operaatioiden jälkitilat ja pääosa neurologisten sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksien pahenemisvaiheista Hoitaa mm. krooonisten sairauksien ja monisairaiden vanhusten medisiiniset kriisitilanteet (usien päivystyksen kautta tulevat) Myös osastolla tapahtuvaa diagnostista tutkimustoimintaa Kardiologiset ja neurolgiset akuuttitilanteet,myösniiden invasiiviset hoidot. Vitaalitoimintojen ylläpitoon tarkoitettu osasto. Voi sisältää myös tehohoitoyksikön. Synnytykset ja raskauden komplikaatiot Palliatiivisessa vaiheessa olevien sairauksien hoito- osasto syöpä- ja muille parantumattomasti sairaille potilaille, jotka tarvitsevat apua sairauden vaikeutuessa tai elämän loppuvaiheessa. (Sisältää myös palliatiivisen poliklikan ja toimii kotisaattohoitoyksikön kotipesänä: sekä kotona että sairaalassa tapahtuvaa toimintaa. Tänne keskitetään kaikki lastentautien, lastenkirurgian, lastenneurologinen ja lastenpsykiatrinen toiminta. (Lasten sairaala sisältää myös polikliinisen ja päivystyksellisen toiminnan.) Useimmat elektiiviset operaatiot hoidetaan päiväkirurgisesti. Potilas toipuu heräämössä ja kotiutuu saman päivän aikana. Lyhytaikaista tai toistuvaa, valvotuissa olosuhteissa annettavaa lääkitystä tarvitsevat potilaat (esim. sytostaattihoidot, joidenkin infektioiden iv- antibioottihoidot) Akuuttipsykiatrian lyhytaikainen osastohoito sekä päihdekatkaisut (lyhyet jaksot) Aktiiviseen kotiutukseen ja palveluasumispaikkojen hankintaan erikoistunut osasto, jonne pitkittynyttä hoivaa tai hoitoa tarvitsevat potilaat siirtyvät tarvittaessa muilta osastoilta jatkohoitopaikan etsinnän ajaksi. Intensiivistä, subakuuttia laitoskuntoutusta tarvitsevien potilaiden kuntoutukseen tähtäävät osastot (Kiljavalla). Kuntoutus voi kestää pitkäänkin, mutta tähtäin on kuitenkin potilaan sijoittaminen kotiin tai palveluasumiseen. Psykososiaalinen kuntoutusyksikkö Pidempiaikaista mielenterveys- ja päihdekuntoutusta antava yksikkö (Kiljavalle), joka panostaa psyko- sosiaalisten itsenäisen asumisen taitojen uudelleen luomiseen Kuva: Hyvinkään sairaalan tulevat osastotyypit ja niiden toimintaideologia. Varsinaiset vuodeosastot on kirjoitettu sinisellä fontilla Vuodeosastohoidon hallinta hoitojaksoleikkurin avulla Tässä selvityksessä uusien vuodeosastotyyppien sisältö ja tarvittavat toimintavolyymit on määritetty siten, että potilaiden hoitojaksot on sijoitettu uusiin osastotyyppeihin sairausryhmän tai diagnoosin mukaan. Yllä, kuvassa Hyvinkään sairaalan uuden osastotyyppijaon mukaiset sairaansijatarpeet vuo- 18

19 sina 2010 ja -25 näkyvät syntyneet vuodeosastohoitopäivät sekä niistä lasketut sairaansijamäärät (vuosi 2025, kauhuskenaario ). Nykyisissä suunnitelmissa terveyskeskuksen vuodeosastotoiminta on suunniteltu varautumalla siihen, että potilaat eivät aina saatarvitsemaansa jatkohoitopaikkaaheti. Tätä varten jatkohoitoa odottaville potilaille varataan noin 10 % akuuttiosastojen hoitopaikoista. Laskennassa tämä huomioitiin siten, että kyseisten osastojen kuormitusastetta laskettiin. Toinen uusi vuodeosastohoidon tarpeen hallinnan innovaatio on ylipitkäksi venyvien hoitojaksojen leikkuri. Olemme määrittäneet sairausryhmille jokaisessa niitä hoitavassa osastotyypissä kohtuulliset hoitojaksojen pituudet. Ne ovat pääsääntöisesti pidemmät kuin Hyvinkään sairaalan nykyisin toteutuvat hoitojaksot, joten käytännössä ne tulevat leikkaamaan lähinnä Hyvinkään vanhan terveyskeskuksen vuodeosastokulttuurin mukaisia hoitojaksoja (etenkin ne tulevat poistamaan vuodeosastojen pitkäaikaishoidot). Eriosastotyyppien hoitamien sairausryhmien suunnitellut hoitojaksojen pituudet on taulukoitu alle: S a l l i t u t h o i t o j a k s o j e n p i t u u d e t e r i s a i r a u s r y h m i s s ä o s a s t o t y y p e i t t ä i n A k u u t t i - A k u u t t i - L a s t e n - O b s t e t r i n e n P a l l i a t i i v i n e n P s y k o - k u n t o u t u s o s a s t o s a i r a a l a o s a s t o o s a s t o s o s i a a l i n e n y k s i k k ö A i v o v e r e n k i e r t o h ä i r i ö 16, 0 A l l e r g i a o i r e e t e i l e i k k u r i a e i l e i k k u r i a D e m e n t i a t a i v a n h u u d e n h e i k k o u s 16, 0 D e p r e s s i o 7, 0 D i a b e t e s 7, 0 e i l e i k k u r i a P ä i v a s a i r a a l a T e h o h o i t o - o s a s t o H e l p p o h o i t o i s e t i n f e k t i o t e i l e i k k u r i a e i l e i k k u r i a / e i s a i r a a l a s s a I h o s a i r a u s 7, 0 e i l e i k k u r i a I s k e m i n e n s y d ä n s a i r a u s j a s y d ä n i n f a r k t i 17, 0 K e h i t y s v a m m a t a i e p ä m u o d o s t u m a t 5, 0 e i l e i k k u r i a K o r v a -, n e n ä - j a k u r k k u t a u t i 5, 0 e i l e i k k u r i a K r o o n i n e n k e u h k o s a i r a u s 8, 0 e i l e i k k u r i a L a p s e n t a i n u o r e n p s y y k e n t a i k e h i t y k s e n h ä i r i ö t e i l e i k k u r i a M a h a v a i v a t 6, 0 6, 0 e i l e i k k u r i a M i e h e n v i r t s a - j a s u k u p u o l i e l i n s a i r a u s 5, 0 5, 0 e i l e i k k u r i a M u u e n d o k r i n o l o g i n e n s a i r a u s 10, 0 e i l e i k k u r i a M u u n e u r o l o g i n e n s a i r a u s 15, 0 15, 0 e i l e i k k u r i a M u u p s y y k e n s a i r a u s t a i o n g e l m a 7, 0 e i l e i k k u r i a 7, 0 M u u t a u t i t a i s a i r a u s 5, 0 e i l e i k k u r i a M u u t u k i - j a l i i k u n t a e l i n s a i r a u s 10, 0 e i l e i k k u r i a M u u t t a r t u n t a t a u d i t 10, 0 e i l e i k k u r i a N a i s e n v i r t s a - j a s u k u p u o l i e l i n s a i r a u s e i l e i k k u r i a e i l e i k k u r i a N i v e l r i k k o 7, 0 O i r e e t t a i t a r k e m m i n m ä ä r i t t e l e m ä t t ö m ä t t i l a t 5, 0 e i l e i k k u r i a P a h a n l a a t u i n e n k a s v a i n 5, 0 e i l e i k k u r i a 20, 0 P ä i h t e i d e n v ä ä r i n k ä y t t ö e i l e i k k u r i a e i l e i k k u r i a 7, 0 R a s k a u s e i l e i k k u r i a e i l e i k k u r i a R e u m a - j a s i d e k u d o s s a i r a u s 10, 0 e i l e i k k u r i a S e l k ä - j a k a u l a r a n g a n s a i r a u d e t 10, 0 e i l e i k k u r i a S i l m ä s a i r a u s 5, 0 e i l e i k k u r i a S y d ä m e n r y t m i h ä i r i ö t e i l e i k k u r i a 11, 0 S y d ä m e n v a j a a t o i m i n t a t a i m u u s y d ä n s a i r a u s 15, 0 17, 0 T e r v e a i k u i n e n e i s a i r a a l a s s a T e r v e l a p s i t a i n u o r i e i s a i r a a l a s s a V a k a v a t i n f e k t i o t 14, 0 e i l e i k k u r i a V a m m a t a i m y r k y t y s 15, 0 e i l e i k k u r i a e i l e i k k u r i a V e r e n t a i v e r t a m u o d o s t a v i e n e l i n t e n s a i r a u d e t 10, 0 e i l e i k k u r i a V e r e n p a i n e t a u t i 5, 0 V i r t s a - j a s u k u p u o l i e l i n s a i r a u s 3, 0 5, 0 e i l e i k k u r i a V i r t s a t i e i n f e k t i o t a i m u n u a i s t u l e h d u s 5, 0 e i l e i k k u r i a Ä ä r e i s v e r e n k i e r r o n s a i r a u d e t 7, 0 K e s k i a r v o 8, 8 8, 3 e i l e i k k u r i a e i l e i k k u r i a 20, 0 7, 0 e i s a i r a a l a s s a 15, 0 Tässä selvityslaskennassa nämä hoitojaksojen leikkurit sijoitettiin vuodeosastotoiminnan perusdataan ja niiden yli menevät hoitopäivät leikattiin pois osastojen hoitopäivistä. Ylipitkiä hoitojaksoja omaavat potilaat laskettiin ja heidän loppuhoitojaksonsa raportoitiin osastotyypeittäin ja sairausryhmittäin. Loppulaskennassa tämä leikkautunut osa ei ole enää vuodeosastohoitoa, vaan näiden potilaiden hoitamiseksi kehitettiin uusia toimintamalleja ja uudenlaisia jatkosijoitus(hoito)paikkoja. 19

20 Hyvinkään yhteissairaalan yliaikaisten potilaiden hoitojaksot v. 2025, ehdotetut jatkosijoituspaikat ja ennaltaehkäisyyn vaikuttavat yksiköt Arvot Jatkosijoitus Summa / Summa / Summa / Keskiarvo / Ennaltaehkäisy ja Lyhyet jaksot / välitön Pitkät jaksot / myöhempi Yliaikaiset Ylimittaiset Ylim.hpv 25 Km.ylim.hj. sairaalaan joutumisen hoito hoitovaihe Riviotsikot potilaat lkm hj lkm pituus 25 esto Akuuttikuntoutus ,4 Aivoverenkiertohäiriö ,9 Intensiivilaitoskuntoutus Tehostettu Mahavaivat ,3 Psykososiaalinen kuntotusyksikkö Tehostettu palveluasuminen / Palliatiivinen osasto (loppuvaiheen maksasairaudet) Miehen virtsa- ja sukupuolielinsairaus Päiväsairaala ,9 Muu neurologinen sairaus ,6 Intensiivilaitoskuntoutus Muu tuki- ja liikuntaelinsairaus ,8 Avokuntoutus (koti) Naisen virtsa- ja sukupuolielinsairaus - 0,0 Nivelrikko ,1 Avokuntoutus (koti) Intensiivilaitoskuntoutus Pahanlaatuinen kasvain ,4 Avokuntoutus (koti) / Päiväsairaala Reuma- ja sidekudossairaus Kotisairaanhoito / Tk:n Päiväsairaala / ,1 avohoito Avokuntoutus Selkä- ja kaularangan sairaudet Avokuntoutus (koti) / ,5 Päiväsairaala Silmäsairaus Avokuntoutus (koti) / ,0 Kotisairaanhoito Vamma tai myrkytys ,2 Avokuntoutus (koti) Intensiivilaitoskuntoutus Virtsa- ja sukupuolielinsairaus ,7 Päiväsairaala Ääreisverenkierron sairaudet ,2 Akuuttiosasto ,9 Dementia tai vanhuudenheikkous Kotisairaanhoito Avokuntoutus (koti) / Kotisairaanhoito Dementiayksikkö / Kotisairaanhoito ,6 Diabetes Tk:n avohoito / Tk:n avohoito ,8 kotisairaanhoito Ihosairaus Ennaltaehkäisy kaikilla Makuuhaavoja ei ,2 osastoilla ja sairaalassa synny. Kehitysvamma tai epämuodostumat päivystyksessä Kotisairaala (potilas Kotisairaala ,0 hoidetaan kotona) Korva-, nenä- ja kurkkutauti ,3 Päiväsairaala Krooninen keuhkosairaus Tk:n avohoito / Kotisairaala (potilas ,6 Kotisairaanhoito hoidetaan kotona) Mahavaivat Psykososiaalinen kuntotusyksikkö Intensiivilaitoskuntoutus Tehostettu palveluasuminen / Dementiayksikkö (lopun hiipumisvaihe) Palliatiivinen osasto (loppuvaihe) Tehostettu palveluasuminen / Palliatiivinen osasto (loppuvaiheen maksasairaudet) ,8 Muu endokrinologinen sairaus ,3 Tk:n avohoito Muu neurologinen sairaus ,5 Intensiivilaitoskuntoutus Tehostettu Muu psyyken sairaus tai ongelma ,3 Kellokosken sairaalaan MT- palveluasuminen Muu tauti tai sairaus ,4 Päiväsairaala Muut tartuntataudit ,7 Päiväsairaala Oireet tai tarkemmin ,0 Tk:n avohoito Sydämen vajaatoiminta tai muu Kotisairaanhoito / Intensiivilaitoskuntoutus Tehostettu sydänsairaus ,7 Kotisairaala palveluasuminen Vakavat infektiot Kotisairaala (estämään Päiväsairaala Intensiivilaitoskuntoutus vanhusten sairaalaan ,7 joutumista) Veren tai verta muodostavien elinten ,2 Päiväsairaala Verenpainetauti ,3 Tk: avohoito Kotisairaala / Päiväsairaala Kuva: Hyvinkään yhteissairaalan ylipitkien hoitojaksojen ennaltaehkäiseminen ja jatkosijoitus. Yllä on taulukoitu tulevaisuuden yhteissairaalan vuodeosastojen ylipitkät hoitojaksoihin eri sairausryhmissä. Taulussa on kuvattu tarkemmin, minne leikkuriin kiinni jääneet potilaat sijoitetaan jatkossa joko lyhytaikaiseen tai pitkäaikaiseen hoitoon. (Pitkät hoitojaksot pyritään sijoittamaan lopulliseen hoitopaikkaan ja asumismuotoon suoraan, lyhyet jaksot taas jatkavat intensiivisen laitos- tai avokuntoutuksen kautta entiseen asumismuotoonsa.) Koska leikkuri automaattisesti poistaa vuodeosastotuotannon ylipitkät hoitojaksot sairaalan tulevan tuotannon laskennasta, saatiin lopputulokseksi jo aiemmin esitetyt vuoden 2025 osastotyyppien mukaiset hallitut sairaansijamäärät. Vuodeosastolaskentamalliin sijoitettiin myös ylipitkien hoitojaksojen potilaiden uudet jatkosijoituspaikat ja -hoidot ja nämä raportoitiin niiden myöhemmän potilas- ja toimintavolyymin sekä mahdollisen sairaansijatarpeen laskemista varten. 20