Vihdoin saman katon alla

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vihdoin saman katon alla"

Transkriptio

1 Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona Vihdoin saman katon alla Sivu 5 Lyhyet matkat jalan tai pyörällä Sivu 3 Ensiapuun omaan terveyskeskukseen Sivu 6 Ikäihmisten perhehoito tulossa tutuksi Sivu 9

2 Pääkirjoitus 9. syyskuuta 2015 Miten hallitusohjelma vaikuttaa kuntiin? Keväällä käytyjen eduskuntavaalien jälkeen muodostettiin uusi pääministeri Sipilän vetämä hallitus. Uuden hallituksen hallitusohjelma annettiin tiedonantona eduskunnalle Hallitusohjelma on luonteeltaan ns. strateginen muutosohjelma. Sen lisäksi Jarkko Sorvanto Kaupunginjohtaja hallitus valmistelee yksityiskohtaisen talousohjelman koko hallituskaudeksi. Hallituksen tavoitteena on, että julkinen talous vahvistuu yhteensä 6 miljardilla eurolla vuoteen 2021 mennessä. Välittömien 4 miljardin euron säästöpäätösten lisäksi hallitus kirjasi hallitusohjelmaan 1,5 miljardin euron lisäsäästöt ja veronkorotukset, jotka toimeenpannaan, mikäli hallituksen tavoittelema yhteiskuntasopimus ei synny. Nyt yhteiskuntasopimusneuvottelujen kariuduttua on kuitenkin avoinna, aikooko hallitus toteuttaa näitä lisäsopeutuksia. Näiden sopeutustoimien yhteisvaikutus yhdessä hallituksen päättämien, työllisyyttä edistävien toimien kanssa olisi noussut noin 6 miljardiin euroon vuoteen 2021 mennessä. Lisäksi hallitus toteuttaa pitkän tähtäimen toimia, jotka vahvistavat julkista taloutta vuositasolla 4 miljardilla eurolla. Tässä keskeistä on sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistaminen sekä kuntien tehtävien vähentäminen. Hallitus valmistelee sosiaali- ja terveyspalveluiden (sote) järjestämisratkaisua kuntaa suurempien itsehallintoalueiden pohjalta. Alueita on enintään 19 ja ne vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisestä alueellaan. Sote-alueita johtavat vaaleilla valitut valtuustot. Hallitus lupaa vähentää kuntien kustannuksia miljardilla eurolla karsimalla lakisääteisiä tehtäviä sekä niiden toteuttamista ohjaavia velvoitteita. Ministeriöiden tehtävänä on laatia esitykset kuntien tehtävien ja velvoitteiden poistamiseksi vuoden 2015 loppuun mennessä. Hallitus käynnistää lisäksi vapaakuntakokeilun, jonka tavoitteena on mahdollistaa kunnille palveluiden tuotanto ja kehittäminen nykyistä vapaammin. Uusina panostuksina mainitaan hallituksen kärkihankkeet. Kärkihankkeisiin ja korjausvelan vähentämiseen panostetaan kertaluonteisesti 1,6 miljardia euroa vuoden 2018 loppuun mennessä. Kärkihankkeita ovat mm. peruskoulutuksen uudistaminen digitaalisten oppimisympäristöjen avulla, lapsi- ja perhepalveluiden asiakaslähtöinen muutosohjelma sekä ikäihmisten kotihoidon kehittäminen. Kuntapolitiikassaan hallitus toteaa edistävänsä vapaaehtoisia kuntaliitoksia. Kunnan roolin muutosta palvelujen laajamittaisesta järjestäjästä alueensa elinvoiman, yrittäjyyden ja työllisyyden edistäjäksi tuetaan. Samalla hallitus lupaa, että se ei anna kunnille uusia tehtäviä tällä vaalikaudella. Hallitus valmistautuu jatkamaan sopimuspohjaista yhteistyötä suurten kaupunkiseutujen kanssa maankäytön, asumisen ja liikenteen hankkeissa. MAL3-aiesopimuksen valmistelut ovatkin käynnistymässä Tampereen kaupunkiseudulla. Asuntopolitiikassa hallitus aikoo sujuvoittaa täydennysrakentamista kevennetyllä kaavamenettelyllä. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ohjausvaltaa selvennetään niin, että kuntien maankäyttövalta lisääntyy. Samalla Ely-keskusten roolia muutetaan konsultoivammaksi ja valitusoikeutta rajoitetaan. Haja-asutusalueelle rakentamista helpotetaan mm. lieventämällä suunnittelutarvealuesäännöstöä ja siirtämällä päätösvaltaa poikkeamistilanteissa Ely-keskuksilta kunnille. Jatkossa myös vapaa-ajan asuntoja voidaan ottaa joustavammin pysyvään asumiskäyttöön. Syksyn 2015 kuluessa tiedämme jo paremmin, kuinka hallitus saa nämä kuntiin vaikuttavat hankkeet liikkeelle. Näkökulma Ajankohtaista Muutosten ja kehityksen keskellä Viime vaalikauden vaihtuessa kuluvalle kaudelle ympäristölautakunnan tehtävät, talousarvio ja toimenkuva muuttuivat hyvin toisenlaisiksi kuin aiemmin. Taloudesta jäivät jäljelle vain lautakunnan käyttökulut. Tehtävistä jäljellä olivat viranomaistehtävät. Varsin nopeasti kuitenkin osoittautui, että viranomaistehtävien rinnalla lautakunnalla on paljon muutakin keskusteltavaa ja päätettävää. Ympäristölautakunnan toimenkuvaan on tällä vaalikaudella kuulunut asemakaavojen laatimisketjun hallinnointi osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ehdotukseksi kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle. Kaavojen käsittelyjen yhteydessä lautakunta on käynyt hyvää vuoropuhelua kaavojen laatijoiden kanssa. Kaavojen laatijat ovat esitelleet luonnos- ja toisinaan ehdotusvaiheessa olevia kaavoja lautakunnalle jo ennen niiden tuloa päätettäväksi sekä ottaneet huomioon lautakunnan näkemyksiä. Lautakunnan ja virkamiesten tehtäväkuvat tarkentuivat kaupungin hallintosääntöuudistuksen myötä tämän vuoden alussa. Hallintosäännön viimekeväinen päivitys tulee vielä muuttamaan lautakunnan tehtäviä, kun katu- ja vesihuoltosuunnittelu siirtyy tekniseltä osastolta kaavoituksen yhteyteen ensi vuoden alussa. Tämän jälkeen asemakaavatason suunnittelu on yhdessä paikassa. Henkilöstömuutoksia tulee vielä loppuvuoden aikana, kun elinvoimajohtaja aloittaa lokakuussa projektitehtävissä ja vuoden 2016 alusta elinvoimajohtajan virassa uuden tekniikka- ja ympäristöosaston johdos- Pekka Hietaniemi Ympäristölautakunnan puheenjohtaja sa. Kaupunginarkkitehdin jäädessä loppuvuonna eläkkeelle ollaan uutta arkkitehtia valitsemassa vielä tämän kuun aikana jatkamaan tässä vaativassa tehtävässä. Ympäristölautakunnan sektorilla on tapahtunut melkoisesti muutoksia kuluneiden kahden ja puolen vuoden aikana. Näyttää siltä, että muutoksia tulee vielä tapahtumaan. Suhtaudun kuitenkin luottavaisesti valmistelijoiden ja lautakunnan vuorovaikutukseen sekä asioiden huolelliseen käsittelyyn. Ympäristölautakunta toimii kaupunkikuva-asioiden asiantuntijalautakuntana sekä rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisena. > Päätöksenteko ja hallinto > Lautakunnat Kerro, kysy, osallistu! Mitä mieltä sinä olet Ylöjärven kaupungin taloudesta ja palveluista? Entä turvallisuudesta? Tiina Helminen, tiedottaja Ylöjärveläiset voivat tänä syksynä kertoa oman näkemyksensä kaupungin toiminnasta monin eri tavoin. Laajoja kyselyjä on parhaillaan käynnissä kaksi: toinen taloudesta ja toinen turvallisuudesta. Talouskysely liittyy kaupungin ensi vuoden talousarvion valmisteluun. Tiukka taloustilanne pakottaa puntaroimaan palveluiden tasoa ja määrää kaikilla toimialoilla. Talouskyselyssä voi ottaa kantaa esimerkiksi siihen, pitäisikö veroja tai palvelumaksuja korottaa, mistä palveluista kaupunki voisi karsia tai miten palvelutuotantoa kannattaisi kehittää. Vuoden 2016 talousarviota on käsitelty myös useissa asukaslautakunnan järjestämissä asukasilloissa. Kaikki saatu palaute toimitetaan tiedoksi poliit- tisille päättäjille ja virkamiehille. Turvallisuuskysely (ks. tämän lehden s. 7) pohjustaa kaupungin uuden, aiempaa monipuolisemman turvallisuussuunnitelman laatimista. Ylöjärveläisiltä kysytään tunnetta omasta ja kaupungin turvallisuuden tilasta. Turvallisuus ymmärretään tässä yhteydessä laajasti. Turvallisuuden tai turvattomuuden tunne voi liittyä niin toimentuloon ja terveyteen kuin onnettomuuksiin ja rikollisuuteenkin. Kyselyjen lisäksi mielipiteensä kaupungin toiminnasta voi ilmaista kasvotusten. Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Leena Joensivu ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Katja Luojus tapaavat syksyn aikana kaupunkilaisia vapaamuotoisissa keskustelutilaisuuksissa eri puolilla kaupunkia. Päättäjätapaamisissa on mukana myös kaupunginvaltuuston valtuustoryhmien puheenjohtajia. Tapaamisissa yleisön sana on vapaa eli tiukat kysymykset ja kommentit ovat tervetulleita. Yhä useampi ylöjärveläinen seuraa kaupunkia nykyisin sosiaalisessa mediassa. Uusin askel on Twitter, jossa kaupunki aktivoitui keväällä. Uusien avausten rinnalla myös perinteisempi viestintä on voimissaan. Tästä hyvä esimerkki on tämä Ylöjärvi-lehti. Toivottavasti viihdyt lehden parissa ja koet sen hyödylliseksi! Talouskysely asti: (uutispalsta) Turvallisuuskysely asti: (uutispalsta), paperilomakkeita saa kirjastoista Tule juttusille Kaupungin luottamushenkilöjohto tavattavissa: to klo Perhekioski (Kauppakeskus Elo), to klo Kurun kirjasto, to klo Viljakkalan kirjasto ja ke klo Perhekioski (Kauppakeskus Elo). Kaupungin Twitter-sivut Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti ilmestyi vuonna 2015 kaksi kertaa: keskiviikkona ja 9.9. Julkaisija: Ylöjärven kaupunki, Kuruntie 14, PL 22, Ylöjärvi Päätoimittaja: Kaupunginjohtaja Jarkko Sorvanto Sisällön suunnittelu ja palaute: Tiedottaja Tiina Helminen p Jakelu: Ylöjärvi-lehti jaetaan Ylöjärven Uutisten mukana kaikkiin mainosjakelun salliviin kotitalouksiin Ylöjärvellä. Lehteä saa myös kaikista kaupungin kirjastoista sekä kaupungintalolta. Sähköisen version voi lukea osoitteessa Tuottaja: Ylöjärven Uutiset Oy Painopaikka: Kaakon Viestintä Oy, Mikkelin lehtipaino Painos: kpl Kansikuva: Rami Marjamäki ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) [ 2 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona

3 Pyöräilyn ja kävelyn yleistyminen toisi valtavat terveyshyödyt Lyhyet matkat jalan tai fillarilla Ylöjärvi on tällä hetkellä yksityisautoilun kaupunki. Yli 70 prosenttia kaikista matkoista tehdään omalla autolla. Tähän halutaan kuitenkin muutosta. Keväällä valmistuneen pyöräilyn ja kävelyn kehittämisohjelman tavoitteena on muun muassa kasvattaa jalankulun ja fillaroinnin osuus 80 prosenttiin kaikista alle 5 kilometrin matkoista vuoteen 2030 mennessä. Tämä edellyttää kuitenkin investointeja uusiin kevyen liikenteen väyliin. Nykyään kaikista matkoista Ylöjärvellä kävellään vain 11 prosenttia. Pyöräilyn osuus on vielä pienempi, noin 8 prosenttia. Nämä ovat pieniä lukuja jopa muille samankokoisille kaupungeille. Silti pelkästään pyöräily säästää jo nykyisellä tasollaan keväällä valmistuneen kehittämisohjelman mukaan kaupungille 0,6 2,7 miljoonaa euroa vuosittain. Kaupungin tavoitteena on, että kaikista matkoista tehtäisiin 19 prosenttia kävellen ja 15 prosenttia pyöräillen vuoteen 2030 mennessä. Jos tähän päästään, niin Maailman terveysjärjestön (WHO) kehittämän laskurin mukaan kaupungille koituvat taloudelliset hyödyt olisivat jopa 4,7 miljoonaa euroa vuositasolla. WHO:n työkalu huomioi kasvaneen liikkumisen terveydelliset hyödyt sekä sairastuvuuden ja ennenaikaisten kuolemien vähenemisen myötä saavutettavat taloudelliset säästöt, Ylöjärven kaupungin suunnitteluinsinööri Pekka Virtaniemi selventää. Ylöjärveläisillä olisi myös halua muuttaa liikkumistottumuksiaan. Vuonna 2013 tehdyn kyselyn perusteella 70 prosenttia vastanneista oli valmis kulkemaan entistä useammin jalan tai pyörällä. Reittien sujuvuudessa ja turvallisuudessa kaupunkilaiset näkivät kuitenkin petraamisen varaa. Reittien turvallisuutta voidaan kohentaa lisäämällä kevyen liikenteen yhteyksiä ja teiden ylityspaikkoja sekä nostamalla väylien laatutasoa, Virtaniemi toteaa. Tämä edellyttää tietenkin investointeja. Laskelmien mukaan euron vuosittaiset investoinnit kevyen liikenteen väyliin riittäisivät ohjelmassa asetettujen tavoitteiden saavuttamiseen. Tällä hetkellä summa vaihtelee vuosittain. Uusilla alueilla pyritään toteuttamaan myös kevyen liikenteen väylät muun tekniikan rakentamisen yhteydessä, jolloin osa kustannuksista sisältyy kadun rakentamiskustannuksiin, suunnitteluinsinööri sanoo. Maastopyöräilyä kilpatasolla harrastava Mikko Petäjämäki iloitsee kaupungin suunnitelmista satsata kevyen liikenteen väyliin. Myös Viljakkalassa ja Kurussa on yhteyspuutteita kevyen liikenteen väylissä, mikä vähentää alueen asukkaiden liikkumista jalan tai pyörällä. Niitä yritetään poistaa rahoituksen sallimissa puitteissa. Hankkeiden toteuttaminen on haastavaa nykyisessä tilanteessa, Virtaniemi myöntää. Laatuväyliä ja pyöräparkkeja Noin puolet Ylöjärven asukkaista asuu viiden kilometrin säteellä keskustasta. Siksi tällä alueella on kaupunkirakenteen kannalta parhaat edellytykset kehittää kävelyä ja pyöräilyä. Ensisijaista olisi luoda laatuväylä jossa jalankulku ja pyöräily erotellaan omille kaistoilleen yhdistämään Elovainiota, Soppeenmäkeä ja Kirkonseutua. Suunnitelmissa on myös tehdä radan varressa kulkeva pikaväylä Siltatieltä Tampereen rajalle asti, jolla helpotetaan etenkin työmatkojen taittamista. Ylipäätään yleisten teiden kevyen liikenteen väyliin kohdistuu paljon toiveita ja tarpeita. Esillä on myös ollut ajatus rakentaa Keijärven kapeimmalle kohdalle silta, joka lyhentäisi matkaa etenkin Asuntilasta keskustaan. Yleiskaavassa on osoitettu Keijärven ylittävä kevyen liikenteen yhteys järven kapeimmalle kohdalle. Tarkempia suunnitelmia sillasta ei kuitenkaan ole, eikä yhteyden toteuttaminen ole valmisteilla, Pekka Virtaniemi kommentoi. Jatkossa kaikkien uusien rakennusten yhteyteen lisätään pyöräpysäköinti. Pyöräilyä ja kävelyä kehittämällä halutaan kannustaa kaupunkilaisia myös suosimaan joukkoliikennettä. Tavoitteena onkin 15 vuodessa kasvattaa omin voimin tai joukkoliikenteellä kuljettujen työmatkojen osuudeksi puolet. Yhtenä keinona tähän on lisätä pyöräparkkeja bussipysäkkien yhteyteen. Toimivilla matkaketjuilla saadaan ihmisiä siirtymään joukkoliikenteen käyttäjiksi. Toivotaan, että kaupunkilaiset hyödyntävät jatkossa enemmän kävelyä ja pyöräilyä osana joukkoliikenteellä tehtäviä työ- ja asiointimatkoja, Virtaniemi lausuu. Ilolla vastaan Viljakkalan koulun luokanopettaja Mikko Petäjämäki iloitsee kaupungin suunnitelmista satsata uusiin kevyen liikenteen väyliin. Jokainen pyöräilijä ottaa tällaisen tiedon varmasti ilolla vastaan, Petäjämäki kiteyttää. Keskusta-alueella reitit ovat minun mielestä jo melko hyvällä tolalla, mutta esimerkiksi Viljakkalassa kevyen liikenteen yhteyksiä ei taajaman ulkopuolella ole lainkaan, hän jatkaa. Petäjämäki pitää tärkeänä, että varsinkin Mannin alueen ja Viljakkalan koulun välille saataisiin pyörätie, jotta oppilaat voisivat kulkea turvallisesti pyörällä kouluun. Matkojen tekeminen auton sijaan pyörällä on monella tapaa hyödyllistä paitsi ympäristölle myös ihmiselle itselleen. Tämä pätee tietysti niin lapsiin kuin aikuisiinkin, Petäjämäki perustelee. Isoissa kaupungeissa pyöräilyyn satsaamisen edut on jo huomattu. On hyvä, että pienemmätkin kaupungit seuraavat nyt perässä. Pyöräily vähentää ruuhkia ja on muutenkin ympäristöystävällinen tapa liikkua, hän ynnää. Petäjämäki itse pyöräilee noin 15 tuntia viikossa. Tosin tämä vaihtelee paljon vuodenajan mukaan. Talvisin korvaan ison osan pyöräilystä hiihtämällä, Petäjämäki kertoo. Ylöjärveläinen keskittyy etenkin maastopyöräilyyn, jonka tiimoilta hän kiertää myös kilpailuissa. Pyöräily maastossa on luonnollisesti paljon maantiellä taivaltamista vaativampaa. Sanoisin, että sata kilometriä juurakkoisessa ja kivikkoisessa maastossa on raskaampi taival kuin vaikkapa Pirkan Pyöräilyn pisin matka eli 217 kilometriä maantiellä, Petäjämäki toteaa. Yhtenäinen lippujärjestelmä selkeyttää joukkoliikenteen hinnoittelua Tällä hetkellä käytössä oleva Tampereen joukkoliikenteen lippujärjestelmä on melko sekava ja matkojen hinnat vaihtelevat suuresti. Kesäkuussa Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta hyväksyi uuden mallin, jossa alueet jaetaan vyöhykkeisiin. Niitä merkitään kirjaimin A, B, C, D, E, F ja G. Ideana on yksinkertaisesti se, että mitä pidemmän matkan matkustaa, sen korkeamman hinnan maksaa. Tariffijärjestelmäuudistus on erittäin hyvä ja tarpeellinen Ylöjärvelle ja koko kaupunkiseudulle. Joukkoliikenteen lipputuotteiden skaala on ollut Ylöjärvellä tähän saakka melko kapea, Ylöjärven kaupungin liikennesuunnittelija Jussi Teronen tähdentää. Seutulippu on kätevä, jos matkustaa säännöllisesti joka päivä vaikkapa Ylöjärven ja Tampereen välillä. Se ei kuitenkaan taivu satunnaisempaan matkustukseen ja siinä ei ole mitään alennuksia esimerkiksi lapsille tai opiskelijoille. Samalla kertalippujen hinnat varsinkaan lyhyillä matkoilla eivät todellakaan ole houkutelleet joukkoliikenteen käyttöön, hän ynnää. Sisäinen liikenne yleistyy Uudessa maksujärjestelmässä A-vyöhykkeellä ei ole Ylöjärven alueita, mutta B-vyöhykkeelle osuvat Siivikkala, Vuorentausta ja kaupungin esittämän muutoksen johdosta Soppeenmäki eli myös Matkatien solmukohta. C-vyöhykkeellä ovat muun muassa Asuntila, Haavisto, Metsäkylä ja Vahanta. D-vyöhykkeeltä löytyy esimerkiksi Mutala. Viljakkala ja Poikelus kuuluvat E-vyöhykkeelle ja Kurun taajama F-vyöhykkeelle. Kurun pohjoisosat lukeutuvat puolestaan G- vyöhykkeeseen. Vyöhykkeitä on maksettava aina vähintään kaksi. Ne ovat kuitenkin keskenään samanhintaisia. Siksi vaikkapa Mutalasta matkaa Haavistolle samalla veloituksella kuin Matkatieltä Tampereen keskustaan. Hintoja ei ole vielä päätetty, mutta vuoden 2017 hinnoiksi on ehdotettu 3 euroa ker- Tampereen joukkoliikenne alkaa ensi kesästä lähtien hoitaa kaupunkiseudun kahdeksan kunnan joukkoliikennettä. Tämän myötä koko alueelle luodaan yhtenäinen lippuja tariffijärjestelmä, joka selkeyttää bussimatkojen hinnoittelua. Useimmat Ylöjärven sisäiset matkat halventuvat ja Soppeenmäestä pääsee halvimmalla mahdollisella taksalla Tampereen keskustaan. ta- ja 2 euroa arvolipulle. Tämän myötä Ylöjärven sisäinen matkustaminen yleistyy. Tällä hetkellä se on tosin melko vähäistä, joten pienikin lisäys on suhteellisesti iso, Jussi Teronen huomauttaa. Pitkillä matkoilla hinnat tosin kallistuvat. Seutulippu maksaa nykyään 79 euroa kuukaudessa. Sen korvaava kausilippu kustantaa esimerkiksi metsäkyläläisille jatkossa 70 euroa mutta viljakkalalaisille 110 euroa ja kurulaisille 130 euroa. Monipuolisten alennusryhmien ansiosta näiden osuus kokonaisuudesta on kuitenkin melko vähäinen, Teronen toteaa. Joukkoliikennelautakunta totesi kesäkuun päätöksessään myös, että ensi vuoden budjettia valmisteltaessa selvitetään, voidaanko pitkien matkojen hintaa alentaa. Lipputuotteita on jatkossa kolmenlaisia: kerta-, arvo- ja kausilippu. Jokaiseen näistä on saatavilla alennuksia. Lapset saavat jatkossakin lipuistaan 50 prosentin alennuksen. Lisäksi ikärajaa nostetaan 11 vuodesta 16 vuoteen vuotiaat sekä Kelan opintotukeen oikeutetut opiskelijat saavat lippuostoksistaan 30 prosentin alennuksen. Lisäksi 65 vuotta täyttäneet voivat matkustaa arvolipulla puoleen hintaan aamuyhdeksän ja iltapäiväkahden välillä. Lastenvaunujen kanssa matkustava saa puolestaan ilmaisen bussikyydin koko kaupunkiseudulla. Merkittävä saavutus Jussi Teronen pitää B-matkavyöhykkeen ulottamista Matkatielle hyvin merkittävänä joukkoliikenteen käyttöä tukevana toimena. Se on myös linjassa Ylöjärven kaupunkistrategian kanssa. - Ylöjärvellä tehdään arviolta 1,2 miljoonaa joukkoliikennematkaa tänä vuonna. Alkuperäinen ehdotus olisi lisännyt sen noin 1,4 miljoonaan, mutta B- vyöhykkeen Matkatielle ulottamisen myötä matkoja kertyy vuosittain arvion mukaan 1,6 miljoonaa, Teronen kertoo. Matkamäärät kasvaisivat siis jopa kolmanneksella. Tästä koituu Ylöjärven kaupungille lisäkustannuksia noin euroa vuosittain, mutta osa kompensoituu kasvavilla lipputuloilla. Saavutettavat hyödyt ovat hyvin moninaiset. Joukkoliikenteen yleistyessä yksityisautoilun kustannuksella liikenneinvestoinneista saadaan säästöjä, kun esimerkiksi katuverkoston kunnossapitoon tarvitaan vähemmän rahaa. Lisäksi ratkaisu osaltaan vähentää melua, parantaa ilmanlaatua ja on ekologisesti kestävä, Teronen listaa. Ylipäätään tuleva järjestelmä uusine lipputuotteineen, halvempine hintoineen ja kätevine matkakortteineen tekee joukkoliikenteestä merkittävästi nykyistä houkuttelevamman vaihtoehdon, liikennesuunnittelija toteaa. Uusi lippujärjestelmä otetaan käyttöön Keskiviikkona Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 3 ]

4 Veittijärven koulusta alkaneet lautapelivälitunnit ovat yksi esimerkki vuorovaikutustaitojen opiskelusta ja koulun yhteishengen kohentamisesta. (Kuva: Matti Pulkkinen) Uutena oppiaineena tunne- ja vuorovaikutustaidot Hyväksi kaveriksi voi oppia Tiedon opettamisessa suomalainen koulujärjestelmä on perinteisesti menestynyt kansainvälisissä vertailuissa hyvin. Ikävä kyllä, koulussa viihtyminen on meillä ollut selvästi huonompaa kuin monessa muussa Euroopan maassa. Tilanteeseen on tartuttu jopa lainsäädännön tasolla. Koulussa viihtymisen ja yhteisöllisyyden uskotaan kohenevan, kun koulut on velvoitettu palkkaamaan lisää koulukuraattoreita ja psykologeja sekä opettamaan lapsille tunne- ja vuorovaikutustaitoja. Alakoulussa eka- ja tokaluokkalaiset saavat ensi vuonna lukujärjestykseen yhden tunnin tunne- ja vuorovaikutustaitojen opiskelua. Seuraavien kahden vuoden aikana tätä ainetta aletaan opettaa myös 7.- ja 8.-luokkalaisille, Ylöjärven kaupungin opetuspäällikkö Leena Pöntynen kertoo. Olemme varanneet tähän aiheeseen poikkeuksellisen paljon resursseja. Jo tänä syksynä jokaisessa Ylöjärven ekaluokassa käy ehkä Suomen ensimmäinen tunne- ja vuorovaikutustaitojen opettaja Hanne Piironen. Hän Muutakin kuin kivaa tai tylsää vastaa opetussuunnitelman sisällön valmistelusta tunne- ja vuorovaikutustaitojen osalta. Uusi laki vaatii myös lisää koulukuraattoreita ja -psykologeja. Kuraattorien määrä on Ylöjärvellä jo viime vuosina nostettu muuttuneiden vaatimusten tasolle, mutta tänä vuonna saadaan vielä kaksi uutta koulupsykologia. Uudella oppitunnilla tunne- ja vuorovaikutustaitojen opiskelu aloitetaan tunnistamalla ja nimeämällä tunteita. Vaikka lapsen äidinkieli olisi suomi, monelta koululaiselta tunnesanat puuttuvat: asiat ovat vain kivoja tai tylsiä. Tunneilla nimetään tunteita vaikka Aku Ankan avulla. Sarjakuvissa tunteet on piiretty liioitellen, joten niitä on helppo tunnistaa. Sitten opetellaan tunnistamaan tunteet itsessä ja toisissa, Leena Pöntynen kuvaa opiskelua. Tärkeää on, että lapsi tulee kuulluksi ja huomatuksi. Yksi näiden tuntien tarkoitus on löy- Vuosi sitten muuttunut oppilas- ja opiskelijahuoltolaki sekä tuleva opetussuunnitelma velvoittavat koulut tarjoamaan opetusta myös tunne- ja vuorovaikutustaidoissa. Kiusaaminenkin vähenee, kun koulussa opiskellaan, miten omia tunteita voi käsitellä ja miten ollaan hyviä kavereita ja kouluyhteisön jäseniä. tää kouluun lisää aikaa hankalien tunteiden ja tilanteiden selvittämiseen. Opetuspäällikkö huomauttaa, että tunne- ja vuorovaikutustaitojen osaamisella on suuri merkitys myös muuhun oppimiseen. Jos kaverin kanssa on ollut riitaa välitunnilla ja sitä ei ole osattu selvittää, seuraavalla tunnilla on hyvin vaikea keskittyä murtolukuihin tai sijamuotoihin. Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opiskelu näkyy tilastoissa. Kiusaaminen vähenee, oppilaat kokevat, että heillä on kavereita, jopa ilkivalta vähenee. Susanna Viljanen Tällaisten taitojen opiskelu on ennaltaehkäisevää työtä, jonka vaikutukset näkyvät paitsi koulun arjessa myös vuosien päästä vaikkapa työhaastattelutilanteessa. Tunneilmaisun kehittyminen helpottaa elämää monella tasolla, Leena Pöntynen perustelee opetuksen tarpeellisuutta. Hyvät hankkeet jatkavat elämäänsä Tunteiden ilmaisua, hyviä vuorovaikutustaitoja ja yhteisöllisyyttä on toki harjoiteltu koulussa ennenkin. On noudatettu Kiva koulu-, Friends- ja Incredible Years -ohjelmia. Ylöjärvellä on ollut monessa koulussa ihan omat projektinsa kuten Veittijärven Veivi- tai Kurun ja Viljakkalan Kurvi. On vedetty Itse ilkimykset -ryhmää ja yhteisöllisyyttä kasvattavia pelivälkkiä. Tänä vuonna alkaa Metsäkylässä Mervi-projekti, jossa yhtenäiskouluksi kasvavan koulun tunneilmapiiriä tuetaan puhaltamalla me-henkeä nykyisiin kuudesluokkalaisiin. He ovat neljä vuotta koulun vanhimpia oppilaita. Hankkeen ajatuksena on, että koulun vanhimmat opettaisivat omalla käytöksellään nuoremmille oppilaille hyvää yhteishenkeä, opetuspäällikkö Leena Pöntynen kertoo uusimmasta projektista. Hyväksi koetut hankkeet ja pelivälkät jatkuvat entiseen malliin. Uusien tunne- ja vuorovaikutustaitojen tuntien ohessa toki tarvitaan edelleen myös kaikkia luokka-asteita ja koko koulupäivää koskevia käytäntöjä. Kaikista ohjelmista pyritään poimimaan se, mikä juuri omassa kouluyhteisössä tuntuu hyvältä. Eri kouluilla hiukan erilaiset jutut ovat osoittautuneet toimivimmiksi: on paljon henkilöistäkin kiinni, mikä toimii ja mikä ei. Oppia myös opettajille Tärkeä osuus tunne- ja vuorovaikutustaitojen kohentamisessa on opettajien ja koulujen muun henkilökunnan koulutuksella. Jos aikuiset eivät tunnista ongelmatilanteita, he eivät voi niihin puuttuakaan. Leena Pöntynen korostaa, että asia koskee ihan kaikkia opettajia omasta aineesta riippumatta. Yhteisöllisyyttä ja vuorovaikutusta voidaan käsitellä niin monesta näkökulmasta. Terveystiedon tunnilla asiaa voidaan käsitellä mielenterveyden näkökulmasta, tieto- ja viestintätekniikassa voidaan puhua netiketistä, kielten tunnilla voidaan opetella ilmaisemaan asioita kohteliaasti, taideaineissa voidaan käyttää tähän liittyviä aiheita... Ihan kaikessa opetuksessa voidaan välittää myös hyvää vuorovaikutusta ja toisen huomioon ottamista. Matikkaa leikkien ja pelaten Jos matematiikka tuntuu kimurantilta, sitä kannattaa harjoitella leikkien, pelaamisen ja tekemisen keinoin. Neljä ylöjärveläistä matematiikan opettajaa sai tänä vuonna Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön palkinnon toiminnallisesta matematiikan opetuksesta. Metsäkylän koululla ja siihen kuuluvalla Topintuvalla matematiikan tunneille riennetään liki riemusta kiljuen. Luvut ja laskut nimittäin opiskellaan pelien ja leikkien kautta eli ensin tehdään ja sitten katsotaan, miten tekemisen voi laittaa paperille. Numeroita ja laskutehtäviä treenataan monenlaisilla välineillä Susanna Viljanen kuten helmillä, helmitauluilla, lukumääräpurkeilla, geometrisillä paloilla tai vaikka munakennoilla. Matikantunnilla on hauskaa, kun ei istuta koko ajan tuolissa vaan pelataan pelejä ja ollaan ulkona. Laskeminen on tällä lailla helpompaa, esimerkiksi nollan yli lainaaminen on helpompi ym- märtää, kun sitä on harjoiteltu pelaamalla, Metsäkylän koulun 6B-luokkalaiset kertovat. Moni juttu on helppo oppia tekemällä. On kivaa, kun ollaan paljon ryhmissä ja voi istua vaikka lattialla. Tässä ei kyllästy, 5Dluokan oppilaat täydentävät. Palkitut opettajat Riitta Koivikko, Leena Taivalsaari ja Seni Vidgren kertovat, että oppilaiden motivaatio opiskella matematiikkaa on entistä parempi ja uudet asiat tuntuvat hahmottuvan nopeammin. Tunneilla on iloinen tekemisen meininki. Metsäkylässä matematiikka on jollain tavalla osa jokaista koulupäivää. Oppilaat pelaavat päättelyä vaativia logiikka- ja lautapelejä sekä rakentavat Legoilla ja muilla palikoilla, jolloin avaruudellinen hahmottuminen kehittyy. Opettajat sisällyttävät matemaattista ajattelua muihinkin Toiminnallisessa matematiikanopetuksessa käytetään monenlaisia välineitä kuten lautapelejä, helminauhoja, erilaisia palikoita, eläinhahmoja tai vaikka vanhoja nappeja! (Kuvat: Leena Taivalsaari) aineisiin kuten käsitöihin, äidinkieleen, liikuntaan ja ympäristöluonnontietoon. Lisäksi on pidetty teemapäiviä ja -viikkoja, osallistuttu matikkatalkoisiin ja pidetty matematiikkakerhoa. Käytössä on lukudiplomia vastaava matematiikkadiplomi, joka kannustaa harjoittelemaan lisää. Koivikko, Taivalsaari ja Vidgren ovat myös opettaneet kollegoilleen toiminnallista matematiikan opiskelua sekä käynnistäneet päiväkotien ja yläkoulujen kanssa yhteistyön esiopetuksen ja alkuopetuksen sekä 6. luokan ja 7. luokan rajapinnoissa. Opettajat kertovat saaneensa ideoita toiminnalliseen matematiikan opettamiseen monesta lähteestä: koulutuksista, kirjallisuudesta, internetistä ja itse kehittäen. He ovat tutustuneet toiminnalliseen matematiikan opetukseen muissa kouluissa ja käyneet unkarilaisen matematiikan Varga-Neményi -koulutuksen. Metsäkylän työryhmän lisäksi Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiö palkitsi Ylöjärven yhtenäiskoulun opettaja Tuula Havosen. [ 4 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona

5 Saman katon alla Kolmena viime syksynä Siivikkalan koulusta on joka aamu lähtenyt busseja tai takseja viemään oppilaita muualle väistötiloihin. Tänä syksynä kaikki Siivikkalan koululaiset saivat vihdoin aloittaa lukuvuoden yhdessä. Susanna Viljanen Remontti- ja rakennustöiden keskellä vietettyjen vuosien jälkeen Siivikkalan koulussa riemuitaan ensimmäisestä syksystä, jolloin kaikki oppilaat mahtuvat taas saman katon alle. Iloa täydentää se, että alkuvuodesta valmistunut koulun laajennus- ja peruskorjaustyö on osoittautunut onnistuneeksi. Lapset riemuitsevat erityisesti liikuntasalista, joka on entistä isompi ja mahdollistaa monenlaiset pelit, rehtori Jutta Marjamäki kertoo. Myös pihasta oppilaat pitävät todella paljon nyt, kun siellä on tuplamäärä keinuja entiseen verrattuna ja muita mukavia virikkeitä. Opetuksen kannalta tilat ovat ennen kaikkea ajan tasalla. Lukujärjestyksen suunnitteleminen on helpompaa, kun eri aineille on omat tilansa. Ennen laajennusta tekstiilityö- ja atk-luokka sijaitsivat koulun kirjastossa, mikä aiheutti monenlaista haastetta. Tulevaankin on varauduttu. Ruokalan seinälle liukuovien taakse kätkeytyy keittiötila, joka soveltuu kotitaloustuntien pitämiseen: uusi opetusohjelma mahdollistaa kotitalousopetuksen myös alakouluissa. Jo nyt keittiöseinää käytetään muun muassa matematiikan tunneilla. Erilaisia mittayksiköitä opetellaan tekemällä vaikka mustikkapirtelöä. Käyttäjien suunnittelema Siivikkalan koulu joutui odottamaan vuoroaan monta vuotta. Ahtaissa tiloissa ja evakossa työskenteleminen oli rankkaa, mutta oli odottamisesta hyötyäkin. Ehdimme ottaa oppia aiemmin tehdyistä Ylöjärven koululaajennuksista. Virheiltä vältyttiin, ja me saimme todella toimivat tilat. Sekä opettajat että oppilaat olivat alusta asti mukana työn suunnittelussa, rehtori Jutta Marjamäki sanoo. Oppilaat testasivat kalusteita ennen hankintapäätöksiä. Meille esimerkiksi suositeltiin tuoleja, joita käytetään valtaosassa Suomen kouluja. Kun oppilaat koeistuivat niitä, he alkoivat alle puolessa minuutissa valitella, että selkä kipeytyy. Valitsimme toiset tuolit, joissa on mukavampi istua ja jotka varmasti kestävät pitkään. Jos jotain voisi vielä tehdä toisin, Marjamäki muuttaisi perusopetuksen luokkien arkkitehtuuria. Uusien turvallisuusvaatimusten mukaiset kaksi ovea käytännössä pienensivät luokkia. Vanhalla puolella myös katot Keskiviikkona Siivikkalan koulun pihassa on helppo viihtyä. Sisarukset Iisa ja Anni Alaraatikka käyvät viikonloppuisin koulunmäellä leikkimässä, vaikka eivät vielä koululaisia olekaan. ovat madaltuneet, kun vanhoihin luokkiin on rakennettu uutta tekniikkaa. Erityisen avarissa tiloissa ei Siivikkalassa siis opiskella vieläkään. Mutta nyt ei marmateta mistään vaan ollaan tyytyväisiä! Yritämme pitää tiloista mahdollisimman hyvää huolta. Oppilaita välillä harmittaakin, kun siisteyteen kiinnitetään nyt entistä tarkemmin huomiota, jotta paikat pysyisivät hienoina. Uudet, modernisti sisustetut tilat ovat upeat, mutta Jutta Marjamäki vakuuttaa, että mitään luksusta koulussa ei ole. Kaikissa ratkaisuissa ja hankinnoissa on pyritty käytännöllisyyteen ja pitkäikäisyyteen. Koulun yhteydessä uusissa ja ajanmukaisissa tiloissa toimivat nyt myös Siivikkalan neuvola, Koulukallion päiväkoti sekä nuorisotila. Viihtyisä viipale Mutalassa Mutalassa kouluvuosi alkoi erikoisjärjestelyillä ja kolmen luokan muutolla uuteen laajennusosaan. Ensimmäisen kouluviikon jälkeen kaikki tilat olivat kuitenkin jo kunnossa ja kovassa käytössä. Laajennusosa on niin sanottu viipalekoulu eli se on koottu kiinteille perustuksille valmiista elementeistä. Vanhat viipalekoulut olivat ehkä parakkimaisia, mutta tämä on erittäin viihtyisä ja toimiva tila. Kun osat on rakennettu tehtaassa sisätiloissa, mitään kosteus- ja sisäilmaongelmiakaan ei pitäisi olla. Jopa maisema on hieno, Mutalan koulun rehtori Kalle Nuoranne kehuu laajennusosaa. Viipaleessa ovat molemmat Siivikkalan koulun kirjasto tehtiin vanhaan juhlasaliin. Tilaan jätetty näyttämö mahdollistaa esimerkiksi konserttien pitämisen. ykkösluokat sekä kakkosluokka ja musiikkiluokka. Päivittäin siellä opiskelee koululaista meidän 136 oppilaastamme. Mutalan koulun päärakennuksen laajennus valmistui kymmenisen vuotta sitten, joten kaikki koulutilat ovat vielä ajanmukaisia. Näillä näkymin tilojen pitäisi nyt riittää useiksi vuosiksi eteenpäin. Vähitellen kasvaen Metsäkylässä Metsäkylässä alettiin keväällä rakentaa kaupungin suurinta yhtenäiskoulua. Kun urakka on valmis ja alueen kaikki koululaiset saman katon alla, Metsäkylän koulussa on oppilasta. Tilat on mitoitettu 900:lle. Ensimmäinen osa, 3000 neliötä kolmessa kerroksessa, valmistuu kesällä Toisen osan rakentaminen alkaa ensi syksynä tai viimeistään vuodenvaihteessa Koulu kasvaa vähitellen, kun seitsemäsluokkalaiset eivät enää lähdekään muualle. Joka vuosi tulee noin sata ekaluokkalaista lisää, rehtori Ari Anttila kertoo. Pikku hiljaa kasvamalla ehdimme valmistautua ja rakentaa hyvää toimintakulttuuria isoon kouluun. Pyrimme vaikuttamaan erityisesti nykyisiin kuudesluokkalaisiin, jotka ovat neljä vuotta koulun vanhimpia, joista pienemmät ottavat esimerkkiä. Metsäkylän koulun nykyinen päärakennus on valmistunut vuonna Lisäksi koulua käydään 1980-luvulla rakennetussa vanhassa osassa ja Topintuvalla. Ajankohtaista Seutuyhteistyö tiivistyy elinkeinopolitiikassa Ylöjärven kaupungin elinkeino-ohjelman kärjet ovat yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen, toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle ja seudullisen yhteistyön kehittäminen. Näihin on tähdätty ennenkin, mutta nyt ohjelmaa on tarkennettu ja keskitytty entistä tiiviimmin olennaiseen, Ylöjärven Yrityspalvelun toimitusjohtaja Timo Isolähteenmäki summaa elinkeino-ohjelman päivityksen. Isolähteenmäki arvioi, että eniten muutoksia toimintatapoihin tuo jatkossa seudullisen yhteistyön tiivistyminen. Koko kaupunkiseutu on samaa talousaluetta. Yhteinen elinkeino- ja kehitysyhtiö Tredea Oy pyrkii kehittämään aluetta kuntarajoihin katsomatta. Meidän tehtävämme on jalkauttaa seudulliset hankkeet ja toimet yrittäjien keskuuteen. Isolähteenmäki toivoo, että seudullisista kärkihankkeista erityisesti lentoliikenteen kehittäminen ja Kolmenkulman cleantechvyöhyke eli ympäristöystävällistä teknologiaa kehittävien yritysten keskittymä etenisivät lähivuosina merkittävästi. Ylöjärven Yrityspalvelun toimitusjohtaja uskoo, että alkaneella viisivuotiskaudella edunvalvontatyön rooli korostuu entisestään. Yrityspalvelun on tuotava elinkeinoelämän näkökulmaa kaikkeen päätöksentekoon, ei vain kaavoituksesta tai tiemäärärahoista päättämiseen. Jatkuva vuoropuhelu, verkostoituminen ja yhteistyö ovat niitä asioita, joilla päästään jatkossakin hyviin tuloksiin. Ennen elinkeino-ohjelman päivittämistä kaupunki selvitti ylöjärveläisten yrittäjien kokemuksia ja toiveita. Selvitys osoitti, että elinkeinoasioita on Ylöjärvellä viime vuosina hoidettu mallikkaasti, eikä suuria kipukohtia ole. Tyytyväisyyden säilyttämiseksi on tehtävä joka päivä työtä. Aina voi yrittää tehdä vielä paremmin, Isolähteenmäki toteaa. Ketterän elinkeinopolitiikan lisäksi Ylöjärvi tarvitsee entistä paremman yleisimagon. Se vaikuttaa suuresti myös elinkeinoelämän menestykseen. Haverintie kuntoon Viljakkalassa on meneillään hyvin poikkeuksellinen paikallistien perusparannushanke. Peräti 1,1 kilometriä eli koko Haverintie päästä päähän laitetaan lokakuun puoliväliin mennessä uuteen uskoon. Haverintie on ollut peruskorjauslistalla jo useamman vuoden, sillä etenkin Luhalahdentien päästä se on ollut todella surkeassa kunnossa. Ongelmana on ollut kunnollisten ojien puute. Vesi on noussut tielle ja haurastuttanut sekä vanhan sirotepäällysteen että sen alla olevat rakenteet, Ylöjärven kaupungin työpäällikkö Mirko Harjula kertoo. Pahin tilanne on ollut tien alkupäässä, jossa noin 450 metrin matkalta nostetaan tien nykyistä tasausta senttimetriä. Loppuosalla uusitaan tierakenteen ylimmät 15 senttimetriä. Koko tien matkalle kaivetaan ja perataan kunnon ojat sekä lisätään ojarumpuja, jotta vesi ei enää kertyisi tielle. Työt Haverintiellä aloitettiin heinäkuun puolivälissä purkamalla vanha pinnoite. Matkailun sesonkiin osunut tietyö on tuottanut palautetta, sillä sorapinta pölyää ja työkoneet hidastavat liikennettä. Nopeusrajoitus on ollut liikenteen ohjaustarpeesta riippuen kilometriä tunnissa. Liikennettä ei kuitenkaan ole jouduttu katkaisemaan kokonaan. Tulevina vuosina ei vastaavan pituisia teiden peruskorjauskohteita ole näkyvissä ainakaan tämänhetkisessä MAPSTO-ohjelman budjetissa, Harjula toteaa. Kaavoituskatsaus Mitä kaavoitushankkeita Ylöjärvellä on vireillä? Miten uusi maakuntakaava etenee? Ajankohtaiset kaavoitusasiat kootaan vuosittain kaavoituskatsaukseen. Katsaukseen voi tutustua kaupungin kotisivuilla (www.ylojarvi.fi/kaavoitus) tai kaavoituksessa kaupungintalolla (p ). Laaja asiakaskysely Tekninen osasto kartoittaa kaupunkilaisten tyytyväisyyttä palveluihinsa Linkki verkkokyselyyn löytyy kaupungin kotisivuilta (www.ylojarvi. fi > uutispalsta). Kyselyssä kartoitetaan liikenneväylien, puistojen, urheilu- ja ulkoilualueiden sekä vesiliikelaitoksen palveluiden tasoa ja toimivuutta. Savio eduskuntaan Ylöjärveläinen ehdokas, Sami Savio (PS), valittiin liki 40 vuoden tauon jälkeen eduskuntaan viime kevään eduskuntavaaleissa. Savio on Ylöjärven kaupunginvaltuuston jäsen. Eduskuntavaalien äänestysprosentti oli Ylöjärvellä 70,9. Pirkanmaan äänestysprosentti oli 70,5 ja koko maan 70,1. Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 5 ]

6 Asiakastyytyväisyyttä seurataan uusin menetelmin Kaupunkilaisten kannattaa suosia omaa terveyskeskusta Läheisen sijainnin ja keskimäärin lyhyiden jonotusaikojen vuoksi ylöjärveläisten on ensiavun tarpeessa hyvä suosia pääterveysaseman päivystyspistettä Tampereen yliopistollisen sairaalan päivystyksen sijaan. Valtaosa terveyskeskuksen potilaista onkin ollut erittäin tyytyväisiä palveluun. Tänä syksynä pääterveysasemalla otetaan asteittain käyttöön myös sähköisiä palveluita, joihin kuuluvat muun muassa ajanvaraus ja viestit tutkimustuloksista. Arkisin Ylöjärven terveyskeskuksen päivystys on auki kello 8-20 ja viikonloppuisin kello Muina aikoina myös ylöjärveläisten ensiapuna palvelee Tampereen yliopistollisen sairaalan Acuta. Myös välittömässä hengenvaarassa on syytä hakeutua suoraan Acutaan. Yleensä tällaisissa tilanteissa on aiheellista soittaa ambulanssi, vs. johtava ylilääkäri Juuso Rajala alleviivaa. Muutoin kaupunkilaisten kannattaakin suunnata ensiavun tarpeessa omaan terveyskeskukseen. Läheisen sijainnin lisäksi myös jonotusajat ovat keskimäärin erittäin lyhyet verrattuna isoihin päivystyspisteisiin. Melko hyvin ylöjärveläiset hakeutuvat jo nyt pääterveysasemalle Acutan sijasta. Acutan käyttö on ollut aiemmin nousussa, mutta tänä vuonna käynnit ovat vähentyneet noin 5 prosenttia, Rajala tietää. Tarkkaa arviota ei ole kuitenkaan siitä, kuinka paljon Acutaan hakeutuneista potilaista olisi voitu hoitaa myös pääterveysasemalla. Määrä lienee silti merkittävä, Rajala uskoo. Jokaiseen vuodenaikaan liittyy omat kiireensä terveyskeskuksen päivystyksessä. Kiireinen päivä voi tosin tulla milloin tahansa, jos samanaikaisesti paikalle saapuu usea vaativaa hoitoa tarvitseva potilas. Talvisin ensiavussa hoidetaan paljon muun muassa kaatumispotilaita. Syksyisin puolestaan flunssakausi tekee tuloaan koulujen alkamisen jälkeen. Vaikka flunssan vuoksi ei sinänsä tarvitse ensiapuun hakeutua, niin työmäärässä kuitenkin näkyy siihen liittyvien tautien kuten korvatulehdusten yleistyminen, Rajala toteaa. Erinomaista palautetta Aiemmin terveyskeskuksen asiakkaiden tyytyväisyyttä on mitattu lomakekyselyllä kerran Valta-osa terveyskeskuksen potilaista on ollut erittäin tyytyväisiä saamaansa palveluun. vuodessa. Nyt seurantaa on kehitetty tästä pidemmälle. Keräämme jatkossa neljästi vuodessa lomakkeilla asiakastyytyväisyystulokset. Lisäksi keväällä päivystyksessä otettiin käyttöön HappyOrNot-laite, johon hymynaamaa painamalla voi kertoa mielipiteensä palvelusta, Juuso Rajala kertoo. Tällä hetkellä HappyOrNot kiertää muissa yksiköissä ja palaa myöhemmin takaisin päivystykseen. Lisäksi terveyskeskuksen henkilökunta seuraa kaupungin verkkosivujen ja suoraan sähköpostiin lähetettyjen positiivisten ja negatiivisten palautteiden määrää. Asiakastyytyväisyystulokset käsitellään työyksiköissä ja niitä pyritään hyödyntämään kehitystyössä. Suorat palautteet käsitellään aina työntekijöiden ja esimiesten kesken. HappyOrNot-laitteesta saadut tulokset olivat myönteisiä valtaosa asiakkaista oli erittäin tyytyväisiä palveluun. Laajassa kyselyssä koko terveyskeskuksen tulokset olivat erinomaisia. Keskimääräistä heikompia tulokset olivat puhelinja ajanvarauksessa, vs. johtava ylilääkäri avaa. Suorat palautteet jakautuvat aika tasaisesti negatiivisten ja positiivisten kesken. Ehkä negatiiviset korostuvat hieman, hän ynnää. Syksyllä terveyskeskuksessa otetaan käyttöön sähköisiä palveluita. Näillä pyritään vähentämään esimerkiksi puhelinruuhkaa ja siten helpottamaan hoitoon pääsyä. Kaupungin verkkosivuille tulee linkki, josta palveluihin pääsee. Palvelun käyttöönottamiseksi tulee aluksi käydä antamassa suostumus verkossa, Rajala opastaa. Sähköisiä palveluja otetaan käyttöön asteittain ja niiden laajuus vaihtelee sen mukaan, mistä palvelusta on kyse. Tyypillisiä palveluja ovat sähköinen ajanvaraus ja sähköiset viestit esimerkiksi tutkimustuloksista, Rajala päättää. Psykiatriset sairaalapaikat vähenevät Pirkanmaalla Kangasalla sijaitseva Kaivannon psykiatrinen sairaala lopetetaan lokakuun lopulla. Tämä merkitsee lähes 50 sairaansijan vähenemistä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (PSHP) alueella. Kun osastohoitoon pääsy vaikeutuu, avohoidon palvelut kuormittuvat. Konkreettisesti se tarkoittaa sitä, että myös Ylöjärven mielenterveyskeskus tarvitsee entistä enemmän uusia työntekijöitä. Kaivannon sairaalan lakkauttaminen liittyy vuoden alussa voimaan tulleeseen sosiaali- ja terveysministeriön päivystysasetukseen. Sen mukaan tahdosta riippumatonta hoitoa eli akuuttihoitoa ei voi enää tarjota paikassa, jossa lääkäri ei ole läsnä vuorokauden ympäri. Koska psykiatrien määrää ei Kaivannossa asetuksen voimaan astumisen jälkeen lisätty, ei sinne voitu järjestää jatkuvaa läsnäolopäivystystä. Jatkossa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alueella kaikki psykiatrian akuuttihoidon potilaat ohjataan Pitkä- niemen sairaalaan. Kaivannon sairaalassa on tällä hetkellä paikka 60 potilaalle. Samalla Pitkäniemeen remontoidaan 14 uutta sairaansijaa, joten sairaalapaikat vähenevät Kaivannon lakkauttamisen myötä 46:lla. Vielä keväällä 2014 Kaivannossa oli sairaansija 108 potilaalle, joten puolessatoista vuodessa sairaalapaikat ovat vähentyneet yli sadalla. Marraskuusta alkaen sairaanhoitopiirillä on 190 aikuispsykiatrian osastopaikkaa, joista 94 on varattu akuuttihoitoon. - Ylöjärveläisille tämä näkyy osastohoitoon pääsyn vaikeutumisena ja hoitoaikojen lyhenemisenä. Kriteerit tiukkenevat entisestään ja hoitoa tarjotaan vain akuuttitilanteissa, ehkäisevien ja korjaavien hyvinvointipalvelujen johtaja Paula Pasanen-Aro täsmentää. Lyhentyneillä hoitojaksoilla ei myöskään ehditä tekemään useita aiemmin sairaaloille kuuluneita toimenpiteitä. - Muun muassa psykologiset tutkimukset ja arvioinnit kuntoutustarpeesta, lääkitysten riittävyydestä sekä työkyvystä siirtyvät suurelta osin avohoidon vastuulle, Pasanen-Aro kiteyttää. Ylöjärvellä erittäin tehokasta Kotikaupungissa kaikki mielenterveystyön voimavarat ovat kovassa käytössä. - Ylöjärven mielenterveyskeskuksessa avohoito toimii jo tällä hetkellä erittäin tehokkaasti niukoista resursseista huolimatta, Paula Pasanen-Aro toteaa. - Sairaalapaikkojen käyttö, jossa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tavoite on 0,4 sairaansijaa tuhatta asukasta kohden, on Ylöjärvellä ollut viime vuosina jatkuvasti alle tämän tason, hän ynnää. Mielenterveyskeskuksen asumis- ja hoitopalveluihin on varattu vuosittain noin miljoona euroa ja henkilöstökulut ovat puoli miljoonaa euroa. Hoitohenkilöitä on 0,28 tuhatta asukasta kohden, mikä on selvästi PSHP:n keskiarvon alapuolella ja noin puolet asetetusta tavoitteesta. - Huolimatta niukoista resursseista ylöjärveläiset ovat halunneet ja osanneet käyttää mielenterveyskeskuksen palveluita ja asiakaspalautteiden mukaan olleet hoitoonsa tyytyväisiä. Myös jonoajat ovat pysyneet hoitotakuun rajoissa, Pasanen-Aro kertoo. Sairaalapaikkojen vähenemisen myötä näin on kuitenkin hankala jatkaa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin suositukseen nähden Ylöjärvelle tarvittaisiin kahdeksan uutta työntekijää. - Avohoidon henkilöstön lisääminen on välttämätöntä, jotta potilaat pääsevät jatkossakin hoitotakuun määräämissä ajoissa hoitoon ja saavat tarvitsemansa palvelut, Pasanen-Aro tiivistää. Ylöjärven ehkäisevien ja korjaavien hyvinvointipalvelujen johtaja Paula Pasanen-Aro painottaa, että suurin osa mielenterveyspotilaista pystytään hoitamaan omassa avohoidossa, jos päiväsairaalaa ja jalkautuvaa päivystystiimiä varten saadaan lisärahoitusta. Päivätoimintaa ja päivystystiimi Avohoidon yleistyminen sairaalapaikkojen vähentyessä ei ole Paula Pasanen-Aron mielestä huono asia, kunhan psykiatrialla on riittävät resurssit. - Potilaat pystyvät mielenterveyskeskuksessa saamiensa hoitojen ohessa asumaan kotonaan. Niin sanotulla päiväsairaalatoiminnalla voidaan hoitaa myös osa vaikeistakin psyykkisistä häiriöistä kuten psykooseista, Pasanen-Aro kommentoi. Psykiatristen potilaiden toimintakyvyn heikentyessä tarvitaan päivätoiminnallista tukea, mitä ei tällä hetkellä ole kunnallisesti tarjolla. - Tarvetta on enenevässä määrin. Pieneltä osin päivätoimintaa on tänä vuonna järjestetty ostopalvelurahoituksella. Riittävän järjestämisen takaamiseksi tähänkin on varattava lisärahoitusta, Pasanen-Aro toteaa. Potilaita voitaisiin hoitaa myös heidän kodeissaan. - Se edellyttäisi kuitenkin jalkautuvan kotitiimin perustamista, Pasanen-Aro painottaa. - Päiväsairaalan ja jalkautuvan kotitiimin tuella suurin osa potilaista kyettäisiin hoitamaan jatkossakin omassa avohoidossa. [ 6 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona

7 Kyselyllä selvitetään ylöjärveläisten turvallisuudentunnetta alueittain Uusi turvallisuussuunnitelma pyrkii ehkäisemään riskejä Kunnilla ja valtiolla on ollut valmiussuunnitelmia poikkeustiloja varten luultavasti heti sodan jälkeisestä ajasta saakka. Näiden piiriin kuuluvat muun muassa huoltovarmuusasiat ja se, miten yhteiskunnan kannalta kriittiset toiminnat saadaan jatkumaan kriisien aikana. Turvallisuussuunnitelmalla pyritään sen sijaan torjumaan esimerkiksi rikoksia ja onnettomuuksia ennakolta. Vastaavanlaisia turvallisuussuunnitelmaa ei ole ollut Ylöjärvellä aiemmin samassa laajuudessa. Vuoden 2006 suunnitelma keskittyi lähinnä tuomaan esille kaupungin silloiset toimet, joilla pyrittiin varjelemaan turvallisuutta ennalta. Sisäministeriö ja Kuntaliitto antoivat vuosi sitten uudet suositukset turvallisuussuunnittelun päivittämiseen. Näissä hyödynnetään myös hyvinvointisuunnittelun kokemuksia ja seurantaa, työllisyys- ja turvallisuuspäällikkö Pekka Mansikkamäki kertoo. Uusien suositusten taustalla on esimerkiksi viime vuosien pitkät sähkökatkot ja Nokian vesikriisin kaltaiset tapahtumat. Ne osoittivat, miten herkästi kuntalaisten turvallisuudentunne voi järkkyä. Mitä turvallisuudella siis tässä yhteydessä tarkoitetaan? Turvallisuus ja turvattomuus ovat tunnetiloja, jotka muodostuvat yksilöillä hyvin erilaisista asioista. Niihin voivat vaikuttaa työttömyys, terveydentila, yksinäisyys ja tiedon puute, Mansikkamäki luettelee. Nyt laadittavalla suunnitelmalla pyritään kehittämään viranomaisten, kuten kaupungin, poliisin ja pelastuslaitoksen, yhteistyötä etenkin rikosten ja onnettomuuksien torjunnassa. Sekä poliisi että pelastuslaitos ovat hoitaneet oman tonttinsa mallikkaasti, mutta pyrimme saamaan heidät mukaan pohtimaan, millä tavalla heidänkin Turvallisuuspäällikkö Pekka Mansikkamäki toivoo runsaasti vastauksia turvallisuuskyselyyn. Kyselyyn voi vastata kaupungin kotisivuilla (www.ylojarvi.fi) ja paperilomakkeilla kirjastoissa. Keskiviikkona työtaakan kasvamista voitaisiin ehkäistä, Mansikkamäki selventää. Keinot voivat asiasta riippuen olla mitä moninaisemmat. Ne voivat koskea asuntopolitiikkaa, kaavoitusta tai kaupungin palveluita, hän listaa. Onnistuessaan turvallisuussuunnittelulla voidaan myös säästää kaupungin varoja. Kysely ja faktat tukena Myös kuntalaiset halutaan työhön mukaan. Tämän lehden ilmestymispäivänä on alkanut kuntalaiskysely, jolla selvitetään, millainen tunne ylöjärveläisillä on omasta turvallisuudestaan. Vastausaikaa on kolme viikkoa. Kyselyn voi täyttää joko kaupungin kotisivuilla tai paperisena kirjastoissa. Vastauksia toivotaan runsaasti, jotta kaupunkilaisten turvallisuudentunteesta saataisiin riittävä kuva paitsi alueittain myös ikäryhmittäin. - Kysely on lyhyt ja ytimekäs eikä siihen vastaaminen vie kauan aikaa, Pekka Mansikkamäki kommentoi. Varsinkin alueellista jakaumaa pidetään tärkeänä, koska ymmärrettävästi turvattomuutta luovat seikat voivat olla hyvin erilaisia vaikkapa Metsäkylässä tai Itä-Aureessa. Sähkökatkot eivät ole niin suuri uhka Ylöjärven keskustaalueella, koska ne eivät kestä pitkiä aikoja. Mutta Kurun pohjoisosissa vikoja ei välttämättä saada korjatuksi nopeasti. Jos pakkasta on samaan aikaan kymmeniä asteita, tämä on hyvin vakavaa esimerkiksi vanhoille ihmisille, jotka asuvat yksin sähkölämmitteisissä taloissa, Mansikkamäki huomauttaa. Kyselyllä pyritään ylipäätään kohentamaan ihmisten tietoisuutta turvallisuudesta. Tällä tavoin nostetaan esille myös heidän oma vastuunsa varautumisessa. Samalla kaupunkilaisten turvallisuudentunnetta verrataan esimerkiksi rikos- ja onnettomuustilastoihin. Tämä otetaan huomioon lopullisessa suunnitelmassa. Kaiken pitää perustua faktatietoon, Mansikkamäki korostaa. Uhkat yhä epätodennäköisiä Maailma muuttuu hyvin nopeasti, joten turvallisuussuunnitelmia on syytäkin päivittää, Pekka Mansikkamäki painottaa. Turvallisuuspäällikön oma näkemys on, että niin Suomi kuin Ylöjärvi sen sisällä ovat edelleen maailmanlaajuisesti erittäin turvallisia paikkoja. Tämän varaan ei voi kuitenkaan heittäytyä. Ylöjärvi on säästynyt pahoilta suuronnettomuuksilta, mutta samat asiat voivat tietenkin tapahtua täällä kuin muuallakin Suomessa. Me kaikki olemme kokeneet läheltä piti -tilanteita niin kotona kuin liikenteessä, Mansikkamäki sanoo. Ennaltaehkäisevällä suunnittelulla voidaan hidastaa negatiivista kehitystä ja varautua onnettomuuksien sattuessa niistä selviytymiseen mahdollisimman pienin vaurioin. Eri viranomaisten täytyy yhdessä valmistautua monenlaisiin tilanteisiin. Jos esimerkiksi myrkyllistä lastia kuljettava juna suistuu Ylöjärven kohdalla raiteiltaan ja myrkyt leviävät Keijärveen, on meillä oltava selvä yhteinen käsitys toimintatavoista ja tiedotuksesta, Mansikkamäki päättää. Perhekioskilla pidetään tiistai-iltaisin ja perjantaiaamuisin Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ylöjärven yhdistyksen perhekahvilaa, jonne Elina Niemenmaa toivottaa lapset vanhempineen tervetulleiksi. Tehtävät järjesteltiin uudelleen matalan kynnyksen palvelujen vahvistamiseksi Perhetyö tarjoaa neuvoa ja tukea Ennen tätä vuotta perhetyötä tehtiin Ylöjärvellä erillisinä omina toimintoinaan kotihoidossa, kouluilla, varhaiskasvatuksessa ja sosiaalitoimessa. Tammikuun alusta nämä yhdistettiin perusturvakeskukseen perhetyön yksikköön. Samalla palkattiin kaksi uutta ohjaajaa. Perusturvan organisaatiossa nämä toiminnot on hallinnollisesti liitetty ehkäiseviin ja kuntouttaviin palveluihin yhdessä Terveyskioskin ja Perhekeskuksen kanssa, perhetyön palvelujohtaja Tarja Järvinen taustoittaa. Perhetyöhön kuuluu neljä erilaista toimintamuotoa: kotihoidon perhetyö, ohjaava perhetyö, tehostettu eli lastensuojelun perhetyö sekä Perhekioski. Kotihoidon perhetyöntekijät käyvät auttamassa perheissä lastenhoidossa ja ohjaamassa vanhempia kodin arkeen liittyvissä tehtävissä. Tässä palvelumuodossa perheet voivat saada apua lastenhoitoon, vanhemmuuden tukemiseen ja perheen arkirutiinien hallintaan, Järvinen kertoo. Lapsiperheiden kotihoito on maksullista. Palvelu tilataan soittamalla perhetyön palvelunumeroon Ohjaavassa perhetyössä ohjaajat neuvovat eri ikäisten lasten vanhempia kasvatukseen ja kehitykseen liittyvissä kysymyksissä. Ohjaavat työskentelevät myös Perhekioskilla Elon kauppakeskuksessa, Järvinen selittää. Ohjaavien perhetyöntekijöi- Vuoden alusta astui voimaan uusi sosiaalihuoltolaki, jonka perusajatus on, että kuntalaisten on saatava tarvittavaa ohjausta nopeasti ja helposti. Tämän vuoksi lapsiperheille suunnattu lapsityö koottiin myös Ylöjärvellä yhdeksi kokonaisuudeksi. Kiitettävää palautetta on saanut jo muun muassa Kauppakeskus Elon Perhekioski, josta voi hakea vastauksia mieltä askarruttaviin kysymyksiin ilman ajanvarausta tai lähetettä. den palveluihin tullaan joko suoraan soittamalla tai neuvolan, päiväkodin tai koulun ohjaamana. Palvelu on maksutonta. - Tehostetun perhetyön ohjaajille asiakkaat ohjautuvat lastensuojelun työntekijöiden kautta. Matalan kynnyksen Perhekioski Alkuvuosi on ollut Perhekioskin osalta vielä toimintamuotojen etsimistä, koska mitään valmista mallia sille ei ollut olemassa. Muun perhetyön käynnistämisen ja yhteen liittämisen osalta uudistus on kuitenkin onnistunut. Kotihoidon perhetyön tilauksista suurimpaan osaan on voitu vastata myöntävästi. Perhetyön ohjaajat vastaavat perheiden palvelupyyntöihin nopeasti, Tarja Järvinen toteaa. Kaiken kaikkiaan perhetyön palvelut saivat kiitettävää palautetta keväällä tehdyssä asiakaskyselyssä. Myös Perhekioskin osalta tulokset ovat lupaavia. Jotkut asiakkaat saavat avun yhdellä tapaamisella. Useampia perheitä hyödyttää suunnitelmallinen pitkäaikainen työskentely, jota voidaan jatkaa perheiden kodeissa, tarvittaessa yhteistyössä päivähoidon tai koulujen kanssa, perhetyön palvelujohtaja tietää. Pikkulapsiperheet ovat jo löytäneet Perhekioskin palvelut melko hyvin, mutta useille ylöjärveläisille se on vielä tuntematon palvelu. Nuoria ja heidän vanhempiaan ei vielä kevätkaudella tavoitettu Perhekioskille. Perhetyö käyttääkin myös sosiaalista mediaa tiedotukseen, ja sillä on muun muassa oma sivu Facebookissa. Onnistunutta yhteistyötä Perhekioskilla halutaan tehdä yhteistyötä monen eri tahon kanssa. Hyviä kumppaneita ovat olleet muun muassa Terveyskioski, Mannerheimin Lastensuojeluliiton Ylöjärven yhdistys ja Näsimentor oy, Tarja Järvinen listaa. Ohjelmaa pyritään monipuolistamaan edelleen. Kaupungin nuorisotoimi on syyskuussa alkanut järjestää perjantai-iltaisin nuorille suunnattua toimintaa. Myös vauvaperheille tarkoitetun Vahvuutta Vanhemmuuteen -ryhmän toivotaan jatkavan tapaamisiaan Perhekioskin tiloissa. Uusille yhteystyökumppaneille on vielä tilaa. Toimintamalli on uniikki koko Suomessa. Se on mukana Kuntaliiton järjestämässä valtakunnallisessa kilpailussa, jossa etsitään malleja vaikuttaville lähipalveluille. Koko maasta mittelössä oli mukana 37 toimintamallia, joista Ylöjärven Perhekioski valittiin yhtenä neljästä jatkotyöstettävien joukkoon. Syyskuussa selviää, kuinka pärjäsimme. Tämän pohjalta toimintaa kehitetään ohjatusti, Järvinen päättää. Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 7 ]

8 Päikky tuli päiväkoteihin Päivähoitoa kunkin perheen tarpeeseen Ylöjärven kaupunki on ottanut käyttöön mobiilin läsnäolokirjauksen. Järjestelmä tunnetaan nimellä Päikky, ja se tulee käyttöön koko päivähoitoon. Varhaiskasvatuksen suunnittelija Merja Hietikko Ylöjärven kaupungilta kertoo, että puhelinkäyttöinen läsnäoloseuranta helpottaa päiväkodin henkilökunnan työtä. Henkilökunta kirjaa lapsen saapumisajan ja lähtöajan kännykkään. Myös henkilökunnan työajat kirjataan samalla laitteella. Järjestelmä on yhteydessä sekä Efficapäivähoitojärjestelmään että työaikajärjestelmään. Oskari joustaa On Päikystä iloa lasten perheillekin. Ennen perheitä laskutettiin joko kokopäivähoidosta tai osapäivähoidosta, mutta uusi käytäntö mahdollistaa tuntipohjaisen laskutuksen osapäivä- ja vuorohoidossa sekä perhepäivähoidossa. Toiminta on jatkossa asiakaslähtöisempää, sanoo Ylöjärven kaupungin varhaiskasvatuksen johtaja Irma Autio. Päiväkodeissa ei ole erillisiä osapäivä- ja kokopäiväryhmiä. Ylöjärvellä kehitetyn Oskari-toiminnan tavoite on, että perheen arkirytmin muuttuessa lapsen päivä on mahdollista räätälöidä yksilöllisesti. Lapsen arkeen jää jotain pysyvää. Tunteja tarpeen mukaan Asiakaslähtöisyyttä edustaa osapäivähoidon yleistyminen. Ylöjärvellä päivähoitoa on mahdollista varata aikaperusteisesti. Se sopii perheille, joissa aikuiset tekevät töitä epätyypillisiin Kangasniemen päiväkotia käyvät Juho Käkelä (vas.) ja Emil Pekkola leiriytyivät legolinnaan. aikoihin. Aikaperusteista hoitoa varataan tietty viikkotuntimäärä. Maksimimäärä on kuusi tuntia päivässä. Tunnit voi käyttää aamulla, keskellä päivää tai illalla, ja päivät voivat olla eri pituisia. Tuntiporrastus mahdollistaa aikaisempaa paremmin erilaisten hoitotarpeiden huomioonottamisen myös laskutuksessa. Jatkossa päivähoitoa voi siis ostaa juuri sen päivittäisen määrän, jonka lapselleen tarvitsee. Joskus päivähoitoa tarvitaan Mobiilipohjainen läsnäolokirjaus helpottaa päiväkotien arkea ja tarjoaa perheille joustavuutta. vain parin tunnin ajaksi. Esimerkiksi silloin, kun toinen vanhemmista tekee iltavuoroa ja toinen Anu Kylvén aamuvuoroa, lapsi olisi hoidossa vain niin sanotun vaihtoajan. Tähän mennessä ainut mahdol- lisuus on ollut maksaa viiden tunnin hoidosta, vaikka tarvetta olisi ollut paljon lyhyemmälle ajalle, Irma Autio kertoo. Jos lapsella on kuukaudessa yli kymmenen poissaolopäivää sairauden takia, päivähoitomaksu puolittuu. Tietoturvallisuus kunnossa Päikky-järjestelmä auttaa myös henkilöstön mitoituksen ennustamisessa ja suunnittelemisessa. Kokonaistuntimäärien seuraaminen on nyt selkeää. Järjestelmä näyttää suoraan huiput eli vuorokaudenajat, jolloin päiväkodeissa on eniten lapsia. Työvuorosuunnittelu helpottuu. Tietoturvallisuus on varmistettu. Asiakastietojärjestelmään siirtyvät vain tiedot saapumis- ja lähtemisajasta. Perheiden tietoja ei välity mukana. Muutos ei näy koteihin Ensimmäisten joukossa maaliskuussa Päikyn otti käyttöön Kangasniemen päiväkoti. Järjestelmään kirjataan talon kaikkien 160 lapset tulemiset ja menemiset. Päiväkodin johtaja Terhi Niemenmaa lupaa, että yhtäkään lasta ei vastaanota työntekijä, joka ei nosta katsettaan kännykästä. Vaikka tiedot kirjataan laitteeseen, lapsi toivotetaan tervetulleeksi ja vanhempien kanssa vaihdetaan kuulumiset entiseen malliin. Toivomme, että muutos ei näy lasten vanhemmille mitenkään, Niemenmaa sanoo. Kirjaamisia varten talossa on yhdeksän puhelinta. Jokaisella laitteella voi kirjata sisään tai ulos mihin tahansa ryhmään kuuluvan lapsen. Niina Immosen tytär Aino on Kangasniemen päiväkodin esikoululainen. Aino viettää päiväkodissa esikoulutunnit ja niiden päälle 25 tuntia viikossa. Ainoa viedessä ja hakiessa olen huomannut uuden mobiilijärjestelmän. Olen hirveän iloinen, että paperilappujen käyttö vähentyy. Henkilökunnan ei tarvitse enää kuljettaa kansioitaan sateessa päiväkodin pihassa, Niina Immonen hymyilee. Yhdessä yksityisen kanssa Soppeenmäkeen on rakenteilla uusi päiväkoti. Seikkailu- ja luontokasvatusta painottava yksityinen MetsäVekaran päiväkoti aloittaa toimintansa tammikuun alussa. Anu Kylvén sä, varhaiskasvatuksen johtaja Irma Autio sanoo. Rekrytointiprosessissa meillä on poikkihallinnollinen malli. Mukana on ollut varhaiskasvatuksen ammattilaisten lisäksi kaupungin tilakeskuksen ja kaavoitusosaston väkeä. Suunnitelmat ja palveluratkaisun kokonaismalli arvioitiin tarkasti. Uusi malli palvelun tuottamiseen Palveluseteli on tapa tukea kuntalaisia yksityisten päiväkotien palvelujen käytössä. Palvelusetelin arvo on tulosidonnainen. Tulosidonnaisuus lasketaan samojen tulorajojen mukaan kuin kunnallisessa päivähoidossa. Palvelusetelipäiväkoti on siis muidenkin kuin suurituloisten ulottuvilla. Esimerkiksi ne ylöjärveläisperheet, joille kunnallinen päivähoito olisi maksutonta, maksavat vain Vekara-lisän eli kymmenen euroa kuussa. Jos perhe hakee palveluseteliä, samanaikaisesti ei voi saada Kelan myöntämää yksityisen hoidon tukea. Kaupunki hyväksyy päiväkodin palvelusetelituottajaksi, mutta päiväkoti vastaa itse asiakkaiden hankkimisesta. Kaupunki voi ohjata päivähoitopaikan kyselijöitä sinne esimerkiksi tilanteessa, jossa kunnalliset päiväkodit ovat täynnä. Laki edellyttää, että palvelu on yhtä laadukasta kuin kunnallisessa yksikössä. MetsäVekara on palvelusetelipäiväkoti. Ylöjärven kaupunki ei ole investoinut hankkeeseen, mutta se on ollut alusta asti mukana päiväkodin suunnittelu- ja rakennusvaiheissa. Palvelun tuottaja ja rakentaja rekrytoitiin yhtenä nippuna. Olemme tehneet yhteistyötä tiiviisti. On tärkeää, että yksityinen palveluntuottaja vastaa kaupungin kriteerejä kaikin tavoin. Rekrytoinnissa arvostimme luontopainotusta, koska päiväkoti sijaitsee niin upeassa ympäristös- Kieli- ja kulttuuripainotteinen SatuVekara on toiminut Metsäkylässä vuoden alusta. Ylöjärven kaupungin kanssa on todella helppo tehdä yhteistyötä. Meidät on otettu osaksi kunnan varhaiskasvatuspalveluja, kiittelevät SatuVekaran johtaja Tiina Rikala (oik.) ja Vekara Päiväkodit Oy:n Pirkanmaan aluejohtaja Riitta Elo (vas.). Kuvassa mukana myös varhaiskasvatuksen johtaja Irma Autio Ylöjärven kaupungilta. Tietokulma Muita varhaiskasvatuksen uutisia Kyläsepän päiväkodin remonttisuunnitelma on valmistunut. Väistötilan päiväkodin väki saa Vanhalta koululta, kun sinne on ensin tehty ilmastointiuudistus. Tänä lukuvuonna Ylöjärvellä on lähes 550 esikoululaista. Opetushallitus on rahoittanut Ylöjärven kaupungin hanketta, joka tukee esikoululaisten oppimaan oppimista. Hanke painottaa kielellisiä valmiuksia, matematiikan perustaitoja sekä tunne- ja vuorovaikutustaitoja. [ 8 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona

9 Kuin perheen kesken Ikääntyneiden perhehoito yleistyy. Ylöjärven uusin perhekoti aloitti Kurussa elokuussa. Perhehoito on mukava, kodinomainen palvelumuoto. Anu Kylvén Pirkko Kulokoski- Le Tortorec luotsaa perhekotia Luoteen maisemissa Kurussa. Isossa pihassa perhekodin asiakkaat voivat ulkoilla ja haukata happea. Asiakkaiden huone on sisustettu värikkäillä tekstiileillä, joista iso osa on perhekodin emännän tekemiä. Söpö retroradio soittaa musiikkia. Ensimmäinen asiakas aloitti täällä osavuorokautisessa perhehoidossa elokuussa. Ennen sitä kangaspuut ja ompelukone olivat tehneet tilaa muun muassa kahdelle sängylle, pehmoiselle nojatuolille ja sermille. Työhuoneesta tuli mummuhuone, Pirkko Kulokoski-Le Tortorec naurahtaa. Mutta mikä on perhekoti? Pehmeä lasku Perhehoito on tuttu palvelumuoto lastensuojelusta ja kehitysvammaisten hoidosta. Nyt se on lyömässä läpi myös vanhustenhoidossa. Perhehoitokoti on oiva palveluvaihtoehto jatkuvaa tai tilapäistä hoitoa tarvitsevalle ikäihmiselle. Luulen, että perhehoitoa käytetään tässä alkuvaiheessa lähinnä kahteen tarpeeseen. Omaishoitajien loma-aikana ja niille ikäihmisille, joille kotihoidon palvelut eivät päiväsaikaan riitä, sanoo Ylöjärven kaupungin hoito- ja kuntoutumispalveluiden johtaja Anu Kallio. Perhekodissa voi asua pysyvästi tai viettää osan päivästä. Kurun perhekotiin mahtuu korkeintaan neljä asiakasta kerralla. Yötä voi olla kerralla kaksi ihmistä. Täällä jokainen osallistuu perheen arkeen omien voimiensa ja kykyjensä mukaan. Pirkko Kulokoski-Le Tortorec sanoo, että kyse on ihan peruspuuhista. Siivotaan, laitetaan ruokaa ja leivotaan. Ollaan yhdessä, ulkoillaan ja välillä levätään. Jos ihminen on tähän asti asunut omassa kodissaan, kynnys lähteä muualle on korkea. Ensimmäiselle asiakkaalleni ehdotin pehmeää laskua: vietin ensimmäisen päivän hänen kodissaan, ja hän on tietysti jo aiemmin käynyt tutustumassa täällä. Alkuvuodesta Ylöjärven kaupunki kurssitti noin 10 tulevaa perhehoitajaa, joista osalla oli hoitoalan koulutus ja osalla ei. Ikäpiste neuvoo ilman ajanvarausta Ylöjärven terveyskeskuksessa aloitti huhtikuussa Ikäpiste. Se tarjoaa ikäihmisille matalan kynnyksen palveluohjausta ja neuvontaa. Paikalla ovat vuoroviikoin sosiaaliohjaaja, palveluohjaaja ja kuntoutuksen ohjaaja. Heiltä saa tukea ja vinkkejä esimerkiksi kotona selviytymiseen. Kysymään voi tulla myös vaikkapa eläkeasioista, kun- Keskiviikkona Pirkko Kulokoski-Le Tortorec perusti perhekodin, jossa voi harrastaa kädentaitoja. Valmennus on pakollinen. Kulokoski-Le Tortorec oli ryhmässä mukana. Pirkko Kulokoski-Le Tortorec on innoissaan uudesta aluevaltauksestaan. Hän oli haaveillut työstä, jota voisi tehdä kotona. Tässä kaikki loksahti paikalleen. Kesällä valmistauduin työhöni työkokeilujaksolla Kurun palvelukeskuksessa. Olin ihmisten arjessa mukana, ja jakso antoi rohkeutta sekä rutiinia peseytymisiin, pukemisiin ja muihin tilanteisiin, joita taatusti tulee vastaan. Anu Kallio korostaa, että lisää perhehoitajia mahtuu Ylöjärven vanhuspalveluiden rinkiin. Tietokulma Suosittelen kaikille Ylöjärveläisellä Sirpa Tilasuolla, 71, on hyviä kokemuksia perhehoidosta. Kirkonseudulla asuva Tilasuo on kotihoidon asiakas ja vietti keväällä siivikkalalaisessa perhekodissa viisi viikkoa, oman kotinsa putkiremontin ajan. Voin suositella perhehoitoa kaikille. En ole koskaan tavannut yhtä sydämellisiä ihmisiä kuin perhekodin omistajapariskunta. Ainut harmi oli, että undulaattini Sulo ei voinut tulla mukaan. Onneksi se pääsi siskoni luo evakkoon. Tilasuo muistelee yhteisiä rettoutuksesta tai apuvälineistä. Palveluohjaajat opastavat rahaasioissa ja sosiaalietuuksien kuten omaishoidon tuen hakemisessa, ja he auttavat esimerkiksi netissä olevien kaavakkeiden täyttämisessä. Ikäpisteestä saa myös paperisia esitteitä ja hakemuskaavakkeita. Mikään kysymys ei ole liian pieni tai turha, korostaa kuntoutuksen ohjaaja Elina Vainio. Vanhusten perhehoito Hoitomuodot: 1. ympärivuorokautinen eletään perheen jäsenenä ja 2. osavuorokautinen kuin perhepäivähoitoa tai päivätoimintaa, perhekodissa oleskellaan yleensä alle 12 tuntia vuorokaudessa. Perhehoitolain mukaan hoidettavia voi olla seitsemän, jos hoitajalla on sosiaali- tai terveysalan pohjakoulutus. Muussa tapauksessa hoidettavia saa olla neljä. Vain juttelemaankin voi tulla. Esimerkiksi yksinäiselle ihmiselle tai omaishoitajan työhön uupuneelle Ikäpiste tarjoaa tervetulleen paikan, jossa jakaa ajatuksiaan. Ikäpiste palvelee ilman ajanvarausta terveyskeskuksen vanhan pääaulan oikealla puolella. Sisäänkäynti on rakennuksen B- ovesta. Ikäpisteen toiminta laajenee kiä, keppijumppatuokioita ja muuta yhdessäoloa. Iloitsin, kun minulla yhtäkkiä oli perhe ympärillä. Kun kaipaa taukoa sosiaalisuudesta, perhekodissa voi vetäytyä oman huoneen rauhaan, hän toteaa. Esteetöntä ja turvallista Perhehoitoon haetaan Ylöjärven kaupungin sosiaaliohjaajan kautta. Ensin sovitaan tapaaminen, jonka aikana kartoitetaan hakijan palvelutarve ja perhehoidon mahdollisuudet. Kovin raskasta hoitoa tarvitsevalle ihmiselle perhehoito ei välttämättä sovi. Kaupunki myös tekee toimeksiantosopimukset perhehoitajien kanssa. Lain mukaan perhekodin tilojen on oltava turvalliset ja toimivat. Hygienian pitää olla kunnossa. Pirkko Kulokoski-Le Tortorec muistaa, että heilläkin sosiaaliohjaaja ja fysioterapeutti kävivät tarkastamassa tilat. Ulko-ovi uusittiin pakkasenpitäväksi, kylpyhuoneeseen hankittiin suihkuistuin ja vessaan vievälle käytävälle kiinnitettiin kaide. Vaiva oli pieni siitä, että voi tehdä mielekästä työtä omassa kodissaan. tänä syksynä Kuruun ja Viljakkalaan, missä Ikäpiste palvelee kirjaston tiloissa tiettyinä päivinä. Ikäpiste terveyskeskuksessa torstaisin kello Vuoden viimeinen päivystyskerta Ikäpiste Viljakkalan kirjastossa maanantaina 14.9., ja klo ja Kurun kirjastossa tiistaina 15.9., ja klo Ajankohtaista Palveluliikenteen aikataulut 2015 Palveluliikenne on kaikille avointa mutta erityisesti liikkumisrajoitteisille suunnattua joustavaa joukkoliikennettä. Liikenne toimii pääsääntöisesti kutsuperiaatteella ovelta ovelle. Matkan voi maksaa joko käteisellä hintaan 3,50 / suunta, seutulipulla, Tampereen joukkoliikenteen arvolipulla (rajoitetusti) tai Matkahuollon sarjalipulla. Lisätietoja palveluliikenteestä saa kaupungin kotisivuilta (www.ylojarvi.fi/ palveluliikenne) sekä liikennesuunnittelijalta (p ). Käytännön ohjeita kannattaa kysyä suoraan autojen kuljettajilta. Auto Ylönen, p Maanantai 9.30 Asuntila/keskusta, Vihattula, Siivikkala, Vuorentausta, Asuntila/keskusta paluu, Vuorentausta/Siivikkala paluu Tiistai 9.30 Länsi-Teisko, Lakiala, Länsi-Teisko/Lakiala paluu Keskiviikko 9.30 Vahanta, Metsäkylä, Metsäkylä paluu, Vahanta paluu Torstai Vuorentausta, Asuntila/keskusta, Vuorentausta/Siivikkala paluu, Asuntila/keskusta paluu Perjantai Metsäkylä, Takamaa/keskusta, Metsäkylä paluu, Takamaa/keskusta paluu, Linja: Lakiala Soppeenmäki Auto Järvinen, p Maanantai Auto varattu ensisijaisesti kaupungin kuljetuksiin Tiistai Kutsuliikennettä Viljakkalassa, myös Hämeenkyröön (ei Karhe, Kyrönlahti) Keskiviikko 7.35 Linja: Soppeenmäen liikekeskus - Lakiala, 8.00 Karhe, Kyrönlahti, Mutala, (Ylinen) - keskusta, Kutsuliikennettä Soppeenmäki, Mäkkylä, Keskusta - (Ylinen), Mutala, Kyrönlahti, Karhe Torstai Auto varattu ensisijaisesti kaupungin kuljetuksiin Perjantai 7.35 Linja: Soppeenmäen liikekeskus - Lakiala, 8.30 Kutsuliikennettä Viljakkala, Karhe, Kyrönlahti, Keskusta - Vahanta, (Mutala) Auto Harjunen, p Aamuisin ja iltapäivisin ajettavia Viljakkala-Koulutuskeskus Valo -yhteyksiä sekä Siivikkalan koulukuljetusreittejä ei ajeta koulujen loma-aikoina. Maanantai 7.00 Manni - Valo, Siivikkalan kk, 8.00 Vasamajärvi, 8.30 Vasamajärvi, 8.40 Vihattula, 8.50 Leppästentie, Kutsuliikenne keskusta, Siivikkalan kk, Vihattula+Vasamajärvi, Leppästentie, Vihattula+Vasamajärvi, Valo - Manni Tiistai 7.00 Manni - Valo, Siivikkalan kk, 8.00 Vasamajärvi, 8.40 Vihattula, 8.50 Leppästentie, Va samajärvi, Siivikkalan kk, Vihattula + Vasamajärvi, Leppästentie, Vihattula + Vasamajärvi, Vihattula + Vasamajärvi, Valo - Manni Keskiviikko 7.00 Manni - Valo, Siivikkalan kk, 8.00 Vasamajärvi, 8.40 Vihattula, 8.50 Leppästentie, Siivikkalan kk, Vihattula+Vasamajärvi, Leppästentie, Vihattula+Vasamajärvi, Valo - Manni Torstai 7.00 Manni - Valo, Siivikkalan kk, 8.00 Vasamajärvi, 8.40 Vihattula, 8.50 Leppästentie, 9.30 Siivikkala, 9.40 Vihattula, Kutsuliikenne keskusta, Siivikkalan kk, Vihattula+Vasamajärvi, Leppästentie, Vihattula+Vasamajärvi, Valo - Manni Perjantai 7.00 Manni - Valo, Siivikkalan kk, 8.00 Vasamajärvi, 8.30 Vasamajärvi, 8.40 Vihattula, 8.50 Leppästentie, Vihattula, Mutala, Siivikkalan kk, Vihattula+Vasamajärvi, Leppästentie, Vihattula+Vasamajärvi, Valo - Manni Kurun palvelubussi, p Maanantaisin klo , tiistaisin klo , keskiviikkoisin klo , torstaisin klo ja perjantaisin klo Lisäksi tiistaisin klo Kuru - Länsi-Teisko, keskiviikkoisin klo Kuru - Parkkuu - Poikelus sekä kouluvuorot koulupäivinä. Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 9 ]

10 Ohjattu toiminta avoimissa tiloissa on nuorisotyön kivijalka Poikkea nuorisotilalla! Syksyn myötä kaupungin nuorisotilat ovat jälleen auki ajanviettoa, kavereiden tapaamista ja mielekästä tekemistä varten. Lokakuussa on tiedossa erityistä ohjelmaa täynnä oleva viikonloppu, kun ensin juhlitaan 20-vuotiasta Zopperoa ja heti perään vietetään Mokkeron viralliset avajaiset Siivikkalan koulun remontin jälkeen. Näihin menoihin myös aikuiset ovat lämpimästi tervetulleita. Juhlaviikonloppu pidetään lokakuuta. Varsinaisesta ohjelmasta ei ole vielä tietoa. - Nuorisotilat ovat kuitenkin tuolloin avoinna koko perheelle. Mokkeron avajaisiin lähetetään luultavasti myös kutsuja, nuorisotyön koordinaattori Riikka Majuri toteaa. Nyt juhlistettava Soppeenmäen Zoppero on Ylöjärven nuorisotiloista toiseksi vanhin. Sitä aiemmin perustettiin Siivikkalassa sijaitseva Mokkero vuonna Perusajatus on kaikissa nuorisotiloissa sama. Niillä halutaan tarjota paikka nuorille viettää aikaa keskenään, pelata pelejä ja saada aikuiskontakteja. Mitään vakimallia tilatoiminnalle ei kuitenkaan ole, vaan se muokkautuu sellaiseksi kuin se tehdään. - Tämä riippuu hyvin paljon nuorista itsestään, ohjaajista tai alueellisista seikoista, nuorisotyön koordinaattori kommentoi. Soppeenharjun koulun yhteydessä oleva Zoppero on neljäsluokkalaisten Otto Iluksen, Fanny Mattilan ja Olli-Pekka Neljäsluokkalaiset Olli-Pekka Kalliala (vas.), Fanny Mattila ja Otto Ilus viihtyvät Zopperolla muun muassa ilmakiekkopelin parissa. Kallialan vakituinen ajanviettopaikka. - Tulen tänne yleensä kerran tai pari viikossa. Tykkään nähdä kavereita ja pelata biljardia, Ilus sanoo. Kaverit ovat suurin syy myös Olli-Pekan viihtymiseen Zopperolla. - Käyn täällä melko paljon. Monesti samaan aikaan Oton kanssa, Kalliala kertoo. Tekemistäkin on monenmoista. - Minä pidän ehkä eniten ilmakiekon ja jalkapallon pelaamisesta, Mattila juttelee. Ylöjärvellä sosiaalinen ja kulttuurinen nuorisotyö painottuvat lähinnä nuorisokeskus Olkaan. Siellä toimii esimerkiksi yli 13-vuotiaille tarkoitettu teatteri Jakkara. Sosiaalisen nuorisotyön ohjaajien kanssa voi puolestaan keskustella kavereista, vanhemmista, koulusta tai mistä vaan mieltä vaivaavasta asiasta. Keskusteluapua tarjotaan myös vanhemmille. Nuokku suosituin Avoimilla nuorisotiloilla on iso merkitys hyvin monelle nuorelle. Riikka Majurille on jäänyt vuosien aikana mieleen lukuisia tätä korostavia lausahduksia. - Joskus kuulee, että nuorisotila on ollut kuin toinen koti. Sinne suunnataan heti koulun päätyttyä, Majuri tietää. Myös vanhempien kannalta nuorisotoiminta on erittäin tärkeää. - Eräs vanhempi sanoi, että he muuttivat takaisin Ylöjärvelle, koska täällä he saattoivat tietää, missä heidän lapsensa kulkevat iltaisin, Majuri sanoo. Kaikki toiminta nuorisotiloilla on vapaaehtoista, mutta kuitenkin valvottua ja ohjattua. - Painottaisin sanaa ohjaaminen. Nuoriso-ohjaaja luo edellytyksiä nuorten toiminnalle ja tukee sitä, Majuri alleviivaa. Kävijämäärät nuorisotiloilla vaihtelevat alueittain. Kaikista suosituin on Kurussa sijaitseva Nuokku. - Perjantai-iltaisin siellä voi olla samaan aikaan jopa 60 ihmistä. Yleensä nuoret suosivat oman alueensa tiloja, mutta olen kuullut, että Nuokulla on käyty Nokialta saakka, nuorisotyön koordinaattori naurahtaa. Muiden paikkojen osalta kävijöitä on tyypillisesti noin parikymmentä, mutta vilkkaina iltoina kaksinkertaisestikin tähän nähden. - Jokaisella nuorisotilalla on oma vakiporukkansa. Tiedämme, että tämä saattaa nostaa muille nuorille kynnystä lähteä. Haluamme kuitenkin, että kaikki nuoret tuntisivat olonsa tervetulleeksi, Majuri kutsuu. Kouluissa ja verkossa Entistä isompi osa nuoriso-ohjaajien toimesta on kouluyhteistyö- tä luokkien tai tätä pienempien ryhmien kanssa. - Voimme tavata esimerkiksi kerran lukukaudessa ja jutella lapsille tai nuorille ajankohtaisista asioista. Joskus kokoonnumme useita kertoja vuosien ajan, jos luokalla on kiusaamista tai muita yhteishenkeä vahingoittavia asioita, Riikka Majuri kertoo. Nuorisopalvelut järjestävät aika ajoin myös erillisiä tapahtumia kuten diskoja. Lisäksi nuorisovaltuuston toiminnan pyörittäminen on heidän vastuullaan. - Verkkonuorisotyössä meillä olisi vielä kehitettävää. Olemme toki mukana Facebookissa ja Instagramissa, mutta esimerkiksi omat nettisivut olisivat tähän hyvä lisä, Majuri mieltää. - Nuorisotyölle ei ole rajoja. Sen voi ujuttaa aina uusille alueilla, missä nuoret ovat läsnä, hän ynnää. Omatoimiaukiolot hyödyttävät etenkin syrjäseudulla asuvia Itsenäinen asiointi rantautuu Kurun kirjastoon Syksyn myötä kirjastot ovat palanneet tavanomaisiin palveluaikoihinsa. Kuruun on tiedossa erittäin hyviä uutisia, kun lähikirjastossa siirrytään entistä pidempiin aukioloihin itsenäisen asioinnin mahdollistuttua. Laitetoimitusten viivästymisen vuoksi aikataulusta ei ole varmuutta, mutta kirjastotoimi pyrkii saamaan kaiken valmiiksi lokakuun alkuun mennessä. Viljakkalassa vastaava systeemi on jo käytössä ja se on lisännyt lainausmääriä sekä kerännyt pelkästään positiivista palautetta. Kurun kirjaston palveluaukioloajat eivät vähene uudistuksen myötä. Kirjastonhoitaja on paikalla normaaliin tapaan maanantaista keskiviikkoon kello 9 19 ja torstaista perjantaihin kello Itsenäiseen asiointiin kirjaston ovet ovat avoinna kuitenkin tätä pidempään ja myös viikonloppuisin. - Itsenäisen asioinnin osalta ovet avautuvat maanantaista torstaihin seitsemältä aamulla ja menevät kiinni yhdeksältä illalla, kirjastotoimenjohtaja Marko Ojala taustoittaa. - Perjantaista sunnuntaihin sulkemisajankohta on kello seitsemän illalla, hän ynnää. Kaikkiaan omatoimiaukiolot lisäävät asiontimahdollisuuksia Kurun kirjastossa 44 tunnilla viikossa. Asiointi toimii niin, että ovi pysyy lukossa ennen palveluaikoja, mutta sen yhteyteen asetetaan lukija, johon työnnetään kirjastokortti. - Laitteeseen naputellaan sama tunnusluku, jolla kirjaudutaan PIKI-verkkokirjastoon sähköistä asiointia varten, Ojala opastaa. Tämän jälkeen kävijä pääsee sisälle kirjastoon. Lainaaminen ja palauttaminen onnistuvat automaatilla. - Samaten lehtilukusali ja asiakastietokoneet ovat käytössä. Myös varaukset voi noutaa, Ojala kommentoi. Itsenäistä asiointia ei pystytty ottamaan käyttöön vielä syyskuun alussa, koska muun muassa hälytysporttien toimitus viivästyi. Edullista hyötyä On monta syytä, miksi omatoiminen asiointi on haluttu ulottaa Viljakkalan ja Kurun kirjastoon. Olennaisinta on tietysti aukioloaikojen laajentaminen. - Tämä palvelee etenkin pitkien matkojen päässä asuvia. On erittäin tärkeää, että myös lähikirjastojen palveluita pystytään tarjoamaan entistä joustavammin, Marko Ojala toteaa. Itsenäinen asiointi on myös erittäin edullinen tapa lisätä aukioloaikoja. Laitehankintojen ja -asennusten jälkeen ylläpitokustannukset ovat matalat. Aukiolojen pidentäminen palveluaikoja venyttämällä olisi huomattavasti kalliimpaa. - On selvää, ettei meillä ole mahdollisuutta lisätä työntekijöiden määrää, kirjastotoimenjohtaja painottaa. Viljakkalan kirjastossa itsenäinen asiointi on ollut käytössä jo vuoden. Ihmiset ovat ottaneet aiempaa pidemmät aukioloajat ilolla vastaan. Sieltä saatu palaute on Ojalan mukaan ollut pelkästään positiivista. - Kävijämäärätkin ovat selvästi nousseet. Näyttää siltä, että ne ovat aidosti vakiintuneet aikaisempaa korkeammalle tasolle, Ojala kehuu. Lähikirjastoja varten Marko Ojala näkee, että omatoimiaukioloajat ovat lähinnä pienille kirjastoille otollinen systeemi. Isoissa toimipisteissä niiden hyödyt eivät olisi yhtä selkeät ja itsenäisen asioinnin mahdollistaminen vaatisi suurta järjestelyä. Vastaavaa ei ole siis suunnitteilla pääkirjasto Leijaan. - Joissain isoissa kirjastoissa on kyllä kokeiltu pitää jokin osa, Tietokulma Kirjastojen aukioloajat esimerkiksi lehtilukusali, itsenäisessä käytössä muuta kirjastoa pidempään avoinna, Ojala kertoo. - Tämä vaatisi meillä kuitenkin rakennusteknisiä muutoksia, hän huomauttaa. Pääkirjasto Leija ma-ti klo 10 20, ke-pe klo 10 19, la klo (sunnuntaiaukiolokokeilu klo 11 15) Kurun kirjasto ma-ke klo 9 19, to-pe klo 9 17 Omatoimiaukioloajat: ma-to klo 7 21 ja pe-su klo 7 19 (omatoimiaukiolo käynnistyy todennäköisesti lokakuussa) Viljakkalan kirjasto ma 14 19, ti 13 18, ke 9 12, to-pe Omatoimiaukioloajat: ma-to klo 7 21 ja pe-su klo 7 19 Kirjastoauton pysäkkiaikataulu: [ 10 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona

11 Iloa elämään opistoista Pirkanmaan musiikkiopiston Ylöjärven oppilasmäärät ovat kasvaneet reippaasti. Opiskelijoita on nyt yhteensä 400 eli yli 50 enemmän kuin viime lukuvuonna. Suurinta kasvu on ollut musiikkileikkikoulussa. Siivikkalassa Koulukallion päiväkodilla kokoontuvassa ryhmässä sekä keskustassa Vihriälän muskariryhmissä on vielä tilaakin, Pirkanmaan musiikkiopiston rehtori Jouni Auramo mainostaa. Myös tanssiryhmissä on parikymmentä opiskelijaa enemmän kuin viime vuonna. Seudullinen musiikkiopisto on lisännyt erityisesti ylöjärveläisten lukiolaisten musiikin opiskelua Tampereella. Pienemmätkin koululaiset saattavat valita naapurikaupungissa kokoontuvan yhteissoittoryhmän, jos se kokoontuu itselle sopivampaan aikaan kuin Ylöjärven orkesterit. Paikallinen tarjonta on sekin kasvanut eli oppilaspaikkoja on enemmän. Ylöjärvellä pääseekin suhteellisesti helpommin musiikkiopiston oppilaaksi kuin Tampereella tai Kangasalla. Kurussa ei tänä vuonna ole huilunsoiton opetusta, mutta se johtuu vain siitä, että kurulaiset huilistit käyvät jo kaikki koulua muualla ja yhdistävät huilutunnit koulupäivään. Toki järjestämme opetusta heti, kun halukkaita löytyy sen verran, että opettajalle saadaan rakennettua yksi työpäivä. Musiikkiopisto konsertoi syksyn mittaan Kurun ja Viljakkalan kirkoissa houkutellakseen uusia soittajia, Jouni Auramo kertoo. Kaikkien, jotka harkitsevat musiikkiharrastuksen aloittamista, kannattaakin käydä kuuntelemassa musiikkiopiston konsertteja. Soitinvalinnan voi tehdä vaikka keväällä musiikkiopistoon hakiessa. Viime keväänä Ylöjärvellä oli en- Tapahtumakalenteri SYYSKUU la-su klo Pengonpohjan kirppis Pengonpohjan vanha koulu, Länsi-Teiskontie Näyttely: Takamaan Poplaivue Kirjasto Leijan näyttelytila Postcrossing -postikortteja ympäri maailmaan, Katri Siukola Kurun kirjaston lehtilukusali klo Tapaa kuntapäättäjiä Kaupungin luottamushenkilöjohto tavattavissa. Perhekioski, Kauppakeskus Elo klo 15 Salin klassiset -konsertti Katri Nikkanen, Sebastian Silén, György Balázs, Miika Jämsä, Pauli Jämsä. Ylöjärvi-sali, kaupungintalo klo Kotiseutukurkistus Kurussa Kurun keskustan alue klo Räikän Tulet Räikänpuisto klo Taito-kauden avaus Taitokeskus Ylöjärvi, Krankkula klo Taito-tapahtuma Taitokeskus Ylöjärvi, Krankkula Tiffany-töitä, Helmi Lapinleimu Kirjasto Leijan näyttelytila klo Sekaisin somesta -seminaari Koulutuskeskus Valon auditorio. LOKAKUU Maalauksia, Kristiina Lähteenmäki-Hein Kirjasto Leijan näyttelytila. Keskiviikkona Seudulliset opistot ovat tuoneet ylöjärveläisille lisää valinnanvaraa työväen- ja musiikkiopistoissa harrastamiseen. Tunneilla käydään entistä enemmän Tampereella, mutta myös paikallinen tarjonta on kasvanut. simmäistä kertaa tilaisuus kokeilla soittimia hakutapahtumassa. Näin löytyy soittajia harvinaisempiinkin soittimiin, joiden olemassaolostakaan kaikki eivät tiedä. Kalliita soittimia ei heti tarvitse ostaa, vaan soittimia saa opistosta vuokralle.. Susanna Viljanen Pirkanmaan musiikkiopiston konsertteja Ylöjärvellä: Oppia, hyvinvointia ja voimavaroja Tampereen seudun t yöväenopistossa opinnot ovat vasta alkamassa ja monella kurssilla on vielä tilaa. Mukana on paljon uutuuksia kuten folkjam-tanssia, Villasukka-konsertit Yhtenäiskoulun Mediateekissa klo 19: to 10.9., ke 30.9., to ja ke Bändi-illat Olkassa klo 19: ke 30.9., ke ja ke Kyläkirkko soikoon! -konsertit klo 18.30: ti Ylöjärven kirkossa, ke Kurun kirkossa ja to Viljakkalan kirkossa Sateenvarjon alla -oppilaskonsertti Valossa ti klo 19 Puhallinorkestereiden konsertti Soppenharjun koululla ke klo 19 Uutta suomalaista puhallinmusiikkia Tampere-talon Pienessä salissa, mukana puhallinorkesterit Hurrikaani ja Tornado ti klo 18 Sibeliuksen aikaan -konsertti Valossa ti klo 19 Jousiorkesterien jouluinen konsertti Ylöjärven kirkossa to klo Lisätietoja: Työväenopiston yleisöluennot Koulutuskeskus Valossa: Herkät ihmiset ke 9.9. klo 18 Muistisairas perheessä ti klo 18 Työssä jaksaminen ja työstä elpyminen käytännön vinkein kohti virkeämpää arkea ma klo 17 Ylöjärven historian helmiä ke klo 18 Tampereen seudun työväenopiston esite on jaettu joka kotiin, ja se löytyy netistä osoitteesta Ilmoittautuminen kursseille osoitteessa klo Tapaa kuntapäättäjiä Kurussa Kaupungin luottamushenkilöjohto tavattavissa. Kurun kirjasto klo Tapaa kuntapäättäjiä Viljakkalassa Kaupungin luottamushenkilöjohto tavattavissa. Viljakkalan kirjasto. MARRASKUU klo Tapaa kuntapäättäjiä Kaupungin luottamushenkilöjohto tavattavissa. Perhekioski, Kauppakeskus Elo Näyttely: Käsityökoulu Näpsä Kirjasto Leijan näyttelytila klo 14 alk. Joulumylläkkä Kurussa Kurun keskusta ja seuratalo klo Ylöjärven perinteinen joulunavaus Soppeenmäen tori. JOULUKUU macin käyttöä, miesten oma villasukkakerho, luuja sarvityökurssi, monenlaisia taidekursseja... Koteihin jaettu opiston ohjelma suorastaan pursuaa mielenkiintoisia opiskelu- ja harrastusmahdollisuuksia. Työväenopiston tarjonnan punainen lanka on edistää ihmisten hyvinvointia ja arjessa jaksamista. Liikunnalliset harrastukset ovat hyvä keino kohentaa omaa vointia, mutta moni virkistyy yhtä lailla saadessaan mielenkiintoista tekemistä käsille tai päälle. Uuden kielen opiskeleminen piristää ja aktivoi mieltä. Kaikki aivojen käyttäminen myös ehkäisee dementiaa, Tampereen seudun työväenopiston apulaisrehtori Päivi Varjosalo muistuttaa. Työväenopistonkin tarjonta on opistojen yhdistymisen myötä laajentunut entisestään. Ylöjärveläiset opiskelevat aktiivisesti Tampereella ja päinvastoin, kun kurssit löytyvät kätevästi yhdestä esitteestä. Opiskella voi myös muissa kansalaisopistoissa, sillä kuntarajat eivät rajoita opiskelua. Suomalainen, maan kaikki kunnat kattava kansalaisopistojärjestelmä on maailmanlaajuisestikin vertaansa vailla. Työväenopisto tarjoaa harrastusmahdollisuuksia myös syrjäisemmillä kylillä asuville. Tänä vuonna Kurussa on uusina kursseina kirjansidonta sekä 7 12-vuotiaiden teatterikurssi. Se on aina ihmisistä kiinni, miten näille kursseille riittää tulijoita. Jonain vuonna syntyy vilkas ja aktiivinen ryhmä, jonain toisena vuonna ilmoittautuneita ei tule riittävästi. Kannattaa olla itsekin aktiivinen ja toivoa juuri sellaista opetusta, joka kiinnostaa paikallisesti, Päivi Varjosalo kannustaa Veistoksia, Tuulia Savela Kirjasto Leijan näyttelytila klo Vesidisco 8-12-vuotiaille Ylöjärven uimahalli klo 6-8 ja Kynttiläuinti Ylöjärven uimahalli klo Konsertti Kappeliseurakunnan diakoniatyön hyväksi. Kurun seurakuntasali klo Vihtasauna Ylöjärven uimahalli klo Koko perheen uudenvuoden vastaanotto Ylöjärven jäähalli ja Ylöjärven Liikuntakeskus. Muutokset ovat mahdollisia. Seuraa tarjontaa: > Tapahtumat Ajankohtaista Kurkista Kuruun Kotiseutukurkistus Kurun keskustan alueella lauantaina klo Kotiseutukurkistus kutsuu viettämään syksyistä lauantaipäivää Kuruun. Kurkistus juhlistaa Pirkanmaan kaupunginosa- ja kotiseutukuukautta, jota vietetään syyskuussa jo kolmannen kerran. Kurkistuskohteet ovat pääsääntöisesti avoinna kello Päivän aikana on mahdollisuus muun muassa kurkistaa, millaiset näkymät avautuvat Kurun kirkon tornista ja tutustua Tredun Metsätien toimipisteeseen. Metsätien lisäksi Tredu järjestää toimintaa koneosastolla ja havaintometsässä Tammikankaalla. Kirjasto on avoinna, ja kello 14 alkavassa Uulun konsertissa Kukon ja kanan karkumatka lauletaan ja tanssitaan yhdessä. Avoinna ovat myös Kurun jäteasema (Sääksinnokantie 91), Etuovilla ry:n toimipiste (Suittilahdentie 9), Kurun kuntosali (Myllymäentie 2) ja nuorisotila Nuokku (Kauppatie 7-9). Keihään Tilan (Työtönjärventie 27) antiikkia ja ihanuuksia pursuavan puodin ovet ovat avoinna ja tilan vanhassa pirtissä on kahvio. Rantasaunalla on saunajoogaa ja -pilatesta. Kivituote Jarmo Liesivesi ja Kivigalleria J&J (Kauppatie 6) tarjoavat mahdollisuuden perehtyä kiviin ja kivenhiontaan. Kurun Lehti kutsuu tutustumaan Pirkanmaan parhaaseen lehteen (toimitus auki klo 10-13). Tapahtuman järjestävät Ylöjärven kaupungin kulttuuripalvelut ja Ylöjärven seurakunta yhdessä paikallisten yhdistysten ja yrittäjien kanssa. Tule tutustumaan mielenkiintoisiin tarinoihin, rakennuksiin ja ihmisiin - Kuruun! Kuruun voi kurkistaa monesta näkökulmasta lauantaina 19. syyskuuta. Lomalla liikkeelle! Liikuntapalvelut järjestää koululaisten syyslomaviikolla useita liikunnallisia tapahtumia. Tapahtumat ovat maksuttomia vesijumppia lukuunottamatta. Liikuntapalveluiden normaalit ohjausryhmät ovat syyslomalla tauolla. Keskusta Ma Koko perheen liikuntatapahtuma klo urheilutalon liikuntasalissa. Ohjelmassa mm. temppurata ja palloilua. Aikuinen-vauvajumppa alle 1-vuotiaan lapsen kanssa klo Ti Liikunta- ja ravintoneuvontaa. Liikunnanohjaaja tavattavissa uimahallin kabinetissa klo ja klo Tervetuloa juttelemaan ja kysymään vinkkejä terveellisiin elämäntapoihin! Ke Vesijumppamaraton klo uimahallimaksulla. Ensimmäinen 30 minuuttia lämmitellään nuorekkaan AquaBailan vauhdittamana. Voit tulla mukaan tai lopettaa missä vaiheessa vain, mikäli altaassa on tilaa. Syysleirille? Nuorisopalvelut järjestää syyslomaleirin luokkalaisille Rajalan leirikeskuksessa (Valkeajärventie 240, Kuru). Hinta 55. Ilmoittautuminen: fi/nuoret. Lisätietoja: nuoriso-ohjaaja Tiina Siren, p Piirtoon Siivikkalaan? Lasten ja nuorten kuvataidekoulu Piirrossa on vielä joitakin vapaita oppilaspaikkoja lukuvuodelle Tilaa on etenkin Siivikkalan ryhmissä 2008 Pe Vesijumppa klo uimahallimaksulla. Lisätietoja saa liikunnanohjaajilta, p Viljakkala Ke Koko perheen liikunnallinen tapahtumapäivä klo Viljakkalan koulun liikuntasalissa. Temppurata ja palloilua. Kuru To Koko perheen liikunnallinen tapahtumapäivä Kurun urheilutalolla. Klo temppurata ja palloilua, klo hyvän mielen jumppa aikuisille. Viljakkalan ja Kurun tapahtumista saa lisätietoja Mari Sepänmaalta, p sekä syntyneille. Mahdollisia vapaita paikkoja voi kysyä myös Krankkulan ryhmistä. Lisätietoja ja ilmoittautumiset, p Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti [ 11 ]

12 Ajankohtaista Sekaisin somesta Kaupunki muuttuu Tältä näytti Soppeenmäessä vuonna Kerrostalot näkyvät vielä puiden takaa ja televisiosta tuttu Sulo Vilénin huoltoasema on paikallaan. Kuva: Yrjö Haapoja/kaupunginarkisto p ma-pe klo facebook.com/ylojarvenkaupunki twitter.com/ylokaupunki Ylöjärven kaupunki Kaupungintalo Kuruntie 14, PL Ylöjärvi Virastoaika ma-pe klo 9-15 Kurun palvelupiste Kirjasto Kauppatie Kuru p Viljakkalan kirjasto Aittatie Viljakkala p Perusturvakeskus Kuruntie Ylöjärvi Koulutuskeskus Valossa järjestetään seminaari kasvatuksesta ja lasten ja nuorten sosiaalisen median käytöstä keskiviikkona Keskustelua alustavat mediakasvatuksen asiantuntija Johanna Sommers- Piiroinen sekä some-kouluttaja Fatima Anttonen. Esittelypisteet ja kahvio avautuvat kello 17.30, ohjelma alkaa kello 18. Tilaisuus on tarkoitettu kaikille aiheesta kiinnostuneille. Seminaarin järjestää Ylöjärven kaupunki yhteistyössä Ylöjärven seurakunnan, MLL:n Ylöjärven yhdistyksen ja Tredun kanssa. Koulutuskeskus Valon auditorio, Pallotie klo Ehdota vuoden nuorisovaikuttajaa Vapaa-aikalautakunta ottaa vastaan ehdotuksia vuoden 2015 nuorisotyön palkinnon saajaksi asti. Räikän Tulet Perinneleikkejä, talutusratsastusta, yhteislaulua, muisteloita, näyttelyitä, Hölmöläiset-näytelmä sekä tietenkin iltatulet. Perinteinen Räikän Tulet -tapahtuma täyttää Räikänpuiston lauantai-iltana Kuka tai mikä aktiivinen toimija olisi ansainnut palkintostipendin? Koko perheen tilaisuuteen on vapaa pääsy, ja sen järjestävät Ylöjärvi-seura ja kaupungin kulttuuripalvelut. Räikänpuisto, Räikäntie klo Tekninen keskus Räikäntie 3 A Ylöjärvi Teknisten palveluiden päivystys iltaisin ja viikonloppuisin p Ensiapu Ilta- ja viikonloppupäivystys klo 20 asti Ylöjärven pääterveysasema p Yöpäivystys Acuta Tays p Luonto tarvitsee suojeluamme Korpien kuiskintaa tulevaisuudessakin Jotta luonto säilyttäisi monimuotoisuutensa ja lajien kirjon asutuksen yhä tihentyessä, sitä pitää suojella. Ylöjärvellä ollaan nyt turvaamassa korpien kuiskintaa suojelemalla kaksi vanhan metsän aluetta, Mikkolankorpi ja Leppiojan varsi. Susanna Viljanen Puutarhakaupungin kaupunkistrategiassa sanotaan, että kaupunkia kehitettäessä pyritään turvaamaan alueen monimuotoinen luonto. Tänä vuonna lausumaa tehdään todeksi hakemalla Mikkolankorven ja Leppiojan varren vanhoille metsille suojelua. Näillä vanhan metsän alueilla on suuri arvo jo siksi, että ne sijaitsevat hyvin lähellä ydinkeskustaa eli niihin on helppo mennä. Luonnonsuojelun perusidea on säästää monimuotoista luontoa tulevillekin sukupolville, ja tällaiset asutusta lähellä olevat alueet ovat erityisen uhattuja, kaupungin ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo perustelee suojelun tarvetta. Varsinkin vilkkaasti kasvavassa Ylöjärven eteläosassa asutus laajenee voimakkaasti ja puistoalueet ovat pieniä. Tarvitsemme lähellemme muutakin kuin talousmetsää. Mikkolankorpi ja Leppiojan varsi ovat Keskitalon mukaan hyvää vauhtia kehittymässä todellisiksi iki- tai aarniometsiksi. Uusia kääpä-, sieni- ja hyönteislajeja, joita ei talousmetsissä esiinny, ilmaantuu jatkuvasti. Mikkolankorven puusto on yli satavuotiasta. Se on alun perin ollut rehevä korpimetsä, jota on jossain vaiheessa ojitettu. Vanhat ojat tukkimalla se voisi palautua reheväksi korveksi, joita on koko Etelä-Suomessa vähän. Leppiojan varressa on myös hieno kosteikkoinen tervaleppäkorpi, ympäristöpäällikkö kertoo vanhoista metsistä. Korvausta puuston arvosta Mikkolankorven suojelusta on väännetty kättä kymmenen vuotta. Vaikka kaupungin päättäjät ovat nyt näiden korpien suojelun takana, aivan selvä asia ei vielä ole. Syksyn aikana odotetaan ympäristöministeriön ratkaisua asiasta. Kuka tahansa yksityinenkin voi hakea omistamansa alueen suojelua, ja siitä voi saada rahallisen korvauksen. Suojeltua metsää kun ei enää voi hyödyntää taloudellisesti, ympäristöpäällikkö Keskitalo tähdentää. Toivottavasti päätökset ehditään tehdä niin, että nämä korvaukset tulisivat tämän vuoden määrärahoista, sillä ensi vuonna luonnonsuojelu- ja METSO-rahat pienenevät hurjasti. Kaupunki hakee korvausta Pinsiönharjulla maisemoidaan soranottoaluetta kedoksi tiheän mäntymetsän (taustalla) sijaan. osalle puuston arvosta eli metsäntuotollisesta menetyksestä. Mikkolankorven 14 hehtaaria käsittävästä alueesta on anottu korvauksia euroa. 6,2 hehtaaria käsittävästä Leppiojasta on haettu euroa taloudellisen hyödyn menetyksestä. Leppiojan varsi on esitetty kaavassa osin säilytettäväksi, joten sieltä ei voisi muutenkaan hakata koko puustoa. Jos rahaa ei tule, on mietittävä uudelleen, miten suojelu toteutetaan. Alueet kyllä säilyvät luonnontilaisina, Keskitalo lupaa. Molemmissa metsissä saa myös kulkea vapaasti, sienestää ja marjastaa. Kovin suurta ryntäystä metsiin ei odoteta, koska ne ovat osin hankalakulkuisia. Polkuja tai ulkoilureittejä ei ole lähiaikoina tulossa. Ei käy kukkarolle Vaikka kaupunki nyt odotteleekin päätöstä kymmenien tuhansien eurojen korvauksista, aina luonnonsuojelussa ei ole kyse rahasta. Jos esimerkiksi luodaan uusia kosteikkoja johtamalla hulevesiä tietylle alueelle ja jättämällä jotain ojittamatta, kosteikkolajien kirjoa voidaan lisätä mitättömin kustannuksin. Joskus parasta luonnonsuojelua voi yllättäin olla se, ettei tehdä mitään. Esimerkiksi maaaineksen otto voi muodostaa hyviä pesimärinteitä törmäpääskyille. Maa-ainesten otossa on onneksi jo osin siirrytty tekemään jälkihoitotyöt luonnonsuojelun ehdoilla. Aiemmin sorakuopat maisemoitiin säännönmukaisesti loiventamalla reunoja ja istuttamalla paikalle tiheä mäntytaimikko. Tuloksena oli riutuvia, ikäviä taimikkoja, ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo toteaa. Nyt esimerkiksi Pinsiönharjulla tehdään paahderinteeseen ketoa. Toiveena on, että alkuperäiset kuuman harjurinteen eliöt palaisivat alueelle. Ympäristönsuojelu voi olla myös yritystoimintaa. Keskitalo toivoisi, että luonto- ja terveysmatkailu saisi lisää tuulta siipiensä alle Seitsemisessä ja Riuttaskorvessa. Jotta matkailijat saataisiin sankoin joukoin nauttimaan alueen ainutlaatuisesta luonnosta, tarvitaan lisää palveluita: eräoppaita, välinevuokrausta sekä eri tyyppisiä ruoka- ja majoituspalveluita eri puolille aluetta. Seitsemisessä on paljon matkailupotentiaalia. Lyhyen matkan päässä on iso kaupunkiseutu, jossa liikkuu paljon matkailijoitakin, ympäristöpäällikkö kannustaa ideoimaan uudenlaista, luontoa kunnioittavaa yritystoimintaa. Jokainen voi tehdä jotain Lain mukaan luonnonsuojelu on valtion tehtävä, mutta myös kuntien pitää edistää sitä. Yksityinen kansalainenkaan ei voi vetäytyä vastuusta sanomalla, ettei yksi ihminen voi tehdä mitään. Ympäristöpäällikkö Pentti Keskitalo keksii heti monta konstia, joilla kuka tahansa voi edistää monimuotoisen luonnon säilymistä lapsilleen ja lastenlapsilleen. Älä roskaa On itsestään selvää, että luonnossa pitää kulkea sitä kunnioittaen. Vie roskasi roskikseen ja varo vahingoittamasta kasveja tai eläimiä. Tietokulma Ylöjärven luonnonsuojelualueet Valtion mailla on suojeltuja alueita 4219 hehtaaria eli noin 4,2 neliökilometriä Seitseminen, Isoneva-Raitakulonneva, Petäjäjärvi, Pitämävuoret, Raattaniemi-Vekaraniemi Yksityisten (mukaanlukien kaupunki ja seurakunta) mailla on 19 suojeltua aluetta, joiden pinta-ala on yhteensä 240 hehtaaria Lisäksi on viisi suojeltua luontotyyppialuetta Rakenna lepakonpönttö Netistä löytyy hyvät ohjeet niin linnun- kuin lepakonpöntönkin rakentamiseen. Rakenna pönttö vähän harvinaisemmalle lajille, niin olet mukana tukemassa lajin säilymistä. Pyydä maanomistajalta lupa ennen kuin viet pöntön maastoon. Perkaa lupiinit Vieraslajit ovat suuri uhka monelle alkuperäislajille. Kitke siis lupiinit, jättiukonputket ja jättipalsamit omasta puutarhasta tai niitä ne ainakin ennen kuin ne ehtivät tehdä siemeniä ja siten levitä yhä uusille alueille. Hoida niittyä Tiivis asutus ja tehomaatalous ovat lähes hävittäneet niityt. Niittylajeilla on kuitenkin taipumus ilmestyä uudelleen näkyviin, kun heinikoita niitetään. Niittyä voi myös kylvää. Voit osallistua yhteisiin perinnemaisemien hoitotalkoisiin vaikkapa Pyynperän niityllä tai Horhan laskettelurinteellä. Opeta lapsia ja nuoria Kasvata lapsesi kunnioittamaan luontoa vielä mopoikäisenäkin. Esimerkiksi Pinsiönharjulla on ollut luvatonta mopoajelua, joka vahingoittaa luontoa. [ 12 ] Ylöjärven kaupungin tiedotuslehti Keskiviikkona

Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46

Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46 Ylöjärven kaupungin koulutilatarpeet vuosille 2010-18 Oheismateriaali/koultk 1.6.2010 46 SOPPEENHARJUN ALUE Siivikkala 1-6 303 kasvaa ta-suunnitelma: peruskorjaus 2012-13 yhteistyö Tampereen laajennetaan

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat

Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Tampereen seudun ja Pirkanmaan joukkoliikenteen taksajärjestelmät ja vyöhykerajat Maiju Lintusaari 8.10.2015 Ympäristösi parhaat tekijät 1. Lähtökohdat 3 Nykytila, Tampereen kaupunkiseutu Kertaliput Vyöhyke

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA NYKYTILAN ANALYYSIT I LIIKKUMISEN NYKYTILA EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA LIIKKUMISEN TUNNUSLUKUJA Sisältö Autoistuminen Hämeenlinnan seudulla Autonomistus vs. palveluiden saavutettavuus Autonomistus

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU 10.11.2015 Tomi Timonen TAUSTAA Arjen turvaa kunnissa -hanke Arjen turvaa.. Arjen turvaa kunnissa -hankkeessa

Lisätiedot

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014:

Painopistealueet ja kehittämiskohteet sekä toimintaympäristössä tapahtuvat muutokset 2014: Oheismateriaali / koultk 10.9.2013 72 Sivistyspalvelujen talousarvio 2014 Sanalliset kuvaukset ja tunnusluvut Vastuualue / tehtäväalue: Yhteispalvelut: Matti Hursti Yhteispalvelut-vastuualue tuottaa sivistysosaston

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelma 2015-2020

Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Elinkeino-ohjelma 2015-2020 Painopisteet: Yrittäjyysmyönteisen ilmapiirin edistäminen Toimintaedellytysten luominen elinkeinoelämälle Seudullisen yhteistyön Yrittäjyysmyönteisen

Lisätiedot

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu

Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Aamu- ja iltapäivätoiminnan arviointi Merituulen koulu Inkoon kunta toteutti perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan seurantakyselyn lapsille ja huoltajille toukokuussa 0. Vuoden 0 seurantaan liittyvä

Lisätiedot

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013:

Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen. Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Page 1 of 5 Liite 9 Ikäryhmät ja alennusryhmät Turun kaupunkiseudun joukkoliikenteessä 1.7.2014 alkaen Joukkoliikennejohtaja Sirpa Korte 3.3.2013: Jotta joukkoliikennejärjestelmä olisi aidosti yhtenäinen

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN

PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN PARASTA OHJELMISTA! VALTAKUNNALLISET OHJELMAT LASTEN JA NUORTEN LIIKKUMISEN LISÄÄMISEEN Lisää liikettä! Perusopetuksen opetussuunnitelma ja varhaiskasvatuslaki edellyttävät lasten ja nuorten aktiivisuuden

Lisätiedot

Opetushenkilöstö Punkaharju

Opetushenkilöstö Punkaharju Opetuksen arviointi Sivistysltk 18.6.2012 20 Kevät 2012 Opetushenkilöstö Punkaharju Koulu (Punkaharju) 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % Kulennoisten koulu Punkasalmen koulu Särkilahden koulu Koulu (Punkaharju)

Lisätiedot

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset

Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset Iin kuntaviestintäkyselyn tulokset 21.10.-11.11.2014 208 vastausta 66% vastaajista 41-65 v. Vastaajista 69 % kuntalaisia (sis. luottamushenkilöt) Muut: Oulunkaaren työntekijä 3. Kuinka usein käytät seuraavia

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

TUHAT JALKAA Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. www.ylojarvi.fi

TUHAT JALKAA Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma. www.ylojarvi.fi TUHAT JALKAA Kävelyn ja pyöräilyn kehittämisohjelma www.ylojarvi.fi 1 Eppukin pyöräilee Eppu Normaalista tuttu Juha Torvinen polkee tahdin lisäksi polkupyörällä hyvää kuntoa: Ylöjärvellä on hyvät mahdollisuudet

Lisätiedot

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg

Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa. opetusneuvos Aki Tornberg Sisukas pärjää aina sijoitettu lapsi koulussa opetusneuvos Aki Tornberg Varhaiskasvatus Varhaiskasvatuksen ja päivähoitopalvelujen lainsäädännön valmistelu, hallinto ja ohjaus siirretään sosiaali- ja terveysministeriöstä

Lisätiedot

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki

Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten vastataan joukkoliikenteen kasvavaan suosioon? Joukkoliikennepäällikkö Mika Periviita / Tampereen kaupunki Miten ruuhkaliikenteen laatuongelmaan joukkoliikenteessä tulisi suhtautua? ihmiset roikkuisivat

Lisätiedot

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja

Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 408/08.01.00/2015 47 Valtuutettu Väyrysen ym. valtuutettujen aloite koskien koululaisten bussimatkoja historia Kaupunginvaltuusto 20.10.2008 156 Valtuutettu Heikki

Lisätiedot

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT

RAHA EI RATKAISE. Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT RAHA EI RATKAISE Nuorisotutkimuspäivät 2015 Työryhmä: ALUEELLISET JA TILALLISET NÄKÖKULMAT Anna Anttila & Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA ROMANILASTEN PERUSOPETUKSEN TUKEMISEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA SISÄLLYSLUETTELO 1. Romanioppilaiden määrä ja opetuksen vastuutahot kunnassa 3 2. Romanioppilaan kohtaaminen 4 3. Suvaitsevaisuuden ja hyvien

Lisätiedot

INVESTOINTIOHJELMA 2015-2019 Kaupunkikehitysjaoston 15.10.2014 MAPSTO-käsittelyn mukaisena

INVESTOINTIOHJELMA 2015-2019 Kaupunkikehitysjaoston 15.10.2014 MAPSTO-käsittelyn mukaisena INVESTOINTIOHJELMA 2015-2019 Kaupunkikehitysjaoston 15.10.2014 MAPSTO-käsittelyn mukaisena Talonrakennusinvestoinnit uudiskohde Tiuraniemen ryhmäkoti Yksityin 0 0 - - Keskusta en saneeraus Moision koulu

Lisätiedot

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa

Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Virpi Sahi Suomen luonnonsuojeluliitto ry Lapset ja nuoret tarvitsevat lähimetsiä myös tiivistyvissä taajamissa Hösmärinpuiston päiväkotilaisia mörriretkellä. Kuva: Virpi Sahi. Luonto lisää lasten ja nuorten

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016

LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Nokian kaupungin LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIOHJELMA 2016 Kaupunginjohtajan asettama työryhmä Tuomas Erkkilä (pj.) Marjatta Ainasoja, Sisko Nevala, Aila Vaimare Terttu Haataja, Kaisa Kirkko-Jaakkola,

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen

Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen uudessa terveydenhuollon mallissa Liisa-Maria Voipio-Pulkki/ Terveyspalveluryhmä Sosiaali- ja terveysministeriö Mikä on uusi terveydenhuollon malli? Työ on vielä

Lisätiedot

Joukkoliikenteen viestintä- ja markkinointisuunnitelma

Joukkoliikenteen viestintä- ja markkinointisuunnitelma Joukkoliikenteen viestintä- ja markkinointisuunnitelma Taustaa Lappeenrannan paikallisliikenteen järjestämisvastuu siirtyy 1.5.2014 Lappeenrannan kaupungille, joka ostaa kilpailutetun sopimuksen perusteella

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä. Valtuustosali 5.2.2014 Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja II: palvelut ja osallisuus Nurmijärvellä Valtuustosali 5.2.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat Nurmijärven hyvät lasten

Lisätiedot

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan.

Hallinnon tavoitteena on mahdollistaa toiminta-ajatuksen toteutuminen ja luoda sekä ylläpitää ajantasainen tietokanta hallinnonalaltaan. TEKNISEN TOIMEN TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 2014 TEKNINEN LAUTAKUNTA Tekninen hallinto Vastuuhenkilö: Rakennusmestari Tehtävän toiminta-ajatus: Teknisen toimeen sijoittuvan teknisen lautakunnan

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT

LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE Lanula 27.8.2009, 111 Päivitetty 1.2.2015 LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT TAMPERE 2(6) Sisällysluettelo 1. LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN JA PERHETYÖN KRITEERIT: TAUSTA JA PERUSTEET...

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin.

Apip henkilöstö on mukana päivähoidon ja koulun työhyvinvointiohjelmassa osallistuen sen tarjoamiin palveluihin. KH 29.1.2013 LIITE Paltamon perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan laatukäsikirja 1 Johtaminen Perusopetuksen aamu ja iltapäivätoiminnan koordinoinnista, arvioinnista ja valvonnasta vastaa Paltamon

Lisätiedot

Ylöjärven kaupunki. Sivistysjohtaja Matti Hursti 5.6.2014

Ylöjärven kaupunki. Sivistysjohtaja Matti Hursti 5.6.2014 Sivistysjohtaja Matti Hursti 5.6.2014 Lähtötilanne: Toimintaa ohjaavien asiakirjojen hässäkkä laki ja asetus opetussuunnitelma kuntastrategia henkilöstöstrategia palvelustrategia osastostrategia hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista

Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Kuntaliiton arviointi oppilas- ja opiskelijahuoltolain toimeenpanosta kunnissa Yhteenveto Kuntaliiton arvioinnista Suomen Kuntaliitto Yhteenveto lain asettamien palvelujen tuottamisesta ja toimeenpanosta

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 6.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 LAUSUNTO VALTUUSTOALOITTEESTA (ANTTILA) KOSKIEN JOUKKOLIIKENTEEN VAPAA- TAI ALENNUSLIPPUJEN MYÖNTÄMISTÄ IKÄIHMISILLE HKL Halke 2007-2242 / 666 10.10.2007 (Määräaika

Lisätiedot

Otos 1. Otoksen sisältö:

Otos 1. Otoksen sisältö: Tekijät: Hanne Cojoc, Projektipäällikkö, Hyvinvointiteknologia Taneli Kaalikoski, Projektityöntekijä, Apuvälinetekniikka Laura Kosonen, Projektityöntekijä, Vanhustyö Eija Tapionlinna, Kontaktivastaava,

Lisätiedot

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka

Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Green Care- seminaarisarja 27.11.2012 Peruspalvelujohtaja Tarja Oikarinen-Nybacka Peruspalveluliikelaitos sosiaali- ja terveydenhuollon toimijana Vastannut Halsua, Kannus, Kaustinen, Lestijärvi, Perho,

Lisätiedot

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016...

SISÄLLYSLUETTELO. KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja. 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... i SISÄLLYSLUETTELO KASKO, 19.5.2015 17:30, Pöytäkirja 40 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO... 1 Pykälän liite: Tuntijakoesitys 2016... 4 40, KASKO 19.5.2015 17:30 Sivu 2 OPETUSSUUNNITELMA 2016 TUNTIJAKO

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011

ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 ORIMATTILAN KAUPUNKI PERUSOPETUSLAIN MUKAINEN KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA 10.8.2010 4.6.2011 Sivistyslautakunta 15.6.2010 SISÄLTÖ ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA LUKUVUODELLE

Lisätiedot

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut)

Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Hyvinkään varhaiskasvatus ja perusopetus Lapsi Kasvun ja oppimisen asiantuntijat Luokanopettaja Nivelvaiheen tiedonsiirtopalaverit (kolmikantakeskustelut) Esiopetuksesta perusopetukseen lastentarhanopettajan,

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Lausunto Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen lippu- ja tariffijärjestelmästä 6.6.2016 alkaen

Lausunto Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen lippu- ja tariffijärjestelmästä 6.6.2016 alkaen Kaupunginhallitus 214 01.06.2015 Lausunto Tampereen kaupunkiseudun joukkoliikenteen lippu- ja tariffijärjestelmästä 6.6.2016 alkaen 245/08.088/2015 KAUPHALL 01.06.2015 214 Liikennesuunnittelija Jussi Teronen

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi

Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa. Sivistystoimi Koulukuraattorit ja koulupsykologit perusopetuksessa Sivistystoimi Sisällysluettelo Oppilashuolto lapsen koulunkäyntiä tukemassa... 3 Koulukuraattoreiden ja koulupsykologien tarjoama tuki... 4 Koulukuraattori...

Lisätiedot

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service

Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa. Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Kansalaistutkimus - Käyttäjien tarpeet liikkumisessa Liikkuminen palveluina - Mobility as a Service Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Tekesin toimeksiannosta tutkimuksen kansalaisten parissa

Lisätiedot

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma

Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma Helsingin liikkumisen kehittämisohjelma RIL Liikennesuunnittelun kehittyminen Helsingissä 25.9.2014 00.0.2008 Esitelmän pitäjän nimi Liikennejärjestelmällä on ensisijassa palvelutehtävä Kyse on ennen kaikkea

Lisätiedot

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu?

oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Oppimispäiväkirjablogi Hannu Hämäläinen oppilaan kiusaamista kotitehtävillä vai oppimisen työkalu? Parhaimmillaan oppimispäiväkirja toimii oppilaan oppimisen arvioinnin työkaluna. Pahimmillaan se tekee

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA OMAINEN PALVELUPROSESSISSA ESIMERKKEJÄ TAMPEREEN KAUPUNGIN KOTIHOIDOSTA 1 KOTIHOITO TAMPEREELLA Alueet: Yksityiset: Mediverkko 2 lähipalvelualuetta Palvelutähti 1 lähipalvelualuetta Pihlajalinna 3 aluetta

Lisätiedot

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus

Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu -ohjelman pilottivaihe 2010-2012 seuranta ja tutkimus päähavainnot Tuija Tammelin ja Kaarlo Laine LIKES-tutkimuskeskus Liikkuva koulu seminaari Helsinki 11.-12.9.2012 Alustuksen sisältö

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa)

Seinäjoen opetustoimi. Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Seinäjoen opetustoimi Koulu työyhteisönä 28.4 9.5.2008 Vastausprosentti 66,3% (222 vastaajaa) Yhteistulos, koulu työyhteisönä Koulu työyhteisönä 5 4 3 2 1 Ka 1 Miten yhteistyö koulussanne toimii opetushenkilöstön

Lisätiedot

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi

Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunta 21 29.1.21 Page 1 Nykyisen strategian toteutumisen arviointi Kaustisen kunnanvaltuuston, kunnanhallituksen ja lautakuntien jäseniä sekä kunnan

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat

E-oppimateriaalit. Opinaika vs. CD-verkko-ohjelmat Nokian N8 puhelimessa Uutta Toimii netin kautta, ei ohjelmien asennuksia eikä ylläpitoa, koulun lisäksi käytettävissä myös kotona ja muualla 24/7, lisäksi muita opiskelua helpottavia verkko-opetuksen mahdollistavia

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille!

HARAVA kyselyn tulokset. Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! HARAVA kyselyn tulokset Pyöräilystä ja kävelystä potkua Mikkelin kulmille! Vastaajat Vastaajat Yhteensä 252 vastausta Vastaajista 68 % naisia, 32 % miehiä Suurin osa vastaajista oli 18 64 vuotiaita, työikäisiä

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 71

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 71 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 9/2014 71 Alueyhteistyön ja elinvoiman valiokunta 22.08.2014 AIKA 22.08.2014 klo 10:02-12:01 PAIKKA Kaupungintalo KÄSITELLYT ASIAT Otsikko Sivu 53 Laillisuuden ja päätösvaltaisuuden

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin kysymyksiin, mutta

Lisätiedot

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja

Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointipalvelujen strategiset kärjet. Valtuustoseminaari 12.-13.4.2013 Anu Frosterus Hyvinvointitoimikunnan puheenjohtaja Hyvinvointi osana strategiaa päämäärät selville Viimeiset neljä vuotta olemme

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy

KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy KAUSIJULKAISU 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00 Pojat salibandy JOUKKUE 2011-2012 Ylöjärven Pallo -00Pojat salibandy YHTEISTYÖKUMPPANI Tutustu lisää klikkaamalla logoa! KAUSIKATSAUS 2011-2012 Uutta pelikautta

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014

Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Palvelutarpeen arviointi - työpaja 2.4.2014 Arja Kumpu, Ikääntyneiden palvelujen johtaja 3.4.2014 Kirjoita tähän nimi dian perustyyli -tilassa 2 Risto- hankkeen ja Kotona kokonainen elämä hankkeiden tavoitteet

Lisätiedot

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010

KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 KATU- JA PUISTOFOORUMIN KYSELYTUTKIMUS KEVÄÄLLÄ 2010 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Tikkakosken asukkaiden mielipiteitä ja näkemyksiä Jyväskylän kaupungin katu-, puisto-, veneily- ja jätehuoltopalveluista

Lisätiedot

HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN. VERTAILU Sivu 2/15

HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI UUDISRAKENTAMINEN. VERTAILU Sivu 2/15 24.8.2011 Sivu 1/15 Hanke: Hirvensalon koulu ja päiväkoti ALKUPERÄISEN HANKESUUNNITELMAN TILAOHJELMAN SUPISTAMINEN; VAIKUTUKSET HINTAAN JA HALLINTOKUNTIEN TOIMINTAAN Sivu 2/15 HIRVENSALON KOULU JA PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008

HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 JOUKKOLIIKENNELAUTAKUNTA 18.3.2008 HELSINGIN KAUPUNKI ESITYSLISTA Suj/1 1 1 JOUKKOLIIKENTEEN TARIFFIPOLITIIKKA HELSINGISSÄ HKL Tausta Helsingin kaupunki tukee joukkoliikennettä vuosittain yli 100 miljoonalla eurolla, jolla katetaan hieman

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23

Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 EK-ARTU -hanke Arjen turva kysely Miehikkälä: Alue 1 Vastaajia 23 Miehikkälän kirkonkylä: Miehikkälä 12, Saivikkala 11 7.2.2013 1 Taustatietoja vastaajista (23) Naisia vastaajista 14 Miehiä vastaajista

Lisätiedot

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta

Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Kuntapäättäjien näkemyksiä kirjastopalvelujen tilasta ja tasosta Tuloksia Itä-Suomen kirjastojen laatutason kartoituksesta Kohti uutta kirjastolakia 21.4.2015 Varkaus Marja Tiittanen-Savolainen Itä-Suomen

Lisätiedot

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO

A B C. Avoimen hallinnon ja LOGO Kokei le!?! A B C Avoimen hallinnon ja vuoropuhelun edistäjä LOGO Otakantaa.fi on oikeusministeriön kehittämä avoimen valmistelun vuorovaikutuskanava. Ota käyttöön päätöksenteon valmistelun ja johtamisen

Lisätiedot

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa.

Yleisvaikutelma (Taulukko 1) N=317. Päivähoitopaikan henkilökunta on ystävällistä. 4,57. Lapsellamme on hyvä olla päivähoidossa. 1 PÄIVÄHOIDON ASIAKASKYSELY 2014 Perheet ovat vastanneet kyselyyn sähköisellä ja paperisella lomakkeella keväällä 2014. Kyselyyn vastasi 317 vanhempaa. Vastausprosentti on 23,83%. Päivähoidon asiakkaina

Lisätiedot

Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11

Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11 Nilsiän yhtenäiskoulu Heikki Kinnunen 13.12.11 Laatukriteerit tai -toiminta perustuvat tieteelliseen tietoon, kokemusperäiseen tietoon (hyviä käytäntöjä) tai toimielimen määrittelemään tahtotilaan. Perusopetuksessa

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2011 1 Sisällysluettelo Metsolan päiväkoti......3 Toiminta-ajatus...4 Lapsikäsitys...4 Arvopohja...4 Toiminnan toteuttaminen..5 Ohjattu toiminta.6 Erityinen

Lisätiedot

Tikkakosken asukaskysely 2010

Tikkakosken asukaskysely 2010 2010 Tikkakosken asukaskyselyn koontia Jyväskylän kaupungin innovaatiopalvelut - Asukaskyselyssä kerättiin tikkakoskelaisten ajatuksia alueen kehittämisestä ja kartoitettiin asukkaiden näkemyksiä Tikkakoskelle

Lisätiedot

Ajankohtaista kunta-asiaa

Ajankohtaista kunta-asiaa Ajankohtaista kunta-asiaa Liikenne- ja kuntaministeri Paula Risikko Kuntaliitosverkoston aamukahvit Kuntarakennelaki Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis -laki Kuntien valtinosuusja rahoitusjärjestelmän

Lisätiedot

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014

Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Ylöjärven kaupunki Kaupunginkirjaston asiakaskysely 2014 Tulosten yhteenveto Ylöjärven kaupunki 2 Raportti Ylöjärven kaupunginkirjaston asiakaskyselyn tuloksista Kirjastolaki edellyttää, että kunnat arvioivat

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014

SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 SUOMENKIELINEN KOULUTUS LUKUVUOSI 2013-2014 KOULU: Paraistenseudun koulu KEHITTÄMISSUUNNITELMA KEHITTÄMISKERTOMUS 1. JOHTAJUUS Työn kehittämistä tukevat käytänteet Koulun verkostoituminen ja yhteistyö

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa.

NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020. Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. NURMIJÄRVEN KUNTASTRATEGIA 2014 2020 Nurmijärvi elinvoimaa ja elämisen tilaa. Vuonna 2020 Nurmijärvi on elinvoimainen ja kehittyvä kunta. Kunnan taloutta hoidetaan pitkäjänteisesti. Kunnalliset päättäjät

Lisätiedot

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS

OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS OPETUSTOIMEN HENKILÖSTÖKOULUTUS Yhden päivän mittaiset (6h) koulutustilaisuudet: "Tulevaisuuden koulu - mitä suuntaviivoja ops2016 antaa koulun ja opetuksen kehittämiseen" - uuden opetussuunnitelmaluonnoksen

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI MUISTIO 4/2016 Elinympäristövaliokunta AIKA 11.04.2016 klo 16:00-18:15 PAIKKA Kaupungintalo, Kotka-kokoushuone Nimi Klo Tehtävä Lisätiedot LÄSNÄ Törrö Marja-Leena 16:00-18:15 puheenjohtaja Nivala Kaisa 16:00-18:15 varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012

Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille. Liikenteen kysymyksiä, Joensuu. Ari Varonen 23.11.2012 Kasvusopimus / MAL-työpaja viisikkokaupungeille Liikenteen kysymyksiä, Joensuu Ari Varonen 23.11.2012 Joensuun seutu Joensuun seudun ljs valmistui v. 2007, jonka perusteella on tehty aiesopimus vuosille

Lisätiedot