Arktinen osaaminen Suomessa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Arktinen osaaminen Suomessa"

Transkriptio

1 Arktinen osaaminen Suomessa ULKOASIAINMINISTERIÖ 2012

2 Sisältö Esipuhe 1 Johdanto 2 I Suomi arktisilla merillä 2 Varustamoita; telakoita; teknologiaa, laitteistoja ja suunnittelua; turvallisuutta II Elinkeinoja arktisilla alueilla 8 Kaivoksia; metalliosaamista; tuulienergiaa; ympäristöteknologiaa; liikennettä; matkailua; porotaloutta ja luontaiselinkeinoja III Suomi arktisen alueen tutkijana ja kouluttajana 12 Laaja-alaista arktista tutkimusta; arktisen luonnon tuntijat; arktisten olosuhteiden tutkimus; kylmäteknologian tutkimus Yhteystiedot 20 Esitteen tekstisisällön ovat toimittaneet esipuhetta lukuun ottamatta Markku Heikkilä ja Marjo Laukkanen Lapin yliopiston Arktisen keskuksen tiedeviestinnästä. Esitteen toteuttamisesta vastasi ulkoasiainministeriön itäosaston alueellisen yhteistyön yksikkö. Lisätietoja julkaisusta antaa: ULKOASIAINMINISTERIÖ Pohjoisen Euroopan yksikkö (EUR-10) puh: (09) sähköposti: Graafinen suunnittelu ja taitto: Mika Kettunen Kannen karttakuva: Suomen Kuvapalvelu Oy Painatus: Edita Oyj

3 Esipuhe Ensimmäinen Arktinen osaaminen Suomessa -esite julkaistiin syksyllä 2009, jolloin oltiin vielä tietämättömiä siitä poikkeuksellisen pitkäkestoisesta pakkasjaksosta, joka Suomeen talvella osuisi. Myös seuraava talvi oli tilastojen valossa kylmä, ja tällöin suomalaisen yhteiskunnan kyky säilyä toimintakykyisenä arktisissa oloissa sai näkyvyyttä ulkomaita myöten. Helsinki-Vantaan lentokentän toimivuudesta raportoitiin kansainvälisillä uutiskanavilla ja suomalaista snow-how ta ihasteltiin. Jääolosuhteissa toimiminen on sen sijaan vanhempaa perua; viimeistään 1800-luvulla ulkomaankaupan kehityksen myötä meidän oli pakko löytää ratkaisuja ympärivuotisen merenkulun turvaamiseen myös silloin, kun kaikki satamamme olivat jään peitossa. Suomalainen innovatiivisuus oli luonteenomaista arktiselle osaamisellemme jo tuolloin useita sukupolvia sitten. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat moninaiset ja vielä osittain arvaamattomat. Kaikkein voimakkaimmin ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat arktisella alueella, maapallon pohjoisimmilla leveyspiireillä. Arktisen alueen merkitys kansainvälisessä politiikassa, niin ympäristö- kuin talousnäkökulmista, on viime vuosina kasvanut. Supistuva jääpeite mahdollistaa myös sekä luonnonvarojen että uusien merireittien aikaisempaa tehokkaamman hyödyntämisen, mikä samalla lisää merikuljetuksiin liittyviä riskejä ja kohdistaa paineita alkuperäiskansojen elinkeinoille ja -tavoille. Tähän muutokseen varaudutaan kansainvälisellä yhteistyöllä, jossa arktisten valtioiden muodostama Arktinen neuvosto on keskeinen toimija. Suomi on aktiivinen ja asiantunteva arktinen vaikuttaja. Arktisten alueiden muutos tarjoaa haasteiden ohella myös tuntuvia mahdollisuuksia Suomelle. Tämä päivitetty esite luo katsauksen monipuoliseen suomalaiseen arktiseen osaamiseen ja tietotaitoon. Monelle suomalaisellekin voi tulla yllätyksenä, kuinka laajaa ja kattavaa tämä osaaminen on. Omien yhteiskuntatoimintojemme ylläpitoon tarvitaan merenkulun osaamista, sääennustusta, ympäristöteknologiaa, energiantuotantoa sekä lukuisia muita ratkaisuja, joita tarvitaan myös arktisen alueen muutoksessa. Poikkitieteellinen ja pitkäjänteinen arktinen koulutus ja tutkimus luovat pohjan tälle osaamiselle. Tämä vuosikymmenten ja osin vuosisatojenkin aikana kumuloitunut osaaminen on maailmanlaajuisesti tarkastellen ainutlaatuista. Suomi voi olla siitä ylpeä ja tarjota sitä aktiivisesti eri arktisille toimijoille. Tämän esitteen tekstin on ulkoasiainministeriön tilauksesta toimittanut Lapin Yliopiston Arktinen keskus, mistä haluamme tässä yhteydessä esittää lämpimät kiitoksemme. Erkki Tuomioja Ulkoministeri Alexander Stubb Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri 1

4 Johdanto I Suomi arktisilla merillä Suomi on yksi kahdeksasta arktisesta valtiosta, joihin kuuluvat Pohjoismaiden ohella Kanada, Venäjä ja Yhdysvallat. Sopeutuminen kylmiin elinolosuhteisiin on luonut luonnollisen pohjan maamme arktiselle osaamiselle. Suomalaiset toimijat ja asiantuntemus ovat vahvasti esillä nyt, kun kansainvälinen kiinnostus arktisiin alueisiin on kasvanut. Tässä esitteessä käsitellään sekä suomalaisen tutkimuksen että elinkeinoelämän arktisia rooleja. Niiden kautta muodostuu kokonaiskuva Suomen monipuolisesta osaamisesta maapallon pohjoisimmilla alueilla. Elinkeinoelämän osalta esitteen painopiste on arktisessa meriosaamisessa. Matkailusta, kasvavasta kaivostoiminnasta ja muista elinkeinoelämän aloista on mukana poimintoja. Nimeltä mainittujen toimijoiden ohella Suomessa on eri toimialoilla monia yrityksiä, jotka operoivat arktisilla alueilla. Arktisen alueen määritelmä Vaikka kansainvälisesti vahvistettua arktisen alueen määrittelyä ei olekaan, useimmiten arktisen alueen etelärajan tulkitaan kulkevan Suomen kohdalla Pohjoisella napapiirillä, jolloin Lappi, kolmasosa Suomen pinta-alasta, kuuluu arktisen kansainvälisen yhteistyön piiriin. Luonnon tieteessä arktisen alueen eteläraja on määritelty pohjoisen napapiirin, metsänrajan, tundran etelärajan, ikiroudan etelärajan tai kesäkuun alle +10 C jäävän keskilämpötilan mukaan. Yhteiskuntatieteissä arktinen alue määrittyy arktisten alkuperäiskansojen asuinalueiden mukaisesti. Vaikka Suomi ei ole Jäämeren rantavaltio, on suomalaisella arktisella merenkululla ja arktisella laivanrakennusteknologialla pitkät perinteet. Suomalainen A. E. Nordenskiöld purjehti ensimmäisenä Koillisväylän läpi Vega-laivallaan 1870-luvun lopulla. Talvimerenkulun osaaminen on ollut myös maan elinehto Suomi on ainoa maa, jonka kaikki satamat voivat jäätyä talvisin. Lukuisat yritykset ja toimijat tekevät Suomesta yhden arktisen merenkulun ja offshore-toiminnan johtavista asiantuntijamaista. Varustamoita Arctia Shipping Arctia Shipping on Suomen valtion omistama erikoisvarustamo, jonka toimialana ovat jäänmurtopalvelut, monitoimialusten erikoispalvelut ja kansainvälinen rahtaustoiminta sekä öljyntorjunta. Esimerkiksi alusten avustaminen jäissä, reitityksen suunnittelu ja siihen liittyvä liikenteen ohjaus kuuluvat Arctian toimintaan. Arctian laivastoon kuuluu kolme voimakasta monitoimimurtajaa, yksi öljyntorjuntamurtaja ja neljä perinteistä jäänmurtajaa. Hyvin varustetut monitoimimurtajat Fennica, Nordica ja Botnica on suunniteltu toimimaan Itämeren jäänmurron lisäksi vaikeissa arktisissa olosuhteissa ja haastavissa tehtävissä niin kaasu- ja öljykentillä kuin tutkimusretkillä ympäri maailman. Monitoimimurtajilla voidaan avustaa esimerkiksi arktisissa olosuhteissa suoritettavaa öljynporausta pitämällä liikkuvat jäämassat turvallisella etäisyydellä työskentelypaikasta. Kuva: Arctia Shipping 2

5 Öljyntorjuntamurtaja Kontio on varustettu kahdella erillisellä öljynkeräysjärjestelmällä ja siinä on yli 2000 kuutiota tankkitilaa kerätylle öljylle. Kontio on Euroopan Meriturvallisuus viraston ( EMSA) päivystävä öljyntorjunta-alus pohjoisella Itämerellä. Perinteiset jäänmurtajat Voima, Sisu, Urho ja Otso suorittavat tuhansia avustustehtäviä vuosittain pitäen osaltaan huolen siitä, että Suomen talvimerenkulku toimii häiriöttä. Ne voivat toimia myös jäänhallinnassa ja öljyn torjuntatehtävissä. Neste Oil & Neste Shipping Suomalainen Neste Oil Oyj on korkealaatuisiin puhtaamman liikenteen polttoaineisiin keskittyvä jalostus- ja markkinointiyhtiö. Yhtiön vahvuutena on pitkä kokemus öljyn jalostuksesta, varastoinnista ja kuljetuksista kylmissä olosuhteissa. Merikuljetuksiin erikoistuneella Neste Shipping Oy:llä on erinomainen tietämys kylmien olo suhteiden aluksille asettamista vaatimuksista. Koko yhtiön laivasto on kaksoisrunkoinen, jäävahvistettu sekä suunniteltu vaativiin olosuhteisiin. Yritys on kehittänyt lukuisia tapoja parantaa alusten suorituskykyä ja turvallisuutta. Innovaatiot ulottuvat kaksitoimisista (double action) tankkereista ja integroidusta komentosillasta satelliittinavigointiin jääolosuhteissa. Alussimulaattorien avulla voidaan harjoitella aluksen ohjaamista vaihtuvissa olosuhteissa sekä saattohinausta. Yhtiön omistamat jäävahvistetut saattohinaajat ovat ainoita laatuaan maailmassa. Neste Shipping tekee yhteistyötä myös laivanrakentajien ja laivansuunnittelijoiden sekä yliopistojen, VTT:n ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. 3

6 Telakoita STX Finland ja Arctech Helsinki Shipyard Suomessa on kolme suurta telakkaa. STX Finland Oy:llä on kaksi telakkaa, yksi Turussa ja yksi Raumalla. Arctech Helsinki Shipyard on STX Finlandin ja suuren venäläisen telakkayhtiön United Shipbuilding Corporationin ( USC ) yhteisomistuksessa. STX Finland ja Arctech ovat johtavia toimijoita erikoisvalmisteisten jäätä murtavien alusten maailmanmarkkinoilla. Yrityksillä on vuosikymmenien kokemus jäänmurtajien ja erikoisalusten suunnittelusta ja rakentamisesta. Huipputason asiantuntemus on välttämätön erityisesti arktisten erikoisalusten ja offshorehuolto alusten suunnittelussa ja valmistuksessa, koska alukset toimivat ääriolosuhteissa. STX Finland ja Arctech etsivät jatkuvasti uusia ratkaisuja, jotta aluksista saadaan mahdollisimman turvallisia, toimivia ja ympäristöystävällisiä. Suomalaiset telakat ovat rakentaneet enemmän vaativien jääluokkien jäänmurtokalustoa kuin minkään muun maan telakat. Ne ovat toimittaneet 60 prosenttia maailman jäänmurtajista. Suomalaisten telakoiden tuotevalikoimat kattavat alukset niin arktiseen, subarktiseen kuin antarktiseen käyttöön. STX:n Rauman telakka on maineikas monitoimijäänmurtajien, jääluokiteltujen tutkimusalusten ja matkustajalauttojen rakentaja ja suunnittelija. Telakan viimeisin projekti on uuden sukupolven antarktinen tutkimus- ja huoltoalus. STX:n Turun telakka on maailman johtavana suurten risteilyalusten rakentajana tunnettu edistyneestä ja innovatiivisesta laivansuunnitteluosaamisestaan sekä tehokkaista tuotantolaitoksistaan. Se kykenee työskentelemään vaativimpienkin arktisten olosuhteiden jääluokitettujen, nesteytettyä maakaasua kuljettavien LNG-alusten sekä muiden erikoiskalustojen, kuten kelluvien offshore-tuotantoyksiköiden suunnittelun ja rakentamisen parissa. Arctech rakentaa parhaillaan kahta uutta monitoimijäänmurtohuoltoalusta venäläiselle merenkulun suuryritykselle Sovcomflotille sekä innovatiivista pelastusalusta Venäjän liikenneministeriölle. STX Finlandilla on edeltäjiensä kautta pitkiä perinteitä ja kokemusta läheisestä yhteistyöstä venäläisten laivanvarustamojen, telakoiden ja muiden organisaatioiden kanssa. Se on valmistanut yli 2000 alusta. Arctech Helsinki Shipyard tekee uudisrakennusprojekteissaan yhteistyötä venäläisten telakoiden kanssa. 4 Kuva: Cargotec

7 Kuva: ABB Kuva: Cargotec Teknologiaa, laitteistoja ja suunnittelua ABB ABB kehittää, toimittaa ja huoltaa kehittämäänsä Azipod -tekniikkaan perustuvia sähköisiä potkuri käyttöjärjestelmiä jäänmurtajiin, jäissä kulkeviin rahtialuksiin ja muihin korkean jääluokan aluksiin. Toimitukset käsittävät generaattorit, sähkönjakelujärjestelmän sekä potkurikäyttö- ja automaatiojärjestelmän. Azipod-tekniikkaa käyttävälle alukselle saadaan ylivoimaiset jäänmurto- ja jäissäkulkuominaisuudet ja ne pystyvät toimimaan itsenäisesti vaikeissakin jääolosuhteissa, mikä mahdollistaa kauppalaivojen tehokkaamman ja taloudellisemman operoinnin. Aker Arctic Technology Aker Arctic Technology Oy on perustettu vuonna 2005 jatkamaan Kvaerner MasaYardsin Arctic Technology Centren menestyksekästä tutkimus- ja tuotekehitystyötä. Teknologiayhtiö kehittää ja suunnittelee arktisia merellisen logistiikan ja offshore-teollisuuden ratkaisuja ja suunnittelee aluksia eri asiakkaille arktisiin tarpeisiin. Yrityksen maailman mittakaavassa ainutkertainen jäämallikoelaitos tekee tutkimusta ja tuotekehitystä kenttä- ja laboratorio-olosuhteissa merikuljetuksesta, laivoista ja satamista. Lisäksi yhtiö kouluttaa jäissä kulkevien alusten miehistöjä. Kolmen Petshoran ja Karan merelle jo rakennetun toimivan sukkulaliikennejärjestelmän lisäksi yhtiö kehittää ja tutkii globaaleille markkinoille arktisten alueiden maakaasun ja mineraalien kuljetusjärjestelmiä sekä etsintä- ja tuotantoporaus j ärjestelmiä. Aker Arctic on luonut lukuisia menestyksekkäitä laivakonsepteja arktiseen merenkulkuun, muun muassa maailman ensimmäisen ns. vinomurtajakonseptin, joka on parhaillaan rakenteilla Arctech Helsingin telakalla. Yhtiö suunnittelee myös EU:n yhteisprojektina polaaritutkimukseen tarkoitettua Aurora SLIM -jäänmurtajaa sekä Kanadan uutta polaarijäänmurtajaa. Cargotec Cargotecin tytärbrändit Hiab, Kalmar ja MacGregor tunnetaan kuorman- ja lastinkäsittelyalan johtavina brändeinä ympäri maailman. Yhtiön juuret ovat pohjoisessa, mikä on vaikuttanut tutkimuksen ja tuotekehityksen valintoihin. Cargotec tarjoaa monipuolisia lastinkäsittelyratkaisuja kuten MacGregor-lastiluukkuja, nostureita ja kontinkiinnityslaitteita laivoille, jotka liikennöivät vaativissa arktisissa olosuhteissa. Offshore-asiakkaille Cargotec tarjoaa kuormankäsittelyratkaisuja, jotka täyttävät eri jääluokkien vaatimukset. Suunnittelussa on otettu huomioon erittäin vaativat olosuhteet, kuten esimerkiksi jäätymisen ja sen aiheuttamat mekaaniset vauriot, kylmiin olosuhteisiin sopivat sähkökomponentit sekä turvallisen ja luotettavan toiminnan myös erittäin syvissä käyttöolosuhteissa. 5

8 Cargotec toimittaa konttienkäsittelyyn tarkoitettuja Kalmar-laitteita arktisissa olosuhteissa toimiviin satamiin. Arktisiin olosuhteisiin suunnitellussa konttikurottajassa on lisävarusteita kylmiä olosuhteita varten. Suunnitellessaan arktisiin olosuhteisiin tarkoitettuja lastinkäsittely ratkaisuja Cargotec ottaa huomioon niin ympäristönäkökulmat kuin toiminnallisuuden. Tarjottujen ratkaisujen tulee olla saasteettomia sekä turvallisia käyttää äärimmäisen kylmissä ja rankoissa olosuhteissa. Mobimar Mobimar Oy on meritekniikkayritys, joka suunnittelee ja rakentaa pienaluksia sekä öljyntorjuntajärjestelmiä muun muassa arktisiin olosuhteisiin. jäämurtajat Moskova ja Pietari ovat varustettu sen ohjattavilla potkurilaitteilla. Pitkän tutkimuksen ja tuotekehityksen tuloksena Steerprop toimittaa pääpropulsion eli pääpotkurikoneiston Aker Arctic Technologyn kehittämään jäävahvisteiseen monitoimipelastusaluskonseptiin, joka rakennetaan Arctech Helsinki Shipyardilla. STX Finland Cabins Oy STX Finland Cabins on alallaan maailman johtava toimija. STX Finland Cabinsin esivalmistettuja moduulihyttejä ja kokonaisia majoitus alueita on käytössä niin jäänmurtajissa, arktisten alueiden tutkimusaluksissa, kalastusaluksissa, offshore-lauttojen majoitusalueissa, auto- ja matkustajalautoissa kuin ylellisissä risteily aluksissa. Viime vuosina yhtiö on kehittänyt uuden tyyppistä, kolmirunkoista, pienen kulkuvastuksen omaavaa ja jäänmurtoon soveltuvaa alusta. Jäälaboratorioissa suoritetut jäänmurtokokeet ovat olleet niin lupaavia, että kehitetty ominaisuus on patentoitu. Koska alustyyppi on erittäin vakaa ja matalakulkuinen, se soveltuu jäänmurron lisäksi moniin ympärivuotisiin arktisiin tehtäviin, kuten merentutkimukseen ja öljyntorjuntaan. Steerprop Oy Steerprop Oy on ohjattavia potkurilaitteita suunnitteleva ja valmistava yritys, joka panostaa erityisesti jäävahvisteisten laitteiden toimittamiseen arktisen meren vaativiin olosuhteisiin. Kuormituskestävyyden, käyttövarmuuden ja luotettavuuden varmistamiseksi Steerprop on tehnyt runsaasti kehitys- ja tutkimustyötä. Yrityksen ohjattavassa potkurilaitteessa yhdistyy niin hyvä hyötysuhde kuin polttoainetalous. Tulevaisuudessa Steerprop pyrkii yhä suurempiin laivasovellutuksiin ja teholuokkiin. Steerprop on toimittanut maailman suurimmat mekaaniset ohjattavat potkurilaitteet Venäjälle Barentsin merellä toimivaan polaarimurtajaan Varandeyhin. Myös Itämerellä operoivat Hyttien pitkälle kehitetty esivalmistustekniikka mahdollistaakin tuotteiden monipuolisen testaamisen jo valmistusvaiheessa. Hyttien paloturvallisuus ja äänieristys ovat huippuluokkaa. STX Finland Cabinsin tuotekehitysosasto kartoittaa jatkuvasti mahdollisuuksia hyödyntää uusia innovaatioita hyttien tuotannossa ja toimituksessa. Trafotek Trafotekin erityisosaamisalueeseen kuuluvat laivanrakennusteollisuuden muuntajaratkaisut ovat käytössä yli 600 aluksessa, joista useat ovat jäänmurtajia tai monikäyttöisiä jäätä murtavia huoltoaluksia. Yhtiöllä on myös kattava valikoima kuristimia ja suodattimia laivanrakennus- ja offshore-teollisuuden vaativiin tarpeisiin. Jokainen Trafotekin tuotteista suunnitellaan tapauskohtaisesti asiakastarpeet ja käyttöolosuhteet huomioiden. Muuntajarakenne on mekaanisesti erittäin kestävä ja sallii voimakkaitakin muutoksia muuntajan kuormituksessa ja asennusympäristössä esimerkiksi lämpötilanvaihteluiden ja tärinän suhteen. Kuva: VTT 6

9 Wärtsilä Wärtsilällä on vahva asema jäänmurtajien ja muiden arktisella alueella toimivien alusten moottoritoimituksissa. Toimitussisällöt kattavat myös alusten automaatiojärjestelmiä, propulsio laitteistoja ja laivasuunnittelua. Energiatehokkailla, integroiduilla kokonaisratkaisuilla ja muun muassa kaasun käytöllä polttoaineena pystytään parantamaan alusten ympäristöystävällisyyttä. Wärtsilä Ship Design suunnittelee useita jääluokkia vastaavia erityyppisiä aluksia, esimerkiksi kemikaalitankkereita, arktisia tutkimusaluksia, offshore-tukialuksia ja kalastusaluksia. Suunnittelu kattaa ratkaisut vaativista arktisista jäänmurtajista kauppa-aluksiin, jotka voivat tarvittaessa liikkua jääpeitteisillä merialueilla. Alusten ohjattavuutta ja jäänmurtokykyä parannetaan jäälaboratoriossa tehtävien testien avulla. Esimerkki suunnitteluprojektista on EU:lle kaavailtu jäätä murtava tutkimus- ja porauslaiva Aurora Borealis, joka pystyy toimimaan jopa -50 C lämpötilassa. Wärtsilä on vahvistanut asemaansa myös johtavana laivojen huolto- ja kunnossapitopalveluiden tarjoajana Barentsinmeren alueella. Yhtiö avasi Murmanskiin vuonna 2010 monipuolisen huoltokeskuksen, joka tarjoaa palveluita kaikille merenkulun ja offshore-alan asiakkaille. Wärtsilä suunnittelee ja toimittaa lisäksi voima laitoksia pohjoisille alueille. Turvallisuutta Liikenteen turvallisuusvirasto ( Trafi ) Liikenteen turvallisuusvirasto vastaa Suomessa merenkulun turvallisuudesta. Tiedot alusten rakenteisiin kohdistuvasta rasituksesta jääolosuhteissa sekä alusten tehontarpeesta ja jääluokituksesta ovat tärkeitä talvimerenkulun turvallisuuden kannalta. Suomen ja Ruotsin merenkulkuviranomaiset ovat vuodesta 1971 lähtien kehittäneet ja julkaisseet yhteisiä jääluokka sääntöjä ( Finnish-Swedish Ice Class Rules ). Niissä määritellään jäissä liikkuvan aluksen minimikoneteho, rungon, koneiston ja potkurin lujuus. Säännöillä pyritään takaamaan, että

10 Itämerellä liikennöivillä aluksilla on riittävät ominaisuudet jäissä liikkumista varten. Jääluokkasääntöjen pitäminen ajan tasalla vaatii jatkuvaa tutkimusta ja kehittämistä. Trafi ja Liikennevirasto rahoittavat talvimerenkulun tutkimusta yhteistyössä Ruotsin merenkulkuviranomaisten kanssa. Tutkimuksen keskeisiä aiheita ovat mm. jääolosuhteiden ennustamiseen ja talvimerenkulun sujuvuuteen liittyvät kysymykset. Liikennevirasto Liikennevirasto vastaa talvimerenkulun turvallisesta sujuvuudesta ja jäänmurtopalvelujen saatavuudesta Suomen rannikolla. Liikenne virasto osallistuu talvimerenkulun tutkimukseen ja jäänavigoinnin osaamisen kehittämiseen yhdessä Itämeren muiden rannikkovaltioiden kanssa. Jäänmurtajien saatavuudesta ja toimintakyvystä on pidettävä jatkuvaa huolta erilaisten talvien ääriolosuhteissa. Liikennevirasto vastaa jäänmurtajien rahtauksesta ja jäänmurtopalveluiden tehokkaasta toteuttamisesta jäänmurtajien ohjeistuksen ja pitkälle kehitellyn talviliikenteen ohjausjärjestelmän ( IBnet ) avulla. II Elinkeinoja arktisilla alueilla Suomalainen teollisuus ja elinkeinoelämä operoivat maailmanlaajuisesti. Arktisen alueen taloudelliset mahdollisuudet kasvavat nopeasti. Avautuva pohjoinen suunta on suomalais yrityksille luonteva toimikenttä. Lapin kauppakamari on Euroopan unionin alueella pohjoisin kauppakamari ja tunnettu arktisen liiketoimintaympäristön kehittämisestä. Sillä on merkittävä rooli Barentsin euroarktisen alueen yhteistyössä ja yritysten verkostoitumisessa. Lapin kauppakamarin vastuulla on sekä Euroarktisen kauppakamarin ( EACC ) että Barentsin alueen taloudellisen neuvonantajaryhmän puheenjohtajuus ja sihteeristö. Lapin kauppakamarin vuosittain järjestämä Arctic Business Forum käsittelee pohjoisten alueiden investointeja ja elinkeinotoiminnan kehittämistä. Lapin kauppakamarin helmikuussa 2012 julkistaman laskelman mukaan odotettavissa olevien investointien arvo Euroopan pohjoisilla alueilla kymmenen vuoden kuluessa on 125 miljardia euroa: Pohjois-Suomi 22 miljardia, Pohjois-Ruotsi 30 miljardia, Pohjois-Norja 32 miljardia ja Pohjois-Venäjä ( Murmansk ja Arkangeli ) 41 miljardia. Kuva: Tina Lindroos

11 peruskartoitus. Maankäytössä on otettava huomioon kaivostoiminnan, luonnonsuojelun, matkailun ja porotalouden yhteensovittaminen. Kaivoksia Pohjois-Suomi on nousemassa kansainvälisesti yhä tärkeämmäksi malmintuotantoalueeksi. Alan tarjoamat työpaikat ja investoinnit ovat mittavia. Suomi tarjoaa kaivosyhtiöille turvallisen toimintaympäristön ja hyvän infrastruktuurin. Suomen vahvuuksia ovat myös vahva teknologiaosaaminen, alan laitevalmistus sekä Geologian tutkimuskeskuksen ( GTK ) laatima geologinen Geologian opetusta on Suomessa Aalto-yliopistossa sekä Oulun ja Turun yliopistoissa. Erityisesti Oulun yliopisto on keskittynyt vastaamaan Pohjois-Suomessa vahvistuvan kaivostoiminnan tarpeisiin ( Oulu Mining School ). Kaivokset ja ajankohtaiset tutkimuskohteet Geologian tutkimuskeskus Jalometallit 1. Iso-Kuotko gold Agnico-Eagle Ltd 2. Hanhimaa gold Dragon Mining Ltd 3. Kittilä gold Agnico-Eagle Ltd 4. Kettukuusikko gold Taranis Resources Inc. 5. Naakenavaara gold Taranis Resources Inc. 6. Pahtavaara gold Lappland Goldminers Ab 7. Kiekerömaa gold Tertiary Minerals Plc 8. Rompas gold, uranium Mawson Resources Ltd 9. Suhanko-Konttijärvi PGE Gold Fields Arctic Platinum Oy 10. Kuusamo gold Dragon Mining Ltd 11. Laiva gold Nordic Mines Ab 12. Hirsikangas gold Belvedere Resources Finland Oy 13. Ängesneva gold Belvedere Resources Finland Oy 14. Kopsa gold Belvedere Mining Oy 15. Taivaljärvi silver Sotkamo Silver AB 16. Pampalo gold Endomines AB 17. Seinäjoki gold, antimony Nortec Minerals Corp. 18. Osikonmäki gold Belvedere Resources Finland Oy 19. Haveri gold Lappland Goldminers Ab 20. Orivesi gold Dragon Mining Ltd 21. Jokisivu gold Dragon Mining Ltd 22. Kaapelinkulma gold Dragon Mining Ltd 1 Jalometallit 1 Perusmetallit 1 Timantti 1 Muut 1 Kaivos 1 Tutkimuskohde Kaivospiiri 6 Valtaus Timantti 1. Kuusamo Sunrise Resources Plc 2. Kuhmo Karelian Diamond Resources Plc 3. Kaavi-Kuopio Sunrise Resources Plc 4. Kaavi Mantle Diamonds Ltd & Firestone Diamonds Developments JV 1 5 Perusmetallit Varaus 1. Riikonkoski copper, gold Taranis Resources Inc. 2. Kevitsa nickel, copper, PGE First Quantum Minerals Ltd Valtaustilanne Sakatti nickel, copper, PGE Anglo American Exploration B.V. 4. Läntinen Koillismaa (LK) nickel, PGE Finore Mining Inc. 5. Kuhmo nickel Altona Mining Ltd 6. Kuhmo nickel Anglo American Exploration B.V. 7. Talvivaara nickel, zinc, copper Talvivaara Mining Co. 8. Hitura nickel Belvedere Mining Oy 9. Pyhäsalmi zinc, copper, pyrite Inmet Mining Corp. 10. Rautavaara nickel, zinc, copper Western Areas NL & Magnus Minerals Oy JV 11. Kylylahti copper, gold, zinc, nickel, cobalt Altona Mining Ltd 12. Valkeisenranta, Särkiniemi nickel, copper Altona Mining Ltd Muut 1. Sokli phosphorus, niobium Yara International ASA 2. Sivakkalehto iron Tertiary Minerals Plc 3. Kolari iron, gold, copper Northland Resources Ab 4. Kemi chromium Outokumpu Chrome Oy 5. Ranua uranium Mawson Resources Ltd 6. Mustavaara vanadium Mustavaaran Kaivos Oy 7. Punasuo talc, nickel Mondo Minerals Oy 8. Alanen talc Luzenac Suomi Oy 9. Länttä lithium Keliber Resources Ltd 10. Koivusaarenneva ilmenite Kalvinit Oy 11. Siilinjärvi phosphorus Yara International ASA 12. Eno uranium Mawson Resources Ltd 13. Tammela lithium, tin, tantalum Nortec Minerals Corp Kartta: GTK km 9 100

12 Metalliosaamista Suomen metalliteollisuus limittyy kiinteästi laiva- ja offshore-teollisuuteen. Alalla on osaamista kylmiin olosuhteisiin tarkoitettujen materiaalien valmistuksesta. Ankarissa oloissa käytettävät laitteet vaativat erikoisominaisuuksia ja kestävyyttä. Suomalaisia teräsrakenneratkaisuja on toimitettu muun muassa porauslauttoihin. Perämeren rannikolla sijaitsee kaksi suurta kansainvälisillä markkinoilla toimivaa teräs tehdasta, Outokumpu Torniossa ja Rautaruukki Raahessa. Viiden suomalaisen metallialan yhtiön muodostama SeelDoneGroup Oy on hyvä esimerkki yrityksestä, joka on kiinnostunut pohjoisista markkinoista. Yhtiö on toimittanut erikoisteräksiin liittyviä ratkaisuja Barentsin alueelle. Vaativia hitsattuja ja koneistettuja teräsrakenteita ja niihin perustuvia laite- ja osa kokonaisuuksia toimitetaan erityisesti öljy, kaasu- ja energiateollisuuden tarpeisiin. Tuulivoimaloita valmistava Winwind Oy kehittää arktista tuulivoimaa ja kylmien alueiden standardeja. Yhtiön perustama konsortio suunnittelee arktista kolmen megawatin voimalaa. Sen markkinat tulevat olemaan pohjoisten alueiden lisäksi Keski-Euroopan vuoristoalueet. Hankkeessa kehitetään Suomen arktista tuulivoimaosaamista yleisemmin. Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus TEKES, joka rahoittaa elinkeinojen ja liike toiminnan uudistumisprojekteja, tukee hanketta. Ympäristöteknologiaa Pohjoisten alueiden luonto on hauras ja vaatii tarkkaa huolenpitoa. Suomalaista ympäristötekno logiaa voidaan käyttää arkisten alueiden ympäristön puhdistamiseen ja tuotantolaitosten vähäpäästöisyyden turvaamiseen. Suomesta löytyy osaamista ja teknologiaa vastaamaan öljypäästöihin arktisilla alueilla. Johtavana asiantuntijana kansainvälisesti alalla toimii Lamor Oy. Tuulienergiaa Uusiutuvan energian lisäämistavoitteiden vuoksi Suomessa ollaan yhä kiinnostuneempia hyödyntämään tuulienergiaa pohjoisilla alueilla. Suurin ongelma on jäänmuodostus tuuliturbiinin lapoihin ja laitteistoihin. VTT on jäätämisen mallintamisessa johtava asiantuntija maailmassa. 10

13 Kuva: Tiehallinto Kuva: Arto Vitikka Kuva: VTT Liikennettä Arktiset olot vaativat infrastruktuurilta olo suhteiden vaihtelun kestämistä ja sopeutumista kylmään sekä lämpimään. Arktisten alueiden tieinfrastruktuurin hoito ja rakentaminen on luonnon varojen hyödyntämisen vuoksi tulevaisuudessa tärkeää ja Suomen osaamiselle voi olla kysyntää. Suomessa teiden ja meriväylien kunnossa pidosta vastaa Liikennevirasto. Lapissa toimii ajoneuvojen ja renkaiden talvitestaukseen erikoistuneita yrityksiä, kuten ivalolainen Test World Oy. Monet globaalit autonvalmistajat testaavat tuotteitaan talvisin Lapin testiradoilla. Euroopan ainoa moottorikelkkatehdas BRP Finland toimii napapiirillä Rovaniemellä. Suomessa lentokentät pidetään auki kaikissa sääolosuhteissa, myös pakkasella ja lumisateen keskellä. Lentokenttien toiminnasta vastaa Finavia. Napapiirin pohjoispuolella Suomessa on neljä täysmittaista lentokenttää: Rovaniemi, Kittilä, Ivalo ja Enontekiö. Matkailua Suomi on arktisen turismin suurvalta. Merkittävä osa arktisen alueen majoituskapasiteetista sijaitsee Suomessa. Pohjois-Suomi on vilkas talvimatkailun kohde, minkä takia turismi on huomattava pohjoinen elinkeino. Tunnettuja talvimatkailukohteita ovat muun muassa Levi, Ylläs, Saariselkä, Salla, Luosto, Rovaniemi, Pyhä ja Ruka. Talviturismissa yhdistyvät luonto-, elämys- ja ostosmatkailu. Yksi vetonauloista on Rovaniemellä asuva joulupukki. Lapin suurimmissa yksittäisissä matkailu kohteissa on yli vuodepaikkaa ja vuotuisia yöpymisiä Lapissa on pitkälti yli kaksi miljoonaa. Matkailun lisäinvestointeja on suunnitteilla. Lapin valttina talvimatkailussa on lumivarmuus. Aktiviteetteja ovat esimerkiksi laskettelu, murtomaahiihto, poro- ja koiravaljakkosafarit ja erilaiset ohjelmapalvelut. Kansainvälisten lentokenttien ja hyvien maayhteyksien myötä kohteet ovat hyvin saavutettavissa sekä omatoimi- että ryhmä matkailijoille. Ohjelmatarjontaa on myös talvikauden ulkopuolella. Toinen merkittävä ajankohta matkailulle on syksyn värikäs ruska-aika, jolloin kasvillisuuden ilme vaihtuu. Porotaloutta ja luontaiselinkeinoja Suomen pohjoiset alueet ovat porotalous aluetta. Poronhoito on merkittävä elinkeino, jota harjoittavat sekä saamelainen alkuperäiskansa että valtaväestö pohjoisella maaseudulla. Porot ovat erottamaton osa alueen kulttuuria ja imagoa sekä tärkeitä matkailulle. Poronliha on haluttu erikoiselintarvike, jota on ryhdytty aktiivisesti jatkojalostamaan. Vapaasti luonnosta saatavat ja kaikkien kerättävissä olevat luonnontuotteet kuten hilla, puolukka, karpalo, mustikka ja muut marjat ovat merkittävä osa pohjoisia elinkeinoja ja elämäntapaa. Luontaistuote- ja käsityöalalla toimii lukuisia paikallisia pienyrittäjiä. 11

14 Kuva: Pekka Luukkola/Matkailun edistämiskeskus Kuva: David Gray III Suomi arktisen alueen tutkijana ja kouluttajana Suomi panostaa pohjoisten alueiden osaamiseen ja tutkimukseen. Pohjois-Suomessa sijaitsee kaksi yliopistoa, jotka palvelevat Suomen arktisen osaamisen ydintä: korkealaatuista, monitieteellistä arktista tutkimusta ja koulutusta. Monipuolista arktista tutkimusta tehdään myös monissa muissa yliopistoissa ja tutkimuslaitoksissa. Arktisen luonnon, ilmakehän ja maaperän erityispiirteiden tuntemus vaatii pitkäjänteistä tutkimusta ja kenttätyötä. Suomen Lapissa onkin tiheä tutkimusasemien ja -laitosten verkosto, joka kartoittaa ja seuraa ympäristön ja ilmakehän tilaa. Toimiminen arktisilla alueilla vaatii monipuolista kylmäteknologian tutkimusta ja kehittämistä. Laaja-alaista arktista tutkimusta Lapin yliopisto ja Arktinen keskus Rovaniemellä sijaitseva Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin yliopisto, jolla on omakohtaista asiantuntemusta ja yhteys arktisen alueen asukkaisiin ja kulttuureihin. Yliopiston neljässä tiedekunnassa ja Arktisessa keskuksessa tutkitaan arktisen alueen ihmisiä, yhteiskuntaa, ympäristöä ja taidetta sekä näiden vuorovaikutusta. Pohjoisuuteen liittyvää koulutusta on tarjolla sekä perustutkinnon suorittajille että jatko- opiskelijoille. Lisäksi Lapin yliopistolla on valtakunnallinen vastuu saamelaisuuteen liittyvästä yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta ja saamelaisoikeuden tutkimuksesta. Lapin yliopiston Arktinen keskus toimii Arktikum-talossa ja on Suomessa ainoa nimenomaan arktisiin kysymyksiin erikoistunut laitos. Sen kansainvälinen ja monitieteinen tutkimus jakautuu kolmeen teemaan, joita ovat luonnontieteisiin painottuva globaalimuutos, yhteiskuntatieteisiin painottuva kestävä kehitys ja arktinen oikeustiede. Globaalimuutoksen tutkimusryhmä selvittää kasvavan talous toiminnan vaikutuksia arktisen alueen ekologiaan, ympäristöön ja yhteiskuntiin. Ryhmän erityisosaamista on arktisen energia teollisuuden vaikutuksien tutkimus Siperiassa, jossa yhteistyötä tehdään tutkijoiden, alkuperäiskansojen, paikallisten asukkaiden, teollisuuden ja hallintoviranomaisten välillä. Kestävän kehityksen tutkimusryhmä tutkii ympäristöpolitiikkaa ja taloutta sekä yhteiskuntien sopeutumista ja haavoittuvuutta. Tutkimusryhmään kuuluva Alkuperäiskansojen ja saamen tutkimuksen toimisto on erikoistunut alkuperäiskansojen perinne tietoon, politiikkaan ja identiteettiin. Pohjoisen ympäristö- ja vähemmistö - oikeuden instituutti tutkii oikeustieteellisiä kysymyksiä koskien arktisen alueen kansainvälisiä sopimuksia ja säännöksiä, ympäristövaikutusten Kuva: Jussi Tiainen/Oulun yliopisto 12

15 arviointiprosessien toteutumista sekä arktisten alkuperäiskansojen maa- ja ympäristöoikeutta. Arktisessa keskuksessa samaan organisaatioon sijoittuu niin tutkimus, arktinen tiedekeskus, vahva tiedon välittämisen rooli kuin vuorovaikutus monien suomalaisten ja kansainvälisten sidosryhmien kanssa. Keskus koordinoi monitieteistä Arktis-tohtoriohjelmaa ja toteuttaa yhteistyössä tiedekuntien kanssa Arctic Studies -ohjelmaa. Arktinen keskus on yhdessä kansainvälisten kumppanien kanssa tehnyt aloitteen EU:n arktisen informaatiokeskuksen perustamisesta siten, että verkoston päämaja olisi Rovaniemellä. Oulun yliopisto ja Thule-instituutti Oulun yliopisto on yksi Suomen suurimmista yliopistoista. Se on kansainvälinen tiedeyliopisto, jossa tutkitaan pohjoisia ja arktisia kysymyksiä monilla tieteenaloilla. Yliopiston tutkimus ja opetus painottuvat erityisesti biotieteisiin ja terveyteen, informaatioteknologiaan, ympäristöön, luonnonvaroihin ja materiaaleihin sekä kulttuuriseen identiteettiin ja vuorovaikutukseen. Kehittämis- ja innovaatiotyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä elinkeinoelämän ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. Oulun yliopiston yhteydessä toimivalla Giellagas-instituutilla on Suomessa erityisvastuu saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin tutkimuksesta ja koulutuksesta sekä saamelaisen historian ja yhteiskunnan tutkimuksesta. Oulun yliopiston Thule-instituutti on ympäristö-, luonnonvara- ja pohjoisuusaloilla toimiva moni - tieteinen tutkimuskeskus, joka toimii asiantuntijana sirkumpolaarisissa kysymyksissä. Sillä on neljä toimintayksikköä: Arktisen lääketieteen keskus, pohjoisen ympäristötutkimuksen yhteistyöverkosto ( NorNet ), ympäristötekniikan tutkimusyksikkö ( NorTech Oulu) ja Oulangan tutkimusasema. Instituutin nelivuotisten tutkimusohjelmien aloja ovat globaalimuutos pohjoisessa, pohjoinen maankäyttö ja maanpeite, sirkumpolaarinen terveys ja hyvinvointi, ympäristöteknologia ja energiatutkimus sekä niihin liittyvä resurssija ympäristö tehokkuus. Tutkimusryhmät tutkivat ilmastonmuutosta ja siihen sopeutumista, luonnonvarojen kestävää käyttöä, pohjoisen väestön terveyteen kohdistuvia riskejä sekä ympäristöja energiataloutta pohjoisessa. Thule-instituutti osallistuu myös tutkimusinfrastruktuurien kehittämiseen. Instituutti toteuttaa tohtori- ja kansainvälistä maisterikoulutusta ja sillä on vahva rooli kansainvälisessä arktisessa ja polaaritutkimuksen yhteistyössä. 13

16 Kuva: Tim Bird/Matkailun edistämiskeskus Kuva: Barbro Wickström Verkostoitumista ja ammattikoulutusta Arktinen yliopisto ( University of Arctic ) on arktisen alueen yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten kansainvälinen yhteistyöverkosto, johon kuuluu yli 140 jäsentä. Se järjestää monitieteistä, pohjoisiin kysymyksiin keskittyvää koulutusta, opiskelijavaihtoa ja eri tieteenalojen yhteistyötä. Arktisen yliopiston hallinnollisesta johtamisesta ja koordinaatiosta vastaa Lapin yliopisto, ja temaattisten verkostojen koordinaatiotoimisto on Oulun yliopiston Thule-instituutissa. Lapin yliopisto, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Rovaniemen ammattikorkeakoulu muodostavat yhdessä Lapin korkeakoulukonsernin. Konserniin kuuluu Matkailualan tutkimus- ja koulutusinstituutti, Pohjoisen kulttuuri-instituutti ja Lapin korkeakoulukirjasto. Rovaniemen ammattikorkeakoulussa tehdään kylmien olosuhteiden hallintaan liittyvää tutkimusta, koulutusta ja kehittämistyötä. Keskeisiä teemoja ovat esimerkiksi arktinen testaus ja tuotekehitys, lumi ja jää rakennetussa ympäristössä sekä pohjoisten luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen. Arctic Power -ympäristössä keskitytään kylmä- ja talviteknologian kysymyksiin, ja Hyvinvointialojen virtuaalikeskuksessa paneudutaan kylmän hallintaan liittyviin turvallisuus- ja hyvinvointiteknologisiin ratkaisuihin. Saamelaisalueen koulutuskeskus, Sámi oahpahusguovddáš, on monialainen oppilaitos, joka sijaitsee Inarissa. Opetuskielinä ovat suomi ja saame. Oppilaitoksen tehtävänä on tukea ja kehittää saamenkieliä, -kulttuuria ja elinkeinoja. Se antaa ammatillista perustutkintokoulutusta saamelaisalueen tarpeita varten. Lisäksi se tarjoaa saamelaiskulttuurin koulutusta, ammattitutkintoihin valmistavaa koulutusta sekä eri alojen aikuiskoulutusta. Oppilaitoksen vahvuutena on toimiva yhteistyöverkosto muiden arktisten alkuperäiskansojen oppilaitosten ja organisaatioiden kanssa. Pääasiallisena yhteistyömuotona on porotalouskoulutuksen ja porotaloutta tukevien elinkeinojen kehittäminen alkuperäiskansojen perinteitä ja ympäristöä kunnioittaen. Pohjoista arkea ja hyvinvointia tutkitaan ja tuetaan myös muualla Suomessa. Esimerkiksi Tampereen yliopiston Rauhan- ja konfliktin tutkimuskeskuksen TAPRI:n arktinen tutkimus keskittyy ilmastonmuutoksen ja globalisaation turvallisuuspoliittisiin vaikutuksiin maapallon pohjoisimmilla alueilla. Kuva: Matkailun edistämiskeskus

17 Kuva: Matkailun edistämiskeskus Arktisen luonnon tuntijat Tutkimus- ja asiantuntijaorganisaatioita Suomen ympäristökeskus ( SYKE ) on edustettuna Arktisen neuvoston ympäristön seuranta- ja arvointiohjelman ( AMAP ) hankkeissa, joissa kootaan tutkimustietoa ympäristömyrkyistä, ilmastonmuutoksesta ja lyhytikäisistä ilmastovaikutteisista aineista. Yhdessä tutkimuskumppaneidensa kanssa SYKE on tutkinut haitallisia aineita järvien sedimenteistä ja haitallisten aineiden kulkeutumista ilman kautta. SYKE on mukana myös Arktisen neuvoston saastumisen ehkäisyn toimintaohjelmassa ( ACAP ), jossa toteutetaan konkreettisia päästöjenvähennyshankkeita erityisesti Pohjois- Venäjällä. Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eli ELY-keskuksen tehtäviin kuuluu muun muassa seurata Lapin ympäristökuormitusta, ympäristön tilaa sekä luonto- ja kulttuuriarvojen toteutumista ja osallistua pohjoisten ympäristökysymysten kansainväliseen hoitoon. ELY-keskus osallistuu aktiivisesti arktiseen ja Barentsin euroarktisen alueen yhteistyöhön sekä Arktisen neuvoston ympäristön seuranta- ja arviointiohjelmaan. Metsäntutkimuslaitos ( Metla) kehittää ratkaisuja metsien hoitoa, käyttöä, tuotteita, palveluja ja aineettomia arvoja koskeviin kysymyksiin. Metlalla on toimipaikkoja eri puolilla Suomea, pohjoisimmat Rovaniemellä ja Kolarissa. Se tutkii pohjoiseen luontoon liittyvistä kysymyksistä etenkin metsien eri käyttömuotojen yhteensovittamista ja kestävää luontomatkailua. Elinkeinojen yhteensovittamisen tarve korostuu pohjoisessa, jossa metsätalouden lisäksi matkailu, porotalous ja kaivostoiminta ovat tärkeitä tulonlähteitä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella ( RKTL) on useita toimipaikkoja pohjoisimmassa Lapissa. Porontutkimusasemalla Inarissa tehdään poroihin ja poronhoitoon liittyvää tutkimusta. Riistantutkimuksessa seurataan ja tutkitaan alueen riistakantoja, kuten riekko-, hirvi- ja suurpetokantoja. RKTL tekee myös pohjoisten lohikantojen monitorointia ja siihen liittyvää tutkimusta, seuraa pohjoisten sisävesien luonnontuotantoa ja istutusten tuloksellisuutta sekä tutkii kalakantojen hyödyntämistä ammatti- ja vapaaajankalastuksessa. 15

18 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen MTT:n pohjoisimmassa toimipaikassa Rovaniemellä tutkitaan ja tuetaan sekä kasvintuotantoa pohjoisen polaarialueen ääriolosuhteissa että yrittäjyyttä harvaan asutulla maaseudulla. Tutkimuksella myös ennakoidaan niitä muutoksia, joita ilmastonmuutos tuo pohjoiselle maa- ja puutarhataloudelle sekä luonnontuotealalle. Pohjoisen raaka-aineista voidaan jalostaa uusia erikoistuotteita ja hyvinvointipalveluja, jotka parantavat alkutuottajien, palvelualan yrittäjien ja luonnon raaka-aineisiin perustuvan teollisuuden kilpailukykyä maailmanmarkkinoilla. Yliopistojen pohjoisia tutkimusasemia Turun yliopiston Lapin tutkimuslaitos Kevo sijaitsee subarktisella vyöhykkeellä pohjoisimmassa Suomessa Utsjoella. Kevolla tehdään monipuolista biologista, luonnonmaantieteellistä ja ympäristö tieteellistä tutkimusta. Oulun yliopiston Oulangan tutkimusasema sijaitsee Kuusamossa ja sillä edistetään alueelle suuntautuvaa luonnonvarojen, ympäristöasioiden ja matkailun tutkimusta ja opetusta. Asemalla tehdään pitkäaikaisia ympäristöseurantoja. Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman tutkimustoiminnan ytimen muodostavat kansainvälisesti arvostetut pitkäaikaiset seuranta tutkimukset. Pikkunisäkkäiden havaintosarjat kuvaavat kannanvaihteluita jo yli 50 vuoden ajalta. Kilpisjärvellä sijaitsee myös Helsingin yliopiston seismologian laitoksen mittausasema. Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasemalla Sallassa on toteutettu pitkäaikaisia havaintosarjatutkimuksia muun muassa lumilinjoista ja suurpedoista. Arktisten olosuhteiden tutkimus Ilmatieteen laitos Ilmatieteen laitoksen arktisen tutkimuksen yksikkö kartoittaa napa-alueiden ilmakehän eri kerroksia, biosfääriä ja maanpintaa sekä tuottaa tarkkaa tietoa ilmakehästä, ilmastosta ja ympäristöstä. Yksikköön kuuluu Sodankylässä toimiva Lapin ilmatieteellinen tutkimuskeskus ja Helsingissä toimiva yläilmakehän ilmiöitä tutkiva ryhmä. Lapin ilmatieteellisen tutkimus-

19 Kuva: Pauli Heikkinen/Ilmatieteen laitos Kuva: Jani Kärppä/Matkailun edistämiskeskus Kuva: Jari Hietanen/Metsäntutkimuslaitos keskuksen satelliitti datakeskuksesta on muodostumassa arktisten ja pohjoisten alueiden johtava tuki- ja tutkimusalue satelliittimenetelmien kehityksessä. Keskuksessa tehdään muun muassa aerosoli-, otsoni- ja uv-tutkimusta sekä mitataan lumipeitteen vaikutusta ilmastoon. Revontulialueen ilmiöitä rekisteröidään MIRACLE-mittalaiteverkolla. Ilmatieteen laitos ylläpitää Pallas-Ylläs-tunturilla kasvihuonekaasuja mittaavaa asemaa. Yhdessä Lapin ilmatieteellisen tutkimuskeskuksen kanssa se muodostaa korkealaatuisella satelliittiteknologialla varustellun, maapallon ilmakehää seuraavan Pallas-Sodankylä GAW-aseman ( Global Atmospheric Watch ). Ilmatieteen laitoksen merijään tutkimus keskittyy kaukokartoitusmenetelmien tutkimukseen ja kehitykseen sekä jäämallinnukseen. Merijään kaukokartoitustutkimukseen kuuluu myös huipputeknisten satelliittien ylläpito ja kehittäminen. Tutkasatelliittien avulla voidaan esimerkiksi laskea jään paksuutta. Ilmatieteen laitoksessa on operatiivisessa käytössä ennustemalleja, jotka ottavat huomioon pohjoiset olosuhteet ja jäiden vaikutuksen. Merkittävimpiä Ilmatieteen laitoksen jääpalvelun tietojen käyttäjiä ovat kauppa-alukset ja jäänmurtajat. Aluksille lähetetään ajantasaisia jääkarttoja ja jäätilanteen kehitysennusteita, jotka tuotetaan satelliittien kuvien, tutkakuvien ja rannikkohavaintoasemien avulla. Geologian tutkimuskeskus Geologian tutkimuskeskus (GTK ) tekee geologista, geokemiallista ja geofysikaalista tutkimusta sekä luonnonvarojen etsintää pohjoisilla alueilla. Maa- ja kallioperän kartoitus tuottaa tietoa ja digitaalista havaintoaineistoa, jota hyödynnetään tutkimuksessa, rakentamisessa, suunnittelussa ja ympäristönhoidossa. GTK:n arktisissa tutkimushankkeissa on kehitetty geofysiikan sähköisiin ja sähkömagneettisiin luotauksiin perustuvaa menetelmää, jonka avulla seurataan ikiroudan pintaosien ja sulan pintakerroksen rakennetta ja muutoksia. Mittaustekniikkaa voidaan soveltaa esimerkiksi Venäjän arktisten alueiden öljyn- ja kaasuntuotantoalueilla teiden, putkilinjojen ja tuotantolaitosten sijoittamisessa kestävälle perustalle. GTK on mukana koordinoimassa ja kehittämässä pohjavesitutkimuksia arktisilla alueilla. Tavoitteena on selvittää jääkausisyklin vaikutusta kalliopohjavesien koostumukseen, pohjavesien virtaustilanteeseen ja kallion fysikaalisiin ominaisuuksiin. Arktisten tutkimushankkeiden yhteydessä on kehitetty uusia menetelmiä, joiden avulla tehdään pohjavesitutkimuksia poikkeuksellisen kylmissä olosuhteissa. Tutkimukset hyödyttävät arktista tutkimusta laajemminkin, muun muassa ilmastonmuutoskysymyksissä. 17

20 Säteilyturvakeskus Rovaniemellä sijaitseva Säteilyturvakeskuksen ( STUK ) Pohjois-Suomen aluelaboratorio on Euroopan unionin pohjoisin radioaktiivisuusseurantaa tekevä laboratorio ja osa arktisten alueiden ympäristön seuranta- ja arviointiverkostoa. Se osallistuu valtakunnalliseen säteilyvalvontaan ja tutkimushankkeisiin arktisilla ja subarktisilla alueilla. Lisäksi laboratorio valvoo alueella tuotettavien elintarvikkeiden radioaktiivisten aineiden pitoisuuksia sekä tekee palvelumittauksia asiakkaille. Yliopistojen tutkimuslaitoksia Oulun yliopiston Sodankylän geofysiikan observa torion tutkimus ja mittaukset keskittyvät maan magneettikenttään, polaarialueen lähiavaruuteen ja kosmiseen säteilyyn. Lisäksi observatorio kehittää tutkamittaus- ja tutkimusmenetelmiä sekä observatoriotoimintaa. Se on yksi johtavan kansainvälisen EISCAT-tutkajärjestön mittausasemista. Helsingin yliopiston geologian osastolla tehdään arktista tutkimusta kolmessa eri tutkimusryhmässä, jotka tarkastelevat jääkauden aikaisia ja sen jälkeisiä tapahtumia. Tutkimuksen kohteena ovat erityisesti mannerjäätikön reuna-alueet Huippuvuorilla ja Kanadan arktisilla alueilla sekä kasvillisuuden kehitys Euraasian tundralla. Maantieteen osasto tekee ikiroutatutkimuksia Lapissa ja Kanadassa. Viime vuosina ikiroutatutkimus on keskittynyt arvioimaan ikirouta-alueiden herkkyyttä eri ilmastonmuutosskenaarioissa. Helsingin yliopiston fysiikan laitoksella toimii Jään ja lumen tutkimusryhmä, jonka arktiseen tutkimukseen kuuluvat Tunturi-Lapin järvet ja lumiolot, Huippuvuorten jäätiköt, polaarinen oseanografia sekä merijää arktisilla merillä. Käytännön sovellukset liittyvät meriin, ennen kaikkea öljy- ja kaasuvarojen hyödyntämiseen, laivaliikenteeseen, ilmaston muutosten vaikutuksiin ja ympäristönsuojeluun. Ryhmä on saavuttanut merkittäviä tuloksia ajojään sekä arktisten järvien tutkimuksissa. Itä-Suomen yliopiston ympäristötieteen laitos tutkii arktisen maaperän kasvihuonekaasujen tuottoon ja kulutukseen liittyviä hiilen ja typenkierron biologisia prosesseja ja kasvihuonekaasuvirtoja arktisten ekosysteemien ja ilmakehän välillä. Tavoitteena on ymmärtää miten arktisen ympäristön kasvihuonekaasuvirrat muuttuvat ilmaston lämmetessä ja ikiroudan vähetessä. Riskinä on, että ilmaston lämmetessä nyt iki roudassa olevasta suuresta orgaanisen aineksen varannosta alkaa vapautua kiihtyvässä määrin hiilidioksidia ja metaania. Kylmäteknologian tutkimus VTT VTT on kansainvälisesti verkottunut moniteknologinen tutkimuskeskus. Sen toiminta kylmän ilmanalan ja arktisen tekniikan tutkimuksissa painottuu jäissä kulkeviin aluksiin ja merirakenteisiin sekä rakennusten ja rakennetun ympäristön energiatehokkuutta lisääviin ratkaisuihin. VTT osallistuu jäissä kulkevien laivojen suunnitteluun sen kaikissa vaiheissa. Tutkimuskohteisiin kuuluvat erityisesti rakenteellinen lujuus ja jääkuormat sekä laivojen suorituskyky jäissä. VTT on myös mukana kehittämässä laivojen jäissä kulkemisen kansainvälisiä säännöstöjä. VTT kehittää yhdessä viranomaisten ja palvelutuottajien kanssa jäänmurron yhteistyövälineitä Itämerellä. Operatiivisella työkalulla voidaan havainnollistaa jäätilannetta ja alusten sijaintia merialueella operoinnin tehokkaaksi toteuttamiseksi. Strategisella työkalulla voidaan simuloida talviliikennettä ja arvioida jäänmurtajatarvetta eri alueilla ja erilaisissa jääolosuhteissa. VTT on viime vuosina kehittänyt etenkin jään mallinnusta, jota voidaan käyttää merirakenteiden, kuten merituulivoimaloiden, optimaaliseen mitoitukseen. VTT on tutkinut myös merirakenteiden ja laivojen roiskejäätymistä teoreettisen mallinnuksen keinoin. 18

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012)

Martti Korhonen: kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Martti Korhonen: Ympäristönäkökulma äkök kaivostoiminnan kehittämiseen (Kuusamo 24.2.2012) Suomen tärkeimmät kaivokset Kaivosinvestoinnit 2008-2011 > 1,3 Mrd Tulevat investoinnit 2012-2017 > 3 Mrd Kaivostoiminnan

Lisätiedot

Kaivostoiminnan näkymät

Kaivostoiminnan näkymät Kaivostoiminnan näkymät Pekka A. Nurmi, tutkimusjohtaja Geologian tutkimuskeskus Kaivoksia! Uhka vai mahdollisuus 6.6.2012 1 Sisältö Globaalit muutostekijät Euroopan raaka-ainehuolto Fennoskandian ja Suomen

Lisätiedot

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten

Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Lapin yliopisto Pohjoisen puolesta maailmaa varten Yleisesittely Tiedekunnat ja koulutusvolyymit Neljä tiedekuntaa Kasvatustieteiden Oikeustieteiden Taiteiden ja Yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Lapin

Lisätiedot

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes

Arktisten merien ohjelma. Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktisten merien ohjelma Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Seminaari 22.1.2014, Nosturi Teija Lahti-Nuuttila, Tekes Arktiset meret on osa Tekesin strategiaa - Luonnonvarat ja kestävä talous

Lisätiedot

Dos., TkT. Eva Pongrácz Oulun yliopisto

Dos., TkT. Eva Pongrácz Oulun yliopisto Introduction Research Teaching Cooperation Faculties Ympäristöseminaari Rovaniemi, 9.2.2012 Dos., TkT. Eva Pongrácz Oulun yliopisto Thule-instituutti, NorTech Oulu Oulun yliopisto profiloituu kansainvälisesti

Lisätiedot

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio

Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Centre for Arctic Geoinnovations Jukka Teräs, Nordregio Luosto Classic Business Forum 8.8.2014 Nordregio ( established in 1997) is a leading international Nordic research institute in the broad field of

Lisätiedot

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi

Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa. Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Teollisuuden arktiset mahdollisuudet Lapissa Alueelliset kehitysnäkymät 1 / 2015 12.3.2015, ARKTIKUM, Rovaniemi Digipolis Oy:n taustaa Kemin Digipolis Oy perustettu 1993 omistus: Kemi, Tornio, Keminmaa,

Lisätiedot

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA

OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA 1 OULUN YLIOPISTON KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA Kari Knuutila Tutkimusprofessori LUOSTO CLASSIC BUSINESS FORUM 8. elokuuta 2014 LAPLAND HOTEL LUOSTOTUNTURI KAIVANNAISALAN TIEDEKUNTA 2 Kaivannaisalan tiedekunta,

Lisätiedot

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA

Lapin yliopisto KAMPUSSTRATEGIA Lapin yliopisto KAMUSSTRATEGIA VALTAKUNNALLINEN KAMUSSTRATEGIATYÖ Suomen Yliopistokiinteistöt Oy ja Lapin yliopisto ovat yhdessä laatineet tämän kampusstrategian. Kampusstrategia on yliopiston ajantasaisen

Lisätiedot

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden

Toiminta konkretisoituu seutukuntakohtaisesti räätälöityjen, yhteisten koulutus-, tutkimus- ja kehittämishankkeiden MAAKUNTAKORKEAKOULU / POHJOIS-LAPIN OSAAMISSTRATEGIA 2010-2015 1. Maakuntakorkeakoulun tavoitteet Lapin maakuntakorkeakoulu on Kemi-Tornion ja Rovaniemen ammattikorkeakoulun, Lapin yliopiston ja Lapin

Lisätiedot

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki

Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Pohjoisen Skandinavian pääkaupunki Matti Pennanen, kaupunginjohtaja Oulu, Finland Esittelyvideo >> KOILLISVÄYLÄ (NORTHERN SEA ROUTE) MURMANSK RUOTSI SUOMI OULU ARKANGELI NORJA OSLO HELSINKI TUKHOLMA PIETARI

Lisätiedot

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia

Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiaalisten vaikutusten arviointi kehittämisehdotuksia Sosiologian yliopistonlehtori Leena Suopajärvi, YTK, Lapin yliopisto DILACOMI-tutkimushankkeen loppuseminaari 27.9.2013, Rovaniemi Puheenvuoron rakenne

Lisätiedot

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš

Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš Saamelaisalueen koulutuskeskus Sámi oahpahusguovddáš Sää mvuu d škoou l jemkõõskõs Säämi máttááttâskuávdáš SAAMELAISALUEEN KOULUTUSKESKUS - SAKK Valtion oppilaitos Toimintaa ohjaa laki ja asetus saamelaisalueen

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Kaivannaisteollisuus ry

Kaivannaisteollisuus ry Kaikki kaivokset ovat tärkeitä kaikki kaivokset ovat erilaisia Kaivannaisteollisuus ry Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, johon kuuluu 48 jäsentä. Kaivokset muodostavat yhdessä metallien

Lisätiedot

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi

Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi Kestävä kaivannaisteollisuus 23.1.2014 Toimitusjohtaja Jukka Pitkäjärvi KAIVOSTOIMINTA SUOMESSA TÄNÄÄN Kaivostoiminnalla Suomessa on pitkät perinteet sekä kokemusta ja osaamista Parainen > 100 v, Pyhäsalmi

Lisätiedot

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari

Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Elämä rikkidirektiivin kanssa - seminaari Tampereen Messu- ja Urheilukeskus Keskiviikko 17.4.2013 Tarmo Tuominen Puheenjohtaja, Kaivannaisteollisuus ry Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI

Lisätiedot

Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä

Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä BusinessOulu: Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä Tulosseminaari toimijoille, Technopolis Auditorio, Oulu BusinessOulu: Oulusta kaivosalan kansainvälinen yrityskeskittymä Asiantuntijapalvelu

Lisätiedot

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä

Kaivostoiminta. Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi. Esityksessä Kaivostoiminta Pohjois-Suomen rakennerahastopäivät 5.-6.5.2010, Rovaniemi 5.5.2010/Maija Uusisuo Esityksessä Globaali toimintaympäristö Suomen kansainvälinen kilpailukyky Ajankohtaisia kaivoshankkeita

Lisätiedot

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa

SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO turvallista kaivostoimintaa tukemassa SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Antti Kallio Säteilyturvakeskus Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosohjelma Taustaa: aikaisempi kaivoksiin liittyvä yhteistyö

Lisätiedot

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa

Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Kutsuseminaari Kotimaista energiaa puusta ja turpeesta Tuhka rakeiksi ja hyötykäyttöön 18.6.2012 Oulun yliopisto Luonnonvara-alan tutkimus- ja kehittämistyön uudet mahdollisuudet Oulussa Eero Kubin Metla

Lisätiedot

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus

Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus Meriklusteri matemaattisten, merellisten moniosaajien mahdollisuus MAOL ry:n Rauman syyskoulutuspäivät 3.10.2015 Riku Anttila, Meriliitto ja meriklusterin nuoret osaajat Tervetuloa merelliseen työpajaan!

Lisätiedot

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen?

Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Liha-alan tutkimusseminaari 11.10.2012 Valtion tutkimuslaitoksia uudistetaan - miten käy ruoan ja uusiutuvien luonnonvarojen tutkimuksen? Tutkimusjohtaja Mikko Peltonen Maa- ja metsätalousministeriö Esityksen

Lisätiedot

Pitkäjänteisellä yhteistyöllä tuloksellisuutta case Arctic Development

Pitkäjänteisellä yhteistyöllä tuloksellisuutta case Arctic Development Pitkäjänteisellä yhteistyöllä tuloksellisuutta case Arctic Development OSKE vaikuttajapäivä 28.9.2011 Mikael Ollikainen, KOSKE MiO Innovaatio ja Idea Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai

Lisätiedot

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja

Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille. ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Johtava merilogistiikan tuottaja irtolasteille ESL Shipping Matti-Mikael Koskinen Toimitusjohtaja Kestävästi parempaa kannattavuutta Liikevaihto 2014 85 M Liikevoitto 2014 16,0 M Henkilöstö 226 2 Asiakaskuntamme

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016

Green Mining. Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Green Mining Huomaamaton ja älykäs kaivos 2011 2016 Mineraalialan kehitys Suomessa Suomi on vastuullisen kaivostoiminnan tunnustettu osaaja joka vie asiantuntemustaan maailmalle Tekesin Green Mining -ohjelma

Lisätiedot

Suomen Keskusta r.p. 2.10.2013 Aktiivinen arktinen politiikka tukee Suomen selviytymistä

Suomen Keskusta r.p. 2.10.2013 Aktiivinen arktinen politiikka tukee Suomen selviytymistä Suomen Keskusta r.p. 2.10.2013 Aktiivinen arktinen politiikka tukee Suomen selviytymistä Ilmastonmuutos ja luonnonvarat nostavat pohjoisen esiin Suomi on ilmastoltaan arktinen maa. Suomenniemeä ympäröivä

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA

ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA YK:n Polaari-vuosi ILMASTONMUUTOS ARKTISILLA ALUEILLA Ilmastonmuutos on vakavin ihmiskuntaa koskaan kohdannut ympärist ristöuhka. Ilmastonmuutos vaikuttaa erityisen voimakkaasti arktisilla alueilla. Vaikutus

Lisätiedot

Arktiset tiedonlähteet

Arktiset tiedonlähteet L I I S A H A L L I K A I N E N 2 0. 0 5. 2 0 1 6 Arktiset tiedonlähteet Sairaalakirjastopäivät, Rovaniemi 19.-20.2016 Arktinen alue A L O I T U S D I A V O I O L L A M Y Ö S K U V A L L I N E N Mitä arktinen

Lisätiedot

Merentutkimusta tehdään

Merentutkimusta tehdään Helsingin yliopiston Itämeristrategia Luonnos strategiakaudelle 2009-2013 Jorma Kuparinen Merentutkimusta tehdään Yliopistoissa ja korkeakouluissa Valtion tutkimuslaitoksissa (Suomen ympäristökeskus, Geologian

Lisätiedot

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma

Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Kaivostoiminnan i i visiot i kansallinen näkökulma Erikoisasiantuntija Saku Vuori Maan alla ja päällä seminaari 24.2.2011 Oulu Mining School SISÄLTÖ 1. Suomen mineraalistrategia 2. Valtioneuvoston luonnonvaraselonteko

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

KAIVOSALAN HUIPPUOSAAMISEN KESKUS OULU MINING SCHOOL, KEHITYSNÄKYMÄT JA PAINOPISTEALUEET

KAIVOSALAN HUIPPUOSAAMISEN KESKUS OULU MINING SCHOOL, KEHITYSNÄKYMÄT JA PAINOPISTEALUEET 1 KAIVOSALAN HUIPPUOSAAMISEN KESKUS OULU MINING SCHOOL, KEHITYSNÄKYMÄT JA PAINOPISTEALUEET Kari Knuutila Oulu Suomen kaivoskeskukseksi Tulosseminaari yrityksille Oulu, 2 OULU MINING SCHOOL Oulu Mining

Lisätiedot

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013

Suomen Kaivosyrittäjät ry. Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Suomen Kaivosyrittäjät ry Kaivosseminaari 2013, Kittilä, Levi 5.-7.6.2013 Kaivannaisteollisuus ry: KAIVOSTEOLLISUUDEN ÄÄNI! Suomessa toimivan kaivostoimialan yhteistyöjärjestö, 48 jäsentä! Kaivokset muodostavat

Lisätiedot

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009

ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 ClimBus Business Breakfast Oulu 27.3.2009 Ritva Heikkinen Asiantuntija, Energia ja ympäristö Innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta Pohjois-Pohjanmaan TE-keskus ClimBus Climbus Business Breakfast

Lisätiedot

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu

Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Työkoneet, tuotekehitys ja muotoilu Sampo Oy, puimurin kehitys, vasemmalla luonnos ja oikealla valmis tuote Normet Oy, kaivosajoneuvon kehitys Tana Oy, kaatopaikkajyrän kehitys Logset Oy, Titan harvesterin

Lisätiedot

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013

Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla. Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Yhteistyöstä kilpailukykyä meriklusteriin - mahdollisuudet valtionhallinnon tasolla Sauli Ahvenjärvi Turku 27.5.2013 Tulevaisuuden reaalinen kilpailukyky rakentuu olemassa olevan osaamisen pohjalle Kaikki

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola

Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Pohjoinen periferia ja Arktinen ohjelma 2014-2020 (NPA) Paula Mikkola Suomen kansallinen kontaktihenkilö (Fin-RCP) Ohjelma-alueen yhteiset erityispiirteet 1) Syrjäinen, harvaan asuttu ja osittain arktinen

Lisätiedot

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet

Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöalan projektirahoitus ja ajankohtaiset hankkeet Ympäristöseminaari 3.- 4.2.2011 Lapin ELY keskus 3.2.2011 / Paula Alho Esitys keskittyy kahteen EU:n rahoitusohjelmaan Kilpailukyky ja työllisyys

Lisätiedot

Tekesin rahoitus tutkimusorganisaatioille

Tekesin rahoitus tutkimusorganisaatioille Tekesin rahoitus tutkimusorganisaatioille Visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Juha Korkeila Rahoituspäällikkö 24.10.2013 Tekesin strategian mukaiset sisällölliset painopisteet Kuusi

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik

Mineraaliklusterin. Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik Mineraaliklusterin liiketoimintavolyymit Hannu Hernesniemi, Tutkimusjohtaja, Etlatieto Oy Mineraalistrategia Työpaja 1 15.4.2010, Långvik 18 000 Louhintavolyymit toimialoittain 2005-2008 (m^3 * 1000) 16

Lisätiedot

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet

Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Itämeren alueen meriteollisuuden erityispiirteet ja yhteistyömahdollisuudet Tapio Karvonen 7.6.2012 Itämeri-foorumi 0 Sisältö Laivanrakennuksen tila maailmalla Trendit Itämeren alueen maiden meriteollisuuden

Lisätiedot

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta

Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Miksi sopeutumista ilmastonmuutokseen on tarkasteltava Suomessa? 10 teesiä sopeutumisesta Jaana Husu Kallio 31.3.2014 IPCC:n 2. arviointiraportin julkistustilaisuus, SYKE 1: Yrityksistä huolimatta kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015

SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus. SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 SOTERKO-RISKY Kaivostoiminnan riskit-aihealue Antti Kallio, Säteilyturvakeskus SOTERKO ohjelmaseminaari 10.6.2015 Sisällysluettelo SOTERKO-RISKY kaivosten riskit Saavutuksia 2014 Käynnissä olevia hankkeita

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015

MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET. Tapio Karvonen 29.10.2015 MERITEOLLISUUS SUOMESSA JA SEN TARJOAMAT MAHDOLLISUUDET Tapio Karvonen 29.10.2015 Suomen meriklusteri MERITEOLLISUUDEN TOIMITTAJAT VARUSTAMOT MUUT MERENKULKUUN LIITTYVÄT ELINKEINOT LAIVANRAKENNUS JA OFFSHORE

Lisätiedot

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi

Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen. 28.12.2012 Yhteyspäällikkö Anne Rännäli-Kontturi Oulun kaupungin kansainvälinen toiminta osana elinvoiman vahvistamista katsaus nykytilanteeseen Tahtotilana Uuden Oulun visio Uusi Oulu on pohjoisen kumppanuusverkoston menestyvä keskus. Se on elinvoimaltaan

Lisätiedot

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016

KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 1 1 KEHITTÄMISSOPIMUS VUODELLE 2016 Kemin kaupunki ja Kemin Digipolis Oy ovat sopineet tässä esitetyn suunnitelman mukaisesta kehittämistoimeksiannosta vuodelle 2016: 1. TAUSTAA Kemin kaupunki on aktiivinen

Lisätiedot

Arktiset meret Kylmää osaamista Suomesta

Arktiset meret Kylmää osaamista Suomesta DM xx-2013 Arktiset meret Kylmää osaamista Suomesta Reino Pesonen Arktiset rahoitusmahdollisuudet 26.9.-14 Tekesin organisaatio Pääjohtaja Nuoret yritykset Kasvuyritykset Suuret yritykset ja julkiset organisaatiot

Lisätiedot

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Suomessa Rovaniemen tulevaisuusfoorumi 19.4.2010 Pirkko Heikinheimo, VNK Kiitokset valmisteluavusta MMM:lle Mihin Suomi sopeutuu? Lämpeneminen jatkuu joka tapauksessa Päästörajoitusten

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä

Poronhoito muuttuvassa ympäristössä Poronhoito muuttuvassa ympäristössä 13.11.2014 Mari Väänänen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL/ Kuvagalleria POROT-hanke Maankäytön suunnittelua palvelevan porotalouden paikkatietokannan rakentaminen

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen

KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa. 14.12.2015 Paavo Keränen KAINUUN LIITON PUHEENJOHTAJUUSKAUDEN PRIORITEETIT 2015-2017 Barentsin alueneuvostossa ja aluekomiteassa 14.12.2015 Paavo Keränen Puheenjohtajuusohjelma on saatavilla kolmella kielellä: http://issuu.com/kainuunliitto/docs/kainuu_b

Lisätiedot

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi?

Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? Luonnontuotealan innovaatioverkosto ja toimialan uudet mahdollisuudet -hanke (LT-INNO) Miten metsästä lisää raaka-ainetta jalostettavaksi? MMM Juha Rutanen Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti, Seinäjoki

Lisätiedot

Rovaniemi Lapin pääkaupunki

Rovaniemi Lapin pääkaupunki Rovaniemi Lapin pääkaupunki Asukasmäärä ylitti 60 000 vuonna 2010, 31.12.2011 yht. 60 626 asukasta Lisäksi tuhansia opiskelijoita 2,3 % väestöstä maahanmuuttajia, 89 eri kansallisuutta Kaupungin pinta-ala

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun

Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun @Finnlines @Bore Ilmastonmuutoksen vaikutukset Selkämeren satamien toimintaan ja merenkulkuun Kirsi-Maria Viljanen, MKK 0 Ilmastonmuutoksen vaikutukset merenkulkuun Globaali ilmiö Vaikutukset: Suorat vaikutukset

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella Mikko Jokinen Metsäntutkimuslaitos, Kolari Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research

Lisätiedot

TUTKIMUKSEN JA TUOTEKEHITYKSEN VUOROVAIKUTUS JÄÄNMURTAJIEN SUUNNITTELUSSA Kaj Riska ILS Oy

TUTKIMUKSEN JA TUOTEKEHITYKSEN VUOROVAIKUTUS JÄÄNMURTAJIEN SUUNNITTELUSSA Kaj Riska ILS Oy TUTKIMUKSEN JA TUOTEKEHITYKSEN VUOROVAIKUTUS JÄÄNMURTAJIEN SUUNNITTELUSSA Kaj Riska ILS Oy ESITYKSEN TAVOITTEENA ON TARKASTELLA JOITAKIN JÄÄNMURTAJIEN SUUNNITTELUUN LIITTYVIÄ TEKIJÖITÄ JA SAMALLA ARVIOIDA

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster

- CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä. Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster - CLEEN Oy - Energia- ja ympäristöalan strategisen huippuosaamisen keskittymä Kari-Matti Sahala Finnish Cleantech Cluster CLEEN Oy - osakkeenomistajat Yritykset (28): ABB Oy, Andritz Oy, Ekokem Oy Ab,

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013

ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ. Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 ITÄ-LAPIN TOIMIVA SEUTUYHTEISTYÖ Palveluesimies Tiina Kiuru, Lapin työ- ja elinkeinotoimisto 29.10.2013 Lappi kasvavat elinkeinot Matkailu ja palvelut o Matkailukeskuksia: Levi, Luosto, Olos, Pallas, Pyhä,

Lisätiedot

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ

YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ 1 YLIOPISTO-AMMATTIKORKEAKOULUYHTEISTYÖ Case-esimerkein TEKNILLINEN TIEDEKUNTA / Ympäristö- ja kemiantekniikka / Esa Muurinen OULUN INNOVAATIOALLIANSSI OULU INNOVATION ALLIANCE 2 Oulun Innovaatioallianssi

Lisätiedot

Arktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä

Arktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä Arktista, kestävää kehitystä luontoa, elantoa, yhteistyötä Arktisten alueiden merkitys kasvaa tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos ja napajään mahdollinen sulaminen avaavat Jäämerelle uuden merireitin ja samalla

Lisätiedot

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA

POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA PERÄMERENKAARI POHJOIS-SCANDINAAVIAN SOLMUKOHTA KANSAINVÄLISET KÄYTÄVÄT TEOLLISUUDEN KESKITTYMIÄ PERÄMEREN SUOMALAIS-RUOTSALAINEN RANNIKKOVYÖHYKE Perämerenkaari on Itämeren pohjoisimmassa osassa sijaitseva,

Lisätiedot

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA

SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Itä-Suomen yksikkö Kuopio KAIVOSVESIVERKOSTO Ohjelma SUOMEN KAIVOSVESIOSAAMISEN VERKOSTO TOIMINTAOHJELMA Verkostoyhteistyön tavoitteet Suomen kaivosvesiosaamisen verkosto (myöh. kaivosvesiverkosto tai

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä

Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä Säätietopalvelut lisäävät turvallisuutta arktisessa ympäristössä 21.11.2012 Sauli Majaniemi Ilmatieteenlaitos/PowerPoint-ohjeistus/N.N 22.11.2012 Arktisen alueen haasteita Arktiset olosuhteet: kylmyys,

Lisätiedot

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012

GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi 26.6.2012 GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS Pohjois-Suomen aluetoimisto Raportti 61/2012 Rovaniemi Selvitys Sodankylän ympäristön maankäyttöä ja kaivostoimintaa tukevasta maaperätiedonkeruusta ja toimintamallista - maaperätiedonkeruu

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke Saimaa Geopark valmisteluhanke Geopark Saimaalle -seminaari 4.11. 2014 projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi - miksi? Saimaalla on kansainvälisestikin katsottuna ainutlaatuinen

Lisätiedot

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö

Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Kaivostoiminnan kehittäminen ja ympäristö Pohjois-Suomessa Risto Pietilä Geologian tutkimuskeskus GTK:n toiminta-alueet ja profiilit GTK on alueellinen toimija, jolla on vahva yhteys alueiden suunnitteluun

Lisätiedot

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010

Valtionhallinnon muutokset koskien liikennevastuualuetta 1.1.2010 Pohjoisten alueiden kilpailukyky edellyttää toimivaa infrastruktuuria Oulu 23.2.2015 Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne-

Lisätiedot

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015

GTK:n uudet tuulet. Olli Breilin, aluejohtaja. Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 GTK:n uudet tuulet Olli Breilin, aluejohtaja Suomen vesiyhdistys ry:n pohjavesijaosto Teemailtapäivä 6.10.2015 Strategian muutostekijöitä 2 Strategian kärkiversot, Perustehtävän uudistaminen Vaikuttavuus,

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti

KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti KATSE POHJOISEEN Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportti 11.1.2013 Itä- ja Pohjois-Suomi -työryhmän raportin luovutustilaisuus Puheenjohtaja Jouni Backman Työryhmän kokoonpano Työryhmän toimikausi: 22.8.2011

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto

Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Kaivosseminaari Kokkola 2-4.6.2010 Tapani Salomaa: Keski-Pohjanmaan aikuisopisto Prosessikoulutus ja muu kaivannaisalan tukitoiminta Aikuisopisto lyhyesti: - alueellinen ja valtakunnallinen toimija - yrityslähtöinen

Lisätiedot

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi

Saimaa Geomatkailukohteeksi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen. www.kehy.fi Saimaa Geopark valmisteluhanke projektipäällikkö Minna Kähtävä-Marttinen Saimaa geomatkailukohteeksi miksi? Saimaa on kansainvälisesti ainutlaatuinen ja kiinnostava järvialue - esimerkiksi Lonely Planet

Lisätiedot

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013

Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova. Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 Robert Olander Markkinointijohtaja Teknologiakeskus Merinova Alueelliset kehitysnäkymät seminaari 6.3.2013 EnergyVaasa Lähtökohta Pohjoismaiden suurin energiaklusteri Yksi puhtaamman maailman tekijöistä,

Lisätiedot

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut

Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut EO Suomen ympäristökeskus SYKE Tietokeskus Geoinformatiikkayksikkö Paikkatieto- ja kaukokartoituspalvelut Ylläpidämme ja kehitämme paikkatieto- ja kaukokartoitusaineistoja sekä niiden käyttöympäristöä.

Lisätiedot

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008

Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Tuulivoima Suomessa Näkökulma seminaari Dipoli 17.9.2008 Historia, nykypäivä ja mahdollisuudet Erkki Haapanen Tuulitaito Tuulivoimayhdistys 20 vuotta 1970-luvulla energiakriisi herätti tuulivoiman eloon

Lisätiedot

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi

BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi BUILT ENVIRONMENT INNOVATIONS RAKENNETTU YMPÄRISTÖ Strategisen huippuosaamisen keskittymä (SHOK) www.rym.fi RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LUO HYVINVOINTIA JA KILPAILUKYKYÄ Kuva: Vastavalo Rakennetulla ympäristöllä

Lisätiedot

Kaivosalan tilannekatsaus

Kaivosalan tilannekatsaus Kaivosalan tilannekatsaus 23.11.2010 Jyväskylä Maija Uusisuo Kaivos- ja kivialan toimialapäällikkö Lapin liitto Metallimalmikaivokset 2010 Kaivos, kunta Yrityksen nimi Emoyhtiön nimi Tärkeimmät arvoaineet

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma Kestävä kaivostoiminta III Kaivosten ja prosessiteollisuuden sivuvirtojen tuotteistaminen Vuokatti 13.6.2013 Maija Uusisuo Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Arktisten öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan osaamiskeskus Suomeen?

Arktisten öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan osaamiskeskus Suomeen? Arktisten öljy- ja kemikaalivahinkojen torjunnan osaamiskeskus Suomeen? ARCMAN Loppuseminaari NESTEJACOBS.COM Sisällysluettelo Aihe A. Selvityksen tausta B. Selvityksen tavoitteet ja sisältö 2 A. Selvityksen

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille

Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille Jatko-opintoja maantieteestä kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

Nostetta kuormankäsittelyyn

Nostetta kuormankäsittelyyn Kuormausnosturit Vaihtolavalaitteet Ajoneuvotrukit Takalaitanostimet Puutavara- ja kierrätysnosturit Nostetta kuormankäsittelyyn www.hiab.com Hiab tuntee kuormankäsittelyn toimialat ja niiden erityispiirteet.

Lisätiedot