TUIRE KAIMIO Hevosen kanssa Hevosen käyttäytyminen Valokuvat Minna Tallberg

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TUIRE KAIMIO Hevosen kanssa Hevosen käyttäytyminen Valokuvat Minna Tallberg"

Transkriptio

1 TUIRE KAIMIO Hevosen kanssa Hevosen käyttäytyminen Valokuvat Minna Tallberg WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ Helsinki

2 Kiitokset Tahdomme erityisesti kiittää kustannustoimittaja Raisa Vuohelaista kirjan kieliasun tarkistamisesta, Katriina Mähöstä oppimis- ja ongelmakäytösosioiden toimittamisesta, Eija Kuuselaa kirjan taittamiseen omistautumisesta, Lindegull ja Torsten Tallbergia, Ritva ja Pekka Valtaa sekä Harri Kaimiota taustatuesta, Kare ja Lassi Kaimiota kärsivällisyydestä sekä varsinkin Tuija Nyrhiä ja Katri Santasaloa kirjan kaikkien tekstien lukemisesta ja asiantuntevasta kommentoinnista. Heidän lisäkseen on kirjan tekoon osallistunut suuri joukko ystäviämme. He ovat auttaneet tekstien asiasisällön tarkistamisessa, testanneet hevosineen harjoitusohjeiden luettavuutta ja toimivuutta, antaneet meidän kertoa kirjan elävästä elämästä poimituissa esimerkeissä hevostensa tarinan ja auttaneet kuvausjärjestelyissä. Tähän kaikkeen he ovat ryhtyneet puhtaasti halusta tehdä jotain hevosten puolesta. Lämpimät kiitoksemme teille kaikille, ilman teitä ei kirjaa olisi olemassa! Tekstien asiasisällön tarkistamisessa ovat auttaneet: Veli-Matti Ahonen, Iris Kaimio, Jutta Koivula, Riikka Käkelä-Rantalainen, Ulla Lindgren-Fagerholm, Anneli Merikoski, Mervi ja Mikko Mäyränpää, Leila Nurmikivi, Kerstin ja Staffan Simberg, Jaana Sipura, Petra Skarra, Katja Suontausta, Marjut Turunen, Esa K. Viitala, Risto Vuoripalo, Gunilla Wahlberg ja Hannele Winter. Kiitokset ansaitsevat lisäksi: Dominique Barthelaix, Jean-Jacques Daures, Nan Ekblom, Susanna Ekman, Maria Fraser-Baggström, Feeja Haarmann, Matti Henttinen, Linda Holmström, Sari Hietanen, Ulla Hulkkonen, Laura Keränen, Hanna-Mari Kiuttu, Martin Kivisoo, Mia Kortman, Heli Kuittinen, Leena Kukko, Prisse Könönen, Hannu Laakkonen (Kytäjän kartano), Erkki Lagerstam (Laukon kartano), Heikki Lehikonen, Jussi Lehikoinen, Jouko Lehtiaho, Anu Leino, Milla Lind, Leena Mantere, Marjut Mäenpää, Johanna Naalisvaara, Nina Nihtilä, Susanne Ojala, Sari Orreveteläinen, Ani Paananen, Kirsi Pelli, Päivi Peusa, Minna Pyykkönen, Nina Pyykönen, Tiina Pärnänen, Reeta Pösö, Ira Ristimäki, Tiina Ristimäki, Maria Rysti, Kiti Santamala, Seppo Sarkola, Riikka Sarvas, Outi ja Antti Savinen, Essi Sinikorpi, Kikka Suomio, Eija Takala, Outi Taivainen, Anders Tallberg, Satu Tanninen, Teivon ravirata, Tarja Teräväinen, Ursula Turtiainen, Eija Valkonen, Laura Valkonen, Salka Viertokangas, Marjatta Vionoja, Nina Vuontisjärvi ja Anna Westerlund sekä kaikki kirjan tekoon tavalla tai toisella osallistuneet. Hevosen kanssa -kokonaisteoksen toimitus Tuire Kaimio, Katriina Mähönen, Minna Tallberg ja Raisa Vuohelainen Alkuperäisteos Hevosen kanssa Tuire Kaimio, Minna Tallberg ja WSOY 2004 Uudistettu laitos kolmessa osassa, osa I: Hevosen kanssa. Hevosen käyttäytyminen Tuire Kaimio, Minna Tallberg ja WSOY 2012 Graafinen suunnittelu Eija Kuusela ISBN Painettu EU:ssa

3 Sisällys Kiitokset 4 Sisällys 5 Näin käytät kirjaa 7 Mikä on hevonen 9 Hevosen alkuperä ja kesyyntyminen 10 Hevosten aistit 12 Näkö-, kuulo-, tunto-, maku- ja hajuaisti 12 Tasapainoaisti ja tasapainon korjausliikkeet 15 Vetopaniikki 16 Tasapainon korjausliikkeen välttäminen 18 Hevonen puhuu kehollaan 22 Ilmeet 23 Eleet 25 Hirnuntaa ja hörinää 30 Laumaelämää 33 Lepäämis- ja nukkumistavat 33 Erilaisia laumoja 34 Kuka on kukin 36 Orimaista käytöstä 37 Tammoja ja varsoja 38 Ihmisen luona 38 Varsan ensikuukaudet 42 Herkkä leimautumisvaihe 44 Vieroittaminen 45 Yksin ei ole hyvä 47 Hevoset, joita hevosseura ei kiinnosta 49 Hevosen seuraeläimet 50 Leikkiä ikä kaikki 52 Synnynnäisesti epäluuloinen 56 Siedättäminen 56 Rento, huolestunut vai jännittynyt? 60 Totuttaminen 61 Flooding 65 Tahaton tottuminen ja siedättyminen 66 Lohduttelu ja rauhoittelu 68 Aivot oppivat ohittamaan pelon 69 Ahtaan paikan kammo 70 Pako on paras puolustus 75 Ainoa laatuaan 86 Sukupuolen vaikutus käyttäytymiseen 91 Tammojen lisääntymiskäyttäytyminen 91 Orin lisääntymiskäyttäytyminen 94 Ruunaaminen eli kastroiminen 97 Hevonen ja ihminen 99 Onko ihminen hevoselle hevonen? 100 Mutkia matkassa 119 Käyttäytyminen hyvinvoinnin mittarina 120 Käytökseen on aina syy 122 Elinolosuhteet vaikuttavat hyvinvointiin, ruokinta 123 Liikunnan puute 124 Ympäristön vaikutus ja eristäminen 125 Hevosen käsittely ja käyttäytyminen ongelmakäytöksen taustalla 126 Pelko ja ristiriidat 127 Stressi 128 Kipua vai huonoa käytöstä? 130 Aggressiivisuus 136 Yliystävällinen käytös 146 Stereotypiat 148 Opittu avuttomuus eli kipuun tottuminen 150 Ylivarovaisuus 156 Opittua käytöstä 158 Ongelmakäytöksen korjaaminen on syiden korjaamista 167 Keskeyttäminen 174 Suojaliikkeet 176 Sammuttaminen 179 Vastaehdollistaminen 180 Miten hevonen oppii? 181 Oppiminen ja muisti 182 Tottuminen 184 Klassinen ehdollistuminen 185 Tunteetkin voivat ehdollistua osaksi toimintaa 187 Pelkoehdollistuminen 188 Latentti oppiminen, ongelmien ratkaiseminen päättelemällä ja mallioppiminen 190 Tekemällä oppiminen 191 Tekemällä oppiminen: keppi vai porkkana? 194 Vahvisteet 195 Rankaisut 206

4 Yhdentekevät seuraukset 215 Tekemällä oppimisen eteneminen 216 Muokkaaminen 216 Tavanmuodostus 218 Epäsäännöllinen vahvistaminen 219 Vain pyynnöstä ja aina pyynnöstä 222 Hevonen ihmisen luona 227 Lajilleen sopivissa oloissa hevonen voi hyvin 228 Hevosen perushoito ja sen terveydestä huolehtiminen 229 Ruokinta 235 Ruoansulatus 236 Ähky 237 Väkirehut sairauksien taustalla 238 Hyvät elinolosuhteet 243 Tarhat ja laitumet 243 Ulosteiden välityksellä leviävät taudit ja loiset 244 Pihatto ja käyttöhevoset 246 Tallin ilmanvaihto 247 Luotu liikkumaan 251 Liikkuminen on välttämätöntä hevosen terveydelle 252 Hevosen liike ja sen biomekaniikka 254 Hevosen venytteleminen 260 Perusvenytyksiä 262 Hevosen takajalan liikelaajuuden lisääminen 263 Hevosen hieronta 265 Liikunta ja hyvinvointi 269 Hevosen peruskunnon rakentaminen 271 Artikkeleiden kirjoittajat 277 Lähteet 278 Hakemisto 280

5 Näin käytät kirjaa Aiemmin ilmestynyt kokonaisteos Hevosen kanssa on ilahduttavasti löytänyt tiensä hevosalan ammattilaisten, eläinlääkäreiden ja eläintenkouluttajien hakuteokseksi sekä hevos- ja maatalousalan oppimateriaaliksi. Tähän tarkoitukseen on välillä toivottu mahdollisuutta hankkia pelkkä kirjan alkupuolisko (käyttäytyminen), välillä taas loppupuolisko (käytännön kouluttaminen). Myös hevosten kouluttajat, ratsastajat ja valmentajat ovat toivoneet käytännön koulutusohjeita helpommin mukana kuljetettavassa koossa, kokonaisteoksessa kun on yli kuusisataa sivua. Vaikka toive kuultiin, siihen ei voitu heti vastata. Hevonen on kokonaisuus: sen käyttäytymistä, oppimista ja esimerkiksi elimistön toimintaa ei voi erottaa toisistaan. Ne kaikki vaikuttavat aina, kun hevosen kanssa puuhaillaan tai sitä esimerkiksi koulutetaan, ja nämä kaikki tekijät pitäisi myös osata ottaa huomioon. Hevosen hyvinvoinnin varmistaminen vaatii monipuolisia perustietoja. Kokonaisteos Hevosen kanssa tehtiin ilmeiseen tarpeeseen: maassamme ei ollut sitä ennen julkaistu tutkimustietoon perustuvia laajoja hakuteoksia sen enempää hevosten lajityypillisestä käyttäytymisestä kuin oppimisen lainalaisuuksien hyödyntämisestä käytännön hevoskoulutuksessa. Hevosten totuttamisessa uusiin asioihin on suurta hyötyä tarkasta tiedosta esimerkiksi stressin vaikutuksista ja pakokäyttäytymisestä, ja toisaalta käyttäytymisen syitä pohdittaessa pitäisi osata tunnistaa, onko kyseessä opittu käytös vai esimerkiksi kivusta kertova käyttäytymismuutos. Hyviltäkin käsittely- tai koulutusohjeilta putoaa pohja, jos lukijalla ei ole valmiiksi vankkaa tietoutta hevosesta eläimenä. Siksi kokonaisteosta suunniteltaessa ei tuntunut järkevältä tehdä erikseen käyttäytymisestä kertovaa kirjaa eikä etenkään erikseen pelkkää koulutusopasta. Vaikka luontevasti eri osioihin jakautuvan kirjan julkaisemista useammassa osassa harkittiin jo tuolloin, päädyttiin silti siihen, että kaiken tiedon piti löytyä yksien kansien välistä. Nykyisin tilanne on toinen: yleinen käyttäytymis- ja koulutustietämys on jatkuvasti kohonnut Hevosen kanssa -kokonaisteoksen ilmestymisen jälkeen. Kirjaan suomennettu terminologia on levinnyt yleiseen käyttöön ja mikä parasta: lajityypillisen käyttäytymisen huomioiminen näkyy myös käytännön hevostenpidossa. Hevoskoulutuskursseille osallistujat tuntuvat olevan jo valmiiksi ilahduttavan taitavia ja perillä perusasioista. Yhä useammin näkee hevosia ja ihmisiä, jotka luottavat toisiinsa ja selvästi nauttivat yhdessä puuhailusta. Enää ei ole niin väistämätöntä tarvetta pitää käyttäytymis-, oppimis- ja koulutusosioita kokonaisena teoksena, joten pyyntöihin jakaa kirja helpommin käsiteltäviksi osiksi voidaan vihdoin vastata. Yhdestä teoksesta kolmeksi Kokonaisteos Hevosen kanssa jakautui jo valmiiksi erillisiin osioihin, joita voitiin lukea missä tahansa järjestyksessä. Teoksen käyttäytymistä koskevasta alkupuoliskosta muodostui luontevasti Hevosen kanssa. Hevosen käyttäytyminen. Kirja sisältää aiemmin ilmestyneen kokonaisteoksen Hevosen kanssa sivut 1 136; , Tässä Hevosen kanssa. Hevosen käyttäytyminen -kirjassa perehdytään hevosten lajityypilliseen käyttäytymiseen, hyvinvointiin, ongelmakäyttäytymiseen, hevosen ja ihmisen väliseen suhteeseen sekä siihen, miten hevonen oppii. Tästä kirjasta lukija saa ennen käytännön koulutusohjeisiin siirtymistä kunnolliset perustiedot hevosesta eläimenä. Hevoset ovat kauniita ja hämmästyttävän monimuotoisesti käyttäytyviä eläimiä, joihin tutustuminen voi tarjota ihmiselle huikaisevia hetkiä. Monien lukujen yhteydessä on neuvoja siitä, miten teoriaa voidaan soveltaa arkipäivän tilanteissa. Lisäksi kirjaa värittävät elävästä elämästä olevat esimerkit, joissa kerrotaan, kuinka jonkin hevosen kohdalla vastaavassa tilanteessa toimittiin. Kirja toimii itsenäisenä hakuteoksena, jota on mahdollista lukea kulloinkin tarvittavasta kohdasta. On hevosen kannalta välttämätöntä, että sen kanssa puuhailevan, työskentelevän tai sitä hoitavan ihmisen tiedot hevosten lajityypillisestä käyttäytymisestä ovat ajantasaiset ja tutkittuun tietoon perustuvat. Vaikka koulutusosiot on nyt mahdollista hankkia erikseen, tämän Hevosen kanssa. Hevosen käyttäytyminen -teoksen hankkiminen niiden rinnalle on enemmän kuin suositeltavaa. Alun perin käyttäytymisosiossa sivulla 145 ollut harjoitus (opeta hevonen käyttäytymään kohteliaasti ruoka-aikana) on siirretty muiden koulutusohjeiden yhteyteen teokseen Hevosen kanssa. Hevosen peruskoulutus, sillä kyseiselle harjoitukselle välttämättömien perustaitojen opetus selitetään samassa teoksessa. Myös kokonaisteoksen sivut (Hevonen eläinlääkärin potilaana) ja (Hevonen ja liikenne) löytyvät samasta syystä nyt teoksesta Hevosen kanssa. Hevosen peruskoulutus. Kokonaisteoksen koulutusohjeita sisältävistä osuuksista onkin luotu kaksi käytännön tilanteissa helpommin mukana pidettävää teosta: Hevosen kanssa. Hevosen peruskoulutus ja Hevosen 7

6 Näin käytät kirjaa kanssa. Hevosen jatkokoulutus. Peruskoulutuksessa hevonen totutetaan mm. hoitotoimenpiteisiin, lastaukseen, varusteisiin ja ratsastajaan. Sille myös opetetaan myöhemmän työkäytön ja turvallisen käsittelyn kannalta välttämättömiä taitoja, kuten talutettuna kulkemista, ihmisen lähellä kohteliaasti käyttäytymistä ja eri suuntiin pyynnöstä liikkumista. Teoksessa opitut taidot ovat vankka pohja, jolle koko myöhempi koulutus rakentuu. Jatkokoulutuksessa hevosen taitoja kehitetään edelleen: teoksesta löytyvät ohjeet mm. ratsun ja ravurin työkäytössä tärkeiden taitojen opettamiseen ohjasavuista oikeaan työskentelymuotoon. Kouluratsastuksen perusteista kirjoittaa olympiaratsastaja eversti Christian Carde. Peruskoulutuksen harjoituksia tarvitaan useimpien jatkokoulutuksen harjoitusten ennakkotaitoina, joten kyseiset teokset kannattaa hankkia tässä järjestyksessä. Kaikkien teosten tekstit on tarkistettu ja päivitetty. Kunkin kirjan lopussa olevasta hakemistosta löytyvät termit ja ilmiöt sivuviittauksineen. Kirjan internetsivuilla on lisätietoa kuvissa esiintyvistä hevosista, kirjassa käytettyjen termien sanasto, lisää selventäviä kuvia kirjassa kuvatuista harjoituksista sekä syventävää tietoa joistain kirjan aiheista. Kirjan kotisivuille löydät tiesi myös kirjoittajien sivujen kautta com tai Kuvat Kuvat on otettu kirjaa varten autenttisissa tilanteissa. Satulaan ja ratsastajaan totuttelevat hevoset todella ovat aiheeseen ensi kertaa tutustuvia nuoria hevosia ja harjoitusohjeiden kohdalla kuvatut hevoset opettelevat tehtävää parhaillaan. Kun tekstissä kerrotaan opitusta avuttomuudesta tai valmiustilan kohoamisen yleistymisestä, niiden aiheuttamat muutokset näkyvät selvästi kuvien hevosten käyttäytymisessä ja ilmeissä. Hevosten elekieli ja lajityypilliset käyttäytymismallit pääsevät oikeuksiinsa vapaana suurilla alueilla elävistä hevoslaumoista otetuissa kuvissa. Näin lukijakin saa mahdollisuuden tutustua hevosten vivahteikkaaseen elekieleen, hienovaraisiin ilmeisiin ja monimuotoiseen käyttäytymiseen. Hevosten tarkkailuun niiden luonnollisessa ympäristössä kannattaa käyttää kaikki mahdolliset tilaisuudet. Kirja toimii kuviensa puolesta oppaana hevosten eleisiin ja ilmeisiin. Vaikka se ei voikaan korvata käytännön havainnointia, se voi antaa vihjeitä siitä, mihin kiinnittää huomiota hevosten elehdinnässä. Tekijät Kirjan runsasta asiasisältöä täydentävät muiden kirjoittajien, Marja Bergströmin, Sanna Mattila-Rautiaisen ja Johanna Soinion, artikkelit. Heitä kaikkia yhdistää halu muuttaa maailmaa hevosille paremmaksi paikaksi. Vaikka he kaikki katsovat hevosmaailmaa omasta suunnastaan, teksteistä käy selvästi ilmi, että hevoset ovat käyttölajista riippumatta sittenkin kovin samanlaisia ja niiden hoidossa ja koulutuksessa nojaudutaan samoihin periaatteisiin. Hevosen hyvinvoinnin varmistaminen ja oppimiskyvyn rajojen kunnioittaminen on aina yhtä tärkeää. Artikkeleiden kirjoittajat esitellään kunkin kirjan lopussa. Kun kirjassa on kyse heidän teksteistään, artikkelin kirjoittajan nimi mainitaan erikseen. Kirjoittajista on ollut myös korvaamatonta hyötyä kirjan muiden tekstien asiasisällön tarkistamisessa. Kirjan kuvittanut Minna Tallberg on huolehtinut hevosen ilmeiden ja eleiden kuvailusta myös sanallisesti. Hän on osallistunut laumakäyttäytymiseen liittyvien lukujen kirjoittamiseen, tuonut lukuisat elävästä elämästä kertovat tapaukset lukijoiden ulottuville sekä osallistunut muiden kirjoittajien osuuksien toimittamiseen. Kirjan kaikki muut tekstit ovat Tuire Kaimion käsialaa ja hän on myös toiminut kirjan päätoimittajana. Kirjan termeistä ja sanastosta Samoista ilmiöistä puhutaan monin eri termein niin hevosharrastuksessa kuin psykologiassa ja etologiassakin. Taitavat hevoskouluttajat ovat vuosituhansien ajan onnistuneet kokeilemalla ja hevosia tarkasti havainnoimalla saamaan loistavia tuloksia hevosten koulutuksessa ja työkäytössä jo kauan ennen kuin on tiedetty, mihin toimiviksi osoittautuneet keinot perustuvat. Osaa kirjan termistöstä ei ole aiemmin suomennettu tai sanoista on käytössä useita eri muotoja. Kaikkien tässä kirjassa esiintyvien termien merkitys on pyritty selittämään, ja samaa ilmiötä kutsutaan kaikkialla kirjassa samalla nimellä. Vaikka tässä kirjassa onkin päädytty käyttämään jotain termiä, samaa ilmiötä voidaan nimittää myös toisin. Kirjan internetsivujen sanastossa osa termeistä on mainittu myös englannin kielellä. Näin kirjan aiheista on mahdollista etsiä helposti lisätietoa myös muualta. 8

7 9

8 Hevosen alkuperä ja kesyyntyminen Hevoset ovat eläneet enemmän tai vähemmän kesyinä jo useita tuhansia vuosia. Perinnöllisyystutkimukset osoittavat, että nykyisessä kesyhevoskannassa on säilynyt kaikki se perimän monimuotoisuus, joka oli olemassa jo hevosten esi-isien fossiileissa. Nykyhevosen suonissa virtaa siis useiden villihevoskantojen verta. Ensimmäiset merkit hevosella ratsastamisesta ovat niinkin kaukaa kuin kuudentuhannen vuoden takaa. Siihen saakka hevosen tehtävä oli toimia lähinnä syötävänä lihatuotantoeläimenä. Vaikka nykyhevoset muistuttavatkin ulkonäöltään ja väritykseltään villejä esi-isiään vain osittain, monet lajityypilliset ominaisuudet ovat säilyneet yhä muuttumattomina. Hevosen elimistö ja käyttäytymismallit eivät ole juurikaan muuttuneet kesyyntymisen myötä. Vaikka hevosen asumismuoto ja sen saama hoito voivat vaimentaa joidenkin käyttäytymismallien ilmenemistä, jokaisessa hevosessa on yhä vieläkin sisäänrakennettu kyky selvitä luonnossa. Villiinnyttyään hevoslaumat alkavat pian käyttäytyä tavalla, joka on tyypillistä niille hevosen sukulaislajeille, jotka eivät ole koskaan olleetkaan kesytettyinä. Hevosten kanssa puuhailevien ihmisten on hyvä tutustua hevosten lajityypilliseen elämään jo siksi, että jokaisessa ikänsä tallissa eläneessä hevosessakin ovat uinuvina ne kaikki käyttäytymismallit, joita esiintyy villihevosillakin. Sopiva avainärsyke tai tilanne voi saada hevosen yllättäen käyttäytymään tavalla, jolla sen ei ole nähty ennen käyttäytyvän. Orit tuntevat yhä tarvetta lauman kokoamiseen ja koossa pitämiseen. Tämänkin päivän hevoset saattavat paeta ristiriitatilanteissa, kulkea jonossa turpa kiinni edellisen

9 hännäs sä ja kaivaa lumen alta ruokaa. Hevosen lajityypillisen käyttäytymisen ymmärtäminen ehkäisee ristiriitoja ihmisen ja hevosen välillä ja auttaa löytämään hevosen käytökselle todellisen syyn. Hevonen on lajina kehittynyt selviämään ja voimaan parhaiten juuri siinä ympäristössä, jossa villihevoslaumat ovat eläneet. Nykyisin ei ole käytännön syistä aina mahdollista tarjota hevoselle sellaisia elinoloja, jotka vastaisivat täysin niitä, joissa sen villit esiisät ovat eläneet. Hevosen päivärytmi ja elinolot kannattaa kuitenkin käydä kohta kohdalta läpi lajityypillinen käyttäytyminen mielessä pitäen. Pientenkin asioiden muuttaminen kohti hevoslajille luonnollisempaa voi auttaa vähentämään stressiä (s. 128) ja tehdä hevosen elämästä viihtyisämpää. Vasta lajille tyypillisen käyttäytymisen ymmärtäminen antaa ihmiselle eväitä sen ymmärtämiseen, miten hevonen maailmaa hahmottaa ja miksi se milloinkin käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Hevosten ja ihmisten vuosituhansia kestäneen yhteistaipaleen ajalta on meidänkin päiviimme saakka kantautunut käsityksiä hevosesta eläimenä. Osa vanhan hevostaidon helmistä on tänäkin päivänä yhä kirkkaita. Osa käsityksistä taas pohjautuu aikaan, jolloin ihmisten luonnontietämys ja maailmankuva olivat suuresti nykyajasta poikkeavia. Vanhat uskomukset hevosista ovat yhä niin sitkeästi suusta suuhun leviäviä, että ne ovat osaltaan vaikuttamassa hevosihmisten mielikuvaan hevosista ja niiden sielunelämästä vielä tänäkin päivänä. Niin vaikeaa todellisen tiedon ja vanhojen arvailujen erottaminen toisistaan on, että tutustuakseen hevosille ominaisimpaan käyttäytymiseen on parasta aloittaa puhtaalta pöydältä. Puolivillejä hevoslaumoja elää yhä eri puolilla maailmaa, ihmisiltä karanneina tai ihmisten tietoisesti alueille siirtäminä. Niiden parissa tehdyt kenttätutkimukset ovat auttaneet selvittämään sitä, miten hevoset jo pian vapautumisensa jälkeen elävät laumoissaan synnynnäisten käyttäytymismalliensa ohjaamina. Vaikka ihmisten järjestämissä ympäristöissä elävät hevoset ilmentävät tai ainakin yrittävät ilmentää samoja käyttäytymismalleja, ahtaissa ja osittain epäluonnollisissa oloissa elävien hevosten käytöksen perusteella on mahdotonta saada kuvaa hevosten todellisesta käyttäytymiskirjosta alkuperäisessä muodossaan. Joissain ihmisten luomissa oloissa hevoset käyttäytyvät jopa tavoilla, jotka ovat luonnossa käytännössä tuntemattomia ja hevoselle itselleen vahingollisia (s. 148). Seuraavissa luvuissa perehdytään hevosen lajityypilliseen käyttäytymiseen kenttätutkimusten valossa ja tutustutaan hevosen tapaan hahmottaa ja aistia maailmaa. Vasta tutustuttuamme eläimeen nimeltä hevonen perehdymme hevosen ja ihmisen suhteeseen, hevosen hoitoon ja kouluttamiseen. 11

10 Hevosten aistit Näköaisti Näkö on hevosen aisteista tärkein. Saaliseläimelle ympäristön tehokas, jatkuva tarkkailu on ollut hengissä pysymisen edellytys. Hevosella on eläinkunnan suurimpiin kuuluvat silmät, joilla hevonen näkee hyvin sivuilleen ja joitain alueita lukuun ottamatta eteensä. Hevosen näkö on hyvä niin päivänvalossa kuin pimeässä, hevonen kykenee erottamaan värejäkin. Vaikka hevosen silmät eivät olekaan tarkkaan työhön erikoistuneet, hevonen pystyy tunnistamaan erilaisia kuvioita ja erottamaan ne toisistaan. Hevonen näkee laajasti ympärilleen, mutta ei esimerkiksi lainkaan suoraan taakseen. Muutaman metrin päähän eteensäkin hevonen näkee vain laskemalla tai kohottamalla päätään. Hevosen silmät ovat sijoittuneet ja muotoutuneet niin, että hevonen näkee parhaiten ympärilleen pään ollessa alhaalla. Kun hevonen haluaa tarkentaa johonkin kohteeseen, se nostaa tai laskee päätään. Ihmiselle yksityiskohtien tarkasta tunnistamisesta on hyötyä, hevosen tapaiselle saaliseläimelle taas sitäkin tärkeämpää on kyky havaita pienetkin liikahdukset ympäristössä. Kuuloaisti Kuulo ei ole aistina hevoselle tärkeydeltään näön veroinen. Silti hevonen kuulee mainiosti ja kääntelee korviaan äänenlähdettä kohti. Hyvin laajan näkökenttänsä ansiosta hevosen ei tarvitse, ainakaan ellei se säikähdä, kääntyä ääntä kohden nähdäkseen, mikä äänen aiheuttaa. Tuntoaisti Hevosen tuntoaisti on erittäin herkkä. Ihmisillä on joskus tapana ajaa kilpailevilta tai näyttelyissä käyviltä hevosilta pois kaikki pään ja turvan pitkät tuntokarvat. Ajeleminen ei ole kuitenkaan suositeltavaa, sillä se muuttaa ratkaisevasti hevosen kykyä aistia 12

11 ympäristöään. Ajelun seurauksena hevosen käytös saattaa muuttua väliaikaisesti, pahimmillaan stressi voi jopa sairastuttaa hevosen. Pieni kipu ei useinkaan näy muutoksena hevosen käyttäytymisessä, saaliseläimen elimistö pyrkii peittämään sairauden oireet niin pitkään kuin se on mahdollista. Samasta syystä hevonen, joka tarhassa tai kävelytettäessä liikkuu epäpuhtaasti, voi näyttää liikkuvan ontumatta muissa tilanteissa adrenaliinitason noustessa. (Ks. kipu, s. 130.) Hevonen ei osaa näytellä ontuvaa. Kivulias hevonen näyttää usein sisäänpäinkääntyneeltä. Se vaihtelee seistessään asentoaan jatkuvasti ja yrittää esimerkiksi puremalla puuta saada kehonsa erittämään kipua lievittäviä endorfiineja. Kipu saa hevosen hikoilemaan, tärisemään ja jopa puremaan kipeää kehonosaansa (se esimerkiksi näykkii vatsaansa). Hevonen ei huuda kipuaan, mutta voi ähkiä, jos kipu on voimakasta. Maku- ja hajuaisti Kyky maistaa ja haistaa tarkasti on tärkeä hevosen hengissä säilymisen kannalta. Useimmat hevoset vaikuttavat tietävän, joko opitusti tai hajun ja maun perusteella, mitkä kasvit kelpaavat syötäväksi. Kuitenkin esimerkiksi orpovarsat, joilta on puuttunut mahdollisuus seurata emän syömisiä lähietäisyydeltä, saattavat aikuisinakin syödä itselleen vaarallisia kasveja. Laiduntamisen tarve tai vatsahaavan aiheuttama kipu saavat joskus esimerkiksi hiekkatarhoissa pidettävät hevoset syömään hiekkaa. Hevosen synnynnäinen tai opittu tapa välttää syömäkelvotonta ruokaa ja juomaa toimii muutenkin vain, jos parempaa ruokaa tai vettä on saatavilla. Poista siksi laitumelta tunnetusti myrkylliset kasvit, jos siellä niitä kasvaa. Hajuaistikin on tärkeässä osassa hevosen valikoidessa, mitä suuhunsa pistää ja millaista vettä juo. Kun hevonen haluaa tutkiskella 13 Kivusta kärsivä hevonen näyttää usein sisäänpäinkääntyneeltä.

12 14 hajua tarkemmin, se saattaa irvistellä ylähuuli ylhäällä (flehmen). Tamma erottaa oman jälkikasvunsa muista varsoista pääosin hajun perusteella. Jotkut tammat on saatu tätä hyväksi käyttäen hyväksymään orpovarsan omakseen kiinnittämällä tamman oman kuolleen varsan turkki orpovarsan ympärille. Sama vaikutus voi olla sillä, että tamman hajuaistin toimintaa häiritään tilapäisesti. Hevoset haistelevat niin toisiaan kuin maassa olevia lantakasojakin. Epäilyttäviä esineitä hevoset tutkivat usein haistelemalla liioitellun perusteellisesti. Nuoret orit käyttävät hajuaistiaan sen selvittämiseen, onko tamma kiimassa. Kokeneet orit taas eivät astumiskäyttäytymistään muuta, vaikka niiden hajuaistia häiritään tilapäisesti. Jos hevonen säikähtää jotain eikä ihminen huomaa säikähtämiseen mitään syytä, syynä saattaa olla myös jokin haju.

13 Tasapainoaisti ja tasapainon korjausliikkeet Tasapainoaisti on hevoselle tärkeä. Jotkut sairaudet tai jopa tapaturmat voivat vaikuttaa hevosen tasapainoaistiin heikentävästi, mutta kovin yleistä se ei ole. Asentoa ja liikettä aistivia reseptoreita eli proprioseptoreita on hevosella nivelissä, lihaksissa, jänteissä ja ihossa. Proprioseptorit tunnistavat, missä asennossa nivel on tai mihin suuntaan se liikkuu ja lähettävät siitä tiedon edelleen aivojen talamuksen alueelle. Sisäkorvan asento- ja liikereseptorit välittävät tietoja pään asennosta ja liikkeistä. Kaikkien näiden reseptorien lisäksi esimerkiksi näköaistilla on tärkeä tehtävänsä hevosen tasapainon säätelyssä. Heti syntymänsä jälkeen varsa harjoittelee pystyssä pysymistä. Kun tasapainon korjausliikkeet ovat muodostuneet tarkalleen sopiviksi, varsa pystyy tekemään vaikka silmät sidottuina täsmälleen oikean korjausliikkeen horjahtaessaan. Aivot säätelevät tasapainon korjausliikkeen voimakkuutta opitusti. Korjausliike on hevosen tahdosta riippumaton. Tämän vastarefleksinäkin tunnetun korjausliikkeen ansiosta hevonen kykenee pysyttelemään pystyssä kivikossa eikä esimerkiksi kaadu kyljelleen aina, kun ihminen sattuu työntämään sitä kyljestä. Sama ilmiö saa aikaan sen, että ihminenkin pysyy pystyssä tullessaan ruuhkabussissa tönityksi tai aidan päällä tasapainoillessaan. Korjausliike on niin refleksinomainen, että ihminenkin huomaa kehonsa tehneen sen siinä vaiheessa, kun korjausliike on jo tapahtunut. Korjausliikkeen suuruus vaihtelee yksilöittäin, mutta tyypillisesti aivot korjaavat aina hieman yli. Nuorallatanssijan liikkeitä hidastetulta videolta katsottaessa ilmiö näkyy selvästi. Juuri, kun tanssija on menettämäisillään tasapainonsa ja kallistumassa toiselle puolelle, aivot antavat keholle viestin heilahtaa vastakkaiseen suuntaan. Korjausliike on sen verran suuri, että keho kallistuu taas hieman toiselle puolelle ja saavuttaa vasta sitten vähitellen täydellisen tasapainotilan. Hevosilla samaa ilmiötä pääsee ihailemaan paitsi epätasaisella alustalla liikuttaessa tai hevosen kompastuessa, myös kaikissa niissä tilanteissa joissa hevonen tuntee höyhenenkevyttä voimakkaampaa painetta, vetämistä tai työntämistä jossain kehonsa osassa. Hevonen saattaa kyllä lajityypillisten käyttäytymismalliensa vuoksi tai opetetusti väistää kohteliaasti ihmisen tieltä tämän lähestyessä. Mutta jos ihminen on jo jonkin aikaa seissyt hevosen sivulla sitä harjaillen ja sitten ilman muutosta kehonsa liikkeessä al- 15

14 Vastarefleksi saa hevosen painautumaan kättä vasten. Jos tasapainotila pysyy järkkyneenä, sekä ihmisen että hevosen aivot ja keho yhteistyössä saattavat yrittää korjausliikkeen säilyttämistä niin pitkään kuin pystyvät tai kunnes tietoinen toiminta ennättää mukaan auttamaan tilanteesta selviytymisessä. Ruuhkabussissa seisovan ihmisen tapauksessa korjausliike pitää ensin huolta siitä, ettei satunnainen tuuppaus suista ihmistä jaloiltaan. Jos työntäminen ei lopu, korjausliikkeen jonkin aikaa jatkuttua ihminen ehtii tietoisestikin havaita tilanteen ja siirtyä seisomaan paikkaan, jossa työntämistä ei enää tunnu. Saman tekee hevonenkin. Hevosen päättelykyky ei välttämättä riitä siihen, että se ymmärtäisi ihmisen hätääntyneiden äänien ja kyljessä tuntuvan yhä suuremman tuuppaamisen välisen riippuvuussuhteen. Jos työntäminen kyljessä vain lisääntyy, aivot antavat keholle viestin entistä suuremman korjausliikkeen tekemisestä. Sen jälkeen hevonen kyllä usein astuu poispäin kyljessään tuntemastaan paineesta, mutta karsinan seinän väliin litistyneen ihmisen kylkiluiden kannalta se voi jo olla myöhäistä. kaakin painaa hevosta sormellaan reidestä saadakseen sen väistämään takaosallaan, hevosen aivot lähettävät keholle viestin tehdä korjausliikkeen pystyssä pysymiseksi. Hevosen aivot ja keho toimivat siinä tilanteessa aivan samoin kuin ihmisenkin ruuhkabussin tönimisissä. Korjausliike on niin refleksinomainen, ettei siinä ole kyse hevosen tietoisesta valinnasta, itsepäisyydestä tai kunnioituksen puutteesta. Pahimmillaan ihminen voi (työntäessään hevosta suunnasta, jota se ei näe), huomata joutuneensa puristuksiin karsinan seinän ja hevosen väliin. Hevosen keho korjaa kevyen työntämisen aiheuttamaa tasapainonmenetystä toiseen suuntaan suuntautuvalla korjausliikkeellä. 16 Vetopaniikki Vastarefleksi on myös usein ainakin osasyyllisenä vetopaniikiksi kutsuttuun tilanteeseen, jossa kiinni sidottu hevonen alkaa vetää paniikinomaisesti päätään ylöspäin paineesta vapautuakseen ja heittäytyy usein samalla koko kehonsa voimalla taaksepäin. Usein vasta riimun pettäminen tai vetosolmun avaaminen pikaisesti laukaisevat tilanteen. Hevonen voi tietenkin kokemattomuuttaankin pyristellä kiinnijoutumista vastaan kuin ansaan joutunut eläin, mutta satimeen se tuntee joutuneensa viimeistään siinä vaiheessa, kun tasapainon korjausliike tulee mukaan kuvaan. Jos hevonen tuntee painetta korviensa takana, se ei suinkaan heti tuiskahda turvalleen vaan säilyttää tasapainonsa korjausliikkeellä.

15 Mitä suurempi niskassa oleva paine on, sitä suurempana korjausliikekin ilmenee. Hevoset ovat vain eläimiä. Vaikka ne olisivat kuinka tottuneita seisomaan kiinnitettyinä, äkillisen äänen kuuleminen voi saada hevosen unohtamaan olevansa kiinni ja heilauttamaan päätään äänen suuntaan. Kun riimunmitta loppuu ja riimun niskahihna painuu voimalla hevosen niskaan, hevosen keho reagoi aivan yhtä refleksinomaisesti korjausliikkeellä kuin missä tahansa tilanteessa tuntiessaan tasapainon horjuvan. Koska korjausliike tässäkin tapauksessa korjaa liikettä vastakkaiseen suuntaan hieman enemmän kuin tasapainoon pääsemiseksi olisi tarpeen, hevonen tuntee niskassaan entistäkin suuremman paineen. Viimeistään tässä vaiheessa tilanne voi laukaista pakoreaktion (s. 75), joka usein ajaa tilanteen todelliseksi vetopaniikiksi. Vetopaniikin ehkäiseminen Vetopaniikin ehkäisemisessä ja vetopaniikkihevosen uudelleenkouluttamisessa avainasemassa on perus teellinen riimun paineesta poispäin myötäämisen opettaminen (koulutusohjeita teoksessa Hevosen peruskoulutus). Liian äkillisen nykäi syn välttämiseksi varsinkin nuorten ja uudelleenkoulutettavien hevosten ta pauksessa on ehdottoman suositeltavaa käyttää joustavaa lenkkiä riimun ja kiinnitykseen käytettävän riimunarun tai ketjujen välissä. 17

16 Tasapainon korjausliikkeen välttäminen Koska vastarefleksin käynnistyminen on vaarana aina, kun hevonen tuntee painetta, eikä tiedä miten vapautua siitä, hevoselta ei pääsääntöisesti kannata pyytää mitään, mitä sille ei ole tietoisesti opetettu. Samasta syystä hevoselle kannattaa opettaa niin sujuva tapa reagoida sen usein elämässään koke maan pyytämiseen tai muuhun paineeseen, että hevonen reagoi oikein ja vain pienellä viiveellä. Oman turvallisuutensa vuok si ihmisen kannattaa uhrata aikaansa ja opettaa etu- ja takapään väistäminen perusteellisesti myös pelkästä kevyestä kosketusmerkistä sellaisellekin hevo selle, joka kunnioittaa ihmisen tilaa väistämällä tämän lähestyessä (ohjeita teoksessa Hevosen peruskoulutus). Jos ihminen joutuu epä huomiossa hevosta hoitaessaan paikkaan, jossa väistämisen pyytäminen kehon kieltä käyttämällä on mahdotonta, väistämisen pyytäminen hevoselle tutulla merkillä saa hevosen siirtymään kauniisti syrjemmälle vailla ihmiselle vaarallisen korjausliikkeen syntymistä. Korjausliikkeen ottaminen huomioon hevosen koulutuksessa Hevosen keho tekee refleksinomaisen, tasapainoa säilyttävän korjausliikkeen kaikissa niissä tilanteissa, joissa hevonen tuntee äkillistä painetta millä tahansa puolella kehoaan. Ilmiö tulee usein vastaan uusia asioita hevoselle opetettaessa. Vain höyhenenkevyt paine voi olla sen verran pieni, ettei keho lähde korjaamaan tasapainoaan lainkaan. Hieman sitä suurempi paine, kuten sormella kylkeen painaminen tai riimunarusta vetäminen, käynnistävät kehossa ensin tahdosta riippumattoman korjausliikkeen. Hevonen siis tuntuu ensin painautuvan painetta vastaan tai lisäävän riimunarun painetta ja vasta sitten antavan periksi oikeaan suuntaan paineesta vapautuakseen. Vastarefleksi on pakoreaktion ohella suurimpia syitä siihen, miksi uusien asioiden opetus hevoselle negatiivista vahvistetta käyttäen (paineen tuottaminen ja sen poistaminen hevosen tehdessä oikein s. 200) kannattaa aina aloittaa lisäämättä painetta yhtään kevyttä suuremmaksi ja vain hevosen oikeaa reaktiota odottaen. Paineen lisääminen tilanteessa, jossa hevonen ei vielä ole oppinut, mitä pitäisi tehdä, käynnistää usein vain entistä suuremman korjausliikkeen ennen paineesta poispäin siirtymistä. Vaikka ihminen saisi suurta voimaa käyttämällä hevosen kertakaikkiaan työnnettyä tai vedettyä oikeaan suuntaan ja palkitsisi hevosen heti sen liikkuessa paineen poistolla, tilanne ei ole koulutuksen tavoitteiden kannalta kovin 18

17 Vastarefleksin tai pakoreaktion estämiseksi on myös tärkeää varmistaa, että hevonen todella osaa painettakin sisältävän merkin. Jos opettamiseen alusta saakka liittyy tai sitä edeltää myös ihmisen kehon kieli, hevonen ei välttämättä koskaan opi kunnolla sitä seuraavaa, varsinaista painetta sisältävää merkkiä. Jos hevonen on tavallisesti aina reagoinut niin hyvin pelkkään istunnalla hidastamiseen, ettei sille ole juuri tarjoutunut mahdollisuutta oppia, mitä ohjista pidättäminen tarkoittaa, ohjien kiristäminen äkkitilanteessa voi aiheuttaa korjausliikkeen, jossa hevonen yrittää säilyttää tasapainonsa painautumalla kuolainta vastaan. Samanlainen tilanne saattaa aiheutua myös, jos hevosta ei koskaan opeteta myötäämään päällään riimun paineelle erikseen, vaan hevosta vain talutetaan ja sen annetaan itsekseen opetella, mitä kannattaisi tehdä. Jos ihmisen kehon kieli liittyy aina taluttamiseen, hevonen oppii riimun kiristyessä vain siirtymään lähemmäs ihmistä, ei suinkaan myötäämään riimun aiheuttamasta paineesta täsmälleen poispäin. hedelmällinen. Hevonen yhdistää saamansa palkinnon eli paineesta vapautumisen sekä siihen, mitä juuri oli palkitsemishetkellä tekemässä, että siihen, miltä siitä palkitsemishetkellä tuntui (s. 187). Suuren paineen käyttö ilman, että hevonen tietää, miten siitä vapaudutaan, voi saada hevosen liittämään liikkeeseen opitusti myös pakoreaktion jännittymisineen (s. 82). Suuri vastarefleksin aiheuttama korjausliike voi jo sinällään saada aikaan sen, että hevosen keho on palkitsemishetkellä jännittyneessä tilassa. Seurauksena on hevonen, joka kyllä vastaa ihmisen pyyntöihin, mutta jännittyy aina niitä toteuttaessaan ja liikkuessaan. Vaikka koulutuksen alkuvaiheissa ja uusia asioita hevoselle esiteltäessä käytettäisiinkin hyvin kevyttä painetta, ihmisen on syytä varautua siihen, että pieni korjausliikkeen poikanen kuitenkin on havaittavissa ennen hevosen liikkumista ja myötäämistä oikeaan suuntaan. Koska ilmiössä ei ole kyse hevosen itsepäisyydestä, kouluttajan kannattaa vain odottaa rauhallisesti kevyt paine ennallaan pitäen hevosen oikeaa reaktiota. Vain runsaiden toistojen myötä hevonen oppii tunnistamaan kevyen paineen vihjeeksi siirtää kehoaan johonkin suuntaan eikä vain satunnaiseksi tönimiseksi tai tasapainon horjuttamiseksi. Kun opitusta tulee tapa, korjausliike vähenee vähitellen lähes huomaamattomaksi ja hevonen liikahtaa heti tavalla, jolla on oppinut vapautumaan tutusta, kevyestä paineesta. Koska hevonen saattaa vähitellen tottua hyvin kevyeen paineeseen ja seistä tyytyväisenä pitkiäkin aikoja siitä välittämättä, voi olla hyvä ajatus tässä vaiheessa lisätä painetta asteittain, kunnes hevonen reagoi. Jos hevosella on riittävästi aikaa huomata jo tuntemansa kevyt paine, paineen lisääminen ei enää käynnistä korjausliikettä vaan nopeuttaa hevosen päätöstä siirtyä siihen suuntaan, missä se tietää saavansa paineen loppumaan. Hevonen säilyttää myös jo oppimansa rennon ja luottavaisen tavan liikkua haluttuun suuntaan. Vastarefleksi saattaa silti käynnistyä aina, kun hevonen kokee painetta, josta ei tiedä miten vapautua. Samoin käy, jos käytetään voimakkaampaa apua kuin mihin hevonen on tottunut tai kevyt paine aloitetaan liian äkillisesti. Tutuissakin tehtävissä vain pyynnön aloittaminen aina ensin kevyesti ja vasta sitten tarpeen mukaan sitä voimistaen saa korjausliikkeen pysymään poissa. Tästä syystä ratsastajan perustaitoihin kuuluu tehdä hevoselle tutut avutkin äkillisyyttä välttäen, pehmeästi aloittaen ja asteittain apua tarpeen vaatiessa voimistaen. Tyhjästä ilmestyvä, heti voimakkaasti pyytävä sivuttainen pohje voi käynnistää korjausliikkeen, jossa hevonen tuntuu painautuvan pohjetta vastaan. Pohkeella pyytämisen voimistaminen tällaisessa tilanteessa vain lisää korjausliikkeen voimaa. Kyseessä ei ole hevosen itsepäisyys tai kunnioituksen puute ihmistä kohtaan vaan tahdosta riippumaton, täysin refleksinomainen tasapainon korjaaminen. 19

18 Vastarefleksin ilmenemismuotoja Hevonen ei luonnostaan tiedä, että jokin ihmisen sen kehoon tuottama paine on tarkoitettu merkiksi, joka ei lopu, ennen kuin hevonen tekee oikein. Jos hevoselle ei ole erikseen opetettu, miten mistäkin paineesta vapaudutaan, sen aivot ja keho saattavat jonkin aikaa yrittää korjata tasapainoa painetta vastaan hieman sitä suuremmalla vastaliikkeellä. Tällaisissa tilanteissa kouluttamaton hevonen voi: painautua ihmistä vasten talutettaessa, jos ihminen koskettaa sen lapaa. vetää vastaan ihmisen yrittäessä vetää hevosta riimunarusta eteenpäin. heittäytyä liinoja vastaan, jos niitä käytetään hevosen lastaamiseen etukäteisopetuksetta. heilauttaa päänsä ylös, kun ihminen yrittää kädellään painaa sitä itselleen kätevämpään harjaamiskorkeuteen. Tällaisissa tapauksissa käytöstä ei kannata erehtyä luulemaan hevosen ilkeydeksi. Mistä tahansa käytöksestä voi kuitenkin tulla opittua, jos sitä vahvistetaan eli hevonen esimerkiksi vapautuu kokonaan paineesta vastarefleksin voimasta. Koska suurempi paine saa hevosen yleensä tekemään vain entistä suuremman korjausliikkeen, ihminen voi pian huomata olevansa tilanteessa, jossa hevosen liikkeen vastustaminen on mahdotonta. Ei-toivotun oppimisen kannalta liikkeen vastustamiseen ei kuitenkaan ole yleensä syytä. Pelkkä paineen säilyttäminen ennallaan riittää. Ihminen voi siis hyvin antaa hevosen nostaa päätään riimua laitettaessa ilman, että hän yrittää vastustaa liikettä. Jos kädet pysyvät kevyesti riimussa liikettä vastustamatta, kevyt paine säilyy ennallaan eikä hevosen pään nostelua tule tahattomasti vahvistetuksi. Kun hevonen taas laskee päätään hieman alaspäin, ihminen voi irrottaa sormensa. Useiden toistojen jälkeen vahvistettu käytös lisääntyy. Hevonen alkaa laskea päänsä alas, koska on oppinut sen olevan nopein keino kevyestä paineesta vapautumiseen tässä tapauksessa. Jos riimu yllättäen kiristyy esimerkiksi riimunarusta hevosta puomiin kiinni sidottaessa, ihmiseen päin siirtyminen ei tuota tulosta tai ihminen ei ole edes näkyvillä. Koska hevonen ei opitusti tiedä muuta tapaa vapautua paineesta kuin lähemmäs ihmistä menemisen, vastarefleksi ja pakoreaktio yhdessä voivat aiheuttaa vaarallisen vetopaniikin. Koska sama ilmiö vähän pienimuotoisemmin voi tulla eteen kaikissa niissä tilanteissa, joissa ihmiseen päin siirtyminen ei riitä vastaukseksi riimun kiristymiseen, riimun paineeseen myötäämisen opettamiseen kannattaa jokaisen hevosen kohdalla käyttää aikaa. Kun hevonen on oppinut siirtymään paineesta poispäin, moni lastauksen tai talutuksen ongelmatilanteista häviää. 20 Korjausliikkeen voi laukaista myös tavallista suurempi paine. Jos ratsastaja vetääkin ohjista äkillisesti tai suuremmalla paineella kuin mihin hevonen on tottunut, hevosen aivot voivat antaa viestin korjausliikkeestä vastakkaiseen suuntaan. Kun tämä kuolaimeen pureutuminen yhdistyy pakoreaktioon, ratsastaja voi huomata joutuneensa kyytiin, jonka pysäyttäminen tuntuu mahdottomalta. Hevosen kehon korjausliike päättyy, jos ohjista myödätään vähitellen kokonaan. Etukäteen hyvin opetettu kääntöpysäh dys (ohjeita teoksessa Hevosen jatkokoulutus) toimii tämän jälkeen yleensä turvallisena vaihtoehtona hevosen pysäyttämisessä ja pakoreaktion muuttamisessa rauhallisuudeksi.

19 Korjausliikkeen suuruus vaihtelee Tasapainon korjausliikkeen eli vastarefleksin suuruus tai ylikorjautuvuus vaihtelee hevosyksilöittäin. Jos hevonen tekee suuren korjausliikkeen yhdessä kohtaa, se yleensä myös korjaa tasapainoaan liikaa useissa muissakin tilanteissa. Vetopaniikkiin helposti joutuva hevonen saattaa olla lajitovereitaan alttiimpi myös painautumaan kuolainta vastaan siitä pidätettäessä tai nojautumaan voimakkaasti laitaa vasten kuljetuksen aikana. Monet suomenhevosetkin ovat saaneet itsepäisen maineen tunkiessaan pohjetta vastaan ja pai naessaan ratsastajan kättä vastaan vain siitä syystä, että ratsastaja on alun perinkin käyttänyt niin suurta painetta apujensa käytössä, että kehon tasapainon korjausliike on käynnistynyt. Apujen voimistaminen refleksinomaisen korjausliikkeen jo käynnistyttyä voi saada kehon tekemään entistä suuremman korjausliikkeen. Joillain hevosilla korjausliikkeen ylikorjautuvuus on niin aavistuksenomainen, että liikkeen olemassaoloa ei ihminen aina huomaa. Aina se on kuitenkin olemassa. Sitä vailla hevonen ei pysyisi pystyssä edes muutaman askeleen vertaa kävellessään epätasaisella alustalla. Hevosen vanhetessa tasapainon korjausliike voi vähitellen vähentyä tai käynnistyä hitaammin. Hyvin vanhan hevosen voi olla vaikea säilyä horjahtamatta pystyssä jäästä muhkuraisella maanpinnalla. Tällaisissa tapauksissa hokkikengät voivat olla hevoselle tarpeen, vaikka nuoremmat lajitoverit vallan hyvin pystyssä pysyisivätkin kokonaan kengittä. 21

20 Hevonen puhuu kehollaan Hevoset elehtivät paljon ja ymmärtävät synnynnäisestikin toistensa ilmeitä ja eleitä, ihmiselle hevosen ilmeiden tulkitseminen ei silti ole aina helppoa. Tylsistyneeltä ja rauhalliselta näyttävä hevonen voi itse asiassa olla sulkeutunut ja oppinut avuttomaksi (s. 150). Hampaat irvessä ihmistä lähestyvä hevonen on useimmiten vain aikeissa väistättää ihmisen pois ruokapaikasta (ks. ruokaan liittyvä hyökkäävyys s. 144) eikä suinkaan aikeissa tappaa ihmistä. Hevonen viestii niin ilmeillään, eleillään kuin liikkeilläänkin. Myös hajuilla on merkitystä hevosten kanssakäymisessä. 22

Miten ratsastaja voi vaikuttaa hevosen oppimiseen ja käytökseen?

Miten ratsastaja voi vaikuttaa hevosen oppimiseen ja käytökseen? Miten ratsastaja voi vaikuttaa hevosen oppimiseen ja käytökseen? Assosiatiivinen oppiminen Eläin muodostaa assosiaation kahden tai useamman asian välille Oppimista tapahtuu koko ajan, ei voi kytkeä pois

Lisätiedot

PIENI HEVOSTAITO-OPAS

PIENI HEVOSTAITO-OPAS PIENI HEVOSTAITO-OPAS HEVONEN Hevosia on erikokoisia, erinäköisiä ja erivärisiä. TALLI Hevoset asuvat tallissa. Jokaisella hevosella on tallissa oma karsinansa. Hevoset ovat päivisin ulkona tarhassa. Tallialueeseen

Lisätiedot

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita.

Perustunteita. Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita Ihmisellä on paljon erilaisia tunteita. Osa niistä on perustunteita. Perustunteita ovat: ilo, suru, pelko, viha, inho ja häpeä. Niitä on kaikilla ihmisillä. Ilo Ilon tunne on hyvä tunne.

Lisätiedot

PERUSASENTO A) PERUSASENNON OPETTAMINEN KOSKETUSKEPIN AVULLA

PERUSASENTO A) PERUSASENNON OPETTAMINEN KOSKETUSKEPIN AVULLA TEKSTI Tottelevaisuus MORTEN EGTVEDT, KUVAT CANIS AS JA SALME MUJUNEN OPETA KOIRALLESI PERUSASENTO KOSKETUSKEPILLÄ JA LAATIKKOMENETELMÄLLÄ Perusasento ja perusasentoon siirtyminen ovat aivan perustaitoja.

Lisätiedot

TURVALLISUUS HEVOSLAITUMELLA. 13.6.2013 Marianna Myllymäki Researh Assistant MTT Equines 1988- (Stablemaster )

TURVALLISUUS HEVOSLAITUMELLA. 13.6.2013 Marianna Myllymäki Researh Assistant MTT Equines 1988- (Stablemaster ) TURVALLISUUS HEVOSLAITUMELLA 13.6.2013 Marianna Myllymäki Researh Assistant MTT Equines 1988- (Stablemaster ) Suuren hevoslauman hoitajalta vaaditaan Kokemusta ja taitoa ennakoida Hevosen tarpeiden ja

Lisätiedot

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet

Miksi lasten vanhemmat tarvitsevat liikuntaa? Fyysisen toimintakyvyn ylläpitämiseksi Psyykkisen terveyden ylläpitämiseksi Sosiaaliset suhteet Miksi lapset tarvitsevat liikuntaa? Selviytyäkseen jokapäiväisen elämän tarpeista ja vaatimuksista Päivittäisen hyvinvoinnin tueksi Saavuttaakseen uusien asioiden oppimiseen vaadittavia edellytyksiä Terveyden

Lisätiedot

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI!

HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! Miesten jumppaopas HANKI KESTÄVÄ KESKIVARTALO SELKÄSI TUEKSI! TÄSMÄLIIKUNTAA KESKIVARTALOON 2-3 kertaa viikossa 15 min. päivässä HARJOITTELE KEHOLLESI HYVÄ PERUSTA rankasi pysyy hyvässä ryhdissä ja löydät

Lisätiedot

Lihashuolto. Venyttely

Lihashuolto. Venyttely Lihashuolto Aina ennen harjoitusta huolellinen alkulämpö, joka sisältää lyhytkestoiset venytykset noin 5-7 sek (ei pitkäkestoisia venytyksiä, sillä muuten lihasten voimantuotto ja kimmoisuus heikentyy).

Lisätiedot

osakeyhtiö- laki II Manne Airaksinen Pekka Pulkkinen Vesa Rasinaho

osakeyhtiö- laki II Manne Airaksinen Pekka Pulkkinen Vesa Rasinaho osakeyhtiö- laki II TALENTUM Helsinki 2010 2., uudistettu painos 2010 Talentum Media Oy ja tekijät Kansi: Outi Pallari Taitto: NotePad ISBN 978-952-14-1329-2 Kariston Kirjapaino Oy Alkusanat ensimmäiseen

Lisätiedot

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni -

FITLANDIA-TREENIOPAS. - Juoksijan keskivartalotreeni - FITLANDIA-TREENIOPAS - Juoksijan keskivartalotreeni - ASIANTUNTIJA Sanna Malinen Sanna Malinen on 27-vuotias viittä vaille valmis lääkäri. Sanna on harrastanut liikuntaa pikkutytöstä lähtien, ja urheilulajeista

Lisätiedot

Erityislapset partiossa

Erityislapset partiossa Erityislapset partiossa Neuropsykiatristen häiriöiden teoriaa ja käytännön vinkkejä Inkeri Äärinen Psykologi Teoriaa Neuropsykiatrinen häiriö on aivojen kehityksellinen häiriö, joka vaikuttaa usein laaja-alaisesti

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen

ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE. Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen ELÄINSUOJELUN VAATIMUKSET JA SUOSITUKSET HEVOSTEN HYVINVOINNILLE Valvontaeläinlääkäri (Oulun seutu) Maria Pohjolainen Eläinten hyvinvointi Käyttäytymistarpeiden toteuttaminen liikkuminen, laumakäyttäytyminen

Lisätiedot

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan.

Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Mitä tunteet ovat? Kukaan ei tiedä tarkasti, mitä tunteet oikein ovat. Kuitenkin jokainen ihminen kokee tunteita koko ajan. Tunteet voivat olla miellyttäviä tai epämiellyttäviä ja ne muuttuvat ja vaihtuvat.

Lisätiedot

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla!

Selkä suoraksi Suomi TM. Pidetään hauskaa harjoittelemalla! Selkä suoraksi Suomi TM Pidetään hauskaa harjoittelemalla! "Selkä suoraksi Suomi" ʺSelkä suoraksi Suomiʺ on helppo muutaman minuutin harjoitusohjelma, joka päivittäin tehtynä auttaa lapsia kehittämään

Lisätiedot

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja

2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja 2c Valokuvaa ekosysteemipalveluja Tavoite: Oppilaat oppivat löytämään ja tunnistamaan ekosysteemipalveluja Vaikeusaste: vaikea Aineisto: - Jokaiselle ryhmälle digikamera tai puhelinkamera - Kannettava

Lisätiedot

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse!

pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! pyöräile keinu kiipeile kokeile innostu hallitse! LUKIJALLE Varhaislapsuus on kallisarvoista oppimisen ja kehityksen aikaa. Lapsi oppii leikkimällä, liikkumalla, peuhaamalla, tutkimalla ja kokeilemalla.

Lisätiedot

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT

VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT VASTASYNTYNEIDEN LÄÄKKEETTÖMÄT KIVUNHOIDON MENETELMÄT 11.4.2016 OPAS VANHEMMILLE EFJKVF Joskus pienimmät asiat ottavat suurimman paikan sydämessäsi. A. A. Milne, Nalle Puh Emmi Ristanen, Laura Kolari &

Lisätiedot

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet:

Niskahartiajumppa. Lämmittelyliikkeet: Niskahartiajumppa Useimmat meistä kärsivät jossain vaiheessa matkan varrella niskahartiaseudun vaivoista. Syitä vaivoihin voi olla useita, huonot tai toispuoleiset työasennot, huono tyyny, huono nukkuma-asento,

Lisätiedot

Haastava käyttäytyminen

Haastava käyttäytyminen Haastava käyttäytyminen psykologi Ewa Male Mäntsälä 2014 Mitä tarkoitetaan haastavalla käyttäytymisellä? käyttäytyminen, joka poikkeaa huomattavasti ympäröivän yhteiskunnan kulttuurisidonnaisista käyttäytymismalleista

Lisätiedot

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa

Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Tiedot, taidot ja osaaminen oppivassa yhteiskunnassa Prof. Sanna Järvelä Oulun yliopisto Oppijan taidot & oppivan yhteiskunnan haasteet Tarvitaan ehjät ja pidemmät työurat. Pään sisällä tehtävän työn osuus

Lisätiedot

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016

KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 1 KINESTETIIKAN PERUSKURSSI vuonna 2016 Aika Osa I 22. 23.8.2016 klo 8:00 15:00 Osa II 3.-4.10.2016 klo 8:00 15:00 Paikka Kohderyhmä Järjestäjä Kouluttaja Osallistujamäärä Tuki- ja osaamiskeskus Eskoo,

Lisätiedot

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen

Avain terveyteen ja hyvinvointiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Avain terveyteen ja hyvinvointiin Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen Minun omahoitoni- tehtävä Keskustele parin kanssa omahoidosta. Kerro parille, mikä omahoidossasi on hyvin ja toimii. Kerro myös, mikä

Lisätiedot

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin

Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Opetussuunnitelmasta oppimisprosessiin Johdanto Opetussuunnitelman avaamiseen antavat hyviä, perusteltuja ja selkeitä ohjeita Pasi Silander ja Hanne Koli teoksessaan Verkko-opetuksen työkalupakki oppimisaihioista

Lisätiedot

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa

KUN LUKEMINEN ON HANKALAA. Helena Sorsa KUN LUKEMINEN ON HANKALAA Helena Sorsa Lukemisen ja kirjoittamisen vaikeudet Lukivaikeus dysleksia fonologinen häiriö: henkilö ei kykene muuttamaan lukemaansa puheeksi näkee sanat, mutta ei löydä äänneasua

Lisätiedot

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi

CHERMUG-pelien käyttö opiskelijoiden keskuudessa vaihtoehtoisen tutkimustavan oppimiseksi Tiivistelmä CHERMUG-projekti on kansainvälinen konsortio, jossa on kumppaneita usealta eri alalta. Yksi tärkeimmistä asioista on luoda yhteinen lähtökohta, jotta voimme kommunikoida ja auttaa projektin

Lisätiedot

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT

SVINGIN KIINNITYSKOHDAT Antti Mäihäniemi opettaa kesäisin Master Golfissa ja talvisin Golfin Vermon House Prona. Hän on tutkinut golfsvingiä omatoimisesti yli kymmenen vuoden ajan. Hän on oppinut, että vain kyseenalaistamalla

Lisätiedot

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito.

Käytä sitä kättä. Opas pareettisen yläraajan terapeuttiseen harjoitteluun. Lisätietoa: www.aivoliitto.fi www.sydänliitto.fi. www.kaypahoito. Oppaan ovat tuottaneet fysioterapeuttiopiskelijat Lasse Hytönen ja Petteri Lemmetyinen opinnäytetyönä Mikkelin Ammattikorkeakoulussa Savonlinnassa yhteistyössä Kruunupuisto Punkaharjun Kuntoutuskeskuksen

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN

2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. KUUNTELEMINEN 1. Katso henkilöä, joka puhuu 2. Mieti, mitä hän sanoo 3. Odota omaa vuoroasi 4. Sano, mitä haluat sanoa 2. KESKUSTELUN ALOITTAMINEN 1. Tervehdi 2. Jutustele 3. Päättele, kuunteleeko toinen

Lisätiedot

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014

Yhtälönratkaisusta. Johanna Rämö, Helsingin yliopisto. 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisusta Johanna Rämö, Helsingin yliopisto 22. syyskuuta 2014 Yhtälönratkaisu on koulusta tuttua, mutta usein sitä tehdään mekaanisesti sen kummempia ajattelematta. Jotta pystytään ratkaisemaan

Lisätiedot

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa.

Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. PERUSTEKNIIKKA MAILAOTE Mailaote on perusasia, joka tulee opetella heti alusta alkaen oikein. Myöhemmin virheiden korjaaminen on vaikeampaa ja vie enemmän aikaa. Tärkeitä ohjeita: - ranteen tulee olla

Lisätiedot

Ihmisenä verkostoissa

Ihmisenä verkostoissa Ihmisenä verkostoissa Merja Niemi-Pynttäri TE-ERKKERI Työvoimaopisto Taustaa.. ihmisen suuri vahvuus on taipumus saada toiset mukaan omiin projekteihinsa ja kyky sijoittaa itsensä tavoitteita tukeviin

Lisätiedot

asuntoosakeyhtiölaki Jyrki Jauhiainen Timo A. Järvinen Tapio Nevala

asuntoosakeyhtiölaki Jyrki Jauhiainen Timo A. Järvinen Tapio Nevala asuntoosakeyhtiölaki Jyrki Jauhiainen Timo A. Järvinen Tapio Nevala TALENTUM Helsinki 2013 Kolmas, uudistettu painos Copyright 2013 Talentum Media Oy ja tekijät Kannen suunnittelu: Mika Petäjä Kannen toteutus:

Lisätiedot

AITAKÄVELY. Aitakävely koko jalkapohjalla askeltaen. Aitakävelykoulu tulostettava muistilista ohjaajalle ja valmentajalle

AITAKÄVELY. Aitakävely koko jalkapohjalla askeltaen. Aitakävelykoulu tulostettava muistilista ohjaajalle ja valmentajalle AITAKÄVELY aitakävelykoulu Aitakävely on levinnyt yleisurheilusta monen muun urheilulajin käyttöön, kun on huomattu harjoitteiden mahdollisuudet erityisesti lantion seudun liikkuvuuden, yleisen tasapainon

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Foam roller. Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. www.super-sets.com

Foam roller. Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. www.super-sets.com Foam roller Tietoa ja ohjeita käyttöä varten. Mikä on foam roller? Vuosikymmen takaperin lähes kaikki valmentajat, fysioterapeutit, urheilijat ja muut salilla käyjät olisivat katsoneet tuota sylinterin

Lisätiedot

DNF. Liuku. DNF on lajina erityisen herkkä sille että painotus ja liukuasento ovat kunnossa. Painotuksessa yleisimmät ongelmat liittyvät jalkoihin.

DNF. Liuku. DNF on lajina erityisen herkkä sille että painotus ja liukuasento ovat kunnossa. Painotuksessa yleisimmät ongelmat liittyvät jalkoihin. DNF Dynamic No Fins eli vapaasukellus ilman räpylöitä on yleensä kaikista vaikein laji aloittelijoille. Käsi ja jalkapotkun tekniikka vaatii hyvää koordinaatiota ja liikkuvuutta ja lajissa korostuu myös

Lisätiedot

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi.

FT Katja Koski 2 lapsen äiti. Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. FT Katja Koski 2 lapsen äiti SELÄTÄ UHMA Miniopas, jolla pääset alkuun uhmaikäisen kiukkupussin muuttamisesta todelliseksi enkeliksi. Arkea Ilman Taistelua Millaista arkesi olisi, jos sinun ei tarvisi

Lisätiedot

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet

TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet TOP 4 Tehokkaimmat liikkuvuusharjoitteet Miksi minun tulisi parantaa liikkuvuuttani? Hyvä liikkuvuus on valtavan tärkeä ominaisuus kaikille, jotka välittävät fyysisestä terveydestään ja/tai suorituskyvystään.

Lisätiedot

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa

PUHUMINEN Harjoit- Osaa KUULLUN YMMÄRTÄMINEN Harjoit-Osaa. pvm pvm pvm pvm TAITOTASO A1 Suppea viestintä kaikkien tutuimmissa tilanteissa PIENTEN KIELIREPPU SUOMEN KIELEN OPPIMISEN SEURANTA VARHAISKASVATUKSESSA JA ALKUOPETUKSESSA (sovellus eurooppalaisesta viitekehyksestä) Lapsen nimi : Päiväkoti/koulu: Lomakkeen täyttäjä: PUHUMINEN Harjoit-

Lisätiedot

Tunnin sisältö, mitä harjoitellaan: Liikkumisen taidot, kävely, juoksu, hyppääminen, harppaus, liukuminen, kinkkaaminen

Tunnin sisältö, mitä harjoitellaan: Liikkumisen taidot, kävely, juoksu, hyppääminen, harppaus, liukuminen, kinkkaaminen Läntinen ja Pohjoinen ydinneliö Minna Lehtivuori-Ahonen S2 lto Haaga-Kaarela PHVA Leena Kettukangas-Seiriö Pelimannin ala-aste Valmistava opetus 1.-3. Elina Kaidesoja Maunulan ala-aste Erityisluokanopettaja

Lisätiedot

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ:

1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: PALOTARUS SUURLEIRI 2010 / PADASJOKI MINILUENNOT /Taru Laurén / 5.-9.7.2010 1. DIAGNOSOIDUT OPPIMISEN VAIKEUDET PALOKUNTA- NUORELLA AD/HD = TARKKAAVAISUUS- JA YLIVILKKAUSHÄIRIÖ: A = ATTENTION = HUOMIO

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN

TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN TAKLAAMINEN BLOKKAAMINEN HUOMIOI TURVASEIKAT harjoitteissa valmentajan selkeät komennot - pilli hammassuojat käyttöön harjoituksissa niska kiinni hartiasuojiin, jolloin katse on eteenpäin. Mahdollinen

Lisätiedot

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016

BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 BALANSSIN JOOGAPAKETIT 2016 Esim. kokous-, tyky-, tyhy- ja virkistyspäivien ohjelmaan liitettäviä palveluita. Virkisty joogakävelyllä 60min 100 kävelyä hiljaisuudessa hiekkadyyneillä pitkospuita pitkin.

Lisätiedot

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo

Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto. Kuva Erkki Tervo Arvioinnin perusteista yksilön havainnointiin Mirja Hirvensalo, Jyväskylän yliopisto Kuva Erkki Tervo OPS 2016 Oppilaiden kasvamista liikuntaan ja liikunnan avulla tuetaan monipuolisella, kannustavalla

Lisätiedot

Ajatuksia oppimisesta

Ajatuksia oppimisesta Ajatuksia oppimisesta Turun normaalikoulun kouluttajat Tampereen normaalikoulun 3. 6. sekä 7. 9. luokkalaiset Tampereen yliopiston 2.vsk luokanopettajaopiskelijat OPPIMINEN ON MUUTOS. Luonto ja opetus

Lisätiedot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot

Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Lyhyet harjoitteiden kuvaukset: Keskittymisen valmiudet, perustaidot ja huipputaidot Keskittymisen valmiuksien tavoitteita Mitä keskittyminen tarkoittaa sekä omien keskittymisen tapojen ja taitojen tunnistaminen

Lisätiedot

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT

SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT SERTIFIOIDUT PUHTAUSALAN HENKILÖT Lista päivitetään noin kuukauden välein Numero PA26 AALTONEN, Virpi Marjatta 17.12.2019 PA6 AHLGREN, Mari Johanna PA49 AHONEN, Minna Susanna PA21 AHTIALA-HUOTARI, Elina

Lisätiedot

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä.

Tiedelimsa. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KOHDERYHMÄ: Työ voidaan tehdä kaikenikäisien kanssa. Teorian laajuus riippuu ryhmän tasosta/iästä. KESTO: 15min 1h riippuen työn laajuudesta ja ryhmän koosta. MOTIVAATIO: Arkipäivän kemian ilmiöiden tarkastelu

Lisätiedot

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö

Merisuo & Storm Monenlaista luettavaa 2. Sisältö Merisuo & Storm 2 Sisältö Opettajalle.................................... 3 Leijona ja hiiri (kansansatua mukaellen).............. 5 Kyyhkynen ja muurahainen (La Fontainea mukaellen).. 8 Korppi ja muurahainen

Lisätiedot

Noudon opettaminen pitämisen kautta

Noudon opettaminen pitämisen kautta Noudon opettaminen pitämisen kautta Ensimmäisessä vaiheessa koira totutetaan kuonon ympärillä oleviin käsiin. Tämä tehdään ottamalla kevyt ote koiran kuonosta aivan hetkeksi ja palkitaan välittömästi.

Lisätiedot

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat).

Valmistelut: Aseta kartiot numerojärjestykseen pienimmästä suurimpaan (alkeisopiskelu) tai sekalaiseen järjestykseen (pidemmälle edenneet oppilaat). Laske kymmeneen Tavoite: Oppilaat osaavat laskea yhdestä kymmeneen ja kymmenestä yhteen. Osallistujamäärä: Vähintään 10 oppilasta kartioita, joissa on numerot yhdestä kymmeneen. (Käytä 0-numeroidun kartion

Lisätiedot

Varsasta ratsuksi osa 2/3

Varsasta ratsuksi osa 2/3 Varsasta ratsuksi osa 2/3 Kirjoittaja: Kouluttaja ja ratsuttaja Laura Loiva Mukavaa kesää kaikille! Tämä kolmiosainen artikkeli kertoo varsojen ensimmäisistä oppivuosista. Artikkeleissa käydään läpi eri

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta

Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta Opiskelukyky, stressinhallinta ja ajanhallinta 7.9. ja 7.10. 2015 Timo Tapola Opintopsykologi Aalto-yliopisto LES Student services Yhteystieto: timo.tapola@aalto.fi Opiskelukyky http://www.opiskelukyky.fi/video-opiskelukyvysta/

Lisätiedot

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA!

TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAITO TARTTUU TREENAAMALLA! TAIDON OPPIMINEN TAITO TARTTUU TAITOTASON VAIHEET Suunnittele harjoitus 1, jossa on neljä osiota omalle joukkueellesi - (Pohdi mitä harjoitteita käyttäisit samaan harjoitteluun

Lisätiedot

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105

KÄYTTÖOHJE. Suomen kirjainpalikat art. 1105 KÄYTTÖOHJE Suomen kirjainpalikat art. 1105 LAATU Käsityö Taitavat mestarit valmistavat tuotteemme käsityönä. Käytämme nykyaikaisia ja innovatiivisia työkaluja. Valitsemme materiaalit huolellisesti ja valvomme

Lisätiedot

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus

Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus Tutustu itsemyötätuntoon - verkkokoulutus 18.10.2016 Emilia Kujala Sosiaalipsykologi (VTM), mindfulness-kouluttaja, sertifioitu jooganopettaja, KKT-psykoterapeuttiopiskelija Jos joku ystävistäsi puhuisi

Lisätiedot

Tervetuloa nettiluennolle!

Tervetuloa nettiluennolle! Tervetuloa nettiluennolle! Lapsen myönteisen kasvun tukeminen 25.2.2016 Minna Kuosmanen, lapsiperhetyön asiantuntija, th YAMK Adhd-keskus, Barnavårdsföreningen i Finland Vahvempi vanhemmuus parempi lapsuus

Lisätiedot

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen

301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen 301111 Mitä tavallinen psykiatri ymmärtää kehitysvammaisen mielenterveysongelmista? Yl juha kemppinen Vastaus: hyvin vähän Tietoakin on ollut vaikea hankkia, nyt on juuri uusi kirja julkaistu Tavallisimmin

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta

Tekijät: Kerstin Wallner ja Klaus Miltenberger ( 2010) Lisenssi Projekt Spiel:n kautta Art. Nr. 22421 Move & Twist Iloinen toimintapeli, jossa pienet leppäkertut yrittävät kiivetä kukan vartta pitkin ylös päästäkseen kauniin kukan luo. Tehtävästä suoriutumiseen leppäkertut tarvitsevat kuitenkin

Lisätiedot

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden

Lisätiedot

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso

KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN. Matti Kasso KIINTEISTÖN KAUPPA JA OMISTAMINEN TALENTUM Helsinki 2014 2., uudistettu painos Copyright 2014 Talentum Media Oy ja ISBN 978-952-14-2155-6 ISBN 978-952-14-2156-3 (sähkökirja) Taitto: NotePad Kansi: Lauri

Lisätiedot

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö

Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö KAUPANPÄÄTÖS Tapio Joki Johdanto Kun et saa heitä näkemään valoa, saa heidät tuntemaan sen lämpö K aupanpäätös on usein sekä myyjille että asiakkaille stressaavin vaihe myyntikeskustelussa ja kaikki se

Lisätiedot

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa

PLUS PÄIVÄ 1 PÄIVÄ 3 PÄIVÄ 4 PÄIVÄ 5 PÄIVÄ 6. Pidä 1 min tauko intervallien. Askelkyykky kävellen: 12 toistoa x 3 sarjaa 3 naista nipisti ajoistaan minuutteja näin se onnistui! Omaa ennätysaikaa voi parantaa vain 30 päivässä KUNTO -juoksuohjelmaa noudattamalla. Ohjelma sopii kaikille, sillä sen lähtökohtana on juoksijan

Lisätiedot

3. Katse kääntyy 90 astetta oikealle, siis 45 astetta rintamasuunnasta ja vielä 90 astetta takaisin vasemmalle.

3. Katse kääntyy 90 astetta oikealle, siis 45 astetta rintamasuunnasta ja vielä 90 astetta takaisin vasemmalle. CHINTO 1(14) Kuvien lähde: Gijomonkai ry:n katavideo Tekstien lähde: Shoko-Ryu kolleegio Shoko-Ryu vyokoevaatimukset (Lokakuu 2003 Tarkistettu versio helmikuu 2004 ) CHINTO 1. Yoi 2. Katse kääntyy 45 astetta

Lisätiedot

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN

BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) HALLINNAN JA SYVIEN VATSALIHASTEN TYÖSKENTELYN KAKSITOISTA Sivuttainen kurki BAKASANA ELI KURKIASENTO ON YKSI TUNNETUIMMISTA KÄSITASAPAINOASENNOISTA. KUN BAKASANAAN LISÄTÄÄN SELÄN KIERTO, SAADAAN VÄHEMMÄN TUNNETTU PARSVA (SIVU) BAKASANA. KÄSITASAPAINOASANAT

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

52 Michelle Kristensen Kuva: wichmann+bendtsen

52 Michelle Kristensen Kuva: wichmann+bendtsen 52 Michelle Kristensen Kuva: wichmann+bendtsen Katseletko kateellisena crossfit-harrastajia, jotka tekevät hetkessä kymmenen leuanvetoa? Kuivaa kyyneleet ja tartu toimeen, sillä sinäkin pystyt kyllä samaan!

Lisätiedot

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi

RISKEISTÄ RIKAS LAPSUUS. Tatu Hirvonen. tatuhirv@ gmail.com. www.miner vakustannus.fi RISKEISTÄ RIKAS Tatu Hirvonen LAPSUUS tatuhirv@ gmail.com www.miner vakustannus.fi RISKIKASVATUKSEN NÄKÖKULMA Etsitään hyvää tasapainoa järkevän riskien välttämisen/poistamisen ja riskien hyväksymisen/sietämisen

Lisätiedot

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma

Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma Lapsen esiopetuksen oppimissuunnitelma 1 Kurikka lapsen nimi Kansilehteen lapsen oma piirros Lapsen ajatuksia ja odotuksia esiopetuksesta (vanhemmat keskustelevat kotona lapsen kanssa ja kirjaavat) 2 Eskarissa

Lisätiedot

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika

Neuvokas perhe. Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Neuvokas perhe Ideoita lapsiperheen arkeen: Syöminen, liikkuminen ja ruutuaika Sisältö: Ruoka ja syöminen lapsiperheessä. Liikkuminen lapsiperheessä. Ruutuaika ja sen mukanaan tuomat haasteet. Lapset opettelevat

Lisätiedot

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi.

Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Kivunlievitys Tässä osassa on tietoa kivunlievityksestä lääkkein nielurisaleikkauksen jälkeen. Voit laskea oikean kipulääkeannoksen lapsellesi. Huomaa, että tämä kivunlievitysohje pätee vain, jos lapsella

Lisätiedot

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN

PERUSTURVAOSASTO KEHITYSVAMMAISTEN ILOMANTSIN KUNTA PERUSTURVAOSASTO VAMMAISPALVELUT HAKULOMAKE KEHITYSVAMMAISTEN PÄIVÄ- JA TYÖTOIMINTA 1. HAKIJAN TIEDOT NIMI HENKILÖTUNNUS PUHELINNUMERO OSOITE 1 2. HAETTAVA PÄIVÄTOIMINTA PÄIVÄ- TAI TYÖTOIMINTA

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä

Hyvinvointia työstä Hyvinvointia työstä www.ttl.fi/sujuva Julkaistu 11.05.2015 1 Inhimilliset virheet ja niiden vähentäminen työpaikoilla Sujuvaa työtä, vähemmän virheitä -tutkimushankkeen tuloksia Vuokko Puro, Henriikka

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Tarttuvista taudeista

Tarttuvista taudeista OHJELMA Hippos kiittää tuesta seuraavia yhteistyökumppaneita: Intervet Oy Pharmaxim AB Scanvet Eläinlääkkeet Oy Vermon Ravirata Vetcare Oy 18.00 18.30 Tarttuvien tautien ennaltaehkäisy / ell. Katja Hautala

Lisätiedot

Omat rajat ja turvaohjeet

Omat rajat ja turvaohjeet Omat rajat ja turvaohjeet Jokaisella ihmisellä on oikeus omaan kehoonsa. Se tarkoittaa, että myös sinä päätät itse, kuka saa koskettaa sinua. Sinä saat myös päättää, mihin paikkoihin toinen ihminen saa

Lisätiedot

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute

INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute ETUKANSI INSTANYL -VALMISTEEN KÄYTTÖOPAS KERTA-ANNOSPAKKAUS Intranasaalinen fentanyylisumute TÄRKEÄÄ TURVALLISUUSTIETOA INSTANYL -VALMISTEESTA Tutustu huolellisesti tähän oppaaseen ja lue lääkepakkauksessa

Lisätiedot

OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN. Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant

OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN. Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant OLEN YSTÄVYSTYN MIELESSÄNI OLEVAAN APINAAN Utah National Guard Family Programs Kelly Barnes State Youth Coordinator 801.878.5796 Andrea Phillips, LCSW Child and Youth Military Family Life Consultant 801.598.0729

Lisätiedot

Itsemurhasta on turvallista puhua

Itsemurhasta on turvallista puhua Itsemurhasta on turvallista puhua Vaikuttaako joku lähelläsi masentuneelta? Voisiko hän miettiä itsemurhaa? AINOA tapa tietää on kysyä asiasta suoraan. Usein ajatellaan: Ettei itsemurhia oikeasti tehdä.

Lisätiedot

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4

LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 LUKUVUOSITODISTUKSEN ARVIOINTILAUSEET VUOSILUOKILLE 1 4 tuetusti / vaihtelevasti / hyvin / erinomaisesti vuosiluokka 1 2 3 4 käyttäytyminen Otat muut huomioon ja luot toiminnallasi myönteistä ilmapiiriä.

Lisätiedot

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN

PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO PAPILIO-HANKE. OHJELMA LASTEN SOSIO- EMOTIONAALISTEN TAITOJEN TUKEMISEEN JA ITSESÄÄTELYPULMIEN ENNALTAEHKÄISYYN Riitta Viitala & Merja Koivula Jyväskylän yliopisto Papilio-ohjelman

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Nuoren suomenhevosen valmennus ja kilpailuttaminen - eläinlääkärin näkökulma

Nuoren suomenhevosen valmennus ja kilpailuttaminen - eläinlääkärin näkökulma Nuoren suomenhevosen valmennus ja kilpailuttaminen - eläinlääkärin näkökulma Mari Vettenranta hevossairauksien erikoiseläinlääkäri, Tampereen hevosklinikka Varsan valinta Suku; aikainen nopeus periytyvää

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen

Systeemiajattelua-I. Helena Ahonen Systeemiajattelua-I Helena Ahonen Miksi systeemiajattelua Kokonaisuuksien hallintaa vai ongelmanratkaisua Työhön kohdistuu jatkuvasti ulkoisia ja sisäisiä muutospaineita, jotka sekoittavat kokonaiskuvan

Lisätiedot

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA JANAKKALAN KUNTA PERHEPÄIVÄHOITO SYRJÄKYLÄN SYLVIT VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA SYLI, HALI, HUUMORI, RAVINTO, RAJAT JA RAKKAUS; SIINÄ TARJOOMAMME PAKKAUS SISÄLLYSLUETTELO JOHDANTO ARVOT KASVATUSPÄÄMÄÄRÄT

Lisätiedot