Lepola. Yliopettajan talo. Inventointi Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lepola. Yliopettajan talo. Inventointi 31.8.2012. Lepola / Yliopettajan talo Inventointi 21.8. 2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo"

Transkriptio

1 Lepola Yliopettajan talo Inventointi Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 1

2 Tilaaja Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus Ohjausryhmä Ilkka Holmila, Järvenpään kaupunki Terttu-Elina Wainio, Järvenpään kaupunki Elisa El Harouny, Museovirasto Jarkko Sinisalo, Museovirasto Henrik Wager, ELY-keskus Satu Taivaskallio, Uudenmaan maakuntamuseo/helsingin kaupunginmuseo Konsultti Arkkitehtitoimisto ark-byroo Pohjoinen Hesperiankatu 13 B Helsinki p Työryhmä Marianna Heikinheimo, arkkitehti, projektista vastaava rakennustutkija Mia Puranen, arkkitehti, rakennustutkija Sanna Pitkäniemi-Toroska, rakennuskonservaattori Eero Astala, graafikko Sami Heikinheimo, valokuvaaja Nykytilavalokuvat Sami Heikinheimo, ark-byroo Suoritusajankohta Työ on suoritettu touko elokuussa Arkkitehtitoimisto ark-byroo 2 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Yliopettajan talo Maatalousnormaalikoulun alue 6 2 Inventointi Arkkitehtipiirustukset Ulkotila Sisätilat Rakenteet Säilyneisyys 27 3 Tulokset Arkkitehtuurin ominaispiirteet Suosituksia 32 lähteet 36 liitteet 36 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 3

4 1 Johdanto Maatalousnormaalikoulun, Rehtorin talon, Yliopettajan talon, Karjanhoitokoulun Lehtorienmäen talon rakennuskohtaiset kulttuurihistorialliset inventoinnit ovat jatkoa koko Maatalousnormaalikoulun aluetta käsittelevälle rakennushistoriaselvitykselle, joka valmistui tammikuussa Tämä osuus käsittelee Yliopettajan taloa. Yliopettajan talon alkuperäinen suunnitelma ja muutossuunnitelma löytyivät kiinteistöyhtiön arkistosta työn loppuvaiheessa ja ne voitiin ottaa osaksi tarkastelua. Muista alueen rakennuksista ei ole löytynyt vastaavia suunnitelmia. Rakennukset on käsitelty yhdenmukaisella tavalla. Työn keskeisen sisällön muodostaa yleispiirteinen inventointi, joka kohdistui sekä ulko- että sisätiloihin. Toisessa luvussa on inventoinnin ohella yhteenveto rakennuksen säilyneisyydestä. Kolmannessa luvussa on pohdintaa arkkitehtuurin ominaispiirteistä ja konsultin esitys vastaisten korjausten suunnasta. Rakennusten ulkoväritys tutkittiin ja Rehtorin talon sisätiloissa suoritettiin suppea sisätilojen pinta- ja väritutkimus. Väri- ja pintatutkimuksen tulokset ovat tämän raportin liitteenä. 4 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

5 1.1 Yliopettajan talo Yliopettajan talo sijaitsee Järvenpään Lepolassa nk. Maatalousnormaalikoulun alueella samassa pihapiirissä päärakennuksen ja Rehtorin talon kanssa. Maataloushallitus rakennutti Maatalousnormaalikoulun maatalousalan opettajakoulutuksen järjestämiseksi 1920-luvun lopulla. Alueen kaikki rakennukset suunnittelivat arkkitehtiveljekset Jussi ja Toivo Paatela. Yliopettajan talo oli yliopettajan virka-asunto. Yliopettajan talossa oli alun perin vain yksi asunto. Se jaettiin kahdeksi ja osa ullakosta otettiin asuinkäyttöön Rakennus on tyyliltään asiallinen, pelkistettyä 1920-luvun lopun klassismia, eikä yhtä runsaasti koristeltu kuin vastapäinen Rehtorin asuintalo. Talon eteläpuolella on ollut laaja hedelmätarha. Tämä rakennuskohtainen inventointi on jatkoa koko Maatalousnormaalikoulun aluetta käsittelevälle alueelliselle rakennushistoriaselvitykselle, joka valmistui tammikuussa Työ on painottunut rakennusten ominaispirteiden ja säilyneisyyden inventointiin ja dokumentointivalokuvaukseen. Erityisen haastavaksi tehtävän teki se, että Maatalousnormaalikoulun rakennusten alkuperäispiirustuksia tai muita suunnitteludokumentteja ei ole löytynyt, paitsi tämän talon osalta. Tekijä on tehnyt silmämääräisiä havaintoja myös rakennuksen kunnosta, mutta tämä ei ole kuntotutkimus. Tämän työn yhteydessä ei suoritettu rakenneavauksia. Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 5

6 1.2 Maatalousnormaalikoulun alue Järvenpäässä sijaitseva entinen Maatalousnormaalikoulu vihittiin käyttöönsä Koulukokonaisuuteen kuului opettajankoulutuslaitos, maamieskoulu, karjanhoitajakoulu ja harjoitustila. Maataloushallitus tilasi rakennusten suunnittelun Jussi ja Toivo Paatelalta, jotka suunnittelivat rakennukset vuosina Näkymäakselit olivat tärkeitä sommittelun lähtökohtia. Hankesuunnitteluvaiheessa kokonaiskompositio oli symmetrisempi ja päärakennusten yhteyteen oli suunniteltu muotopuutarhoja. Toteutussuunnitteluvaiheessa kaikkien rakennusten rungot tuotiin suurmaiseman linjojen suuntaiseen koordinaatistoon luvun klassismia edustavat rakennusryhmät sijaitsevat peltomaisemassa kumpuavien mäkien lailla eriluonteisina pihapiireinä siten, että peltoala jää vapaaksi. Rakennukset on ryhmitetty eriluonteisten pihojen ympärille. Maatalousnormaalikoulun piha on monumentaalinen ja sitä ympäröivät hierarkkisesti tärkeimmät asuinrakennukset, rehtorin ja yliopettajan talo sekä autotalli. Karjanhoitokoulu on kokonaisuuden arkkitehtoninen helmi ja toinen alueen päärakennuksista. Karjanhoitokoulun matala siipi oli opettajan asuntona. Lehtorienmäelle sijoittuu 1920-luvun pitkänomainen paritalo talousrakennuksineen ja neljäs 1920-luvun pihapiiri on verstaspiha, jonne rakennettiin perustamisvaiheessa asunto-työsali, käsityöpaja ja talousrakennus. Kaikki rakennukset rakennettiin tulenkestäviksi kiviaineisina.1 Opetusmaatila käsitti 52,06 hehtaaria peltoa, 56,14 hehtaaria metsää ja 13,77 hehtaaria tontti-, tie- ja joutomaata eli yhteensä 121,97 hehtaaria. Tila perustettiin entisen Järvenpään kartanon alueelle. Nykyiseen kokonaisuuteen kuuluvat myös 1950-luvun alussa rakennettu tilan uusi talouskeskus Navetanmäki; verstaspihan etelänpuolelle luvuilla rakennetut kone- ja työhallit; lämpökeskus; 1980-luvun oppilasasuntolat ja hallintorakennus; alunperin viereiseen Kotitalousopettajakouluun kuuluneen Kyrölän mallitilan rakennukset; sekä kaksi 1800-luvun lopun asuintaloa ja vanha Notkon koulu. Maatalousnormaalikoulun alue on osa valtakunnallisesti merkittävää Tuusulan rantatien kulttuurimaisemaa, johon kuuluuvat etelämpänä taiteilijayhteisön asutus ja länsipuolella mainittu kotitalousopettajaopisto. Kouluja pidetään Suomen itsenäisyyden alkuajan merkittävinä oppilaitoskokonaisuuksina. 1 Paatela 1932, Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

7 Hankesuunnitelma vastaa toteutunutta kokonaisuutta. Lähde: KA MaatH Ih Piirustus on luetteloitu Paateloiden laatimaan piirustusluetteloon. Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 7

8 Järvenpään tilan ja Maatalousnormaalikoulun historiaa Järvenpään kartano on toinen kahdesta suuresta kartanosta, joiden alueelle Järvenpään kauppala muodostettiin Kartanon historia juontaa 1500-luvulle. Nimensä tila on saanut nimensä sijaintinsa johdosta Tuusulanjärven pohjoispäässä. Ratsutilan kantatilana on Körilän ratsutila, johon ja 1800-lukujen aikana liitettiin ratsutilan aputilat Sutela, Jäppilä, Juhola ja Simola, ja 1900-luvun alussa Yrjölän perintötila.2 Järvenpään kartanon viimeinen omistaja Bjarne Westermarck alkoi hoitaa kartanon taloutta vuoden 1908 paikkeilla isänsä Anton Westermarckin vielä omistaessa tilan. Nuori isäntä oli opiskellut Kööpenhaminan maatalouskorkeakoulussa. Vuonna 1910 julkaistussa tilakertomuksessaan Träskända gård hän tarkasteli Järvenpään tilan vaiheita 1742 alkaen sekä maanviljelyksen ja karjanhoidon kehitystä 1862 lähtien.3 Järvenpään kartano oli suuri maanviljelys- ja karjanhoitotila. Vuonna 1910 kartanon koko oli 2 Tilan varhaisimpia omistajia olivat Tuomas Jussinpoika , Sipi Tuomaanpika Körre , Martti Sipinpoika , jonka jälkeen tila oli autiona Kartanon viimeisiä omistajia olivat Aleksander Ehrström , tämän vävy metsänhoitaja Anton Westermarck , ja maanviljelysneuvos Bjarne Westermarck. Nikkilä 1952, Raevuori 1953, hehtaaria sisältäen peltoa, niittyä ja metsää.4 Nuori Westermarck alkoi kehittää tilasta vieläkin suurempaa pyrkien soveltamaan nykyaikaisia maataloustieteen ja -tekniikan suomia mahdollisuuksia. Suurtilan pinta-ala hipoi pian hehtaaria ja sitä alettin kutsua Westermarckin Kartanoiksi. Samaan aikaan kun peltoalaa lisättiin, viljelyksiä tehostettiin. Westermarckin Kartanoille hankittiin parhaita mahdollisia kasvilajikkeita Ruotsista, siellä käytettiin väkilannoitteita, hankittiin uudenaikaisia traktoreita ja harjoitettiin kasvinjalostusta sekä kehitettiin karjataloutta.5 Uudistusten rahoittamiseksi tila myi metsää. Sisällissodan jälkeen Westermarckista tuli kansanedustaja. Tilan taloudenhoito jäi liian vähälle huomiolle6, ja lopulta valtio lunasti kartanon Kartanon maat palstoitettiin 1925 ja loppuosan alueelle perustettiin oppilaitoksia.7 On mitä todennäköisintä, että juuri kansanedustaja Bjarne Westermarck hän sai aikaan tilan kaupan ja koulujen sijoittamisen Järvenpäähän. Maatalousnormaalikoulu ja kotitalousopettajaopisto sekä siihen kuuluva emäntäkoulun harjoitustila Kyrölä perustettiin Westermarckin kartanon entisille maille. 4 Bjarne Westermarckin teoksessaan esittämä tieto; Raevuori 1953, Raevuori 1953, Raevuori 1953, Nikkilä 1952, Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

9 Arkkitehdit Toivo ja Jussi Paatela suunnittelivat molempien koulukokonaisuuksien rakennukset. Entinen kartanon pääsrakennus puutarha- ja puistoalueineen liitettiin Kotitalousopettajaopistoon. Siten Matalousnormaalikoulun suunnittelussa ei ollut vastaavalla tavalla olemassa oleva vanhempi rakennuskanta kuin sen naapurissa. Eduskunta sääti lain Maatalousnormaalikoulusta Maatalousnormaalikoulu toimi Maataloushallituksen alaisena. Se koulutti opettajia ja maamieskoulu ja tietopuolinen karjanhoitokoulu toimivat sen harjoittelukouluina. Koululla oli lisäksi oma koetila. Vakituisella opetushenkilökunnalla ja vahtimestarilla oli työsuhdeasunnot ja oikeus saada puutarhamaata. Myös opiskelijat asuivat siellä. Valmistuessaan 1928 laitos oli ainoa laatuaan Pohjoismaissa.8 Päärakennus, karjanhoitokoulu sekä johtajan ja opettajien asunnot, valmistuivat 1928 lopulla. Karjanhoitokoulu aloitti toimintansa 1928 marraskuussa Järvenpäässä. Ensimmäinen maamieskoulukurssi alkoi 1929 tammikuussa. Opettajaosaston toiminta alkoi Karjanhoitajakoulun toiminta loppui Maatalousnormaalikoulun toiminta siirtyi 1995 Hämeen ammattikorkeakouluun. Vuonna 1996 oppilaitos kunnallistettiin ja siitä tuli Uudenmaan maatalousoppilaitos. Maatalousnormaalikoulun toiminta jatkui vuoteen Nykyisin alueen rakennukset ovat pääosin Lepolan Helmi Oy:n omistuksessa. Suunnittelijat Paateloiden monografiatiedot perustuvat suurelta osin Suomen arkkitehtuurimuseon arkkitehdit-tietokantaan, joka on museon verkkosivuilla. Jussi Paatela Professori, arkkitehti Jussi Paatela, entinen Pavén, ( ) tunnetaan sekä yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta että erityisesti sairaaloiden suunnittelijana. Paatela tuli tunnetuksi jo klassismin kaudella 1920-luvulla, ja hän omaksui nopeasti uuden rationaalisen arkkitehtuurin ajattelutavan 1930-luvulla. Jussi Paatela valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta Hän työskenteli Tampereen Teknillisen opiston opettajana vuosina , ja vuonna 1918 hänet palkattiin Helsinkiin Maataloushallituksen arkkitehdiksi. Vuonna 1919 hän perusti veljensä Toivon kanssa arkkitehtitoimiston. Monet veljesten merkittävistä töistä 1920-luvulla olivat kilpailujen kautta saatuja suunnittelutehtäviä. Tärkeitä töitä olivat Helsingin yliopiston anatomian laitos, Tampereen kirjastotalo, Atlaspankki sekä Kinkomaan, Muhoksen ja Etelä-Hämeen parantolat. Paateloiden arkkitehtuuri edusti vielä tuolloin 1920-lu- 8 Peusa 1953, 61. Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 9

10 vun klassismia; muotokieli oli näyttävää ja monumentaalista. Vuodesta 1930 lähtien veljekset jatkoivat uraa omilla tahoillaan. Jussi Paatela toimi Lääkintöhallituksen rakennusosaston päällikkönä vuosina , jolloin hän laati esimerkiksi Helsingin yliopiston naisten sairaalan, Turun lääninsairaalan ja Porin yleisen sairaalan piirustukset. Oman toimistonsa nimissä hän laati puolestaan muun muassa SPR:n sairaalan, Kotkan naistensairaalan, Kiljavanummen parantolan, Helsingin sisätautien ja kirurgisen klinikan, Muurolan keuhkotautiparantolan. Eräs hänen tunnetuimmista omista töistä on vuonna 1939 valmistunut funktionalismia edustava Helsingin yliopiston Metsätalo Unioninkadulla. Jussi Paatela toimi Teknillisessä korkeakoulussa rakennusopin lehtorina , oppiaineen professorina , vararehtorina vuonna 1940 ja rehtorina Toivo Paatela Jalo Toivo Paatela, entinen Pavén, ( ) tuli tunnetuksi erityisesti julkisten laitosrakennusten ja myöhemmin liikerakennusten suunnittelijana. Hän valmistui arkkitehdiksi Paatela tutustui matkoillaan ulkomaiseen arkkitehtuuriin, joka oli eri puolilla maailmaa siirtymässä hyvää vauhtia kohti funktionalismin pelkistetympää muotokieltä. Klassisististen piirteiden karsiutuminen ja muodon yksinkertaistuminen näkyi myös Toivo Paatelan suunnittelussa siirryttäessä 1920-luvulta ja 1940-luvuille. Toivo Paatela perusti oman toimiston vuonna Hän keskittyi liikearkkitehtuuriin; merkittävimpiin töihin kuuluvat Osuuskuntien Keskuslainarahasto Oy:n (O.K.O.) asuin- ja liiketalo Helsingissä (1932), Kosken Tl. kirkko (1935) sekä Savo-Karjalan Tukkuliikkeen (1938) liiketalo Viipurissa. Paatela suunnitteli myös monia muita liike-, asuin- ja kirkkorakennuksia ympäri maata. Toivo Paatelan myöhäisemmästä arkkitehtuurista mielenkiintoinen esimerkki on vuonna 1940 valmistunut Maakauppiaitten Oy:n ja Kauppiaitten Keskuskunnan liikerakennus, nykyinen Keskon pääkonttori Helsingin Katajanokalla, virtaviivainen punatiilirakennus. 10 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

11 Ryhmä A: Verstaspiha 5 7 Ryhmä B: Normaalikoulun piha Ryhmä C: Hallinto ja asuntolat Ryhmä F: LehtoriEnmäki 19 Ryhmä D: Navetanmäki Ryhmä G: Notko Ryhmä E: Karjanhoitokoulu maatalousnormaalikoulun alueen Rakennusryhmät ja pihat 1 Asunto ja verstas 16 Puimala 27 2 Monttu 17 Navetta 28 3 Puutyöpaja 18 Asuinrakennus 4 Talousrakennus-sauna 19 Kanala 5 Opetustyöpaja 20 Karjanhoitokoulu Ryhmä H: Kyrölän mallitila (opetus- ja konehalli) 6 Traktorihalli 7 Konehalli ja työpaja 8 Lämpökeskus 9 Rehtorin talo 21 Halkosuoja 22 Muuntaja 23 Lehtorienmäen ulkorakennus 24 Lehtorienmäen asuinrakennus 25 Mökki 10 Autotalli 26 Notkon koulu 11 Päärakennus 27 Mäyrylä 12 Yliopettajan talo 28 Aitta 13 Hallintorakennus 29 Kyrölän mallitilan päärakennus 14 Oppilasasuntola 30 Kyrölän mallitilan talouskeskus 15 Oppilasasuntola 31 Kyrölän mallitilan vilja-aitta Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 11

12 2 Inventointi Inventointi suoritettiin katselmoimalla rakennusta sekä sisältä että ulkoa. Katselmuksen yhteydessä päästiin kiertämään koko talossa. Inventointi on yleispiirteinen. Huomiota on kiinnitetty arkkitehtuuriin, rakennusosiin ja materiaaleihin. Rakenteita ei avattu. Tiedot rakenteista perustuvat havaintoihin ja osittain kirjallisiin lähteisiin. Rakennuksen kunnosta tehtiin silmämääräisiä havaintoja. Tämä selvitys ei ole kuntotutkimus. Kohde dokumentoitiin valokuvaamalla Raportoinnissa on käytetty myös syksyllä 2011 otettuja valokuvia. Käytössä olleet arkistopiirustukset on esitetty tässä luvussa. Yliopettajan talosta löytyi alkuperäinen suunnitelma, joka on viereisellä sivulla sekä myöhempiä suunnitelmia. 12 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

13 2.1 Arkkitehtipiirustukset Pääsisäänkäynti on ollut länsipäässä, missä on leveä porras. Itäpäässä oli keittiön sisäänkäynti, jonka yhteyteen oli järjestetty portaat kellariin ja ullakolle. Eteläseinällä oli kolme salia, joista keskimmäinen olis suurin. Myös pohjoispuolelle sijoittuvat sisäänkäyntihalli oli edustava. Huoneistoon ei ole kuulunut kylpyhuonetta tai wc-tiloja. Suunnitelmassa ei ole poikkipäätyä eiikä ullakolla ole huoneita. Katto on verhottu peltilevyillä tai vastaavilla, ei peltinauhalla, Jussi ja Toivo Paatelan alkuperäinen suunnitelma.: julkisivut, pohjapiirustus ja leikkaus vuodelta JM. Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 13

14 Ullakkokerros, kellarikerros ja asuinkerros vuodelta JM. 14 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

15 Viereisen sivun kuvasta näkee, että osa ullakkokerroksesta on otettu käyttöön ja talo jaettu kahdeksi asunnoksi jo Alla olevasta vesijohto- ja viemäröintisuunnitelmasta käy ilmi kellaritilojen laajuus. Kellarin pohjapiirustus vuodelta LH m Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 15

16 Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus vuodelta LH m Rakennusta perusparannettiin 1977 ja sen vesi- ja viemärijohdot uusittiin. 16 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

17 Toisen kerroksen pohjapiirustus vuodelta LH m Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 17

18 2.2 Ulkotila SOMMITELMA Suorakulmaisessa, harjakattoisessa rakennuksessa on eteläseinällä poikkipääty. Se ei ole alkuperäinen vaan rakennettu ilmeisesti Sileiksi rapatut julkisivut ovat lähes koristeettomia. Päädyt ovat epäsymmetrisiä ja pitkät sivut symmetrisiä. Rakennuksen alkuperäinen pääsisäänkäynti on sen länsipäädyssä ja itäpäässä on ollutkeittiön sisäänkäynti. SOKKELI Sokkeli on ruskeaksi maalattu ja rapattu. Rappaus ei ole alkuperäinen. SEINÄT Ulkoseinä on rapattu ja maalattu keltaiseksi. Rappaus on ainakin kertaalleen uusittu. Rappauspinnan alaosassa on sisennetty vyöhyke, joka on koristeeton. Seinässä on tuuletusventtiileitä ikkunoiden vieressä. Päätyseinässä on murtumia. Eteläseinällä on pahat vesivahingot poikkipäädyn sivuissa. Rappaus on irti. KATTO Päädyn räystäs on umpinainen, porrastettu ja laudasta tehty. IKKUNAT Vallitseva ikkunatyyppi on kuusiruutuinen. Osassa ikkunoita on terveysikkuna. Ikkunoita kiertää pyöreä lista. Vanhat ikkunat ovat pinnassa ja uudemmat on sovitettu huomattavasti syvemmälle ullakolla. Kellariin on joitakin minimaalisen pieniä ikkunoita eteläpuolella sokkelivyöhykkeessä. Kellarin luukut ovat ummessa. Itäpäädyn yläpuolella on pyöreä ikkuna, ja änsipäädyssä on suorakaiteen muotoinen ikkuna (1960). Sielläkin on ollut pyöreä ikkuna (katso s. 13). SISÄÄNKÄYNNIT Länsipäädyn sommitelma on epäsymmetrinen. Oven edessä on levenevä suorakulmainen, sementtiporras, jossa ei ole kaidetta. Palotikkaat (1970-l) on kiinnitetty seinään oven oikealle puolelle. Uusittu ovilehti on lautapaneloitu ja se on väriltään vihreänharmaa. Oven yläpuolella on alkuperäisen ulko-oven ikkunat. Sisäänkäynnin yläpuolella on noppamainen ulkovalaisin (1970-l). Itäpäädyn sisäänkäynnin edessä on suora sementtiporras, jossa on pinnakaide suorakulmaisista rautaprofiileista. Käsijohde on tehty pyöreästä profiilista. Ovilehti on uusittu ja lautapaneeloitu. Sen yläpuolella on koristeellinen yläikkuna 1920-luvulta. Valaisin on noppamainen ulkovalaisin. Sisäänkäynnin edessä on sementtilaatalla laatoitettu alue, joka on uudehko. VÄRI Seinät ovat keltaiset. Alkuperäinen väri on ollut nykyistä vaaleampi okra. Katto on nykyisin mustaksi maalattua nauhapeltiä. Alunperin vesikatteena on ollut peltilevyistä tai muista levyistä tehty. Sokkeli on nyt maalattu vaaleanruskeaksi. VAIHEET/MUUTOKSET Ullakko on otettu asuinkäyttöön ja huoneisto jaettu kahdeksi Tässä yhteydessä ullakkokerrokseen on rakennettu poikkipääty ja länsipään pyöreä ikkuna oon vaihdettu isoon, suorakulmaiseen ikkunaan taloon on rakennettu toinen keittiö ja asunnoille saniteettitilat sekä uusi porras ullakolle. Taloa on perusparannettu 1977 ja samalla vesi- ja viemärijohdot on uusittu. 18 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

19 P a e b d c Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 19

20 a Normaalikoulun pihan puoleinen julkisivu pohjoiseen. b Alunperin itäpäässä oli keittiön sisäänkäynti. 20 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

21 c Pikkiharja on vuosimallia 1960 ja teknisesti ongelmallinen. d e 1960 lisätty ikkuna. Pääsisäänkäynnin ovilevyt on vaihdettu. Talon tyypillinen ikkuna on kuusiruutuinen. Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 21

22 2.3 Sisätilat TILAHAHMO Isompi asunto on jaettu kahdeksi. Länsipään asuntoon on rakennettu uusi porras ullakolle, jonne on myös sijoitettu asuintiloja. Taloon on rakennettu toinen keittiö sekä wc- ja kylpyhuonetilat molempien sisäänkäyntien lähelle. Tilahamo on muuttunut ja sokkeloinen. Talon itäpäässä on kellari, jonne on alkuperäinen porras huoneiston sisällä. Porras on betonista. Kellarissa on sekä muurattuja että betonista valettuja seiniä, lattia on sementtiä ja se on muhkurainen, ovet ovat alkuperäisiä lautapaneeliovia ja katto on valettu betonilaatta. Kellari on matala (korkeus 2,00 m ). Yläkerrassa on poikkiharjan alla tilava, mutta melko matala asuinhuone (rakennettu 1960). Sen kaiki pinnat on levytetty ja lattiassa on muovimatto. Länsipäädyn huone on myös rakennettu Huoneiden välissä on lappeen alla kylpyhuone, jossa on muovimatto lattiassa ja katossa. Päätyhuoneessa on ikkuna, jossa on kivipenkki ja sen alla laakapatteri. Ullakon toinen pääty on alkuperäisessä asussaan ja käytössä varastona. KÄYTTÖ Yhden perheen omakotitalo on muutettu paritaloksi. Rakennus on ollut aina asuinkäytössä. Kellarissa on varasto- ja verstastilaa. LATTIAT Puulattian päälle on asennettu levytys ja muovimatto. Kylpyhuoneissa ja wc-tiloissa on laatta. SEINÄT Seinät on levytetty sisäpuolelta. Muureja ei ole levytetty. KATOT Länsipään asunnon katto on levytetty. Aulassa on mäntypaneeli, samoin keittiössä. Myös itäpään asunnon katoissa on levytyksiä. IKKUNAT Länsipään keittiön ikkunassa on puulista, joka kiertää sen. Ikkunoiden ulkopuitteet on uusittu asukkaan mukaan OVET Sisäovet ovat alkuperäisiä puupeiliovia. Tuulikaapin sisemmissä alkuperäisissä ovissa on koristeleikkauksia. LISTAT Lattialistat, ovien vuorilistat ja kattolistat on uusittu. PORTAAT Itäpään asunnossa on alkuperäinen porras ullakolle. Se on nyt varastona. KIINTOKALUSTEET Ei alkuperäisiä kiintokalusteita. VARUSTEET Olohuoneessa on puolipyöreät alkuperäiset ruskeat uunit molemmissa huoneistoissa. Lännenpuoleisessa huoneistossa on uusrenessanssiuuni keittiössä siinä sijainneen puuhellan paikalla. Huoneistossa on uudehkot laakapatterit. VAIHEET/MUUTOKSET Sisätilat on jaettu kahdeksi asunnoksi ja ullakko on otettu asuinkäyttöön Ullakolla on jo ennen tätä todennäköisesti sijainnut asuinhuone poikkipäädyn kohdalla. Perusparannus ja vesi ja viemärijohtojen uusiminen on suoritettu Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

23 a Pääsali kuvattuna b Lounaiskulmaan sijoittuva asuinhuone, jossa on ullakolle johtava porras kuvattuna Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 23

24 c Lounaiskulmaan sijoittuva asuinhuone, jossa on alkuperäinen kakluuni kuvattuna d e Tuulikaapien ovissa on koristeleikkauksia. Uusrenessanssiuuni on vanhempaa perua kuin itse talo. Kyseessä ei ehkä ole talon alkuperäinen uuni. 24 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

25 f Asuinhuoneen ikkuna. g Länsipäädyn ullakkohuone on rakennettu Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 25

26 h Kellarin porras. i Kellari on käytössä varastona. 26 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

27 2.4 Rakenteet ALAPOHJA Kellarin lattia on maanvarainen laatta. VÄLIPOHJA Kellarin ja ensimmäisen kerroksen välinen laatta on teräsbetonia. Sen yläpuolella on todennäköisesti puuvasat ja eloperäistä lämmöneristettä. Asuinkerrosten välinen välipohja on puuta. KANTAVA RAKENNE Kantava rakenne on muurattu harmaista sementtitiilistä. KATTO Talossa on harjakatto ja puiset kattotuolit. Katteena on uusittu peltikatto, josta vesi on johdettu pois jalkarännein ja syöksytorvin. Eteläseinän itäpäässä on alkuperäinen huoltotikas katolle. LÄMMITYSTAPA Talossa oli alunperin kakluunit lämityslaitteina, nykyisin se lämpiää vesikeskuslämmityksellä. 2.5 Säilyneisyys Rakennus on säilynyt alkuperäisessä käytössä asuinrakennuksena, mutta se on jaettu kahdeksi asunnoksi. Muutokset sisätilassa ovat merkittäviä, vaikka uudet huoneet onkin sovitettu käyttäen hyväksi vanhoja seiniä. Huoneistojen tilahahmo on muutettu, mutta se on palautettavissa. Sisätiloissa katot on levytettyjä ja listat on uusittu. Vanhat sisäovet ovat säilyneet samin kuin kaksi komeaa ruskeaa uunia. Toisen keittiön uusrenessanssiuuni on outo. Yliopettajan talon ulkoista hahmoa onmuutettu lisäämällä siihen poikkipääty jo ennen 1936 ja muuttamalla ullakon länsiosa asuinhuoneeksi. Ullakon uusien ikkunoiden sovitukset poikkeavat alkuperäisistä, kuten myös ikkunatyypit. Alunperin rakennus on ollut vaakasuuntainen ja ihan rakennusten välillä on ollut selkeä hierarkia. Poikkipääty on teknisesti ongelmallinen ja se on aiheuttanut pahat vesivauriot eteläseinän puolelle. Pohjoisjulkisivu on säilyttänyt ilmeensä osana Maatalousnormaalikoulun pihaa on verrattain hyvin. Arkkitehtipiirustuksessa näkyvä levyistä tehty katto on antanut rakennukselle pienimittakaavaista rytmiä, jota tällä hetkellä ei esiinny kuin joissain ikkunadetaljeissa. Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 27

28 3 Tulokset Karhumäen veljesten ottama ilmakuva vuodelta Päärakennuksen, yliopettajan talon ja tiestön lisäksi kuvassa näkyy Maatalousnormaalikoulun koetilan vanha talouskeskus Tuusulanjärven rannassa. Yliopettajan talossa on jo poikkipääty. Yliopettajan talon piha oli laaja. Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museopalvelut. 28 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

29 3.1 Arkkitehtuurin ominaispiirteet Yleistä Järvenpään Maatalousnormaalikoulun alue rakennuksineen suunniteltiin ja rakennettiin kokonaisuutena 1920-luvun lopulla Jussi ja Toivo Paatelan arkkitehtitoimiston suunnitelmien mukaan. Alueen arkkitehtuurilla on yhtenäiset piirteet. Arkkitehdit käänsivät hankkeen luonnosvaiheissa suorakulmaisen koordinaatiston, johon kaikki uudisrakennukset asettuivat, suurmaiseman linjojen suuntaiseksi. Tämä orientaatio oli vallitseva sommittelullinen lähtökohta. Alueen rakennusten ja pihojen välillä on selkeä hierarkia. Eriluonteiset pihat sijaitsevat kumpareilla ja kumpareiden välissä oli aukeaa peltoa, laidunta tai niittyä. Maatalousnormaalikoulu oli erityinen uusi instituutio, ainoa laatuaan Pohjoismaissa, ja sen piha on hierarkiassa ensimmäisenä. Koulun nelikerroksinen torni sijoittuu saapumisreitin näkymäakselin päätteeksi. Sen naapurustoon on sijoitettu johtavien virkamiesten, rehtorin ja yliopettajan edustavat huvilamaiset asuintalot. Karjanhoitokoulu pihoineen on hierarkiassa toisena. Sekin sijaitsee mäennyppylällä näkymäakselin päätteenä. Koulu on pienempi kuin Maatalousnormaalikoulu, mutta varsin edustava oman aikansa maatalousalan oppilaitokseksi. Pienestä koostaan huolimatta Karjanhoitokoulun rakennus on monumentaalinen. Lehtorien talon arkkitehtuuri on asiallista ja paritalon piha on luonteeltaan edellisiä yksityisempi. Verstaspihan ympärillä sijaitsevat työpajat ja käsityön opettajan asuinrakennus. Kaikkien rakennusten arkkitehtuurissa toistuu sama klassisistinen muotokieli. Julkisten rakennusten eli koulujen arkkitehtuurissa käytetty aihevaranto on monipuolisempi kuin asuinrakennuksissa. Alueen kaikkien 1920-luvun rakennusten vallitseva kattomuoto on jyrkähkö harja. Maatalousnormaalikoulun siivessä ja tornissa on tavoiteltu modernimpaa tasakaton vaikutelmaa. Rehtorin talossa on poikkiharja, joka korostaa rakennuksen edustavuutta. Räystäitä on korostettu useimmissa rakennuksissa käyttämällä polveilevaa laudasta tehtyä umpinaista räystästä. Karjanhoitokoulun räystäs on erityisen artikuloitu. Sokkelit ovat suoria. Niiden alkuperäisestä pintarakenteesta ei ole tietoa. Julkisivut olivat alkujaan sileiksi rapattuja kuten nykyisinkin ja ne olivat väriltään vaaleita. Julkisivuissa esiintyy hillitysti rappauskoristeita. Kussakin rakennuksessa on neli-, kuusi- tai kahdeksanruutuinen vallitseva klassistinen ikkunatyyppi, jonka oheen arkkitehdit ovat sijoittaneet modernistisemman poikkeaman jonkun merkittävän tilan kohdalle. Ullakon ikkunat, joissa oli usein koristeellinen puitejako, sijoitettiin päätyihin ja ne olivat pyöreitä tai lunetti-ikkunoita. Huolellisesti harkitut ikkunasovitukset Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 29

30 ovat hyvä esimerkki Paateloiden arkkitehtuurin ilmaisukeinoista. Useimmissa Maatalousnormaalikoulun rakennuksissa lähes seinäpinnan tasoon sovitettu ikkunalasi korostaa seinien keveyttä. Tietyissä kohdissa, kuten Karjanhoitokoulun pääkerroksessa, sisemmälle seinään asemoidut ikkunat taas korostavat ulkoseinän muurimaisuutta, raskautta. Kaikki pääovet ovat ilmeisimmin olleet koristeellisia puukehysovia tai ikkunallisia puukehysovia. Ovien välillä on ollut hierarkia ja sekundäärisissä ovissa on ollut alun perin panelointeja. Ovia on korostettu myös yläikkunoilla. Ovien merkitystä on korostettu myös rappauslistoilla ja harkituilla ovisovituksilla. Koulujen pääovien ulkovalaisimina on ollut siroja taottuja rautaisia lyhtyjä. Ulkoarkkitehtuurille tyypillisiä piirteitä ovat lisäksi sementistä valetut portaat, jotka joko alaspäin levenevinä tai laatikkomallisina komistavat sisäänkäyntejä. Teräsprofiileista hitsattu suorakulmainen pinnakaide ja pyöreä käsijohde on profiilityyppi, joka toistuu koko alueella. Sisätiloille on ollut ominaista selkeät, suurehkot suorakulmaiset huonetilat. Eteistilat ovat olleet edustavia rehtorin ja yliopettajan asunnoissa sekä Karjatalouskoulun siiven asunnossa. Myös koulujen sisääntulon rituaali ja tilasarjat korostuvat talon tärkeimpinä tiloina, joiden merkitys näkyy materiaalivalinnoissa, erityisinä ovityyppeinä, kattomaalauksina ja taideteoksien käytössä. Kellarit ovat matalia (huonekorkeus n. 2 m) ja sekundäärisiä tiloja. Ullakot ovat pääosin rakentamattomia. Maatalousnormaalikoulun rakennukset rakennettiin niukkuuden vallitessa edullisia materiaaleja käyttäen, mitä Jussi Paatela valitteli 1932 julkaistussa projektiesittelyssään. Seinät muurattiin sementtitiilistä poltettujen punatiilten sijasta. Seinämuuri muurattiin kahdella ilmaraolla, joista toinen täytettiin koksikuonalla. Alapohjat niissä rakennusten osissa, missä on kellari, olivat maanvaraisia valettuja laattoja ja sokkelit valettiin betonista. Kellarin ja ensimmäisen kerroksen välipohja on tarkastelemissamme viidessä rakennuksessa poikkeuksetta alalaattapalkisto, jonka päälle on laskettu puuvasat ja lautalattia. Täyte on eloperäistä. Koulurakennuksissa ylemmät välipohjat on rakennettu vastaavasti, niin, että ullakolla on palopermanto. Asuinrakennuksissa ylempi välipohja on puurakenteinen. Kaikissa viidessä rakennuksessa kattotuolit on tehty hirrestä. Katot olivat alun perin pellitettyjä. Kouluissa ja niihin fyysisesti liittyvissä tiloissa oli alun perinkin vesikiertoinen keskuslämmitys. Muissa rakennuksissa oli uunilämmitys. Muutamia alkuperäisiä kakluuneja on säilynyt. 30 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

3 / 3.1 Hankkeen historia

3 / 3.1 Hankkeen historia 3 / Maatalous - normaalikoulun hanke 3.1 Hankkeen historia Maataloushallitus laati Maatalousministeriön puolesta esityksen Eduskunnalle laiksi Maatalousnormaalikoulusta, asetukseksi Maatalousnormaalikoulusta,

Lisätiedot

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013

ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 Asunto Oy Mars Pieni Roobertinkatu 8 / Korkeavuorenkatu 27 00130 Helsinki Kaupunginosa 3 / Kortteli 58 / Tontti 17 ASUNTO OY MARS RAKENNUSHISTORIASELVITYS 25.4.2013 1 KOHDE 1.1 Yleistä Asunto Oy Mars sijaitsee

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava

Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava Jyväskylän kaupungintalo peruskorjaus ja entistäminen SUOJELURAKENNUKSEN ERITYISPIIRTEET alustava 23.03.2010 Kaupungintalo on osa valtakunnallisesti merkittävää Jyväskylän Kirkkopuiston ja hallintokeskuksen

Lisätiedot

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset

Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan tontin nro 22:n vuokraoikeus sekä sillä olevat rakennukset MYYNTIESITE v.181 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Paavolan kaupunginosan korttelissa 401 sijaitsevan

Lisätiedot

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä

LIITE 1 DOKUMENTOINTI RAKENTEET. Yleistä 1 DOKUMENTOINTI LIITE 1 RAKENTEET Yleistä Rakenteet arvioitiin silmämääräisesti 19.3.2009. Asiantuntija-apuna arvioinnissa olivat mukana Pälkäneen kunnan rakennusmestari Asko Valkama ja Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE

TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE T arkastusraportti TEIJON VOIMALAITOS & RETKEILYALUE Perniö, SALO 1 METSÄHALLITUS Mia Puotunen 2008 T ARKASTUSRAPORTTI 13.11.2008 TEIJON VOIMALAITOS JA RETKEILYALUE Teijon retkeilyalue, Perniö VOIMALAITOS

Lisätiedot

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen:

Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: Rakennusten pinta-alojen ja tilavuuksien laskeminen: RT-ohjekortti RT 12-10277 Rakennuksen pinta-alat (1985) Kerrosalan laskeminen, Ympäristöopas 72 (2000) RAKENNUSALA: Rakennusala on se alue tontilla,

Lisätiedot

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET Korttelit 2001, 2005, 2064, 2066 KOUVOLAN KAUPUNKI Kaava 124:2 KUNTATEKNIIKAN TOIMIALA KAUPUNKISUUNNITTELU 22.11.2007 Nro 0020002 1 MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

Lisätiedot

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 7 (s) 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo

Lisätiedot

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013

ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 HELSINGIN KAUPUNKI HANKESELOSTUS ASUNTOTUOTANTOTOIMISTO 17.06.2013 Helsingin asumisoikeus Oy Kivipari Sijainti ja tontti Kaupunginosa 4, kortteli 4129, tontti Kiviparintie a 00920 Helsinki Tontti on Kiviparintiellä,

Lisätiedot

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet Korttelit 9, 10 ja 11 Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat avoimelle peltoaukealle kaupungin sisääntuloväylän varrelle. Rakennuksiin haetaan modernia muotokieltä. Rakennuksen sijoitus

Lisätiedot

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200

nuovo YLEMPI KELLARIKERROS 1:200 1. KERROS 1:200 JULKISIVU VAASANKADULLE 1:200 ASEMAPIIRROS 1 : 500 Jyväskylä on Alvar Aallon ja modernin arkkitehtuurin kaupunki tämä on nostettu esille myös Jyväskylän arkkitehtuuripoliittisessa ohjelmassa kaupungin rakentamista ohjaavana johtoajatuksena.

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia

Anjalankatu, asemakaavan muutos, rakennusinventointi Karttaliite. Alueen historia Karttaliite Alueen historia Salon kauppala 1943 Vuoden 1943 kartassa Anjalankadun (Anjalantie) varrella on rakennuksia, jotka sijoittuvat katulinjaan. Tontin takaosassa on talousrakennuksia. Terhinkadun

Lisätiedot

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015

PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Muistio 1 (5) PORIN KIVINILLÄ SIJAITSEVAN LATOLUODON UITTOTUVAN JA SEN YMPÄRISTÖN KUNNOSTUS Maastokatselmus ja neuvottelu 13.11.2015 Paikalla: Tiedottaja Paula Gröhn, Melamajavat Hallituksen jäsen Jussi

Lisätiedot

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO KOHDEINVENTOINTILOMAKE 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola RAKENNUS 5 4. Kylä/rekisterinumero 5. Kaup.osa/kortteli/talo 6.

Lisätiedot

Säilyneisyys ja arvottaminen

Säilyneisyys ja arvottaminen Raahen 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 4465-4288 Raahe 5. kaupunginosan korttelin 18 rakennushistoriaselvitys. Suunnittelukeskus Oy 1 Säilyneisyyden kriteerit

Lisätiedot

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5 KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO-7830-1, 2, 3, 4 JA 5 Ohjeen laatija: Tampereen kaupungin suunnittelupalvelut, asemakaavoitus, arkkitehti Ilkka Kotilainen Ohjeiden tarkoitus: Rakentamistapaohjeiden

Lisätiedot

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22

LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 LIITE 7 KORPELA RANTA-ASEMAKAAVA RAKENNUS-, KULTTUURIHISTORIA- JA MAISEMATAR- KASTELU VALOKUVAT 1-22 Rakennukset, kulttuurihistoria Korpelan tilan entisessä talouskeskuksessa sijaitsevat asuinrakennus,

Lisätiedot

Rakennusta alkuperäisasussaan

Rakennusta alkuperäisasussaan Raunion Tila 834-423-1-33 Omistajat Anne Rämö ja Juha Kujala Suunnittelu Jutta Varjus Rakentaminen Rauli Thynell, Juha itse ja sukulaiset Rakennuksen peruskorjaus, toisen kerroksen ja kuistin rakentaminen

Lisätiedot

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta

Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Liite raporttiin Turtosen tilan inventointi Turtosen alueen säilynyt rakennuskanta Turtosen pihapiirissä on tällä hetkellä viisi rakennusta - päärakennus - aittarakennus - entinen sikala - kalustovaja

Lisätiedot

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus Rakentamistapaohjeet Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus 2 YLEISTÄ Rakentamistapaohjeiden tarkoitus on täydentää asemakaavakartalla

Lisätiedot

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET ITÄ-TAMMISTO RAKENNUSTAPAOHJEET KORTTELIT 24-27 NAANTALI 18.08.2010 NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET A R K K I T E H T I T O I M I S T O T A R M O M U S T O N E N O Y LEHMUSTIE 27 A 20720 TURKU

Lisätiedot

Omakotitalo 4h+k+s+ph+3xwc+aputilat... noin 155 / 218 m²

Omakotitalo 4h+k+s+ph+3xwc+aputilat... noin 155 / 218 m² MYYNTIESITE v.165 1 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Lahden kaupungin Jalkarannan kaupunginosassa sijaitsevat rekisteritontit

Lisätiedot

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos

Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Kittilän kunta Atrin alueen asemakaava ja asemakaavan muutos Rakentamistapaohjeet 15.5.2008 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 1 2 RAKENTAMISTA KOSKEVAT OHJEET KAAVASSA... 2 3 KAAVIOKUVA... 4 4 ALUEEN RAKENTAMISTA

Lisätiedot

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi

Lisätiedot

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. LINNANKATU 34, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 4h+k+vh+kh+kph+s+erill.wc+las.p., 182 m, 719 000 Vastaava välittäjä Kaarina Nikkanen MYYNTINEUVOTTELIJA, KiAT, PARTNER 040 053 2642 kaarina@bolkv.fi

Lisätiedot

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014 2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

Kalliola /10

Kalliola /10 Kalliola- 1/10 Uusikaupunki (895) Kuivarauma (482) Kalliola 1 001 Muu asuinrakennus 002 Kellari, kellarivaja 003 Navetta 004 Muu karjarakennus 005 Sauna Osoite: Postinumero: Postitoimipaikka: Historia

Lisätiedot

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015)

Pallomäenkuja. Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 69 Pallomäenkuja Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra / v m² k-m² valmius (ind. 8/2015) 40094 30 Pallomäenkuja 10 506 180 valmis 4 117 Kaavan mukaisesta rakentamisesta mm:

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8

KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 1/8 Yli-Vallintie (856), 61720 Yli-Valli Vapaa-ajan asunnon kuntokartoitus 25.11.2015 klo 10.00 KK-Kartoitus RAPORTTI 2811/2015 2/8 Tilaus 12.11.2015: Etelä-Pohjanmaan ulosottovirasto

Lisätiedot

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara

Rakennusperintöpäivä 8.5.2014. Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Rakennusperintöpäivä 8.5.2014 Vanhan kerrostalon korjauksen suunnittelu Jorma Latva / Arkkitehdit Oy Latva ja Vaara Esittely Rakennuskanta Rakennustekniikkaa ja arkkitehtuuria: Toim. Petri Neuvonen: Kerrostalot

Lisätiedot

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu

Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu Järvenpään Perhelän korttelin kutsukilpailu ehdotusten vertailu KERROSALAT K-ALA HUONEISTOALAT BRUTTO-A HYÖTYALA ASUNNOT LIIKETILAT YHTEENSÄ as. lkm ap lkm asunnot as aputilat YHT. liiketilat aulatilat,

Lisätiedot

Koti Koskelassa kaikki on lähellä

Koti Koskelassa kaikki on lähellä Koti Koskelassa kaikki on lähellä Rakennamme uusia koteja valmiille asuinalueelle Emäpuuntielle Koskelaan, jossa kadut, puistot ja palvelut ovat jo rakennettu ja asuinympäristö on viihtyisä. Yliopistoon,

Lisätiedot

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA VIITASAAREN KAUPUNKI Maankäyttö 10.3.2010 TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA KORTTELIT 270-274 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS- JA KATUALUEET RAKENNUSTAPAOHJEET TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVAN RAKENNUSTAPAOHJEET 2 KORTTELI

Lisätiedot

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA

TERVANOKKA. Alustava kuntoselvitys 18.01.2016. ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA TERVANOKKA Alustava kuntoselvitys 18.01.2016 ri Tapani Alatalo Rakennus Oy Uudenmaan SANEERAUSTEKNIIKKA puh 020-7792 722, 040-7067620 tapani.alatalo@saneeraustekniikka.com Kytkinkatu 4E 04220 KERAVA 1

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm

http://tkuwebmap/webmap/content/result.htm Sivu 1/5 Määräysnumero Ulkoasu selitys 1.0 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:@@ 1.04 1.040 Erillispientalojen korttelialue. Alueella saa rakentaa korkeintaan yhden asunnon erillispientaloja. Asuinrakennuksissa

Lisätiedot

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE +358-40-5573581 1 / 3 4.11.2014 LAUSUNTO VAALAN KUNTA - kunnanjohtaja Tytti Määttä - tekninen Juha Airaksinen - aluearkkitehti Harri Lindroos TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA

Lisätiedot

Asunto Oy Vaasan Punostie 5

Asunto Oy Vaasan Punostie 5 Asunto Oy Vaasan Punostie 5 PUROLA, Punostie 5 Vaasa BOBÄCK, Snoddvägen 5 Vasa TAITEILIJAN NÄKEMYS KUVA VIITTEELLINEN Arvioitu valmistuminen: kevät 2015. Uppskattad färdigställning: våren 2015. Myllykatu

Lisätiedot

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS

RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Tilaaja Kohde Tarkistaja Sivu 1 / 3 Päiväys 20.11.2014 RAKENNUKSEN YLEISTARKASTUS Raahen seudun ulosottovirasto / Kihlakunnanvouti Vähäsantanen Juha Kuusikuja 3, Lampinsaari Markus Liedes KOHTEEN YLEISTIEDOT

Lisätiedot

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä

Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Domus Litonii Aleksanterinkatu 50 E 6, Helsinki Väri tutkimus 10.10.2002 /Elisa Heikkilä Huoneisto Aleksanterinkatu 50 E 6 liitetään tulevan remontin yhteydessä huoneistoon A 9, johon se alunperin ennen

Lisätiedot

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE

Pirttimäki Tommi PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN TYÖKOHDE PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 24.05.16 10693 Pirttimäki Tommi 045 326 1711 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto PL 9 32701 Huittinen sanna.paivaniemi@oikeus.fi TYÖKOHDE Antinkuja 2 27710 Köyliö

Lisätiedot

Rakennustapaseloste, asunnot

Rakennustapaseloste, asunnot RAKENNUSTAPASELOSTE TA-Asumisoikeus Oy / KIVELÄNTIE 4 26.4.2011 Rakennustapaseloste, asunnot Rakenteet Asuinrakennukset ovat puu- tai betonirunkoisia. Rakennukset perustetaan paalujen varaan. Yläpohjat

Lisätiedot

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio

Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio 25.9.2013 Lehtismäki, Kaanaa Kumputie 41, Raisio KUNTOARVIORAPORTTI 2 SISÄLTÖ 1 YLEISTIEDOT... 3 1.1 Kuntotarkastus kohde... 3 1.2 Yhteyshenkilöt... 3 1.3 Kohteen kuvaus... 3 1.4 Kuntotarkastuksen tarkoitus...

Lisätiedot

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto SUOJELUMÄÄRÄYKSEN PERUSTELUT - rakennustaiteellinen arvo - kulttuurihistoriallinen arvo - maisemakulttuurin

Lisätiedot

TA-Asumisoikeus Oy / Ala-Säterinkatu 20 Rakennustapaselostus 12.6.2014 YLEISTÄ TA-Asumisoikeus Oy / Ala-Säterinkatu 20 koostuu seitsemästätoista paritalosta, joissa on yhteensä 34 huoneistoa. Kaikki huoneistot

Lisätiedot

TA-ASUMISOIKEUS OY/ AAKKULANTIE 15

TA-ASUMISOIKEUS OY/ AAKKULANTIE 15 30.06.2010 ASEMAPIIRUSTUS 3h + k + s 76,5 m² As. 2, 3, 6, 7, 9, 11, 12 4h + k + s 85,0 m² As. 8, 10 4h + k + s 85,5 m² As. 1, 4, 5, 13 MITTAKAAVA 1:600 Oikeudet muutoksiin pidätetään. Puiden ja pensaiden

Lisätiedot

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim.

Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu Kieppi 1 2 3 4 5 ASEMAPIIRROS 1/500. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu. nimim. Jyväskylän Äijälänsalmi tontinluovutuskilpailu nimim. Kieppi Äijälänsalmen tontti on rakentamiseen kiinnostava ja haastava. Perinteisesti rakennuspaikka on ollut avointa maisematilaa, jota hyvin vaihteleva

Lisätiedot

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4

SAARIJÄRVEN KAUPUNKI RAKENTAMISTAPAOHJE 24.3.2014 KORTTELI 603 TONTIT 2-4 Rakentamistapaohje on asemakaavakarttaa (KV..2014 ) täydentävä, se on ohjeellinen ja se koskee uudisrakentamista. Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä, Saarijärven vanhaa

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

Rivitalohuoneisto 4h+k+kph+s+wc+vh+ak+lasitettu terassi... 88,0 m² Asunto Oy Lahden Jahtikatu 12 -nimisen yhtiön osakkeet nrot...

Rivitalohuoneisto 4h+k+kph+s+wc+vh+ak+lasitettu terassi... 88,0 m² Asunto Oy Lahden Jahtikatu 12 -nimisen yhtiön osakkeet nrot... MYYNTIESITE v.164 Asuntokauppa J. Valtonen LKV Kalliomaankatu 18, 15150 Lahti 0400 715 668, jsvaltonen@gmail.com www.vaihtoasunnot.com Jahtikatu 12 as 4, 15610 Lahti Nikkilä, Ala-Nikkilä Rivitalohuoneisto

Lisätiedot

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS.

ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE THIS IS WHERE THE STORY BEGINS. ITÄINEN RANTAKATU 50, TURKU MYYNTIESITE TURKU, KERROSTALO 2 2-3h+k (yhtiöjärjestyksen mukaan 4h+k), 76 m, 335 000 Vastaava välittäjä Annika Virtanen KIINTEISTÖNVÄLITTÄJÄ LKV, PARTNER 050 540 4524 annika@bolkv.fi

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

TOIMELA RAKENNUSHISTORIALAUSUNTO Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama OY

TOIMELA RAKENNUSHISTORIALAUSUNTO Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama OY TOIMELA RAKENNUSHISTORIALAUSUNTO 10.8.2014 Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama OY Perustiedot Osoite: Kuokkalantie 3, Nurmijärvi Arvioitu valmistumisaika: 1945 Suunnittelija: Rakennusmestari Niilo

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

Asunto Oy. Sipoon Kvartsi. Kvartsitie 1

Asunto Oy. Sipoon Kvartsi. Kvartsitie 1 Asunto Oy Sipoon Kvartsi Kvartsitie 1 Uutta modernia asumista Söderkullassa! Asunto Oy Sipoon Kvartsi rakennetaan Söderkullan alueelle lähelle palveluja ja hyviä ulkoilumaastoja. Yhtiöön tulee kolme taloa,

Lisätiedot

ENNAKKOMARKKINOINTI Asunto Oy Posteljoonin Piha

ENNAKKOMARKKINOINTI Asunto Oy Posteljoonin Piha ENNAKKOMARKKINOINTI Asunto Oy Posteljoonin Piha Uusia rivitaloasuntoja Lahden Kariston kaupunginosaan. Asunto Oy Lahden Posteljoonin Piha rakennetaan halutulle pientaloalueelle, lähelle Kariston kauppakeskusta,

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014

RAKENTAMISTAPAOHJE. asemakaava nro 8445 XI Kyttälä. koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 RAKENTAMISTAPAOHJE asemakaava nro 8445 XI Kyttälä koskee korttelin 168 tonttia no.1 YLA: 4.2.2014 Maankäytön suunnittelu I. Laakkonen 24.6.2013 tark. 13.1.2014 PERUSTIEDOT Rakentamistapaohjeen käyttö Rakentamistapaohjetta

Lisätiedot

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS

YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS YLIVIESKAN KAUPUNGINTALO PERUSKORJAUS RAKENNUSTAPASELOSTUS 25.1.2016 Oy Kyöstintie 29 84100 Ylivieska puhelin 08-420 009 faksi 08-420 060 2 D1 Olevat aluerakenteet D10 Oleva maaperä Rakennusalue on rakennettua

Lisätiedot

Lausunto MV/232/ / (3)

Lausunto MV/232/ / (3) Lausunto MV/232/05.03.00/2013 1 (3) 20.12.2013 Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy Ratakatu 19 00120 HELSINKI Viite Lausuntopyyntö 9.12.2013 Asia HELSINKI, Töölönkatu 28:ssa sijaitsevan rakennuksen ja tontin

Lisätiedot

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ

AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ AS OY LEMPÄÄLÄN KARTANONPUISTO KUOKKALANTIE 3, 37550 LEMPÄÄLÄ TERVETULOA LEMPÄÄLÄN HAKKARIIN! Lempäälän Hakkariin aivan Hakkarinkartanon viereen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) Kiinteistölautakunta To/8 15.12.2011 Helsingin kaupunki Pöytäkirja 23/2011 1 (7) 668 Kiinteistöjen ostaminen Östersundomista (Östersundom, 91-442-1-145, 91-442-1-154) HEL 2011-009034 T 10 01 00 Kiinteistökartta L7 T1, Rödje-Fantsin tie 7

Lisätiedot

Helsingin kaupungintalo, galleria

Helsingin kaupungintalo, galleria Hankesuunnitelma Pohjoisesplanadi 11-13 Muutos Hankenumero 2085412 Helsingin Leijona Oy Sijainti 2 Yhteenveto Hankkeen nimi Hankenumero 2085412 Osoite Pohjoisesplanadi 11-13, 00170 Helsinki Sijainti 1.

Lisätiedot

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013) Pohjois-Savon pelastuslaitos Hyväksytyt poikkeamat Riskienhallinta 25.9.2014 1/6 Automaattisten sammutuslaitteistojen suunnitelussa hyväksyttävät poikkeamat. SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1

Lisätiedot

MUUTOSTYÖOHJE ASUMISOIKEUDEN HALTIJALLE

MUUTOSTYÖOHJE ASUMISOIKEUDEN HALTIJALLE 1.1.2012 MUUTOSTYÖOHJE ASUMISOIKEUDEN HALTIJALLE Tekniset muutostyöohjeet 1 Yleistä Tämä ohje on liite Asokotien rakennus- ja asumisaikaisiin muutostyöohjeisiin ja sitä noudatetaan 1.1.2012 lukien asumisoikeuden

Lisätiedot

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E InventointiNro: M200 Sava Kylä / Kaup Osa, Rek Nro: 789-40-0002 Koordinaatit: P: 6737425 Postiosoite Katu: Muurolantie 85A Kohteen kuvaus: Yhteisökodin asuinrivitalo ja hoitolaitos Asuinrakennus / hoitolaitos

Lisätiedot

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite:

Omakotitalon perusparantaminen. Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a 1/5. Hakija: Osoite: Omakotitalon perusparantaminen Hakija: Toimenpide- ja kustannusluettelo YM 33a Osoite: Kustannustaso 1/2014 (ALV 24%) (rak.kust.indeksi 106,9 (2010=100)) 1.Vaippaan kohdistuvat toimenpiteet 1.1 Vesikatto

Lisätiedot

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin

Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin Onnistunut peruskorjaus helsinkiläisessä koulussa Marianna Tuomainen, HKR-Rakennuttaja Susanna Peltola, HKR-Rakennuttaja Marja Paukkonen, Helsingin kaupungin opetusvirasto Juha Juvonen, Helsingin kaupungin

Lisätiedot

CCC CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU

CCC CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU CO-CREATION CENTER LINNANMAAN KAMPUS, OULU 8.8.2014 Toimistoalueen käytävä (arkkitehdin näkemys) CO-CREATION CENTER Co-Creation Center sijaitsee noin viisi kilometriä Oulun keskustan pohjoispuolella Linnanmaalla,

Lisätiedot

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800.

RUUTUA RAITAA PIHAT NÄKYMÄT AURINKOPANEELIT ASEMAPIIRUSTUS 1:800 ALUEJULKISIVU ETELÄÄN 1:800 ALUELEIKKAUS POHJOIS-ETELÄ 1:800. RUUTUA RAITAA Kaupunkikuva Korttelisuunnitelma noudattaa kaavarungon periaatteita. Kortteli muodostaa yhtenäisen ja omaleimaisen kokonaisuuden, joka kuitenkin korkeuksiltaan, suunniltaan ja mittakaavaltaan

Lisätiedot

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10.

Kuntokartoitus. Sivuja:1/17. Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto. Von Julinintie 169, Fiskars. Tutkimus pvm: 21.10. Sivuja:1/17 Vastaanottaja: Gun Adamsson Länsi-Uudenmaan Ulosottovirasto Kuntokartoitus Kohde: Von Julinintie 169, Fiskars Tutkimus pvm: 21.10.15 Raportointi pvm: 8.11.15 Tutkija: Rakennusmestari Mikael

Lisätiedot

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio

Renovation Center, EU-day Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio Renovation Center, EU-day 21.9.2016 Seinäjoen Aalto-kirjaston korjaustöiden esittely Veli Autio MARK LivingLabhankkeen materiaalia Toimenpiteet Osallistuminen suunnittelukokouksiin Arkkitehtisuunnittelu

Lisätiedot

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011

Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Akaa Tipuri (Kurisniemi) Tipurintien valaistuslinjan maanrakennustyön arkeologinen valvonta 2011 Tiina Vasko 2011 Pirkanmaan maakuntamuseo Kulttuuriympäristöyksikkö 2 Sisällysluettelo Arkisto- ja rekisteritiedot

Lisätiedot

Permanto 10 Helsinki, Vuosaari

Permanto 10 Helsinki, Vuosaari ermanto 10 Helsinki, Vuosaari TA-AUMIOIKEU OY AUNTO TYYI M² A1 4H++ 91,5 A2 4H++ 91,5 A3 4H++ 91,5 A4 4H++ 91,5 A5 4H++ 91,5 A6 2H++ 61,0 A7 3H++ 81,0 A8 2H++ 61,5 A9 2H++ 61,5 A10 2H++ 61,5 A11 2H++ 61,5

Lisätiedot

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 1 RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11 Yleistä Rauhalan tontit sijaitsevat Tervakoskella 130-tien itäpuolella ja ne rajoittuvat Rauhalantiehen

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 12.01 3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET SÄÄKSVUORI: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 12.01

Lisätiedot

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ

RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Akaan kaupunki Myllytie 3 PL 34, 37801 Toijala Kaavoitus ja maankäyttö Lasse Majuri vs. Kaavoituspäällikkö Terhi Bärling Insinööriharjoittelija 19.6.2012 RAKENTAMISTAPAOHJEET UUSIKYLÄ Rakentamistapaohjeet

Lisätiedot

Puu pintamateriaalina_halli

Puu pintamateriaalina_halli 1.0 YLEISTÄ Tässä teknisessä tiedotteessa esitetään missä rakenteissa ja millä ehdoilla - ja D FL -s1-luokan tuotetta (puu) sekä B-s1, d0- ja C-s2, d1-luokan tuotetta (palosuojattu puu) voidaan käyttää

Lisätiedot

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI

arkkitehtuurikilpailu LIVING IN THE CITY, VAASA HAITARI HAVAINNEKUVA HIETASAARENKADULTA ÖSTERBOTTENSHUS HAITARI Lähtökohtana ehdotuksessa on ollut tiivistää kaupunkirakennetta ja luoda suojaisia pihoja asuinkortteleille. Uudet rakennukset on sovitettu mittakaavaltaan,

Lisätiedot

Tietoja kiinteistöstä

Tietoja kiinteistöstä 14.03.16 1 Tietoja kiinteistöstä Osoite: Kaupunki: Kaupungin osa: Keihäänkärjentie 11, 90410 Oulu Oulu Kaakkurinkangas Kiinteistötunnus: 564-27-33-4 Talotyyppi: Huoneet: Muut tilat: Pinta-ala: Omakotitalo

Lisätiedot

Asunto Oy Kuopion. Neulamuikku. Savottatie 9, Kuopio

Asunto Oy Kuopion. Neulamuikku. Savottatie 9, Kuopio Asunto Oy Kuopion Neulamuikku Savottatie 9, 70150 Kuopio Uutta rakentamista Neulamäessä! Asunto Oy Kuopion Neulamuikku rakennetaan Neulamäen etuosaan lähelle palveluja ja hyviä ulkoilumaastoja. Yhtiöön

Lisätiedot

RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3783 ASEMANTIE 3 04200 Kerava

RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3783 ASEMANTIE 3 04200 Kerava RAKENTEELLINEN KUNTOARVIO 3783 ASEMANTIE 3 04200 Kerava RAK Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy 04200 Kerava 2/15 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 3 2 KOHTEEN TIEDOT... 3 2.1 Kohteen tiedot... 3 2.2 Aineisto...

Lisätiedot

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä

VESIJOHDOT LÄMPÖJOHDOT ALAJUOKSU ULKOSEINÄ ALAJUOKSU VÄLISEINÄ Kupari, pinta Perusmuurin päällä Rossin päällä PÄIVÄMÄÄRÄ TYÖNUMERO TYÖN SUORITTAJA PUHELIN 04.06.15 9705 Markku Viljanen 050 9186694 TILAAJA Satakunnan Ulosottovirasto Pl 9 32701 HUITTINEN TYÖKOHDE As Oy Kauttuan Vanha Kartano Mikolanmäentie 1 as

Lisätiedot

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Järvenpää. Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 INVENTOINTIRAPORTTI Järvenpää Tervanokan historiallisen ajan kiinteiden muinaisjäännösten inventointi 13.6.2014 KULTTUURIYMPÄRISTÖN HOITO ARKEOLOGISET KENTTÄPALVELUT Vesa Laulumaa Tiivistelmä Tutkija Vesa

Lisätiedot

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio

Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1. Kotilokatu 1, 70840 Kuopio Koti on avainasia! KUOPION KOTILOKATU 1 Kotilokatu 1, 70840 Kuopio HANKETIEDOT Rakennuskohteen nimi ja osoite As Oy Kuopion Kotilokatu 1 Kotilokatu 1 70840 Kuopio Tontin tiedot Vuokratontti, pinta-ala:

Lisätiedot

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ). ESPOO / ÅMINNE KORTTELISUUNNITELMA JA RAKENNUSTAPAOHJEET Korttelit 45085, 45087, 45088 ja 45089 Yleistä Korttelisuunnitelma käsittää rakentamistapaohjeet ja korttelisuunnitelmakartan. Korttelisuunnitelmalla

Lisätiedot

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27

1 RAKENNNESELVITYS. 9 LIITE 5. s. 1. Korutie 3 Työnumero: 8.9.2011 Ilkka Meriläinen 51392.27 9 LIITE 5. s. 1 1 RAKENNNESELVITYS 1.1 TEHTÄVÄN MÄÄRITTELY Selvitys on rajattu koskemaan :ssa olevan rakennuksen 1. ja 2. kerroksen tiloihin 103, 113, 118, 204 ja 249 liittyviä rakenteita. 1.2 YLEISKUVAUS

Lisätiedot

AS OY PIRKKALAN FÄRMINNIITTY

AS OY PIRKKALAN FÄRMINNIITTY UUDISKOHDE 98,5m2 4h+k+sauna Paritalo AS OY PIRKKALAN FÄRMINNIITTY Färminpolku 1, Pirkkala As Oy Pirkkalan Färminniitty on Taloteko Oy:n uusi myyntikohde, joka rakentuu Pirkkalan Färmin alueelle. Naapurissa

Lisätiedot

JOENSUUN INARINKULMA

JOENSUUN INARINKULMA JOENSUUN INARINKULMA Joensuun keskustan osayleiskaava & INARINKULMA Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö omistaa Joensuun kaupungin keskustassa, Niskakadun ja Torikadun kulmassa tontin 167-2-22-2, jossa

Lisätiedot

Permanto 2 Helsinki, Vuosaari

Permanto 2 Helsinki, Vuosaari ermanto 2 Helsinki, Vuosaari HUONEITOUETTEO AUNTO TYYI M² A1 4H++ 92,5 A2 3H++ 78,5 A3 4H++ 92,0 B4 4H++ 92,5 B5 3H++ 78,5 B6 3H++ 78,5 B7 4H++ 92,0 C8 4H++ 92,5 C9 3H++ 78,5 C10 3H++ 78,5 C11 4H++ 92,0

Lisätiedot

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com

Nettihuutokauppa 3.8.2016 klo 13:00 saakka internetosoitteessa www.huutokaupat.com ETELÄ-KARJALAN MYYNTIESITE ULOSOTTOVIRASTO PL 40, Pormestarinkatu 1 A, 2. krs 53101 LAPPEENRANTA 15.06.2016 Puhelin 029 562 4440, Telekopio 029 562 4460 Sähköposti etela-karjala.uo@oikeus.fi OMAKOTITALO

Lisätiedot

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

Rakennustapaohjeet. Päivitys 15.12.2015 NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA Rakennustapaohjeet Statukset, jotka vaikuttavat rakentamiseen: Valtakunnallisesti arvokas maisema alue. Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Seudullisesti

Lisätiedot

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5

KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 KK-Kartoitus RAPORTTI 601/2016 1/5 Kohde: Homesojantie 4 as. 5 60800 Ilmajoki Tilaus 5.1.2016: Laskutusosoite: Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto / Peltoniemi Pasi Etelä-pohjanmaan ulosottovirasto Rivitalo

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE

Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE Jugendin hehkua Vantaan maisemassa MONIEN MAHDOLLISUUKSIEN HÅKANSBÖLE Håkansbölen kartano Hakunilassa tuli Vantaan kaupungin omistukseen vuonna 2005. Kaupan myötä vantaalaisista tuli valtakunnallisesti

Lisätiedot

Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi. Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala. Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin pinta-ala 7151 m2

Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi. Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala. Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin pinta-ala 7151 m2 RAKENNUSTAPASELOSTE Kohde Osoite Kaupungin osa Kortteli/Tontti Asunto Oy Pirkkalan Metsämäenhelmi Metsämäenkaari 6, 33960 Pirkkala Kurikka Kortteli 843 / tontti 3, Pirkkalan kunnan vuokratontti. Tontin

Lisätiedot

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo

KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo KUNTOTARKASTUKSEN OHJE ja SISÄLTÖ Omakoti- tai paritalo OHJE Tarkastukseen on hyvä varata aikaa 3-4 tuntia. Kylpyhuoneessa ei saisi kastella lattiaa ja seiniä 2 päivää ennen tarkastusta. Mikäli on amme

Lisätiedot