Lepola. Yliopettajan talo. Inventointi Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

Transkriptio

1 Lepola Yliopettajan talo Inventointi Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 1

2 Tilaaja Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus Ohjausryhmä Ilkka Holmila, Järvenpään kaupunki Terttu-Elina Wainio, Järvenpään kaupunki Elisa El Harouny, Museovirasto Jarkko Sinisalo, Museovirasto Henrik Wager, ELY-keskus Satu Taivaskallio, Uudenmaan maakuntamuseo/helsingin kaupunginmuseo Konsultti Arkkitehtitoimisto ark-byroo Pohjoinen Hesperiankatu 13 B Helsinki p Työryhmä Marianna Heikinheimo, arkkitehti, projektista vastaava rakennustutkija Mia Puranen, arkkitehti, rakennustutkija Sanna Pitkäniemi-Toroska, rakennuskonservaattori Eero Astala, graafikko Sami Heikinheimo, valokuvaaja Nykytilavalokuvat Sami Heikinheimo, ark-byroo Suoritusajankohta Työ on suoritettu touko elokuussa Arkkitehtitoimisto ark-byroo 2 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Yliopettajan talo Maatalousnormaalikoulun alue 6 2 Inventointi Arkkitehtipiirustukset Ulkotila Sisätilat Rakenteet Säilyneisyys 27 3 Tulokset Arkkitehtuurin ominaispiirteet Suosituksia 32 lähteet 36 liitteet 36 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 3

4 1 Johdanto Maatalousnormaalikoulun, Rehtorin talon, Yliopettajan talon, Karjanhoitokoulun Lehtorienmäen talon rakennuskohtaiset kulttuurihistorialliset inventoinnit ovat jatkoa koko Maatalousnormaalikoulun aluetta käsittelevälle rakennushistoriaselvitykselle, joka valmistui tammikuussa Tämä osuus käsittelee Yliopettajan taloa. Yliopettajan talon alkuperäinen suunnitelma ja muutossuunnitelma löytyivät kiinteistöyhtiön arkistosta työn loppuvaiheessa ja ne voitiin ottaa osaksi tarkastelua. Muista alueen rakennuksista ei ole löytynyt vastaavia suunnitelmia. Rakennukset on käsitelty yhdenmukaisella tavalla. Työn keskeisen sisällön muodostaa yleispiirteinen inventointi, joka kohdistui sekä ulko- että sisätiloihin. Toisessa luvussa on inventoinnin ohella yhteenveto rakennuksen säilyneisyydestä. Kolmannessa luvussa on pohdintaa arkkitehtuurin ominaispiirteistä ja konsultin esitys vastaisten korjausten suunnasta. Rakennusten ulkoväritys tutkittiin ja Rehtorin talon sisätiloissa suoritettiin suppea sisätilojen pinta- ja väritutkimus. Väri- ja pintatutkimuksen tulokset ovat tämän raportin liitteenä. 4 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

5 1.1 Yliopettajan talo Yliopettajan talo sijaitsee Järvenpään Lepolassa nk. Maatalousnormaalikoulun alueella samassa pihapiirissä päärakennuksen ja Rehtorin talon kanssa. Maataloushallitus rakennutti Maatalousnormaalikoulun maatalousalan opettajakoulutuksen järjestämiseksi 1920-luvun lopulla. Alueen kaikki rakennukset suunnittelivat arkkitehtiveljekset Jussi ja Toivo Paatela. Yliopettajan talo oli yliopettajan virka-asunto. Yliopettajan talossa oli alun perin vain yksi asunto. Se jaettiin kahdeksi ja osa ullakosta otettiin asuinkäyttöön Rakennus on tyyliltään asiallinen, pelkistettyä 1920-luvun lopun klassismia, eikä yhtä runsaasti koristeltu kuin vastapäinen Rehtorin asuintalo. Talon eteläpuolella on ollut laaja hedelmätarha. Tämä rakennuskohtainen inventointi on jatkoa koko Maatalousnormaalikoulun aluetta käsittelevälle alueelliselle rakennushistoriaselvitykselle, joka valmistui tammikuussa Työ on painottunut rakennusten ominaispirteiden ja säilyneisyyden inventointiin ja dokumentointivalokuvaukseen. Erityisen haastavaksi tehtävän teki se, että Maatalousnormaalikoulun rakennusten alkuperäispiirustuksia tai muita suunnitteludokumentteja ei ole löytynyt, paitsi tämän talon osalta. Tekijä on tehnyt silmämääräisiä havaintoja myös rakennuksen kunnosta, mutta tämä ei ole kuntotutkimus. Tämän työn yhteydessä ei suoritettu rakenneavauksia. Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 5

6 1.2 Maatalousnormaalikoulun alue Järvenpäässä sijaitseva entinen Maatalousnormaalikoulu vihittiin käyttöönsä Koulukokonaisuuteen kuului opettajankoulutuslaitos, maamieskoulu, karjanhoitajakoulu ja harjoitustila. Maataloushallitus tilasi rakennusten suunnittelun Jussi ja Toivo Paatelalta, jotka suunnittelivat rakennukset vuosina Näkymäakselit olivat tärkeitä sommittelun lähtökohtia. Hankesuunnitteluvaiheessa kokonaiskompositio oli symmetrisempi ja päärakennusten yhteyteen oli suunniteltu muotopuutarhoja. Toteutussuunnitteluvaiheessa kaikkien rakennusten rungot tuotiin suurmaiseman linjojen suuntaiseen koordinaatistoon luvun klassismia edustavat rakennusryhmät sijaitsevat peltomaisemassa kumpuavien mäkien lailla eriluonteisina pihapiireinä siten, että peltoala jää vapaaksi. Rakennukset on ryhmitetty eriluonteisten pihojen ympärille. Maatalousnormaalikoulun piha on monumentaalinen ja sitä ympäröivät hierarkkisesti tärkeimmät asuinrakennukset, rehtorin ja yliopettajan talo sekä autotalli. Karjanhoitokoulu on kokonaisuuden arkkitehtoninen helmi ja toinen alueen päärakennuksista. Karjanhoitokoulun matala siipi oli opettajan asuntona. Lehtorienmäelle sijoittuu 1920-luvun pitkänomainen paritalo talousrakennuksineen ja neljäs 1920-luvun pihapiiri on verstaspiha, jonne rakennettiin perustamisvaiheessa asunto-työsali, käsityöpaja ja talousrakennus. Kaikki rakennukset rakennettiin tulenkestäviksi kiviaineisina.1 Opetusmaatila käsitti 52,06 hehtaaria peltoa, 56,14 hehtaaria metsää ja 13,77 hehtaaria tontti-, tie- ja joutomaata eli yhteensä 121,97 hehtaaria. Tila perustettiin entisen Järvenpään kartanon alueelle. Nykyiseen kokonaisuuteen kuuluvat myös 1950-luvun alussa rakennettu tilan uusi talouskeskus Navetanmäki; verstaspihan etelänpuolelle luvuilla rakennetut kone- ja työhallit; lämpökeskus; 1980-luvun oppilasasuntolat ja hallintorakennus; alunperin viereiseen Kotitalousopettajakouluun kuuluneen Kyrölän mallitilan rakennukset; sekä kaksi 1800-luvun lopun asuintaloa ja vanha Notkon koulu. Maatalousnormaalikoulun alue on osa valtakunnallisesti merkittävää Tuusulan rantatien kulttuurimaisemaa, johon kuuluuvat etelämpänä taiteilijayhteisön asutus ja länsipuolella mainittu kotitalousopettajaopisto. Kouluja pidetään Suomen itsenäisyyden alkuajan merkittävinä oppilaitoskokonaisuuksina. 1 Paatela 1932, Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

7 Hankesuunnitelma vastaa toteutunutta kokonaisuutta. Lähde: KA MaatH Ih Piirustus on luetteloitu Paateloiden laatimaan piirustusluetteloon. Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 7

8 Järvenpään tilan ja Maatalousnormaalikoulun historiaa Järvenpään kartano on toinen kahdesta suuresta kartanosta, joiden alueelle Järvenpään kauppala muodostettiin Kartanon historia juontaa 1500-luvulle. Nimensä tila on saanut nimensä sijaintinsa johdosta Tuusulanjärven pohjoispäässä. Ratsutilan kantatilana on Körilän ratsutila, johon ja 1800-lukujen aikana liitettiin ratsutilan aputilat Sutela, Jäppilä, Juhola ja Simola, ja 1900-luvun alussa Yrjölän perintötila.2 Järvenpään kartanon viimeinen omistaja Bjarne Westermarck alkoi hoitaa kartanon taloutta vuoden 1908 paikkeilla isänsä Anton Westermarckin vielä omistaessa tilan. Nuori isäntä oli opiskellut Kööpenhaminan maatalouskorkeakoulussa. Vuonna 1910 julkaistussa tilakertomuksessaan Träskända gård hän tarkasteli Järvenpään tilan vaiheita 1742 alkaen sekä maanviljelyksen ja karjanhoidon kehitystä 1862 lähtien.3 Järvenpään kartano oli suuri maanviljelys- ja karjanhoitotila. Vuonna 1910 kartanon koko oli 2 Tilan varhaisimpia omistajia olivat Tuomas Jussinpoika , Sipi Tuomaanpika Körre , Martti Sipinpoika , jonka jälkeen tila oli autiona Kartanon viimeisiä omistajia olivat Aleksander Ehrström , tämän vävy metsänhoitaja Anton Westermarck , ja maanviljelysneuvos Bjarne Westermarck. Nikkilä 1952, Raevuori 1953, hehtaaria sisältäen peltoa, niittyä ja metsää.4 Nuori Westermarck alkoi kehittää tilasta vieläkin suurempaa pyrkien soveltamaan nykyaikaisia maataloustieteen ja -tekniikan suomia mahdollisuuksia. Suurtilan pinta-ala hipoi pian hehtaaria ja sitä alettin kutsua Westermarckin Kartanoiksi. Samaan aikaan kun peltoalaa lisättiin, viljelyksiä tehostettiin. Westermarckin Kartanoille hankittiin parhaita mahdollisia kasvilajikkeita Ruotsista, siellä käytettiin väkilannoitteita, hankittiin uudenaikaisia traktoreita ja harjoitettiin kasvinjalostusta sekä kehitettiin karjataloutta.5 Uudistusten rahoittamiseksi tila myi metsää. Sisällissodan jälkeen Westermarckista tuli kansanedustaja. Tilan taloudenhoito jäi liian vähälle huomiolle6, ja lopulta valtio lunasti kartanon Kartanon maat palstoitettiin 1925 ja loppuosan alueelle perustettiin oppilaitoksia.7 On mitä todennäköisintä, että juuri kansanedustaja Bjarne Westermarck hän sai aikaan tilan kaupan ja koulujen sijoittamisen Järvenpäähän. Maatalousnormaalikoulu ja kotitalousopettajaopisto sekä siihen kuuluva emäntäkoulun harjoitustila Kyrölä perustettiin Westermarckin kartanon entisille maille. 4 Bjarne Westermarckin teoksessaan esittämä tieto; Raevuori 1953, Raevuori 1953, Raevuori 1953, Nikkilä 1952, Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

9 Arkkitehdit Toivo ja Jussi Paatela suunnittelivat molempien koulukokonaisuuksien rakennukset. Entinen kartanon pääsrakennus puutarha- ja puistoalueineen liitettiin Kotitalousopettajaopistoon. Siten Matalousnormaalikoulun suunnittelussa ei ollut vastaavalla tavalla olemassa oleva vanhempi rakennuskanta kuin sen naapurissa. Eduskunta sääti lain Maatalousnormaalikoulusta Maatalousnormaalikoulu toimi Maataloushallituksen alaisena. Se koulutti opettajia ja maamieskoulu ja tietopuolinen karjanhoitokoulu toimivat sen harjoittelukouluina. Koululla oli lisäksi oma koetila. Vakituisella opetushenkilökunnalla ja vahtimestarilla oli työsuhdeasunnot ja oikeus saada puutarhamaata. Myös opiskelijat asuivat siellä. Valmistuessaan 1928 laitos oli ainoa laatuaan Pohjoismaissa.8 Päärakennus, karjanhoitokoulu sekä johtajan ja opettajien asunnot, valmistuivat 1928 lopulla. Karjanhoitokoulu aloitti toimintansa 1928 marraskuussa Järvenpäässä. Ensimmäinen maamieskoulukurssi alkoi 1929 tammikuussa. Opettajaosaston toiminta alkoi Karjanhoitajakoulun toiminta loppui Maatalousnormaalikoulun toiminta siirtyi 1995 Hämeen ammattikorkeakouluun. Vuonna 1996 oppilaitos kunnallistettiin ja siitä tuli Uudenmaan maatalousoppilaitos. Maatalousnormaalikoulun toiminta jatkui vuoteen Nykyisin alueen rakennukset ovat pääosin Lepolan Helmi Oy:n omistuksessa. Suunnittelijat Paateloiden monografiatiedot perustuvat suurelta osin Suomen arkkitehtuurimuseon arkkitehdit-tietokantaan, joka on museon verkkosivuilla. Jussi Paatela Professori, arkkitehti Jussi Paatela, entinen Pavén, ( ) tunnetaan sekä yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta että erityisesti sairaaloiden suunnittelijana. Paatela tuli tunnetuksi jo klassismin kaudella 1920-luvulla, ja hän omaksui nopeasti uuden rationaalisen arkkitehtuurin ajattelutavan 1930-luvulla. Jussi Paatela valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta Hän työskenteli Tampereen Teknillisen opiston opettajana vuosina , ja vuonna 1918 hänet palkattiin Helsinkiin Maataloushallituksen arkkitehdiksi. Vuonna 1919 hän perusti veljensä Toivon kanssa arkkitehtitoimiston. Monet veljesten merkittävistä töistä 1920-luvulla olivat kilpailujen kautta saatuja suunnittelutehtäviä. Tärkeitä töitä olivat Helsingin yliopiston anatomian laitos, Tampereen kirjastotalo, Atlaspankki sekä Kinkomaan, Muhoksen ja Etelä-Hämeen parantolat. Paateloiden arkkitehtuuri edusti vielä tuolloin 1920-lu- 8 Peusa 1953, 61. Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 9

10 vun klassismia; muotokieli oli näyttävää ja monumentaalista. Vuodesta 1930 lähtien veljekset jatkoivat uraa omilla tahoillaan. Jussi Paatela toimi Lääkintöhallituksen rakennusosaston päällikkönä vuosina , jolloin hän laati esimerkiksi Helsingin yliopiston naisten sairaalan, Turun lääninsairaalan ja Porin yleisen sairaalan piirustukset. Oman toimistonsa nimissä hän laati puolestaan muun muassa SPR:n sairaalan, Kotkan naistensairaalan, Kiljavanummen parantolan, Helsingin sisätautien ja kirurgisen klinikan, Muurolan keuhkotautiparantolan. Eräs hänen tunnetuimmista omista töistä on vuonna 1939 valmistunut funktionalismia edustava Helsingin yliopiston Metsätalo Unioninkadulla. Jussi Paatela toimi Teknillisessä korkeakoulussa rakennusopin lehtorina , oppiaineen professorina , vararehtorina vuonna 1940 ja rehtorina Toivo Paatela Jalo Toivo Paatela, entinen Pavén, ( ) tuli tunnetuksi erityisesti julkisten laitosrakennusten ja myöhemmin liikerakennusten suunnittelijana. Hän valmistui arkkitehdiksi Paatela tutustui matkoillaan ulkomaiseen arkkitehtuuriin, joka oli eri puolilla maailmaa siirtymässä hyvää vauhtia kohti funktionalismin pelkistetympää muotokieltä. Klassisististen piirteiden karsiutuminen ja muodon yksinkertaistuminen näkyi myös Toivo Paatelan suunnittelussa siirryttäessä 1920-luvulta ja 1940-luvuille. Toivo Paatela perusti oman toimiston vuonna Hän keskittyi liikearkkitehtuuriin; merkittävimpiin töihin kuuluvat Osuuskuntien Keskuslainarahasto Oy:n (O.K.O.) asuin- ja liiketalo Helsingissä (1932), Kosken Tl. kirkko (1935) sekä Savo-Karjalan Tukkuliikkeen (1938) liiketalo Viipurissa. Paatela suunnitteli myös monia muita liike-, asuin- ja kirkkorakennuksia ympäri maata. Toivo Paatelan myöhäisemmästä arkkitehtuurista mielenkiintoinen esimerkki on vuonna 1940 valmistunut Maakauppiaitten Oy:n ja Kauppiaitten Keskuskunnan liikerakennus, nykyinen Keskon pääkonttori Helsingin Katajanokalla, virtaviivainen punatiilirakennus. 10 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

11 Ryhmä A: Verstaspiha 5 7 Ryhmä B: Normaalikoulun piha Ryhmä C: Hallinto ja asuntolat Ryhmä F: LehtoriEnmäki 19 Ryhmä D: Navetanmäki Ryhmä G: Notko Ryhmä E: Karjanhoitokoulu maatalousnormaalikoulun alueen Rakennusryhmät ja pihat 1 Asunto ja verstas 16 Puimala 27 2 Monttu 17 Navetta 28 3 Puutyöpaja 18 Asuinrakennus 4 Talousrakennus-sauna 19 Kanala 5 Opetustyöpaja 20 Karjanhoitokoulu Ryhmä H: Kyrölän mallitila (opetus- ja konehalli) 6 Traktorihalli 7 Konehalli ja työpaja 8 Lämpökeskus 9 Rehtorin talo 21 Halkosuoja 22 Muuntaja 23 Lehtorienmäen ulkorakennus 24 Lehtorienmäen asuinrakennus 25 Mökki 10 Autotalli 26 Notkon koulu 11 Päärakennus 27 Mäyrylä 12 Yliopettajan talo 28 Aitta 13 Hallintorakennus 29 Kyrölän mallitilan päärakennus 14 Oppilasasuntola 30 Kyrölän mallitilan talouskeskus 15 Oppilasasuntola 31 Kyrölän mallitilan vilja-aitta Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 11

12 2 Inventointi Inventointi suoritettiin katselmoimalla rakennusta sekä sisältä että ulkoa. Katselmuksen yhteydessä päästiin kiertämään koko talossa. Inventointi on yleispiirteinen. Huomiota on kiinnitetty arkkitehtuuriin, rakennusosiin ja materiaaleihin. Rakenteita ei avattu. Tiedot rakenteista perustuvat havaintoihin ja osittain kirjallisiin lähteisiin. Rakennuksen kunnosta tehtiin silmämääräisiä havaintoja. Tämä selvitys ei ole kuntotutkimus. Kohde dokumentoitiin valokuvaamalla Raportoinnissa on käytetty myös syksyllä 2011 otettuja valokuvia. Käytössä olleet arkistopiirustukset on esitetty tässä luvussa. Yliopettajan talosta löytyi alkuperäinen suunnitelma, joka on viereisellä sivulla sekä myöhempiä suunnitelmia. 12 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

13 2.1 Arkkitehtipiirustukset Pääsisäänkäynti on ollut länsipäässä, missä on leveä porras. Itäpäässä oli keittiön sisäänkäynti, jonka yhteyteen oli järjestetty portaat kellariin ja ullakolle. Eteläseinällä oli kolme salia, joista keskimmäinen olis suurin. Myös pohjoispuolelle sijoittuvat sisäänkäyntihalli oli edustava. Huoneistoon ei ole kuulunut kylpyhuonetta tai wc-tiloja. Suunnitelmassa ei ole poikkipäätyä eiikä ullakolla ole huoneita. Katto on verhottu peltilevyillä tai vastaavilla, ei peltinauhalla, Jussi ja Toivo Paatelan alkuperäinen suunnitelma.: julkisivut, pohjapiirustus ja leikkaus vuodelta JM. Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 13

14 Ullakkokerros, kellarikerros ja asuinkerros vuodelta JM. 14 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

15 Viereisen sivun kuvasta näkee, että osa ullakkokerroksesta on otettu käyttöön ja talo jaettu kahdeksi asunnoksi jo Alla olevasta vesijohto- ja viemäröintisuunnitelmasta käy ilmi kellaritilojen laajuus. Kellarin pohjapiirustus vuodelta LH m Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 15

16 Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus vuodelta LH m Rakennusta perusparannettiin 1977 ja sen vesi- ja viemärijohdot uusittiin. 16 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

17 Toisen kerroksen pohjapiirustus vuodelta LH m Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 17

18 2.2 Ulkotila SOMMITELMA Suorakulmaisessa, harjakattoisessa rakennuksessa on eteläseinällä poikkipääty. Se ei ole alkuperäinen vaan rakennettu ilmeisesti Sileiksi rapatut julkisivut ovat lähes koristeettomia. Päädyt ovat epäsymmetrisiä ja pitkät sivut symmetrisiä. Rakennuksen alkuperäinen pääsisäänkäynti on sen länsipäädyssä ja itäpäässä on ollutkeittiön sisäänkäynti. SOKKELI Sokkeli on ruskeaksi maalattu ja rapattu. Rappaus ei ole alkuperäinen. SEINÄT Ulkoseinä on rapattu ja maalattu keltaiseksi. Rappaus on ainakin kertaalleen uusittu. Rappauspinnan alaosassa on sisennetty vyöhyke, joka on koristeeton. Seinässä on tuuletusventtiileitä ikkunoiden vieressä. Päätyseinässä on murtumia. Eteläseinällä on pahat vesivahingot poikkipäädyn sivuissa. Rappaus on irti. KATTO Päädyn räystäs on umpinainen, porrastettu ja laudasta tehty. IKKUNAT Vallitseva ikkunatyyppi on kuusiruutuinen. Osassa ikkunoita on terveysikkuna. Ikkunoita kiertää pyöreä lista. Vanhat ikkunat ovat pinnassa ja uudemmat on sovitettu huomattavasti syvemmälle ullakolla. Kellariin on joitakin minimaalisen pieniä ikkunoita eteläpuolella sokkelivyöhykkeessä. Kellarin luukut ovat ummessa. Itäpäädyn yläpuolella on pyöreä ikkuna, ja änsipäädyssä on suorakaiteen muotoinen ikkuna (1960). Sielläkin on ollut pyöreä ikkuna (katso s. 13). SISÄÄNKÄYNNIT Länsipäädyn sommitelma on epäsymmetrinen. Oven edessä on levenevä suorakulmainen, sementtiporras, jossa ei ole kaidetta. Palotikkaat (1970-l) on kiinnitetty seinään oven oikealle puolelle. Uusittu ovilehti on lautapaneloitu ja se on väriltään vihreänharmaa. Oven yläpuolella on alkuperäisen ulko-oven ikkunat. Sisäänkäynnin yläpuolella on noppamainen ulkovalaisin (1970-l). Itäpäädyn sisäänkäynnin edessä on suora sementtiporras, jossa on pinnakaide suorakulmaisista rautaprofiileista. Käsijohde on tehty pyöreästä profiilista. Ovilehti on uusittu ja lautapaneeloitu. Sen yläpuolella on koristeellinen yläikkuna 1920-luvulta. Valaisin on noppamainen ulkovalaisin. Sisäänkäynnin edessä on sementtilaatalla laatoitettu alue, joka on uudehko. VÄRI Seinät ovat keltaiset. Alkuperäinen väri on ollut nykyistä vaaleampi okra. Katto on nykyisin mustaksi maalattua nauhapeltiä. Alunperin vesikatteena on ollut peltilevyistä tai muista levyistä tehty. Sokkeli on nyt maalattu vaaleanruskeaksi. VAIHEET/MUUTOKSET Ullakko on otettu asuinkäyttöön ja huoneisto jaettu kahdeksi Tässä yhteydessä ullakkokerrokseen on rakennettu poikkipääty ja länsipään pyöreä ikkuna oon vaihdettu isoon, suorakulmaiseen ikkunaan taloon on rakennettu toinen keittiö ja asunnoille saniteettitilat sekä uusi porras ullakolle. Taloa on perusparannettu 1977 ja samalla vesi- ja viemärijohdot on uusittu. 18 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

19 P a e b d c Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 19

20 a Normaalikoulun pihan puoleinen julkisivu pohjoiseen. b Alunperin itäpäässä oli keittiön sisäänkäynti. 20 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

21 c Pikkiharja on vuosimallia 1960 ja teknisesti ongelmallinen. d e 1960 lisätty ikkuna. Pääsisäänkäynnin ovilevyt on vaihdettu. Talon tyypillinen ikkuna on kuusiruutuinen. Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 21

22 2.3 Sisätilat TILAHAHMO Isompi asunto on jaettu kahdeksi. Länsipään asuntoon on rakennettu uusi porras ullakolle, jonne on myös sijoitettu asuintiloja. Taloon on rakennettu toinen keittiö sekä wc- ja kylpyhuonetilat molempien sisäänkäyntien lähelle. Tilahamo on muuttunut ja sokkeloinen. Talon itäpäässä on kellari, jonne on alkuperäinen porras huoneiston sisällä. Porras on betonista. Kellarissa on sekä muurattuja että betonista valettuja seiniä, lattia on sementtiä ja se on muhkurainen, ovet ovat alkuperäisiä lautapaneeliovia ja katto on valettu betonilaatta. Kellari on matala (korkeus 2,00 m ). Yläkerrassa on poikkiharjan alla tilava, mutta melko matala asuinhuone (rakennettu 1960). Sen kaiki pinnat on levytetty ja lattiassa on muovimatto. Länsipäädyn huone on myös rakennettu Huoneiden välissä on lappeen alla kylpyhuone, jossa on muovimatto lattiassa ja katossa. Päätyhuoneessa on ikkuna, jossa on kivipenkki ja sen alla laakapatteri. Ullakon toinen pääty on alkuperäisessä asussaan ja käytössä varastona. KÄYTTÖ Yhden perheen omakotitalo on muutettu paritaloksi. Rakennus on ollut aina asuinkäytössä. Kellarissa on varasto- ja verstastilaa. LATTIAT Puulattian päälle on asennettu levytys ja muovimatto. Kylpyhuoneissa ja wc-tiloissa on laatta. SEINÄT Seinät on levytetty sisäpuolelta. Muureja ei ole levytetty. KATOT Länsipään asunnon katto on levytetty. Aulassa on mäntypaneeli, samoin keittiössä. Myös itäpään asunnon katoissa on levytyksiä. IKKUNAT Länsipään keittiön ikkunassa on puulista, joka kiertää sen. Ikkunoiden ulkopuitteet on uusittu asukkaan mukaan OVET Sisäovet ovat alkuperäisiä puupeiliovia. Tuulikaapin sisemmissä alkuperäisissä ovissa on koristeleikkauksia. LISTAT Lattialistat, ovien vuorilistat ja kattolistat on uusittu. PORTAAT Itäpään asunnossa on alkuperäinen porras ullakolle. Se on nyt varastona. KIINTOKALUSTEET Ei alkuperäisiä kiintokalusteita. VARUSTEET Olohuoneessa on puolipyöreät alkuperäiset ruskeat uunit molemmissa huoneistoissa. Lännenpuoleisessa huoneistossa on uusrenessanssiuuni keittiössä siinä sijainneen puuhellan paikalla. Huoneistossa on uudehkot laakapatterit. VAIHEET/MUUTOKSET Sisätilat on jaettu kahdeksi asunnoksi ja ullakko on otettu asuinkäyttöön Ullakolla on jo ennen tätä todennäköisesti sijainnut asuinhuone poikkipäädyn kohdalla. Perusparannus ja vesi ja viemärijohtojen uusiminen on suoritettu Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

23 a Pääsali kuvattuna b Lounaiskulmaan sijoittuva asuinhuone, jossa on ullakolle johtava porras kuvattuna Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 23

24 c Lounaiskulmaan sijoittuva asuinhuone, jossa on alkuperäinen kakluuni kuvattuna d e Tuulikaapien ovissa on koristeleikkauksia. Uusrenessanssiuuni on vanhempaa perua kuin itse talo. Kyseessä ei ehkä ole talon alkuperäinen uuni. 24 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

25 f Asuinhuoneen ikkuna. g Länsipäädyn ullakkohuone on rakennettu Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 25

26 h Kellarin porras. i Kellari on käytössä varastona. 26 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

27 2.4 Rakenteet ALAPOHJA Kellarin lattia on maanvarainen laatta. VÄLIPOHJA Kellarin ja ensimmäisen kerroksen välinen laatta on teräsbetonia. Sen yläpuolella on todennäköisesti puuvasat ja eloperäistä lämmöneristettä. Asuinkerrosten välinen välipohja on puuta. KANTAVA RAKENNE Kantava rakenne on muurattu harmaista sementtitiilistä. KATTO Talossa on harjakatto ja puiset kattotuolit. Katteena on uusittu peltikatto, josta vesi on johdettu pois jalkarännein ja syöksytorvin. Eteläseinän itäpäässä on alkuperäinen huoltotikas katolle. LÄMMITYSTAPA Talossa oli alunperin kakluunit lämityslaitteina, nykyisin se lämpiää vesikeskuslämmityksellä. 2.5 Säilyneisyys Rakennus on säilynyt alkuperäisessä käytössä asuinrakennuksena, mutta se on jaettu kahdeksi asunnoksi. Muutokset sisätilassa ovat merkittäviä, vaikka uudet huoneet onkin sovitettu käyttäen hyväksi vanhoja seiniä. Huoneistojen tilahahmo on muutettu, mutta se on palautettavissa. Sisätiloissa katot on levytettyjä ja listat on uusittu. Vanhat sisäovet ovat säilyneet samin kuin kaksi komeaa ruskeaa uunia. Toisen keittiön uusrenessanssiuuni on outo. Yliopettajan talon ulkoista hahmoa onmuutettu lisäämällä siihen poikkipääty jo ennen 1936 ja muuttamalla ullakon länsiosa asuinhuoneeksi. Ullakon uusien ikkunoiden sovitukset poikkeavat alkuperäisistä, kuten myös ikkunatyypit. Alunperin rakennus on ollut vaakasuuntainen ja ihan rakennusten välillä on ollut selkeä hierarkia. Poikkipääty on teknisesti ongelmallinen ja se on aiheuttanut pahat vesivauriot eteläseinän puolelle. Pohjoisjulkisivu on säilyttänyt ilmeensä osana Maatalousnormaalikoulun pihaa on verrattain hyvin. Arkkitehtipiirustuksessa näkyvä levyistä tehty katto on antanut rakennukselle pienimittakaavaista rytmiä, jota tällä hetkellä ei esiinny kuin joissain ikkunadetaljeissa. Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 27

28 3 Tulokset Karhumäen veljesten ottama ilmakuva vuodelta Päärakennuksen, yliopettajan talon ja tiestön lisäksi kuvassa näkyy Maatalousnormaalikoulun koetilan vanha talouskeskus Tuusulanjärven rannassa. Yliopettajan talossa on jo poikkipääty. Yliopettajan talon piha oli laaja. Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museopalvelut. 28 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

29 3.1 Arkkitehtuurin ominaispiirteet Yleistä Järvenpään Maatalousnormaalikoulun alue rakennuksineen suunniteltiin ja rakennettiin kokonaisuutena 1920-luvun lopulla Jussi ja Toivo Paatelan arkkitehtitoimiston suunnitelmien mukaan. Alueen arkkitehtuurilla on yhtenäiset piirteet. Arkkitehdit käänsivät hankkeen luonnosvaiheissa suorakulmaisen koordinaatiston, johon kaikki uudisrakennukset asettuivat, suurmaiseman linjojen suuntaiseksi. Tämä orientaatio oli vallitseva sommittelullinen lähtökohta. Alueen rakennusten ja pihojen välillä on selkeä hierarkia. Eriluonteiset pihat sijaitsevat kumpareilla ja kumpareiden välissä oli aukeaa peltoa, laidunta tai niittyä. Maatalousnormaalikoulu oli erityinen uusi instituutio, ainoa laatuaan Pohjoismaissa, ja sen piha on hierarkiassa ensimmäisenä. Koulun nelikerroksinen torni sijoittuu saapumisreitin näkymäakselin päätteeksi. Sen naapurustoon on sijoitettu johtavien virkamiesten, rehtorin ja yliopettajan edustavat huvilamaiset asuintalot. Karjanhoitokoulu pihoineen on hierarkiassa toisena. Sekin sijaitsee mäennyppylällä näkymäakselin päätteenä. Koulu on pienempi kuin Maatalousnormaalikoulu, mutta varsin edustava oman aikansa maatalousalan oppilaitokseksi. Pienestä koostaan huolimatta Karjanhoitokoulun rakennus on monumentaalinen. Lehtorien talon arkkitehtuuri on asiallista ja paritalon piha on luonteeltaan edellisiä yksityisempi. Verstaspihan ympärillä sijaitsevat työpajat ja käsityön opettajan asuinrakennus. Kaikkien rakennusten arkkitehtuurissa toistuu sama klassisistinen muotokieli. Julkisten rakennusten eli koulujen arkkitehtuurissa käytetty aihevaranto on monipuolisempi kuin asuinrakennuksissa. Alueen kaikkien 1920-luvun rakennusten vallitseva kattomuoto on jyrkähkö harja. Maatalousnormaalikoulun siivessä ja tornissa on tavoiteltu modernimpaa tasakaton vaikutelmaa. Rehtorin talossa on poikkiharja, joka korostaa rakennuksen edustavuutta. Räystäitä on korostettu useimmissa rakennuksissa käyttämällä polveilevaa laudasta tehtyä umpinaista räystästä. Karjanhoitokoulun räystäs on erityisen artikuloitu. Sokkelit ovat suoria. Niiden alkuperäisestä pintarakenteesta ei ole tietoa. Julkisivut olivat alkujaan sileiksi rapattuja kuten nykyisinkin ja ne olivat väriltään vaaleita. Julkisivuissa esiintyy hillitysti rappauskoristeita. Kussakin rakennuksessa on neli-, kuusi- tai kahdeksanruutuinen vallitseva klassistinen ikkunatyyppi, jonka oheen arkkitehdit ovat sijoittaneet modernistisemman poikkeaman jonkun merkittävän tilan kohdalle. Ullakon ikkunat, joissa oli usein koristeellinen puitejako, sijoitettiin päätyihin ja ne olivat pyöreitä tai lunetti-ikkunoita. Huolellisesti harkitut ikkunasovitukset Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 29

30 ovat hyvä esimerkki Paateloiden arkkitehtuurin ilmaisukeinoista. Useimmissa Maatalousnormaalikoulun rakennuksissa lähes seinäpinnan tasoon sovitettu ikkunalasi korostaa seinien keveyttä. Tietyissä kohdissa, kuten Karjanhoitokoulun pääkerroksessa, sisemmälle seinään asemoidut ikkunat taas korostavat ulkoseinän muurimaisuutta, raskautta. Kaikki pääovet ovat ilmeisimmin olleet koristeellisia puukehysovia tai ikkunallisia puukehysovia. Ovien välillä on ollut hierarkia ja sekundäärisissä ovissa on ollut alun perin panelointeja. Ovia on korostettu myös yläikkunoilla. Ovien merkitystä on korostettu myös rappauslistoilla ja harkituilla ovisovituksilla. Koulujen pääovien ulkovalaisimina on ollut siroja taottuja rautaisia lyhtyjä. Ulkoarkkitehtuurille tyypillisiä piirteitä ovat lisäksi sementistä valetut portaat, jotka joko alaspäin levenevinä tai laatikkomallisina komistavat sisäänkäyntejä. Teräsprofiileista hitsattu suorakulmainen pinnakaide ja pyöreä käsijohde on profiilityyppi, joka toistuu koko alueella. Sisätiloille on ollut ominaista selkeät, suurehkot suorakulmaiset huonetilat. Eteistilat ovat olleet edustavia rehtorin ja yliopettajan asunnoissa sekä Karjatalouskoulun siiven asunnossa. Myös koulujen sisääntulon rituaali ja tilasarjat korostuvat talon tärkeimpinä tiloina, joiden merkitys näkyy materiaalivalinnoissa, erityisinä ovityyppeinä, kattomaalauksina ja taideteoksien käytössä. Kellarit ovat matalia (huonekorkeus n. 2 m) ja sekundäärisiä tiloja. Ullakot ovat pääosin rakentamattomia. Maatalousnormaalikoulun rakennukset rakennettiin niukkuuden vallitessa edullisia materiaaleja käyttäen, mitä Jussi Paatela valitteli 1932 julkaistussa projektiesittelyssään. Seinät muurattiin sementtitiilistä poltettujen punatiilten sijasta. Seinämuuri muurattiin kahdella ilmaraolla, joista toinen täytettiin koksikuonalla. Alapohjat niissä rakennusten osissa, missä on kellari, olivat maanvaraisia valettuja laattoja ja sokkelit valettiin betonista. Kellarin ja ensimmäisen kerroksen välipohja on tarkastelemissamme viidessä rakennuksessa poikkeuksetta alalaattapalkisto, jonka päälle on laskettu puuvasat ja lautalattia. Täyte on eloperäistä. Koulurakennuksissa ylemmät välipohjat on rakennettu vastaavasti, niin, että ullakolla on palopermanto. Asuinrakennuksissa ylempi välipohja on puurakenteinen. Kaikissa viidessä rakennuksessa kattotuolit on tehty hirrestä. Katot olivat alun perin pellitettyjä. Kouluissa ja niihin fyysisesti liittyvissä tiloissa oli alun perinkin vesikiertoinen keskuslämmitys. Muissa rakennuksissa oli uunilämmitys. Muutamia alkuperäisiä kakluuneja on säilynyt. 30 Lepola / Yliopettajan talo Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo