Lepola. Karjanhoitokoulu. Inventointi Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

Transkriptio

1 Lepola Karjanhoitokoulu Inventointi Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 1

2 Tilaaja Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus Ohjausryhmä Ilkka Holmila, Järvenpään kaupunki Terttu-Elina Wainio, Järvenpään kaupunki Elisa El Harouny, Museovirasto Jarkko Sinisalo, Museovirasto Henrik Wager, ELY-keskus Satu Taivaskallio, Uudenmaan maakuntamuseo/helsingin kaupunginmuseo Konsultti Arkkitehtitoimisto ark-byroo Pohjoinen Hesperiankatu 13 B Helsinki p Työryhmä Marianna Heikinheimo, arkkitehti, projektista vastaava rakennustutkija Mia Puranen, arkkitehti, rakennustutkija Sanna Pitkäniemi-Toroska, rakennuskonservaattori Eero Astala, graafikko Sami Heikinheimo, valokuvaaja Nykytilavalokuvat Sami Heikinheimo, ark-byroo Suoritusajankohta Työ on suoritettu touko elokuussa Arkkitehtitoimisto ark-byroo 2 Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Karjanhoitokoulu Maatalousnormaalikoulun alue 6 2 Inventointi Arkkitehtipiirustukset ja muutokset 1970-luvulla Ulkotila Sisätilat Rakenteet Säilyneisyys 41 3 Tulokset Arkkitehtuurin ominaispiirteet Suosituksia 46 lähteet 50 liitteet 50 Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 3

4 1 Johdanto Maatalousnormaalikoulun, Rehtorin talon, Yliopettajan talon, Karjanhoitokoulun Lehtorienmäen talon rakennuskohtaiset kulttuurihistorialliset inventoinnit ovat jatkoa koko Maatalousnormaalikoulun aluetta käsittelevälle rakennushistoriaselvitykselle, joka valmistui tammikuussa Tämä osuus käsittelee Karjanhoitokoulua. Arkkitehtuurin säilyneisyyden arviointi oli haastava tehtävä, koska Maatalousnormaalikoulun rakennusten alkuperäissuunnitelmia ei ole löytynyt. Myöhemmistä vaiheista rakennuksen omistajan, Lepolan Helmi Oy:n, ja Järvenpään kaupungin arkistoissa on vain niukasti tietoja. Rakennukset on käsitelty yhdenmukaisella tavalla. Työn keskeisen sisällön muodostaa yleispiirteinen inventointi, joka kohdistui sekä ulko- että sisätiloihin. Toisessa luvussa on inventoinnin ohella yhteenveto rakennuksen säilyneisyydestä. Kolmannessa luvussa on pohdintaa arkkitehtuurin ominaispiirteistä ja konsultin esitys vastaisten korjausten suunnasta. Rakennusten ulkoväritys tutkittiin ja Rehtorin talon sisätiloissa suoritettiin suppea sisätilojen pinta- ja väritutkimus. Väri- ja pintatutkimuksen tulokset ovat tämän raportin liitteenä. 4 Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

5 1.1 Karjanhoitokoulu Karjanhoitokoulu sijaitsee Järvenpään Lepolassa entisen Maatalousnormaalikoulun alueella. Koulun rakennutti Maataloushallitus ja arkkitehdit Jussi ja Toivo Paatela suunnittelivat alueen rakennukset. Karjanhoitokoulu talo valmistui Karjanhoitokoulu on alueen toinen päärakennus. Kaksikerroksisen pääsiiven ensimmäisessä kerroksessa toimi koulu ja toinen kerros oli oppilasasuntolana. Yksikerroksinen siipi oli opettajan virkaasuntona. Rakennus toimi kouluna aina vuoteen 2000 saakka. Nykyisin koulun tilat ovat tyhjillään. Asuntosiivessä, kellarin asunnoissa ja asuntolassa on asukkaita. Karjanhoitokoulu on alueen arkkitehtoninen helmi. Se on sijoitettu kukkulalle näkymäakselin päätteeksi. Rakennus näyttäytyy arkaaisen komeana Arkkitehtilehden kuvassa Karjanhoitokoulun arkaainen ilme. Lähde Arkkitehti 11/1932. Arkkitehti korosti pääsisäänkäynnin tilasarjaa esittelypiirustuksessa. Lähde Arkkitehti 11/1932. Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 5

6 1.2 Maatalousnormaalikoulun alue Järvenpäässä sijaitseva entinen Maatalousnormaalikoulu vihittiin käyttöönsä Koulukokonaisuuteen kuului opettajankoulutuslaitos, maamieskoulu, karjanhoitajakoulu ja harjoitustila. Maataloushallitus tilasi rakennusten suunnittelun Jussi ja Toivo Paatelalta, jotka suunnittelivat rakennukset vuosina Näkymäakselit olivat tärkeitä sommittelun lähtökohtia. Hankesuunnitteluvaiheessa kokonaiskompositio oli symmetrisempi ja päärakennusten yhteyteen oli suunniteltu muotopuutarhoja. Toteutussuunnitteluvaiheessa kaikkien rakennusten rungot tuotiin suurmaiseman linjojen suuntaiseen koordinaatistoon luvun klassismia edustavat rakennusryhmät sijaitsevat peltomaisemassa kumpuavien mäkien lailla eriluonteisina pihapiireinä siten, että peltoala jää vapaaksi. Rakennukset on ryhmitetty eriluonteisten pihojen ympärille. Maatalousnormaalikoulun piha on monumentaalinen ja sitä ympäröivät hierarkkisesti tärkeimmät asuinrakennukset, rehtorin ja yliopettajan talo sekä autotalli. Karjanhoitokoulu on kokonaisuuden arkkitehtoninen helmi ja toinen alueen päärakennuksista. Karjanhoitokoulun matala siipi oli opettajan asuntona. Lehtorienmäelle sijoittuu 1920-luvun pitkänomainen paritalo talousrakennuksineen ja neljäs 1920-luvun pihapiiri on verstaspiha, jonne rakennettiin perustamisvaiheessa asunto-työsali, käsityöpaja ja talousrakennus. Kaikki rakennukset rakennettiin tulenkestäviksi kiviaineisina.1 Opetusmaatila käsitti 52,06 hehtaaria peltoa, 56,14 hehtaaria metsää ja 13,77 hehtaaria tontti-, tie- ja joutomaata eli yhteensä 121,97 hehtaaria. Tila perustettiin entisen Järvenpään kartanon alueelle. Nykyiseen kokonaisuuteen kuuluvat myös 1950-luvun alussa rakennettu tilan uusi talouskeskus Navetanmäki; verstaspihan etelänpuolelle luvuilla rakennetut kone- ja työhallit; lämpökeskus; 1980-luvun oppilasasuntolat ja hallintorakennus; alunperin viereiseen Kotitalousopettajakouluun kuuluneen Kyrölän mallitilan rakennukset; sekä kaksi 1800-luvun lopun asuintaloa ja vanha Notkon koulu. Maatalousnormaalikoulun alue on osa valtakunnallisesti merkittävää Tuusulan rantatien kulttuurimaisemaa, johon kuuluuvat etelämpänä taiteilijayhteisön asutus ja länsipuolella mainittu kotitalousopettajaopisto. Kouluja pidetään Suomen itsenäisyyden alkuajan merkittävinä oppilaitoskokonaisuuksina. 1 Paatela 1932, Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

7 Hankesuunnitelma vastaa toteutunutta kokonaisuutta. Lähde: KA MaatH Ih Piirustus on luetteloitu Paateloiden laatimaan piirustusluetteloon. Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 7

8 Järvenpään tilan ja Maatalousnormaalikoulun historiaa Järvenpään kartano on toinen kahdesta suuresta kartanosta, joiden alueelle Järvenpään kauppala muodostettiin Kartanon historia juontaa 1500-luvulle. Nimensä tila on saanut nimensä sijaintinsa johdosta Tuusulanjärven pohjoispäässä. Ratsutilan kantatilana on Körilän ratsutila, johon ja 1800-lukujen aikana liitettiin ratsutilan aputilat Sutela, Jäppilä, Juhola ja Simola, ja 1900-luvun alussa Yrjölän perintötila.2 Järvenpään kartanon viimeinen omistaja Bjarne Westermarck alkoi hoitaa kartanon taloutta vuoden 1908 paikkeilla isänsä Anton Westermarckin vielä omistaessa tilan. Nuori isäntä oli opiskellut Kööpenhaminan maatalouskorkeakoulussa. Vuonna 1910 julkaistussa tilakertomuksessaan Träskända gård hän tarkasteli Järvenpään tilan vaiheita 1742 alkaen sekä maanviljelyksen ja karjanhoidon kehitystä 1862 lähtien.3 Järvenpään kartano oli suuri maanviljelys- ja karjanhoitotila. Vuonna 1910 kartanon koko oli 2 Tilan varhaisimpia omistajia olivat Tuomas Jussinpoika , Sipi Tuomaanpika Körre , Martti Sipinpoika , jonka jälkeen tila oli autiona Kartanon viimeisiä omistajia olivat Aleksander Ehrström , tämän vävy metsänhoitaja Anton Westermarck , ja maanviljelysneuvos Bjarne Westermarck. Nikkilä 1952, Raevuori 1953, hehtaaria sisältäen peltoa, niittyä ja metsää.4 Nuori Westermarck alkoi kehittää tilasta vieläkin suurempaa pyrkien soveltamaan nykyaikaisia maataloustieteen ja -tekniikan suomia mahdollisuuksia. Suurtilan pinta-ala hipoi pian hehtaaria ja sitä alettin kutsua Westermarckin Kartanoiksi. Samaan aikaan kun peltoalaa lisättiin, viljelyksiä tehostettiin. Westermarckin Kartanoille hankittiin parhaita mahdollisia kasvilajikkeita Ruotsista, siellä käytettiin väkilannoitteita, hankittiin uudenaikaisia traktoreita ja harjoitettiin kasvinjalostusta sekä kehitettiin karjataloutta.5 Uudistusten rahoittamiseksi tila myi metsää. Sisällissodan jälkeen Westermarckista tuli kansanedustaja. Tilan taloudenhoito jäi liian vähälle huomiolle6, ja lopulta valtio lunasti kartanon Kartanon maat palstoitettiin 1925 ja loppuosan alueelle perustettiin oppilaitoksia.7 On mitä todennäköisintä, että juuri kansanedustaja Bjarne Westermarck hän sai aikaan tilan kaupan ja koulujen sijoittamisen Järvenpäähän. Maatalousnormaalikoulu ja kotitalousopettajaopisto sekä siihen kuuluva emäntäkoulun harjoitustila Kyrölä perustettiin Westermarckin kartanon entisille maille. 4 Bjarne Westermarckin teoksessaan esittämä tieto; Raevuori 1953, Raevuori 1953, Raevuori 1953, Nikkilä 1952, Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

9 Arkkitehdit Toivo ja Jussi Paatela suunnittelivat molempien koulukokonaisuuksien rakennukset. Entinen kartanon pääsrakennus puutarha- ja puistoalueineen liitettiin Kotitalousopettajaopistoon. Siten Matalousnormaalikoulun suunnittelussa ei ollut vastaavalla tavalla olemassa oleva vanhempi rakennuskanta kuin sen naapurissa. Eduskunta sääti lain Maatalousnormaalikoulusta Maatalousnormaalikoulu toimi Maataloushallituksen alaisena. Se koulutti opettajia ja maamieskoulu ja tietopuolinen karjanhoitokoulu toimivat sen harjoittelukouluina. Koululla oli lisäksi oma koetila. Vakituisella opetushenkilökunnalla ja vahtimestarilla oli työsuhdeasunnot ja oikeus saada puutarhamaata. Myös opiskelijat asuivat siellä. Valmistuessaan 1928 laitos oli ainoa laatuaan Pohjoismaissa.8 Päärakennus, karjanhoitokoulu sekä johtajan ja opettajien asunnot, valmistuivat 1928 lopulla. Karjanhoitokoulu aloitti toimintansa 1928 marraskuussa Järvenpäässä. Ensimmäinen maamieskoulukurssi alkoi 1929 tammikuussa. Opettajaosaston toiminta alkoi Karjanhoitajakoulun toiminta loppui Maatalousnormaalikoulun toiminta siirtyi 1995 Hämeen ammattikorkeakouluun. Vuonna 1996 oppilaitos kunnallistettiin ja siitä tuli Uudenmaan maatalousoppilaitos. Maatalousnormaalikoulun toiminta jatkui vuoteen Nykyisin alueen rakennukset ovat pääosin Lepolan Helmi Oy:n omistuksessa. Suunnittelijat Paateloiden monografiatiedot perustuvat suurelta osin Suomen arkkitehtuurimuseon arkkitehdit-tietokantaan, joka on museon verkkosivuilla. Jussi Paatela Professori, arkkitehti Jussi Paatela, entinen Pavén, ( ) tunnetaan sekä yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta että erityisesti sairaaloiden suunnittelijana. Paatela tuli tunnetuksi jo klassismin kaudella 1920-luvulla, ja hän omaksui nopeasti uuden rationaalisen arkkitehtuurin ajattelutavan 1930-luvulla. Jussi Paatela valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta Hän työskenteli Tampereen Teknillisen opiston opettajana vuosina , ja vuonna 1918 hänet palkattiin Helsinkiin Maataloushallituksen arkkitehdiksi. Vuonna 1919 hän perusti veljensä Toivon kanssa arkkitehtitoimiston. Monet veljesten merkittävistä töistä 1920-luvulla olivat kilpailujen kautta saatuja suunnittelutehtäviä. Tärkeitä töitä olivat Helsingin yliopiston anatomian laitos, Tampereen kirjastotalo, Atlaspankki sekä Kinkomaan, Muhoksen ja Etelä-Hämeen parantolat. Paateloiden arkkitehtuuri edusti vielä tuolloin 1920-lu- 8 Peusa 1953, 61. Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 9

10 vun klassismia; muotokieli oli näyttävää ja monumentaalista. Vuodesta 1930 lähtien veljekset jatkoivat uraa omilla tahoillaan. Jussi Paatela toimi Lääkintöhallituksen rakennusosaston päällikkönä vuosina , jolloin hän laati esimerkiksi Helsingin yliopiston naisten sairaalan, Turun lääninsairaalan ja Porin yleisen sairaalan piirustukset. Oman toimistonsa nimissä hän laati puolestaan muun muassa SPR:n sairaalan, Kotkan naistensairaalan, Kiljavanummen parantolan, Helsingin sisätautien ja kirurgisen klinikan, Muurolan keuhkotautiparantolan. Eräs hänen tunnetuimmista omista töistä on vuonna 1939 valmistunut funktionalismia edustava Helsingin yliopiston Metsätalo Unioninkadulla. Jussi Paatela toimi Teknillisessä korkeakoulussa rakennusopin lehtorina , oppiaineen professorina , vararehtorina vuonna 1940 ja rehtorina Toivo Paatela Jalo Toivo Paatela, entinen Pavén, ( ) tuli tunnetuksi erityisesti julkisten laitosrakennusten ja myöhemmin liikerakennusten suunnittelijana. Hän valmistui arkkitehdiksi Paatela tutustui matkoillaan ulkomaiseen arkkitehtuuriin, joka oli eri puolilla maailmaa siirtymässä hyvää vauhtia kohti funktionalismin pelkistetympää muotokieltä. Klassisististen piirteiden karsiutuminen ja muodon yksinkertaistuminen näkyi myös Toivo Paatelan suunnittelussa siirryttäessä 1920-luvulta ja 1940-luvuille. Toivo Paatela perusti oman toimiston vuonna Hän keskittyi liikearkkitehtuuriin; merkittävimpiin töihin kuuluvat Osuuskuntien Keskuslainarahasto Oy:n (O.K.O.) asuin- ja liiketalo Helsingissä (1932), Kosken Tl. kirkko (1935) sekä Savo-Karjalan Tukkuliikkeen (1938) liiketalo Viipurissa. Paatela suunnitteli myös monia muita liike-, asuin- ja kirkkorakennuksia ympäri maata. Toivo Paatelan myöhäisemmästä arkkitehtuurista mielenkiintoinen esimerkki on vuonna 1940 valmistunut Maakauppiaitten Oy:n ja Kauppiaitten Keskuskunnan liikerakennus, nykyinen Keskon pääkonttori Helsingin Katajanokalla, virtaviivainen punatiilirakennus. 10 Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

11 Ryhmä A: Verstaspiha 5 7 Ryhmä B: Normaalikoulun piha Ryhmä C: Hallinto ja asuntolat Ryhmä F: LehtoriEnmäki 19 Ryhmä D: Navetanmäki Ryhmä G: Notko Ryhmä E: Karjanhoitokoulu maatalousnormaalikoulun alueen Rakennusryhmät ja pihat 1 Asunto ja verstas 16 Puimala 27 2 Monttu 17 Navetta 28 3 Puutyöpaja 18 Asuinrakennus 4 Talousrakennus-sauna 19 Kanala 5 Opetustyöpaja 20 Karjanhoitokoulu Ryhmä H: Kyrölän mallitila (opetus- ja konehalli) 6 Traktorihalli 7 Konehalli ja työpaja 8 Lämpökeskus 9 Rehtorin talo 21 Halkosuoja 22 Muuntaja 23 Lehtorienmäen ulkorakennus 24 Lehtorienmäen asuinrakennus 25 Mökki 10 Autotalli 26 Notkon koulu 11 Päärakennus 27 Mäyrylä 12 Yliopettajan talo 28 Aitta 13 Hallintorakennus 29 Kyrölän mallitilan päärakennus 14 Oppilasasuntola 30 Kyrölän mallitilan talouskeskus 15 Oppilasasuntola 31 Kyrölän mallitilan vilja-aitta Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 11

12 2 Inventointi Inventointi suoritettiin katselmoimalla rakennusta sekä sisältä että ulkoa. Katselmuksen yhteydessä päästiin melko kattavasti eri tiloihin. Karjanhoitokoulun tiloista ei ollut mahdollista katselmoida asuntosiiven ullakkoa, koulusiiven kellarin asuntoja ja koulusiiven toisen kerroksen asuntolahuoneita paitsi yhtä. Inventointi on yleispiirteinen. Huomiota on kiinnitetty arkkitehtuuriin, rakennusosiin ja materiaaleihin. Rakenteita ei avattu. Tiedot rakenteista perustuvat havaintoihin ja osittain kirjallisiin lähteisiin. Rakennuksen kunnosta tehtiin silmämääräisiä havaintoja. Tämä selvitys ei ole kuntotutkimus.tässä luvussa on esitetty piirustussarja vuoden 1970 muutostöistä, joka on kattavin ja vanhin rakennusta koskeva piirustussarja. Kohde dokumentoitiin valokuvaamalla Raportoinnissa on käytetty myös syksyllä 2011 otettuja valokuvia. 12 Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

13 2.1 Arkkitehtipiirustukset ja muutokset 1970-luvulla Kellarin pohjapiirustus vuodelta LH m Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 13

14 Ensimmäisen kerroksen pohjapiirustus vuodelta LH m 14 Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

15 Toisen kerroksen pohjapiirustus vuodelta LH m Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 15

16 Julkisivupiirustus vuodelta LH m Julkisivupiirustus vuodelta LH m 16 Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

17 Leikkaus A B vuodelta LH m Leikkaus C D vuodelta LH m Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 17

18 Karjatalouskoulun muutos- ja korjaustyöt 1970 Rakennuksessa suoritettiin perusteellinen ulko- ja sisäpuolinen korjaus, jonka suunnitteli Rakennushallituksen arkkitehti Ilmi Haapio. Korjaus ei koskenut asuntosiiven sisätiloja. Vesikatto Vanha kate korvattiin uudella peltikatolla. Alusrakennetta vahvistettiin. Palotikkaita kunnostettiin ja lisättiin. Alkuperäiset kattoikkunat purettiin. Julkisivut Julkisivut rapattiin uudelleen. Ikkuna- ja ovisyvennysten rappauksia korjattiin ja uusien aukkojen pielet rapattiin. Matalan osan poikittaiset halkeamat korjattiin rappaamalla. Parvekkeen alapuolen kosteusvauriot korjattiin ja parveke varustettiin peltinokalla ja tuuletustelineillä. Rakennuksen päätyyn tehtiin aukko ulko-ovea varten. Rakennus maalattiin kalkkimaalilla. Kattolistat maalattiin öljymaalilla. Ulkoportaat ja maastotyöt Ulkoportaiden vaakaosat päällystettiin liuskekivillä. Pääsisäänkäynnin eteen laskettiin liuskekivilaatoitusta. Rautakaiteet maalattiin. Pääjulkisivun luiska turvehdittiin. Huoneiden ulkoseinän kohdalla kaivettiin kosteusvaurioiden takia maa auki, asennettiin salaoja ja seinä piettiin. Maata täytettiin ja savettiin 2 metrin osalta ja kallistettiin rakennuksesta poispäin. Välipohjat Rakennuksen välipohjat ovat ala-laattapalkistoja, joissa on turvepehkutäyte ja lattialankut. Kellarikerroksessa on betonista valetut maavaraiset lattiat. Vinot lautalattiat nostettiin ylös, alusrakenteet tarkistettiin ja korjattiin. Lattialautojen alle, palkkien päälle asennettiin vuoraushuopia. Erityisesti suurten tilojen välipohjarakenteet tarkistettiin ja jäykistettiin liikkumattomaksi. Uudelleen asennetut vanhat lattialankut höylättiin ja kolot täytettiin. Höylättyyn lattiaan lyötiin kovalevyt ja asennettiin laatat. Huoneen 017 lattian päälle valettiin teräsbetoni, joka maalattiin. Öljysäiliön lattialle valettiin teräsbetonilaatta ja kattoon tehtiin lisärappaus. Huonetilan 003 puulattia purettiin ja päälle valettiin betonilaatta ja asennettiin klinkkeriverhous. 18 Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

19 Uudet väliseinät Huoneeseen 006 tehtiin uudet puurunkoiset väliseinät. Aukot muurattiin umpeen ja seinät rapattiin. Lastulevyseinät ja rapatut seinät maalattiin Jokerilla. Seinät Vanhojen seinien rappauksia korjattiin. Kosteiden tilojen seinät maalattiin alkydilakkamaalilla. Pääporras ja eteistilat Porrasaskelmat ja -tasot ovat mosaiikkibetonia. Seinälle tehtiin askelkuviointi vinyylimatosta. Portaan kaide ja käsijohteet maalattiin. Kosteuseristykset WC- ja pesuhuonetiloissa suoritettiin kosteuseristys bitumihuovalla. Tasausbetonin päälle asennettiin keltaista klinkkerilaattaa. Äänieristykset Huoneen 004 seinä työvaatehuonetta vasten ja huoneen 206 seinä WC-huonetta vasten eristettiin insuliitti-vuorivilla-lastulevy-rakenteilla. Ikkunat ja ovet Ulko-ovet vaihdettiin. Pääovi korvattiin uudella lasiovella, joka asennettiin vanhoihin karmeihin. Öljysäiliöön tehtiin palo-ovi. 1. ja 2. kerroksen sisä- ja ulko-ovet uusittiin lasi- tai laakaoviksi ja asennettiin vanhoihin karmeihin. Ulko-ovet, varastojen ja huoneen 102 ovet varustettiin Abloy-lukoilla. Komeroiden ovet jätettiin ennalleen. Kellarikerroksen asunnon ovet uusittiin laakaovina paitsi komeroiden ovet. Pääportaisiin puhkaistiin aukko, johon tehtiin kaksi ovea. Koulun vanhojen ovien heloitukset tarkistettiin. Kaikki ikkunapenkit uusittiin, samoin osa karmeista. Pokat varustettiin täydellisillä helotuksilla. Kaikki ikkunat varustettiin villapunostiivisteillä. Oppilashuoneiden kaikki ikkunat ja ovet maalattiin ja jalopuuovet kuullotettiin. Ikkunasyvennysten maalipinnat uusittiin emalimaalilla. Jalkalistat, vuorilaudat ja kynnykset uusittiin. Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 19

20 Saunan paneelikatto ja seinät Saunan seinien ja katon lämpöeristys tarkistettiin ja uusittiin tarpeen mukaan. Sähkötyöt Opettajanhuoneeseen 107, materiaalivarastoon 109 ja käytävään 105 asennettiin loistevalot. Seurusteluhuoneeseen asennettiin TV- ja radiopisteet. Sähköpisteiden määrää lisättiin käytävillä. Konetekniset työt Vesi- ja viemärijohdot kuljetettiin niille tehdyissä kanavissa ja lämpöjohdot seinien päällä. Vanhat, hyväkuntoiset saniteettikalusteet jätettiin käyttöön. Kellarikerroksen patterit uusittiin. Työvaatehuoneeseen asennettiin lämpöjohdot työvaatekaappien alle. Ilmanvaihto Rakennuksen painovoimaisen ilmanvaihdon raitis- ja poistoilmaventtiilit puhdistettiin ja maalattiin. Huonokuntoiset venttiilit korvattiin lautasventtiileillä. Vanhat hormit käytettiin uudelleen. Kellarin huoneeseen 003 asennettiin koneellinen poistoilmastointi. Kiintokalusteet Tiloihin asennettiin uusia lastulevykaappeja, komeroita ja keittiökaapistoja. Oppilashuoneen korjaus Vinot lattiat nostettiin ylös. Suorat puulattiat höylättiin ja varustettiin kovalevyillä ja laatoituksella. Katto paikattiin ja maalattiin. Seinät maalattiin Jokerilla. Ikkunasyvennykset korjattiin ja maalattiin. Komeroiden sisustus uusittiin ja komerot maalattiin. Jalkalistat ja vuorilaudat uusittiin. Työselitys. LH. 20 Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

21 Vuoden 1975 muutos- ja peruskorjaustyöt Kellarikerros Porrashuoneenja sähköpäätauluhuoneen väliin tehtiin uusi oviaukko. Saunan ja siihen liittyvien tilojen rakenteet uusittiin. Tiloihin 020, 021, 022 rakennettiin väliseinineen uusi etuhuone, pukuhuone ja pesuhuone. Talonmiehen asunnon olohuoneen ja eteisen välinen kevyt väliseinä purettiin ja rakennettiin paikalle tiloja erottava kaapisto. Oviaukkoja suljettiin ja toisaalla uusia oviaukkoja puhkottiin. Rakennettiin uusi kylpyhuone. Hankittiin uudet keittiökalusteet sekä uusittiin lattiapäällysteet. Rakennettiin tuulikaappi, työkaluvarasto sekä tiiliseiniä. 1. kerros Rakennettiin tilat opetusvälinevarastoa, opettajain työtilaa, eteistä, WC:tä sekä opettajainhuonetta varten. 2. kerros Huonetilat 209 ja 208 rakennettiin väliseinineen ja kalusteineen keittiö- ja eteistiloiksi. WC:nä ollut tila 204 muutettiin suihkuhuoneeksi. Huoneesta 202 purettiin entiset pesulaitteet ja asennettiin tilalle uudet altaat päätyseinustalle. Rakennustyöt, yleistä Rakennuksessa suoritettiin ovi- ja ikkunakorjauksia, rappauskorjauksia sekä laatoituskorjauksia. Ensimmäisen ja toisen kerroksen lattiat levytettiin ja verhoiltiin uudelleen. Talo maalattiin sisä- ja ulkopuolelta, ja myös peltikatto uusittiin. Öljysäiliötä varten rakennettiin kaukalo. Sähkötyöt Vanhat sähköasennukset purettiin. Sähköpääkeskus, nousujohdot, ryhmäkeskukset, valo- ja pistorasiat sekä valaisimet uusittiin. Öljynpoltin, pumput ja LV-automatiikka sähköistettiin. Hankittiin uusi liesi ja joitakin ovikelloja kerroksiin. LVI-työt Hankittiin uusi lämmityskattila, öljysäiliö, öljynpoltin, 3-tiemoottorisekoitusventtiili säätökeskukselle, kiertovesipumppu, lämpöpatterit, lämpö- ja öljyjohdot, mittarit sekä sulkuventtiilit putkieristystöineen ja asennuksineen. Hankittiin myös uusia pesukalusteita. Tehtiin uusia vesi- ja viemärijohtoja ja kunnostettiin entisiä. Työselitys. LH. Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 21

22 2.2 Ulkotila sommitelma Karjanhoitokoulun rakennuksen pohjaratkaisu on L-kirjaimen muotoinen. Kaksikerroksisessa koulurakennuksessa on korkea kellarikerros. Koulun aula sijoittuu siipien yhtymäkohtaan. Sisäänkäyntiä on korostettu loggialla ja se sijoittuu näkymäakselin päähän. Asuntosiipi on yksikerroksinen. Rakennuksen julkisivut ovat klassistisia ja melko runsaasti koristeltuja. Rakennus sijaitsee kumpareen päällä näkymäakselin päätteenä. sokkeli Betonista valettu sokkelin pinta on rapattu ja maalattu vaaleanruskeaksi. Rappauskäsittely ja nykyinen maalipinta on uusittu ainakin kertaalleen. Koulusiiven sokkelivyöhykkeessä on ikkunoita ja raitisilmaventtiileitä asuntojen kohdalla. Sokkelikerroksen venttiilit on lisätty 1970-luvulla. seinät Julkisivut on rapattu sileiksi ja maalattu. Rappaus on uusittu 1970-luvulla. Sokkelin päällä on ulkoneva rappauslista. Ikkunoiden alla kiertää korkeampi rappauslista, jonka yläpinta on pellitetty. Talossa on karniisivyöhyke, jossa vuorottelevat puiset konsolit ja rapatut kasetit. Karniisivyöhykkeen alaosassa on ohut rappauslista. Koulun yhtä päätyä on korostettu syvennetyllä pyöreällä medaljongilla ja toista lunetti-ikkunalla, jossa on koristeellinen puitejako. Karjanhoitokoulun ja asuntosiiven julkisivujäsentely on yhtenäistä. Ikkunat on sovitettu eri tasoon suhteessa julkisivuun koulusiiven eri kerroksissa. Seinissä on halkeamia ainakin asuntosiiven päädyssä ja koulun pitkällä seinällä. Asuntosiiven eteläseinällä syöksytorvi on vuotanut ja seinässä on näkyvissä kosteusvaurioita. Ulkoseinissä on raitisilmaventtiileitä rappaus- ja sokkelipinnassa. Asukkaan kertoman mukaan muut asuntosiiven venttiilit, paitsi yksi, on tukittu. katto Kattoikkunat purettiin peltikaton uusimisen yhteydessä Pihasiivessä on piippu. Katolla on jalkarännit. Syöksytorvet on asennettu ulkoseinän eteen. Katolle johtaa alkuperäinen tikas, joka on tehty putkiprofiilista. Katolla on myöhemmin asennettu huoltosilta. Räystäs on melko kapea. Se on uusittu kuten kattokin. Räystään alapinta on lautaa. Räystästä kannattelevat puiset konsolit. ikkunat Asuntosiiven päädyssä on alkuperäinen pieni pyöreä ikkuna ullakolle. Asuntosiiven yleisin ikkunatyyppi on neliruutuinen neliön muotoinen puuikkuna. Salin ikkuna on suurempi ja puitejaoltaan modernimpi. Asuntosiiven ikkunat on sovitettu siten, että lasi on miltei julkisivun pinnan tasolla. Ikkunaa kiertää reunoilla ja päällä 22 Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

23 pyöristetty alkuperäinen puulista. Ulkopuitteet on maalattu nykyisin ruskeiksi ja karmi valkoiseksi. Ikkunat ovat huollon tarpeessa. Karjanhoitokoulussa on sokkelin tasolla vaakaikkunoita pihan puolella ja itäpuolella neliruutuisia ikkunoita asuntojen kohdalla. Sokkelin pienet alkuperäiset ikkunat pihan puolella on sovitettu ulkoseinän pintaan. Pääkerroksen korkeat, kahdeksanruutuiset ikkunat ovat selvästi sisennettyjä. Toisen kerroksen ikkunat on sovitettu rappauksen pintaan kuten siipirakennuksessa. Ikkunat ovat joitakin yksittäisiä osia lukuun ottamatta alkuperäisiä. Karjanhoitokoulun eteläpäädyssä on komea alkuperäinen lunetti-ikkuna. sisäänkäynnit Karjanhoitokoulun pääovi on uusittu lakattu lasiovi, joka on tehty männystä (1970). Sen puitejako ei vastaa alkuperäistä. Portaan edessä on loggia ja porras. Karjanhoitokoulun eteläpäädyssä on uudehko ovi kellariin (1970). Se on ikkunallinen paneeliovi ja tyyliltään rakennuksen arkkitehtuurille vieras. Sisäänkäynti on rajattu maastosta betonimuurilla. Talon päätyyn sokkeliin on lisätty suorakaiteen muotoinen ikkuna, joka poikkeaa talon muiden ikkunoiden rytmistä. Asuntosiivessä on kaksi sisäänkäyntiä. Pääsisäänkäynti on pihalta ja sen edessä on sementistä valettu levenevä suorakulmainen porras, jossa on viisi askelmaa. Pääovi on uusittu puupaneeliovi. Sitä kehystävät alkuperäiset rappauslistat. Karmin päällä on pyöreä puulista; samanlainen lista toistuu ikkunoiden ympärillä. Asuntosiiven keittiösisäänkäynnin paneeliovi, jossa on kapea pystysuuntainen listaprofiili, on alkuperäinen. Ovien välillä on hierarkia. Oven edustalla on korkea sementtiporras, jossa on pinnakaide. Ylätasanteen kohdalla kaiteessa on alkuperäinen mattoteline. Kellarin ovi on alkuperäinen vaakapaneloitu puupaneeliovi. parveke Karjanhoitokoulun päädyssä on betoniparveke, jossa on pinnakaide ja mattojen tamppausteline (1970). Parvekkeen ovi on uusittu lasiovi (1970), ja se on nykyisin huonokuntoinen. Parvekkeen kylkeen on lisätty palotikkaat väri Julkisivu on keltainen, katto musta, sokkeli vaalean ruskea ja rappauskoristeet vaaleita.vanhoista valokuvista näkee, että alkuperäinen väri on ollut vaalea. vaiheet/muutokset Rakennuksessa on tehty peruskorjaus ja 1975 Muutokset on selostettu kappaleessa 2.1. Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 23

24 P a h i j b c d g f e 24 Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

25 a b Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 25

26 c d 26 Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

27 e f Päädyn lunetti-ikkuna ja pinnakaideparveke. Kellarin sisäänkäyntiä on muutettu. Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 27

28 g h 28 Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo

29 i j Näkymä sisääntulosta. Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo 29

30 2.3 Sisätilat tilahahmo Karjanhoitokoulun pääkerroksen tilahahmo on pääpiirteissään säilynyt. Itäpuolen suuri sali on jaettu kahteen huoneeseen, välitilaan ja kerrokseen on rakennettu wc. Käynti pääaulasta asuntoon on rakennettu umpeen. Asuntolakerroksen tilahahmo on säilynyt alkuperäisenä. Asuinhuoneet on ryhmitetty keskeiskäytävän varaan. Portaan päässä on pesuhuone ja sen viereisessä huoneessa keittiö. Käytävään käydään kaariholven kautta ja käytävän päässä on parveke, joka on tällä hetkellä käyttökiellossa. Asunnon tilahahmo on säilynyt lukuun ottamatta eteisaulaan 1970-luvulla tehtyä kylpyhuonetta. Rakennukessa on kylmä kellari, jossa on kaksi huonetta. käyttö Karjanhoitokoulun tilat sijaitsivat ensimmäisessä kerroksessa. Toisessa kerroksessa oli oppilaiden asuntola. Kellarikerroksessa oli mahdollisesti alun alkaen asuntoja ja teknisiä tiloja samaan tapaan kuin nykyisinkin. Pääkerros on nykyisin tyhjillään ja toisessa kerroksessa asutaan ainakin osassa huoneistoja. Yksikerroksinen siipi oli varattu opettajan asunnoksi ja sinne oli käynti suoraan koulun aulasta. Asunto on nykyisin vuokrattu yksityishenkilöille. lattiat Aulassa ja porrashuoneessa on mosaiikkibetonilattia. Aulan lattiassa on koristekuvio. Muualla lattiat on verhottu muovimatolla lautalattian päälle (1970). Myös asuntolan lattiat on verhottu muovimatolla, paitsi kylpyhuoneessa on kuusikulmainen klinkkeri (1970-l). Asuntosiivessä on lakattuja lautalattioita 70 mm oksallisesta männystä (alkuperäisiä). Parissa huoneessa ja tuulikaapissa on muovimatot. Kylpyhuoneessa on uudehko kaakelilaatta. seinät Karjanhoitokoulun pääkerroksen huonekorkeus on 3,40 m (aula, koristemaalauksen kohta) ja muissa huoneissa 3,39 m. Seinät ovat rapattuja ja maalatuja. Väliseinät ovat rapattuja ja maalattuja. Uudet väliseinät ovat levyrakenteisia. Kaikissa seinissä ja katoissa, paitsi aulassa ja porrashuoneessa, on pääkerroksessa lasikuitutapetti. Asuntolakerroksen käytävän pitkät seinät ovat kantavia ja väliseinät kantamattomia. Väliseinät ovat mahdollisesti levyrakenteisia ne kopisevat ontosti koputettaessa. Asuntosiiven seinissä on tapetti. Seinät ovat rapattuja tiiliseiniä. Jälkeenpäin tehdyn kylpyhuoneen uudet väliseinät ovat levyseiniä. Huonekorkeus on 3 m. 30 Lepola / Karjanhoitokoulu Inventointi Arkkitehtitoimisto ark-byroo