3 / 3.1 Hankkeen historia

Transkriptio

1 3 / Maatalous - normaalikoulun hanke 3.1 Hankkeen historia Maataloushallitus laati Maatalousministeriön puolesta esityksen Eduskunnalle laiksi Maatalousnormaalikoulusta, asetukseksi Maatalousnormaalikoulusta, Järvenpäähän rakennettavien maataloudellisen normaalikoulun uudisrakennusten ja muiden laitteiden kustannusarvion, laskelman Järvenpään maatalouskoulun menoista, laskelman Maatalousnormaalikoulun tuloista, laskelman hankittavasta irtaimistosta ja piirustussarja, johon kuuluu asemapiirros ja rakennettavien rakennusten pohjapiirustukset vuonna Presidentti vahvisti ehdotuksen Maatalousnormaalikoulun laista, asetuksesta ja ohjesäännöstä Maatalousministeriö oli jo 1924 velvoittanut Maatilahallituksen ostamaan valtiolle Järvenpään kartanon kantatilan Tuusulan pitäjän Järvenpään kylässä ja laatimaan sen jälkeen esityksen maataloudellisen normaalikoulun perustamisesta sanotulle tilalle. Kauppa tehtiin varoilla, jotka Eduskunta oli myöntänyt lisäyksenä saman vuoden tulo- ja menoarvioon tätä tarkoitusta varten. Maatalouden ammattikoulutus oli alkanut Suomessa 1840-luvulla kun Mustialaan oli perustettu Suomen Talousseuran aloitteesta maanviljelys-, karjanhoito-, meijeri- ja lampurikoulut. Vuosisadan vaihteessa perustettiin sekä kiinteitä että kiertäviä maamieskouluja ja tietopuolisia karjanhoitokouluja, joiden opetusohjelmiin kuului harjoittelu. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Maatalousnormaalikoulusta vedotaan juuri maatalousoppilaitosten määrän kasvuun ja koulujen moninaistumiseen. Lisäksi aikaisempien maanviljelyskoulujen tilalle oli syntynyt kolme eri opetusmuotoa: maanmieskoulut, maanvijelyskoulut ja pienviljelijäkoulut. Tästä kehityksestä johtuen opettajien pätevyyteen kohdistui aikaisempaa suurempia vaatimuksia. Maatalousoppilaitosten opettajien valmistus todettiin puutteelliseksi, 8 Maataloushallituksen kirje Maatalousministeriölle Maat. min. 401/ aktissa. KA. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 21

2 koska heillä ei ollut mahdollisuutta suorittaa opetusharjoittelua ennen kuin varsinaisessa työssään. Uudessa koulussa olisi mahdollisuus valmistautua opettajan toimeen ja suorittaa opetusnäytteet. Maatalousnormaalikoulu toimi Maataloushallituksen alaisena. Koulu koulutti opettajia ja siellä oli harjoituskouluina maamieskoulu ja tietopuolinen karjanhoitokoulu. Oppilaitoksessa oli kolme yliopettajan ja kaksi rehtorin virkaa. Koululla oli lisäksi oma koetila. Valmistuessaan 1928 laitos oli ainoa laatuaan Pohjoismaissa. 9 Koulussa oli kotieläinhoito-opin ja maatalousopin yliopettaja, luonnontieteiden lehtori ja karjatalousopin lehtori. Vakituisella opetushenkilökunnalla ja vahtimestarilla oli työsuhdeasunnot ja oikeus saada puutarhamaata Maataloushallituksen lähemmän määräyksen mukaan. Opettajakokelailta vaadittiin asianomaista virkatutkintoa ja tutkintoa yleisessä opetusmenetelmäopissa yliopistossa, tai jollekin Maatalousnormaalikoulun yliopettajalle annettua näytettä. Opettajaopintoihin kuului yliopettajan opetuksen seuraaminen, harjoitustuntien antaminen, osallistuminen harjoitustunteja seuraaviin arvostelu- ja keskustelukokouksiin ja osallistuminen seminaariharjoituksiin. Lisäksi tuli antaa opetusnäytteet. Koulurakennukset: päärakennus, karjanhoitokoulu sekä johtajan ja opettajien asunnot, valmistuivat 1928 lopulla. Karjanhoitokoulu, joka oli väliaikaisesti jo toiminut muualla, aloitti toimintansa 1928 marraskuussa Järvenpäässä. Ensimmäinen maamieskoulukurssi alkoi 1929 tammikuussa. Oppilasmäärältään koulut olivat alkuvaiheessa tasaveroisia, toisessa oli 28 ja toisessa 29 oppilasta. 10 Ensimmäinen opettajaosaston kurssi alkoi 1930 tamikuussa seitsemän oppilaan voimin. Opetusmaatila silloin, kun se muodostettiin, käsitti 52, 06 hehtaaria peltoa, 56,14 hehtaaria metsää ja 13,77 hehtaaria tontti-, tie- ja joutomaata eli yhteensä 121,97 hehtaaria. Jussi Paatelan allekirjoittamassa hankesuunnitelmassa tammikuulta 1926 oli tarkoitus rakentaa alueelle seuraavat rakennukset ja järjestelmät: Koulu- ja asuntolarakennus kivestä m3 Ruokalarakennus kivestä m3 Karjanhoitokoulun rakennus kivestä m3 Kahden opettajan asuinrakennus puusta m3 Sauna- ja pesutuparakennus kivestä, 350 m3 Kaksi käymälä- ja ulkohuonerakennusta Veistosali ja veisto-opettajien asunto vanhoihin rakennuksiin Kaivot, ulkopuoliset vesi- ja viemärijohdot, sähköpumput laitteineen, sekä valo- ja puhelinjohdot. Tässä vaiheessa suunnitelma sisälsi vain pohjapiirustuksia aiotuista rakennuksista, ja se poikkesi toteutuneesta versiosta. 9 Peusa 1953, Saarinen 1978, Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

3 Varhainen hankesuunnitelma. Lähde: KA MaatH Ih Piirustus on luetteloitu Paateloiden laatimaan piirustusluetteloon. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 23

4 Hankesuunnitelma vastaa toteutunutta kokonaisuutta. Lähde: KA MaatH Ih Piirustus on luetteloitu Paateloiden laatimaan piirustusluetteloon. 24 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

5 3.2 Suunnittelijat Paateloiden monografiatiedot perustuvat suurelta osin Suomen rakennustaiteen museon arkkitehdit-tietokantaan, joka on museon verkkosivuilla. Jussi Paatela Professori, arkkitehti Jussi Paatela, entinen Pavén ( ), tunnetaan sekä yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta että erityisesti sairaaloiden suunnittelijana. Paatela tuli tunnetuksi jo klassismin kaudella 1920-luvulla, ja hän omaksui nopeasti uuden rationaalisen arkkitehtuurin ajattelutavan 1930-luvulla. Jussi Paatela valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta Ensimmäinen maailmansodan, itsenäistymisen ja vuoden 1918 Kansalaissodan jälkeen julkista rakennustoimintaa ja asuntorakentamista oli paljon. Valmistumisensa jälkeen Jussi Paatela työskenteli Tampereen Teknillisen opiston opettajana vuosina , ja vuonna 1918 hänet palkattiin Helsinkiin Maataloushallituksen arkkitehdiksi. Vuonna 1919 hän perusti nuoremman veljensä Toivon kanssa arkkitehtitoimiston. Monet heidän merkittävät työnsä 1920-luvulla olivat kilpailuiden kautta saatuja suunnittelutehtäviä. Paateloiden toimisto työllisti myös muutaman ulkopuolisen arkkitehdin, ja veljekset hoitivat itse päivisin virkatehtäviään keskittyen toimistonsa töihin pääasiassa vuorokauden muina aikoina. Vuonna 1926 järjestettiin Helsingin yliopiston anatomian laitoksen kilpailu, jossa Jussi ja Toivo Paatela voittivat ensimmäisen palkinnon. Rakennus valmistui Arkkitehtitoimisto Jussi ja Toivo Paatelan muita merkittäviä töitä olivat Tampereen kirjastotalo, Atlaspankki sekä Kinkomaan, Muhoksen ja Etelä- Hämeen parantolat. Heidän arkkitehtuurinsa edusti vielä tuolloin 1920-luvun klassisismia ja sen muotokieli oli näyttävää ja monumentaalista. Vuonna 1930 veljesten tiet erkanivat, ja molemmat jatkoivat aktiivista suunnittelu-uraa omilla tahoillaan. Jussi Paatela oli jo tuolloin saavuttanut asiantuntijan maineen sairaalasuunnittelijana, minkä ansiosta hänet valittiin Lääkintöhallituksen rakennusosaston päälliköksi. Tässä tehtävässä Paatela toimi vuosina Tuona aikana hän laati esimerkiksi Helsingin yliopiston naisten sairaalan, Turun lääninsairaalan ja Porin yleisen sairaalan piirustukset. Oman toimistonsa nimissä hän laati puolestaan muun muassa SPR:n sairaalan, Kotkan naistensairaalan, Kiljavanummen parantolan, Helsingin sisätautien ja kirurgisen klinikan, Muurolan keuhkotautiparantolan ja yhdessä arkkitehti Olli Pöyryn kanssa Pohjois-Karjalan keskussairaalan piirustukset. Eräs Jussi Paatelan tunnetuimmista omista töistä on Helsingin yliopistolle suunniteltu Metsätalo Unioninkadulla. Rakennus suunniteltiin alunperin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan ja Metsäntutkimuslaitoksen käyttöön, ja se valmistui juuri ennen Talvisotaa Metsätalo edustaa Paatelalle tuohon aikaan ominaista funktionalismia. Jussi Paatela toimi rakennusopin lehtorina ja vuonna 1930 hänet nimitettiin oppiaineen professoriksi Teknillisessä korkeakoulussa. Tässä tehtävässä hän toimi eläkkeelle jäämiseensä asti vuoteen Paatela oli myös Teknillisen korkeakoulun vararehtori 1940 ja rehtori vuosina Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 25

6 Toivo Paatela Jalo Toivo Paatela, entinen Pavén ( ), tuli tunnetuksi erityisesti julkisten laitosrakennusten ja myöhemmin liikerakennusten suunnittelijana. Valmistuttuaan arkkitehdiksi 1914 hän veljensä Jussin tapaan teki lukuisia opintomatkoja ja tutustui ulkomaiseen arkkitehtuuriin, joka oli eri puolilla Eurooppaa siirtymässä kohti pelkistetympää muotokieltä. Klassisten piirteiden karsiutuminen ja muodon yksinkertaistuminen näkyivät myös Toivo Paatelan suunnittelussa siirryttäessä 1920-luvulta eteenpäin ajassa. Toivo Paatela perusti oman toimiston vuonna Hän keskittyi liikearkkitehtuuriin; merkittävimpiin töihin kuuluvat Osuuskuntien Keskuslainarahasto Oy:n (O.K.O.) asuin- ja liiketalo Helsingissä (1932), Kosken Tl. kirkko (1935) sekä Savo-Karjalan Tukkuliikkeen (1938) liiketalo Viipurissa. Paatela suunnitteli myös monia muita liike-, asuin- ja kirkkorakennuksia ympäri maata. Vaikka hänen arkkitehtuurinsa pelkistyi vuosien mittaan, hän suosi Atlaspankin tavoin paljasta punatiilipintaa leikittelevine muurauskuvioineen vielä myöhemmilläkin vuosikymmenillä. Toivo Paatelan myöhäisemmästä arkkitehtuurista mielenkiintoinen esimerkki on vuonna 1940 valmistunut Maakauppiaitten Oy:n ja Kauppiaitten Keskuskunnan liikerakennus, nykyinen Keskon pääkonttori Helsingin Katajanokalla, suuri ja virtaviivainen punatiilirakennus. Jalmari Peltonen Arkkitehti Jalmari Peltonen suunnitteli Maatalousnormaalikoulun uuden talouskeskuksen rakennukset luvun taitteessa. Hän oli mahdollisesti suunnitellut osan 1920-luvun lopulla rakennetuista rakennuksista, mihin viittaa Peltosen pojan toimittaman monografian työluettelo. Kustaa Jalmari Peltonen ( ) oli kotoisin Pyhäjärveltä maanviljelijäperheestä. Hän valmistui arkkitehdiksi 1922 Teknillisestä korkeakoulusta ja valmistuttuaan työskenteli Jussi ja Toivo Paatelan toimistossa. Jussi Paatela antoi Peltosen suunniteltavaksi maatalouteen liittyviä rakennuksia kun kerran olet maatalon poika. Tällä tavoin Peltoselle tuli Maataloushallituksen alaisten koulujen ja muiden rakennusten suunnittelutehtäviä, jotka sitten siirtyivät hänelle hänen perustaessaan oman toimiston. Hänen työluettelossaan on mainittu Järvenpään Opettajaopisto, opistorakennus sekä opiston laajennusehdotus, opettaja-asuntola, havaintotilan ym. pikkurakennuksia. Jalmari Peltonen harjoitti yksityispraktiikkaa ja vuodesta 1930 alkaen hän hoiti toimistossaan Maataloushallituksen rakennustehtävien suunnittelua. Vuonna 1953 hänestä tuli Maataloushallituksen yliarkkitehti. Jalmari Peltonen tunnetaan kuitenkin parhaiten töölöläisten asuintalojen suunnittelijana. Valtaosa hänen suunnittelemistaan kerrostaloista sijoittuu Taka-Töölöön. Suomen oloissa täysin ainutlaatuisen ilmiön Töölön rakennuskannassa muodostavat Välskärinkadun art deco -tyyliset asuintalot numerot 3, 5, 7 ja 9, jotka Jalmari Peltonen suunnitteli vuosina Muita Peltosen suunnittelemia töölöläistaloja ovat mm. asunto-osakeyhtiö Kulmalinna Topeliuksenkatu 1 ja Nordenskiöldinkatu 3b. Peltonen suunnitteli myös Mustialan maanviljelysopiston museorakennuksen Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

7 3.3 Maatalousnormaalikoulun arkkitehtuuri Maatalousnormaalikoulun rakennusryhmät on sijoitettu avoimessa maisemassa sijaitseville mäille siten, että peltoala jää vapaaksi. Jussi ja Toivo Paatelan luonnoksista välittyy, että näkymäakselit olivat tärkeitä sommittelun lähtökohtia. Hankesuunnitteluvaiheessa kokonaiskompositio oli symmetrisempi ja päärakennusten yhteyteen oli suunniteltu muotopuutarhoja. Toteutussuunnitteluvaiheessa kaikkien rakennusten rungot tuotiin samaan koordinaatistoon, joka on lisäksi suurmaiseman linjojen suuntainen. Maatalousnormaalikoulu Päärakennuksen kanssa samalle kukkulalle rakennettiin rehtorin talo, yliopettajan talo ja autotalli. Muut rakennukset olivat tiilestä ja autotalli puusta. Päärakennuksen pääsiipi on kolmikeroksinen ja sivusiipi yksikerroksinen. Talossa on korkea kellari. Siipien yhtymäkohdassa on nelikerroksinen torni näkymäakselin päätteenä. Kolmisiipinen osa on harjakattoinen, kun taas tornissa ja matalassa siivessä on matala aumakatto, joka vaikuttaa lähes tasakatolta. Kattoihin liittyy leveä karniisi. Rakennuksen volyymi on epäsymmetrinen, mikä todistaa siirtymisestä symmetriaa ihannoivasta klassismista modernimpaan, epäsymmetriseen suuntaan. Arkkitehti-lehdessä 1932 julkaistu pohjapiirros viittaa myös siihen, että suunnittelija halusi häivyttää sisä- ja ulkotilan suhdetta esittämällä laatoituksen jatkuvan yhtenäisenä ulkoa aulaan. Todellisuudessa kyseisessä kohdassa on kuitenkin tasoero. Päärakennuksen ikkunat olivat pääosin kuusiruutuisia puuikkunoita. Porrashuoneessa oli kaari-ikkunat ja tornihuoneen kohdalla julkisivun aukotus oli epäsymmetrinen. Sokkeli on ollut tummempi kuin vaaleaksi maalattu volyymi. Sokkelin päällä kiertää vanhoissa kuvissa rappausraita ja ikkunoita on korostettu rappauslistoilla. Ulkoseinää koristi yksi tai kaksi medaljonkia. Sisätilojen arvokkuutta on korostettu reliefeillä pääportaassa, ruokasaleissa ja toisen kerroksen aulassa. Pihapiirin asuintalot sijaitsevat pihan vastakkaisilla puolilla 90 asteen koordinaatistossa. Rehtorin taloon on käynti keskeltä ja yliopettajan taloon päädystä. Rehtorin talon rappauskoristelu on runsaampaa kuin muiden talojen ja muutenkin sen yksityiskohdilla on haluttu korostaa asujan hierarkisesti korkeinta asemaa yhteisössä. Puurakenteinen autotalli on artikuloitu. Karjanhoitokoulu Karjanhoitokoulu on kokonaisuuden arkkitehtoninen helmi. Myös se on sijoitettu näkymäakselin päätteeksi. Kasvillisuus ei peitä rakennuksen muotoja ja se näyttäytyy arkaaisen komeana mäen laella Arkkitehti-lehden kuvassa Samalla kukkulalla ei sijaitse muita rakennuksia. Rakennus henkii italialaisia vaikutteita kuten loggia, joka sijoittuu yksikerroksisen asuntosiiven ja kaksikerroksisen koulusiiven risteykseen. Koulusiiven puinen karniisi on erityisen runsaasti muotoiltu ja huomiota herättävä jo kooltaan. Rakennusta kiertää ensimmäisen kerroksen ikkunoiden alle sijoittuva rappauslista. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 27

8 Lehtorienmäki Lehtorienmäen asuinrakennus on harjakattoinen suorakaide, pitkä ja matala. Sen koristelu on niukkaa, mutta klassista. Kun julkisivu on muuten kovin yksinkertainen, huomio kiinnittyy koristeellisiin ulko-oviin. Puurakenteinen piharakennus on huoliteltu ja kauniisti detaljoitu. Verstaspiha Myös verstaspiha kuuluu 1920-luvun lopulla rakennettuun kokonaisuuteen. Se ei sijaitse korkealla mäellä, kuten muut pihat, vaan alavassa ja avoimessa paikassa. Sinne johtaa koivukuja. Kolmen vanhimpaan kokonaisuuteen kuuluvan rakennuksen arkkitehtuuri on yhtenäistä, mutta vaatimattomampaa kuin edellä kuvattu. Arkkitehtoninen ote ei ole täysin johdonmukainen. Esimerkiksi asunto-verstasrakennuksessa on samanlainen mahtipontinen puolipyöreä porras kuin rehtorin talossa eli rakennusten ja pihojen välinen hierarkia sekoittuu. Muut kaksi rakennusta, talousrakennus ja sauna, istuvat paremmin omaan rooliinsa talouspihan osana. Kaikissa verstaspihan kivirakennuksissa on silti yhtenäinen arkkitehtoninen ilme, johon kuuluvat mm. salmiakkipaneloidut ovet, ikkunat ilman vuori- tai rappauslistoja, ja medaljonkiaiheet talon päädyssä. Navetta Maatalousnormaalikoulun navetta rakennettiin Tuusulan rantatien länsipuolelle, Kotitalousopettajaopiston pohjoispuolelle. Navetta edusti koristeellista, kunnianhimoista maatalousrakentamista. Se tuhoutui tulipalossa Jussi Paatela kertoi Arkkitehti-lehdessä 1932 julkaistussa projektiesittelyssä, että koulurakennusten rakennuskustannukset olivat neljä miljoonaa markkaa ja että kaikki rakennukset rakennettiin tulenkestäviksi kiviaineisina. Määrärahan niukkuuden takia rakennukset muurattiin sementtitiilistä kahta ilmaväliä käyttäen. Toinen ilmaväleistä täytettiin koksikuonalla. 28 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

9 Veljekset Karhumäen ottama ilmakuva vuodelta Etualalla verstaspiha, taaempana Maatalousnormaalikoulun piha ja vasemmalla karjanhoitokoulun mäki. Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museopalvelut. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 29

10 Lähde: Arkkitehti 11/1932 Lähde: Arkkitehti 11/1932 Lähde: Arkkitehti 11/ Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

11 Karjanhoitokoulun arkaainen ilme. Lähde Arkkitehti 11/1932. Lähde Arkkitehti 11/1932. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 31

12 Päärakennus alkuperäisessä asussaan. Kuva on todennäköisesti 1940-luvulta, koska pihassa on sonni Grayn patsas. Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museopalvelut. 32 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

13 Vanha navetta, joka uusittiin tilan talouskeskukseksi Tuusulan rautatien länsipuolelle. Navetta paloi Katso sivu 4. Lähde: KA MaatH Ih Vanha navetta, joka uusittiin tilan talouskeskukseksi Tuusulan rautatien länsipuolelle. Navetta paloi Katso sivu 4. Lähde: KA MaatH Ih Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 33

14 4 / Rakentumisen vaiheet Veljekset Karhumäen ottama ilmakuva vuodelta Karjanhoitokoulu näkyy edessä ja taka-alalla Maatalousnormaalikoulun päärakennus ja verstaspiha. Karjanhoitokoulun opettajan asuntosiiven julkisivu näyttää kuvassa mustalta se on mahdollisesti köynnöskasvien peitossa. Myös muuntaja näkyy kuvassa. Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museopalvelut. 34 Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

15 Rakennusvaiheet 1800-luvun loppu luku 1950-luku luku Asunto ja verstas 16 Puimala 26 2 Monttu 3 Puutyöpaja 17 Navetta 18 Asuinrakennus 4 Talousrakennus-sauna 19 Kanala 27 5 Opetustyöpaja 20 Karjanhoitokoulu 28 (opetus- ja konehalli) 21 Halkosuoja 6 Traktorihalli 22 Muuntaja 7 Konehalli ja työpaja 23 Lehtorienmäen ulkorakennus Lämpökeskus 9 Rehtorin talo 10 Autotalli 24 Lehtorienmäen asuinrakennus 25 Mökki 26 Notkon koulu Päärakennus 27 Mäyrylä 12 Yliopettajan talo 28 Aitta 13 Hallintorakennus 29 Kyrölän mallitilan päärakennus 14 Oppilasasuntola 30 Kyrölän mallitilan talouskeskus 15 Oppilasasuntola 31 Kyrölän mallitilan vilja-aitta Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 35

16 Kuvassa näkyy mm. hyötyviljelmiä ja koivukuja.. Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museopalvelut. 4.1 Perustamisvaihe Jussi ja Toivo Paatela suunnittelivat Maatalousnormaalikoulun rakennukset Rakennukset on ryhmitetty eriluonteisten pihojen ympärille. Päärakennuksen kanssa samaan pihapiiriin kuuluvat rehtorin ja yliopettajan asuinrakennus sekä autotalli. Karjanhoitokoulun pihapiirin matala siipi oli opettajan asuntona. Kolmannen 1920-luvun pihan muodosti Lehtorienmäen asuinrakennus piharakennuksineen. Kyseisessä rakennuksessa oli kaksi asuntoa. Neljäs 1920-luvun pihapiiri oli verstaspiha, jonne rakennettiin perustamisvaiheessa asunto-työsali, käsityöpaja ja talousrakennus. Kartanon vanha navettarakennus Tuusulan Rantatien länsipuolella uusittiin harjoitustilan tarpeisiin tilakeskukseksi Järvenpään koulutilan pinta-ala oli 110 hehtaaria, josta viljeltyä maata oli 52 hehtaaria. Käyttöhistoriaa Opettajaosaston toiminta alkoi Kokelaiden opetusohjelmaan sisältyi opetuksen seuraamista, harjoitustuntien pitämistä, perehtymistä muuhun harjoituskoulujen toimintaan, osallistumista erilaisiin seminaariharjoituksiin sekä kolme kuukautta kestävään opettajakurssiin. 11 Maatalousnormaalikoulun miesoppilasharjoituskouluna toimi maamieskoulu, joka aloitti toimintansa Yksivuotisen opetusohjelman tarkoituksena oli kiinnostuksen herättäminen maatalouteen ja maataloudellisen alkeisopetuksen antaminen sekä yleisten kansalaistaitojen jakaminen. Kesäharjoittelu maatilalla kesti viisi ja puoli kuukautta. Toisena harjoituskouluna oli karjanhoitajakoulu, jonka koulutusohjelma oli myös yksivuotinen. Sen tarkoituksena oli antaa karjanhoitajiksi ja tarkastuskarjakoiksi aikoville ammattiopetusta sekä harjaannuttaa heitä käytännön työhön. Alussa oli harjoittelujakso, jota seurasi viiden ja puolen kuukauden mittainen teoriaopetus. Tarkastuskarjakkokurssi oli karjanhoitaja-koulutuksen jälkeistä jatkokoulustusta. Osallistuminen edellytti vuoden työkokemusta ja se kesti kaksi ja puoli kuukautta Peusa 1953, Peusa 1953, Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

17 Luokkahuone 1920-luvun asussa. Kuvalähde Jorma Silvennoisen arkisto. Päärakennuksen ruokasali ensimmäisessä kerroksessa. Kuvalähde Jorma Silvennoisen arkisto. Oppilaita päärakennuksen edessä, ilmeisesti 1930-luvulla. Kuva: Valokuvaamo Karivalo. Kuvalähde Jorma Silvennoisen arkisto. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 37

18 1950-luvun uusi talouskeskus Navetanmäki. Suunnitelmaan ei sisälly kanalaa. Lähde: KA MaatH Ih Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo

19 4.2 Uusi tilakeskus Westermarck-suvun omistuksessa olleen Järvenpään kartanon talouskeskus sijaitsi nykyisen maantien ja järven välissä. Talouskeskuksen rakennukset olivat vanhoja ja niiden sijainti oli koetilan käytön kannalta ongelmallinen. Tilanhoitajat anoivat yksi toisensa jälkeen tilakeskuksen siirtämistä ja uusien rakennusten rakentamista tien itäpuolelle. Kun kotieläinrakennus paloi 1947 ja kun uusi karjarakennus oli joka tapauksessa rakennettava, koko talouskeskus päätettin siirtää uudelle paikalle. 13 Uusi yhdistetty kotieläinrakennus ja sen välittömässä läheisyydessä sijaitsevat puimala ja viljakäsittelysuojat sekä työväenrakennukset valmistuivat Maatalous koneistuu Vuonna 1970 valmistui uusi lämpökeskus, jossa on myös talonmiehen asunto, vuotta myöhemmin laaja konehallirakennus ja vuonna 1977 traktori- ja kalustovajarakennus. 15 Konehallien rakentaminen kuvastaa samanaikaista tarvetta teknillisempään maatalousalan opetukseen. Kun maatalous koneistui, oli kehityssuunta otettava huomioon myös maatalousalan koulutuksessa. Käyttöhistoriaa Maatalouden ammattikoulutus jatkui yksivuotisessa maanmieskoulussa vuoteen 1972 saakka. Oppilaista suurin osa oli toiminut koulun jälkeen maanviljelijöinä. Vuosina edellisen rinnalla oli toiminut yksivuotinen pienviljelijäkoulu. Vuonna 1929 aloittaneen karjanhoitajakoulun toiminta lopetettiin 1970 hakijoiden puutteen vuoksi. Maatalouden koneellistuminen vaikutti opetusohjelmiin ja koneopin merkitys kasvoi. Vuonna 1973 aloitettiinkin maatalous-teknillinen koulu ja sen jatkona uusitulla opetusohjelmalla linjajakoinen maatilatekninen koulu syksyllä Peruskoulun jälkeistä koulutusta koskeva keskiasteen koulu-uudistus vaikutti merkittävästi Maatalousnormaalikoulun toimintaan, joka vuodesta 1974 alkaen toimi uusien opinto-ohjelmien kokeilukouluna. Opetusmaatilan merkitys harjoittelupaikkana oli kasvanut 1970-luvulle tultaessa, koska kaksivuotiseen koulutukseen siirtyminen lisäsi koulutilalla harjoittelevien määrää. Koulutilan tuotanto pidettiin opetussyistä monipuolisena. Opetusmaatilalla oli vuonna 1979 edelleen 110 hehtaaria peltoa viljelyksessä ja sen lisäksi metsää 75 hehtaaria. Lypsylehmiä oli 20, emakoita 25 ja kanoja 200. Opettajainkoulutus oli jatkunut yhtäjaksoisesti koulun perustamisesta lähtien. Opettajia myös täydennyskoulutettiin Järvenpäässä säännöllisesti. 13 Saarinen 1978, Peusa 1953, Saarinen 1978, Saarinen 1978, 4. Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo 39

20 Kuvassa on todennäköisesti täydennyskoulutukseen osallistuneita. Tilaus-Kuva Kuvalähde Jorma Silvennoisen arkisto. 4.4 Muutosten kourissa Väinö Leinonen kuvaa Keski-Uudenmaan oppilaitoksen viime vuosikymmeniä. Syksyllä 1993 kolme luonnonvara-alan koulua, Hyvinkään maatalousopisto, Maatalousnormaalikoulu ja Rajamäen metsäoppilaitos, yhdistettiin yhdeksi yksiköksi, Uudenmaan maaseutuopistoksi. Päätoimipaikaksi tuli Hyvinkää, mutta toiminta jatkui edelleen kaikissa kolmessa koulussa. Vuonna 1995 valtio pyrki luopumaan oppilaitoksista kunnallistamalla ja yksityistämällä niitä. Uudenmaan maaseutuopisto kunnallistettiin 1995 ja seuraavan vuoden alusta sen ylläpitäjäksi tuli Hyvinkään kaupunki. Valtio luovutti tuolloin koulurakennukset, oppilaiden asuntolarakennukset sekä useita henkilökunnan asuinrakennuksia uudelle ylläpitäjälle. Pellot, metsät sekä maatalouden tuotanto- ja asuinrakennukset jäivät valtion omistukseen, mutta oppilaitos sai käyttää niitä vastikkeetta aina vuoteen 2000 saakka. Näin siis myös Järvenpäässä sijaitseva koulutila siirtyi Hyvinkään kaupungin omistukseen. Opettajakoulutus, jota varten normaalikoulu oli perustettu, siirrettiin Hämeen ammattikorkeakouluun. 17 Vuoden 1990 lailla ammatillisista opettajankoulutuslaitoksista kumottiin 1962 säädetty laki ammattikoulujen opettajaopistoista ja 1927 säädetty laki Maatalousnormaalikoulusta (42/27) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen. 17 Leinonen 2001, Maatalousnormaalikoulu Rakennushistoriallinen selvitys Arkkitehtitoimisto ark-byroo