/ Rakennushistoriallinen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "/ Rakennushistoriallinen"

Transkriptio

1 Maatalousnormaalikoulu / Rakennushistoriallinen selvitys

2 Tilaaja Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus Ohjausryhmä: Ilkka Holmila, Järvenpään kaupunki/kaupunkikehitys Terttu-Elina Vainio, Järvenpään kaupunki/kaupunkikehitys Heli Vauhkonen, Järvenpään kaupunki/kaupunkikehitys Elisa El Harouny, Museovirasto Jarkko Sinisalo, Museovirasto Sari Saresto, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Hanna Nikander, Järvenpään kaupunki/museopalvelut Henrik Wager, Uudenmaan ELY-keskus Konsultti Arkkitehtitoimisto ark-byroo Pohjoinen Hesperiankatu 13 b Helsinki marianna.heikinheimo@arkbyroo.fi p f Projein vetäjä Marianna Heikinheimo, arkkitehti SAFA, KuvM Maisema-asiantuntija Ria Ruokonen, maisema-arkkitehti Työryhmä Eero Astala, graafikko, TaM Marianna Heikinheimo, arkkitehti SAFA, KuvM Sami Heikinheimo, valokuvaaja, OTK Mia Puranen, arkkitehti Ria Ruokonen, maisema-arkkitehti Nykytilavalokuvat ja kannen kuva Sami Heikinheimo, ark-byroo Suoritusajankohta 11/ /2012 Arkkitehtitoimisto ark-byroo 2

3 Sisällysluettelo 1 Johdanto Kohde Tehtävä Perustiedot 8 2 Maatalousnormaalikoulun alue Järvenpään tila Kaavoitus pääpiirteissään Suojelutilanne 18 3 Maatalousnormaalikoulun hanke Hankkeen historia Suunnittelijat Maatalousnormaalikoulun arkkitehtuuri 27 4 Rakentumisen vaiheet Perustamisvaihe Uusi tilakeskus Maatalous koneistuu Muutosten kourissa 40 5 Rakennuskortit 41 6 Maisema Maatalousnormaalikoulun maisema Teiden ja pihojen vaiheet Pihapiirit 98 7 Yhteenveto 112 lähteet 117 3

4 1 / Johdanto 1.1 Kohde Järvenpäässä sijaitseva entinen Maatalousnormaalikoulu vihittiin käyttöönsä Koulukokonaisuuteen kuului opettajankoulutuslaitos, maamieskoulu, karjanhoitajakoulu ja harjoitustila. Maataloushallitus tilasi rakennusten suunnittelun Jussi ja Toivo Paatelalta luvun klassismia edustavat rakennusryhmät sijaitsevat peltomaisemassa kumpuavien mäkien lailla eri luonteisina pihapiireinä. Maatalousnormaalikoulun piha on monumentaalinen ja sitä ympäröivät hierarkkisesti tärkeimmät asuinrakennukset, rehtorin ja yliopettajan talo. Karjanhoitokoulu on toinen alueen päärakennuksista. Sen siivessä oli opettajan asunto. Lehtorienmäelle sijoittuu pitkänomainen paritalo talousrakennuksineen ja verstaspihan ympärille työpajoja ja talousrakennuksia. Nykyiseen kokonaisuuteen kuuluvat myös 1950-luvun alussa rakennettu tilan uusi talouskeskus Navetanmäki, verstaspihan etelänpuoleiset kone- ja työhallit, lämpökeskus, 1980-luvun oilasasuntolat ja hallintorakennus, alunperin viereiseen Kotitalousopettajakouluun kuuluneen Kyrölän mallitilan rakennukset, sekä kaksi 1800-luvun lopun asuintaloa ja vanha koulu. Maatalousnormaalikoulun alue on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurimaisemaa, johon kuuluu etelämpänä taiteilijayhteisön asutus ja länsipuolella mainittu kotitalousopettajaopisto. Kouluja pidetään merkittävinä oilaitoskokonaisuuksina Suomen itsenäisyyden alkuajoilta. Maatalousnormaalikoulun toiminta siirtyi 1995 Hämeen ammattikorkeakouluun ja karjanhoitajakoulu oli lopettanut toimintansa jo aikaisemmin vuonna Oilaitos kunnallistettiin ja siitä tuli Uudenmaan maatalousoilatos Maatalouskoulun toiminta jatkui Järvenpäässä vuoteen

5 Karhumäen veljesten ottama ilmakuva vuodelta Päärakennuksen, yliopettajan talon ja tiestön lisäksi kuvassa näkyy Maatalousnormaalikoulun koetilan vanha talouskeskus Tuusulanjärven rannassa. Koristeellinen navetta paloi Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museopalvelut. Lepolan alueen osayleiskaava on vahvistettu 2010, ja siinä alue on esitetty pientalovaltaisena asuntoalueena. Parhaillaan alueelle on tekeillä asemakaava (Lepola III), jossa kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset ja ympäristö on tarkoitus suojella ja jonka laatimiseen tämä selvitystyö liittyy. Suojelutarpeen määrittämiseen liittyy kaksi kriittistä kysymystä: millaisia suojavyöhykkeitä rakennuksilla ja pihapiireillä pitäisi olla, ja onko joissakin rakennuksissa sellaisia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita sisätiloja, joita myös tulisi suojella. Jälkimmäisen kysymyksen osalta on kuitenkin syytä tähdentää, että tämä selvitys ei sisällä sisätilojen laajempaa tarkastelua, vaan ainoastaan lisätutkimustarpeen toteamiseen. Asemakaavoitukseen ja suojelutarpeen ratkaisemiseen liittyvän selvitystyön toisessa vaiheessa on tarkoitus laatia tarkemmat rakennuskohtaiset selvitykset erikseen valittavista kohteista. Ensimmäiseen kysymykseen on etsitty näkökulmia alueen historiaa ja vaiheita tarkastelemalla niin rakennusten kuin maisema- ja pihatilojen osalta. Uuden asemakaavan lisäksi vireillä on myös rakennussuojelulain mukainen suojelu. Asemakaavoituksen ja rakennussuojelun vaiheita ja perusteluja on selvitetty tarkemmin luvussa 2. 5

6 Etualalla kuvassa ovat yliopettajan talo ja päärakennus. Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museopalvelut. Päärakennukselle johtava väylä talvella. Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museopalvelut. 6

7 1.2 Tehtävä Tehtävänä oli laatia koko maatalousnormaalikoulun aluekokonaisuutta käsittelevä rakennushistoriallinen selvitys, jonka avulla on mahdollista muodostaa riittävän yksityiskohtainen näkemys kohteen rakentumisen historiasta ja nykytilasta asemakaavoitustyön pohjaksi. Rakennusten ja rakennusryhmien ohella työssä on tarkasteltu erilaisia ympäristötekijöitä, kuten tiestöä, peltoaukeita, puustoa, metsiköitä ja näkymiä. Sisätilojen osalta tehtävä rajoittui jatkotutkimustarpeen osoittamiseen. Tehtävä oli rajattu ajallisesti Maatalousnormaalikoulun rakentamisesta tähän hetkeen. Siitä huolimatta, että tutkimme lukuisten eri arkistojen luetteloita, emme löytäneet Jussi ja Toivo Paatelan laatimia toteutussuunnitelmia Maatalousnormaalikoulun kekeisistä rakennuksista: päärakennuksesta, karjanhoitokoulusta ja kolmesta asuinrakennuksesta. Kansallisarkistossa sijaitsevat Maataloushallituksen ja Maatalousministeriön aineistot olivat kuitenkin arvokkaita tiedonlähteitä koskien hankkeen valmisteluvaiheita 1920-luvun puolivälissä. Myös Jussi Paatelan projeiesittely Arkkitehti-lehdessä 1932 avasi arkkitehdin näkökulmaa. Lepolan Helmi Oy:n eli rakennuksen nykyisen omistajan arkistossa on materiaalia lähinnä viimeisiltä vuosikymmeniltä. Lähdeluettelossa on kerrottu, mihin arkistoihin olemme olleet yhteydessä, mitä on saatu tietää, ja mitä materiaalia kustakin arkistosta on käytetty, jos on käytetty. Muita lähteitä ovat olleet kaavadokumentit, vanhat valokuvat, aikaisemmat selvitykset sekä Järvenpään tilan ja Maatalousnormaalikoulun historiaa käsittelevät teokset. Kaavoituksen ja suojelun vaiheita käsittelevät osuudet on laadittu tilaajalta saadun dokumenttiaineiston perusteella. Luku 1 johdattaa aiheeseen ja luku 2 esittelee alueen eri näkökulmista: Järvenpään tilan varhemman historian lyhyenä referaattina sekä kaavoituksen ja suojelun vaiheita. Luku 3 käsittelee Maatalousnormaalikoulun hanketta ja arkkitehtuuria. Luvussa 4 alueen kehitystä on pyritty tarkastelemaan karaerisoimalla eri vuosikymmenien toimintaa ja keskeisiä muutoksia kuten rakennusten rakentamista ja alueliitoksia. Luvussa 5 kaikista kohdealueen rakennuksista (31 kpl) on esitetty perustiedot. Tämä osuus on koottu yhdistämällä eri tietolähteitä ja kenttätyön tuloksia. Luvussa 6 on analysoitu miljöön nykyistä ominaisluonnetta kokonaisuutena ja osa-alueittain karttaesitysten ja selostavien tekstien avulla. Luku 7 sisältää yhteenvetoa alueen ominaispiirteistä, säilyneisyydestä, rakennusten kunnostettavuudesta, uhkakuvista, arvion kohteen kulttuurihistoriallisesta merkityksestä ja suositukset jatkotutkimukselle. 7

8 1.3 Perustiedot KOHDE Maatalousnormaalikoulu, Järvenpää SIJAINTI Osoite: Sibeliuksenväylä 42 Kaupunginosa: 22 Lepola Tilan rekisterinumerot: M502, omistaja Lepolan Helmi Oy (Kiinteistötietojärjestelmä, Lainhuutotodistus ) M503, omistaja Suomen valtio, hallinnoiva viranomainen Senaatti-kiinteistöt (Kiinteistötietojärjestelmä, Lainhuutotodistus ) M501, omistaja Lepolan Helmi Oy (Kiinteistötietojärjestelmä, Lainhuutotodistus ) M502, omistaja Suomen valtio, hallinnoiva viranomainen Senaatti-kiinteistöt (Kiinteistötietojärjestelmä, Lainhuutotodistus ) Kiinteistörekisterikartta on esitetty sivulla 11. TÄRKEIMMÄT VAIHEET (RAKENNUSAIKA, RAKENNUTTAJA JA SUUNNITTELIJA) 1928 Maatalousnormaalikoulun päärakennus, karjanhoitokoulu, rehtorin asuinrakennus, yliopettajan asuinrakennus ja Lehtorienmäen asuinrakennus piharakennuksineen valmistuivat Rakennukset suunnittelivat Jussi ja Toivo Paatela. Jussi ja Toivo Paatelan arkkitehtitoimistossa työskentelivät: arkkitehdit Jussi ja Toivo Paatela arkkitehti Elna Kiljander, keittiösisustukset arkkitehti Yrjö Laine, kalustopiirustukset Jussi Paatela toimi työn valvojana (Paatela, Jussi 1932.) 1951 Maatalousnormaalikouluun rakennetaan uusi talouskeskus Navetanmäki. Rakennukset suunnitteli Jalmari Peltonen luvulla Kotitalousopettajaosaston emäntäkoulun harjoitustilaksi valmistunut Kyrölän mallitila liitetään Maatalousnormaalikouluun Lämpökeskus, konehalli ja traori- ja kalustovaja rakennetaan. 1982, 1988 Asuntolat ja hallintorakennus rakennetaan 8

9 tilan ala 1925 Tilan koko kun se muodostettiin oli 52, 06 hehtaaria peltoa, 56,14 hehtaaria metsää ja 13,77 hehtaaria tontti-, tie- ja joutomaata eli yhteensä 121,97 hehtaaria Koulutila luovutti kaupungille 55,72 ha metsäalueen Wärtsilä Oy:n teollisuusalueeksi. Vastineeksi kaupunki luovutti koululle 53,73 ha metsää ja 3,75 ha peltoa Kotitalousopettajaopiston emäntäkoulun havaintotilana toiminut Kyrölän koulutila liitettiin rakennuksineen normaalikoulun tilaan. Luovutetun alan pinta-ala oli 15,60 ha maatalousmaata ja 7,57 ha metsämaata. Käyttö Maatalousnormaalikoulun opetusohjelmissa opiskeli , yhteensä 2939 oilasta. Lisäksi opettajakolutukseen osallistui samalla ajanjaksolla 651 henkilöä. 1 Opettajakoulutus jatkui pisimpään. Opetusohjelma Toimintakausi Maamieskoulu Pienviljelijäkoulu Viljelijäin maatalousteknillinen koulu Maatalous-teknillinen koulu Maatilatekninen koulu Tietopuolinen karjanhoitajakoulu Maatalousalan opettajankoulutus Kohteen nimi Maatalousnormaalikoulu Hämeen ammattikorkeakoulu Uudenmaan maatalousoilaitos Päärakennuksessa ja hallintorakennuksessa toimii 2009 alkaen kristillinen koulu. Asemakaava Lepola III valmisteilla. Suojelutilanne on selostettu luvussa 2. 1 Saarinen 1978,

10 Rakennusryhmät ja pihat Ryhmä A: Verstaspiha 5 7 Ryhmä B: Normaalikoulun piha Ryhmä C: Hallinto ja asuntolat Ryhmä F: LehtoriEnmäki 19 Ryhmä D: Navetanmäki Ryhmä G: Notko Ryhmä E: Karjanhoitokoulu 1 Asunto ja verstas 16 Puimala 2 Monttu 17 Navetta 27 3 Puutyöpaja 18 Asuinrakennus 28 4 Talousrakennus-sauna 19 Kanala 5 Opetustyöpaja 20 Karjanhoitokoulu (opetus- ja konehalli) 21 Halkosuoja Ryhmä H: Kyrölän mallitila 6 Traorihalli 7 Konehalli ja työpaja 8 Lämpökeskus 9 Rehtorin talo 10 Autotalli 22 Muuntaja 23 Lehtorienmäen ulkorakennus 24 Lehtorienmäen asuinrakennus 25 Mökki 26 Notkon koulu 11 Päärakennus 27 Mäyrylä 12 Yliopettajan talo 28 Aitta 13 Hallintorakennus 29 Kyrölän mallitilan päärakennus 14 Oilasasuntola 30 Kyrölän mallitilan talouskeskus 15 Oilasasuntola 31 Kyrölän mallitilan vilja-aitta 10

11 Lepola III-kaava-alue Maanomistus 2011 alustava kaava-alueen rajaus 11

12 2 / Maatalous - normaalikoulun alue 2.1 Järvenpään tila Järvenpään kartano, jonka historia juontaa 1500-luvulle, on toinen kahdesta suuresta kartanosta, joiden alueelle Järvenpään kauala muodostettiin Kartano on saanut nimensä sijaintinsa johdosta Tuusulanjärven pohjoispäässä. Ratsutilan kantatilana on Körilän ratsutila, johon ja 1800-lukujen aikana liitettiin augmentit eli ratsutilan aputilat Sutela, Jäilä, Juhola ja Simola, ja 1900-luvun alussa Yrjölän perintötila. 2 Viimeisen omistajan tarina on erityinen, ja ansaitsee tulla kerrotuksi Maatalousnormaalikoulun historian yhteydessä. Bjarne Westermarck alkoi hoitaa Järvenpään kartanon taloutta vuoden 1908 paikkeilla hänen isänsä Anton Westermarckin vielä omistaessa tilan. Nuori isäntä oli valmistautunut tehtäväänsä perusteellisesti opiskellen Kööpenhaminan maatalouskorkeakoulussa ja opintomatkojensa kautta. Vuonna 1910 hän julkaisi tilakertomuksen Träskända gård , jossa hän tarkasteli Järvenpään tilan vaiheita 1742 alkaen sekä maanviljelyksen ja karjanhoidon kehitystä 1862 lähtien. 3 Vuonna 1910 kartanon koko oli hehtaaria. 4 Tilalla oli 525 hehtaaria peltoa ja 325 hehtaaria niittyä sekä hehtaaria metsää. Lyhyesti, Järvenpään kartano oli suuri maanviljelys- ja karjanhoitotila. Nuori Westermarck alkoi kehittää tilasta vieläkin suurempaa pyrkien soveltamaan nykyaikaisia maataloustieteen ja -tekniikan suomia mahdollisuuksia. Westermarck laajensi tilaa ostamalla mm. Haarajoen, Pietilän ja Harjulan tilat. Tämän suurtilan, jota alettin kutsua Westermarckin Kartanoiksi, pinta-ala hipoi pian hehtaaria. Samaan ai- 2 Tilan varhaisimpia omistajia olivat Tuomas Jussinpoika , Sipi Tuomaanpika Körre , Martti Sipinpoika , jonka jälkeen tila oli autiona Kartanon viimeisiä omistajia olivat Aleksander Ehrström , tämän vävy metsänhoitaja Anton Westermarck , ja maanviljelysneuvos Bjarne Westermarck. Nikkilä 1952, Raevuori 1953, Bjarne Westermarckin teoksessaan esittämä tieto; Raevuori 1953,

13 kaan kun peltoalaa lisättiin, viljelyksiä tehostettiin. Westermarckin Kartanoille hankittiin parhaita mahdollisia kasvilajikkeita Ruotsista, siellä harjoitettiin siemenviljelystä, käytettiin väkilannoitteita ja peltoja salaojitettiin järjestelmällisesti. Tilalle hankittiin uudenaikaisia traoreita ja siellä harjoitettin kasvinjalostusta. 5 Myös karjataloutta kehitettiin mm. rakentamalla uusia suojia ja kehittämällä tilan tuotteiden jakelua ja jalostusta. Uudistusten rahoittamiseksi tila myi metsää, koska sekä vanhempi että nuorempi Westermarck vastustivat kartanon maiden palstoittamista. Kun metsän myymisessäkin painottuivat hoidolliset näkökulmat, tulot jäivät niukoiksi. Nuori Westermarck turvautui pankkiluottooon. Kansalaissodan jälkeen hänen huomionsa kiinnittyi yhteiskunnallisiin tehtäviin ja hänestä tuli kansanedustaja. Tilan taloudenhoito jäi liian vähälle huomiolle 6, ja lopulta hän joutui luopumaan kartanosta Kartanon maat palstoitettiin 1925 ja louosan alueelle perustettiin oilaitoksia. 7 Maatalousnormaalikoulu ja Kotitalousopettajaopisto sekä siihen kuuluva emäntäkoulun harjoitustila Kyrölä perustettiin Westermarckin kartanon entisille maille. Arkkitehdit Toivo ja Jussi Paatela suunnittelivat Kotitalousopettajaopiston ja Maatalousnormaalikoulun. Entinen kartanorakennus puutarha- ja puistoalueineen liitettiin Kotitalousopettajaopistoon. Osa Järvenpään Kartanoiden suurtilasta tuli tämän edistyksellisen koulutoiminnan käyttöön. Eduskunta teki päätöksen tilan ostamisesta valtiolle maatalousnormaalikoulun käyttöön jo Seuraavana vuonna se sääti lain Maatalousnormaalikoulusta. Vaikka tässä tutkimuksessa ei ole perehdytty kansanedustaja Bjarne Westermarckin poliittiseen toimintaan, on mitä todennäköisintä, että juuri hän sai aikaan tilan kaupan ja koulujen sijoittamisen Järvenpäähän. 5 Raevuori 1953, Raevuori 1953, Nikkilä 1952,

14 K PY lp m V V AK PY AP lp V V kh/ii kh/m SL AP kh/v AK AK AP kh/iii kh/iii AK C AP PY kh/iii AK C pääpiirteissään 2.2 Kaavoitus PY Yleiskaava 2020 P PY Kaupunginvaltuusto hyväksynyt Katso ote alla. kh/ii Oikeusvaikutteinen yleiskaava MRL 42 :n ja 43 :n mukaan. Kohdealueella esiintyy mm. seuraavia kaavamerkintöjä: P Palvelujen ja hallinnon alue. Kun P-alue on ruudutettu, merkintä tarkoittaa, että nykyinen asemakaava on tarkoitettu muutettavaksi. kh/iii SR Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön nojalla suojeltava alue. Alueen kh/ii arvokas rakennuskanta ja lähiympäristö tulee säilyttää. Alueen käyttötarkoitus määrätään asemakaavalla. V Virkistysalue. Maisemaan muuttavaa maanrakennustyötä, puiden kaalptamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa surittaa ilman lupaa. kh Alue, jonka suunnittelussa ja rakentamisessa otetaan huomioon valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön arvot. PY P PY AK AK V P PY kh/m P AP P AP kh/m kh/iii EV kh/iii kh/v nat PY A VU AP AK V lp PY AK SL 1 TP AK lp kh/ii V P AK VU V kh/m kh/v kh/iii P V /k h AP lp P/k h V/k h PY SR /k h W /k h AP-1 P/k h SR /k h 14 Amid-1 /k h EV C AP-1 /k h VU PY

15 Lepolan osayleiskaava Osayleiskaava on saanut lainvoiman Katso ote alla. Lepolan ja Ristinummen alueiden suunnittelusta järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu , jonka tarkoituksena oli hahmottaa Lepolan-Ristinummen kasvusuunnan ratkaisuja erityisesti kulttuuriympäristön ja yhdyskuntarakenteen kannalta ja kehittää laadukkaita asuntokorttelisuunnitelmia. Lepolan osayleiskaava pohjautuu kilpailun voittaneeseen ehdotukseen, jonka tekivät Kari Nykänen, avustajanaan Jaakko Kallio-Koski sekä liikennekonsultti Jorma Hämäläinen. Osayleiskaava tarkentaa voimassa olevan yleiskaavan osa-aluetta asemakaavoitusta varten. Osayleiskaavassa ne korttelit, joiden alueella Maatalousnormaalikoulun rakennusryhmät sijaitsevat, on merkitty merkinnällä AYTY/S (Asuinrakennusten, yleisten rakennusten ja ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten alue. Alueelle on suunnittelussa varattava riittävästi puistoja virkistysalueita. Asemakaavaa laadittaessa on alueen kulttuurihistorialliset arvot otettava huomioon), ja osa kortteleista on merkitty merkinnällä ARP (Asuinrivitalojen, kytkettyjen pientalojen ja pientalojen alue). Navetanmäki ul un ka 45 Ma 1: yr Nu : ja ku ll in k V kv kv p nt Horsm e Ohjeellinen eritasoristeys kv 20 kh/ v VA Ainola sr/vnp p Ohjeellinen pysäköintialue : t t650 44: VOIMASSA RINNAKKAIN JÄRVENPÄÄN YLE KANSSA (MRL 42 ) M sr/vnp sr/vnp AP 1:442 Yö 45dB(A) ARP 47 LEPOLAN OSAYLEISKAAVA 1 : 2000 p 1: jv Ohjeellinen alikulku Eritasoristeys 47.2 VU VL p 45 p VK YM /sr-1 Ainola ar a e 45.7 sr atie p 44.8 tie Alikulku JÄRVENPÄÄN OIKEUSVAIKUTTEINEN OSAYLEISKAAVA lan a 1: :441 p ie Ai no Ohjeellinen kevyenliikenteen reitti enp t p kv Ohjeellinen kevyenliikenteen pääreitti 46.1 p p J rv 47 kv ARP ARP Pihakatu t p LP p M M601 VL EV : kv 1: p : M p p 1: : AO p 45.7 EV Päivä 55dB(A) Alueelle tulee rakentaa siten, että rakennukset ja muut rakenteet suojaavat asumiseen ja virkistykseen käytettäviä alueita melulta. Päivämelutaso (7-22) ei saa ylittää 55dB(A) Alueelle tulee rakentaa siten, että rakennukset ja muut rakenteet suojaavat asumiseen ja virkistykseen käytettäviä alueita melulta. Yömelutaso (22-7) ei saa ylittää 45dB(A). Päivä 55dB(A) AO : p :442 -M602 -M Poikkitie M EV väy lä p liuk sen kse eliu Sib 47 (A) 55 db Pä ivä ylä tu p 48.0 p p a nka p 49 Yö 45dB(A) 45 ola EV Ain 48 1:624 1: e 42.8 a LT 49.9 Poikkiti e akatu : e 48.8 Poikkitie a a p 48 p Jätevesien siirtoviemäri jv 45.9 p 240 p :624 p Horsm EV : LR p EV nvä 52 Sibe : : Mahdollisesti pilaantunut maa-alue Alueen maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä p ä kv p EV saa kr p t500 p 55 sr/vnp p :1118 EV 3500+t Hulevesien viivytysalue ARP 53 YY Hulevesien viivytysalueen tilanvaraus hk p :3 hkv ARP 49.3 AKL t Lepola kh 48.2 VL Valtakunnallinen kulttuuriympäristöalue, jonka arvokkaat piirteet säilytetään asemakaavoituksella tai muilla toimenpiteillä. kh/v p p k YY 54 p 53.8 ntu 45.9 u VK-2 p VK t ARP VL Re 46.0 at kak p kr Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä +/-10% tarkkuudella Ensimmäinen luku ilmoittaa pääkäyttötarkoituksen mukaisen rakennusoikeuden ja toinen talousrakennusten ja muiden aputilojen rakennusoikeuden. 5 hk EV-1 hk PK p sr sr/vnp AYTY /sr t t180 p kv VL VL t : p 20 AP VL p p t ka tu 47 kv t : AKR ARP AP 49.5 VL-1 allas p Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä +/-10% tarkkuudella tu p 20 VL-1 57 sr/vnp 10. 1: : Hors maka p : sr/vnp kr t190 p p Alueen raja kki VK m sen kaava-alueen ulkopuolella oleva viiva, jota vahvistaminen koskee : kr 7 1:9 94 Or vo p Maantien alue : ARP kh p AYTY /s AKR 4050+t sr sr/vnp yr allas p sr/vnp Maaseutuopisto sr/vnp VA p sr Yleinen pysäköintialue. LT EV-1 p T LP Maaseutuopisto ARP AYTY /s VL M503 EV Rautatiealue a Ky röl PK /s LR 67 än tie t p : sr p p : Korttelien vierasautopaikkoja saa sijoittaa myös osoitettavalla tavalla Tanhup olku 47.6 VK AKR 3500+t240 ARP VK Autopaikoitus AKR 1ap/85kem2 + vieraspaikoitusta 1ap/5 a ARP 1,5ap/asunto + vieraspaikoitusta 1ap/3 a AP 2ap/asunto + vieraspaikoitusta 1ap/3 asu Urheilu ja virkistyspalvelujen alue / avoin maisematila. Suunnittelumääräys: mahdollisten käyttötarkoitusta palvelevien rakennusten rakennusoikeus tutkitaan asemakaavoitusvaiheessa tarkempien alueenkäyttö- ja rakennusluonnosten pohjalta. VU : p : yr : :2627 -M : M Puistoalue. Alueelle sijoitetaan kaupunginosaleikkipuisto Puistoalue. Alueelle sijoitetaan korttelileikkipaikka AYTY /s VK-1 VK t kr t AP ja t kr 10 y r 52.8 Kotitalousopettajaopisto yr ARP Kotiku AKR yr p Kulttuuriympäristön suojelu ja hoito Kulttuuriympäristön rakennus- ja aluekohteide liittyvässä selostuksessa ja kulttuuriympäristön Valtakunnallisesti merkittävän maisema-alueen alueiden sekä muiden valtakunnallisesti merk muita toimenpiteitä suunniteltaessa on kuultava allas hk 52.7 sr/vnp Tanhup olku VL EV-1 hk ksenv äylä 45.5 Sibeliu 47 a yr sa AKR ntie p -M Lähivirkistysalue / avoin maisematila. 1: kr Lähivirkistysalue / suljettu maisematila. Puuistutuksin täydennettävä alue. VL VK t210 VL t420 AP p 46.5 Rautatien aiheuttaman värähtelyn ja runkomelu Alueilla, joilla ylitetään Valtion teknillisen tutkim mukainen värähtelyn tai vuonna 2009 enimmäissuositustaso, tulee rakennukset suo osoitettava tarpeelliset värähtely- ja runkomel asuin-, liike- ja toimistotiloja sisältävissä rak (2004) tarkoittamiin C-luokan värähtelyn esiselvityksen (2009) tarkoittamaan maksimitas ja LA,S,max on enintään 45dB liike- ja toimis 79 Pihak uja 46.9 VA VL Maaseutuopisto 53.2 Tanh um e sr/vnp : YLEISIÄ MÄÄRÄYKSIÄ Meluntorjunta Melutaso virkistysalueella ja asuinrakennuksen db(a) eikä yöohjearvoa 45 db(a). Rakennust eikä yöohjearvoa 30dB(A). Asemakaavassa on osoitettava tarpeelliset melualueelle on luvissa edellytettävä sella etteivät ohjearvot ylity : t VA ARP VL sr Virkistysalue / avoin maisematila. Alue on suunniteltava ja toteutettava siten, että valtakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön ominaispiirteet säilyvät t p VL ARP Suojaviheralue / avoin maisematila : t360 ARP 1700+t130 kv 46.6 p EV : t Maaseutuopisto EV : jv :2627-M AKR 45.3 AP 800+t100 VL : kv Suojaviheralue : ARP EV p a V 44.3 sa p a -1 AYTY / s sr p sa : 22 Yö 45dB(A) hkv : p : hkv : EV m sp s ili 46.4 hkv 4 1: s ili 37.8 ntie VL -M502 hkv Palvelujen ja liikerakennusten alue : 45 Sip Tanh um e p e oo nti /v M kh :295 PK 1: ar Kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten alue kv Museorakennusten alue. YY : YM VU :2158 is EV Ainola, päärakennus 2. Ainola, puuvaja 3. Ainola, talli 4. Ainola, sauna 5. Ainola, hauta 6. Ainola, vastaanottorakennus 7. Kyrölän mallitila, päärakennus 8. Kyrölän mallitila, talousrakennus 9. Mäyrylä 10. Entinen Notkon koulu 11. Mökki 12. Verstaspiha 13. Maatalousnormaalikoulun ulkorakennus 14. Rehtorin asuinrakennus 15. Maatalousnormaalikoulu 16. Lehtorinmäki, ulkorakennus 17. Lehtorinmäki, asuinrakennus 18. Entinen karjanhoitokoulu 19. Maatilan lato 20. Maatilan navetta 21. Maatilan asuinrakennus :8-M :8 60 ar ylä e ti a 1: : m Asuinrakennusten, yleisten rakennusten ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten alue. Alueelle on suunnittelussa varattava riittävästi puisto- ja muita virkistysalueita. Asemakaavaa laadittaessa on alueen kulttuurihistorialliset arvot otettava huomioon. AYTY a lk : kr Asuinkerrostalojen ja rivitalojen alue e :8-M oo ar p a Sibeliu ksenvä V M Sip : : u Asuinkerrostalojen ja liikerakennusten alue. AKR at : :802 1 nti nk 1: EV yr ar 13 la tu ho Asuinrivitalojen, kytkettyjen pientalojen ja pientalojen alue. AKL ka : Tanhukuja : un Ju ul 39 1: : ar ko ar Sipoontie Asuinpientalojen alue. ARP nt ka no 40 1: : ar ku sa T er 21 6 ol K an va ap K is 10 AP ar ie : ar 45.5 ar ar : III Erillispientalojen alue AO ar II u : : III ie koulu ar II nt pa uja ik ott OSAYLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET nti e at 3 1: kh T or nn ila tu nk ko katsomo :2174 la ho ar Ju :2162 ar kr 51.1 ar II kh 1: ar ar : tu sa U rh ka lu II ei 44.1 K an :684 1:316 yr h-as K hk hk a tie p än Jä 2 42 Horsm rv en atie 43.9 p Alue, jonka ympäristö ja rakennukset ovat suojeltuja Suunnittelumääräys: rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne siten, että mahdollinen uudisrakentaminen rakennustavaltaan ja sijainniltaan liittyy olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja rakenteet, tiestö sekä puusto ja muu kasvillisuus säilyvät. 44 1: p p562 p /sr p -M602 kv pä hk : Alue, jolla ympäristö säilytetään Suunnittelumääräys: rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne siten, että mahdollinen uudisrakentaminen rakennustavaltaan ja sijainniltaan liittyy olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön ja että olemassa olevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja rakenteet, tiestö sekä puusto ja muu kasvillisuus säilyvät p hk /s EV p p VA EV sr 5. sr/vnp M p : ntie Puot ilanti Kaupungingeodeetti : Jukka Laitila kr : Asetuksen 480/85 nojalla suojellut rakennukset ja ympäristökokonaisuudet Valtioneuvoston päätös N:o 81/569/ Asetuksen 480/85 nojalla suojellut rakennukset ja ympäristökokonaisuudet Valtioneuvoston päätös N:o 81/569/ Päiväys Tarkistettu Ilkka Holmila Kaupunginarkkitehti KAUP JÄRVENPÄÄN KAU Kaavoitus ja mittaus :67 kh 4: : : k t ar :29 tie 3: sr/vnp : tilan :27 Järvenpäässä Puo : : allas : allas 35 Pohjakartta täyttää kaavoitusmittauksista annetun asetuksen (1284/99) vaatimukset ja on ajan tasalla : Ter ioja : sr/vnp Nähtävänä MRL 62 ja MRA 30 mukaisesti Kaupunginhallitus Nähtävänä MRL 65 ja MRA 19 mukaisesti Kaupunginhallitus Kaupunginvaltuusto Kulttuurihistoriallisesti merkittävä kohde/kohteet Rakennus tulee pyrkiä säilyttämään siten, etteivät sen kulttuurihistorialliset arvot vaarannu e ja ku la an M uo : sr k24t Kuokkalankuja ntie Kellomäenkuja Kuskinpo lku Käsittelyvaiheet: : Ter ioja Niina Ahlfors Arkkitehti

16 on merkitty merkinnällä PK/S (Palvelujen ja liikerakennusten alue/alue, jolla ympäristö säilytetään. Suunnittelumääräys: rakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne siten, että mahdollinen uudisrakentaminen rakennustavaltaan ja sijainniltaan liittyy olevaan rakennuskantaan ja ympäristöön, ja että olemassa olevat kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset ja rakenteet, tiestö sekä puusto ja muu kasvillisuus säilyvät). Valtioneuvoston suojelupäätöksellä suojellut rakennukset on merkitty asemakavakarttaan erityisellä merkinnällä sr/vnp. Kyrölän mallitilan ja 1800-luvun lopun rakennusten kohdalla on merkintä AYTY/sr-1. Jälkimmäinen merkintä tarkoittaa, että rakennukset ovat suojeltuja. Suunnittelumääräys on sama kuin S-merkinnän kohdalla. Asemakaava 1982 Asemakaava 23/4 on vahvistettu Katso ote viereiseltä sivulta. Yo Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Y Yleisten rakennusten korttelialue sr Rakennusala, jolla olevaa rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Rakennuksessa ei saa suorittaa sellaisia muutos- ja korjaustöitä, jotka muuttavat rakennuksen alkuperäistä ulkonäköä. p Pysäköimispaikka. Lepola III, Maatalousnormaalikoulun alue Uuden asemakaavan Lepola III:n laatiminen on selvitysvaiheessa Kaupunki on solminut Senaatti-kiinteistöjen kanssa Maatalousnormaalikoulun alueen kaavoitusta ja maakauoja koskevan aiesopimuksen. Koulurakennukset ja piha-alueet kuuluvat Järvenpään kaupungin omistamalle kiinteistöyhtiölle (Lepolan Helmi). Alueen kehittämismahdollisuuksia on tutkittu arkkitehtikilpailussa ja Lepolan osayleiskaavassa. Alueella on useita valtakunnallisesti merkittäviä rakennuksia ja miljöitä, jotka säilytetään. Ennen kaavatyön aloittamista alueelle tehdään rakennushistoriallinen selvitys. Alueelle voidaan toteuttaa uusia palveluja ja asuinrakennuksia, joihin voidaan sijoittaa myös vuokra-asuntoja. Kaavamuutos edellyttää maankäyttösopimusta Senaattikiinteistöjen omistukseen jäävien alueiden osalta. 16

17 17

18 2.3 Suojelutilanne Maatalousnormaalikoulun alue lähiympäristöineen on osa valtakunnallisesti merkittävää Tuusulanjärven kulttuurimaisemaa, joka valtioneuvoston valtakunnallisia alueidenkäytön tavoitteita koskevan päätöksen mukaisesti on otettava huomioon maankäytön suunnittelussa. Päivitetyssä RKY-inventoinnissa 2009 todetaan Maatalousnormaalikoulusta: Itsenäisyyden alkupuolen merkittävän oilaitoskokonaisuuden Tuusulanjärven ympäristössä Järvenpäässä muodostavat Kotitalousopettajaopisto, sen koetila Kyrölä ja Maatalousnormaalikoulu.... Kyrölän koetilan asuin- ja talousrakennukset muodostavat umpipihan. Maatalousnormaalikoulun klassistinen rakennusryhmä kivisine koulurakennuksineen ja opettajien asuinrakennuksineen sekä maatila sijaitsevat peltoaukealla Tuusulantien varrella. Maatalousnormaalikoulu, karjanhoitokoulu ja lehtorien asuinrakennus, verstaspiha ja maatila ovat kukin omalla mäellään. Tässä luvussa käytetyt rakennusten nimet ja numerot viittaavat tämän työn numerointiin. Näin on menetelty, koska eri dokumenteissa rakennusten nimet hieman vaihtelevat. Suojelu kaavoituksen avulla Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma on hyväksytty Järvenpään yleiskaavan 2020 liitteeksi ja kaava on kokonaisuutena saanut lainvoiman. Hoitosuunnitelma pohjautuu Ulla Kervisen 1980-luvulla laatimaan selvitykseen. Sen ensimmäinen vaihe hyväksyttiin kaupunginhallituksessa 2000, ja sitä täydentävä toinen vaihe Hoitosuunnitelmassa huomattavasti Maatalousnormaalikoulun aluetta laajemman alueen rakennus- ja aluekohteet on luokiteltu neljään toimenpideluokkaan. Yleiskaavan mukaan Lepolan ja läntisen Ristinummen rautatiehen ja Poikkitiehen rajautuvat alueet rakennetaan asuntoalueiksi siten, että valtakunnallisen kulttuuriympäristöalueen vaatimukset ja arvot otetaan huomioon. Kaavamerkintöihin ja -määräyksiin on kirjattu useita tähän päämäärään tähtääviä vaatimuksia, kuten aluetta koskevan arkkitehtikilpailun ja tarkemman osayleiskaavan laatiminen ennen asemakaavoitusta. Lepolan Ristinummen arkkitehtikilpailu järjestettiin ja sen tuloksen pohjalta kaupunki laati Lepolan osayleiskaavan kaavarunkosuunnitelmineen. Kaupunki teki yhteistyötä Museoviraston kanssa arkkitehtikilpailun arvostelussa ja osayleiskaavan kaavarungon laadinnassa. Kaupunki ei pitänyt uusien asuntorakennusvyöhykkeiden sisällyttämistä Tuusulan Rantatien kulttuurimaisema-alueeseen luontevana vuonna 1993 valmistuneen Museoviraston inventoinnin perusteella. Lepolan osayleiskaava hyväksyttiin Museovirasto valitti yleiskaavasta 2004 hallinto-oikeuteen ja vaati suunniteltujen uusien asuntovyöhykkeiden supistamista. Museovirasto perusteli vaatimustaan tarpeella laajentaa kulttuuriympäristörajausta ja rakennussuojelulailla suojeltaviksi ehdotettujen kohteiden tarvitsemilla suoja-alueilla. Helsingin hallinto-oikeus päätti hylätä valituksen. Kumpikaan osapuoli ei tehnyt jatkovalitusta. 18

19 Neuvottelu ELY-keskuksessa Järvenpään kaupunki lähtee alueen jatkosuunnittelussa siitä ajatuksesta, että alueen suojelukysymysten linjanveto on tehty lainvoimaisessa yleiskaavassa, jossa Lepolan peltoalueiden maankäytölliset periaatteet on ratkaistu. Niitä tarkennettiin vuonna 2009 hyväksytyssä Lepolan osayleiskaavassa, joka myös on saanut lainvoiman. Itäisen osan asemakaava Lepola I on hyväksytty ja saanut pääosin lainvoiman. Kaupunki kävi 2010 neuvotteluja Senaatti-kiinteistöjen kanssa lopuista Lepolan maista ja tavoitteena oli alueen asemakaavoittaminen kolmen vuoden aikana. Lepola III Parhaillaan on valmisteilla uusi asemakaava, Lepola III, jonka osana tämä selvitys on tehty. Järvenpään kaupungin pyrkimyksenä on suojella kulttuurihistoriallisesti arvokkaat rakennukset, rakennusryhmät ja kulttuuriympäristön piirteet ensisijaisesti asemakaavalla. Vain viisi nyt tutkittavista 31 rakennuksesta (25 Mökki, 26 Notkon koulu, 27 Mäyrylä, 29 Kyrölän mallitilan päärakennus ja 30 Kyrölän mallitilan aitta-navetta) on suojeltu 1982 vahvistetussa asemakaavassa sr-merkinnällä luvulla rakennettuja Maatalousnormaalikoulun rakennuksia ei siinä ole suojeltu. Tosin näiden osalta rakennusala on rajoitettu olevaan rakennusalaan ja rakennusoikeus on pienempi tai enintään samankokoinen kuin oleva rakennusoikeus, mikä on ennaltaehkäissyt mahdollisia purkuhaluja. Suojelu Valtion omistamista rakennuksista annetun asetuksen NOJALLA Valtioneuvosto määräsi joukon Maatalousnormaalikoulun alueeseen kuuluvia rakennuksia suojeltaviksi valtion omistamista rakennuksista annetun asetuksen 480/85 nojalla päätöksellään 81/569/89 Museoviraston esityksen mukaisesti. Seuraavat Maatalousnormaalikoulun rakennukset suojeltiin merkinnällä S2 (2 2) eli ne suojeltiin ulkoasun osalta, jos suojelupäätöksessä muuta ei ole mainittu: 9. Rehtorin asuinrakennus 11. Maatalousnormaalikoulun päärakennus 12. Yliopettajan asuinrakennus 20. Karjanhoitokoulu 23. Lehtorienmäen ulkorakennus 24. Lehtorienmäen asuinrakennus Kyrölän koulutilan osalta päärakennus (29) suojeltiin S1-merkinnällä eli kokonaan (11 ) ja muut S2-merkinnällä: 29. Mallitilan päärakennus 30. Mallitilan talouskeskus 31. Vilja-aitta 19

20 Kotitalousopettajaopisto rakennettiin samoihin aikoihin kuin takana näkyvä Maatalousnormaalikoulu. Kuvalähde Järvenpään kaupunki, Museopalvelut. Kotitalousopettajaopiston päärakennus valmistui vuonna Lähde: Järvenpään Kotitalousopettajaopisto Valtioneuvoston päätöksen liitteenä olevassa Museoviraston laatimassa dokumentissa seuraavia rakennuksia on suositettu varjeltaviksi (suluissa Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelman 2000/2004 kohdenumerot ja toimenpideluokka): 27. Mäyrylän asuinrakennus (01.06, lk 1) 26. Notkon koulu (09.12, lk 1) 25. Mökki, puutarhurin rakennus (01.05, lk 1) Asetus 480/85 on tarkoitettu valtion omistamien kohteiden suojelun välineeksi. Kyseisen asetuksen nojalla 1989 Valtioneuvoston päätöksellä suojelluista rakennuksista osa ei enää ole valtion omistuksessa. Suojelu rakennussuojelulain nojalla Rakennusten siirryttyä pois valtion omistuksesta, Uudenmaan ympäristökeskus on omasta aloitteestaan ottanut harkittavaksi Järvenpään maatalousnormaalikoulun rakennusryhmän suojelun rakennussuojelulailla Prosessi on edelleen kesken. 20

21 3 / Maatalous - normaalikoulun hanke 3.1 Hankkeen historia Maataloushallitus laati Maatalousministeriön puolesta esityksen Eduskunnalle laiksi Maatalousnormaalikoulusta, asetukseksi Maatalousnormaalikoulusta, Järvenpäähän rakennettavien maataloudellisen normaalikoulun uudisrakennusten ja muiden laitteiden kustannusarvion, laskelman Järvenpään maatalouskoulun menoista, laskelman Maatalousnormaalikoulun tuloista, laskelman hankittavasta irtaimistosta ja piirustussarja, johon kuuluu asemapiirros ja rakennettavien rakennusten pohjapiirustukset vuonna Presidentti vahvisti ehdotuksen Maatalousnormaalikoulun laista, asetuksesta ja ohjesäännöstä Maatalousministeriö oli jo 1924 velvoittanut Maatilahallituksen ostamaan valtiolle Järvenpään kartanon kantatilan Tuusulan pitäjän Järvenpään kylässä ja laatimaan sen jälkeen esityksen maataloudellisen normaalikoulun perustamisesta sanotulle tilalle. Kaua tehtiin varoilla, jotka Eduskunta oli myöntänyt lisäyksenä saman vuoden tulo- ja menoarvioon tätä tarkoitusta varten. Maatalouden ammattikoulutus oli alkanut Suomessa 1840-luvulla kun Mustialaan oli perustettu Suomen Talousseuran aloitteesta maanviljelys-, karjanhoito-, meijeri- ja lampurikoulut. Vuosisadan vaihteessa perustettiin sekä kiinteitä että kiertäviä maamieskouluja ja tietopuolisia karjanhoitokouluja, joiden opetusohjelmiin kuului harjoittelu. Luonnoksessa hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi Maatalousnormaalikoulusta vedotaan juuri maatalousoilaitosten määrän kasvuun ja koulujen moninaistumiseen. Lisäksi aikaisempien maanviljelyskoulujen tilalle oli syntynyt kolme eri opetusmuotoa: maanmieskoulut, maanvijelyskoulut ja pienviljelijäkoulut. Tästä kehityksestä johtuen opettajien pätevyyteen kohdistui aikaisempaa suurempia vaatimuksia. Maatalousoilaitosten opettajien valmistus todettiin puutteelliseksi, 8 Maataloushallituksen kirje Maatalousministeriölle Maat. min. 401/ aissa. KA. 21

22 koska heillä ei ollut mahdollisuutta suorittaa opetusharjoittelua ennen kuin varsinaisessa työssään. Uudessa koulussa olisi mahdollisuus valmistautua opettajan toimeen ja suorittaa opetusnäytteet. Maatalousnormaalikoulu toimi Maataloushallituksen alaisena. Koulu koulutti opettajia ja siellä oli harjoituskouluina maamieskoulu ja tietopuolinen karjanhoitokoulu. Oilaitoksessa oli kolme yliopettajan ja kaksi rehtorin virkaa. Koululla oli lisäksi oma koetila. Valmistuessaan 1928 laitos oli ainoa laatuaan Pohjoismaissa. 9 Koulussa oli kotieläinhoito-opin ja maatalousopin yliopettaja, luonnontieteiden lehtori ja karjatalousopin lehtori. Vakituisella opetushenkilökunnalla ja vahtimestarilla oli työsuhdeasunnot ja oikeus saada puutarhamaata Maataloushallituksen lähemmän määräyksen mukaan. Opettajakokelailta vaadittiin asianomaista virkatutkintoa ja tutkintoa yleisessä opetusmenetelmäopissa yliopistossa, tai jollekin Maatalousnormaalikoulun yliopettajalle annettua näytettä. Opettajaopintoihin kuului yliopettajan opetuksen seuraaminen, harjoitustuntien antaminen, osallistuminen harjoitustunteja seuraaviin arvostelu- ja keskustelukokouksiin ja osallistuminen seminaariharjoituksiin. Lisäksi tuli antaa opetusnäytteet. Koulurakennukset: päärakennus, karjanhoitokoulu sekä johtajan ja opettajien asunnot, valmistuivat 1928 lopulla. Karjanhoitokoulu, joka oli väliaikaisesti jo toiminut muualla, aloitti toimintansa 1928 marraskuussa Järvenpäässä. Ensimmäinen maamieskoulukurssi alkoi 1929 tammikuussa. Oilasmäärältään koulut olivat alkuvaiheessa tasaveroisia, toisessa oli 28 ja toisessa 29 oilasta. 10 Ensimmäinen opettajaosaston kurssi alkoi 1930 tamikuussa seitsemän oilaan voimin. Opetusmaatila silloin, kun se muodostettiin, käsitti 52, 06 hehtaaria peltoa, 56,14 hehtaaria metsää ja 13,77 hehtaaria tontti-, tie- ja joutomaata eli yhteensä 121,97 hehtaaria. Jussi Paatelan allekirjoittamassa hankesuunnitelmassa tammikuulta 1926 oli tarkoitus rakentaa alueelle seuraavat rakennukset ja järjestelmät: Koulu- ja asuntolarakennus kivestä m3 Ruokalarakennus kivestä m3 Karjanhoitokoulun rakennus kivestä m3 Kahden opettajan asuinrakennus puusta m3 Sauna- ja pesutuparakennus kivestä, 350 m3 Kaksi käymälä- ja ulkohuonerakennusta Veistosali ja veisto-opettajien asunto vanhoihin rakennuksiin Kaivot, ulkopuoliset vesi- ja viemärijohdot, sähköpumput laitteineen, sekä valo- ja puhelinjohdot. Tässä vaiheessa suunnitelma sisälsi vain pohjapiirustuksia aiotuista rakennuksista, ja se poikkesi toteutuneesta versiosta. 9 Peusa 1953, Saarinen 1978, 3. 22

/ Rakennushistoriallinen

/ Rakennushistoriallinen Maatalousnormaalikoulu / Rakennushistoriallinen selvitys 26.1.2012 1 Tilaaja Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus Ohjausryhmä: Ilkka Holmila, Järvenpään kaupunki/kaupunkikehitys Terttu-Elina Vainio,

Lisätiedot

! " #$%&!! "#! $#%&#' ()) *#+,-./0 / '4!!)") ))" #)!" ' )#')) '! ))#)! " -'# '))#'# # ' %(%$)! ) ))#)! $!( ''#! '( -!!!( -!)'4#!!)'!!!! #) '(-!!# $)) "!)) "!))!!! ( #) %! /!!%(%$)!$!!!!!!' ))#)! )%&# '))#'!!'"!

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS Ote osoitekartasta. KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa Tarmonpolun varressa. Muutosalueeseen kuuluu kortteli 4. Korttelin pinta-ala on

Lisätiedot

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue. KAAVAMÄÄRÄYKSET A-3 Asuinrakennusten korttelialue. Kortteleissa nro 16, 118, 120, 136-139, 145a, 146a, 166-169, 182, 192, 195 ja 197 oleville tonteille rakennettaessa on, mikäli tonteille ei ole vahvistettu

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO P KL VL VL-5 VK VV LT ET EV /sy-2 W 0030000 Asuinpientalojen korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0090000 Palvelurakennusten korttelialue. 0230000

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA (KAAVA-ALUEEN RAJAUS) JA ILMAKUVA 1 UUSIKYKÄ III A ASEMAKAAVAN MUUTOS Kohde Asemakaavamuutok-sen tarkoitus Kaavoitus tilanne Asemakaava ja asemakaavan muutos: Uusikylä III A:

Lisätiedot

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ RANTALAN PAPPILAN ALUE SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ 1 1. Kaavatilanne 1.1 Maakuntakaava Pohjois-Savon maakuntakaava 2030 on vahvistettu YM:ssä 7.12.2011. Terveyskampuksen

Lisätiedot

3 / 3.1 Hankkeen historia

3 / 3.1 Hankkeen historia 3 / Maatalous - normaalikoulun hanke 3.1 Hankkeen historia Maataloushallitus laati Maatalousministeriön puolesta esityksen Eduskunnalle laiksi Maatalousnormaalikoulusta, asetukseksi Maatalousnormaalikoulusta,

Lisätiedot

Lammi. Vapaat tontit. Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi 265-1

Lammi. Vapaat tontit. Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi Lammi 265-1 Lammi Vapaat tontit Lammi 251-2 Lammi 252-2 Lammi 252-1 Lammi 252-3 Lammi 259-7 Lammi 259-6 Lammi 265-1 Lammi 259-6 ja 259-7 Palkkisillantie 17 ja 19 Ote asemakaavasta Lammi 265-1 Päivärinne 2 Ote asemakaavasta

Lisätiedot

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet. ORIVESI ORIVEDEN KAUPUNGIN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSALEISKAAVA (ERÄJÄRVEN OSA-ALUE) Eräjärven kyläalueen osayleiskaava M K 1 : 5 0 0 0 KAAVAEHDOTUS 30.3.2016 ALUEVARAUSMERKINNÄT: AP PIENTALOVALTAINEN

Lisätiedot

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUUN KAUPUNKI KIPPAVUOREN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2015 Kaava-alueen ohjeellinen sijainti, kaava-alue rajattu punaisella. Sisältö 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Hakija/ Aloite Asemakaavan muutos: Nummi I B: Lamminrannan kaupunginosan kortteli 355

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KH 316/2006 LIITE 3 Ydinkeskustan osayleiskaavan 2002-2015 muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA KUUSANKOSKEN KAUPUNKI TEKNINEN VIRASTO KAAVOITUS 2008 Kuusankosken kaupunki Kuusankosken kaupungin

Lisätiedot

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151

KANKAANPÄÄN KAUPUNKI. Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus. Ak 5151 Ak 5151 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI Ihanamäenkadun varren (Jaakkola) asemakaavan muutoksen selostus 4. kaupunginosa (Tapala) korttelin 314 tontti 5 ja puistoalue YMPÄRISTÖKESKUS/ SUUNNITTELUTOIMISTO 27.3.2007

Lisätiedot

MITEN VOI VAIKUTTAA ASEMAKAAVOITUKSEEN?

MITEN VOI VAIKUTTAA ASEMAKAAVOITUKSEEN? Lepola III, Asemakaava ja asemakaavamuutos 14.12.2011 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma tark. 20.1.2012 Dnro KESKUSHAL: 1546/2009 Kaavatunnus: 220009 MITEN VOI VAIKUTTAA ASEMAKAAVOITUKSEEN? Kaavoitustyö

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde:

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(6) 22.10.2015 THUREVIKIN PAPPILA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 12. Palosaaren

Lisätiedot

RAATIHUONEEN KORTTELI, ASEMAKAAVAMUUTOS

RAATIHUONEEN KORTTELI, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 5.10.2018 1(6) RAATIHUONEEN KORTTELI, ASEMAKAAVAMUUTOS 5.10.2018 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa 2 Suunnittelualue Maankäyttö- ja

Lisätiedot

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut 1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AP AO AO-24 AL VP VL VK ET E-3 Asuinpientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Erillispientalojen korttelialue. Kullekin tontille saa rakentaa enintään

Lisätiedot

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde:

LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(6) TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus Kaavoituksen kohde: TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 21.10.2015 1(6) LAPPIA 2: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavan muutos koskee Tornion kaupungin 8. Suensaaren kaupunginosan

Lisätiedot

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS.

OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot OULAISTEN KAUPUNGIN 8. (KASARMINMÄKI) KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 9 TONTTIA 4 KOSKEVA ASEMAKAAVAN MUUTOS. ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.021 Asuinpientalojen, rivitalojen ja kytkettyjen pientalojen korttelialue,

Lisätiedot

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4.

PIENNARPUISTO 22:181 TKL TKL. I/e=0,4 II-III/e=0,5 II-III/e=0,5. I/e=0,4 TKL TKL. I/e=0,4 I/e=0,4. II-III/e=0,5 TRUKKITIE TKL. I/e=0,4. 6:6 : :0 : 6:6 : : : : : :0 : : 6: : : 6: 6: :0 : 6:0 : : : : :6 : : : 6: : : : 6: : 6: :6 : : m....... 6 6 rp rp60 rp 6 60 6 6 6 0 6 6 p 0 0 0 6 0 0 6 6 0 6 6 6 0 60 6 0 6 0 6 6 6 6 0 6 66 0 6 p p p p6

Lisätiedot

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET:

TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAMERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: KAAVA 02 SIVU 1/4 TEMMES KESKUSTA 1:2000 RAKENNUSKAAVAN MUUTOS KOSKEE KORTTELEITA 1-19, 21 JA 31 SEKÄ NIIHIN LIITTYVIÄ RAKENNUSKAAVATIE-, LIIKENNE-, VIRKISTYS-, ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ VESIALUEITA.

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.0111 1.0112 1.0113 1.022 1.023 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue.

Lisätiedot

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue.

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.04 Erillispientalojen korttelialue. 5.02 Lähivirkistysalue. 5.03 6.011 Lähivirkistysalue,

Lisätiedot

RAJALA JALASJÄRVI YMPARISTOTAITO OY JALASJÄRVEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1:2000 LUONNOS AIR-IX SUUNNITTELU OULUSSA

RAJALA JALASJÄRVI YMPARISTOTAITO OY JALASJÄRVEN KUNTA ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1:2000 LUONNOS AIR-IX SUUNNITTELU OULUSSA RAJALA JALASJÄRVI ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 1:2000 LUONNOS OULUSSA 11.2.2005. RIITTA YRJÄNHEIKKI ARKKITEHTI SAFA, YKS-177 MIKKO KORHONEN ARKKIT.YO AIR-IX SUUNNITTELU YMPARISTOTAITO OY JALASJÄRVEN

Lisätiedot

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva. Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA - MÄÄRÄYKSET: 1.011 1.021 1.041 1.0411 1.042 1.0421 2.07 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. Mikäli rakennuksen pituus on yli 12 metriä,

Lisätiedot

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS (4)

KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS (4) KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS 29.1.2019 1(4) HAUHON KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 12 TONTIT 5 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 17 TONTTI 2 (kiinteistöt 109-449-4-185, 109-449-4-57, 109-449-6-143, 109-449-6-1,

Lisätiedot

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA

LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA LÖYDÖN KARTANON RANTA-ASEMAKAAVA Mikkelin kaupunki (491) Vitsiälän kylä (564) Heikintila 1:114 Loma-Löytö 1:133 (osa) Löytö 1:145 (osa) Kartanonranta 1:177 Kaavaluonnos 22.3.2013 1: 2000 MRL 63 ja 62 :

Lisätiedot

NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Kirkonkylän korttelin 2021 tontin 10, vanhan poliisitalon, asemakaavan muutos

NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Kirkonkylän korttelin 2021 tontin 10, vanhan poliisitalon, asemakaavan muutos NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Kirkonkylän korttelin 2021 tontin 10, vanhan poliisitalon, asemakaavan muutos 745/10.02.03/2016 ASRA 58 Nurmijärven kunta on tehnyt aloitteen Kirkonkylän keskustan

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys:

ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078. Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10. Kaavan päiväys: ASEMAKAAVAN SELOSTUS Vanhatie 13 21:078 Asemakaavan muutos koskee 21. kaupunginosan korttelin 85 tonttia 10 Kaavan päiväys: 12.11.2009 JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT / KAAVOITUS 1 PERUS- JA

Lisätiedot

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ;

Piirustus n:o 4980, päivätty , muutettu ; ; ; Piirustus n:o 4980, päivätty 1.6.1993, muutettu 19.8.1994; 9.1.1995; 12.9.1995; 10.10.19955 Espoo 20, 21, 22, 26, 40 ja 46 kaupunginosat Keskuspuisto I Osayleiskaava Mittakaava 1:4000 OSAYLEISKAAVAMERKINTÖJÄ

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä puistoaluetta LOIMAAN KAUPUNKI 3.8.2015 Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma Nahinlahden alue, 7. (Myllykylä) kaupunginosa Asemakaavamuutos koskee osaa kortteleista 14 ja 17 sekä

Lisätiedot

LAPPARI2018, ASEMAKAAVAMUUTOS

LAPPARI2018, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 07.11.2018 1(5) LAPPARI2018, ASEMAKAAVAMUUTOS 07.11.2018 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa 2 Suunnittelualue Maankäyttö- ja rakennuslain

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) LEPOLA IV, ASEMAKAAVA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) LEPOLA IV, ASEMAKAAVA JARDno-2018-974 Kaavatunnus 220011 14.3.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) LEPOLA IV, ASEMAKAAVA @Blom2017 SISÄLLYSLUETTELO 1 Mitä tapahtuu ja missä?... 1 2 Mitä on suunnitteilla?...

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI MÄNTYLÄ, URHEILUTALON ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI MÄNTYLÄ, URHEILUTALON ASEMAKAAVAMUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIITE 2. hyväksytty 16.3.2016 ORIMATTILAN KAUPUNKI MÄNTYLÄ, URHEILUTALON ASEMAKAAVAMUUTOS Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Maankäyttö ja kaavoitus www.orimattila.fi MÄNTYLÄ, URHEILUTALON ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 31.10.2012 ORIMATTILAN KAUPUNKI RAUHALA, LAAKSOTIE - SANTAKUJAN ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 2012 Orimattilan kaupunki, tekninen palvelukeskus Kaupungintalo, Erkontie 9. Puhelin

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 1.04 Erillispientalojen

Lisätiedot

KESKEISET PERIAATTEET

KESKEISET PERIAATTEET NUMMI-PUSULA IKKALA KAAVARUNKO Luonnos 9.3.2009 KESKEISET PERIAATTEET 1 Suunnittelualue ja nykyinen maankäyttö Suunnittelualue käsittää Ikkalan kylätaajaman keskeisen ydinalueen. Suunnittelualueella sijaitsee

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHALA III D ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KUHALA III D ASEMAKAAVAMUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA ORTOKUVA ALUEELTA 2011 KAAVA-ALUEEN RAJAUS Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tark. Maakuntakaava Asemakaava ja asemakaavan muutos: Kuhala III D: Keskustan kaupunginosan

Lisätiedot

Osallistumis ja arviointisuunnitelma

Osallistumis ja arviointisuunnitelma ASEMAKAAVAN MUUTOS 3. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 139 TONTIT 13 JA 14, KAIRATIE 20 JA 24 1 Osallistumis ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 3. kaupunginosan korttelin 139 tontit

Lisätiedot

http://nurxcity/webmap/content/result.htm

http://nurxcity/webmap/content/result.htm Sivu 1/6 KIRKONKYLÄ, Krannila Määräysnumero Ulkoasu 2.000 2.001 3.000 5.001 8.000 10.000 selitys Asuinkerrostalojen korttelialue. Rakennusten ensimmäiseen kerrokseen saa sijoittaa liiketiloja ja julkisia

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS

KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 26.1.2016 1(7) KROMITIE, ASEMAKAAVAMUUTOS 26.1.2016 Kuva 1: Kaavamuutosalueen sijainti ilmakuvassa Päivitetty 25.2.2016 TORNION KAUPUNKI Tekniset

Lisätiedot

Taapurintien asemakaava

Taapurintien asemakaava Taapurintien asemakaava Asemakaavan vaiheittainen muutos Ehdotus Kaavan laatija: Akaan kaupunki Päiväys: KAAVAN TUNNISTETIEDOT Kaavan nimi Taapurintien asemakaavan vaiheittainen muutos Kaavan päiväys Kiinteistöt

Lisätiedot

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma LOIMAAN KAUPUNKI Asemakaavan ja asemakaavamuutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 17.09.2013 Nahinlahden alue (Myllykylä) 1( 5) Kaava-alueen sijainti Ilmakuva kaava-alueesta. Mikä osallistumis-

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto

KERAVAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJAN OTE N:o 4/2015 Kaupunkikehitysjaosto Dnro KH/KV: 870 /2014 34 KURJENMETSÄ (2308), ASEMAKAAVAN MUUTOS 11.3.2015/18 20.5.2015/34 Kkj. 18 Asemakaava muutos koskee 1. Kalevan kaupunginosan korttelia 600 sekä puistoaluetta (VP). Asemakaavamuutoksen

Lisätiedot

Asemakaava/Asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

Asemakaava/Asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Asemakaava/Asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 27.5.2016 Kaava-alueen nimi Mittarikatu 4c, asemakaavan muutos Dnro JARVENPAA 1059/2016 Kaavatunnus 070054 Aloite tai hakija

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 JA KAAVALUONNOS Asemakaavan muutos koskien Karvian keskustan kortteleita 82 ja 83 sekä M aluetta. Tilat 230-405-8-76, 8-180, 8-179, 8-220 11.11.2013 Pohjois-Satakunnan

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0944_18 HEL

HELSINGIN KAUPUNKI Oas /16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0944_18 HEL HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1246-00/16 1 (5) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0944_18 HEL 2016-004225 10.5.2016 ANNALAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnittelun tavoitteet ja

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

Rovaniemen kaupunki Osviitta palvelupiste :36:28 1 (7) ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 14:36:28 1 (7) Kaavamääräykset Kuva Selitys ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET KIRKKOJEN JA MUIDEN SEURAKUNNALLISTEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN KORTTELIALUE. LIIKE- JA TOIMISTORAKENNUSTEN

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KIISKINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS 12.10.2015, tarkistettu 13.1.2016 KUNTA Euran kunta 050 Kylä Kauttua 406 Korttelit 902-926, 930-940, 950-969, 971-974 Kaavan

Lisätiedot

Asukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi

Asukastilaisuudessa esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi LIITE 6 Asukastilaisuudessa 15.8.2017 esitetyt sijaintiehdotukset Kourulan alueen päiväkotikoululle ja ehdotettujen sijaintipaikkojen analyysi Tiistaina 15.8.2017 pidettiin Kuusimäen koulun ruokalassa

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta

TAMPEREEN KAUPUNKI Ympäristölautakunta IX KAUPUNGINOSAN KORTTELIN NO 144 TONTIN NO 66 ASEMAKAAVAN MUU TOSEHDOTUS. KARTTA NO 7264, JOTA EI TARVITSE ALISTAA YMPÄRISTÖMI NISTERIÖN VAHVISTETTAVAKSI. (SILTAKATU 17) Asemakaavan muutoksen selostus,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OJALANMÄKI III A ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OJALANMÄKI III A ASEMAKAAVA FORSSAN KAUPUNKI KAAVA-ALUEEN RAJAUS. OSAYLEISKAAVALUONNOS POHJANA. ALUEEN ORTOKUVA Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavan tarkoitus Maakuntakaava Osayleiskaava Dnro: Ojalanmäki III A Forssan kaupunki Laatia asemakaavattomalle

Lisätiedot

Birgitan ja Osuuspankin asemakaavan muutos AK-350 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS

Birgitan ja Osuuspankin asemakaavan muutos AK-350 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Naantalin kaupunki tekniset palvelut maankäyttöosasto asemakaavoitus sivu 1/7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma OAS Kaava-alueen sijainti Osallistumis- ja arviointisuunnitelma eli OAS on kooste kaavoitushankkeen

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kouvolan kaupunki Maankäytön suunnittelu Liite 2 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HAANOJAN ALUE Pvm. 29.8.2014 Kaupunginosa 8. Kankaro Asemakaava koskee tilan 286-402-36-2 osaa Asemakaavan muutos

Lisätiedot

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi.

Rakennus on viimeksi ollut päiväkotikäytössä ja sen käyttötarkoitus on v. 2007 muutettu päiväkodiksi. Kiinteistö 1025/5, Olantie 3, 05200 Rajamäki Tontti Tontti sijaitsee Rajamäen Tykkitorninmäen asemakaava-alueella. Asemakaavamerkintä on AO-15, erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa yhden

Lisätiedot

KIRKKOPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KIRKKOPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Etunimi Sukunimi puh. 044 794 xxxx, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0937 KIRKKOPUISTON ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset

Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Tilastolomake Kaavakartta ja määräykset RAUTALAMMIN KUNTA 1(7) SISÄLLYSLUETTELO 1 TIIVISTELMÄ...2 1.1 KAAVAPROSESSIN VAIHEET...2 1.2 ASEMAKAAVAN MUUTOS...2 1.3 ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN TOTEUTTAMINEN...2 2 LÄHTÖKOHDAT...2 2.1 SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN

Lisätiedot

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. Määräysnumero Ulkoasu selitys 0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue. 1.02 Asuinpientalojen korttelialue. 1.03 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee:

ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014. Asemakaavan muutosluonnos koskee: 1 ASEMAKAAVAN MUUTOSLUONNOSLUONNOKSEN SELOSTUS (NRO 12276) PÄIVÄTTY 14.8.2014 Asemakaavan muutosluonnos koskee: Helsingin kaupungin 31. kaupunginosan (Lauttasaari) korttelin 31119 tontteja 1 ja 12 Hankenumero:

Lisätiedot

O A S. Ak 347. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Naavakuja asemakaavamuutos SISÄLLYSLUETTELO:

O A S. Ak 347. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Naavakuja asemakaavamuutos SISÄLLYSLUETTELO: Ympäristövirasto maankäyttöosasto kaavoitus 5.3.2015 sivu 1/7 O A S Ak 347 Naavakuja asemakaavamuutos eli OAS on kooste kaavoitushankkeen keskeisistä tiedoista, josta käy ilmi kaavoitushankkeen peruslähtökohdat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS ALUEEN ORTOKUVA 2011 1 Kohde Kaavan lähtökohdat ja tavoitteet Vireilletulo Maakuntakaavojen yhdistelmä Asemakaavan muutos Korkeavaha I B Aloite: Kupungin

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS 20.3.2014. Pumminmäki, kortteli 14, tontti 224-10-14-1 KOHDEALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS 20.3.2014. Pumminmäki, kortteli 14, tontti 224-10-14-1 KOHDEALUE ASEMAKAAVAN MUUTOS Pumminmäki, kortteli 14, tontti 224-10-14-1 TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS 20.3.2014 Ote osoitekartasta. Kortteli 14 KOHDEALUE Asemakaavan muutosalue sijaitsee Pumminmäen kaupunginosassa, osoite

Lisätiedot

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS iite kaupunkikehityksen lautakunnan esityslistaan nro 5 6.11.2014 asia 46 OSAISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITEMA KETUNKIVENKADUN ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan muutos koskee: 205 Sievarin kaupunginosa, korttelin

Lisätiedot

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari

Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos. TL 137/26.11.2008 Valmistelija: Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari Tekninen lautakunta 77 19.04.2011 Tekninen lautakunta 141 25.10.2011 Kaupunginhallitus 284 14.11.2011 Valkon kolmion eteläinen osa, ensimmäinen asemakaava ja asemakaavan muutos 341/10.02.03/2011 TL 137/26.11.2008

Lisätiedot

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus

Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus 1 Nurmeksen kaupungin tekninen palvelukeskus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Ritoniemen 124 kaupunginosan matkailu- sekä katualueita että korttelia 14 koskeva asemakaavan muutos (Bomba - Sotkan ympäristö

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA LINIKKALA IV ASEMAKAAVAN MUUTOS FORSSAN KAUPUNKI MAANKÄYTÖN SUUNNITTELU OTE AJANTASA-ASEMAKAAVASTA JA KAAVA-ALUEEN RAJAUS VIISTOKUVA ALUEELTA vuodelta 2009 Kaavoitus kohde Hakija/Aloite Asemakaavamuutoksen tarkoitus Maakuntakaava Asemakaavan muutos Dnro: Linikkala IV: Linikkalan

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

http://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print

http://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print Turun karttapalvelu :: Tulostussivu http://opaskartta.turku.fi/ims/fi/map/print Sivu 1/1 6.3.2014 3200 m Kiinteistöliikelaitos KIINTEISTÖREKISTERIN KARTTAOTE 6.3.2014 Rekisteriyksikkö 529-499-8-9 Dosentti

Lisätiedot

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS

SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS VAMMALAN KAUPUNKI TEKNINEN LAUTAKUNTA 1/7 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SASTAMALAN KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 6 ASEMAKAAVANMUUTOS ALUEEN SIJAINTI Asemakaavamuutos koskee Sastamalan kaupunginosan korttelia

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PAKURLANMETSÄN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2018 päivitetty: 24.10.2018 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

TAIDEMUSEON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS YLEISÖTILAISUUS

TAIDEMUSEON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS YLEISÖTILAISUUS TAIDEMUSEON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS YLEISÖTILAISUUS Sanna Seppänen I maankäytön suunnittelija I 4.2.2019 SISÄLTÖ Tavoitteet Lähtötiedot Kaavaluonnos Kaavaprosessi ja vaikuttaminen TAVOITTEET Tavoitteet:

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

LIITE 1 Kaava-alueen sijaintikartta. Kaava-alue rajattu punaisella viivalla kartalle. Hiu 19. kaupunginosa Puron tilan kohdalla asemakaavamuutos

LIITE 1 Kaava-alueen sijaintikartta. Kaava-alue rajattu punaisella viivalla kartalle. Hiu 19. kaupunginosa Puron tilan kohdalla asemakaavamuutos LIITE 1 Kaava-alueen sijaintikartta. Kaava-alue rajattu punaisella viivalla kartalle. Hiu 19. kaupunginosa Puron tilan kohdalla asemakaavamuutos LIITE 3 LIITE 4 UUSIKAUPUNKI YLEISKAAVA KESKEINEN ALUE

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.

ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9. 691/AK LIITE 1 ASEMAKAAVA 691/AKM MARJATIE Pyhättömän (13) kaupunginosan korttelin 31 tontit 3 ja 10 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1.9.2015 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Heinolan

Lisätiedot

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 12.11.2012, korjattu 15.1.2015 LOVIISA, MERIHEINÄ RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue

Lisätiedot

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18

Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut 11.12.2014, päivitetty 1.6.2015 Asemakaavan muutos (2304) Visatie 16-18 Aloite Asemakaavan

Lisätiedot

Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto

Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto Kaavatunnus 564-65 Diaarinumero OUKA/686/08 6.4.08 Revontie 0 ja Ketunkujan ymäristö Asemakaavan muutoksen valmisteluaineisto Kevyenliikenteenväylän vuoksi osa tontista leikataan uistoalueeksi Yksi kerrostalo

Lisätiedot

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos LIITE 7 Kuva: Rejlers Oy MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos 17.6.2014 2 1. JOHDANTO... 3 2. SUUNNITTELUALUE... 3 2.2 Kuvakooste suunnittelualueesta ja rakennetusta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET AR AO VL VL-7 VV LV ET /s W 0040000 Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue. 0050000 Erillispientalojen korttelialue. 0340000 Lähivirkistysalue.

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS

HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS Liite _ HAKUMÄEN KAUPUNGINOSA (6), KORTTELI 15 MOISIONRINTEEN ALUE, ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 29.8.2017 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitustoimi 2017 1. SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) Ak 5192 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 28.02.2017 ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Kankaanpään kaupungin 7. kaupunginosan (Reima) korttelia 527 ja puistoaluetta koskeva

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma s. 1/ 5 Alue 411611 Laurinlahti (34 / Espoonlahti) Asemakaavan muutos Asianumero 6903/10.02.03/2011 3.11.2014 Alue on nykyisen asemakaavan mukaan rivitalojen korttelialuetta. Alueen maankäyttöä tehostetaan

Lisätiedot

HIU, 19. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 20-21 ASEMAKAAVAN MUUTOS

HIU, 19. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT 20-21 ASEMAKAAVAN MUUTOS Uudenkaupungin kaupunki Ak 1904 Hallinto- ja kehittämiskeskus Maankäyttöpalvelut 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: HIU, 19. kaupunginosan kortteleita 20-21 (AO)

Lisätiedot

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Määräysnumero Ulkoasu 0.9 selitys Kuohu-Vesanka-Ruoke osayleiskaava Palokan osayleiskaavan vähäinen muutos (tämän kaava-alueen itäpää) 0.91 YLEISKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 1.00 1.01 KYLÄALUE. Alue

Lisätiedot