Yrittäjien määrän ja yrityskokojen kehitys vuotta aiemmin. Kasvun taittumisen syy on selvä. Metsäkoneala

Transkriptio

1

2 Tilastot 00 Metsäkonealalla toimivat yritykset Yrittäjien määrän ja yrityskokojen kehitys 0000 Koneita < Yhteensä Metsäkoneyritysten määrän Viime vuodet varsin tasaisena jatkunut metsäkonealalla toimivien yritysten määrän kasvu taittui viime vuonna ja yrittäjämäärä kääntyi hienoiseen laskuun Alalla toimivia yrittäjiä oli Metsätransin kokoaman yrittäjätilaston mukaan vuodenvaihteessa yhteensä., runsaat parikymmentä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Kasvun taittumisen syy on selvä. Metsäkoneala ei rahoitusmarkkinoiden epävarmuuden ja taloustaantuman pyörteissä rajusti pudonneiden korjuumäärien vuoksi vetänyt uusia yrittäjiä enää läheskään samaan tahtiin kun vielä vuonna 00. Viime vuonna lopettaneiden määrä oli ensimmäistä kertaa viiteen vuoteen uusien yrittäjien määrää suurempi. Suurin muutos näkyy tilastoissa yhden koneen yrittäjien määrässä. Vähennys tapahtui milteipä kokonaan heidän kohdallaan. Lamavuosi 00 hidasti myös konemäärällä mitattua yrityskokojen kasvukehitystä. Edellisvuoteen verrattuna

3 kasvu taittui taantumassa muutokset ovat varsin pieniä. Isojen puuta yli seitsemällä koneella korjaavien yritysten määrä väheni viime vuonna kahdella. Näiden yritysten yhteenlaskettu konemäärä jatkoi kyllä kasvuaan, nyt toki selvästi aiempaa hitaammin. Nyt niiden käytössä on jo noin viidennes koko metsäkonekannasta. Metsätrans kokoaa perinteisesti tilaston puunkorjuualalla toimivista koneyrittäjistä. Tilastossa ovat mukana liikevaihdon koosta riippumatta kaikki ne pää tai sivutoimisesti metsäkonealalla toimivat yritykset (myös ns. kausiyrittäjät), jotka ilmoittavat yhdeksi (tai ainoaksi) Näin tilasto tehtiin toimialakseen koneellisen puunkorjuun, ja joilla Trafin ajoneuvoliikennerekisterin mukaan oli vuodenvaihteessa metsäkone(ita). Yritystiedot on tarkistettu YTJ:stä ja epävarmat tapaukset varmistettu tänäkin vuonna henkilökohtasilla yhteydenotoilla.

4 Tilastot 00 Ponsse hiljaisten markkinoiden ykkönen Metsäkonerekisteröinnit romahtivat viime vuonna. Koneita rekisteröitiin vain kpl, kun edellisenä vuonna luku oli kpl. Pudotus oli peräti, prosenttia. Kuormatraktoreissa pudotus oli kaikkein rajuinta, pudotus oli prosenttia. Uusia ajokoneita otettiin käyttöön vain kappaletta. Yhtä pientä määrää etsiessään joutuu palaamaan milteipä metsäkoneiden historian ja puunkorjuun koneellistumisen alkuvuosiin saakka. Tilastojen tiedot saattavat poiketa jonkin verran esim. metsäkonevalmistajien ilmoittamista rekisteröintimääristä. Metsätransin tilastoluvuissa ovat mu Merkki Ponsse Valmet John Deere Sampo Prosilva Logman Logset Yhteensä Kpl 00 0 Harvesterit Valmet nousi ohi John Deeren Rekisteröintitilasto Merkki Ponsse Valmet John Deere Sampo Prosilva Logset Logman Yhteensä Kpl 00 % 00,,,,,,, Kpl 00 0 % 00, 0,,,, Toimitetut koneet Merkki Ponsse Valmet John Deere Muut merkit Yhteensä Kpl 00 % 00,,,0 0, Tämän tilaston kohdassa muut merkit on laskettu yhteen viime vuonna suomalaisasiakkaille toimitetut EcoLog, Logman, Logset, Profi, ProSilva ja Sampo koneet. Ylläoleva Metsätransin konevalmistajilta kokoamiin ja tarkistettuihin tietoihin perustuva tilasto toimitetuista koneista antaa rekisteritilastoa tarkemman kuvan metsäkoneiden kokonaismarkkinoista ja eri merkkien osuudesta Suomessa. Pienmerkkien osuus myydyistä koneista on selvästi suurempi kuin rekisteritilasto näyttää. Kolmen suurimman merkin määrät ovat molemmissa tilastoissa nyt samat; valmistajien edustajien mukaan kaikki koneet rekisteröidään. (Todellisuudessa pieni osa kolmen suurenkin koneista, varsinkin harvestereista jää edelleen rekisteröimättä, joten koneiden toimitusmäärä noussee muutamalla vielä tuosta :sta). Pienempien valmistajien koneiden rekisteröinti on yleistynyt. Nyt niistä rekisteröidään jo noin puolet. Vuotta aiemmin Suomeen toimitettujen koneiden kokonaismäärä oli. Rekisteritilaston luvut on poimittu metsäkoneiden vuoden lopun kantatilastosta. Mukana ovat sillä hetkellä rekisterissä olevat koneet. (Lähde: Trafi Ajoneuvoliikennerekisteri,Tietojen tekninen toimitus:, PL, 00 Helsinki). Sivuilla olevat tilastot perustuvat rekisteröintilastoon ellei taulukon yhteydessä ole muuta mainittu. % 00,,,,,0,, Kpl 00 % 00,,,, 0, Merkki Kpl 00 Ponsse John Deere Valmet Logset Prosilva Muut Yhteensä Kuormatraktorit % 00, 0, 0,,0,0 Kpl 00 %00,, 0,, 0,

5 Tilastot 00 kana, kuten aiempinakin vuo ovat malliuudistuksen myötä, sina, ne viime vuonna ensi varastoon tehtyjä uusia Dsar rekisteröidyt koneet, jotka ovat jan koneita, jotka näkyvät met rekisterissä vuodenvaihteen säkonekantatilastossa vuoden metsäkonekannan kertovassa 00 vuosimallien kohdalla. tilastossa. (Lähde: Trafi Ajoneuvoliikennerekisteri, Tietojen tekni Pienten osuus kasvussa nen toimitus:, PL, 00 Kolmen valtamerkin takana Helsinki). pienempien merkkien osuus Viime vuoden selkeä markkinajohtaja niin harvesterissa kasvoi edellisvuosien tapaan taloustaantuman supistamilla Ponsse, runsaan prosentin Valtamerkkien rekisteröinnit neljännesvuosittain 00 markkinaosuudella. Uusia Pons (suluissa 00) set koneita oli rekisteröitynä kuin kuormatraktoreissakin oli seja rekisteröitiin kaikkiaan kappaletta. Rajusti pienentyneiden markkinoiden kakkospaikalle nousi nyt Valmet rekisteröidyllä Kuukaudet Ponsse () () () () Valmet John Deere Yhteensä () () () () () () () () () () () () koneella, ja reilun prosentin markkinaosuudella. John Deere putosi koneella kolmostilalle. Deere toimitti viime vuonna asiakkaille koneita kuitenkin jonkin verran enemmän. Ne Metsäkoneiden markkinaosuuksien kehittymistä seurataan tarkasti kuukausittain. Kuka on markkinajohtaja missäkin vaiheessa. Neljännesvuosittain valtamerkkien rekisteröinti kehittyi viime vuonna näin.viime vuoden alkupuoliskolla rekisteröitiin vielä vuoden 00 puolella, hyvänä aikana, tehtyjä tilauksia. Vuoden loppupuolisko olikin sitten kaikkien aikojen hiljaisinta rekisteröintirintamalla. Puolen vuoden aikana koko maassa rekisteröitiin vain 0 kolmen yleisimmän merkin metsäkonetta. markkinoilla. 00 mallisia Sampo, Prosilva, Logman ja Logvuodenvaihteessa kappaletta. Niiden yhteinen markkinaosuus oli,. Kun tarkastellaan Metsätransin selvittämää toimitettujen koneiden määrää, joka on aina jonkin verran rekisteröintilukuja isompi (pienten merkkien koneista rekisteröidään vain runsaat puolet) pienempien merkkien osuus nousee yli 0:n. Toimitettujen koneiden tilas

6 tossa on mukana myös EcoLog ja Profi koneita. Ergo ja Buffalo suosituimmat Viime vuoden suosituimmat harvesteri ja kuormatraktorimallit tulevat molemmat Vieremältä. Harvestereista eniten rekisteröitiin Ponssen Ergoja ja kuormatraktoreissa suosituimmaksi nousi Ponsse Buffalo. Ponsse on selvästi Suomen suosituin metsäkone. Metsissä korjaa puuta yli 000 eriikäistä Ponssea. John Deere (Timberjack, FMG) koneita on käytössä runsaat.00 kappaletta ja Valmetteja n. 0. Kaikkiaan Suomessa on rekisteritilaston mukaan yrittäjien käytössä nyt runsaat.00 metsäkonetta. Harvestereita on vajaat.00 ja kuormatraktoreita runsaat.00. Yrittäjien käytössä oleva rekisterissä olevien koneiden määrä kasvoi viime vuonnakin, vaikka uusia koneita rekisteröitiin erittäin vähän. Se selittyy pääosin viime vuonna vilkkaasti käyneellä käytettyjen koneiden kaupalla. Rekisteriin laitettiin myös vanhempia koneita omistajanvaihdosten yhteydessä. Suomeen tuotiin käytettyjä koneita myös ulkomailta. Tilastot 00 Käyttöönottovuosi > Yhteensä Käyttöönottovuosi > Yhteensä Metsäkonekanta..0 (Lähde: Lähde: Trafi Ajoneuvoliikennerekisteri Tietojen tekninen toimitus:, PL, 00 Helsinki) Rekisterissä olevat harvesterit Ponsse Rekisterissä olevat kuormatraktorit Ponsse JohnDeere 0 JohnDeere 0 0 Metsäkonekantatilastoissa JohnDeeren lukuihin on laskettu myös Timberjack ja FMG koneet Metsäkoneiden toimitukset lääneittäin vuonna 00 (suluissa 00) Valmet Valmet 0 0 Muut Muut 0 Yhteensä Yhteensä 0 0 Lääni Etelä Itä Länsi Oulu Lappi Ponsse Valmet John Deere Muut Yhteensä () () () () () () () () () (0) () () () () () 0 () (0) () () () () () () () () Alueittain koneita toimitettiin näin. Kolmen suurimman luvut ovat rekisteröityjä koneita. Kohdassa muut on käytössä Metsätransin keräämä toimitettujen koneiden todellinen määrä. Valmet ja John Deere ovat vahvimmillaan Etelä Länsi ja ItäSuomessa. Ponssen rekisteröinneistä puolet kertyi Oulun ja Lapin läänistä.

7 Tilastot 00 (00 vuodentimberjackit sisältyvät John Deeren lukuihin) Valtamerkkien mallikohtainen rekisteröinti 0000 Harvesterit Ponsse Ergo Beaver Wisent Dual Bear Valmet 0 0 John Deere Kuormatraktorit Ponsse Gazelle Wisent Elk Bison Buffalo Elephant Valmet John Deere 0

8 Tilastot 00 Metsäalan konekustannukset pysyivät ennallaan Metsäalan konekustannukset pysyivät ennallaan vuoden 00 joulukuusta vuoden 00 joulukuuhun. Metsätraktoreiden kustannukset nousivat 0, prosenttia vuodessa ja hakkuukoneiden laskivat 0, prosenttia. Kustannuksia alensi erityisesti korkojen lasku. Kustannuksia kasvattivat muun muassa palkkojen nousu sekä poltto ja voiteluaineiden kallistuminen vuoden aikana. John Deeren on eri versioina selvästi yleisin ajokone Yleisimmät harvesterimallit Malli Ponsse Beaver Ponsse Ergo John Deere 0 John Deere 0 Valmet 0 Valmet Ponsse HS Sampo Ponsse Cobra John Deere 0/0 Kpl 0 0 Yleisimmät ajokonemallit Malli John Deere Valmet 0 Ponsse Wisent John Deere Ponsse S John Deere Ponsse Elk Ponsse Buffalo Valmet 0 Ponsse Bison Valmet 0 Lokomo John Deere Valmet Valmet Kpl John Deeren luvuissa ovat mukana myös Timberjack ja FMG koneet.

9 Tilastot 00 Suurimmat metsäkoneyritykset 00 (konemäärän mukaan) Yritysoston myötä entisestään kasvanut hämeenlinnalainen Metsäkonepalvelu Oy on edelleen kalustomäärällä mitattuna Suomen suurin puunkorjuuyritys, nyt entistä selvemmin. Oheisessa taulukossa Metsäkonepalvelun ja sen tuoreen tytäryhtiön, Jyrki Linnanmäki Oy:n, konemäärät on laskettu yhteen, näin konemääräksi saadaan 0. Joillakin yrittäjillä on useita alan yrityksiä. Tässä tilastossa ne on yhdistetty. Kakkossijalla ovat rinta rinnan nurmeslaiset Motoajo Oy ja Simo Kuittinen Oy. Molemmilla on rekisteritilastojen mukaan konetta. Yli 0:lla koneella puuta korjaavat myös kajaanilainen MotoTeam Tauriainen ja Metsäkolmio Oy Pihtiputaalta. Suurimpien yrittäjien määrä pysyi viime vuonna miltei ennallaan. Yli seitsemän koneen yrittäjiä oli vuodenvaihteessa, vuotta aiemmin. Puunkorjuuyritysten kasvusuuntauksesta kertoo kuitenkin se, että nyt näiden runsaan sadan isoimman yrittäjän kalustomäärä kasvoi viime vuonnakin. Nyt heidän käytössään on. konetta (edellisvuonna. kpl), Se on noin viidennes kaikkien yrittäjien käytössä olevasta konekannasta. Yritys Metsäkonepalvelu Oy Motoajo Oy Koneurakointi S. Kuittinen Oy MotoTeam Tauriainen Oy Metsäkolmio Oy Mika Ruokola Ky Veljekset Lehtomäki Oy Puukuljetus R. Kilponen Oy ATT Forest/Vihavainen Ky Metsäur. Jaakko Pulkkinen Oy Koneteko Pitkänen Oy MKU T ja P Pynnönen Oy Tapio Määttä Rv Hänninen Oy MetsäMultia Oy Martti Sirviö Oy Pyhäjärven Metsätyö Oy Smp Kulju Oy Viitanen Kai ja Ari Oy Huovinen & Kinnunen Oy Konetyö Viuhkola ja Kautto Oy Piiroset Ky/Finnharvest Oy Metsäurakointi Piirainen Oy KoneYijälä Oy N. ja K. Lukin Ky Honkaperä Forest Oy Kalevi Määttä Oy Karttulan Metsätyö Oy M. Uusitalo Oy Motourakointi Pikkarainen Oy Eero Pyykkönen Ky Metsäkuljetus Sahlström Oy MetsäVeke Oy MotoOlli Oy Metsäkuljetus Hyväriset Oy J. Kaunisto Oy MKU Risto Kangassalo Metsäkonepalv. YliAnttila Oy YliIin Puu ja Turve Oy MetsäRaikuu Oy Metsäkoneyht. Aittamäki Oy Tmi Puutiimi Pesonen Metsävahos Oy Metsäajo V & J Hyypiä Ay MetsäJokeri Oy Heiniemen Kone Ky Veljekset Marin Oy Jykylä & Pojat Oy Yht. T. Mannila ja J. Haapaniemi Koneyhtymä Hörkkö Metsä ja maansiirto Kastinen Oy Osmo Uotinen Ky Pekka Hakkarainen Oy PMT Mäkelä OY Pekka Laamanen Ky MKU Ossi Huoponen Oy Metsäkoneet Valtoaho Ay Kotipaikka Hämeenlinna Nurmes Nurmes Kajaani Pihtipudas Kouvola Multia Kuhmo Mäntyharju Kuhmo Lapinlahti Hankasalmi Posio Saarijärvi Multia Sotkamo Pyhäjärvi Kajaani Kouvola Puolanka Kittilä Kuopio Sotkamo Jämsä Vaala Reisjärvi Kuhmo Karttula Kannus Joensuu Paltamo Vieremä Pertunmaa Laitila Pielavesi Alavus Nastola Noormarkku Ii Kerimäki Kristiinankaup. Juva Tammela Luumäki Petäjävesi Muonio Vieremä Ähtäri Himanka Paimio Ilomantsi Pertunmaa Nilsiä Juupajoki Punkaharju Hartola Karstula

10 Tilastot 00 koneen yritykset Kahdeksalla koneella puuta korjasi yrittäjää, viisi vähemmän kuin edellisvuonna. (Suluissa konemäärä viime vuonna) Granvikin Metsätyö Ay Evijärvi (), MKU Janne ja Manu Takanen Ay Hamina (), Erkki Kinnunen Heinävesi (), Tm Forest Oy Kajaani (), Koneurakointi Saastamoinen Keitele (), Kalle Haataja Kiuruvesi (), JP Metsäkoneurakointi Lapua (), Kohmansalon Metsäkuljetus Oy Leppävirta (), Koneurakointi Holtinkoski Oy Oulu (), Konehakkuut Sääskilahti Ay Ranua (), Metsäkone Martti Sjöholm Oy Ruokolahti (), Puunkorjuu Junkkarit Oy Suomussalmi (), Veljekset Hukkanen Oy Vieremä (), KSuomen MetsäKymppi Oy Viitasaari (). koneen yrityksiä Yrityksiä joiden käytössä on rekisteritilaston mukaan metsäkonetta oli vuodenvaihteessa. Vuotta aiemmin näitä yrityksiä oli. Erkki Hannula Oy Alavieska (), L. Laulumaa Oy Haapajärvi (), Metsänen Forest Srvice Oy Hamina (), Puulan Metsäkone Oy Hirvensalmi (), Kestokasvu Oy Hollola (), Metsäkone Jauhiaiset Oy Iisalmi (), MetsäWeljet Ky Joroinen (), Eino Ikonen Oy Juva (), Seppo Narinen Oy Juva (), Veljekset Pellikka Oy Keitele (), Kesälahden Konesavotta Oy Kesälahti (), SMKorjuu Oy () Kotka, Puunkorjuu J. Karppinen Oy Kuhmo (), Paaso Rantala Oy Lahti (), Koneurakointi Viljo Kuiri Ky Liperi (), Puunkorjuu Juha Holm Oy Loimaa (), MKU A. Arponen Oulu (), NG Noggrann Hugg Pietarsaari (), Aatto Silventoinen Punkaharju (), Metsänkorjuu Pulkkinen Oy Punkaharju (), Metsäurakointi V & J Lempiäinen Ky Puumala (), Kone Rauhansuu Oy Pöytyä (), Pentti ja Risto Lilja Oy Rovaniemi (), Metsäpalvelu Laukkanen Rovaniemi (), ForestLinna Oy Saarijärvi (), MKU Ahti Hirvi Ky Savitaipale ( ), A & L Harju Oy Savukoski (), Velj. Knuutinen Oy Siikajoki (), Metsäkone Pirinen Oy Siikajoki (), Kone Annala Ay Sodankylä (), Veljekset Juntunen Ay Suomusalmi (), Tapiolan Kone Oy Suonenjoki (), Metsäkorjuu Kauhanen Oy Vieremä (), Olavi Tuomela Oy YliIi (). Hakkuutahti kiihtyi loppuvuodesta Viime vuoden ainespuuhakkuut miljoonaa kuutiometriä Vuonna 00 markkinahakkuista kertyi puuta Metsäntutkimuslaitoksen ennakkoarvion mukaan kaikkiaan, miljoonaa kuutiometriä. Hakkuumäärä oli viidenneksen (, milj. m³) pienempi kuin edellisvuonna. Yksityismetsistä hakattiin markkinapuuta yhteensä,0 miljoonaa kuutiometriä, josta prosenttia (, milj. m³) kertyi pystykaupoista ja prosenttia (, milj. m³) hankintakaupoista. Metsäteollisuusyhtiöiden ja valtion metsien yhteenlaskettu hakkuumäärä oli, miljoonaa kuutiometriä. Vuoden 00 hakkuista oli tukkipuuta, ja kuitupuuta,0 miljoonaa kuutiometriä. Tahti kiihtyi loppuvuodesta Joulukuussa 00 hakattiin hyvien korjuukelien myötä markkinapuuta kaikkiaan, miljoonaa kuutiometriä, mikä oli saman verran kuin marraskuussakin. Vuodentakaiseen verrattuna kasvua oli prosenttia. Tosin joulukuussa 00 hakkuita tehtiin selvästi keskimääräistä vähemmän. Metsäkonepalvelu Oy osti Jyrki Linnanmäki Oy:n Jo ennestään Suomen suurin metsäkoneyritys, Metsäkonepalvelu Oy, kasvoi viime vuoden lopulla entisestään. Metsäkonepalvelu Oy osti asikkalalaisen Jyrki Linnanmäki Oy:n koko osakekannan joulun alla. Jyrki Linnanmäki Oy:n liikevaihto on noin, miljoonaa euroa ja henkilöstöa on. Yhtiössä on kuusi metsäkonetta ja yksi siirtoauto. Jyrki Linnanmäki Oy jatkaa toimintaansa itsenäisenä yhtiönä, yhtiön kotipaikaksi tulee Hämeenlinna. Jyrki Linnanmäki jatkaa yhtiön palveluksessa. Yrityskauppa laajentaa yhtiöiden asiakaspohjaa ja tehostaa toimintaa yhteisellä toimintaalueella, perustelee Metsäkonepalvelu Oy:n toimitusjohtaja Timo Tolppa yrityskauppaa yhtiön nettisivuilla. Maantieteellinen toimintaalue laajenee myös järkevästi ja yhdessä yhtiöt pystyvät tarjoamaan toiminnallisesti monipuolisempia palvelukokonaisuuksia. Metsäkonepalvelu Oy:n kotipaikka on Hämeenlinna. Henkilöstöä yrityksellä on n. 0 ja liikevaihto, miljoonaa euroa. Koneita yrityksellä on reilut kolmekymmentä. Yhtiön asiakkaita ovat StoraEnso Oyj, UPMKymmene Metsä Oyj, Koskitukki Oy, Biowatti Oy, Metsähallitus sekä useita metsänhoitoyhdistyksiä. Toimintaalue keskittyy Kanta ja PäijätHämeeseen. Yhtiöiden yhteinen kapasiteetti ja sopimusasiakaspohjan mukainen urakointimäärä nousee noin miljoonaan kuutiometriin vuodessa. Sen lisäksi yhtiöt tuottavat monipuolisia energiapuun korjuu ja koneellisen metsänhoidon palveluja.

11 Tilastot 00 Puutavaraautoilijoiden määrä vakiintumassa Puutavaraautoyrittäjien määrä on laskenut koko 000luvun. Parin kolmen viime vuoden aikana väheneminen on hidastunut selvästi ja yrittäjämäärä on vakiintumassa noin 00 tuntumaan. Vuodenvaihteessa Suomessa Yritysten määrä puuautokaluston mukaisessa järjestyksessä Kehitys vv. 0 Lähde: AKE Ajoneuvoliikennerekisteri Tiedon tekninen toimitus Tietoenator Autoja / yritys taienemmän Yrityksiä yhteensä oli puuautoyrittäjiä Metsätransin kokoaman tilaston mukaan 0, kun luku vuotta aiemmin oli. Viime vuonna puunajon lopetti laman ruokkimista peloista huolimatta runsaat 0 yrittäjää. Uusia yrittäjiä tai alalle palanneita oli vajaat 0. Vuonna 00 pysähtynyt yrityskokojen kasvu sai viime vuonna jälleen hieman vauhtia, vaikka isompien yritysten lukumäärä ei juuri kasvanutkaan. Isompien (vähintään autoa) yrittäjien käytössä oleva auto määrä kääntyi taas kasvuun. Yli neljän auton yrittäjien käytössä on nyt, prosenttia, kaikista puuautoista. Yhden auton yrittäjillä on yhä tilaa Suomalaisen puuntavarakul puutavaraautoyrityksiä oli yhteensä 0 kappaletta. Määrä on laskenut viime vuosituhannen lopulta saakka. Parin viime vuoden aikana väheneminen on hidastunut. Yrityskokojen osalta muutokset edellisvuoteen jäivät varsin pieniksi. Yhden auton yrittäjien määrä on pysynyt samana jo neljän vuoden ajan. Viime vuonna vähenivät eniten kahden auton yrittäjät.

12 Tilastot 00 Puutavaraautorekisteröinnit 0 Käytössä olevat autot ensirekisteröintivuoden mukaan Rek.vuosi Yhteensä Volvo 0 Scania MB Sisu Muut 0 Yhteensä (0 ja vanh.) jetuksen suurin voimavara on edelleen yhden auton yrittäjissä, heitä on yrittäjäkunnasta lähes 0 prosenttia vuodenvaihteessa kappaletta. Yhden auton yrittäjien elintila on kasvanut viime vuosina varsinkin erilaisten yhteistyöverkostojen ja yhteisyritysten yleistymisen myötä. Nopeita kasvajia Kalustomäärällä mitattua Suomen suurimman puunkuljetusyrityksen titteliä pitää hallussaan edelleen L&H Timonen. Lahtelaisyritys liikuttaa puuta nyt 0:llä yhdistelmällä. Muutama vuosi sitten Timosella oli 0 autoa. Aivan Timosen tuntumaan on noussut liperiläinen HKK kuljetus. Sen automäärä on viime vuodet kasvanut tasaisesti. Vuodenvaihteessa ajossa oli autoa. Kristiinankaupungin vuoden yrittäjäksi nimetty Kuljetus Haavisto Oy kasvatti viime vuonna oman puuautomääränsä kymmeneen. Yhteistyökumppanit mukaan lukien Kuljetus Haavisto pyörittää länsirannikolla parinkymmenen auton puupalettia. Eniten kalustoaan kasvatti viime vuonna kaavilainen Stora Enson sopimusyrittäjä Puunkuljetus Asikainen Oy. Yrityksen automäärä nousi viime vuonna kuudella kahdesta kahdeksaan. Kasvu jatkuu edelleen. Nuoreen yrittäjäpolveen lukeutuvan Jari Asikaisen vetämän yrityksen yhdeksäs puuauto laitettiin kilpiin vast ikään helmikuun lopulla. Automäärä ennallaan Käytössä olevien puuautojen määrässäkään ei tapahtunut viime vuonna suuria muutoksia. Vuodenvaihteessa puutavara Vähintään :n auton yrittäjien automäärä ja prosenttiosuus koko puuautokannasta Vuosi Kpl 0 %,,,,,,,,, 0,, Tämä tilasto kertoo yrityskokojen kasvun tasaantumisesta.

13 Tilastot 00 Puutavaraautokanta merkeittäin vuoden alussa Volvo Scania Sisu MB Muut Yht Puuautokanta lääneittäin.. 0 ja 00 rekisteröidyt merkeittäin Lääni ES LS IS Oulu Lappi Yht. Puuautokanta Muutos ed. vuodesta Rekisteröinnit 00 Volvo Rekisteröinti merkeittäin MB Sisu DAF Scania Renault Yli kahden vuosikymmenen ajan olemme panostaneet voimakkaasti puutavarakuljetustekniikkaan ja kasvaneet maailman johtavaksi puutavarapäällirakenteiden valmistajaksi. www

14 Tilastot 00 autoja oli rekisterissä., kun luku vuotta aiemmin oli.. Todellisuudessa puun ajoon varusteltuja autoja on jonkin verran enemmän kuin vuodenvaihteen tilasto kertoo. Kuljetusalan yrittäjien lamantorjunnassa yksi säästökeino oli autojen poistaminen rekisteristä ja näitä reservissä olevia puuautoja oli syksyn myötä lisääntyneestä työllisyydestä huolimatta vielä vuodenvaihteessakin, jolloin näiden tilastojen perustana oleva Trafi Ajoneuvoliikennerekisterin puuautokantatilasto on päivätty. Lisäksi puunajossa on myös johonkin toiseen käyttötehtävään alun perin rekisteröityjä ns. monikäyttöautoja, joihin voidaan nopeasti vaihtaa pankkovarustus. Puun maantiekuljetusten kokonaiskapasiteettia kasvattavat myös muutamat puoliperävaunut ja Btrailerit. Kalustoa uusittiin säästeliäästi Jos taloustaantuman viime vuonna hidastamat ja välillä lähes tyystin pysäyttämätkin puun autokuljetukset eivät juurikaan ole vaikuttaneet alan kokonaiskuvaan, yrittäjä ja kalustomääriin, niin uusinvestoinneissa alan kehno vuosi näkyy sitäkin voimakkaammin. Viime vuonna otettiin käyttöön vähemmän uusia puuautoja kuin aikoihin, vain kappaletta. Tilastoja saa selailla taaksepäin aina 0 luvun alun lamavuosiin, että yhtä pieni lukema löytyy. Vuonna rekisteröitiin puuautoja vähemmän kuin viime vuonna. Sama tilanne näkyy tietysti myös perävaunujen kohdalla. Uusia puutavaraperävaunuja rekisteröitiin yhtä vähän edellisen kerran 0luvun alkuvuosina Vetotapojen kehitys on ollut viime vuoden hyvin vakaata. prosenttia puuautokannasta on nyt vetotavaltaan x. Tässä nähdään miten puutavaraautojen merkit pysyivät entisellään tai vaihtuivat viime vuonna kaupan yhteydessä tai oliko kyseessä suora kauppa. Viime vuonna suoralla kaupalla ilman vaihtoautoa puutavaraautoista hankittiin lähes prosenttia. Taulukon vaakarivillä on ostettu auto ja pystyrivillä vaihdokki. Yleisintä on luonnollisesti entiseen merkkiin vaihtaminen. Tilastossa ovat perinteisesti mukana vain vuodenvaihteessa yrittäjien käytössä olevat autot, eivät esimerkiksi rekisterissä olevat esittelyautot tai sahojen ja oppilaitosten käytössä olevat, joten kappalemäärät eivät välttämättä täsmää rekisteröintitilaston lukujen kanssa. Vaihtoon menneet puutavaraautot vuosimallin mukaan 0 0 UUDEN MERKKI VOLVO SCANIA MB SISU DAF RENAULT IVECO MAN Kpl Vetotavat Merkkiuskollisuus vuonna 00 SUORA KAUPPA VAIHDOKIN MERKKI VOL SCA MB SISU DAF REN IVE MAN x x x x x x Yht > Viime vuonna vaihdettiin edellisvuoden tapaan eniten vv käyttöön otettuja puutavaraautoja

15 Tilastot 00 SUURIMMAT PUUTAVARAAUTOYRITYKSET..0 Kl L&H Timonen Oy, Lahti HKKKuljetus Oy, Liperi Kl Kantola & Koramo, Kuusamo Aho & Nuutinen Oy, Luumäki Kari Malmstedt Oy, Enonkoski Kuljetus Haavisto Oy Kristiinank. Lähivaara Oy, Kuopio Rämän Kuljetus Oy Iitti Pekka Mäkelä, Juupajoki Pekka Junttila Oy, Sodankylä Puunkuljetus Asikainen Oy, Kaavi Kl Eskola Oy, Kiiminki Reijo Hyvärinen Oy, Piippola Kuljetus Saarivirta Oy, Lavia Metsänen Forest Service Oy, Hamina Juha Selenius Oy, Lohja Teuvo Kettunen Ky, Lieksa Kaavilaisen Puunkuljetus Asikaisen puutavaraautoja liikkuu ItäSuomen teillä entistä enemmän. Viime vuonna Stora Enson sopimusyrittäjä lisäsi automääräänsä kuudella. :n auton yritykset yht. kpl, viime vuonna kpl (Suluissa viime vuoden automäärä) Kuljetus Lankila Oy Hamina (), Pyykkönen Ky Hyrynsalmi (), Kaitaisten Kuljetus Oy Joroinen (), Erkki Kurkinen Ky Kittilä (), Orpe Kuljetus Oy Kouvola (), Ketosen Kuljetus Oy Kemijärvi (), Kl O. Malinen Ky Kuhmo (), Siikaluomat Ay Kuusamo (), Veljekset Klemettilä Oy Lapua (), Molanders Transport Oy Pietarsaari (), Nordicpuu Oy Rovaniemi (), Kuljetus Villman Viitasaari (), Kl Moilaspojat Oy Utajärvi (), :n auton yritykset yht. kpl, viime vuonna kpl Raimo Perälä Oy Alajärvi (), Kulj. IsoPellinen Evijärvi ( ), Kl Skyttä Ky Hyvinkää ( ), Partanen Yhtiöt Oy Iisalmi ( ), E. Kannonlahti Oy Jalasjärvi (), Kl E. Ruhkala & kumpp. Kalajoki (), Happosen Kuljetus Oy Keitele (), Jouko Peltoniemi Oy Kemijärvi (), Velj. Hannonen Oy Kitee ( ), Kl Ari Leväinen Ky Leppävirta (), metsäkonepalvelu YliAnttila Oy Noormarkku (), Motoajo Oy Nurmes (), Simo Kuittinen Oy Nurmes (), Kl Juhani Tuominen Oy Orivesi ( ), Kl Enbuska Oy (), Metsäkolmio Oy Pihtipudas (), Parviainen & Pojat Oy Rovaniemi (), Kl TIISIK Oy Ruokolahti ( ), Leo Koikkalainen Oy Ruokolahti (), Kulj. Leivo Oy Salla (), Autoyhtymä Pekka Valtonen Ky Tammela (), Mikko Flyktman Uurainen ().

16 Tilastot 00 Ensimmäiset 00 hv Volvot ehtivät viime vuonna jo puunajoonkin. Volvo jälleen suosituin Uusia puutavaraautoja vain kpl! Uusien puutavaraautojen rekisteröintimäärät 000 luvulla Taloustaantuman lähes tyystin pysäyttämä puunkorjuu heijastuu vahvasti myös puutavaraautoilijoiden investointeihin kalustoa uusittiin viime vuonna todella harkiten. Kaiken kaikkiaan Suomessa rekisteröitiin vuonna 00 vain uutta puutavaraautoa! Määrä on 0 kappaletta ja prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin. Historian tilastoja saa kahlata kauas taaksepäin aina 0luvun alun lamavuosiin että löytää yhtä pieniä rekisteröintilukuja.( kpl ) Kutistuneiden markkinoiden tilastoykkönen on Volvo kappaleella ja runsaan prosentin markkinaosuudella se löi niukasti Scanian ( kpl ja, %) MercedesBenz on vakiinnuttanut kolmostilansa raskaiden kuormaautojen kokonaismarkkinoiden tapaan myös puutavaraautoissa, kun perinteisesti vahva puuautomerkki, viime ajat sotilasajoneuvoihin keskittynyt, Sisu on romahtanut yksittäiskappaleisiin. Puutavaraautojen rekisteröintimäärä ja markkinaosuus vv Merkki Volvo Scania MB Sisu DAF Renault MAN Iveco Kpl %,,,, 0, 0, Kpl %,,,,,,0, Kpl %, 0,,,,, Kpl 0 %,,,,,, Kpl 0 %,,,, 0,, Kpl %,,,,,,0 Kpl 0 %,,0,, 0, 0, Kpl 0 %,,, 0,,0 0, Viimeisen kahdeksan vuoden aikana puutavaraautojen markkinajohtajan viittaa on pitänyt harteillaan Volvon lisäksi Scania (00, 00 ja 00) ja Sisu (00). (Markkinajohtaja merkitty punaisella). Tilastossa yrittäjien käyttöön rekisteröidyt autot. Luvut poimittu.. 0 päivätystä autokantatilastosta.

17 Tilastot 00 Scania nousi taas markkinajohtajaksi Raskaiden kuormaautojen rekisteröinnit putosivat viime vuonna prosenttia Taloustaantuma puraisi Suo rekisteröity viime vuotta vä kaisella tasolla. niin ikään mukana rekisteröinti men kuormaautokauppaakin hemmän vain vuonna 00. Scania palasi vuoden tauon tilastossa. varsin kovalla kädellä. Viime Raskaiden kuormaautojen jälkeen taas suosituimmaksi Ruotsalaismerkkien jälkeen vuonna Suomessa rekisteröitiin kauppa hiljeni viime vuonna kuormaautomerkiksi. Scanian markkinaosuustilastossa on.0 uutta yli tonnin kuor rajumminkin kuin rekisteröin markkinaosuus nousi viime kolmantena MercedesBenz, maautoa. tiluvut osoittavat. Autojen en vuonna peräti, prosenttiin jonka markkinaosuus on viime Määrä on. kappaletta ja nätyksellinen kysyntä alku kun edellisvuoden ykkönen vuosina vakiintunut pro n. prosenttia pienempi kuin vuonna 00 pidensi toimitus Volvo jäi 0 prosenttiin. sentin välille. vuotta aiemmin. Silloin toki ras aikoja niin, että iso osa toimi Scanian lukua vahvistavat Eniten markkinaosuuttaan kaita kuormaautoja rekiste tuksista ja rekisteröinneistä siir jonkin verran armeijalle toimi menetti viime vuonna Suomen röitiinkin enemmän kuin kos tyi tälle vuodelle ja sen myötä tetut, mutta siviilirekisteriin maahantuojayhtiön ongelmien kaan aiemmin. alkuvuoden rekisteröintiluvut merkityt ajoneuvot. Puolustus kanssa paininut Iveco. 000 luvulla uusia autoja on pysyivät vielä lähes vuoden ta voimille toimitettuja Sisuja on Raskaiden kuormaautojen ensirekisteröinnit ja markkinaosuus vv Merkki Kpl 00 % 00 Kpl 00 % 00 Kpl 00 %00 Kpl 00 % 00 Kpl 00 %00 Kpl 00 %00 Scania, 0,,,,,0 Volvo 0,0,0,, 0,, Mercedes,,,,,, Sisu,,,,,, MAN,,,,,, DAF,,,0 0, 0, 0, Iveco 0,,, 0,,, Renault,,,,,, Muut,,0,, 0,,0

18 Tilastot 00 Tämän vuoden kuormaautokaupassa isot haasteet Viime vuonna raskaiden kuormaautojen rekisteröinnit putosivat selvästi, reilulla kolmanneksella vuoden hupputasosta. Laman vaikutukset näkyvät ja tuntuvat myös kuluvan vuoden rekisteröintimäärissä, mikäli maahantuojien johtomiehiä on uskominen. ScanAuton toimitusjohtaja Raimo Lehtiö, Volvo Trucksin jälleenmyyntitoimintojen johtaja Ulf Strömsholm ja Veho Hyötyajoneuvojen johtaja Juha Ruotsalainen arvioivat tulevaa markkinakatsauksissaan vuodenvaihteen molemmin puolin. Vaikka autojen kysyntä on taantuman helpottaessa ja teollisuustuotannon kasvun myötä syksyn jälkeen jo aavistuksen piristynyt, vuoden kokonaismarkkinat näyttäisivät näiden arvioiden mukaan laskevan vielä viime vuodestakin. Niin yksisuuntaisilta näyttävät kuormaautokaupan ammattilaisten arviot. Ne asettuvat auton tuntumaan. Markkinoita on tietysti kartoitettu porukallakin, Automaahantuojien raskaan kaluston ryhmässä, joten yhteinen näkemys tuosta on varmasti vahvistunut. ScanAuton toimitusjohtajaksi Venäjän Scanian johdosta palannut Raimo Lehtiö ilmaisee tulevat markkinanäkymät näin. Kevät tulee olemaan vielä, hyvinkin hiljainen. Hidas tasainen kiipeäminen ylöspäin alkaa syksyllä, mutta sen vaikutukset näkyvät rekisteröinneissä tietysti vasta vuonna 0. Tammikuun alku antaa viitteitä tulevasta. Tammikuussa Suomessa reksiteröitiin uutta yli tonnin kuormaautoa. Määrä on vain puolet viime vuoden tammikuun luvusta. Luvuista ei kuitenkaan kannata vetää suoraa johtopäätöstä koko vuoden rekisteröintien puolittumisesta. Alkuvuosi 00 oli rekisteröinneissä vielä varsin vilkas, sillä monet hyvään aikaan vuonna 00 tehtyjen kauppojen toimitukset ajoittuivat viime vuoden ensimmäiselle neljännekselle. Tammikuun luvuissa Volvo ja Scania ovat milteipä rinta rinnan, molemmat runsaan kolmanneksen markkinaosuudella. Raskaiden kuormaautojen ensirekisteröinnit tammikuu 0 Volvo Scania MB Sisu DAF MAN Renault Iveco Muut Yht. Kpl 0 00 % Kpl,0,,0,,0,,, %,,,,,,,0,,

19 Tilastot 00 Puutavaraperävaunut Jyki hallitsee hiljetyneitäkin markkinoita Kotimaan puutavaraperävaunumarkkinat supistuivat viime vuonna yhtä selvästi kuin muukin metsäalan kaluto ja lairtekauppa. Rekisteritilaston mukaan viime vuonna Suomeen rekisteröitiin uutta puutavaraperävaunua. Todellisuudessa kotimaiseen käyttöön tulleiden vaunujen määrä on tätäkin pienempi, sillä lukuun sisältyy vientiteknisistä syistä tänäkin vuonna jokusia Baltiaan lähteneitä vientivaunuja. Pudotus on iso, vaikka edellisvuoden luvustakin () on otettava pois vientivaunut, joita silloin oli lähes sata. Keskivertomarkkina Suomessa on ollut viime vuosina hieman vajaat 0 uutta puuvaunua. Suosituin puuvaunu Suomessa on jykiläinen. Jykin markkinaosuus on vuodesta toiseen ollut noin 0 prosenttia, joskus vähän alle, joskus vähän yli. Viime vuonna uusia Jykejä rekisteröitiin kappaletta. Parhaiten viime vuoden laskevilla lamamarkkinoilla pärjäsi Weckman. Uusia Weckman vaunuja rekisteröitiin kappaletta, laskua edellisvuoteen oli vain kappaletta. Ruotsissa vilkkaampaa Puutavaraperävaunujen tilasto Ruotsista todistaa osaltaan, että Ruotsissa puunkorjuu ja metsäteollisuus pyörivät viime vuonnakin selvästi Suomea vilkkaammin, kiitos kruunun kurssin. Ruotsissa puuvaunumarkkinat putosivat vain kolmanneksella. Nyt uusien vaunujen määrä oli ( vuotta aiemmin). Valmistaja Briab JYKI KOME Närkö Weckman MUU Yhteensä Puutavaraperävaunujen ensirekisteröinnit Suomessa (lähde Tieto/AKE) Valmistaja AM Berger Ekeri Goldhofer JYKI Kaupe KOME Krone Kögel LIPE NTM Närko RKP SAF/Mattila Schmitz SITE Toplift VAK Weckman Wiler Muut Yhteensä Ruotsin markkinajohtaja on perinteiseen tapaan MST, joskin tänä vuonna kisa kärkipaiksta oli tavallista tiiviimpi. Suomalaismerkeistä Jyki on Perävaunujen ensirekisteröinnit Suomessa vv (Lähde Tieto/AKE) tilaston nelonen. Se menetti markkinaosuuttaan edellisvuodesta. Uusia Jykejä meni länsinaapuriin kappaletta. Närkon puuvaunuja rekisteröitiin Ruotsissa rekisteröidyt puutavaraperävaunut Merkki MST Parator Kilafors Jyki MVB Björnavagnen Närko Lefab Bodensläp Muut Yheensä 00 Ruotsissa kappaletta. Irtoperien tarve taittui 00 0 Kun katsotaan perävaunumarkkinoita kokonaisuutena suunta alaspäin oli vieläkin jyrkempi kuin puuvaunuissa. Uusia perävaunuja rekisteröitiin viime vuonna Suomeen vain vajaat.00 kappaletta, kun kahden edellisen huippuvuoden aikana rekisteröintimäärät nousivat yli,00:n. Suurin pudotus tapahtui irtoperissä, joita edellisvuosina oli lähes puolet rekisteröintimäärästä, nyt vain vajaa viidennes. Markkinajohtaja oli viime vuonnakin Krone, yksi Euroopan suurimmista irtoperien valmistajista. Kronen osuus kokonaismarkkinoista oli nyt runsaat prosenttia, kun se edellisvuosina on ollut yli 0 prosenttia. Suomalaisvalmistajista suurimmaksi kotimaan markkinoilla nousi nyt VAK runsaalla sadalla vaunulla. Se löi niukasti Närkon ja Jykin. VAKin vahvin tuoteryhmä oli eristetyt perävaunut. Niistä rekisteröitiin kappaletta.

20 Tilastot 00 Kuormaautoliikenteen kustannukset nousivat vuodessa, prosenttia Ammattimaisen kuormaautoliikenteen kustannukset nousivat, prosenttia vuoden 00 joulukuusta vuoden 00 joulukuuhun. Keskiraskaiden ja raskaiden kuormaautojen kustannukset nousivat, prosenttia ja pakettiautojen ja kevyiden kuormaautojen kustannukset, prosenttia. Perävaunuyhdistelmien kustannukset nousivat, prosenttia. Kokonaisindeksin nousuun vaikuttivat etenkin palkkakustannusten ja polttoaineiden hintojen nousu. Nousua hillitsi erityisesti korkojen aleneminen vuoden aikana. Tavarankuljetus väheni myös loppuvuodesta Volvo ykkönen Ruotsin puuautomarkkinoilla Ruotsin metsäteollisuus porskutti viime vuonna taloslamasta huolimatta varsin vilkkaasti., kiitos halvan kruunun. Toimeliaisuus näkyy myös Ruotsin puutavaraautomarkkinoilla. Puutavaraautojen rekisteröintimäärät pysyivät milteipä keskiarvotasolla, vaikka vuoden 00 huippuluvusta jäätiin jonkin verran. Kaikkiaan länsinaapurissa Kuormaautoilla kotimaan tieliikenteessä kuljetettu tavaramäärä väheni vuoden 00 neljännellä neljänneksellä prosenttia vuoden 00 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Tiedot ilmenevät Tilastokeskuksen laatimasta kotimaan tieliikenteen tavarankuljetustilastosta. Vuoden 00 lokajoulukuussa kuormaautoilla kuljetettiin tavaroita yhteensä miljoonaa tonnia. Maaaineskuljetusten määrä oli miljoonaa tonnia ja muita tavaroita kuljetettiin yhteensä miljoonaa tonnia. Kuormaautojen kuljetussuorite oli kaikkiaan. miljoonaa tonnikilometriä. Vuonna 00 kuormaautojen kuljettama tavaramäärä oli yhteensä miljoonaa tonnia ja kuormaautoliikenteen kuljetussuorite oli yhteensä. miljoonaa tonnikilometriä. Tavaramäärä väheni prosenttia ja kuljetussuorite prosenttia edellisvuoteen verrattuna. Tavarankuljetukset ovat vähentyneet erityisesti teollisuuden ja rakentamisen toimialoilla. otettiin käyttöön uusia puuautoja 0 kappaletta. Perinteisesti Ruotsin markkinat ovat kahden kauppa. kotimaiset Volvo ja Scania jakavat markkinat yli prosenttisesti ja muille jää vain murusia. Näin viime vuonnakin Volvo oli oli markkinajohtaja autolla ennen Scaniaa (0). MANeja otetiin käyttöön neljä ja MercedesBenzejä. Katso myös

21 Tilastot 00 Jykilläkin käänne parempaan on nähty, mutta onko se pysyvä? Puutavaraperävaunujen ykkönen odottavissa tunnelmissa Ruotsi oli viime vuoden lamamarkkinoiden yksi valopilkku, siellä uusien puutavaraperävaunujen markkinat pienenivät vain kolmanneksella. Jykiläisiä meni Ruotsiin parikymmentä ja tänä vuonnakin on toimitettu länsinaapuriin jo muutamia kappaleita. Längelmäellä eletään odottavissa tunnelmissa. Taantuman romahduttama perävaunukauppa näytti tammikuun lopussa lievää piristymistä edellisvuoteen. Kyllä käänne on ehkä nähty. Tilauskanta on nyt parempi kuin loppuvuonna, sanoo Mikko Virolainen, JYKI Oy:n toimitusjohtaja. Sitä jatkuuko kysynnän kasvu Virolainen ei uskalla vielä sanoa. Kyllä meillä on edelleen hyvin odottavat tunnelmat. Vasta seuraavat kuukaudet näyttävät, alkavatko markkinat oikeasti vetää viime vuotta paremmin. Olemme kuitenkin varsin toiveikkaita, että pohjalta ollaan lähdössä uuteen nousuun. Perävaunumarkkinoiden romahdus oli julma ja nopea. Se iski voimalla myös Jykiin, puutavaraperävaunujen ykkösvalmistajaan. Huippuvuosina 00 ja 00 Venäjän ja Baltian, lähinnä Latvian markkinat vetivät vauhdilla, tehtiin isoja kauppoja, Ruotsin myynti kasvoi ja kotimaassakin kysyntä oli hyvällä tasolla, taustoittaa Mikko Virolainen. Vuonna 00 Länkipohjassa valmistettiin yli 00 perävaunuyksikköä. Tehtaan kapasiteetti ei riittänyt oli ryhdyttävä tilojen laajennuksiin. Uudet tuotan Jykillä päätettiin luvun laman jälkeen etsiä uusi tukijalka viennistä, etteivät kotimaan suhdanneheilahtelut heijastuisi niin vahvoina yrityksen toimintaan. Viennin kasvu tasoittikin tuotantoa aina uusimman laman kynnykselle. Nyt romahtivat kerralla kaikki markkinat. non pullonkaulaa helpottavat loppuvarustelutilat saatiin käyttöön 00 kesällä. Ehdimme juuri ja juuri testata tilojen toimivuutta kun kysyntä romahti. Viime vuonna Länkipohjassa valmistui vain reilut sata perävaunuyksikköä. Yhtä alhaalla käytiin viimeksi 0 luvun alussa, sanoo Virolainen. Rajuin puotus oli itäviennissä, se pysähtyi käytännössä kokonaan. Edellisvuoden kauppojen toimituksia oli vielä parinkymmenen vaunun verran. Puutavaraperävaunujen vientimarkkinoista ainoastaan Ruot

22 Tilastot 00 Vuodenvaihteen molemmin puolin pikkuhiljaa vilkastunut kysyntä näkyy Jykin tehdashallissakin. Valmistusmäärät ovat kasvussa. si veti, toki sielläkin pudotusta vähän liikaakin väkeä töissä, sastusdirektiiviin. Tuotteita on tuli edellisvuoteen. Kotimaahan lomautettuna on ollut ja on noin tyyppikatsastettu valmiiksi pit puuvaunuja tehtiin viime vuon puolet henkilöstöstä, kertoo Vi kin kesää ja syksyä. Kaikki ylei na noin puolet edellisvuosien rolainen. simmät sarjatuotteet puuvau määrästä. Myös energiapuupe Irtisanomisia teimme vain nut ja sorakasetit on jo tyyppi rävaunualustojen kysyntä lai aivan pakosta. Olemme katso katsastettu. meni. Irtisanomisia vältelty Miten sitten laman vaikutuksiin sopeuduttiin ja miten on valmistauduttu uuteen noususuhdanteeseen? Olemme tietoisesti pitäneet jatkuvasti tuotantoon nähden neet, että seuraavaa nousukautta ajatellen näin oli parempi menetellä. Haluamme, että ammattitaitoiset työntekijämme pysyvät meillä. Lamaa on tapettu myös hiomalla tuotteisiin pieniä uudistuksia ja ennen kaikkea valmistautumalla uuteen tyyppikat Uudet yksittäishyväksyntämääräykset eivät saa kiitosta Mikko Virolaiselta Sekava vyyhti, joka aiheuttaa ainakin lisäkustannuksia niin perävaunuvalmistajalle kuin loppukädessä tietysti asiakkaallekin. Yksittäishyväksynnästä lisäkustannuksia Uudet EUmääräykset ovat osoittautuneet melkoiseksi vyyhdeksi, joka aukeaa vasta ajan kanssa. Se on jo selvinnyt, että uudistus aiheuttaa jos ei muuta niin ainakin lisäkustan

23 Tilastot 00 nuksia niin perävaunuvalmistajalle kuin loppukädessä tietysti asiakkaallekin. Uudet määräykset sen paremmin kuin tapa, jolla ne tulivat Suomessa voimaan, ei synnytä riemunkiljahduksia Jykilläkään. En näe juuri järkeä tässä touhussa, sanoo Virolainen. Onko tässä tarkoitus kyykyttää meitä pieniä valmistajia? Tyypillistä suomalaista EUpolitiikkaa: isojen EU maiden ehdoilla tehdyt määräykset otetaan Suomessa heti käyttöön sellaisenaan ilman, että katsotaan asiaa oman maan kannalta, löylyttää Virolainen päättäjiä. Eihän meillä ole näitä tarkastuksia suorittavia asiantuntijoitakaan vielä tarpeeksi. Uusien määräysten myötä ainakin kaikki valokikkailut jäävät pois. Ei laiteta enää tuplatakavaloja eikä neljää ylävaloa, Jykin tehdaslaajennus valmistui juuri ennen laman pahinta iskua. ne ei kerta kaikkiaan enää käy. Kaikki muutokset ovat niin ikään entistä vaikeampia ja ne jäävät asiakkaan vastuulle. Tyyppikatsastettuihin vaunuihin me emme tee muutoksia, saa nähdä kuinka asiakkaat suhtautuvat, pohtii Virolainen. Ainakin nykytiedon mukaan näyttää siltä, että kukaan ei valvo sitä, mitä yksittäishyväksynnän jälkeen tehdään. Jos kerran on asiantuntijan lausunto, että esimerkiksi takavalot täyttävät direktiivit, niin niihin ei puututa sen paremmin käyttöönottokatsastuksessa kuin vuosikatsastuksissakaan. Katsotaan ainoastaan valojen toimivuus. Parempaan päin Pahin lama ja hiljaiselo markkinoilla näyttäisi vaihtuneen loppusyksystä lähtein pieneen toiveikkuuteen. Kysyntä ja tilauskanta ovat kääntyneet loivaan kasvuun. Talouslaman pyörteissä painineet suomalaisyrittäjät ovat päässet hyvien puunkorjuu ja ajokelien myötä hyvin työn syrjään ja se luo tietysti toivoa paremmasta, arvioi Virolainen. Kalustoa aletaan pikkuhiljaa uusia. Loppuvuoden 00 ja tämän alkuvuoden parhaat uutiset Jykille ovat tulleet vientimarkkinoilta. Ruotsi vetää viime vuotta paremmin ja myös Latviasta näkyy valonpilkahduksia. Tämän vuoden ensimmäiset vaunut on jo toimitettu sinne. Venäjän markkinoillakin on kyselyjä, ja sinnekin on ensimmäiset vaunut toimitettu. Venäjän markkinat ovat silti vielä vaikeammin ennustettavissa kuin mikään muut. Nyt kuitenkin rahoituskuviot Venäjällä ovat selkiytymässä, joten siltä osin tilanne on parantumassa. Yksi vielä tuntematon uusi tekijä on myös tullauksessa. Koskevatko kuormaautoille asetetut uudet tuontitullit myös perävaunuja, pohtii Virolainen.

24 Tilastot 00 Verohuojennus kiritti puukauppaa loppuvuodesta Viime vuoden loppua kohti piristynyt puukauppa kävi joulukuussa kovilla kierroksilla. Metsäteollisuuden puunostot yksityismetsistä kohosivat, miljoonaan kuutiometriin. Määrä oli ajankohdan ennätys ja lähes kolminkertainen verrattuna joulukuun kymmenen viime vuoden keskiarvoon. Puukauppaa kiritti vuoden lopussa päättynyt puun myyntitulojen 0 prosentin verohuojennus, jota metsänomistajat heräsivät hyödyntämään viime hetkessä. Tänä vuonna tehdyissä kaupoissa huojennus on prosenttia. Kokonaisuutena vuoden 00 puukauppakertymä jäi METLAn tilastoinnin mukaan, miljoonaan kuutiometriin, mikä oli alle puolet kymmenen viime vuoden keskiarvoon verrattuna. Tätä hiljaisempaa puukauppa oli viimeksi vuonna. Lokakuuhun saakka kauppa kävi säästöliekillä, ja koko vuoden puukauppamäärästä prosenttia kertyi marras joulukuun aikana. Joulukuussa mänty ja kuusitukin koko maan keskikantohinnat ( euroa/m³) nousivat prosenttia edelliskuusta. Viime heinäkuusta havutukkien hinnat ovat vahvistuneet keskimäärin prosenttia. Viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna havutukeista maksettiin prosenttia vähemmän. Koivutukin kysyntä oli edelleen alamaissa, ja joulukuun keskikantohinta ( euroa/m³) oli prosenttia alempi kuin vuotta aiemmin. Kuitupuun kantohinnat pysyivät suurin piirtein ennallaan joulukuussa. Mänty ja koivukuidusta maksettiin pystykaupoissa noin ja kuusikuidusta euroa kuutiolta. Kuitupuutavaralajien kantohinnat olivat prosenttia alemmalla tasolla kuin vuosi sitten. Koivukuitupuulla kysyntä on ollut hyvä, ja sen hinta on viime heinäkuun jälkeen noussut prosenttia. Hankintahinnat ovat viimeisen vuoden ajan seuranneet kantohintojen kehitystä. Joulukuussa hankintapuun hinnat nousivat keskimäärin kaksi prosenttia edelliskuusta. Puukaupan on ennakoitu tänä vuonna palaavan normaalitasolle viime vuoden vähäisen kaupankäynnin jälkeen. Havutukeilla on kysyntää, ja myös kuitupuun kauppa käynnistyi viime vuoden lopulla uudelleen. Alkuvuodesta on kuitenkin odotettavissa joulukuun puukauppapiikkiä hiljaisempi jakso. Tuontipuun määrä romahti Kotimaisen puun kysyntää lisää osaltaan tuonnin väheneminen. Puun tuonti vuoden 00 tammi lokakuussa (, milj. m³) jäi alle puoleen edellisvuoden vastaavasta ajankohdasta. Kylmän talven ansiosta korjuukelit ovat koko maassa olleet hyvät, ja talvileimikot on myös saatu korjattua ja puut kuljetettua pois metsästä. 0