Päätös ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta.

Transkriptio

1 PÄÄTÖS KASELY/189/07.00/2013 Kaakkois-Suomi Annettu julkipanon jälkeen ASIA Päätös ympäristönsuojelulain 78 :n mukaisesta pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevasta ilmoituksesta. ILMOITUKSEN TEKIJÄ Lappeenrannan kaupunki Tekninen toimi, kiinteistö- ja mittaustoimi Villimiehenkatu Lappeenranta Yhteyshenkilö: Esko Kivistö, puhelin ( alkaen) Riitta Puurtinen, puhelin ( asti) Laskutusosoite: Lappeenrannan kaupunki, kiinteistö- ja mittaustoimi PL 254, Basware PUHDISTETTAVA KOHDE JA SEN SIJAINTI Ilmoitus koskee Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsevan Pulpin päiväkodin Taimitarhan toimipisteen piha-alueen ja sen viereisen yleisen leikkipaikan maaperäkunnostusta. Katuosoite: Taimitie 2, Lampikangas Kiinteistörekisteritunnus: Kiinteistön omistaa Lappeenrannan kaupunki. ILMOITUKSEN VIREILLETULO Ilmoitus on saapunut Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle (ELY-keskus) TOIMINNAN ILMOITUSVELVOLLISUUS JA VIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneen maan puhdistamiseen voidaan ryhtyä toimittamalla asiasta ilmoitus alueelliselle ELY-keskukselle. KAAKKOIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Salpausselänkatu 22 Vaihde PL 1041, Kouvola

2 KASELY/189/07.00/ (10) PILAANTUMISTA KOSKEVAT TIEDOT Tiedot kohdealueesta, sen käytöstä ja kaavoitustilanteesta Kohdealueella toimi 1950-luvulta lukujen taitteeseen Keskusmetsälautakunta Tapion taimitarha. Taimitarhalla kasvatettiin puuntaimia ja torjunta-aineiden käyttö toiminnan yhteydessä on ollut runsasta. Taimitarhan päärakennuksena toimi nykyinen päiväkotirakennus ja torjunta-aineita säilytettiin rakennuksen yhteydessä olleessa varastossa sekä lähistöllä sijaitsevassa varastorakennuksessa. Varastorakennuksen lähellä on myös poltettu jätteitä. Mahdollisia maaperän pilaantumista tai muuta ympäristöhaittaa aiheuttavia vuoto- tai muita torjunta-aineisiin liittyviä onnettomuuksia ei tiedetä tapahtuneen taimitarhan toimintahistorian aikana. Torjunta-aineet levitettiin traktorilla tai kannettavalla ruiskulla eikä upotuskäsittelyä tai siementen peittausta tehty. Torjunta-aineista sekoitettiin vesiliuoksia usealla paikalla mutta useimmiten alueella sijainneen muovitetun lammen luona. Vesi lampeen pumpattiin läheisestä isommasta lammesta. Lampi on sittemmin täytetty ja alueella on nykyisin yleinen leikkialue. Ajantasaisessa asemakaavassa entinen taimitarhan alue on merkitty yleisten rakennusten alueeksi (Y), erillispientalojen alueeksi (AO) ja puistoksi (VP). Alueella on nykyisin päiväkoti aidattuine pihoineen, yleinen leikkikenttä, nurmialuetta sekä asuin- ja teollisuusaluetta. Tämä PIMA-ilmoitus koskee päiväkodin ja leikkipuiston aluetta. Päiväkodin aidatun piha-alueen laajuus on noin m 2 laajuus noin m 2. ja viereisen leikkialueen Maaperätiedot Maa-aines humuskerroksen alla on tutkimusten perusteella hiekkaa. Maa-aineksessa ei ole tehty aistinvaraisia havaintoja pilaantumisesta tai jätetäytöistä. Pinta- ja pohjavesitiedot Alue sijaitsee vedenhankinnan kannalta tärkeällä pohjavesialueella (Joutsenonkangas , 1lk) ja pohjaveden muodostumisalueella. Noin 1,4 km kohteesta luoteeseen sijaitsee Ahvenlammen varavedenottamo. Alueen pohjoispuolella noin 600 m etäisyydellä ja kaakkoispuolella noin 800 m etäisyydellä on joitakin kiinteistöjä, jotka käyttävät kaivovettä. Pohjaveden pinta on kohteessa 14,72 14,83 m syvyydellä maanpinnasta. Pohjaveden virtaussuunta on tutkimusten perusteella kohteesta itään. Lähin pintavesistö on Ahvenlampi, joka sijaitsee noin kilometrin päässä kohteesta luoteeseen. Tehdyt tutkimukset ja selvitykset Päiväkodin ja yleisen leikkipaikan alueella on tehty maaperä- ja pohjavesitutkimuksia heinä-syyskuussa Myöhemmin, päiväkotia ympäröivän asuinalueen tutkimusten yhteydessä, on tutkittu torjunta-aineiden kertymistä ravintokasveihin. Tehdyistä

3 KASELY/189/07.00/ (10) tutkimuksista ja suunnitellusta kunnostuksesta on saatu lausunto ( , THL 1573/ /2012) Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta. PIMA-ilmoituksen jättämisen jälkeen on vielä otettu lisänäytteitä poistettavien massojen laadun selvittämiseksi. Lisänäyteitä on otettu paitsi pintakerroksesta (0-0,4 m) myös tämän alta (0,4-0,8 m). Lisänäytteiden tulokset eivät vielä ilmoitusta käsiteltäessä ole tiedossa. Tutkimustulokset Maaperä Tutkimuksissa todettiin paikoin torjunta-aineita maan pintakerroksessa 0-0,4 m syvyydellä. Kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena todettiin heksaklooribentseeniä ja pentaklooribentseeniä. Heksaklooribentseenin pitoisuus ylitti yhdessä tutkimuspisteessä myös alemman ohjearvon. Maaperässä todettiin seuraavat torjunta-ainepitoisuudet. torjunta-aine mg/kg kynnysarvo alempi ohjearvotaso suurin todettu pitoisuus heksaklooribentseeni 0,01 0,05 0,14 pentaklooribentseeni 0,1 1 0,26 DDD-DDT-DDE - - 0,02 DIA - - 0,01 * DEDIA - - 0,01 * kvintotseeni - - 0,07 *kokoomanäyte Pohjavesi Pohjavedestä otetussa näytteessä todettiin antratsiinia, DEA:a, terbutylatsiinia ja terbutylatsiini/-desetyyliä talousveden raja-arvon ylittäviä pitoisuuksia. Pohjavedessä ei todettu heksaklooribentseeniä. Läheisissä talousvesikaivoissa tai vedenottamon kaivoisssa torjunta-aineita ei todettu. Pohjavedessä todettiin seuraavat torjuntaainepitoisuudet. torjunta-aine µg/l talousveden rajaarvo todettu pitoisuus syvyydellä 18 m todettu pitoisuus syvyydellä 43 m antratsiini 0,1 0,12 0,33 DEA 0,1 0,02 0,12 DEDIA 0,1 0,01 0,02 Terbutylatsiini 0,1 0,03 0,61 Terbutylatsiini, -desetyyli 0,1-0,15 Torjunta-aineet yhteensä 0,50 0,18 1,23 Kasvit Ilmoituksen kohdealueella ei kasvateta ravintokasveja, mutta alueella kasvaa luonnonmarjoja. Ympäröivän asuinalueen tutkimuksissa ei todettu haitta-aineiden kertyneen ravintokasveihin kuten marjoihin, omenoihin tai juureksiin.

4 KASELY/189/07.00/ (10) Riskiarvio ja viitearvovertailu Maaperässä todettuja pitoisuuksia on verrattu ekologisin ja terveysperustein määritettyihin suurimpiin hyväksyttäviin pitoisuuksiin (SHP eko ja SHP ter ). Ekologinen viitearvo ei ylittynyt yhdelläkään torjunta-aineella. Terveysperustainen, ravintokasvialtistuksen perusteella määritetty, viitearvo (0,032 mg/kg) ylittyi heksaklooribentseenillä yleisen leikkialueen laidalla. Myös päiväkodin pihan välittömässä läheisyydessä otetun näytteen heksaklooribentseenipitoisuus sivusi terveysperustaista viitearvoa. Viitearvotarkastelun perusteella riskiarviossa on tarkasteltu erityisesti heksaklooribentseenin aiheuttamaa terveysriskiä kohdealueella. Merkittävimmäksi riskiksi arvioidaan maan syöminen. Muita varteenotettavia altistusreittejä ko. tapauksessa on pölyävän maa-aineksen hengittäminen ja ravintokasvien syöminen. Turvalliseksi maaperäpitoisuudeksi on maan nielemisen kannalta laskettu 0,096 mg/kg. Todetut riskit ja kunnostustarve Riskiarvioinnissa tai THL:n lausunnon perusteella akuutteja terveysriskejä ei ole. Heksaklooribentseenin ominaisuuksien (erittäin kertyvä, mahdollisesti ravintoketjussa rikastuva, syöpävaarallinen, vaikuttaa sisäelimiin, lisääntymiselimiin ja hermostoon) perusteella kuitenkin todetaan, että riskinhallintatoimenpiteitä tarvitaan, koska altistujina on pienet lapset. Maaperä on syytä kunnostaa mahdollisimman pian päiväkodin pihan ja yleisen leikkialueen osalta Kunnostus voidaan kuitenkin ajoittaa siten, että kunnostustyöstä aiheutuvat häiriöt päiväkodin toiminnalle jäävät mahdollisimman vähäisiksi. ESITETTY KUNNOSTUSSUUNNITELMA Puhdistustavoite Puhdistuksen tavoitteeksi esitetään heksaklooribentseenille terveysperustaista viitearvoa 0,032 mg/kg. Muiden torjunta-aineiden pitoisuus alitti tutkimuksissa alemman ohjearvotason ja pääosin myös kynnysarvotason, joten heksaklooribentseeni on alueella merkittävä haitta-aine ja sen vuoksi kunnostustavoite asetetaan ensisijaisesti sille. Lappeenrannan kaupunki kuitenkin katsoo, että päiväkotialueen toiminnan ja erityisen herkän luonteen vuoksi päiväkodin aidatulta piha-alueelta sekä leikkipuiston leikkivälinealueelta maamassat on tarkoituksen mukaista vaihtaa kokonaan uusiin 0,4 m syvyydeltä. Puhdistusmenetelmä, kunnostettavan maa-aineksen määrä ja jätteenkäsittely Kunnostus toteutetaan massanvaihtona. Kaivetut tavoitetason ylittävät maa-ainekset kuljetetaan ympäristöluvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Kunnostustavoitteen ylittävän maa-aineksen määräksi arvioidaan 500 m 3 ja kynnysarvotason ylittävän maa-

5 KASELY/189/07.00/ (10) aineksen määräksi m 3. Massamäärää tarkennetaan ennen kunnostusta otettavilla lisänäytteillä. Mikäli kaikki pintamaa 0,4 m syvyydeltä koko alueelta poistetaan, tarkoittaa se noin m 3 massamäärää. Puhdistustyön suorittaminen, työn valvonta ja aikataulu Työalue rajataan siten, etteivät ulkopuoliset pääse harhautumaan kaivualueelle. Alueen rajaukseen kiinnitetään erityistä huomiota, koska kyseessä on leikkialue. Kunnostuksen käynnistymisestä ilmoitetaan Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen lisäksi Lappeenrannan ympäristöviranomaisille ja päiväkodin henkilökunnalle. Käynnistymisilmoituksessa kerrotaan kunnostuksesta vastaavan tahon, urakoitsijan ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot. Kunnostus toteutetaan ensisijaisesti tutkimuksissa ja ennen työn aloitusta tehtävissä lisätutkimuksissa rajatulla alueella. Kunnostuksen etenemistä seurataan maanäyttein, josta analysoidaan torjunta-ainepitoisuuksia laboratoriossa. Pitoisuuksien alittaessa kunnostustavoitteen todetaan kunnostus riittäväksi kyseisellä alueella. Kunnostuksen päätyttyä kaivannot täytetään puhtaalla maa-aineksella ja viimeistellään alue vastaavaan kuntoon kuin ennen kunnostusta. Kunnostustyö toteutetaan heinäkuussa Kunnostuksen arvioidaan kestävän kaksi viikkoa. Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa Mikäli työn aikana ilmenee kunnostussuunnitelman muutostarpeita tai poistettavan maaaineksen määrä poikkeaa oleellisesti alustavasta arviosta, ottaa valvoja yhteyttä tilaajaan ja asianomaisiin ympäristöviranomaisiin. Puhdistamisen ympäristövaikutukset ja ympäristöhaittojen ehkäisy Työsuojelu Kunnostuksessa noudatetaan yleisiä pilaantuneen maan massanvaihdon työsuojelu ja ympäristönsuojeluohjeita, jolloin merkittäviä ympäristöhaittoja ei esiinny. Pilaantuneen maan leviäminen ympäristöön estetään mm. peittämällä kuormat kuljetuksen ajaksi, ehkäisemällä pölyämistä esim. kastelemalla tarvittaessa ja välttämällä pilaantuneen maan päällä liikennöintiä. Työsuojelusta kunnostusalueella vastaa pääurakoitsija. Työssä noudatetaan työskentelystä annettuja työsuojeluohjeita ja lakeja. Työsuojelu koskee erityisesti urakoitsijan henkilökuntaa, mutta myös ympäristöteknisen valvojan tulee huomioida työturvallisuus. Tärkeimmät työsuojelulliset asiat ovat pilaantuneiden maa-ainesten (ja haitta-aineiden) leviämisen estäminen, haitta-aineille altistumisen minimointi ja työmaaliikenteen järjestelyt.

6 KASELY/189/07.00/ (10) Raportointi Kunnostusalueella noudatetaan normaalia maarakennustyömaan suojautumista. Pilaantuneilla alueilla työskenneltäessä käytetään henkilökohtaisia suojaimia (suojavaatteet, -kengät ja -käsineet) sekä tarvittaessa hengityssuojaimia. Kunnostuksen aikana tarkkaillaan pölyämistä ja tarvittaessa aluetta kastellaan pölyämisen estämiseksi. Sortumisvaarassa olevaan kaivantoon ei saa laskeutua ottamaan näytettä. Näytteenoton yhteydessä tulee käyttää suojakäsineitä ihokosketuksen välttämiseksi. Yleisiä työsuojeluohjeita: Syöminen, juominen ja tupakointi on kielletty massanvaihdon kohteena olevalla alueella, muualla kuin näitä tarkoituksia varten erityisesti osoitetuilla alueilla. Massanvaihto suunnitellaan mahdollisuuksien mukaan niin, että kulloinkin työn alla olevasta kohteesta ei pääse kaivu-, lastaus- ja purkuvaiheessa syntymään pölyä. Sivullisten henkilöiden pääsy massanvaihtotyömaalle estetään merkitsemällä ja tarvittaessa aitaamalla työmaa-alue. Mahdollisten syvien kaivantojen luiskakaltevuuksiin tulee kiinnittää huomiota. Pilaantuneen maan hallitsematon kulkeutuminen kunnostettavan alueen ulkopuolelle estetään. Kunnostustyön päätyttyä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään työn toteutus, kaivualueet, näytteiden sijainnit ja laboratorioanalyysien tulokset sekä kaivettujen massojen tiedot sekä sijoituspaikka. Loppuraportti toimitetaan Kakkois-Suomen ELYkeskukselle ja Lappeenrannan ympäristöviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kunnostustyön päättymisestä. ILMOITUKSEN KÄSITTELY Ilmoitus lähetettiin tiedoksi Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen. ELY-KESKUKSEN RATKAISU JA PERUSTELUT Määräykset: Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut ilmoituksen ja hyväksyy siinä tarkoitetun alueen puhdistamisen ilmoituksen mukaisesti, ellei määräyksissä toisin määrätä. 1. Kunnostustöiden aloitusilmoituksessa ilmoitetun ympäristöteknisen valvojan tulee vastata päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön laadunvalvonnasta.

7 KASELY/189/07.00/ (10) 2. Ilmoituksessa tarkoitetun alueen maaperä on kunnostettava vähintään riskiarvion perusteella turvalliseksi todettuun tasoon siten, että heksaklooribentseenin pitoisuus maan pintakerroksessa saa kunnostuksen jälkeen olla enintään 0,032 mg/kg. 3. Kunnostuksen ohjaamisessa voidaan käyttää suunnitteluvaiheen maaperätuloksia. Erillisiä jäännöspitoisuusnäytteitä ei tarvita. Maaperään jäävien haitta-aineiden määrä ja sijainti tulee kuitenkin esittää loppuraportissa. 4. Tehtyjen lisätutkimusten tulokset tulee toimittaa tiedoksi Kaakkois-Suomen ELYkeskukselle. Mikäli torjunta-ainepitoisuudet, jollain näytealueella poikkeavat merkittävästi aiemmin kohdealueella todetuista, voi ELY-keskus tarvittaessa antaa kunnostusta koskevia lisämääräyksiä. 5. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava seuraavasti: Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: pilaantunut maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää alemman ohjearvon, mutta alittaa vaarallisen jätteen rajaarvon. Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltava pilaantunut maa: maa-aines, jonka haitta-ainepitoisuus ylittää vaarallisen jätteen raja-arvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava pilaantumattomiksi, jos maa-aineksen haittaainepitoisuus alittaa kynnysarvon. Alueelta poistettavat maat on luokiteltava maa-aineksiksi, joissa on kohonneita haittaainepitoisuuksia, jos maa-aineksen haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon. 6. Alueelta poistettavat pilaantuneet maa-ainesjätteet on toimitettava käsiteltäviksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisellä aineella pilaantuneen maan vastaanotto ja käsittely. Pilaantuneen maan kuljetuksista tulee lisäksi laatia siirtoasiakirjat, jotka on tehtävä siten, kuin valtioneuvoston asetuksessa (179/2012) jätteistä säädetään Tavanomaiseksi jätteeksi luokitellut pilaantuneet maat voidaan sijoittaa tavanomaisen jätteen kaatopaikalle, jolle kyseisten pilaantuneiden maiden kaatopaikkakelpoisuus on todettu tai muulle jätteenkäsittelypaikalle, jonne voidaan ympäristöluvan perusteella sijoittaa vastaavaa pilaantunutta maata. Maankaatopaikalle saa sijoittaa vain sen ympäristöluvassa määriteltyjä maa-aineksia. Jos luvassa ei ole määritetty sijoitettavalle maa-ainekselle suurimpia sallittuja haitallisten aineiden pitoisuusarvoja, voidaan sinne sijoittaa maita, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemmat ohjearvot. Pohjavesialueella sijaitsevalle maankaatopaikalle saa sijoittaa vain maita, joiden haitta-ainepitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Haittaainepitoiset massat tulee sijottaa erilleen muista maa-aineksista.

8 KASELY/189/07.00/ (10) 7. Pilaantunutta maata saa välivarastoida työmaa-alueella vain, mikäli se on tarpeen maiden tarkempaa luokittelua varten, välttämättömien laboratorioanalyysien ajan tai jos kaivu- tai lastaustekniset syyt sitä edellyttävät. 8. Maaperän puhdistustyöstä ja tavoitteiden toteutumisesta tulee tehdä työn päätyttyä loppuraportti, joka on toimitettava Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Lappeenrannan seudun ympäristötoimeen kolmen kuukauden kuluessa puhdistuksen loppumisesta. Perustelut Loppuraportista tulee toimittaa valvontaviranomaiselle myös tiivistelmä julkishallinnon sähköistä lomakepalvelua käyttäen ( Pilaantuneen maaperän puhdistamisen loppuraporttitiivistelmä YM027). Päätös ja sen määräykset on annettu ympäristönsuojelulain 78 :n nojalla ja ne on katsottu tarpeelliseksi ympäristö- ja terveyshaittojen vähentämiseksi sekä toiminnan järjestämisen ja valvonnan kannalta Pilaantuneen maaperän kunnostustavoitteiden asettelussa on otettava huomioon pilaantuneen alueen, sen ympäristön ja pohjaveden nykyinen tai tuleva käyttö sekä terveydelle tai ympäristölle mahdollisesti aiheutuva vaara tai haitta. Ilmoituksen mukaista periaatetta kunnostustavoitteen määrittelyssä voidaan pitää riittävänä. Tavoitteen asettelussa on otettu huomioon kohdealueen erityisen herkkä luonne. (määräys 2) Kunnostussuunnittelun yhteydessä tehtyjä maaperätutkimuksia voidaan pitää riittävinä. Kohdealueella todetut heksaklooribentseenipitoisuudet ovat paikallisia, vähäisiä ja sijaitsevat pintamaakerroksessa. Heksaklooribentseeni ei kulkeudu pohjaveteen. (määräys 3) Jätteen kaatopaikkakelpoisuus osoitetaan kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen (861/1997, muutos 202/2006) mukaisesti, kriteereinä mm. liukoisuusraja-arvot ja orgaanisten yhdisteiden pitoisuus. Alemman ohjearvon alittavien maa-ainesjätteiden osalta kaatopaikkakelpoisuus voidaan osoittaa pilaantuneisuustutkimuksissa saatujen haitta-ainepitoisuuksien perusteella. (määräys 5 ja 6) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan pilaantuneen maa-aineksen siirroista on laadittava siirtoasiakirja. Jätteen haltijan ja vastaanottajan on säilytettävä allekirjoittamansa siirtoasiakirja tai sen jäljennös kolmen vuoden ajan allekirjoituksesta.(määräys 6) Ilmoituksen käsittelyyn sovelletaan ympäristönsuojelulakia (86/2000) ja -asetusta (169/2000). Ympäristönsuojelulain 78 :n mukaan pilaantuneen maaperän puhdistukseen voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus alueelliselle ympäristökeskukselle, kun puhdistamisessa noudatetaan yleisesti käytössä olevaa hyväksyttyä puhdistusmenetelmää, eikä toiminnasta aiheudu ympäristön muuta pilaantumista. Nyt kysymyksessä olevat puhdistustoimenpiteet tehdään hyväksyttyjä menetelmiä käyttäen, eikä toimenpiteistä aiheudu ympäristön muuta pilaantumista

9 KASELY/189/07.00/ (10) SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Jätelaki (646/2011) Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) Valtioneuvoston päätös kaatopaikoista (861/1997) Valtioneuvoston asetus kaatopaikoista annetun valtioneuvoston päätöksen muuttamisesta (202/2006) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen maksullisista suoritteista vuonna 2013 (907/2012) PÄÄTÖKSEN VOIMASSAOLO Tämä päätös on voimassa toistaiseksi. KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tästä päätöksestä peritään maksua VNa 907/2012 mukaisesti. Sen mukaan pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä peritään maksua 50 /h. Käytetyn tuntimäärän, 10,5 h, mukaan maksua kertyy 525. Maksu peritään erillisellä laskulla. PÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä ympäristönsuojelulain 54 :n mukaisesti. Tieto päätöksestä julkaistaan Lappeenrannan kaupungin ilmoitustaululla. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen ja maksua koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. (YsL 96 ja 97). Valitusosoitus on liitteenä.

10 KASELY/189/07.00/ (10) LISÄTIEDOT Lisätietoja päätöksestä antaa ympäristöinsinööri Kati Häme, puhelin Ympäristönsuojelupäällikkö Jaakko Vesivalo Ympäristöinsinööri Kati Häme JAKELU Päätös ilmoituksen tekijälle saantitodistuksella. TIEDOKSI Lappeenrannan seudun ympäristötoimi Lappeenrannan kaupunginhallitus Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) LIITTEET Valitusosoitus

11 KASELY/189/07.00/2013 Liite VALITUSOSOITUS Valitusviranomainen Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta kirjallisella valituksella Vaasan hallintooikeudelta. Valitusaika Päätös on annettu julkipanon jälkeen Valitusaika on 30 päivää päätöksen antopäivästä, sitä määräaikaan lukematta. Jos määräajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Tämän päätöksen valitusajan viimeinen päivä on Valituksen toimittaminen Valitus on jätettävä Vaasan hallinto-oikeuden kirjaamoon: käyntiosoite postiosoite puhelin , telekopio Korsholmanpuistikko 43, VAASA PL 204, VAASA aukioloaika klo sähköposti Valituksen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Lähettäjän vastuulla asiakirjat saadaan lähettää myös postitse tai lähetin välityksellä. Asiakirjat on jätettävä postiin niin ajoissa, että ne ehtivät perille ennen valitusajan ja viraston aukioloajan päättymistä. Valituskirjelmän sisältö ja allekirjoittaminen Valitus on tehtävä kirjallisesti. Valituskirjelmässä on ilmoitettava: - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta - muutos, joka päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä - muutosvaatimuksen perustelut Valittajan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmän liitteet Valituskirjelmään on liitettävä: 1. päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä; 2. asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi; jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle Asiamiehen, jollei hän ole asianajaja tai yleinen oikeusavustaja, on liitettävä valituskirjelmään valtakirja, jollei valittaja ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään Vaasan hallinto-oikeudessa muutoksenhakuasian käsittelystä oikeudenkäyntimaksuna 90 euroa.