Hyviä käytäntöjä energiavelan voittamiseksi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyviä käytäntöjä energiavelan voittamiseksi"

Transkriptio

1 Energiatehokkuustoimien täytäntöönpano EU:n jäsenvaltioissa Tukija*:

2 Julkaisutiedot Energy Efficiency Watch -hankkeen julkaisema esite. Hankkeen koordinoijat: EUFORES a.i.s.b.l. European Forum for Renewable Energy Sources Renewable Energy House Rue d Arlon B-1040 Bryssel, Belgia Dr. Jan Geiss Lucia Bezáková Esite perustuu kansallisten energiatehokkuussuunnitelmien tarkasteluun ja perusteelliseen analyysiin sekä energiatehokkuusasiantuntijoiden keskuudessa tehtyihin kyselytutkimuksiin ja haastatteluihin. Wuppertal Institute GmbH Dr. Ralf Schüle Thomas Madry Vera Aydin Jonas Fischer Jan Kaselofsky Thorsten Koska Carolin Schäfer-Sparenberg Lena Tholen Ecofys Germany GmbH Daniel Becker Nikolas Bader Doris Johnsen Laatijat: Christiane Egger (Ylä-Itävallan alueellinen energiajärjestö) Reinhold Priewasser (Linzin yliopisto) Michaela Kloiber (Linzin yliopisto) Lucia Bezáková (EUFORES) Nils Borg (eceee) Dominique Bourges (FEDARENE) Peter Schilken (Energy Cities) Bryssel, Wuppertal, Köln, Berliini, Linz, helmikuu 2013 * Laatijat ovat yksin vastuussa tämän esitteen sisällöstä. Se ei välttämättä vastaa Euroopan unionin kantaa. EACI ja Euroopan komissio eivät ole vastuussa esitteen sisältämien tietojen käytöstä. Sivun 1 lähde: creativ collection/ccvision Grafiikka: 2

3 Esipuhe Monet eurooppalaiset eivät vielä ole täysin ymmärtäneet energiatehokkuuden merkitystä. Energiatehokkuudella sekä uusiutuvilla energiamuodoilla vastataan kuitenkin samalla kertaa kolmeen keskeiseen poliittiseen kysymykseen: ilmastonsuojeluun, energiavarmuuteen ja Euroopan teollisuuden mahdollisuuksiin saavuttaa teknologinen johtoasema. Claude Turmes EUFORESin puheenjohtaja Euroopan parlamentin jäsen Fiona Hall EUFORESin varapuheenjohtaja Euroopan parlamentin jäsen Osaaminen, innovaatiot ja kestävyys ovat EU:n 2000-luvun strategian keskeisiä tekijöitä. Tässä mielessä EU aikoo päättäväisesti rakentaa resurssitehokkaan Euroopan uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämisen, liikennealan nykyaikaistamisen, energiatehokkaiden rakennusten ja tuotteiden sekä vihreän teknologian avulla. Asiakirjassa Eurooppa 2020: Älykkään, kestävän ja osallistavan kasvun strategia komissio antoi kestävälle energia-alalle erityisen roolin. Komissio arvioi, että saavuttamalla uusiutuvien energiamuotojen 20 prosentin osuutta koskeva tavoite vuoteen 2020 mennessä luotaisiin noin uutta työpaikkaa, ja jos myös energiatehokkuuden lisäämistä 20 prosentilla koskeva tavoite saavutetaan, uusia työpaikkoja syntyisi yli miljoona. Energy Efficiency Watch -hanke perustettiin tukemaan energiapalveludirektiivin täytäntöönpanoa. Direktiivissä edellytetään, että EU:n jäsenvaltiot laativat kansallisia energiatehokkuussuunnitelmia. Tämä oli ensimmäinen askel kohti EU:n jäsenvaltioiden energiatehokkuutta koskevia yhdenmukaisia toimenpidekokonaisuuksia. Energiapalveludirektiivissä itsessään oli kuitenkin eräitä ilmeisiä rakenteellisia vikoja, kuten yhteisen laskentamenetelmän ja raportointimallien puute sekä se, ettei siinä asetettu kunnianhimoista energiansäästötavoitetta. Tästä syystä vuonna 2012 hyväksyttiin uusi direktiivi energiatehokkuusdirektiivi joka velvoittaa jäsenvaltiot toteuttamaan sitovia toimenpiteitä. Energy Efficiency Watch -hankkeessa seurattiin kahden ensimmäisen EU:n jäsenvaltioiden laatiman toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja kerättiin arvokasta markkinapalautetta energiatehokkuustoimien toteutuksesta kyselytutkimuksilla ja alhaalta ylöspäin suuntautuvilla analyyseilla. Anni Podimata EUFORESin varapuheenjohtaja Euroopan parlamentin varapuhemies Nyt meidän on tutkittava energiapalveludirektiivin täytäntöönpanosta saatuja opetuksia ja sovellettava niitä uuden energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanoon. 3

4 Energy Efficiency Watch -hanke Energy Efficiency Watch hanke toteutetaan syyskuun 2010 ja elokuun 2013 välillä, ja sen tavoitteena on helpottaa energiapalveludirektiivin ja energiatehokkuusdirektiivin täytäntöönpanoa. Hankkeessa on kolme keskeistä osaa: keskeisten verkostojen aktivointi ja kuuleminen (kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin jäsenet, virkamiehet, alueelliset ja paikalliset verkostot, kunnan- ja kaupunginjohtajat, asiantuntijat, järjestöt, teollisuus jne.) tietämyksen lisääminen mielipidetutkimuksilla, kyselylomakkeilla ja politiikan arvioinnilla tiedotustoimet (esim. tiedotustilaisuudet, konferenssit, esitteet). Useat erityyppiset organisaatiot verkosto-organisaatiot (EUFORES, eceee, Fedarene, Energy Cities), soveltavaa tutkimusta tekevät tutkimuslaitokset (Wuppertal-instituutti, Ecofys) sekä toimien toteuttajat (Ylä-Itävallan energiavirasto) tekevät yhteistyötä näiden tavoitteiden edistämiseksi. Hankkeen tärkeimmät pilarit ovat järjestyksessä toisten (vuonna 2011 esitettyjen) kansallisten energiatehokkuussuunnitelmien arviointi, asiantuntijakysely sekä kaikkia EU:n jäsenvaltioita edustavien asiantuntijoiden perusteelliset haastattelut. Näiden toimien tavoitteena on tuoda esiin nykyisten kansallisten energiatehokkuustoimien vahvuuksia ja heikkouksia, tunnistaa politiikan ja sen toteutuksen puutteita ja löytää mahdollisuuksia lisätoimiin. Lisätietoja hankkeesta ja sen tavoitteista sekä kaikista siihen osallistuvista toimijoista on hankkeen verkkosivuilla (www.energy-efficiency-watch.org). Tässä esitteessä esitellään hankkeen kahden tärkeimmän toimen tulokset: Kansallisten energiatehokkuussuunnitelmien arviointi Ecofysin ja Wuppertal-instituutin asiantuntijat analysoivat jäsenvaltioiden yleisen energiatehokkuutta koskevan hallintokehyksen ja niiden eri aloja (julkissektori, liikenne, rakennukset, laitteet, teollisuus ja palveluala) koskevat toimet. Kansallisten toimenpidekokonaisuuksien laatua arvioitiin suhteessa ihanteelliseen toimenpidekokonaisuuteen, joka perustuu alojen parhaisiin käytäntöihin. Energy Efficiency Watch -asiantuntijakysely Vuonna 2011 toteutettu kvantitatiivinen tutkimus (655 täytettyä kyselylomaketta) Kutakin jäsenvaltiota edustavien vähintään kolmen asiantuntijan perusteelliset haastattelut huhtikuusta syyskuuhun

5 Lähde: PhotoDisc Energiatehokkuus Yksi vastaus moniin haasteisiin Energiatehokkuus tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden vastata yhdellä kertaa moniin Euroopan tärkeimpiin 2000-luvun haasteisiin. Energiatehokkuus on keino hillitä ilmastonmuutosta mahdollistaa varma energiahuolto turvautumatta fossiilisten polttoaineiden tuontiin pitää kotitalouksien ja yritysten energiakustannukset kurissa tulla energiatehokkuusteknologian viennissä koko maailman teknologiatoimittajaksi. Tekniset mahdollisuudet ja käyttäytymisen muutokset mahdollistavat primääri- ja loppuenergian kysynnän huomattavan vähentämisen vuoteen 2020 mennessä. Fraunhofer ISI -instituutin laskelmien mukaan primäärienergian kysyntää voidaan perustilanteeseen verrattuna vähentää 67 prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Se arvioi myös, että 92 prosenttia säästömahdollisuuksista on kustannustehokkaita, eli lähes kaikki energiatehokkaat vaihtoehdot säästävät elinkaarikustannukset huomioon ottaen enemmän kuin ne maksavat. Tämän tutkimuksen tulosten perusteella vuoteen 2050 mennessä voitaisiin säästää yhteensä yli 500 miljardia euroa vuoden 2005 hintoina laskettuna. Energiatehokkuuden tarjoamat alakohtaiset energiansäästömahdollisuudet; lähde: Fraunhofer-ISI (2012) Energiatehokkuustoimien panos ilmastonsuojeluun Euroopan unionissa vuoteen 2050 mennessä Mtoe primäärienergiaa Muuntamisesta syntyvät säästöt Liikenteen säästömahdollisuudet Teollisuuden säästömahdollisuudet Palvelualan säästömahdollisuudet Kotitalouksien säästömahdollisuudet Liikenne Teollisuus Palveluala Kotitaloudet 5

6 Lähde: Rainer Sturm/pixelio.de Energiatehokkuus: Vähemmän kuljettu tie Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät vuonna 2012 energiatehokkuusdirektiivin (direktiivi 2012/27/EU). Sillä muutettiin energian loppukäytön tehokkuudesta ja energiapalveluista annettua, toukokuussa 2006 voimaan tullutta direktiiviä (direktiivi 2006/32/EY), ja se oli askel kohti EU:n jäsenvaltioiden energiatehokkuustoimien tehokkaampaa sääntelyä ja koordinointia. Energiatehokkuusdirektiivissä säädetään oikeudellisesti sitovista toimenpiteistä ja annetaan siten konkreettisia säännöksiä energiaa käyttäviä eri aloja varten. Energiatehokkuusdirektiivillä velvoitetaan jäsenvaltiot muun muassa laatimaan rakennuskannan peruskorjauksia koskeva pitkän aikavälin strategia kunnostamaan vuodesta 2014 lähtien vuosittain 3 prosenttia kaikkien keskushallinnon omistamien rakennusten kokonaispinta-alasta noudattamaan ympäristöä säästäviä hankintoja koskevia säädöksiä perustamaan energiatehokkuusvelvoitejärjestelmä lisäämään älykkäiden mittarien käyttöä. että nykyisin toteutettavat toimet eivät läheskään riitä. Vaikka direktiivi onnistuttaisiin panemaan täytäntöön aiotulla tavalla, on olemassa vaara, että Euroopan unioni ei saavuta energiatehokkuustavoitettaan vuoteen 2020 mennessä. Ei voida edes pitää itsestään selvänä, että energiatehokkuusdirektiivi pannaan kaikilta osin täytäntöön, sillä energiatehokkuussuunnitelmien analyysi ja siihen liittyvä kyselytutkimus osoittivat, että täytäntöönpano on usein puutteellista. Tämä vahvistaa jälleen sen, että tarvitaan ajattelutavan muutosta: energiatehokkuutta pidetään liian usein rasitteena eikä mahdollisuutena, mitä se itse asiassa on. Tämä käsitys johtaa siihen, että poliittiset päättäjät eivät juuri näe vaivaa asian eteen ja että energiatehokkuuspolitiikassa on monia aukkoja, jotka on täytettävä. Toteutettujen toimien koko potentiaalia ei usein pystytä hyödyntämään. Myönteiseltä kannalta katsottuna tämä kuitenkin merkitsee myös sitä, että energiatehokkuuspolitiikassa on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia, ja lisäksi kansalliset energiatehokkuussuunnitelmat sisältävät monia lupaavia lähestymistapoja. Energiatehokkuusdirektiivissä vaadittiin, että jäsenvaltiot laativat kansallisia energiatehokkuuden toimintasuunnitelmia, joissa ne raportoivat toteutetuista energiatehokkuustoimista ja niiden arvioiduista vaikutuksista. Jäsenvaltioiden oli toimitettava toiset energiatehokkuussuunnitelmansa kesäkuuhun 2011 mennessä. Energy Efficiency Watch hankkeessa analysoitiin niiden sisältöä. Vaikka energiatehokkuusdirektiivi on ehdottomasti edistysaskel, Energy Efficiency Watch -hanke osoittaa, 6

7 Toimenpide-kokonaisuudet energian loppukäyttäjille Toimenpide-kokonaisuudet energiapalvelujen ja - toimenpiteiden toimittajille Tiedotus esim. tiedotuskampanjat, merkinnät, todistukset, energiakatselmukset Neuvonta ja konsultointi esim. alustava rakennusneuvonta Koulutus ja laadunvarmistus Markkinapohjaiset välineet ja palvelut esim. energiatehokkuutta koskevat sopimukset Rahoitus Tuet rakennusten jälkiasennuksiin, investoinnit tehokkaaseen teknologiaan Sääntely esim. rakennusten ja laitteiden energiatehokkuus-standardit Redes y acuerdos voluntarios Rahoituksen hankinnan puitteet ja täytäntöönpanoinfrastruktuuri rahastot, velvoitejärjestelmät Institutionaaliset toimet esim. energiavirastot Ihanteellisen toimenpidekokonaisuuden suunnittelun osatekijät Energiatehokkuus Alakohtaisten toimenpidekokonaisuuksien suunnittelu Suuri osa energiatehokkuuden tarjoamista mahdollisuuksista on taloudellisesti kannattavia. Energiatehokkuuden esteet haittaavat kuitenkin niiden hyödyntämistä. Tärkeimpiä näistä esteistä ovat seuraavat: motivaation ja tiedon puute (tiedon hankkiminen useimmista energia-tehokkaista ratkaisuista on kallista, ja energiatehokkuus on vain yksi hankintapäätöksiin vaikuttava tekijä) taloudelliset rajoitteet (joidenkin investoijien voi olla vaikeaa tai kallista hankkia energiatehokkuus investoi nteihin sijoitettavaa pääomaa) ristiriitaiset kannustimet (energiatehokkuus investoinnista hyötyvä edunsaaja ei aina ole sen maksaja) riskien välttäminen (energiatehokkuus-investointien kuoletusajat ovat joskus pitkiä ja aiheuttavat siksi mahdollisille investoijille suurta epävarmuutta). Tutkimusten mukaan energiatehokkuustoimet ovat tehokkaimpia, kun erityyppisiä politiikan välineitä yhdistetään kattaviksi alakohtaisiksi toimenpidekokonaisuuksiksi. Esimerkiksi rakennusalalla tällaisissa kokonaisuuksissa olisi otettava huomioon loppukuluttajat ja tiedonlevittäjät, yksityiset kotitaloudet ja institutionaaliset sijoittajat. Yllä olevassa kaaviossa esitetään tällaisten toimenpidekokonaisuuksien osatekijät, joiden on toimittava yhdessä kaikkien mainittujen esteiden poistamiseksi. Voidaan erottaa kaksi toisiaan täydentävää toimenpidekokonaisuuksien tyyppiä: I. energian loppukäyttäjille tarkoitetut toimenpidekokonaisuudet, joilla pyritään tiedottamaan kuluttajille mahdollisuuksista lisätä energiatehokkuutta, antamaan heille neuvontaa, tarjoamaan taloudellista tukea ja asettamaan sääntelystandardeja II. tarjontapuoleen kohdistetut toimenpide-kokonaisuudet, joissa muun muassa koulutetaan insinöörejä, arkkitehtejä ja käsityöläisiä, otetaan käyttöön valkoisten todistusten järjestelmän kaltaisia markkinapohjaisia välineitä, asetetaan energiapalvelujen puite-edellytyksiä, varmistetaan rahoitus ja helpotetaan verkostoitumista. Näitä toimia on täydennettävä toimia koordinoivilla ja energiatehokkuutta edistävillä instituutioilla (esim. energiavirastot). Sekä tässä esitteessä että 27 maakohtaisessa kertomuksessa jotka on myös laadittu Energy Efficiency Watch -hankkeessa annetaan monia vinkkejä hyvien toimenpiteiden suunnittelusta. Poliittiset päättäjät voivat nyt hyödyntää arvioitamme kunkin jäsenvaltion energiatehokkuuspolitiikasta ja saada ideoita siitä, miten heidän maansa toimenpidekokonaisuutta voidaan parantaa lisäämällä toimenpiteitä tai suunnittelemalla niitä uudelleen. 7

8 Lähde: Katharina Wieland Müller /pixelio.de Energiatehokkuus Yleinen hallintokehys Alakohtaiset toimet on sisällytettävä yleiseen hallintokehykseen, joka auttaa lisäämään niiden vaikutusta. Ihanteellinen yleinen hallintokehys koostuu seuraavista tekijöistä: energiavirastot, joiden tehtävänä on käynnistää ja koordinoida toimintaa ja toimenpiteitä sekä toimia välittäjinä energiatehokkuusvelvoitteet tai valkoisten todistusten järjestelmät, joilla velvoitetaan saavuttamaan tietty energialaitoksia koskeva energiansäästötavoite energiatehokkuussäätiöt tai rahastot, jotka antavat energiatehokkuusinvestointeihin tarvittavaa rahoitustukea energiapalvelujen suotuisat puite-edellytykset; energiapalvelut helpottavat energiatehokkuusinvestointeja, koska alkuinvestointi-kustannuksista vastaa jokin kolmas osapuoli ja ne maksetaan takaisin energiansäästön taloudellisella arvolla osallistava prosessi, joka auttaa ottamaan sidosryhmien kannat huomioon. Asiantuntijakyselyn tulokset: Kun asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan eri jäsenvaltioiden pyrkimyksiä parantaa kansallista energiatehokkuus-politiikkaansa, tulokset vaihtelevat huomattavasti. Seuraavia kolmea jäsenvaltiota pidetään tässä suhteessa kunnianhimoisimpina: Tanska, Luxemburg ja Suomi. Asiantuntijoilta kysyttiin myös, mitkä valtiot olivat perustilanteeseen katsomatta edistyneet eniten kolmena edellisenä vuonna. Asiantuntijat mainitsivat Viron, Suomen ja Maltan. Esimerkki hyvästä käytännöstä: Tanska Saavuttaakseen kunnianhimoiset energiatehok-kuustavoitteensa Tanska on käynnistänyt useita kattavia toimia. Tanskan energiavirasto on tärkein Tanskan energiatehokkuuspolitiikkaa koordinoiva ja toteuttava toimija, ja siksi sillä on merkittävä toimivalta. Tanskalaisten energiayhtiöiden on tehtävä oma osuutensa energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi, ja tämä varmistetaan energiansäästöä koskevalla velvoitteella. Lisäksi energiansäästörahasto Center for Energibesparelser tarjoaa julkista rahoitusta kotitalouksien, julkisen sektorin ja yritysten energiatehokkuustoimiin. Näitä toimenpiteitä täydennetään esimerkiksi fossiilisten energialähteiden veronkorotuksilla. 8

9 Poliittinen etenemissuunnitelma Pitkän aikavälin (2050) tavoitteet ja strategia Koordinointi/Rahoitus Energia-virastot Energia-palvelut Horisontaaliset toimet Optimaalisen yleisen hallintokehyksen keskeiset pilarit Energiatehokkuus: Yleinen hallintokehys Esimerkki hyvästä käytännöstä: Ranska Yleisen hallintokehyksen suunnittelun suhteen Ranskaa voidaan kutsua esimerkiksi hyvästä käytännöstä. Yhteistyössä kansalaisjärjestöjen, työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen sekä kuntien kaltaisten yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa on laadittu pitkän aikavälin strategia. Näin taataan tavoitteiden laaja hyväksyntä. Ranskan energiavirastolla (ADEME) on merkittävä rooli energiatehokkuutta parantavien toimien koordinoinnissa ja edistämisessä. Ranska otti vuonna 2005 käyttöön energiatehokkuustodistusjärjestelmän. Järjestelmässä velvoitetaan kaikki energialaitokset saavuttamaan energiasäästöjä. Energiatehokkuutta koskevien sopimusten käyttöä kannustetaan. Tällaisen sopimuksen nojalla energiapalveluyritys velvoitetaan aikaansaamaan energiasäästöjä, ja sille maksetaan näiden säästöjen tuottamalla taloudellisella arvolla. Näitä toimia täydennetään horisontaalisilla toimenpiteillä, kuten uuden energiateknologian tutkimuksen ja kehittämisen rahoittamisella. Ylhäältä alas etenevän energiasäästöjen laskennan lisäksi Ranskan hallitus on kehittänyt välineen, jolla arvioidaan yksittäisten toimien synnyttämiä energiasäästöjä alhaalta ylöspäin. Esimerkki hyvästä käytännöstä: Bulgaria Bulgarian energiatehokkuuspolitiikka on esimerkki hyvästä käytännöstä Keski- ja Itä-Euroopan maissa. Bulgaria on hyväksynyt energiastrategian, jonka tavoitteena on vuoteen 2020 mennessä puolittaa maan primäärienergia intensiteetti vuoden 2005 tasosta. Bulgaria on laatinut kansallisen energiatehokkuusstrategian, jossa asetetaan kunnianhimoisempia energiansäästötavoitteita kuin mitä Euroopan unioni edellyttää. Eri sidosryhmät osallistuvat Bulgarian energiatehokkuuspolitiikkaan. Esimerkiksi kunnat osallistuvat kansalliseen kerrostalojen jälkiasennusohjelmaan. Bulgariassa on sekä kansallisella että paikallisella tasolla toimivia energiavirastoja. Maassa on perustettu energiatehokkuusrahasto edistämään energiatehokkuusinvestointeja. Energiapalveluja tukevat puite-edellytykset (kuten energiansäästön laskentamenetelmän ja pisimmän sallitun kuoletusajan määrittely) on luotu, ja takuurahasto antaa rahoitussuojaa. Yksi Bulgarian hallituksen toteuttamista horisontaalisista toimista ovat teollisuusyritysten kanssa tehtävät vapaaehtoiset sopimukset. Valvonnassa Bulgaria käyttää sekä ylhäältä alas että alhaalta ylös suuntautuvia menetelmiä. 9

10 Lähde: Schmuttel /pixelio.de Energiatehokkuus: Julkinen sektori Julkinen sektori on merkittävä tekijä energiatehokkuuspolitiikassa paitsi oman energiankulutuksensa myös varsinkin esikuvatehtävänsä vuoksi. Energiatehokkuusdirektiivissä julkis-sektoria käsitellään julkisten rakennusten peruskorjausta ja ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevissa säännöksissä. Esimerkki hyvästä käytännöstä: Julkiset rakennukset Suomea voidaan pitää hyvänä esimerkkinä julkisia rakennuksia koskevasta energiatehokkuus-politiikasta. Yksi Suomen toimenpiteistä on paikallishallinnon energiatehokkuussopimukset, joita tehneet kunnat voivat saada taloudellista tukea energiakatselmuksiin ja energiaa säästäviin investointeihin. Suomen toimenpidekokonaisuuteen sisältyy myös keskushallinnon omistamille jälkiasennetuille tai uusille rakennuksille asetetut tiukat energiatehokkuutta koskevat vähimmäisvaatimukset. Asiantuntijakyselyn tulokset: Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa julkista sektoria ei pidetä alana, jolla politiikka on puutteellisinta. Monet asiantuntijat ovat havainneet tilanteen parantuneen erityisesti tällä alalla jäsenvaltiossaan. Vain 15 prosenttia kaikkien 27 jäsenvaltion asiantuntijoista piti julkista sektoria alana, jolla toimet ovat puutteellisimpia. Julkista sektoria pidetään alana, jolla toimet ovat puutteellisimpia, Tšekissä, Kreikassa, Italiassa ja Puolassa. Esimerkki hyvästä käytännöstä: Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat Alankomaiden hallitus on käynnistänyt useita toimia, joilla varmistetaan, että julkisia hankintoja koskevissa päätöksissä otetaan huomioon yli 45 tuoteryhmälle määritellyt kestävyyskriteerit. Kestäviä julkisia hankintoja edistää ja tukee julkisten hankintojen asiantuntijakeskus PIANOo. PIANOo julkaisee hyödyllisiä tietoja ja helpottaa verkostoitumista. Vuoteen 2015 mennessä kaikki valtion virastot ja julkiset elimet noudattavat kestäviä hankintaperusteita. Alankomaiden hallituksen arvion mukaan ympäristöä säästävien julkisten hankintojen ansiosta on mahdollista säästää yli 50 TWh energiaa. 10

11 Lähde: Siegfried Springer / pixelio.de Energiatehokkuus: Rakennusala Koska rakennukset muodostavat yli 40 prosenttia Euroopan unionin kokonaisenergiankulutuksesta, rakennusalan energiatehokkuus on tärkeä ponnistuslauta edettäessä kohti energiatehokasta Eurooppaa. Direktiivi rakennusten energiatehokkuudesta laadittiin uudelleen vuonna 2010, ja tässä yhteydessä asetettiin kunnianhimoisia vähimmäisvaatimuksia uusille ja jälkiasennetuille rakennuksille. Jäsenvaltioiden toteuttamien toimien kunnianhimoisuus ja tehokkuus kuitenkin vaihtelevat. Esimerkeissä hyvistä käytännöistä esitellään erilaisia parannusmahdollisuuksia. Asiantuntijakyselyn tulokset: Kysyttäessä, millä alalla toimissa on suurimpia puutteita, asiantuntijat mainitsivat toiseksi useimmin asumisen. Asumista pidetään alana, jolla toimet ovat puutteellisimpia, Kyproksessa, Ranskassa, Italiassa, Latviassa, Liettuassa, Puolassa, Slovakiassa ja Ruotsissa. Esimerkki hyvästä käytännöstä: Toimenpiteiden yhdistelmä Saksaa voidaan pitää esimerkkinä hyvästä käytännöstä tasapainoisen rakennusalan toimenpidekokonaisuuden suhteen. Kokonaisuus sisältää muun muassa uusien ja jälkiasennettujen rakennusten säännöllisesti tiukennettavien energiatehokkuus-vaatimusten määrittelyn liittovaltion lainsäädännössä. Energiatehokkuuteen kannustetaan myös uusiutuvien energiamuotojen käyttöä lämmityksessä koskevilla säännöksillä. Vaatimustason ylittävien rakennusten rakentamiseen on tarjolla rahoitustukea tukien ja halpakorkoisten lainojen muodossa. Myös energiakatselmuksia tuetaan. Energiatehokkuustodistuksista on annettu säädöksiä, mutta niitä voitaisiin vahvistaa. Esimerkki hyvästä käytännöstä: Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset Rakennusten energiatehokkuus on ollut ensisijainen tavoite Tanskan energiapolitiikassa jo monia vuosia. Tanskaa voidaan pitää hyvänä esimerkkinä energiatehokkuuden vähimmäisvaatimusten määritte-lemisestä. Vaatimuksia tiukennetaan säännöllisesti, ja tulevat vaatimukset määritellään useita vuosia etukäteen. Vähimmäisvaatimuksia täydennetään tiukemmilla vapaaehtoisilla vaatimuksilla. Tanska otti myös varhain käyttöön energiatehokkuustodistukset. 11

12 Tiedotusvälineet Demonstrointihankkeet Muut sääntelytoimet (esim. älykäs aluesuunnittelu) Taloudelliset kannustimet (esim. veroetuudet) Ammattilaisten koulutus Energiatehokkuuden vähimmäisvaatimukset ja niiden noudattamisen valvonta Rahoitusvälineet (esim. halpakorkoiset lainat, tuet) Energiatehokkuustodistukset Energianeuvonta ja energiakatselmukset Rakennusalan kattavan toimenpidekokonaisuuden osatekijät Energiatehokkuus: Rakennusala Esimerkki hyvästä käytännöstä: Viro Rakennusalan energiatehokkuustoimien suhteen Viroa voidaan pitää parhaana Keski- ja Itä-Euroopan valtioista. Uusia rakennuksia ja peruskorjauksia koskevat energiatehokkuuden vähimmäis-vaatimukset ovat olleet voimassa vuodesta 2008, ja niitä tiukennetaan myöhemmin. Myytäville tai vuokrattaville rakennuksille on hankittava energiatehokkuus-todistukset. Peruskorjausten rahoittamisen tukemiseksi Viro on perustanut halpakorkoisten lainojen ohjelman. Asuinrakennusten korjauksiin on saatavilla tukia, ja ne voivat kattaa jopa 35 prosenttia korjaushankkeen kustannuksista. Korjausten rahoittamiseen otettujen lainojen korot saa vähentää verotettavasta tulosta. Myös energiakatselmusten tekemistä tuetaan taloudellisesti. Suunnitteilla on monia toimia asianomaisten ammattilaisten kouluttamiseksi. Näiden toimien kohderyhmiä ovat arkkitehdit, rakennusinsinöörit ja rakennustyöntekijät. Virossa toteutettuihin tai suunniteltuihin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin kuuluu useiden julkisten rakennusten rakentaminen vähän energiaa kuluttavien rakennusten vaatimusten mukaisesti. Esimerkki hyvästä käytännöstä: Yhdistynyt kuningaskunta Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus ymmärtää, että on tärkeää hyödyntää sekä nykyisen asuntokannan että uusien rakennusten energiapotentiaali. Maassa on asetettu energiatehokkuuden vähimmäisvaatimuksia. Uusien asuinrakennusten on oltava hiilineutraaleja vuodesta 2016 alkaen. Energiatehokkuutta parantaviin toimiin tarjotaan rahoitustukea. Yksi Yhdistyneen kuningaskunnan toimenpidekokonaisuuden erityispiirre on se, että siinä kiinnitetään erityistä huomiota energiaköyhyyteen. Warm Front -järjestelmä tarjoaa yli 10 prosenttia tuloistaan lämmitykseen käyttäville kotitalouksille rahoitusta energiatehokkuustoimiin, kuten tehokkaampiin lämmitysjärjestelmiin, eristyksen parantamiseen ja ikkunoiden ja ovien tiivistämiseen. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus pitää äskettäin perustettua Green Deal markkinaohjelmaa erittäin tärkeänä energiasäästöjen aikaansaamiseksi rakennusalalla. Ohjelmassa energiapalveluyritykset voivat tarjota asuntojen omistajille energiatehokkuuden parannuksia, jotka eivät aiheuta kuluttajille mitään alkuinvestointikustannuksia, vaan ne maksetaan saavutetun energiasäästön taloudellisella arvolla. 12

13 Lähde: Maggy W./ pixelio.de Energiatehokkuus: Laitteet Energiatehokkaat laitteet ovat tärkeä keino Euroopan unionin energiatehokkuustavoitteiden saavuttamiseksi. EU on antanut kaksi tärkeää direktiiviä, joilla varmistetaan, että laitteiden energiatehokkuus paranee jatkuvasti. Ekologista suunnittelua koskevalla direktiivillä luotiin oikeusperusta energiaa käyttäviä ja energiaan liittyviä tuotteita koskeville pakollisille vähimmäisvaatimuksille. Energia-merkintöjä koskeva direktiivi, jossa edellytetään, että energiaan liittyviin tuotteisiin merkitään niiden energiatehokkuus, laadittiin uudelleen vuonna Kansallisten energiatehokkuussuunnitelmien arviointi osoittaa kuitenkin, että tämän alan toimia on vielä parannettava huomattavasti. Asiantuntijakyselyn tulokset: Suurin osa asiantuntijoista vaatii laitteiden suhteen yhä päättäväisempiä toimia varsinkin Euroopan unionilta. 87 prosenttia asiantuntijoista haluaa laitteille tiukempia vähimmäisvaatimuksia. 83 prosenttia asiantuntijoista kannattaa pakollisten merkintöjen laajentamista. Esimerkki hyvästä käytännöstä: Energiamerkinnät Esimerkki hyvästä käytännöstä: Klima:aktiv Klima:aktiv on Itävallan toteuttama ohjelma, jonka tarkoituksena on luoda kannustimia energiatehokkaiden laitteiden tarjonnalle ja kysynnälle. Ohjelmassa järjestetään erilaisia kampanjoita (esim. Itävallan ilmastonsuojelupalkinto). Lisäksi Klima:aktiv ylläpitää internet-pohjaista välinettä ja toteuttaa valistushankkeita opiskelijoiden keskuudessa. Klima:aktiv-ohjelman toimia täydennetään topprodukte.at-verkko sivustolla, jolla kuluttajille tiedotetaan energiatehokkaimmista laitteista. Alankomaat on toteuttanut lisätoimia energiamerkintöjä koskevan EU:n direktiivin vaikutuksen tehostamiseksi, ja siksi sitä voidaan pitää esimerkkinä hyvästä käytännöstä. Näitä lisätoimia ovat muun muassa verkkosivusto EnergieWeter.nl, joka tiedottaa kuluttajille eri laitteiden elinkaarikustannuksista ja kannustaa heitä siten ostamaan energiatehokkaampia tuotteita. MilieuCentraal on riippumaton järjestö, joka levittää tietoa energiatehokkaista tuotteista. Se ylläpitää verkkosivustoa, jolla on luetteloja eri tuotteista ja niiden merkinnöistä. Milieu- Centraal on myös perustanut kuluttajien neuvontapalvelun, jolle kuluttajat voivat esittää kysymyksiä energiatehokkuudesta ja uusiutuvista energiamuodoista. 13

14 Lähde: PhotoDisc Energiatehokkuus: Teollisuus ja palveluala Päästökauppajärjestelmä kohdistuu pääasiassa teollisuuteen. Finanssikriisin vuoksi sen energiatehokkuusinvestointeja lisäävät vaikutukset ovat kuitenkin olleet vähäisiä. Tästä syystä tarvitaan uusia kansallisia toimia, joilla edistetään energiatehokkuus-investointeja. Koska yritysten on säilyttävä kilpailukykyisinä, pakollisiin toimiin suhtaudutaan vastahakoisesti, ja tämä vaikeuttaa niiden poliittista suunnittelua. Nykyisiä toimia on pidettävä riittämättöminä. Esimerkit hyvistä käytännöistä voivat kuitenkin osoittaa tietä eteenpäin. Asiantuntijakyselyn tulokset: Harvat asiantuntijat katsovat teollisuuden ja palvelualan olevan ne alat, joilla toimet ovat puutteellisimpia. Teollisuutta ja palvelualaa pidetään aloina, joita koskevissa toimissa on eniten puutteita, seuraavissa maissa: Tšekki, Viro, Suomi, Alankomaat ja Romania. Esimerkki hyvästä käytännöstä: Carbon Reduction Commitment -järjestelmä Yhdistynyt kuningaskunta on perustanut pakollisen päästökauppajärjestelmän yrityksille, joiden vuotuinen sähkönkulutus on yli MWh ja jotka eivät kuulu EU:n päästökauppajärjestelmään. Järjestelmän nimi on Carbon Reduction Commitment (CRC). Sen tarkoituksena on kannustaa energiatehokkuusinvestointeja tarjoamalla taloudellisia kimmokkeita, jotka pakottavat yritykset arvioimaan energiankulutustaan ja tutkimaan vaihtoehtoja energian kysynnän vähentämiseksi. Koska CRC-järjestelmä otettiin käyttöön vasta vuonna 2010, sen vaikutuksia tutkitaan vielä. Esimerkki hyvästä käytännöstä: PFE Ruotsi on perustanut ohjelman energiaintensiivisen teollisuuden energiatehokkuuden parantamiseksi (PFE) kannustaakseen energiatehokkuusinvestointeja. Yritykset voivat tehdä vapaaehtoisia sopimuksia Ruotsin energiaviraston kanssa. Jos ne täyttävät asetetut ehdot, ne vapautetaan energiaverosta. Yritykset toteuttavat yksittäisiä toimia, kuten energianhallintajärjestelmien käyttöönotto ja energiatehokkuuden huomioon ottaminen investointi- ja ostopäätöksissä ja kysynnän hallinnassa. 14

15 Lähde: Rainer Sturm /pixelio.de Energiatehokkuus: Liikenneala Liikenneala vastaa 20 prosentista Euroopan kasvihuonekaasupäästöistä. Vaikka sen osuus kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä on suuri, toimet energiatehokkaan liikenteen tukemiseksi ovat edelleen kehittymättömiä. Tällä hetkellä EU:n direktiivit koskevat lähinnä yksityistä liikennettä. Tästä huolimatta energiatehokasta rahtiliikennettä ei korosteta edelleenkään tarpeeksi. Ihanteellisessa liikennealan toimenpidekokonaisuudessa noudatettaisiin vältä-vaihdaparanna -lähestymistapaa, jossa vältetään matkoja, vaihdetaan liikennemuotoa ja parannetaan polttoainetehokkuutta. Nykyiset toimet ovat kuitenkin varsin yksipuolisia, ja niillä yritetään saada aikaan polttoainetehokkaampia ja vähemmän hiili-intensiivisiä ajoneuvoja. Harvoja toimenpidekokonaisuuksia voidaan pitää hyvinä käytäntöinä siinä mielessä, että niissä yritettäisiin soveltaa kaikilta osin vältä-vaihda-paranna -lähestymistapaa. Liikenteen energiatehokkuuden parantamiseksi on käytettävissä monenlaisia välineitä. Suunnitteluvälineitä voidaan käyttää matkojen välttämiseen. Esimerkiksi älykkäällä aluesuunnittelulla voidaan vähentää matkojen tarvetta. Sääntelyvälineitä voidaan käyttää sekä matkojen välttämiseen että polttoainetehokkuuden parantamiseen. Myös yleiset nopeusrajoitukset ja autojen julkiset hankinnat kuuluvat tähän luokkaan. Taloudelliset kannustimet ja tiedotus ovat muita tapoja soveltaa vältä-vaihda-paranna -lähestymistapaa. Asiantuntijakyselyn tulokset: Liikennealaa pidetään kaikkialla EU:ssa alana, jota koskevissa toimissa on eniten puutteita. Liikennealaa pidetään alana, jonka toimet ovat puutteellisimpia, seuraavissa maissa: AT, BE, BG, DK, FI, DE, HU, IE, LU, MT, NL, PT, RO, SI, ES, SE, UK. Esimerkki hyvästä käytännöstä: Matkustuskäyttäytymisen muuttaminen Yhdistynyt kuningaskunta toteuttaa useita toimia, joilla autetaan kansalaisia valitsemaan kestävämpiä liikennemuotoja. Yksi niistä on kestävän paikallisliikenteen rahasto Local Sustainable Transport Fund, joka myöntää 560 miljoonaa puntaa rahoitusta auttaakseen paikallisviranomaisia saamaan aikaan kestävämpää liikennettä. Kaikki paikallistason liikenneviranomaiset voivat hakea tätä rahoitusta. Tiiviissä yhteistyössä kuntien ja paikallisten sidosryhmien kanssa on tarkoitus kehittää eri toimista koostuvia kokonaisuuksia. Asiantuntijapaneeli ja liikenneministeriö arvioivat hakemukset. Local Sustainable Transport Fund -rahaston tukemilla konkreettisilla toimilla voidaan edistää kävelyä ja pyöräilyä, saada aikaan liikennemuotosiirtymiä, mahdollistaa parempi liikenteenhallinta tai tukea tällaisten toimenpiteiden yhdistelmiä. 15

16 Suunnitteluvälineet Taloudelliset kannustimet Älykäs aluesuunnittelu Pyöräily- ja kävelyinfrastruktuurin parantaminen Julkisen liikenteen infrastruktuurin parantaminen Liikenteen rauhoittaminen Hallintajärjestelmä (valvonta, tiedotus, pysäköinnin ohjaus) T&K-toiminnan tuki Financiación de la Investigación y Desarrollo pública o privada para un transporte sostenible Reforma del sistema impositivo sobre vehículos: impuesto de matriculación sujeto a emisiones de CO2 Impuesto sobre el carburante en función de las emisiones de CO2 Subvención del transporte público Supresión de las prestaciones para viajeros pendulares Incentivos económicos para fomentar el uso de combustibles alternativos y tecnologías Polttoainetaloutta / ajoneuvojen hiilidioksidipäästöjä koskevat normit Nopeusrajoitukset Polttoaineiden laatuvaatimukset Vähäpäästöiset alueet/ ajorajoitusalueet Yksityisautojen pysäköintirajoitukset Sääntelyvälineet Combustibles Vehículos Modos, etc. Ofertas de gestión de la movilidad (para negocios, autoridades locales, etc.) Asesoramiento sobre la movilidad para los usuarios de transporte Campañas informativas y de imagen para el fomento del transporte sostenible Etiquetado de vehículos (escala de la A a la G) Educación sobre la movilidad en las escuelas, empresas, etc. Tiedotus, neuvonta, valistus Liikennealan ihanteellisen toimenpidekokonaisuuden osatekijät Energiatehokkuus: Liikenneala Esimerkki hyvästä käytännöstä: Julkinen liikenne Slovenian hallitus toteuttaa useita toimia julkisen liikenteen kilpailukyvyn parantamiseksi. Yksi erityisen innovatiivinen toimintatapa on tarjota liikenneviranomaisille kannustimia matkustajakilometrien maksimoimiseksi. Tämä saavutetaan tekemällä tuet riippuvaisiksi matkustajakilometreistä eikä ajoneuvojen ajamien kilometrien määrästä. Muita keinoja saada aikaan liikennemuotosiirtymä julkisen liikenteen suuntaan ovat aikataulujen koordinointi, liikennepalvelujen saatavuuden, tiheyden, täsmällisyyden ja keskinopeuden parantaminen sekä intermodaaliterminaalien perustaminen ja pysäköintimaksujen korottaminen. Slovenia tukee myös vähemmän hiili-intensiivisten ajoneuvojen, kuten paineistettua maakaasua käyttävien bussien, hankintoja. Julkisen liikenteen käyttöä työmatkoihin kannustetaan antamalla tukea työntekijöiden matkalippuihin. Esimerkki hyvästä käytännöstä: Toimenpidekokonaisuus Suomi on toteuttanut liikennealalla toimenpidekokonaisuuden, jossa käytetään kaikkia välineitä liikennealan energiatehokkuuden lisäämiseksi. Toimenpidekokonaisuuden yleis-tavoitteena on saada aikaan liikennemuotosiirtymä tekemällä julkisesta liikenteestä, pyöräilystä ja kävelystä houkuttelevampaa. Suomi hyödyntää myös sääntelytoimia. Niitä ovat yleisen nopeusrajoituksen käyttöönotto ja rengaspaineiden pakollinen tarkastus kahdesti vuodessa. Suomessa ajoneuvoveron suuruus riippuu auton päästöistä. Julkisen liikenteen järjestelmien laajentamista tuetaan taloudellisesti esim. rahoittamalla bussikaistojen rakentamista ja tukemalla matkalippujen hintoja. Useilla toimilla pyritään antamaan ohjausta tiedotuksen avulla. Yksi näistä on taloudellisen ajotavan sisällyttäminen ajo-opetukseen. 16

17 Lähde: Hartmuth Bendig / pixelio.de Energiatehokkuus: Tie eteenpäin Euroopan unionin tärkeimmät energiatehokkuutta koskevat direktiivit on laadittu uudelleen ja niistä on tehty kunnianhimoisempia. Tässä yhteydessä on mainittava erityisesti energiatehokkuusdirektiivi (2012/27/EU), rakennusten energiatehokkuudesta annettu direktiivi (2010/31/ EU), energiamerkintädirektiivi (2010/30/EU) ja ekologista suunnittelua koskeva direktiivi (2009/125/EY). Tärkeitä Euroopan unionin viime aikoina antamia säädöksiä ovat renkaiden merkitsemisestä annettu asetus (1222/2009) ja direktiivi puhtaiden ja energiatehokkaiden tieliikenteen moottoriajoneuvojen edistämisestä (2009/33/EY). Vaikka tämä on ehdottomasti edistystä, kansallisten energiatehokkuussuunnitelmien arviointi ja asiantuntijakysely paljastavat, että kansallisten toimien kunnianhimoisuus ja riittävyys vaihtelevat, mikä on valitettavaa varsinkin, kun otetaan huomioon energiatehokkuuden tarjoamat mahdollisuudet. EU:n direktiivien ja asetusten saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä on myös suuria eroja tehokkuuden ja laadun suhteen. Tehokkaampi yhdenmukaistaminen ja yhdentäminen voisi parantaa eurooppalaisen energiatehokkuus politiikan kokonaiskuvaa. Nykyinen tilanne voidaan selittää jäsenvaltioiden erilaisilla kannoilla energiatehokkuuteen. Eräät niistä yrittävät aktiivisesti tarttua energiatehokkuuden tuomiin mahdollisuuksiin, kun taas toiset pitävät pakollisia toimia energiatehokkuuden parantamiseksi rasitteena asiakkaille ja yrityksille ja katsovat siksi, että niitä olisi vältettävä. Tarvitaan kunnianhimoisempaa ja päättäväisempää lähestymistapaa, jotta saavutetaan tavoite vähintään yhden prosentin vuotuisista energian lisäsäästöistä ilman muita toimia saavutettavien säästöjen lisäksi. Kahdenkin prosentin vuotuisia energian lisäsäästöjä koskeva tavoite olisi kustannustehokas. Nyt on tärkeää, että hallinnot ja poliittiset päättäjät ymmärtävät, että tarvitaan enemmän ja parempia toimia energiatehokkuuden edistämiseksi. Ideoita hyviksi käytännöiksi löytyy tästä esitteestä, 27 maakohtaisesta kertomuksesta sekä kansallisista energiatehokkuussuunnitelmista. Sinnikästä toimintaa voidaan perustella seuraavilla tosiseikoilla: Energiatehokkuus auttaa hillitsemään ilmastonmuutosta. Energiatehokkuus mahdollistaa varmat energiatoimitukset kansalaisille ilman tuontia ulkomailta. Energiatehokkuus pienentää kansalaisten energiakustannuksia. Energiatehokkuuden parantaminen merkitsee tulevaisuuden teknologian kehittämistä. 17

18 EUFORES Uusiutuvien energialähteiden eurooppalainen foorumi Energy Efficiency Watch -hankkeen koordinoija Euroopan parlamentin jäsenet energia-alan kestävän tulevaisuuden puolesta Mikä EUFORES on ja mitä se haluaa? EUFORES on eurooppalainen puolueiden välinen parlamentaarinen verkosto, johon kuuluu Euroopan parlamentin ja EU:n 27 jäsenvaltion kansallisten parlamenttien jäseniä. saa tukea monilta parlamenttien ulkopuolisilta jäseniltä. perustettiin vuonna 1995 riippumattomaksi ja voittoa tavoittelemattomaksi organisaatioksi ja on johtava uusiutuvien energiamuotojen ja energiatehokkuuden edistäjä. pyrkii tukemaan molempien alojen kehittämistä Euroopan unionissa ja muuttamaan parhaat käytännöt johdonmukaisiksi toimiksi. tunnustaa uusiutuvien energiamuotojen ja energiatehokkuuden yhteen liittämisen merkityksen keskeisinä kestävää kehitystä edistävinä ratkaisuina. pyrkii saamaan aikaan Euroopan parlamentin ja kansallisten parlamenttien jäsenten sekä parlamentaarikkojen ja sidosryhmien välistä tiedonvaihtoa. Mitä EUFORES tekee? EUFORES laajentaa kattavaa puolueiden välistä parlamentaarista verkostoaan, joka yhdistää Euroopan parlamentin ja EU:n 27 jäsenvaltion kansallisten parlamenttien energia-alan kestävyyden parissa työskentelevät jäsenet. liittää verkostoonsa tiedeyhteisön, teollisuuden ja kansalaisyhteiskunnan keskeisiä toimijoita ja luo näin uusia viestintäkanavia. järjestää erilaisia tapahtumia (esim. parlamenttien välisiä kokouksia, parlamentaarisia työseminaareja, EP:n jäsenten työaamiaisia, neuvoa-antavien komiteoiden kokouksia), joissa tarjotaan mahdollisuuksia näkemystenvaihtoon. antaa poliittista ja tieteellistä neuvontaa ja levittää merkityksellisintä tietoa. edistää näkemystenvaihtoa EU:n lainsäädännöstä ja tukee lainsäädäntöehdotuksia ja -aloitteita. hallinnoi useita erilaisia hankkeita, joilla tuetaan EU:n lainsäädännön täytäntöönpanoa jäsenvaltioissa. Lisätietoja on saatavilla verkko-osoitteessa: 18

19 Tämä esite on saatavilla sähköisessä muodossa Energy Efficiency Watch -hankkeen verkkosivuilla: Lähde: Parlamento Europeo 19

20 Tärkeitä julkaisuja Kyselytutkimus: Energiatehokkuustoimien edistyminen EU:n jäsenvaltioissa asiantuntijoiden näkökulma 27 maakohtaista kertomusta Loppuraportti, joka sisältää kaikki Energy Efficiency Watch -hankkeen tulokset Julkaisut ovat saatavilla Energy Efficiency Watch -hankkeen verkkosivuilla: Yhteystiedot: EUFORES a.i.s.b.l. Uusiutuvien energialähteiden eurooppalainen foorumi Dr. Jan Geiss Renewable Energy House Rue d Arlon B-1040 Bryssel, Belgia Puh.: +32 (0) Faksi: +32 (0) Wuppertal Institute Dr. Ralf Schüle Hankkeen kultasponsorit Hankkeen hopeasponsorit

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä.

-päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Helsinki aikoo vähentää CO 2 -päästöjään ainakin 20 % vuoteen 2020 mennessä. Jotta tavoitteet saavutetaan, tarvitaan uudenlaista yhteistyötä kaupungin, sen asukkaiden, kansalaisjärjestöjen sekä yritysten

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut

Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien kokonaismäärän lasku on hiipunut IP/05/1558 Bryssel 9. joulukuuta 2005 Valtiontuki tuoreimman tulostaulun mukaan tukien n lasku on hiipunut Euroopan komission laatiman tuoreimman valtiontukien tulostaulun mukaan EU:n 25 jäsenvaltion myöntämien

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

EU ja energiatehokkuus

EU ja energiatehokkuus EU ja energiatehokkuus Sirpa Pietikäinen Euroopan parlamentin jäsen EU lainsäädäntö? Energiatehokkuusdirektiivi Voimaan 4.12.2012 Kattaa energian tuotannon ja käytön, yksityisellä ja julkisella sektorilla

Lisätiedot

"Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista

Resurssitehokas Eurooppa Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista "Resurssitehokas Eurooppa" Alue- ja paikallisviranomaisille suunnattu kyselytutkimus Tiivistelmä tuloksista FI Tässä asiakirjassa esitettävät päätelmät perustuvat Wirtschaftsuniversität Wienin yhteydessä

Lisätiedot

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOISSIO Bryssel 18.11.2015 CO(2015) 572 final ANNEX 1 LIITE PÄIVITETTY ENERGIAUNIONIN ETENEISSUUNNITELA asiakirjaan KOISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013

Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Uusi energiatehokkuusdirektiivi ja julkiset hankinnat Heikki Väisänen Energiaosasto 22.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin (EED) tausta Direktiivin tavoitteena on edesauttaa EU:n vuodelle 2020 asettaman

Lisätiedot

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso

Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Energia-alan painopisteet Euroopassa José Manuel Barroso Euroopan komission puheenjohtaja Eurooppa-neuvoston kokous 22.5.2013 Uusia realiteetteja globaaleilla energiamarkkinoilla Finanssikriisin vaikutus

Lisätiedot

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013

Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, 10.4.2013 Kuluttajien tietolähteet Kirsi-Maaria Forssell, Motiva Oy Ekosuunnittelufoorumi, Sisältö Motiva Oy Ekosuunnittelu- ja energiamerkintäviestintä Kuluttajien tietolähteitä Motiva Oy 100 % valtion omistama

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 1/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SISÄLLYSLUETTELO EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013

Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano. Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 Energiatehokkuusdirektiivin toimeenpano Jari Kostama Energiateollisuus ry 1.3.2013 EED:n tausta Direktiivin tavoitteena on auttaa saavuttamaan EU:n vuodelle 2020 asettama 20 % energiansäästötavoite Energiansäästötavoite

Lisätiedot

Energiaa ja ilmastostrategiaa

Energiaa ja ilmastostrategiaa Säteilevät naiset seminaari 17.3.2009 Energiaa ja ilmastostrategiaa Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Kasvihuonekaasupäästöt, EU-15 ja EU-25, 1990 2005, EU:n päästövähennystavoitteet

Lisätiedot

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos

Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta. Rakennukset ja ilmastonmuutos Ajankohtaista energiatehokkaasta rakentamisesta Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 Rakennukset ja ilmastonmuutos Rakennusten osuus kokonaisenergiankulutuksesta on noin 40 prosenttia eli 140 TWh 140

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin?

Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Kestävää energiaa maailmalle Voiko sähköä käyttää järkevämmin? Maailman sähkönnälkä on loppumaton Maailman sähkönkulutus, biljoona KWh 31,64 35,17 28,27 25,02 21,9 2015 2020 2025 2030 2035 +84% vuoteen

Lisätiedot

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa

Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Energia- ja ympäristötutkimuksen rahoitusmahdollisuudet tiukentuvan talouden Euroopassa Eikka Kosonen Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö 7.2.2012 Eurooppa tarvitsee tutkimusta ja innovointia

Lisätiedot

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö

Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset. Ympäristöministeriö Kehittyvät energiatehokkuus- vaatimukset Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö 1 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen

Lisätiedot

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla

Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Julkisen sektorin energiatehokkuus Velvoitteet energiankäytön tehostamisesta julkisella sektorilla Timo Ritonummi Energiaosasto 25.4.2013 Energiatehokkuus EU:ssa ja Suomessa Energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö

Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävät julkiset hankinnat EU:ssa Sähkö Ympäristöä säästävä julkinen hankinta vapaaehtoinen väline. Tässä asiakirjassa esitetään EU:n ympäristöä säästäviä julkisia hankintoja koskevat kriteerit

Lisätiedot

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.

Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto. Energiaeksperttikoulutus, osa 1 -Taustaa tuleville eksperteille Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Sisältö Keski-Suomen Energiatoimisto, kuluttajien energianeuvonta

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy

Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Kunnat energiatehokkuuden suunnannäyttäjinä Energiatehokkuus hankintaohjeessa Isa-Maria Bergman, Motiva Oy Hankintapalvelu Motivan organisaatiossa Hankintayksiköt Yritykset Uusiutuva energia Lämmitys ja

Lisätiedot

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö

Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus. Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö Ilmastointijärjestelmät kuntoon II Seminaari 19.12.2013 Kanneltalo Tilaisuuden avaus Rakennusneuvos Pekka Kalliomäki Ympäristöministeriö EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi

Lisätiedot

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto

Energiatehokkuus. 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus 7.5.2014 Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Energiatehokkuus ja tiekartta Rajaus: liikenteen ja rakennusten energiatehokkuus omissa osissa Tässä: energiatehokkuus yleisesti & teollisuus,

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015

Tuleva energiapolitiikka. ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Tuleva energiapolitiikka ylijohtaja Riku Huttunen Energiateollisuus ry:n kevätseminaari, Lappeenranta 21.5.2015 Laajempi toimintaympäristö Globaalit ilmastosopimukset Pariisin COP21 EU:n energia- ja ilmastokehykset

Lisätiedot

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus

ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus ISO 50001 velvoite vai liiketoimintamahdollisuus 1 Energiatehokkuusdirektiivi 2012/27/EU energiansäästötavoite on yksi EU:n vuodelle 2020 20/20/20 tavoitteista, joista kaksi muuta ovat kasvihuonekaasujen

Lisätiedot

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille

Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Case Id: 0de07826-cc4c-4173-b6d8-234da2c827b3 Date: 31/07/2015 11:53:18 Julkinen kuuleminen: EU:n ympäristömerkki kalastus- ja vesiviljelytuotteille Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia. Perustiedot

Lisätiedot

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W

6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W 0(02 Bryssel 19. marraskuuta 2001 6LVlPDUNNLQRLGHQ \ULW\VN\VHO\\Q SHUXVWXYD DUYLR \NVLQNHUWDLVHPSL VllQWHO\ (8Q MD MlVHQYDOWLRLGHQ WDVROODYRLVLWXRWWDDPLOMDUGLQHXURQVllVW W Komissio on teettänyt laajan

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012 Ylitarkastaja Outi Kumpuvaara Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energiatehokkuus ja TEM:n omat toimenpiteet

Lisätiedot

Rakentamisen uudet määräykset

Rakentamisen uudet määräykset Rakentamisen uudet määräykset LVI- treffit 3.10.2014 Ympäristöministeriö Maarit Haakana EU:n 2020 tavoitteet ja rakennukset Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Uusiutuvien energialähteiden edistämistä

Lisätiedot

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA

KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA KUULEMISMENETTELY TYÖPAIKAN MONIARVOISUUDESTA JA SYRJINNÄN TORJUNNASTA 14.06.2005-15.07.2005 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 803/803. Yrityksen toimiala D - Teollisuus 225 28,0% K - Kiinteistöalan toiminta,

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015

Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset. Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 Uudet energiatehokkuussopimukset ja Pakolliset katselmukset Pia Outinen ja Juha Toivanen 11.3.2015 2 Energiatehokkuussopimukset 2008-2016 VAETS vuokra-asuntoyhteisöjen toimenpideohjelma Energiatehokkuustavoitteet

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013

MIETINTÖLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2012/2298(INI) 1.3.2013 EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Liikenne- ja matkailuvaliokunta 2012/2298(INI) 1.3.2013 MIETINTÖLUONNOS Euroopan unionin liikenneteknologiastrategian kehittämisestä tulevaisuuden kestävän liikkuvuuden edistämiseksi

Lisätiedot

Maatilojen energiasuunnitelma

Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma Maatilojen energiasuunnitelma on osa maatilojen energiaohjelmaa Maatilojen energiaohjelma Maatilan energiaohjelma: Maatilojen energiasäästötoimia

Lisätiedot

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä

TerveTalo energiapaja 25.11.2010. Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä TerveTalo energiapaja 25.11.2010 Energiatehokkuus ja energian säästäminen Harri Metsälä Miksi energiamääräyksiä muutetaan jatkuvasti? Ilmastonmuutos Kansainväliset ilmastosopimukset EU:n ilmasto ja päästöpolitiikka

Lisätiedot

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti?

Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? MEMO/11/406 Bryssel 16. kesäkuuta 2011 Lomakausi lähestyy joko sinulla on eurooppalainen sairaanhoitokortti? Kun olet lomalla varaudu yllättäviin tilanteisiin! Oletko aikeissa matkustaa toiseen EU-maahan,

Lisätiedot

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy)

RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) RAKENTAMISEN UUDISTUVAT ENERGIAMÄÄRÄYKSET Keski-Suomen Energiatoimisto (TkL Mika Vuolle Equa Simulation Finland Oy) 1 Sisältö Rakennusten energiankulutus Rakentamisen määräykset murroksessa Kuinka parantaa

Lisätiedot

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee

Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee IP/08/1831 Bryssel, 28. marraskuuta 2008 Laajakaista: Ero suurimpien ja pienimpien käyttäjämaiden välillä Euroopassa kapenee Laajakaistaliittymät Euroopassa yleistyvät edelleen. Euroopan komissio julkaisi

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu

Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Energiavaltaisen teollisuuden energiatehokkuussopimus Info- ja keskustelutilaisuus Ravintola Bank, Unioninkatu 22, Helsinki 14.6.2007 Elinkeinoelämän energiatehokkuussopimusten valmistelu Uuden energiatehokkuussopimuskokonaisuuden

Lisätiedot

Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne

Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne Tulevien energiamääräysten valmisteluprosessi ja tilanne Comprehensive development of nearly zero-energy municipal service buildings (COMBI), Tampere 28.1.2016 Jyrki Kauppinen EPBD direktiivin toimeenpano

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet Plusenergia klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Rakennusneuvos Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä VN kansallinen energia- ja ilmastostrategia

Lisätiedot

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN?

Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Tietosivu 2 MISTÄ RAHA ON PERÄISIN? Euroopan investointiohjelma on toimenpidepaketti, jonka avulla reaalitalouden julkisia ja yksityisiä investointeja lisätään vähintään 315 miljardilla eurolla seuraavien

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö

Lähes nollaenergiarakentaminen. - YM:n visio ja tarpeet. nzeb työpaja 22.8.2013. Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Lähes nollaenergiarakentaminen (nzeb) - YM:n visio ja tarpeet nzeb työpaja 22.8.2013 Rakennusneuvos Teppo Lehtinen Ympäristöministeriö Ajan lyhyt oppimäärä I kehitysjakso 2007-2013 II kehitysjakso 2013-2018

Lisätiedot

Ekosuunnittelufoorumi 13. elokuuta 2013

Ekosuunnittelufoorumi 13. elokuuta 2013 EU:n energiatehokkuuslainsäädäntö Ecodesign- ja energiamerkintädirektiivit Ekosuunnittelufoorumi 13. elokuuta 2013 Ismo Grönroos-Saikkala Head of Sector Efficiency Unit Directorate-General for Mitä teemme?

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma. Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma Keski-Suomen ELY-keskus Ylijohtaja Juha S. Niemelä Kumppanuussopimus kokoaa rahastojen tulostavoitteet ja yhteensovituksen Landsbygdsutvecklings

Lisätiedot

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET

EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET EUROOPAN INNOVAATIOALAN PAINOPISTEET J. M. Barroso, Euroopan komission puheenjohtaja, puhe Eurooppa-neuvostossa 4.2.2011 Sisältö 1 I. Eurooppa on vaarassa menettää asemiaan II. Mikä Euroopassa on vialla?

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä.

EUROOPAN UNIONI. Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus. Yleistä tietoa. Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. EUROOPAN UNIONI Sitovaa tariffitietoa (STT) koskeva hakemus Yleistä tietoa Lukekaa huolellisesti seuraavat tiedot ennen STT-hakemuksen täyttämistä. 1. Seuraavalla sivulla olevassa Yleistä tietoa -osiossa

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014

Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Päätöspuhe Plusenergia -klinikan tulosseminaari 16.1.2014 Teollisuusneuvos Timo Ritonummi TEM Energiaosasto Ajankohtaista energia- ja ilmastoasioissa (TEM näkökanta) Energia- ja ilmastostrategia (2020-EU-tavoitteet,

Lisätiedot

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt

Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt Miten onnistuu lähes nollaenergiarakennus? Juha Lemström Senaatti-kiinteistöt johtaja Senaatti-kiinteistöt 2010 (ennakkotietoa t tilinpäätöksestä) tä) VM:n alainen liikelaitos (laki 1.1.2011) n. 11 700

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit

Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuutta ohjaavat direktiivit Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD (Energy Performance of Buildings Directive), edellyttää, että

Lisätiedot

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009

Energiaosaston näkökulmia. Jatta Jussila 24.03.2009 Energiaosaston näkökulmia Jatta Jussila 24.03.2009 EU:n asettamat raamit ilmasto- ja energiastrategialle Eurooppa-neuvoston päätös Kasvihuonekaasupäästötavoitteet: vuoteen 2020 mennessä 20 % yksipuolinen

Lisätiedot

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen

Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin. Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Energiaratkaisut suhteessa alueellisiin kestävyystavoitteisiin Energiaseminaari 23.4.2015 Juha Viholainen Kestävyystavoitteet Kestävyystavoitteiden toteuttaminen edellyttää yhteiskunnan energiajärjestelmän

Lisätiedot

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.

TARKISTUKSET 1-19. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI 2015/2074(BUD) 12.5.2015. Lausuntoluonnos Ildikó Gáll-Pelcz (PE554. EUROOPAN PARLAMENTTI 2014-2019 Sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokunta 12.5.2015 2015/2074(BUD) TARKISTUKSET 1-19 Ildikó Gáll-Pelcz (PE554.943v02-00) vuoden 2016 talousarvioesitystä käsittelevän trilogin

Lisätiedot

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015

Energiaunioni. ylitarkastaja Ville Niemi. Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni ylitarkastaja Ville Niemi Kuntamarkkinat 10.9.2015 Energiaunioni On yksi kymmenestä Junckerin komission prioriteetista Energiaunionista vastaa komission varapuheenjohtaja Slovakian Maros

Lisätiedot

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet

OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO. I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet OIKAISU Kansalaisten Eurooppa -ohjelmaoppaaseen I LUKU JOHDANTO I.4 Kansalaisten Eurooppa -ohjelman painopisteaiheet Pysyvät painopisteaiheet (sivut 6-8) korvataan seuraavasti: Painopisteaiheet Vuoden

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI

Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 23.6.2011 KOM(2011) 377 lopullinen 2011/0164 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON DIREKTIIVI kosmeettisia valmisteita koskevan direktiivin 76/768/ETY muuttamisesta sen liitteen III mukauttamiseksi

Lisätiedot

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020

KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 YHDENNETTY ALUEELLINEN INVESTOINTI KOHEESIOPOLITIIKKA 2014-2020 Euroopan unionin neuvosto hyväksyi joulukuussa 2013 virallisesti EU:n koheesiopolitiikan alalla uudet säännöt ja lainsäädännön seuraavaa

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä?

Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia Suomella on Euroopan unionin päätöksentekojärjestelmässä? Ylioppilaskoetehtäviä YH4-kurssi Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni Alla on vanhoja Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni -kurssiin liittyviä reaalikoekysymyksiä. Kevät 2004 - Mitä vaikutusmahdollisuuksia

Lisätiedot

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta

Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Taustaa liikenteen energiatehokkuussopimuksesta Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Infotilaisuus liikenteen energiatehokkuussopimuksesta 15.4.2013 Liikenteen energiatehokkuussopimukset

Lisätiedot

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013

Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Energia- ja ilmastotiekartan 2050 valmistelu Suomen Kaasuyhdistyksen syyskokous 20.11.2013 Sami Rinne TEM / Energiaosasto Esityksen sisältö Suomen energiankulutus ja päästöt nyt 2020 tavoitteet ja niiden

Lisätiedot

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. uudistuu - tulevat haasteet Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi uudistuu - tulevat haasteet Ajankohtaista rakennusten energiatehokkuudesta seminaari 8.10.2010 Aika: 8.10. perjantaina klo 9.30 11.30 8.10.2010 1 Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski

Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari 8.5.2012. Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä energiatehokkuudessa Energiansäästöviikon suunnitteluseminaari Pertti Koski Kunnat edelläkävijöinä ja tiennäyttäjinä energiatehokkuudessa Energiapalveludirektiivi edellyttää kunnilta

Lisätiedot

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan

ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA. asiakirjaan EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 25.2.2015 COM(2015) 80 final ANNEX 1 ENERGIAUNIONIPAKETTI LIITE ENERGIAUNIONIN ETENEMISSUUNNITELMA asiakirjaan KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN

Lisätiedot

P29. Viisi uutta SAVE-projektia tukemaan energiatehokkuusdirektiivin käyttöönottoa. [Tietoa SAVE-projekteista] 22-02-2007. 1 > Uudet SAVE-projektit

P29. Viisi uutta SAVE-projektia tukemaan energiatehokkuusdirektiivin käyttöönottoa. [Tietoa SAVE-projekteista] 22-02-2007. 1 > Uudet SAVE-projektit [Tietoa SAVE-projekteista] P29 22-02-2007 Søren Aggerholm Danish Building Research Institute, SBi Tanska www.buildingsplatform.eu Viisi uutta SAVE-projektia tukemaan energiatehokkuusdirektiivin käyttöönottoa

Lisätiedot

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää

Yrittämisen edellytykset Suomessa. Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää Yrittämisen edellytykset Suomessa Varatoimitusjohtaja Antti Neimala Sähköurakoitsijapäivät 24.4.2014, Hyvinkää 1 Teema I Yrittäjyyden ja yritysympäristön kuva KYSYMYS NUMERO 1: Pidän Suomen tarjoamaa yleistä

Lisätiedot

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista

Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN KONFERENSSI Bryssel, 14. toukokuuta 2012 (OR. en) CIG 1/12 Asia: Pöytäkirja Lissabonin sopimusta koskevista Irlannin kansan huolenaiheista CIG 1/12 HKE/phk PÖYTÄKIRJA

Lisätiedot

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1.

Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen. Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 12.1. Voiko energiatehokkuudella käydä kauppaa? Valkoisten sertifikaattien soveltuvuus Suomeen Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari ET:n ympäristötutkimusseminaari 1 VALKOISILLA SERTIFIKAATEILLA TEHDÄÄN

Lisätiedot

Eurooppa matkalla energiaunioniin

Eurooppa matkalla energiaunioniin Eurooppa matkalla energiaunioniin ylijohtaja Riku Huttunen ET:n syysseminaari, Helsinki, 19.11.2015 Esityksen teemat EU:n energia- ja ilmastotavoitteet vuoteen 2030 Energiaunioni Toimeenpano EU-toimet

Lisätiedot

EU ja julkiset hankinnat

EU ja julkiset hankinnat EU ja julkiset hankinnat Laatua hankintoihin Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia

Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Kuntamarkkinat 12.9.2013: Mistä rahoitus kunnan päästövähennystoimenpiteisiin? Alustus muutamasta rahoitusinstrumentista - lisäksi muutama yleisasia Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto

Lisätiedot

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset

Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Kuljetusalan energiatehokkuussopimukset Saara Jääskeläinen, liikenne- ja viestintäministeriö Energiatehokkuus kuljetuspalveluiden julkisissa hankinnoissa seminaari 7.11.2012 Joukkoliikenteen energiatehokkuussopimus

Lisätiedot

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa

Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Kiristyvät ilmasto- ja energiatehokkuustavoitteet Suomessa ja Euroopassa Erkki Laitinen, rakennusneuvos ympäristöministeriö, rakennetun ympäristön osasto Rakennusfysiikka 2009 27.-29.10.2009 Tampere TTY

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 7.11.2013 COM(2013) 771 final 2013/0379 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON ASETUS Euroopan unionin virkamiesten ja muun henkilöstön palkkoihin ja eläkkeisiin sovellettavien korjauskertoimien

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 17.6.011 KOM(011) 35 lopullinen KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE Toinen kertomus vapaaehtoisista maksuttomista

Lisätiedot

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015

Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Kuntien energiatehokkuussopimukset Risto Larmio, Motiva Kajaani 27.8.2015 Esityksen sisältö Energiatehokkuus ja haasteet Energiatehokkuussopimus Mitä ja miksi? Tuloksia Tulevaisuus Tehokkuuden parantaminen

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakentaminen

Lähes nollaenergiarakentaminen Lähes nollaenergiarakentaminen SÄÄDÖSVALMISTELUN TILANNE 8.10.2015 Teppo Lehtinen EPBD direktiivin toimeenpano Uusittu rakennusten energiatehokkuusdirektiivi (EPBD) 2010 Uudisrakentaminen Korjausrakentaminen

Lisätiedot

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat

MEP Sirpa Pietikäinen. Julkiset hankinnat MEP Sirpa Pietikäinen Julkiset hankinnat Julkiset hankinnat - taustaa EU2020-strategia edellyttää entistä voimakkaampaa panostusta osaamis- ja innovaatiotalouteen, vähähiiliseen ja resurssitehokkaaseen

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake

Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma (SEAP) -lomake Tämä epävirallinen lomake on tarkoitettu ainoastaan yleissopimusaloitteen allekirjoittajien tietojenkeruun tueksi. Virallinen sähköinen SEAP-lomake

Lisätiedot

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä.

Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat. Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Tieliikenteen ajankohtaiset KV ja EU -asiat Kari Hakuli Sidosryhmätilaisuus 24.11.2015 Vastuullinen liikenne. Rohkeasti yhdessä. Esityksen aiheet: Sääntelyn foorumit Ajoneuvoasiat Massat ja mitat Päästöt

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Euroopan komission pääsihteerin puolesta Jordi AYET PUIGARNAU, johtaja Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 28. lokakuuta 2014 (OR. en) Toimielinten välinen asia: 2014/0313 (NLE) 14254/14 EHDOTUS Lähettäjä: Saapunut: 27. lokakuuta 2014 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: Asia:

Lisätiedot

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa

Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Valtakunnallinen energiatase ja energiantuotannon rakenne Suomessa Jukka Leskelä Energiateollisuus Vesiyhdistyksen Jätevesijaoston seminaari EU:n ja Suomen energiankäyttö 2013 Teollisuus Liikenne Kotitaloudet

Lisätiedot

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja

Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Lisää uusiutuvaa - mutta miten ja millä hinnalla? VTT, Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät Satu Helynen, Liiketoiminnan operatiivinen johtaja Energiateollisuus ry:n syysseminaari 13.11.2014, Finlandia-talo

Lisätiedot