toivottaa rentouttavaa kesää.

Transkriptio

1 K Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti 2/2012 Sisällys: Puheenjohtajan mietteitä.. 3 Jommu Brysselissä....4 Sarin kuulumisia EU parlamentista Vaalivuoden ajatuksia Piirin kevätkokous Lempäälässä Lähde ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin...10 Kristillisdemokraatit lautakunnissa O O D E E Kangasalan Kristillisdemokraatit toivottaa rentouttavaa kesää. KOODEE Kangasalan Kristillisdemokraattien tiedotuslehti Ilmestyy 2-4 kertaa vuodessa Vastaava päätoimittaja ja toimituksen osoite Seppo Samppala Listekuja 2 C Kangasala Puh: seppo.samppala@hotmail.com Toimituksen vakituiset avustajat: Harri Ahonen, Jari Hagqvist, Jorma Jussila, Timo Keskinen, Minna Hölli ja Juha Mansikka-aho Taitto: Seppo Samppala Lehti julkaisee sitoumuksetta jäsenten lähettämiä yhdistyksen ja sen toimintaan liittyviä kirjoituksia. Kirjoitukset mieluiten sähköpostilla yllä olevaan osoitteeseen. Kirjoittajien tekstissään esittämät mielipiteet ovat heidän omia, eivätkä siten välttämättä vastaa yhdistyksen kantaa. Toimitus pidättää itsellään oikeuden lyhentää tai muokata tekstiä tai jättää teksti kokonaan julkaisematta. Ilmoitushinnat: Takakansi 4/4 väri 75,00 Sisäsivuilla 1/4 väri (musta) 1/1 sivu 40,00 1/2 sivu 20,00 ISSN

2 PUHEENJOHTAJAN MIETTEITÄ Pidimme johtokunnan kanssa kokouksen Pälkäneellä huhtikuun Hyvä lopussa. Tuon kokouksen Kristillisdemokraatti! tarkoituksena oli kannustaa ja etsiä mahdollisia kunnallisvaaliehdokkaita myös sieltä Kevät on ja kesää odotellaan. suunnalta. Vaan laihaksi jäi Opettajan näkökulmasta kevät on saaliimme. Työtä on siis vielä raskainta aikaa, sillä juuri keväälle paljon edessäpäin, niin että tahtoo pakkautua kaikkein eniten saamme kattavan ehdokasluettelon tuleviin kuntavaaleihin. tekemistä. On oppilaiden rästitöitä ja niiden tarkastamista, arviointia ja Kehotan kaikkia jäseniä olemaan monenmoista paperityötä ja aktiivinen tässä asiassa, sillä pohdinnat siitä että annoinko ja tunnettu on se tosiasia, että hyvällä teinkö tänä lukuvuonna parhaani. ja runsaalla ehdokaslistalla Oliko vielä jotain mitä olin saadaan myös Kristillisdemokraattien kannatus nousemaan ja sitä unohtanut tai jokin asia jota olisi pitänyt vielä enemmän korostaa myötä parempi vaikutusmahdollisuus kunnalliseen päätöksen- opetuksessa. Niin näin se on elämässäkin, arvioimme mennyttä ja tekoon. katsomme tulevaan luottaen, että Kesäterveisin Seppo kaikki kääntyy oikein päin. Sivu 3 Eu:n hallintorakennus Brysselissä Bryssel on Belgian pääkaupunki, josta on tullut toisen maailmansodan jälkeen merkittävä kansainvälisen politiikan keskus, sillä Euroopan unionin ja NaTO:n päämaja sijaitsevat Brysselissä. Brysselistä on muodostunut vähitellen Euroopan ja etenkin Euroopan unionin hallinnollinen pääkaupunki, vaikka asiasta ei ole koskaan tehty virallista päätöstä. Brysselissä sijaitsee valtaosa Euroopan unionin hallintorakennuksista kymmeninetuhansine virkamiehineen, sekä NATO:n päämaja. Edellisten lisäksi Brysselissä on noin 120 kansainvälistä organisaatiota, 159 suurlähetystöä ja yli 2500 diplomaattia, mikä tekee Brysselistä yhden maailman diplomaattisista keskuksista. Jommu Brysselissä Hienoa on, että KD:lla on oma hyvä meppi Brysselissä. Tuntui mukavalta, kun Sari nähtyään minut totesi, et tainnut tulla moottoripyörällä. Oikein kotoisasti sain tutustua parlamenttiin. Noin sata hehkeä voi hänen toimestaan vuosittain tutustua unionin hallintoon. Me kansanedustajaehdokkaana olleet saimme tutustua Rehnin kapinettiin, mihin kuuluu 8 jäsentä koostuen siten, että siinä pitää olla kolmea kansalaisuutta ja kolme virkamiestä. Komission talossa on kymmenen kerrosta Barosso on ylimmässä ja Rehn seuraavassa ja koko talossa on 2000 virkamiestä. Turvatoimet taloon mennessä tiukemmat kuin lentokentällä. Brysselin yli virkamiestä laittaa mietteliääksi, onko tämä kaikki tarpeellista? Jommu Sivu 4

3 Sarin kuulumisia EU parlamentista Jokainen meppi saa kutsua vuoden aikana 110 vierasta vaalipiiristään tutustumaan Euroopan Parlamentin toimintaan ja tuomaan terveisiä päättäjille. Viime kerran vierasryhmässäni oli mukana kd-valtuutettuja eri puolilta Suomea; mm. Kangasalta Jorma Jussila. Jorma on pitkäaikainen ja aktiivinen vaikuttaja paitsi paikkakunnallaan niin myös puolue-elimissä valtakunnan tasolla ja viime europarlamenttivaalien asiaosaava ehdokas. Toivottavasti omalta osaltaan nämä vierailut auttavat madaltamaan kansalaisten kynnystä tarttua myös EUasioihin ja vaikuttaa niihin; monestihan direktiivit tuntuvat arjelle vierailta ja EU-virkamiesten norsunluutorneissa säädetyiltä. Usein myös pienten jäsenmaiden erityisongelmia ei tunnisteta tai ne on helppo sivuuttaa, jolleivät niiden edustajat pidä meteliä kansallisista erityistarpeistaan. Tämän huomaa usein erilaisten lainsäädäntöehdotusten käsittelyssä, viimeksi kun laadittiin parlamentin lausuntoa energiaverodirektiivistä. EU:n komissio nimittäin esitti, että useissa maissa käytössä oleva dieselin veroetu pitäisi pitkällä aikavälillä poistaa ja samalla poistuisi myös veroetuudet ammattikäyttöön tarkoitetulta dieseliltä. Kuljetusala laski, että tämä komission esityksen toteutuminen olisi nostanut Suomessa dieselin hintaa parikymmentä prosenttia ja aiheuttaisi käyttövoimaveron poistamisesta huolimatta jopa 300 miljoonan euron lisäkustannukset.. Suomalaisella pienyritysvaltaisella kuljetussektorilla ei ole yksinkertaisesti tähän varaa. Esitin parlamentin talousvaliokunnassa ammattikäytön veroetuuden säilyttämistä, mutta se hävisi äänestyksessä. Onneksi EPP-ryhmä mietinnön tekijän johdolla otti esitykseni pohjaksi täysistunnon muutosesitykselle ja se sai äärimmäisen tiukassa äänestyksessä parlamentin enemmistön tuen. Suomessa on pitkät etäisyydet, ja oli tärkeä varmistaa, että ammattimaiset kuljetukset eivät merkittävästi kallistu ja teollisuudellemme ei tule suuria lisäkustannuksia. Oli myös tärkeä saada säilytetyksi dieselin veroetu ylipäätään, sillä verorasituksen nousu laskisi myös joukkoliikenteen matkustajamääriä. Parlamentin ei-sitova päätöslauselma on suositus neuvostolle, jonka on päätettävä mahdollisista muutoksista yksimielisesti. Uskon, että tämä parlamentin selkeä näkemys antaa hyvän tuen neuvostoon esim. Suomen hallituksen edustajille toimia maamme edun mukaisesti. Kevään ja kesän tulevista töistä haluan vielä nostaa erityisesti näin kuntavaalivuonnakin esille julkisten hankintojen direktiivien uudistamisen. Valtion, kuntien, kuntayhtymien ja julkisten liikelaitosten hankintojahan pääasiassa säätelee meillä Suomessa hankintalaki, joka pohjautuu vuodesta 2004 voimassa olleisiin EUdirektiiveihin, jotka ovat nyt siis menossa remonttiin - ja syystäkin, sanovat monet. Sivu 5 Nykyinen sääntely on hyvistä tarkoitusperistään huolimatta johtanut raskaaseen byrokratiaan, kilpailutuksen epäonnistumisiin ja riitojen johdosta esimerkiksi meillä Suomessa markkinaoikeuden tukkeutumiseen. Parhaimmillaanhan kilpailun julkisista hankinnoista pitäisi tehostaa yhteisten verovarojen käyttöä ja avata palveluiden tarjoajille yhdenvertainen ja avoin kohtelu. Tällaisessa tilanteessa tarjouksista tulisi valita joko kokonaistaloudellisesti edullisin tai hinnaltaan halvin. Ikävä kyllä kilpailutus on monien kuntien osto-osaamisen puutteessa johtanut siihen, että vain hinta on jäänyt ainoaksi ratkaisevaksi kriteeriksi, kun kokonaistaloudellisuuden suomaa mahdollisuutta ja laatukriteereitä ei ole osattu määrittää. Epäonnistumisista on monia surullisia esimerkkejä. Lajissaan jo legendoja ovat mm. useamman kunnan talviaurausten päätyminen virolaiselle urakoitsijalle, jolta löytyikin tallista peräti yksi lumiaura; samoin pesulapalvelu, jonka sairaalahygienian vaarantanutta jälkipyykkiä pestään vielä pitkään. Pahimmillaan vanhusten ja kehitysvammaisten asumispalvelut on sopimuskausittain kilpailutettu juuri kun asukas on päässyt kotiutumaan ja kiintymään omaan asuntoonsa. Vastaavia ongelmia lienee ilmennyt muuallakin, sillä uusi sääntely esittää nyt eräitä erivapauksia sosiaali- ja terveyspalveluille. Kuntien hankintapolitiikan haparoinnista kertoo myös se, että monin paikoin tarjouspyyntöjen hinta- ja määräkriteerit ovat nousseet niin korkeiksi, että paikalliset tuottajat ja pk-yritykset eivät ole niihin enää pystyneet vastaamaan Niinpä laitoskeittiö ostaa perunansa Puolasta ja tuottaa broilerit Thaimaasta eikä osta niitä naapurin maanviljelijältä. Näiltä osin uusi sääntely tarjoaa parannuksia edistämällä pk-yritysten pääsyä julkisiin hankintoihin ja joustavoittamalla sääntelyä. Samoin mahdollistetaan tarjousten vertailu mm. ympäristöön liittyvien tekijöiden pohjalta. Toiselta puolelta maapalloa rahdatun elintarvikkeen edullisuus näyttäytyykin eri valossa kun kaikki elinkaarikustannukset huomioidaan. Tähän paikallisten pienyrittäjien ahdinkoon KD puolueena kiinnitti huomiota jo edellisten kuntavaalien alla 2008, kun teimme oman kuntavaalien yrittäjyyspoliittisen ohjelman. Työllisyysvaliokunnan varjoraportoijana yritän esittää direktiiviin pienyrittäjien aseman kohentamista myös suomalaista palvelusetelijärjestelmää vastaavalla tavalla. Kilpailua ja asiakkaiden valinnanvapautta voitaisiin edistää helposti, kun asiakas voi valita palveluntarjoajan ja kunta huolehtii laadunseurannasta ja maksaa palvelusta yritykselle ennalta sovitun summan. Näin pienetkin vaikkapa vain yrittäjän itsensä työllistävät siivous- ja hoiva-alan yritykset pääsisivät mukaan julkisiin hankintoihin. Sivu 6

4 Direktiiviehdotusten aikataulu on kunnianhimoinen: parlamentin ja neuvoston odotetaan tekevän työnsä vuoden loppuun mennessä, jolloin kansallinen lainsäädäntöprosessi eli meillä mm. hankintalain uudistus pitäisi olla valmiina jo puolessa välissä vuotta Aikataulun pitävyyttä sopii epäillä, sillä nykyisiä direktiivejä väännettiin lähes kahdeksan vuotta. Joka tapauksessa edessä on eräs merkittävimmistä tavallisen kansalaisen arkeen vaikuttavista sääntelykokonaisuuksista niin EU:n kuin kansallisellakin tasolla, joten mieluummin lainsäädännössäkin hitaasti ja parempaa kuin hosuen huonoa! Sari Essayah, Europarlamentaarikko, KD VAALIVUODEN AJATUKSIA Kuluva valtuustokausi on siinä vaiheessa, että voi jo hieman katsella taaksepäin, mitä on jäänyt päällimmäisenä mieleen tämän valtuuston työskentelystä. Virkamiehien kanssa kun asiasta on keskustellut, niin selvästi on tullut esiin se, että tämä valtuusto on ollut edeltäjiään ennaltaarvaamattomampi ja näin ehkä hankaloittanut joidenkin virkamiesten elämää. Valtuutetun näkövinkkelistä katsoen valtuustossa on ollut esillä monia sellaisia isojakin asioita, joissa ei vanhat perinteiset puoluepoliittiset rintamat ole pitäneet, vaan kunkin puolueen sisällä kannanotot ovat jakaantuneet. Päällimmäisenä mielessä on näistä isoista asioista on päätökset kunnan palveluverkostosta etenkin kyläkoulujen osalta ja Tavase. Ymmärrän hyvin virkamiesten halun siihen suuntaan, että valtuuston päätökset olisivat paremmin ennakoitavissa. Monien isojen hankkeiden valmistelu on niin pitkäjänteinen prosessi, että virkamiehellä olisi hyvä olla valtuuston tuki, johon nojata omassa valmistelutehtävässä. Nyt muutamat hankkeet ovat lähteneet liikkeelle liian voimakkaan virkamiestahdon säestämänä ilman, että asialle olisi haettu valtuustosta riittävää ohjausta ja näin on päässyt syntymään hankalia ja pitkään kestäviä päätöksentekoprosesseja, joissa on yritetty erilaisin osapäätöksin johdattaa valtuustoa virkamiehen haluamaan suuntaan.. jatkuu seuraavalla sivulla Sivu 7 Jos yleensä yhteisten asioiden hoitamisessa on mielekästä eritellä epäonnistumisia ja onnistumisia, niin selkeänä KD:n onnistumisena päättymässä olevalta valtuustokaudelta voidaan nostaa koulujen ruokailurauhan palauttamisen. KD:n valtuustoryhmä oli aktiivinen alusta pitäen keräten ympärilleen tukea kaikista puolueista ja näin saatiin oikaistua kunnanhallituksessa syntynyt täysin käsittämätön päätös. Nyt on myös hyvä jo katsella hieman seuraavan valtuuston eteen tulevia asioita. Varmasti kaikkein mielenkiintoisin asia ensi valtuustokaudella tulee olemaan kuntien palvelurakenteisiin liittyvät päätökset. Kuntakartta ensi valtuustokauden lopussa ei varmaankaan ole samanlainen kuin nyt, mutta en usko myös siihen julkisuudessa esitettyyn kuntakarttaan. Ehkäpä tulevaisuus löytyy sieltä välimaastosta. Kunnilla on monia tehtäviä, joiden hoitamisessa suuruuden ekonomia ei toimi. Jotain varmaan tästä kertoo se, että jos tarkastellaan viime vuoden tilinpäätöksiä, niin Tamperetta ja Vesilahtea lukuun ottamatta kaikki muut kunnat tekivät positiivisen tuloksen Pirkanmaalla. Liian iso kuntakoko tuo väistämättä monia väliesimiesportaita, jotka kankeuttavat hallintoa ja samalla toimivat kulupesinä. Hyvällä ja toimivalla seutuyhteistyöllä pystytään vastaamaan niihin haasteisiin, joita suurkuntien puolestapuhujat toitottavat. Tulevan syksyn kuntavaaleissa on pitkälti kyse siitä, miten jatkossa halutaan päättää lähipalveluista. Äänestämällä Kristillisdemokraatteja annat tukesi sille, että jatkossakin sinulle tärkeistä asioista päättäminen tapahtuu lähellä sinua. Kristillisdemokraatit arvoistasi politiikkaa. Timo Keskinen Timo Keskinen, Kangasalan kristillisdemokraattien valtuustoryhmän puheenjohtaja Sivu 8

5 Kokoonnuimme piirimme kevätkokoukseen Lempäälään, Hakkarin upeaan koulukeskukseen kuluvaa vuotta. Alkuseremonioiden jälkeen piirin vt. Toiminnanjohtaja Jouko Rautkivi pyysi puheenjohtajaamme Seppoa (Samppala) johtamaan kokousta ja jouhevasti, kuten aina Seppo tehtävän hoiti. Kokouksen sihteeriksi valittiin Susanna Palomäki Hämeenkyröstä. Sirkka (Salmi) organisoi arpajaispöytää kokoussalin ulkopuolella ansiokkaasti. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräisten kevätkokousasioiden lisäksi piirin sääntöihin puolueen toimesta valmisteltu sääntömuutos, sekä päätettiin siirtää puoluehallituksen jäsenten valinta piirihallitukselle. Järjestöpäällikkömme, Mikko Rekimies, ohjeisti meitä kuntavaalikampanjaa silmällä pitäen. Hän korosti mahdollisimman suuren ehdokasmäärän tärkeyttä sekä aikaista rekrytointia. Valtakunnantasolla puolueemme tavoitteena on saada 1800 ehdokasta ja lisäksi vielä ehdokas/ ehdokkaita jokaiseen kuntaan. Tärkeintä on INTO tehdä työtä. Se kuuluisa joku muu ei töitä tee! Puolue antaa kuntavaalitukea 50 / ehdokas ja erityistukea 150 / ehdokas pälkäneläisen ehdokkaan rekrytoinnista. Nettiin tulee ehdokasgalleria, jonka on oltava valmis klo 16:00. Kaikki ehdokkaaksi aikovat täyttävät tietonsa puolueen sivustolla eli ehdokashakemus2012, löytyvän hakemuksen. VAKAUMUKSENA VÄLITTÄMINEN Piirin kevätkokous Lempäälässä Tuon hakemuksen kautta suodattuvat kaikki tiedot ehdokasgalleriaan ja sieltä aikanaan kuva ja titteli puolueen tekemään ehdokasjulisteeseen. Ehdokkaaksi aikova täyttää myös puolueen ehdokkaan suostumus ja vakuutus -paperin, jonka vaalipäällikkö (allekirjoittanut) toimittaa keskusvaalilautakunnalle klo 16:00 mennessä. Paikallisosaston johtokunta hyväksyy ehdokkaan, kuten aiemmissakin vaaleissa. Paikallisosasto auttaa myös netin käytössä tarvittaessa. Puolue tekee kuntavaaliohjelman ja kuntavaalioppaan, jossa on mm. ohje kotisivun tekemiseksi. Puolueelta voi tilata ns. roll-upin ja ulkomainontaan sekä ehdokkaan omaan käyttöön jakoesitteitä ja käyntikortteja, jos haluaa satsata omaa rahaa mainontaan. Myös vaalitelttaa ja erilaisia tarvikkeita vaalityötä varten on maksusta saatavissa. Mikko Rekimies ohjasi kääntymään rohkeasti kunnan julkisuuden henkilöiden puoleen ja ei ammattiryhmiä edustavien puoleen. Myös sitoutumattomana voi asettua ehdokkaaksi. Ellemme itse voi rekrytoitua, voimme ainakin aktiivisesti kysyä muita. Lisäksi Mikko Rekimies painotti muiden osastojen ja piirien keskinäisen yhteistyön merkitystä. Lähde ehdokkaaksi kunnallisvaaleihin! Kunnalliset päätöksentekijät ovat merkittäviä vallankäyttäjiä suomalaisessa yhteiskunnassa. Suomen kunnilla on eurooppalaisessa vertailussa erityisen vahva asema ja itsemääräämisoikeus. Kuntauudistuksen tavoitteena on edelleen vahvistaa lähidemokratiaa - sitä, että kuntalaisten vaaleilla valitsemat luottamushenkilöt päättävät suoraan kuntalaisille tärkeistä asioista. Tulevissa kunnallisvaaleissa linjataan jälleen neljäksi vuodeksi eteenpäin suomalaisten arjen sujumista: millaisia elintärkeitä palveluja on saatavilla, miten elinympäristön turvallisuudesta huolehditaan, millaiset elämän eväät lapset saavat koulussa ja päivähoidossa ja millainen terveydentila kansalaisilla on. maahanmuuttajat, paikallinen yrittäjyys, laadukas koulutus, lähidemokratia ja viimeisenä, vaan ei vähäisimpänä, sosiaali ja terveyshuolto ja jälkimmäisessä erityisesti sairauksien ennaltaehkäisy. Lopuksi kokous hyväksyi julkilausuman, tuolloin ajankohtaisen Orivedellä sattuneen ampumistapauksen vuoksi. Julkilausumassa tuotiin esiin kristillisen kasvatuksen tärkeys koko yhteiskunnalle. Lopuksi vaalipäällikkönä kehotan meitä kaikkia käymään innolla vaalityöhön kuntamme parhaaksi. Päättäjän tärkein ja samalla vaikein tehtävä on asettaa hyviä asioita tärkeysjärjestykseen. Omalla kohdallani vastuun kantamiseen on inspiroinut lause: "Harrastakaa sen kaupungin menestystä, johon minä olen teidät siirtänyt, ja rukoilkaa sen puolesta Herraa, sillä sen menestys on teidän menestyksenne". Olemme riippuvaisia toinen toisistamme. Jos haluan turvata omien lasteni kasvuympäristön, on parasta toimia sen menestymiseksi. Kun yhteisöni voi hyvin, myös minun ja perheeni on turvallista elää sen ympäröimänä. Haasteenamme on tehdä kristillisdemokraateista vahva kuntapuolue! Kuntapuolueen imago sopii hyvin puolueellemme, sillä kristillisdemokraattisen ideologian yksi peruspilari on subsidiariteetti- eli läheisyysperiaate. Päätöksenteko on tuotava mahdollisimman lähelle ihmistä. Mitä enemmän saamme ehdokkaita, sitä varmemmin saamme kattavan joukon valtuutettuja. Tarvitsemme ehdokkaiksi niin kokeneita, kypsään ikäänkin ehtineitä kunnallispoliitikkoja kuin uusia, tuoreita tulokkaita. Haastan sinut sekä ehdokkaaksi että etsimään kotikunnastasi uusia mahdollisia kasvoja! Puolueemme toiminnan painopistealueita ovat syrjäytymisen ehkäisemi- Päivi Räsänen nen, talous, palvelut, lähiympäristö, käännä > Pentti Heinämäki lähde: sivusto Sivu 9 Sivu 10

6 KD LAUTAKUNNISSA Valtuuston 1. varapuheenjohtaja Jorma Jussila Tarkastuslautakunta: Seppo Samppala (jäsen) Timo Keskinen (varajäsen) Kasvatus ja opetuslautakunta: Kaija Tiilikainen (jäsen) Hanna Helenius (varajäsen) Keskusvaalilautakunta: Sirpa Hotari (jäsen) Harri Ahonen (varajäsen) Sosiaali ja terveyslautakunta: Jari Hagqvist (jäsen) Pentti Heinämäki (varajäsen) Kulttuuri ja vapaa-aikalautakunta: Juha Mansikka-aho (vpj.) Kangasalan lämmön hallituksen jäsen: Henna Väkeväinen Tekninen lautakunta Mika Väkeväinen (varajäsen) Kangasalan Vesi liikelaitoksen johtokunta: Marika Ranto (jäsen) Sirpa Hotari (varajäsen) Kangasalan Palvelutalosäätiö Sirpa Hotari (jäsen) ks. yllä Marika Ranto (varajäsen) ks. yllä Yhteislautakunta: Henna Väkeväinen (jäsen) Minna Hölli (varajäsen) Kiinteistötoimitusten uskottu mies Henna Väkeväinen Hämeen päihdehuollon kuntayhtymän yhtymävaltuusto Jorma Jussila (jäsen) ks. yllä Juha Mansikka-aho (varajäsen) ks. yllä Maakuntavaltuusto Jorma Jussila (jäsen), Jari Hagqvist (varajäsen) s-posti: Puhelin: Kangasalan Kristillisdemokraatit ry Puheenjohtaja Seppo Samppala Listekuja 2 C Kangasala 2 Sivu 11