Miten laki vahvistaa kunnissa tehtävää työtä? Toimintaohjelman painopisteet ja miten niissä tuetaan kuntia?

Transkriptio

1 Miten laki vahvistaa kunnissa tehtävää työtä? Toimintaohjelman painopisteet ja miten niissä tuetaan kuntia? Pykälistä käytäntöön Ehkäisevän päihdetyön laki ja toimintaohjelma tutuksi Ylivieska kehittämispäällikkö Jaana Markkula Tupakka, rahapelit ja riippuvuus -yksikkö Markkula 1

2 Punainen lanka: paikallinen työ I. Työn perusteet: Miksi ehkäisevää päihdetyötä kannattaa tehdä? II. Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015): Mitä uutta tuo? III. Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma: Miten laki eläväksi ja kohti vaikuttavaa ehkäisevää päihdetyötä? Markkula 2

3 Syy huomioida: haitat kuormittavat >1300 milj. Alkoholin aiheuttamia maksasairauskuolemia on yli 100 % enemmän kuin 20 vuotta sitten. Alkoholiriippuvaisten työkyvyttömyysriski 4-kertainen. EPT Tupakka aiheuttaa joka kolmannen syöpäsairauden. Keuhkosyöpään sairastuu ympäristön tupakansavusta johtuen hlöä / vuosi. n. 550 milj. Vuosittain arviolta uutta C-hepatiittitapausta, joista valtaosa suonensisäisillä huumeidenkäyttäjillä. Oma tai läheisen rahapeliongelma koskettaa useita satoja tuhansia suomalaisia vuosittain.? milj Markkula 3

4 Haitat näkyvät kuntalaisen arjessa Markkula 4

5 Uutta lakitasolla uudenlainen työote Koskee alkoholin ja tupakkatuotteiden sekä huumeiden ja muiden päihtymistarkoituksessa kulutettavien aineiden käyttöön sekä rahapelaamiseen liittyviä haittojen ehkäisyä (1 2 ). Korostaa haitat muille kuin käyttäjälle itselleen - näkökulmaa työn perusteluna (3 ). Painottaa tietoa työn perustana (3 ja 5 ). Asemoi ehkäisevän päihdetyön kunnissa osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tehtävää (5 ) Markkula 5

6 Uutta lakitasolla uudenlainen työote Vahvistaa ohjausrakennetta (4 ): Sosiaali- ja terveysministeriö johtaa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos kehittää ja ohjaa koko maassa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa Aluehallintovirastot ohjaavat toimialueensa ehkäisevää päihdetyötä, suunnittelevat ja kehittävät sitä yhteistyössä muiden viranomaisten ja yhteisöjen kanssa sekä tukevat toimialueensa kuntia ehkäisevän päihdetyön toteuttamisessa ja kehittämisessä. Tulevaisuudessa maakunnilla keskeinen alueellinen rooli: 1) sote-palveluissa tehtävä ehkäisevä päihdetyö, 2) aluehallintovirastojen nykyiset ehkäisevän päihdetyön tehtävät, 3) alueellinen alkoholihallinto ja tupakkavalvonta Markkula 6

7 Uutta lakitasolla uudenlainen työote Aktivoi uusia toimijoita paikalliseen päihde-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn (5 ): Yleishyödyllisten yhteisöjen lisäksi jatkossa myös elinkeinotoimijat yhteisön jäseninä sekä viranomaiset lainmukaisuuden valvojina. Osallistaa kuntalaiset myös ehkäisevään päihdetyöhön (6 ) Markkula 7

8 Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma työn tueksi Antaa suuntaviivat tulevien vuosien yhdessä tehtävälle ehkäisevälle päihdetyölle: lain käyttöohje Ohjelma on suunnattu erityisesti: Ehkäisevän päihdetyön toimijoille eri hallinnonaloilla ja kolmannella sektorilla kunnissa ja alueilla Kuntien ja alueiden työtä tukeville kansallisille toimijoille Ehkäisevä päihdetyö kuuluu kaikille Markkula 8

9 Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelman kuusi painopistettä Ehkäisevä päihdetyö (EPT) voi olla kattavaa, vaikuttavaa ja kustannustehokasta vain, jos Ehkäisevän päihdetyön valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rakenteet ovat kunnossa Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden valintojen ja sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa Paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapelipolitiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä Haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisöissä Ammattilaisilla on riittävästi ehkäisevän päihdetyön osaamista Näihin liittyen tavoitteet ja kehittämiskohteet: Mitä jo tehtävää toimintaa voisi tehostaa? Onko tarvetta uusille avauksille? Markkula 9

10 I Ehkäisevän päihdetyön valtakunnalliset, alueelliset ja paikalliset rakenteet ovat kunnossa: Kuntanäkökulma Kunnan ehkäisevän päihdetyön perusrakenteita ovat: 1) EPT-lain mukainen nimetty toimielin, jonka tehtäviin ehkäisevä päihdetyö on määritelty (5 ) 2) Ehkäisevän päihdetyön koordinaatiosta käytännössä vastaava taho (esim. ehkäisevän päihdetyön yhdyshenkilö tai koordinaattori) 3) Ehkäisevää päihdetyötä ohjaava kuntastrategia, hyvinvointikertomus ja -suunnitelma tai erillinen toimintasuunnitelma (esim. mielenterveys- ja päihdesuunnitelma) (5 ) Markkula 10

11 HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN PALVELUALUEIDEN YHTEISTYÖNÄ HYVINVOINTIRYHMÄ: Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen: suunnittelu, koordinointi, kehittäminen ja arviointi AJ AJ KJ KAUPUNGINJOHTAJAN JORY PAJ PAJ PAJ SJ AJ AJ AJ HYVINVOINTIRYHMÄ AJ AJ AJ AJ AJ HYVINVOINTIKOORDINAATTORI HYVINVOINNIN EDISTÄMISEN JOHTAJA KJ= PAJ= SJ= AJ= Kaupunginjohtaja Palvelualuejohtaja Strategiajohtaja Asiakkuusjohtaja HYVINVOINTIRYHMÄN VALMISTELEVA RYHMÄ ASIANTUNTIJOITA KAIKILTA PALVELUALUEILTA Markkula 11

12 Salon esimerkki ehkäisevän päihdetyön koordinaatiosta Markkula 12

13 KUOPION STRATEGIA 2020 PÄHKINÄNKUORESSA Arvot / toimintaperiaatteet Yhdessä tekeminen - Rohkeus Luovuus sitoutuminen - Asiakaslähtöisyys luottamus Visio Kuopio on asukkaan elävä ja kansainvälinen yliopistokaupunki, jossa on vahva yhdessä tekemisen henki Päämäärät 1. Kuopio on vahva suunnannäyttäjä. Kuopio on kärkikaupunkien joukossa rakentamassa kestävää taloutta ja määrittelemässä kehityksen linjauksia. 2. Kuopiossa on kehittynyt, kansainvälinen ja monipuolinen elinkeinoelämä. 3. Kuopio on korkeatasoisen koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan keskittymä. 4. Kuopiossa on omatoimisuutta ja ennaltaehkäisyä painottavat palvelut. Kuopio on edelläkävijä osallisuuden hyvinvointipalvelujen kehittämisessä. Näkökulmat ja menestystekijät Vetovoima, kilpailukyky, kasvu 1. Vahva ja monipuolinen elinkeinoelämä 2. Innovaatio- ja opiskelukaupunki 3. Kuopio-kuva paras kaupunkiyhteisö Asukkaat ja palvelut 4. Tulevaisuuteen suunnattu ja kestävä kaupunkirakenne 5. Asiakaslähtöiset ja omaehtoisuuteen kannustavat ja ennaltaehkäisevät palvelut Resurssit, johtaminen ja henkilöstö 6. Tasapainoinen talous 7. Liikelaitosten, yhtiöiden ja kuntayhtymien palvelukyky ja kustannustehokkuus 8. Määrätietoinen kokonaisjohtaminen Markkula 14

14 Markkula 15

15 Markkula 16

16 Markkula 17

17 Miten tieto työn perustaksi? Ehkäisevästä päihdetyöstä vastaava toimielin vastaa. Hyvinvointikertomus yksi keino varmistaa tieto työn pohjana Kuvaa päihdetilanne ilmiöiden yleisyys palveluiden käyttö päihteistä aiheutuvat haitat Tee näkyväksi vahvuudet ja kehittämiskohteet Aseta pidemmän aikavälin tavoitteet Valitse toimivat menetelmät toimenpiteiksi Muista: kysyntä JA saatavuus konkreettisuus, vastuutus ja resursointi Markkula 18

18 II Haitoista viestitään tutkittuun tietoon perustuen yksilöiden valintojen ja sosiaali- ja terveyspolitiikan tueksi Lisää viestintää aiemmin vähemmälle huomiota jääneistä teemoista Kohdenna viestintää: tietyt viestit tietyille ryhmille Muista eettisyys: varmista tiedon oikeellisuus ja vältä leimaamista! Markkula 19

19 Mitä tukea? Markkula 20

20 III Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa 1/2 Määritä yhtenäiset palvelukohtaiset toimintakäytännöt sosiaali- ja terveyspalveluihin: 1. tunnista varhain, 2. hyödynnä lyhytneuvontaa ja tarvittaessa motivoivaa lähestymistapaa, 3. varmista jatkumo hoitoon & vieroitukseen, 4. kirjaa ylös => johto seuraa ennaltaehkäisyn yleisyyttä Hyödynnä lyhytneuvontaa uusilla areenoilla Huomioi ilmiöiden yhteenkietoutuvuus (ihminen = kokonaisuus) päihteistä tehtävän mini-intervention yhteydessä masentuneisuuden ja psyykkisen kuormittuneisuuden seulonta mielenterveys- ja päihdekuntoutujien mini-interventio ja tupakasta vieroitus, mutta myös somaattisen terveyden seuranta ja hoito Markkula 21

21 III Riskikäyttö ja haitat tunnistetaan sekä tukea tarjotaan varhaisessa vaiheessa 2/2 Varmista päihdeasioista vastaavan sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen tuki ja konsultaatio kaikissa lyhytneuvontaa toteuttavissa sote-palvelupisteissä. Hyödynnä muut mahdollisuudet varhaisen tuen piiriin ohjaamiseen (esim. alaikäisen huumausaineen käyttörikokseen syyllistyneen viranomaispuhuttelu rikosoikeudellisen seuraamuksen sijaan) Kehitä etsivän työn menetelmiä (ml. monialainen yhteistyö) Nuoret ja iäkkäät Huumeita käyttävät Markkula 22

22 Esimerkkinä ikäihmiset Riskitietoisuutta mukaan ikäihmisten palveluihin Kartoita alkoholin käyttötavat, tupakointi ja rahapelaaminen sekä arvioi riskit osana palvelutarpeen arviointia ja hyvinvointia edistävää kotikäyntiä. Ota käyttöön mahdollisuudet tiedon jakamiseen, puheeksiottoon ja tuen piiriin ohjaamiseen myös neuvontapalveluissa ja päiväkeskuksissa. Kehitä edelleen ja ota käyttöön ikäihmisten tarpeisiin räätälöityjä menetelmiä ja palveluita. Osaamista kehitettävä edelleen: esim. päihdeasiakkaan kohtaaminen & peliongelman tunnistaminen ja puuttuminen Markkula 23

23 IV Paikallista alkoholi-, tupakka- ja rahapelipolitiikkaa toteutetaan suunnitellusti ja laajassa yhteistyössä Lähde mukaan toteuttamaan alkoholi-, tupakka- ja rahapelihaittojen ehkäisyyn kehitettyä Pakka-toimintamallia ( > Ehkäisevän päihdetyön menetelmät > VerkkoPakka) Kehitä ja ota käyttöön toimintamalleja asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi (esim. lupalausuntomenetelmä). Lisää yhteistyötä poliisin, valvontaviranomaisten, järjestöjen ja elinkeinon kanssa: humalajuomisesta aiheutuvien häiriöiden ja väkivallan vähentämiseksi ikärajojen noudattamisen varmistamiseksi. Tue elinkeinon omavalvontatoimintaa Markkula 24

24 Tarkista tehdäänkö kunnassasi / alueellanne ehkäisevää päihdetyötä Pakan mukaisesti? 1. Pakka-toiminnan koordinoinnista vastaava on nimetty ja resursoitu. 2. Pakka-toimintaa on käsitelty poliittisessa päätöksenteossa. 3. Tarjontatyöryhmä on suunnitellut ja kehittänyt toimintaa. 4. Ikärajavalvontaa on tehostettu yhteistyössä elinkeinotoimijoiden kanssa. 5. Päihtyneille myynnin ja anniskelun valvontaa on tehostettu yhteistyössä elinkeinotoimijoiden kanssa. 6. Toiminnassa on huomioitu kaikkien ikärajavalvottavien tuotteiden saatavuuden sääntely. 7. Yhteistyöhön on aktivoitu alkoholi- ja tupakkalain valvontaviranomaisia ja/tai rahapeliyhteisöjä. 8. Alkoholin, tupakan ja rahapelaamisen saatavuuden kehitystä ja/tai elinkeinon vastuullisuutta on seurattu (esim. ostokokeet, asiakasarvioinnit, päihdetilannekyselyt). 9. Pakka-toiminnassa on hyödynnetty yhteisövaikuttamista (osallistetaan asukkaita ja nuoria esim. päihdefoorumit, kampanjakyselyt, oppilaitosyhteistyö). 10. Medialle on tiedotettu Pakka-toimista ja päihdetilanteesta saatavuuden ja vastuullisuuden osalta Markkula 25

25 V Haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisöissä: esimerkiksi miten? Varhaiskasvatuspalvelut sopivat ja kirjaavat yhteiset käytännöt lapsen suojelemiseksi tilanteissa, joissa havaitaan vanhempien ongelmallista päihteiden käyttöä sekä tukevat ammattilaisten osaamisen vahvistamista. Oppilaitokset varmistavat ehkäisevän päihdetyön toteutumisen osana oppilas- ja opiskeluhuoltoa, osallistavat oppilaat, opiskelijat ja huoltajat, huomioivat terveyserojen kaventamisen toiminnassaan, kehittävät yhteisöllisiä menetelmiä sekä osallistuvat kunnan ehkäisevän päihdetyön toimiin (esim. Pakkatoimintamalliin) Markkula 26

26 V Haittojen ehkäisyyn panostetaan lähiyhteisöissä: esimerkiksi miten? Työpaikat edistävät päihdeohjelmien laatimista (ml. tupakoimattomuuden edistäminen, tupakasta vieroitus ja rahapeliongelmien ehkäiseminen) sekä Savuton työpaikka -toimintamallin käyttöä, lisäävät työterveyshuollon panosta ennaltaehkäisyssä mm. palvelusopimuksin. Vapaa-ajan ympäristöt linjaavat alkoholin tarjoilusta ja tupakkatuotteiden käytöstä omissa tiloissa ja tilaisuuksissa, ottavat liikunta- ja urheiluseuroissa käyttöön urheiluyhteisön Reilun pelin ihanteet ja tavoitteet, osallistavat eri-ikäiset asukkaat päihteettömän vapaa-ajan toiminnan kehittämiseen, etsivät urheilu- ja vapaa-ajan tapahtumien alkoholisponsoroinnille vaihtoehtoja Markkula 27

27 V Ammattilaisilla on riittävästi ehkäisevän päihdetyön osaamista Päihdehaittojen ehkäisyn menetelmät ovat osa ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutusta. Mahdollista eri alojen ammattilaisten osallistuminen ehkäisevää päihdetyötä koskeviin koulutuksiin: koulutusta on tarjolla! Hyödynnä kouluttajakoulutus-mallia ehkäisevän päihdetyön menetelmien levittämisessä Tarkista ammatillisten oppilaitosten keskeisimpien koulutusalojen päihdetyön koulutuksen minimisisällöt ehkäisevän päihdetyön osalta. Ammattilaiset hyödyntävät ehkäisevän päihdetyön materiaaleja ja koulutuksia osana työtään Markkula 28

28 Tutustu tukimateriaaleihin Markkula 29

29 Lailla, toimintaohjelmalla sekä ennen kaikkea kunnassa ja alueilla tehdyllä työllä Ikävälästä Kivalaksi Markkula 30

30 Kiitos huomiostanne! Lisätietoja: Painotuote: Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma. Alkoholi-, huume- ja rahapelihaittojen sekä tupakoinnin vähentäminen. E-kirja: Ehkäisevän päihdetyön toimintaohjelma Verkkosivut: Ehkäisevän päihdetyön uutiskirje: THL: Jaana Markkula, Markkula 31