Valtuuston ylimääräinen kokous

Transkriptio

1 1 kokous Aika tiistaina alkaen klo Paikka 1 Kokouksen avaus Sokos Hotel Presidentti, Eteläinen rautatienkatu 4, Helsinki Valtuuston puheenjohtaja Asko Lehtonen avasi kokouksen. 2 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 3 Esityslistan ja työjärjestyksen hyväksyminen Liiton sääntöjen 31 :n b) kohdan mukaan valtuuston ylimääräiseen kokoukseen on toimitettava kirjallisesti kutsu vähintään kolme päivää ennen kokousta. Yhdistyksille ja valtuutetuille oli ilmoitettu lähetetyllä sähköpostiviestillä mahdollisesta ylimääräisen valtuuston kokouksen koolle kutsumisesta Hallitus oli lähettänyt sähköpostilla valtuutetuille ja jäsenyhdistyksille päivätyn kutsun, jolla valtuusto kutsuttiin ylimääräiseen kokoukseen Helsinkiin Liiton sääntöjen 33 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun sen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet valtuuston jäsenistä on läsnä. Suoritettiin nimenhuuto. Merkittiin nimenhuudossa läsnä olleet 38 varsinaista jäsentä ja 6 varajäsentä, 12 hallituksen jäsentä ja liiton toimihenkilöä. Koska läsnä oli valtuuston puheenjohtaja ja yli puolet valtuuston jäsenistä, kokous todettiin yksimielisesti laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Suomen Journalistiliiton valtuuston ylimääräiseksi kokoukseksi. Arno Juutilaiselle myönnettiin läsnäolo- ja puheoikeus. Hyväksyttiin kokoukselle esityslista ja työjärjestys. 4 Kahden sihteerin valitseminen Kokouksen sihteereiksi esitettiin Marja Palmusta ja Sanna Nikulaa. Päätös Hyväksyttiin esityksen mukaisesti.

2 2 5 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen 6 Kahden ääntenlaskijan valitseminen 7 Valiokuntien asettaminen 8 Pysyvät esteet Valittiin pöytäkirjantarkistajaksi Kirsi Mattila RTTL ja Heikki Piskonen SAL. Valittiin ääntenlaskijoiksi Tuomo Lappalainen SAL ja Kimmo Mäkilä HSY. Päätettiin asettaa valiokuntia tarpeen mukaan kokouksen kuluessa. 9 Liiton nimenkirjoitus Pysyviä esteitä ei ollut. Myönnettiin tiedottaja Jaakko Kilpeläiselle liiton nimenkirjoitusoikeus työsuhteen keston ajaksi. 10 Lehdistön työehtoneuvottelut Esiteltiin lehdistön työehtoneuvottelutilanne ja sopimusosapuolten toisilleen jättämät esitykset ja käytiin läpi neuvottelujen jatkoa. Puheenjohtaja Arto Nieminen esitteli yleistilannetta ja tuoreita palkkatilastoja. Sari Sainio PJY kysyi, mikä uuden 2C-palkkaluokan tarkoitus olisi. Petri Savolainen esitteli tekstiryhmän työtä. Keskustelu Hanne Aho SAL kysyi, mitä on keskusteltu pääluottamusmiesten asemasta suhteessa liittoon ja paikallisosaston roolista työrauhan kannalta. Petri Savolainen vastasi. Meillä ei ole rekisteröityä osastoa ja luottamushenkilö linkittyy liittoon. Liito käytännössä vastaa. Juha Keskinen HSY kysyi arviota aikataulusta ja siitä, miltä alueelta ratkaisu sopimuksesta saattaisi syntyä. Evästi, että korotus pitäisi saada syksylle. Liiton esitys 30 euroa tuntuu hyvältä ja solidaariselta, ensimmäistä korotusta ei pitäisi lykätä. Vuorolisien korotus, miltä näyttää? Korostuu jatkossa, kun mediatalot hakevat yleisöjä. Lauantain arvo bisnekselle näyttää korostuvan, hinnoiteltu

3 3 historiallisesti väärin. Myös varhaisaamut ja myöhäisillat tärkeitä erityisesti nuorille tekijöille, joiden peruspalkka alan alhaisin. Arto Nieminen: Sopimuksen kerto on yksi liikkuva elementti, samoin korotusten ajankohta. Vaikuttavat kustannusvaikutukseen, jota työnantaja tarkkailee me sitä, paljonko palkka nousee. Painetta ei vielä riittävästi. Voi olla, että meillä ei ole neuvottelutulosta vielä Jos sopimukseton tila, työnantaja ottaa riskin, kun ei työrauhavelvoitetta. Aika hulluja saadaan olla, jos me näistä saadaan kuukausimäärästä olennaisin riita. Tärkeintä meille on palkankorotusten määrä, työnantajalle kustannusvaikutus. Alkuun sopisi hyvin euromääräinen korotus. Vuorolisiin esitetty korotuksia, mutta lauantailisän kustannusvaikutus on isompi. Kimmo Mäkilä HSY: Harjoittelijapalkasta voisi tinkiä VKL:n esityksen mukaan käytännössä kaikissa tapauksissa. Tämmöistä heikennystä ainakaan ei pitäisi tessiin hyväksyä. Petri Savolainen: Vaikea löytää yhteistä näkemystä, koska VKL on nyt toistanut esityksensä. Ottavat mallia Ylestä, jonka malli kuitenkin on rakennettu yhden yrityksen tarpeisiin. Sitä ei oikein voi tuoda lehdistöön. Kimmon huoli on neuvotteluryhmässä todettu. Tuskin tulee valmista kahdessa viikossa. Kari Asikainen PJY Vastajengi ehdottaa optiomallia: mitä optio sopimusten jatkoajasta käytännössä merkitsee? Pitääkö sitä pelätä vai toivoa? Arto Nieminen Optiomalli tulee työllisyys- ja kasvusopimuksesta. Erikoinen malli, varsinkin kun keskusjärjestöt sopivat jatkon liittoja kuulematta. Me kun ei olla keskusjärjestön jäsen, meille tarjotaan mallia, jossa liitot sopivat, mutta sidotaan kuitenkin keskusjärjestösopimukseen. Meiltähän ei ensi kesänä kysytä jatkosta mitään. Taru Paavoseppä S-KJ Meillä kaksi viikkoa aikaa, mutta lakkovalmiudesta ei ole puhuttu mitään. Jäsenistö ei ole oikein hahmottanut, että sopimus on taas katkolla. Uhkana on kuitenkin kuudennen lomaviikon vieminen. Moniko nuori osaa työsopimusta tehdessään neuvotella itselleen tes:n mukaista sopimusta. Onko aamuvuorolisä klo 6-9 listalla? Nyt se on saman hintaista kuin päivätyö. Siitä loma-asiasta ei pidä edes keskustella.

4 4 Arto Nieminen: Järjestövalmius kuuluu aina valmisteluihin. Lomaviikko: nyt se tuotiin muodossa haluamme keskustella eli voitaisiinko joissain rajatuissa tapauksissa edes keskustella tästä. Alalla lomat ovat työnantajan mukaan liian pitkät, mutta silti väki haluaa vielä vaihtaa lomarahat vapaaksi. Arvioi, että kyse siitä, että tekevät kädet loppuvat. Asia nousee siis esille väärän mitoituksen takia. Jos edes keskustellaan, avataan sillä jo ovi raolleen. Voidaan me kuunnella ja torjua se kukkaiskielellä, mutta asiasta ei neuvotella eikä sille voi edes laskea hintaa. Aamuvuorolisä oli valmistelussa muiden lisien yhteydessä. Keskitettiin kuitenkin yksinkertaistettuun malliin. Työnantajahan ei esitä mitään. Asko Lehtonen TSY: Työtaisteluvalmiudesta tiedetään paremmin työpaikoilla. Mutta valmistautumisesta käynnissä on samanlaiset valmistelut kuin edelliselläkin kerralla. Tilanne nyt toisenlainen: kesäloma ei paina päälle eli työtaisteluvaroituksen jättämisellä ei ole samanlaista painetta kuin viimeksi. Tavoite nyt kuitenkin on saada neuvottelutulos mennessä. Silloin tehdään tarvittaessa jotain toimia. Järjestövalmistyöryhmä on kokoontunut, huomenna on sihteeripäivä, jossa esillä järjestövalmius ja toimistossa on taas järjestöasia---- mieskin. Syyskuun loppupuolella yhdistyksiin ja osastoihin tulee syyskuun lopulla materiaalia. Kun valtuusto koolla, järjestövalmiuden on oltava koholla. Vaihtoehtoja on mm. ylityökielto ja lakko. Seuraavassa kokouksessaan järjestövalmiustyöryhmä pohtii mahdollisen lakon laajuutta. Totta kai myös lakkoavustukset ym. talouspuoli. Vaikka nyt meillä on ajan kanssa enemmän pelivaraa, työnantajalle ei silti pidä antaa mahdollisuutta vetkutella. Pääluottamusmiehet ovat työpaikoilla aika tärkeässä roolissa järjestövalmiuden nostamisessa. Mikko Peltoniemi PJY Palkkaryhmä 2C: 2B:stä on vaikea saada noustua tälläkään esillä olevalla muotoilulla. Soveltamisala ym. asiat ovat tärkeitä saada eteenpäin, mutta jatkossa halutaan myös jotain konkreettista työtehtävistä. Petri Savolainen: Tämä on ollut esillä työryhmässä. VKL haluaisi räjäyttää koko järjestelmän, me haluamme päivittää. Nyt kiista kulminoituu 2B:n ja 3A:n rajapintaan. Työryhmässä on käytetty myös ulkopuolista asiantuntijaa Tapio Wallinia. Hänelle on toimitettu tehtäväkuvauksia mm. paikallislehtityöstä tai tuottajatehtävistä. Nämä ovat uusia tehtäviä, jotka ovat syntyneet palkkausjärjestelmän rakentamisen jälkeen. 3A:n raja ei näissä aivan ylity, siksi 2B:n ylärajalle tarvitaan paikka näille uusille tehtäville.

5 5 Anne Laurila EPSY Sopimuksen kesto: meidän ehdotus on 13 ja VKL:n 28 kk pituinen. Maalaisjärki sanoo, että ratkaisu löytyy puolivälistä. Toive on, että yrittäkää nyt saada se poikki johonkin muuhun aikaan kuin kesän alla, kuten kaksi edellistä kertaa. Vuosiloma-esitys: työnantaja toivoo että lomasta voisi sopia paikallisesti. Kaikki ovat tulkinneet, että koskee vain uusia, mutta voisiko koskea myös nykyisiä? Mutta hyvä jos siitä ei edes neuvotella. Osaston luottamusmiehen asema konserneissa on hyvä esitys. Entä alueluottamusmiehen asema? Voisiko sen kirjata tes:iin? Arto Nieminen Järjettömintä, mitä voitaisiin keksiä, olisi päättää sopimuskausi kesään tai toukokuuhun. Lomien osalta paikallinen sopiminen ei tietenkään rajoittuisi vain uusiin, vaan se tulisi esiin Yt-neuvotteluissa tms. Yksilöitä voitaisiin painostaa luopumaan lomista. Katkaistaan keskustelu kuitenkin kukkaiskielellä. Alueluottamusmiestä ei tessissä tunneta. Työnantaja perustelee, että ei voida päästää toisen yrityksen ihmistä oman yrityksen asioita hoitamaan. Vaikka alueluottamusmies on hyvä idea, se ei toimi kaikkialla kovin hyvin. Hankalaa, kun tunnustettu asema puuttuu. Petri Savolainen Tekstiryhmässä on puhuttu vuosilomasta. Siitä on mahdotonta sopia mitään, mutta tällä kertaa kuitenkin siitä keskustellaan. Pitää VKL:n esitystä koepallona, koska se ei liity mitenkään työllisyys- ja kasvusopimukseen, jossa ei ole muuallakaan sovittu työajan pidennyksistä. Tekstiryhmässä on tuotu ongelmat esiin. Asia tulisi Yt-pöytään elementiksi välittömästi. Ansaintakysymyskin on esillä. Samantapainen ansaintamalli esim. Ylessä ja lehdistössä on edistänyt liikkuvuutta, mitä VKL pitää myös hyvänä. Isoin este on tasapuolinen kohtelu: mahdollinen korvaus voi tarkoittaa, että uusille ei tule mitään korvausta tai jossain tapauksessa saadaan ylikompensaatiota. Keskustelua kukkaiskielellä jatketaan, mutta aika pian kai todetaan, että tästä ei voida sopia. Hanne Aho SAL Paikalliseen sopimiseen ei aikanaan haluttu suostua ollenkaan, mutta niin se vain tuli siinä muodossa, että paikallisesti sopien voi saada korotuksiakin enemmän. Ei voi olla totta, että VKL haluaisi nyt sopia lomistakin paikallisesti. Muutamassa vuodessa kukaan ei saisi kuudetta viikkoa. Paikallinen sopiminen hyvä asia paikoissa joissa se toimii, mutta tiedämme, että useissa paikoissa ei toimi kuin kiristysvälineenä. Päätös Merkittiin keskustelu tiedoksi.

6 6 11 Muut asiat 12 Kokouksen keskeyttäminen Heikki Jokinen SFJ ihmetteli, miksi työttömyyskassan nimeksi annettiin Finka. Keskeytettiin kokous klo Kokousta jatketaan klo 13 Sokos Hotel Pasilassa, jos muuta ei valtuutetuille sitä ennen ilmoiteta. Kokous jatkui tiistaina klo 13 Sokos Hotel Pasilassa. 13 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 14 Esityslistan ja työjärjestyksen hyväksyminen Liiton sääntöjen 31 :n b) kohdan mukaan valtuuston ylimääräiseen kokoukseen on toimitettava kirjallisesti kutsu vähintään kolme päivää ennen kokousta. Yhdistyksille ja valtuutetuille on ilmoitettu lähetetyllä sähköpostiviestillä ylimääräisen valtuuston kokouksen jatkamisesta ja koolle kutsumisesta Hallitus on lähettänyt sähköpostilla valtuutetuille ja jäsenyhdistyksille päivätyn kutsun, jolla valtuusto kutsutaan jatkokokoukseen Helsinkiin Liiton sääntöjen 33 :n mukaan valtuusto on päätösvaltainen, kun sen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet valtuuston jäsenistä on läsnä. Suoritettiin nimenhuuto. Merkitään nimenhuudossa läsnä olleet 45 varsinaista jäsentä ja 14 varajäsentä, 11 hallituksen jäsentä ja 10 liiton toimihenkilöä. Koska läsnä oli valtuuston puheenjohtaja ja yli puolet valtuuston jäsenistä, kokous todettiin yksimielisesti laillisesti kokoon kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi Suomen Journalistiliiton valtuuston ylimääräiseksi kokoukseksi. Hyväksyttiin kokoukselle esityslista ja työjärjestys. Myönnettiin läsnäolo- ja puheoikeus neuvottelukunnan jäsenille Arno Juutilaiselle, Hanna Kuonanojalle, Taru Taipaleelle ja Juha Lehtiselle sekä

7 7 15 Kahden sihteerin valitseminen valmiustyöryhmän jäsenille Suvi Aholalle, Jussi Lankiselle, Helena Rissaselle ja Tuomo Tynkkyselle. Kokouksen sihteerinä jatkoi Sanna Nikula. Marja Palmusen oltua estyneenä valittiin toiseksi sihteeriksi Valtteri Aaltonen. 16 Kahden pöytäkirjantarkastajan valitseminen 17 Kahden ääntenlaskijan valitseminen 18 Valiokuntien asettaminen 19 Lehdistön työehtoneuvottelut 20 Muut asiat Pöytäkirjantarkastajina jatkoi Heikki Piskonen SAL. Kirsi Mattilan ollessa estyneenä tilalle valittiin Seppo Puttonen RTTL. Ääntenlaskijoina jatkoivat Tuomo Lappalainen SAL ja Kimmo Mäkilä HSY. Päätettiin asettaa valiokuntia tarpeen mukaan kokouksen kuluessa. Kuultiin selvitys neuvottelutilanteesta ja tehdään tarvittavat päätökset. Pöytäjakeluna jaettiin saavutettu neuvottelutulos. Arto Nieminen esitteli sopimuskauden ja palkkaratkaisun. Tytti Oras ja Petri Savolainen esittelivät tekstiratkaisut. Hallitus esitti, että neuvottelutulos hyväksytään uudeksi työehtosopimukseksi sekä että valtuusto antaisi hallitukselle valtuudet hyväksyä tämän kokouksen jälkeen mahdollisesti syntyvät työehtosopimukset. Yhtään puheenvuoropyyntöä ei ollut jätetty. Valtuusto hyväksyi neuvottelutuloksen yksimielisesti ja myönsi hallitukselle valtuudet hyväksyä kokouksen jälkeen mahdollisesti syntyvät muut työehtosopimukset. Valtuusto kiitti puheenjohtaja Niemisestä sekä koko neuvottelukuntaa neuvottelutyöstä. Pöytäjakeluna oli ollut työmarkkinatutkimus liiton jäsenten ansioista 2014.

8 8 21 Kokouksen päättäminen Asko Lehtonen kiitti valtuutettuja menneestä valtuustokaudesta sekä päätti kokouksen klo Vakuudeksi Asko Lehtonen Marja Palmunen Sanna Nikula Valtteri Aaltonen Olemme tarkastaneet tämän pöytäkirjan ja todenneet sen kokouksen kulun ja tehtyjen päätösten mukaiseksi. Heikki Piskonen Kirsi Mattila Seppo Puttonen