KOKOUSMENETTELY KUNNASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOKOUSMENETTELY KUNNASSA"

Transkriptio

1 KOKOUSMENETTELY KUNNASSA HYVÄ HALLINTO TUOTTAA HYVIÄ PÄÄTÖKSIÄ Kunnanjohtaja Teppo Sirniö

2 OIKEUS HYVÄÄN HALLINTOON Kunnan päätöksentekomenettelyvoidaan jakaa viiteen eri vaiheeseen: vireilletuloon valmisteluun päätöksentekoon tiedoksiantoon ja täytäntöönpanoon Perustuslain takaamiin perusoikeuksiin kuuluu myös oikeus hyvään hallintoon. Perustuslain 21 :n mukaan hyvän hallinnon takeisiin kuuluvat: oikeus saada asia käsitellyksi asian- mukaisesti ilman aiheetonta viivytystä toimivaltaisessa viranomaisessa käsittelyn julkisuus oikeus tulla kuulluksi päätöksen perusteleminen oikeus hakea muutosta riippumattomaltatuomioistuimelta. 2

3 HALLINNON JULKISUUSPERIAATE Hallinto perustuu perustuslain 12 :n mukaan julkisuusperiaatteelle. Lähtökohtana on, että viranomaisen asiakirjat ovat julkisia, jollei julkisuutta ole välttämättömien syiden vuoksi lailla erikseen rajoitettu. Jokaisella on myös oikeus saada tieto julkisesta asiakirjasta. Julkisuusperiaate on täsmennetty viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa eli julkisuuslaissa(621/1999). Asiakirjojen julkisuudesta voidaan tehdä poikkeuksia vain lailla ja välttämättömien syiden vuoksi. Julkisuuslakiin on otettu melko kattavat säännökset myös asiakirjan salassapidon perusteista. 3

4 VIRANHALTIJAT JA LUOTTAMUSHENKILÖT TOIMIVAT VIRKAVASTUULLA Perustuslaissa on säännös myös virkavastuusta (118 ). Viranhaltijat ja luottamushenkilöt toimivat virka-vastuulla ja vastaavat toimiensa lainmukaisuudesta. Jokaisella, joka on kärsinyt oikeuden loukkauksen tai vahinkoa viranhaltijan tai muun julkista tehtävää hoitavan henkilön lainvastaisen toimenpiteen tai laiminlyönnin vuoksi, on oikeus vaatia tämän tuomitsemista rangaistukseen sekä vahingonkorvausta julkisyhteisöltä. 4

5 KUNNAN PÄÄTÖKSENTEKO Julkisen hallinnon päätöksenteon perusteet on kirjattu Suomen perustuslakiin. Päätöksentekomenettelyä kunnassa säätelee pääosin kuntalakija hallintolaki. Eri hallinnonaloilla on lisäksi lukuisia omia menettelyä koskevia säännöksiä. Lisäksi kunnan päätöksentekoa ohjaavat hallintosääntö, valtuuston työjärjestys ja toimialojen ohjesäännöt 5

6 VALTUUSTO YLIN PÄÄTÖKSENTEKOELIN Kuntalain 1.2 pykälän mukaan kunnan päätösvaltaa käyttää asukkaiden valitsema valtuusto. Kuntalaissa kunnan päätösvalta on yläkäsite. Sillä tarkoitetaan kunnan hoidettavaksi lain mukaan kuuluvia tai muita asioita, joissa kunta voi tai sen edellytetään tekevän päätöksiä. Tämä päätösvalta kuuluu ensisijaisesti valtuustolle. 6

7 TOIMIVALLAN RAJAUS Hallinnossa on pääsääntönä, että ylempi viranomainen ei voi ilman nimenomaisestisiihen oikeuttavaa säännöstä puuttua alemman viranomaisen toimivaltaankuuluvaan asiaan. Tätä voidaan luonnehtia toimivaltarajojen jäykkyydeksi. Periaate on voimassa myös kunnallishallinnossa. Esimerkiksi ei edes valtuusto voi ottaaratkaistavakseen asiaa, joka kuuluu kunnanhallituksen tai lautakunnan ratkaistavaksi. 7

8 OTTO-OIKEUS Merkittävin säännös, jolla toimivallan jäykkyydestä on poikettu, on kuntalain 51 :n mukainen otto-oikeus. Kunnanhallitus ja lautakunnat voivat omilla tehtävä- alueillaan ottaa käsiteltäväkseen yksittäisen asian, jossa alempi viranomainen on tehnyt päätöksen. Johtosäännössä myös johtokunnalle voidaan lautakunnan sijasta antaa oma otto-oikeus 8

9 TOIMIVALLAN SIIRTO Kunnan hallinnon järjestämiseksi valtuuston on hyväksyttävätarpeelliset johtosäännöt, joissa määrätään mm. kunnan eri viranomaisten toimivallan jaosta ja tehtävistä. Valtuusto tekee toimivallan jakoa koskevat ratkaisut eli delegointiratkaisut johtosäännöillä. Toimivaltaa ei voida siirtää erillisillä valtuuston päätöksillä, vaan delegointi on sidottu johtosääntöihin. Valtuusto voi siirtää toimivaltaansa kunnan muille toimielimille, luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. 9

10 ESTEELLISYYS Esteellisyyssäännöksillä pyritään turvaamaan asioiden käsittelyn puolueettomuutta ja luottamusta päätöksenteon moitteettomuuteen. Mikäli henkilöllä on sellainen suhde viranomaisessa käsiteltävään asiaan tai asianosaisiin, että se vaarantaa hänen puolueettomuutensa, hän on esteellinen eli jäävi. Jos esteellinen henkilö ottaa osaa asian käsittelyyn, päätös syntyy virheellisessä järjestyksessä. Virheellisessä järjestyksessä syntynyt päätös voidaan kumota, mikäli asiassa haetaan muutosta. 10

11 TUTUSTU MITÄ TARKOITTAA Esteellisyyden vaikutus Valtuutetun esteellisyys valtuustossa Osallisuusjäävi Edustusjäävi Intressijäävi Palvelussuhde- ja toimeksiantosuhdejäävi Yhteisöjäävi ja yhteisöjäävin poikkeus Ohjaus- ja valvontajäävi Puolueettomuuden vaarantuminenmuusta erityisestä syystä Esteellisyyssäännösten tarkoittamat läheiset Esteellisyyden ratkaiseminen Esteellisyyden vaikutus 11

12 ESTEELLISYYDESTÄ Myös esimerkiksi toimielimen sihteerinä tai pöytäkirjanpitäjäänä toimiminen on oikeuskäytännön mukaan asian käsittelyä, johon esteellinen henkilö ei saa osallistua. Esteellinen henkilö ei saa pyytääasian viranomaiskäsittelyyn liittyviä lausuntoja, kuulla asianosaisia eikä hankkia muutenkaan asian ratkaisuun mahdollisestivaikuttavaa selvitystä viranomaisen puolesta Esteellisyyteen liittyvä käsittelykielto ei koske puhtaasti teknisiätoimia kuten diaariointia, puhtaaksikirjoitusta tai kopioin- tia. Esteellinenkin henkilö voi siis suorittaa tällaisia toimia ilman, että asiassa tehtävä päätös syntyisi virheellisessä järjestyksessä. 12

13 ESTEELLISYYDEN VAIKUTUS Esteellinen henkilö ei saa osallistua hallintoasian käsittelyyn viranomaisessa. Käsittelyllätarkoitetaan kaikkia sellaisia hallintomenettelyssä suoritettavia toimia, jotka voivat jollakin tavoin vaikuttaa asiassa tehtävän päätöksen sisältöön. Esteellisyys koskee kaikkia asian käsittelyvaiheita valmistelun alusta täytäntöönpanoon asti. Esteellinen henkilö ei saa esitellä tai valmistella käsiteltävää asiaa, eikä osallistua päätöksentekoon toimielimen jäsenenä. Hän ei myöskään saa hoitaa päätöksentäytäntöönpanoon liittyviä tehtäviä. 13

14 Hallintolain :ssä tarkoitetut läheiset isovanhemmat vanhemmat puoliso setä/täti/eno viranhaltija/ luottamushenkilö setä/täti/eno sisarus puoliso entinen puoliso puoliso lapsi lapsi - ei puolisoa lapsenlapsi 1. ryhmä - myös ao. henkilön puoliso puolisolla tarkoitetaan myös avioliittomaisissa olosuhteissa ja rekisteröidyssä parisuhteessa elävää henkilöä 2. ryhmä läheisenä pidetään myös vastaavaa puolisukulaista 3. ryhmä 14 - myös ao. henkilön puoliso erityisen läheinen henkilö

15 HALLINTOSÄÄNTÖ Kuntalain 16 :n mukaan valtuusto hyväksyy tarpeelliset johtosäännöt hallinnon järjestämiseksi. Lain 50 :n mukaan jokaisessa kunnassa on hallintosääntö, jossa annetaan tarpeelliset määräykset kunnan hallinto-ja päätöksentekomenettelystä. Hallintosääntö on ainoa pakollinen johtosääntö. Hallinnon järjestämiseksi kunnassa voi olla muitakin johtosääntöjä, joissa annetaan esimerkiksi yksittäistä toimielintäkoskevia määräyksiä. 15

16 VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Kuntalain 15 :n mukaan valtuuston työjärjestyksessä, joka on myös johtosääntö, voidaan antaa määräyksiä valtuuston toiminnasta, varavaltuutetun kutsumisesta valtuutetun tilalle, valtuutetun aloitteen käsittelystä ja valtuutettujen valtuustotyöskentelyä varten muodostamista valtuustoryhmistä. Valtuuston työjärjestykseen on yleensä otettu määräyksiä kokousmenettelystä, mm. istumajärjestyksestä, kokouskutsusta, esityslistasta, puheenjohtajan tehtävistä, puheenvuorojen käyttämisestä, äänestysjärjestyksestä, vaaleista ja ns. toivomusponsista. Kuntalain 15 a :ssä säädetään valtuuston kokouksen johtamisesta ja valtuutettujen puheoikeuden käyttämisestä. 16

17 KOKOUSMENETTELY Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten kokouksia koskeva sääntely eroaa siinä, että; perussäännökset ylimmän toimielimen eli valtuuston kokoontumisesta ovat kuntalaissa, mutta muiden toimielinten kohdalla kokousmenettely perustuu pääosin hallintosäännön määräyksiin 17

18 KUNTALAKI Kuntalaissa säädetään valtuustoasioiden valmistelusta (53 ), valtuuston kokoontumisesta (54 ), asioiden käsiteltäväksi ottamisesta valtuustossa (55 ) sekä valtuuston päätösten laillisuuden valvonnasta (56 ). Kaikkia toimielimiä, myös valtuustoa, koskevat kuntalain säännöksetkokouksen julkisuudesta, päätösvaltaisuudesta, äänestyksestä, vaalista, eriävästä mielipiteestä, pöytäkirjasta sekä pöytäkirjan nähtävänä pitämisestä (kuntalain ). Myös esteellisyyden sääntely perustuu kaikkien toimielinten kohdalla lakiin eli kuntalain 52 :ään ja hallintolain :ään. 18

19 ASIOIDEN VALMISTELU VALTUUSTOLLE Lähtökohta on, ettäkunnanhallituksen on valmisteltava valtuustoasiat. Säännös sisältää sekä valmistelupakon ettävalmistelun keskittämisen. Valmistelupakolla pyritään varmistamaan, että valtuu- tetuillaon riittävästi tietoa päätettävästä asiasta, sen ratkaistuvaihtoehdoista ja päätöksen vaikutuksista. Valmistelu on keskitetty kunnanhallitukselle. Asiat eivät voi tulla valtuuston käsittelyyn ilman valmistelua. Lautakuntien ja muiden hallituksen alaisten toimielinten valmistelemat asiat valmistellaan valtuustoa varten aina hallituksessa. 19

20 MUUT TOIMIELIMET Muissa toimielimissä (paitsi valtuusto) asiat valmistellaantoimielimen ratkaistavaksi esittelijän johdolla. Esittelijä vastaa valmistelun asianmukaisesta suorittamisestaja on valmistelun perusteella velvollinen tekemään asiassa toimielimelle nimenomaisen päätösehdotuksen. 20

21 KOKOUSMENETTELY Kokouskutsu, asialista ja esityslista Kuntalain 54 :n mukaan valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi. Valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten. Hallintosäännön mukaan muu toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja paikassa. Kokous pidetään myös, milloin puheenjohtaja katsoo kokouksen tarpeelliseksitai enemmistötoimielimen jäsenistä tekee puheenjohtajalle esityksen sen pitämisestä. 21

22 KOKOUSKUTSU JA ESITYSLISTA Kokouskutsunantaa puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessa varapuheenjohtaja. Kokouskutsun sisällöstä ja lähettämisestä on yleensä määrätty hallintosäännössä. Hallintosäännön mukaan kokouskutsussa on ilmoitettava kokouk- senaika ja paikka sekä käsiteltävät asiat (asialista). Esityslista lähetetään mahdollisuuksien mukaan kokouskutsun yhteydessä. Kokouskutsu lähetetään jäsenille ja muille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen, toimielimen päättämällä tavalla. Kokouskutsun lähettämättä jättäminen niille, joilla on oikeus osallistua kokoukseen, on menettelyvirhe. 22

23 ESITYSLISTA Esityslista välittää valmistelun tulokset päättäjille. Se nopeuttaa ja täsmentää asian käsittelyä, helpottaa pöytäkirjan laadintaa ja varmistaa oikeaa tiedotta- misestakokouksessa käsiteltävistä asioista. Esityslistasta tulee osa kokouksen pöytäkirjaa. Yksittäisen asian kohdalla esityslistaan merkitään asiaotsikko, selostus asiasta sekä päätösehdotus. 23

24 ASIAOTSIKKO Asiaotsikko on käsiteltävän asian tiivis kuvaus, jonka laatimiseen on kiinnitettävä myös huomiota sen johdosta, että se samallarajaa asian käsittelyä. Asian käsittelyn ja puheenvuorojen on pysyttävä otsikossa ilmoitetussa asiassa. 24

25 ASIAN SELOSTUSOSASSA Asian selostusosassa tiivistetään asian valmistelun tulokset: selvitys vireilletulosta, asian aiempi käsittely, vastaavien asioiden aiempi ratkaisukäytäntö, lainsäädäntö ja johtosäännöt, talousarvio ja suunnitelmat sekä ratkaisuvaihtoehdot ja niiden vaikutukset. 25

26 KOKOUSKUTSUSSA MAINITSEMATON ASIA Kokouskutsussa mainitsemattoman, mutta valmistellun asian valtuusto voi ottaa käsiteltäväkseen ja ratkaistavakseenyksinkertaisella enemmistöllä. Edellytyksenä on asian kiireellisyys, joka yleensä tarkoittaa, ettei asiaa enää seuraavassa kokouksessa ehditä käsitellä tai että käsittelyn siirtäminen joka tapauksessa aiheuttaisi kunnalle merkittävää oikeudellista, taloudellista tai muuta haittaa. Käsiteltäväksi ottamisesta tehdään erillinen päätös. Jos valtuustoasiaa ei ole ollenkaan valmisteltu, valtuuston on oltava yksimielinen sen käsiteltäväksi ottamisesta. Yksimielisyysvaatimus koskee siis myös kiireellistä asiaa, jollei sitä ole valmisteltu. 26

27 KOKOUSKUTSUSSA MAINITSEMATON... Muiden toimielinten kohdallaei ole yhtä tiukkoja säädöksiä. Hallintosäännön mukaan toimielin voi päättää ottaa käsiteltäväksi sellaisenkin asian, jota ei ole mainittu kokouskutsussa. Valmistelusta ei määrätä mitään. Käytännössä kunnanhallitus ja lautakunnat ja muut toimielimet voivat siis ottaa käsiteltäväkseenns. ylimääräisiä asioita esittelijän tai toimielimen jäsenen tekemästä ehdotuksesta. Jolleivät toimielimen jäsenet ole käsiteltäväksi ottamisesta yksimielisiä, siitä äänestetään ja enemmistöpäätöksellä ratkaistaan se, otetaanko asia käsiteltäväksi vai ei. 27

28 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN PÄÄTÖSVALTAISUUDEN JA LAILLISUUDEN TOTEAMINEN 28

29 KOKOUKSEN JÄRJESTÄYTYMISTEHTÄVÄT KUULUVAT KOKOUKSEN PUHEENJOHTAJALLE Kokouksen järjestäytymistehtävät kuuluvat kokouksen puheenjohtajalle. Hänen tehtäviinsä kuuluu selvittää, ovatko kokouksen pitämisen lailliset edellytykset olemassa. Jotta kokous olisi päätösvaltainen, riittävän määrän toimielimen jäseniä on oltava läsnä. Valtuuston kokouksessa pitää olla läsnä vähintään 2/3 valtuutetuistaja kunnan muun toimielimen kokouksessa enemmän kuin puolet jäsenistä (kuntalain 58 ). Jollei näin ole, kokousta ei voida lainkaan pitää. 29

30 LÄSNÄOLO-OIKEUS Puheenjohtajan on myös todettava läsnäolevatja onko heillä läsnäolo-oikeus. Toimielimen kokouksessa päätöksentekoon ottavat osaa vain toimielimen jäsenet. Hallintosäännössä voidaan määrätä muiden kuin toimielimen jäsenten läsnäolosta ja puheoikeudesta toimielimen kokouksissa. Määräykset koskevat lähinnä toimielimeen kuulumattomia luottamushenkilöitäja kunnan henkilöstöä. Erikseen voidaan myös päättää asiantuntijan tai asianosaisen kuulemisesta toimielimen kokouksessa. Kokousten yleisöjulkisuudesta säädetään kuntalain 57 :ssä. 30

31 LÄSNÄOLO-OIKEUS Hallintosääntöön on otettu määräykset valtuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan läsnäolo-ja puheoikeudesta kunnanhallituksen kokouksessa sekä kunnanhallituksen puheenjohtajan ja kunnanjohtajan läsnäolo-ja puheoikeudesta muiden toimielinten kokouksissa. Kunnanhallituksen edustuksesta valtuuston kokouksissa määrätäänyleensä valtuuston työjärjestyksessä. Sen lisäksi perusteltu tarve pysyvään läsnäoloon saattaa olla asiantuntijaviranhaltijoilla, jotka eivät ole toimielimen esittelijöitä. Puheenjohtajan tehtävänä on siis selvittää, keitä on läsnä ja onko heillä läsnäolo-oikeus. 31

32 LAILLISUUDEN TOTEAMINEN ON PUHEENJOHTAJAN TEHTÄVÄ Laillisuusedellytysten selvittämiseen kuuluu, onko kokous kutsuttu koolle sillä tavoin kuin hallintosäännössä on määrätty tai toimielin on itse päättänyt. Yleensä toimielimellä itsellään on mahdollisuus päättää, kuinka monta päivää aiemmin kokouskutsut on toimitet-tava läsnäoloon oikeutetuille. Näiden seikkojen selvittämisen jälkeen puheenjohtaja voi todeta kokouksen päätösvaltaiseksi ja laillisesti koolle kutsutuksi. Huomionarvoista on, että kokouksen päätösvaltaisuuden ja laillisuuden toteaminen on puheenjohtajan tehtävä. Toimielin ei siitä esimerkiksi äänestä. 32

33 TILAPÄINEN PUHEENJOHTAJA Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat poissa, kokousta var- tenvalitaan tilapäinen puheenjohtaja. Sama koskee yksittäistä asiaa, kun puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat esimerkiksi esteellisiä. 33

34 PÖYTÄKIRJAN TARKASTAMINEN Kokouksen järjestäytymiseen kuuluu myös pöytäkirjan tarkastamisesta päättäminen. Kunnan hallintosäännössä on annettava tarpeelliset määräykset muun muassa pöytäkirjan tarkastamisesta. Tavallisesti pöytäkirjan tarkastajiksi valitaan kaksi toimielimen jäsentä. Pöytäkirjan tarkastajina toimivat yleensä toimielimen jäsenet vuorollaan. Jos pöytäkirjan tarkastajat eivät hyväksy pöytäkirjaa, se tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa. Tällöin toimielin voi äänestää pöytäkirjan sisällöstä. Toimielin voi myös olla valitsematta pöytäkirjan tarkastajia ja päättää, että pöytäkirja tarkastetaan toimielimen seuraavassa kokouksessa. 34

35 ASIAN KOKOUSKÄSITTELY Asian päätöksentekojärjestyksestä kokouksessa määrätään pääosin kunnan hallintosäännössä ja valtuuston työjärjestyksessä. Laissa ovat säännökset äänestysja vaalimenettelyn perusteista. Sivun sisältö Yksittäisen asian kokouskäsittely voidaan jakaa seuraavasti: asian esittely kunnanhallituksen tai esittelijän päätösehdotus = pohjaehdotus asiasta käytävä keskustelu päätösehdotusten selostus päätöksen tekeminen (yksimielisyys, äänestys, vaali) päätöksen toteaminen asian käsittelyn päättäminen 35

36 ESITTELY Valtuuston kokousta lukuun ottamatta asioista päätetään yleensä viranhaltijan esittelystä. Valtuustolle asiat valmistelee kunnanhallitus (tai tarkastuslautakunta / tilapäinen valiokunta). Valtuuston kokouksessa puheenjohtaja esittelee asian valmistelun useimmiten esityslistaan viitaten. Muissa toimielimissä valmistelusta on vastuussa esittelijä. Valmistelun perusteella esittelijän velvollisuus on tehdä päätösehdotus asian ratkaisijalle. Yleensä valmistelun tulokset selostetaan esityslistassa. Päätösehdotus on kuitenkin mahdollista tehdä vasta kokouksessa. Hyvään hallintoon voidaan kuitenkin katsoa kuuluvan, että päätösehdotuksenesittämiseen vasta kokouksessa on perusteltu syy ja sen pitäisi olla poikkeuksellista. 36

37 PÄÄTÖNEHDOTUKSESSA ESITTELIJÄN KANTA Päätösehdotuksessa esittelijän on otettava asiallinen kanta päätettävänä olevaan asiaan. Päätösehdotuksen on oltava sellainen, että toimielin voi hyväksyä sen päätökseksi ( ehdotus hyväksyttiin ). Esittelijän päätösehdotuksen puuttuminen on yleensä muotovirhe. Jos päätösehdotus on tehty, mutta se ei ole riittävän täsmällinen, esittelyn laillisuus on arvioitava kussakin tapauksessa erikseen. Joissakin tilanteissa saattaa olla tarpeen poiketa tavanomaisesta esittelyjärjestyksestä. Tämän varalta hallintosäännössä voidaan antaa toimielimelle oikeus käsitellä asia viranhaltijan esittelyn sijasta puheenjohtajan selostuksen pohjalta. 37

38 POHJAEHDOTUS Esittelijän ja valtuustossa kunnanhallituksen päätösehdotus on käsittelyn pohjana (ns. pohjaehdotus). Pohjaehdotus ei vaadi erillistä kannatusta päästäkseen äänestykseen toimielimen jäsenen tekemän kannatetun ehdotuksen kanssa. Valtuustossa pohjaehdotuksena voi myös olla tilapäisen valiokunnan tai tarkastuslautakunnan ehdotus. Jos pohjaehdotusta muutetaan ennen kuin toimielin on tehnyt asiassa päätöksen, pohjaehdotuksena on muutettu ehdotus. Jos pohjaehdotus peruutetaan ennen päätöksen tekemistä, asia on hallintosääntö- ja valtuuston työjärjestysmallin mukaan poistettava esityslistalta, jollei toimielin toisin päätä. 38

39 PÄÄTÖKSENTEKOJÄRJESTYS Yksittäisen asian kokouskäsittely voidaan jakaa seuraavasti: -asian esittely -kunnanhallituksen tai esittelijän päätösehdotus = pohjaehdotus -asiasta käytävä keskustelu -päätösehdotusten selostus -päätöksen tekeminen (yksimielisyys, äänestys, vaali) -päätöksen toteaminen -asian käsittelyn päättäminen 39

40 KESKUSTELU JA SEN AIKANA TEHDYT EHDOTUKSET Asian esittelyn ja päätösehdotuksen tekemisen jälkeen asiasta on varattava tilaisuus keskustella. Yleensä päätösehdotus ilmenee esityslistasta, jolloin asian käsittely alkaa asiasta käytävällä keskustelulla. Puheenjohtajan on annettava puheenvuorot siinä järjestyksessäkuin niitä on pyydetty. Asian käsittelyjärjestystä koskeva työjärjestyspuheenvuoro sekä repliikkipuheenvuoro eli lyhyt edelliseen puheenvuoroon liittyvä huomautus voidaan antaa välittömästi. Keskustelua ei voida laillisesti rajoittaa, vaan kaikki pyydetyt puheenvuorot on annettava. 40

41 PUHUJAN PYSYTTÄVÄ ASIASSA Puhujan on pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jollei näin tapahdu, puheenjohtajan on puututtava asiaan. Puheenjohtajan tehtäviin kuuluu myös järjestyksenpito. Jos kokouksessa syntyy hallitsematon epäjärjestys, kokous on viimekädessä keskeytettävä. 41

42 PUHUJA VOI TEHDÄ EHDOTUKSIA Keskustelun kuluessa toimielimen jäsenet voivat tehdä päätösehdotuksia. Myös pöydällepanoehdotus tai muu käsittelyn siirtämistä, esimerkiksi asian palauttamista uudelleen valmisteltavaksi tarkoittava ehdotus on mahdollinen. Kannatetun pöydällepanoehdotuksen tai muun asian siirtämistä koskevan ehdotuksen tekemisen jälkeen puheenjohtajanon kehotettava puhujaa kohdistamaan seuraava puheenvuoronsa siirtämisehdotukseen. 42

43 KESKUSTELU PÄÄTTYNYT Jos pöydällepanosta ei olla yhtä mieltä, siitä on äänestettävä eikä asian käsittelyä voida jatkaa, jos asia päätetään jättää pöydälle. Päätettäessä jatkaa käsittelyä samassa kokouksessa eli hylättäessä pöydällepanoehdotus jatkuu keskustelu itse asiasta. Kun puheenvuoroja ei enää ole pyydetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Oikeuskäytäntöä mm. KHO 1960 II 231KHO 2005:45 43

44 YKSIMIELINEN PÄÄTÖS JA ÄÄNESTYS Keskustelun päättymisen jälkeen alkaa päätöksentekovaihe. Pohjaehdotus ei vaadi erillistä kannatusta päästäkseen äänestykseen toimielimen jäsenen tekemän ehdotuksen kanssa. Toimielimen jäsenen tekemä kannattamaton ehdotus raukeaa. Jos vastaehdotusta ei ole tehty tai vastaehdotus on kannattamattomanarauennut, puheenjohtajan asiana on todeta yksimielinen päätös. Äänestykseen ei myöskään tarvitse ryhtyä, jos puheenjohtaja voi todeta, että toimielin on yksimielisesti toisella kannalla kuin pohjaehdotus. 44

45 PÄÄTÖKSEN TOTEAMINEN JA ASIAN KÄSITTELYN PÄÄTTÄMINEN Päätöksenteon jälkeen puheenjohtajan on vielä todettava päätöksen sisältö. Tämä on tärkeää erityisesti silloin, kun asiat eivät ole edenneet esityslistan mukaisesti, vaan on esimerkiksi äänestetty. Puheenjohtaja päättää asian käsittelyn nuijan kopautuksella. 45

46 KUNTAL59 ÄÄNESTYS Jos toimielin on asiasta yksimielinen tai vastaehdotusta ei ole kannatettu, puheenjohtaja toteaa päätöksen. Muussa tapauksessa puheenjohtaja toteaa ehdotukset, joita ei kannatuksen puuttuessa oteta äänestettäviksi, ja ehdotukset, joista äänestetään. Puheenjohtaja saattaa toimielimen hyväksyttäväksi äänestystavan ja, jos äänestyksiä on toimitettava useampia, äänestysjärjestyksen sekä tekee äänestysesityksen siten, että vastaus "jaa" tai "ei" ilmaisee kannanoton ehdotukseen. 46

47 ÄÄNESTYSTAPA Äänestystavalla tarkoitetaan sitä, millä tavoin äänestys suoritetaan. Jollei äänestyskonetta ole käytössä, varmin äänestystapa on ns. nimenhuuto, jolloin kukin äänestykseen osallistuja ilmaisee kantansa nimensä kuultuaan. Muita hyväksyttäviä tapoja ovat esimerkiksi kädennosto ja seisomaan nousu. 47

48 ÄÄNESTYSJÄRJESTYS Äänestysjärjestyksellä tarkoitetaan sitä, missä järjestyksessä ehdotukset asetetaan äänestettäessä toisiaan vastaan. Äänestys toimitetaan ns. parlamentaarista äänestystapaa noudattaen. Kaksi samaa asiaa koskevaa, pohjaehdotuksesta eniten poikkeavaa kannatettua päätösehdotusta asetetaan vastakkain ja niistä voittanut ehdotus asetetaan edelleen vastakkain seuraavan kannatetun päätösehdotuksen ja viimeksi pohjaehdotuksen kanssa. Kokonaan hylkäämistä tarkoittava ehdotus on äänestyksessä viimeisenä muut äänestykset voittanutta vastaan. Parlamentaarisessa äänestystavassa äänestysesitys tehdään siten, että vastaus jaa tai ei ilmaisee kannanoton ehdotukseen. 48

49 MÄÄRÄRAHASTA ÄÄNESTÄMINEN Jos asia koskee määrärahan myöntämistä, ensin asetetaan äänestettäväksi ilman vastakkainasetteluamäärärahaltaan suurimman ehdotuksen hyväksyminen tai hylkääminen ja näin jatketaan ehdotusten suuruuden mukaisessa järjestyksessä. Kun ehdotus hyväksytään, pienemmistä ehdotuksista ei enää äänestetä. 49

50 AVOIMUUS, PUHEENJOHTAJAN ÄÄNI Äänestys on aina toimitettava avoimesti eli henkilöiden äänestyskäyttäytymistä ei voida pitää salassa. Päätökseksi tulee ehdotus, joka on saanut eniten ääniä. Äänten mennessä tasan, puheenjohtajan ääni ratkaisee päätöksen. Yleensä toimielimen jäsenellä on mahdollisuus myös pidättyä äänestämästä eli äänestää tyhjää. Tyhjiä ääniä ei oteta lukuun enemmistöä laskettaessa. Puheenjohtajalla on kuitenkin velvollisuus ottaa asiaan kantaa, jos aiemmin annetut äänet ovat menneet tasan. 50

51 VAALI Henkilövalinnasta käytetään nimitystä vaali. Kysymys voi olla henkilön tai henkilöiden valitse- misestakunnan luottamustoimeen tai esimerkiksi kunnan edustajaksi osakeyhtiön yhtiökokoukseen taikka kunnan viranhaltijan tai työntekijän valinnasta. Vaalissa tulevat valituiksi se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä. 51

52 SUHTEELLINEN VAALI Luottamushenkilöiden vaali toimitetaan suhteellisena, jos sitä vaatii läsnä olevista toimielimen jäsenistä vähintään määrä, joka saadaan jakamallaläsnä olevien lukumäärä valittavien lukumäärällä lisättynä yhdellä. Jos osamääräksi tulee murtoluku, se korotetaan lähinnä ylempään kokonaislukuun. 52

53 ENEMMISTÖVAALI Vaali toimitetaan ensisijaisesti enemmistövaalina. Enemmistövaalissa valituksi tulee se tai ne, jotka ovat saaneet eniten ääniä. Jos valittavia on enemmän kuin yksi, jokaisella toimielimen jäsenellä on käytettävissään yhtä monta ääntä kuin valittavia henkilöitä on. Yhdelle ehdokkaalle voidaan kuitenkin antaa vain yksi ääni, muttakaikkia ääniä ei ole pakko käyttää. Valituksi tulee saamiensa äänimäärien mukaisesti niin monta ehdokasta kuin valittavia on. Kunnan viranhaltija ja työntekijä valitaan enemmistövaalilla ja vaalissa valitaan vain yksi henkilö. Kun valitaan toinen henkilö varalle, se on aina eri vaalitoimitus ja varalle valittavasta on siis suoritettava eri vaali. 53

54 VASTUU PÄÄTÖKSESTÄ JA ERIÄVÄ MIELIPIDE Kunnanjohtaja Teppo Sirniö

55 ERIÄVÄ MIELIPIDE Päätöksentekoon osallistuneella, jos hän on tehnyt vastaehdotuksentai äänestänyt päätöstä vastaan, sekä asian esittelijällä, jos päätös poikkeaa päätösehdotuksesta, on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Ilmoitus on tehtävä heti, kun päätös on tehty. Ennen pöytäkirjan tarkastamista esitetyt kirjalliset perustelut liitetään pöytäkirjaan. Päätöstä vastaan äänestänyt tai eriävän mielipiteen ilmoittanut ei ole vastuussa päätöksestä. Esittelijä on vastuussa hänen esittelystääntehdystä päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä. 55

56 ERIÄVÄN MIELIPITEEN ILMOITTAMINEN Asiasta eri mieltä olleella toimielimen jäsenellä ja asian esittelijällä on oikeus ilmoittaa päätöksestä eriävä mielipide. Toimielimen päätöksentekoon osallistuneelta jäseneltä edellytetään, että hän on asian käsittelyssä ilmaissut olevansa asiasta eri mieltä, joko tehnyt vastaehdotuksen tai äänestänyt päätöstä vastaan. Esittelijällä on oikeus eriävän mielipiteen esittämiseen vain, jos päätös poikkeaa hänen asiassa tekemästään päätösehdotuksesta. Eriävä mielipide on ilmoitettava heti sen jälkeen, kun päätös on tehty. Myöhemmin ilmoittaminen eienää ole mahdollista. Ajoissa ilmoitettuun eriävään mielipiteeseen voidaan liittää kirjalliset perustelut aina pöytäkirjan tarkastamisajankohtaan saakka. 56

57 VASTUUSTA VAPAUTUMINEN Eriävän mielipiteen ilmoittanut vapautuu päätöksen tuottamasta oikeudellisesta vastuusta. Esittelijälle se on ainoa varma mahdollisuus vastuusta vapautumiseen. Toimielimen jäsenelle riittää, että hänen äänestyskäyttäytymisensäilmenee toimielimen pöytäkirjasta. Jos hän ei pöytäkirjan mukaan ole äänestänyt päätökseksitulleen ehdotuksen puolesta, hänen ei myöskään ole vastuussa toimielimen enemmistön tekemästä päätöksestä. 57

58 OIKEUDELLINEN VASTUU Toimielimen jäsenen ilmoittamalla eriävällä mielipiteellä on merkitystä oikeudellisen vastuun kannalta suljetussa vaalissa ja ehkä myös silloin, kun jäsen on tehnyt ehdo- tuksen, joka on kannatuksen puuttuessa rauennut. Viimeksi mainitussa tilanteessa jäsenen rauenneen ehdotuksen tulisi kuitenkin ilmetä pöytäkirjasta. Muutenkin toimielimen jäsenten äänestyskäyttäytymisen pitäisi aina ilmetä pöytäkirjasta. 58

59 ESITTELIJÄN ERITYINEN VASTUU Esittelijä ei vapaudu päätöksen tuottamasta oikeudellisesta vastuusta pelkästään sillä, että hänen päätösehdotuksensa on ollut toinen kuin toimielimen tekemä päätös. Esittelijän erityisen vastuun (ns. esittelijänvastuu) sisältö on juuri se, että hän vastaa aina päätöksestä, jollei hän ole ilmoittanut eriävää mielipidettä. Esittelijänä kunnan toimielimessä toimii yleensä viranhaltija. Poikkeuksellisesti asiat voidaan ratkaista toimielimeen kuuluvan luottamushenkilön, yleensä puheenjohtajan selostuksenpohjalta. Esittelijän erityinen vastuu ei koske luottamushenkilöesittelijää, joka toimielimen jäsenenä voi myös äänes-tää asiassa. Toimielimen viranhaltijaesittelijä vastaa esiteltäviensä asioiden valmistelusta. Eriävästä mielipiteestä huolimatta esittelijä vastaa siitä, että päätöksenteon pohjaksi annetut tiedot ovat oikeat ja riittävät. 59

60 LUOTTAMUSHENKILÖN ASEMA Kunnanjohtaja Teppo Sirniö

61 LUOTTAMUSHENKILÖN ASEMA Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokra-tiaan perustuvassa kun-nallisessa päätöksen-teossa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt val-tuustossa Luottamushenkilöksi valittavan on täytettävä kuntalain33 :ssä säädetyt yleisen vaalikelpoisuuden edellytykset. Lisäksi kuntalain :ssä säädetään toimielinkohtaisista vaalikelpoisuudenrajoituksista eli erityisestä vaalikelpoisuudesta. 61

62 TUNNUSMERKKEJÄ Luottamustoimen tunnusmerkkejä ovat pakollisuus erottamattomuus määräaikaisuus vaalikelpoisuus virkavastuu ja poliittinen vastuu Tunnusmerkkinä voidaan myös pitää eettistävastuuta. Kuntalain 32 :ssä on luottamushenkilön käyttäytymistä koskeva säännös, jossa korostetaan toimen hoitamisen moraalisia ja eettisiä arvoja. 62

63 KUKA ON KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖ? Kunnan luottamushenkilöt määritellään kuntalaissa. Kuntalain mukaan kunnan luottamushenkilöitä ovat valtuutetut ja varavaltuutetut kunnan toimielimiin valitut jäsenet ja varajäsenet kunnan kuntayhtymän toimielimiin valitsemat jäsenet ja varajäsenet sekä muut kunnan luottamustoimiin valitut henkilöt. 63

64 KUKA EI OLE KUNNAN LUOTTAMUSHENKILÖ? Tilintarkastaja ei ole kunnan luottamushenkilö vaan toimii toimeksiantosuhteessa kuntaan. Osakeyhtiön tai muun yksityisoikeudellisen yhteisön hallituksen tai muun toimielimen jäseneteivät ole kuntalain tarkoittamia luottamushenkilöitä, vaikka he toimivatkin kunnan edustajina yhteisössä. 64

65 VALTUUTETUN ALOITEOIKEUS Luottamushenkilöillä on keskeinen asema edustukselliseen demokratiaan perustuvassa kunnallisessa päätöksenteossa. Ylintä päätösvaltaa kunnassa käyttävät luottamushenkilöt valtuustossa Valtuuston työjärjestyksen mukaan valtuutetun aloite annetaan kokouksessa kokouskutsussa mainittujen asioiden käsittelyn jälkeen. Kuntalaissa ei säädetä valtuutetun eikä muunkaan luottamushenkilön aloiteoikeudesta. Asia on jätetty valtuuston työjärjestyksen ja muiden johtosääntöjen varaan. Laissa kuitenkin edellytetään, että aloitteen käsittelystä otetaan tarpeelliset määräykset valtuuston työjärjestykseen. 65

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri

Kokouskäytännöistä. 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokouskäytännöistä 16.1.2013 Kristiina Heinonen-Kuusela kaupunginsihteeri Kokousmenettelyt Tavoitteena yhdenmukaiset menettelyt toimielimissä Käsitellään toimielimen ensimmäisessä kokouksessa Päätetään

Lisätiedot

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Yhtymähallitus 21.4.2010 68 Yhtymävaltuusto 5.5.2010 7 Yhtymävaltuustosta ja yhtymähallituksesta käytetään jäljempänä nimitystä valtuusto ja hallitus Hyväksytty 5.5.2010 Voimaan

Lisätiedot

Kokousmenettely ja sen käytännöt

Kokousmenettely ja sen käytännöt Kokousmenettely ja sen käytännöt Kokousaika ja -paikka Toimielin pitää kokouksensa pääsääntöisesti kalenterivuodeksi kerrallaan päättäminään aikoina ja päättämissään paikoissa. Kokous pidetään myös, kun

Lisätiedot

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty: 12.6.1995 Voimaantulo: 1.7.1995 Muutettu: 13.10.2003 Muutettu 8.12.2008 Voimaantulo 1.1.2009 SISÄLLYSLUETTELO 2 1 LUKU Yleiset määräykset

Lisätiedot

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS HAAPAJÄRVEN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 Sisällysluettelo 1 luku... 3 Yleiset määräykset... 3 Valtuuston toiminnan järjestelyt... 3 Valtuustoryhmän muodostaminen... 3 Valtuustoryhmään liittyminen

Lisätiedot

"Hyvä hallintotapa" on suositus Espoon kaupungin päätöksentekoprosessissa ja kokousmenettelyssä noudatettavista periaatteista.

Hyvä hallintotapa on suositus Espoon kaupungin päätöksentekoprosessissa ja kokousmenettelyssä noudatettavista periaatteista. HYVÄ HALLINTOTAPA "Hyvä hallintotapa" on suositus Espoon kaupungin päätöksentekoprosessissa ja kokousmenettelyssä noudatettavista periaatteista. KAUPUNGINHALLITUS, SEN JAOSTOT SEKÄ LAUTAKUNNAT JA JOHTOKUNNAT

Lisätiedot

Hallintosääntö. Valtuuston työjärjestys

Hallintosääntö. Valtuuston työjärjestys Hallintosääntö Valtuuston työjärjestys SISÄLLYSLUETTELO 1. Luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 1 2 Valtuustoryhmän muodostaminen 1 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen

Lisätiedot

Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä.

Valtuutetut voivat valtuustotyöskentelyä varten muodostaa valtuustoryhmiä. 1 (11) VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty valtuuston kokouksessa 13.12.2004 55 Voimaantulopäivämäärä 1.1.2005 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen

Lisätiedot

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS TAIVASSALON KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kunnanhallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen

Lisätiedot

Lapuan kaupunki. Hallintosääntö. Nro 301

Lapuan kaupunki. Hallintosääntö. Nro 301 Lapuan kaupunki Hallintosääntö Nro 301 Hyväksytty Kv 7.6.2010 6 Voimaantulo 1.8.2010 Muutettu 14.1.2013 9, 1.1.2013 alkaen Sisällysluettelo Sivu 1. luku Yleiset määräykset 1 2. luku Kokousmenettely 1 3.

Lisätiedot

Pirkkalan kunta Valtuuston työjärjestys 1(9) Yleiset määräykset... 2

Pirkkalan kunta Valtuuston työjärjestys 1(9) Yleiset määräykset... 2 Pirkkalan kunta Valtuuston työjärjestys 1(9) Sisällysluettelo Yleiset määräykset... 2 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt... 2 2 Valtuustoryhmän muodostaminen... 2 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä

Lisätiedot

Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä.

Valtuuston toiminnan sisäistä järjestelyä koskevien asioiden valmistelua johtaa valtuuston puheenjohtaja, jollei valtuusto toisin päätä. KANGASALAN KUNTA KANGASALAN VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kangasalan kunnanvaltuusto hyväksynyt 19.6.1995 42. Voimaantulo 1.7.1995. Valtuusto muuttanut 20.1.1997 6 ja 9.9.2002 48.

Lisätiedot

Nivalan kaupunginvaltuuston työjärjestys

Nivalan kaupunginvaltuuston työjärjestys Nivalan kaupunginvaltuuston työjärjestys Hyväksytty: Kaupunginvaltuusto 28.5.1997 28 Voimaantulo: 1.7. 1997 Muutos: Kaupunginvaltuusto 26.3.2009 14 Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ

RAUMAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ RAUMAN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 17.6.2013 Voimaantulopäivä 1.8.2013 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään

Lisätiedot

Kokkolan kaupunginvaltuuston työjärjestys

Kokkolan kaupunginvaltuuston työjärjestys Kokkolan kaupunginvaltuuston työjärjestys Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 20.2.2006 Voimassa 1.4.2006 alkaen. 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen

Lisätiedot

Hyväksytty: Uusi kv 16.10.2006 5 Voimaantulo: 16.10.2006 Muutettu: kv 17.12.2012 69

Hyväksytty: Uusi kv 16.10.2006 5 Voimaantulo: 16.10.2006 Muutettu: kv 17.12.2012 69 MYNÄMÄEN KUNTA KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty: Uusi kv 16.10.2006 5 Voimaantulo: 16.10.2006 Muutettu: kv 17.12.2012 69 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 Valtuustonryhmän

Lisätiedot

RAISION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 002 00 T\johtosään\kvntyöjä.002

RAISION KAUPUNGIN KUNNALLINEN SÄÄDÖSKOKOELMA 002 00 T\johtosään\kvntyöjä.002 1 VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty, kaupunginvaltuusto 28.8.1995 Voimaantulo 1.11.1995, kaupunginvaltuuston 28.4.1997, 23.3.1998 ja 18.12.2000 muuttama. valtuuston 14.1.2013 muuttama, voimaantulo 1.1.2013

Lisätiedot

NAANTALIN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 1.6.2011 alkaen SISÄLLYSLUETTELO

NAANTALIN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 1.6.2011 alkaen SISÄLLYSLUETTELO NAANTALIN KAUPUNKI VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1 SISÄLLYSLUETTELO Sivu Yleiset määräykset 2 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 2 Valtuustoryhmän muodostaminen 2 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä

Lisätiedot

(KV hyväksynyt 12.6.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.)

(KV hyväksynyt 12.6.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) PORIN KAUPUNGIN H A L L I N T O S Ä Ä N T Ö (KV hyväksynyt 12.6.1995. Myöhemmin tehdyt muutokset ja lisäykset on mainittu tekstin yhteydessä.) I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja

Lisätiedot

Hallintosääntö. Ylöjärven kaupunki. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 Voimaantulo 01.01.2015 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

Hallintosääntö. Ylöjärven kaupunki. Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 Voimaantulo 01.01.2015 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 (8) Ylöjärven kaupunki Hallintosääntö Kaupunginvaltuusto hyväksynyt x.x.2014 Voimaantulo 01.01.2015 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt Hallintosäännössä

Lisätiedot

KAINUUN MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

KAINUUN MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS KAINUUN LIITTO 1 (9) KAINUUN MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 1. luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle maakuntahallituksen

Lisätiedot

ASKOLAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

ASKOLAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS ASKOLAN KUNTA VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty Kvalt 14.12.1995 Voimaantulo 1.1.1996 Hyväksytty Kvalt 28.1.2010 Voimaantulo 28.1.2010 Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan

Lisätiedot

Valtuustossa on kaksi varapuheenjohtajaa.

Valtuustossa on kaksi varapuheenjohtajaa. PÄIJÄT-HÄMEEN MAAKUNTAVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty 17.6.2013 Voimaantulo 1.8.2013 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu

Lisätiedot

JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA. Valtuuston työjärjestys

JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA. Valtuuston työjärjestys Liite 8 Kunnanhallituksen 25.5.2015 kokouksen pöytäkirjaan 117 JANAKKALAN KUNNAN SÄÄNTÖKOKOELMA Valtuuston työjärjestys Voimaantulopäivä 1.8.2015 2 (11) VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS LUKU 1 YLEISET MÄÄRÄYKSET

Lisätiedot

Luottamushenkilön rooli ja vastuu. 16.1.2013 Tiina Mikkola Kaupunginlakimies

Luottamushenkilön rooli ja vastuu. 16.1.2013 Tiina Mikkola Kaupunginlakimies Luottamushenkilön rooli ja vastuu 16.1.2013 Tiina Mikkola Kaupunginlakimies Luottamushenkilö Luottamushenkilöitä ovat valtuutetut, varavaltuutetut, kunnan toimielimiin valitut jäsenet, jäsenkuntien kuntayhtymän

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin valtuuston työjärjestys

Seinäjoen kaupungin valtuuston työjärjestys 1 Seinäjoen kaupungin valtuuston työjärjestys Valtuusto hyväksynyt 28.4.2014, 45 Muutokset valtuusto 28.4.2014 142, valtuusto 27.10.2014 106, valtuusto 16.2.2015 17 I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston

Lisätiedot

Kunnan kokousmenettely. Luottamushenkilökoulutus 2013

Kunnan kokousmenettely. Luottamushenkilökoulutus 2013 Kunnan kokousmenettely Luottamushenkilökoulutus 2013 Kunnan kokousmenettely -luentokokonaisuus Hyvän hallinnon perusteet Hallinnon järjestäminen johtosäännöt toimivallan jako ja delegointi otto-oikeus

Lisätiedot

Valtuustossa on ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikausi on kaksi vuotta.

Valtuustossa on ensimmäinen ja toinen varapuheenjohtaja. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajien toimikausi on kaksi vuotta. 1 Tampereen kaupunginvaltuuston työjärjestys Hyväksytty: kaupunginvaltuusto 18.6.2008 Viimeksi muutettu: kaupunginvaltuusto 17.3.2014 Voimaan: 1.4.2014 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan

Lisätiedot

Rovaniemen kaupunginvaltuuston työjärjestys

Rovaniemen kaupunginvaltuuston työjärjestys Rovaniemen kaupunginvaltuuston työjärjestys Hyväksytty kv 7.11.2005, 4 Muutettu kv 22.1.2007, 6 Muutettu kv 15.6.2009 102 Muutettu kv 14.12.2009 170 Muutettu 11.10.2010 97 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston

Lisätiedot

Asikkalan. kunnanvaltuuston. työjärjestys

Asikkalan. kunnanvaltuuston. työjärjestys Asikkalan kunnanvaltuuston työjärjestys Hyväksytty 23.4.2002, muutos 14.11.2011 Voimaan 1.5.2002, muutos voimaan14.11.2011 2 SISÄLLYSLUETTELO 1 luku YLEISET MÄÄRÄYKSET... 3 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt...3

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus ja saatujen tietojen edelleen välittäminen

Luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus ja saatujen tietojen edelleen välittäminen 8.11.2010 1(5) DocId: 145064 Luottamushenkilöiden tiedonsaantioikeus ja saatujen tietojen edelleen välittäminen Viimeaikaiseen keskusteluun ja yleisönosaston kirjoitteluun liittyen on syytä kerrata luottamushenkilöinä

Lisätiedot

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 233 Kunnanhallitus 25.5.2015

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 233 Kunnanhallitus 25.5.2015 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 233 Kokousaika 25.5.2015 klo 17.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 141 142 143 144 145 146 147 148 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

TAMMELAN KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS. Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

TAMMELAN KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS. Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET TAMMELAN KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 Valtuustoryhmän muodostaminen 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä eroaminen

Lisätiedot

Valtuusto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiinsa vähintään kaksi kertaa vuodessa.

Valtuusto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiinsa vähintään kaksi kertaa vuodessa. Valtuuston työjärjestys Ohjeet valtuuston kokousmenettelyistä VALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty valtuustossa 1.12.1999 I LUKU KOKOUKSET JA ASIAIN KÄSITTELY 1 Kokoukset Valtuusto kokoontuu sääntömääräisiin

Lisätiedot

SJL:n valtuuston työjärjestys

SJL:n valtuuston työjärjestys 1 SJL:n valtuuston työjärjestys 1. Valtuuston tehtävät Valtuustolla on ylin päätösvalta liiton asioissa. Valtuuston tehtävistä säädetään yleisluontoisesti liiton säännöissä, mm. pykälissä 29 35. Tällä

Lisätiedot

Maakuntavaltuuston työjärjestys

Maakuntavaltuuston työjärjestys KESKI-SUOMEN LIITTO Maakuntavaltuuston työjärjestys Sisällysluettelo 1 LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt 2 Valtuustoryhmän muodostaminen 3 Valtuustoryhmään liittyminen sekä siitä

Lisätiedot

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö

Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki. Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Demokratian vahvistaminen ja uusi kuntalaki Lainsäädäntöneuvos Eeva Mäenpää, valtiovarainministeriö Kuntalain uudistamisen tavoitteet TALOUDEN KESTÄVYYS Kunnan toiminnan taloudellisen kestävyyden turvaaminen

Lisätiedot

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti

PÄIJÄT-HÄMEEN. 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti PÄIJÄT-HÄMEEN KUNTAPÄÄTTÄJÄSEMINAARI 4.2.2009 Heinola 5.2.2009 Lahti VALTUUTETUN ESTEELLISYYS On rajoitetumpaa kuin muun luottamushenkilön esteellisyys Koskee vain valtuuston kokousta (kuntalaki 52 ) Jos

Lisätiedot

KAJAANIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

KAJAANIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS KAJAANIN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 22.10.2001 Muutettu kv:ssa 13.9.2005 1. luku YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin hallintosääntö

Seinäjoen kaupungin hallintosääntö Seinäjoen kaupungin hallintosääntö I LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Hallintosäännön soveltaminen ja johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään kaupungin päätöksenteko- ja kokousmenettelystä. Hallintosäännön ohella

Lisätiedot

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design.

Yhdistyksestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä nimeä TOKYO Student association of the School of Art and Design. Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry Hallituksen työjärjestys I luku Yleisiä säännöksiä 1 Soveltamisala. Sen lisäksi, mitä Taideteollisen korkeakoulun ylioppilaat TOKYO ry (TOKYO ry) säännöissä

Lisätiedot

Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 6/2015 42. Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kh Piällysmies. Otsikko Sivu

Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 6/2015 42. Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kh Piällysmies. Otsikko Sivu Etelä-Savon maakuntaliitto PÖYTÄKIRJA No 6/2015 42 Tarkastuslautakunta Kokousaika 16.12.2015 kello 15:00-18:00 Kokouspaikka Maakuntaliiton virasto, Mikonkatu 5, Mikkeli, kh Piällysmies Asialista: Otsikko

Lisätiedot

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS TERVOLA Myönteisiä mahdollisuuksia KUNNANVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS 2 SISÄLTÖ I LUKU... 4 YLEISET MÄÄRÄYKSET... 4 1 ' Valtuuston toiminnan järjestelyt... 4 2 ' Valtuustoryhmän muodostaminen... 4 3 ' Valtuustoryhmään

Lisätiedot

Teuvan kunnanvaltuuston työjärjestys

Teuvan kunnanvaltuuston työjärjestys 1 Teuvan kunnanvaltuuston työjärjestys Hyväksytty: Kunnanvaltuusto 31.1.1997 5 Voimaantulo: 31.1.1997 1 luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen

Lisätiedot

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta

FINLEX - Säädökset alkuperäisinä: 578/2006. Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006. Laki kuntalain muuttamisesta Sivu 1/5 Finlex» Lainsäädäntö» Säädökset alkuperäisinä» 2006» 578/2006 578/2006 Eduskunnan päätöksen mukaisesti Annettu Naantalissa 29 päivänä kesäkuuta 2006 Laki kuntalain muuttamisesta kumotaan 17 päivänä

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015

TERVEYDENHUOLON KY. Tarkastuslautakunta 29.4.2015 TERVEYDENHUOLON KY. 1 Kokousaika Ke 29.4.2015 klo 14.00 16.54 Paikka Muonion kunnanvirasto, valtuustosali Jäsenet: Läsnä Varsinaiset jäsenet Varajäsenet Birgitta Eira. puheenjohtaja Anne-Mari Keimiöniemi,

Lisätiedot

Kurikan kaupungin hallintosääntö

Kurikan kaupungin hallintosääntö Kurikan kaupungin hallintosääntö Hyväksytty 20.6.2011 Voimaantulo 1.7.2011 1 Luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kunnan johtosäännöt Hallintosäännössä määrätään päätöksenteko- ja

Lisätiedot

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki

Finnish Bone Society. Yhdistyksen säännöt. 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki Finnish Bone Society Yhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Finnish Bone Society r.y. 2 Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki 3 Yhdistyksen tarkoituksena on toimia yhdyssiteenä luututkimuksesta kiinnostuneiden

Lisätiedot

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt

Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt Viikinkiajan Laiva yhdistyksen säännöt 1. Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Viikinkiajan Laiva ry. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki. 2. Tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

HAJAMIETTEITÄ. Luottamushenkilökoulutus 6.2.2013

HAJAMIETTEITÄ. Luottamushenkilökoulutus 6.2.2013 HAJAMIETTEITÄ 1. Kaupungin strategiat koko kaupunkikonsernin strategioiksi. 2. Valta vastuu 3. Toiminta pääosin tarkoin säänneltyä liikkumavaraa ei välttämättä ole paljon ei tarkoitus tukahduttaa luovuutta,

Lisätiedot

3 Valtuuskunta Valtuuskunnan tehtävistä säädetään kunnallisen eläkelain 138 :ssä.

3 Valtuuskunta Valtuuskunnan tehtävistä säädetään kunnallisen eläkelain 138 :ssä. 1 (5) Kevan johtosääntö Valtuuskunnan 13.3.2014 hyväksymä, voimaan 13.5.2014 I YLEISTÄ 1 Soveltaminen Tässä johtosäännössä annetaan kunnallisen eläkelain 168 :ssä tarkoitetut määräykset Keva-nimisen kunnallisen

Lisätiedot

JANAKKALAN SEURAKUNNAN LÄHETYS- JA AIKUISTYÖN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa joulukuun 12 päivänä 2002.

JANAKKALAN SEURAKUNNAN LÄHETYS- JA AIKUISTYÖN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ. Hyväksytty kirkkovaltuustossa joulukuun 12 päivänä 2002. 1 JANAKKALAN SEURAKUNNAN LÄHETYS- JA AIKUISTYÖN JOHTOKUNNAN JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty kirkkovaltuustossa joulukuun 12 päivänä 2002. 1 Janakkalan seurakunnan tehtävänä on kirkon tunnustuksen mukaisesti viettää

Lisätiedot

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa

Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Tarkastusta koskevat säännökset uudessa kuntalaissa Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 Sari Korento kehittämispäällikkö Uusi kuntalaki (410/2015) Voimaan 1.5.2015» Taloussäännöksiä sovelletaan vuodesta 2015»

Lisätiedot

HYVINKÄÄN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS

HYVINKÄÄN KAUPUNGINVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS I luku Yleiset määräykset 1 Valtuuston toiminnan järjestelyt Valtuuston toimikauden ensimmäisen kokouksen kutsuu koolle kaupunginhallituksen puheenjohtaja, ja kokouksen avaa iältään vanhin läsnä oleva

Lisätiedot

Luottamushenkilön asema ja päätöksenteko

Luottamushenkilön asema ja päätöksenteko Luottamushenkilön asema ja päätöksenteko Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Ritva Salisma projektijohtaja 1 18.2.2013 Kunnan toimielimet valtuusto kaupunginhallitus ja sen jaostot lautakunnat ja niiden jaostot

Lisätiedot

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1.

Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen. Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. PÖYTÄKIRJA 1(6) VARSINAINEN KOKOUS V. 2011 Aika 24.5.2011 klo 18.30 19.40 Paikka Parkojan Koulu, Alkutaival 16, Pornainen Läsnä Kokouksessa oli läsnä 40 osuuskunnan jäsentä, liite 1. 1. Kokouksen avaus

Lisätiedot

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT

SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT SPORTICUS R.Y. SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Sporticus ry. Yhdistyksen kotipaikka on Jyväskylän kaupunki. 2 Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja valvoa jäsentensä opiskelumahdollisuuksia ja ammatillisia

Lisätiedot

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA

SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA SATAKUNNAN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄN SÄÄDÖSKOKOELMA 1.2 HALLINTOSÄÄNTÖ Valtuuston 12. päivänä marraskuuta 2008/23 hyväksymä ja valtuuston 11. päivänä marraskuuta 2013/38 tarkastama I LUKU YLEISET

Lisätiedot

Kaupunginvaltuuston 19. päivänä marraskuuta 2012 hyväksymä. Voimassa 1.1.2013 alkaen.

Kaupunginvaltuuston 19. päivänä marraskuuta 2012 hyväksymä. Voimassa 1.1.2013 alkaen. VANTAAN KAUPUNGINVALTUUSTON T Y Ö J Ä R J E S T Y S Kaupunginvaltuuston 19. päivänä marraskuuta 2012 hyväksymä. Voimassa 1.1.2013 alkaen. I luku KOKOUKSET JA ASIAIN KÄSITTELY 1 Puheenjohtajiston vaali

Lisätiedot

Maanantai klo

Maanantai klo Viranomainen KOKOUSPÖYTÄKIRJA 2/2013 TUUSNIEMEN KUNTA Tarkastuslautakunta 2013-2016 KOKOUSAIKA Maanantai 18.02.2013 klo 9.00 11.10 KOKOUSPAIKKA SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä siitä, kuka toimi

Lisätiedot

MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Tarkastuslautakunta 2013-2016. AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55. Kunnanviraston kokoushuone

MYRSKYLÄN KUNTA PÖYTÄKIRJA 2/2014 Tarkastuslautakunta 2013-2016. AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55. Kunnanviraston kokoushuone AIKA 29.4.2014 klo 15.00 15.55 Paikka Osallistujat: Kunnanviraston kokoushuone Sirkku Uljas, puheenjohtaja vpj. Mäenpää Jonna (poissa), tilalla varajäsen Jari Rantanen Yngve Bergman, jäsen Markku Fabritius,

Lisätiedot

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ

LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto 26.11.2012 Voimaantulo 1.1.2013 Sisällysluettelo: ORIVEDEN KAUPUNGIN LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIO- JA MATKUSTUSSÄÄNTÖ... 3 1 Soveltamisala...3

Lisätiedot

Valtuuston perehdytys. Valtuuston seminaari 22.11.2014 OTM Mika Leppinen

Valtuuston perehdytys. Valtuuston seminaari 22.11.2014 OTM Mika Leppinen Valtuuston perehdytys Valtuuston seminaari 22.11.2014 OTM Mika Leppinen Yhdistysoikeus ei ole yksiselitteistä NORMIHIERARKIA OIKEUSKÄYTÄNTÖ Erityislakien ehdottomat normit Yleislakien ehdottomat normit

Lisätiedot

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU

ASIA. Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU ANONYMISOITU PÄÄTÖS 21.09.2015 Dnro OKV/1735/1/2014 1/5 ASIA Kaupunginhallituksen, kaupunginjohtajan ja hallintojohtajan menettely KANTELU Kantelija arvostelee oikeuskanslerille 7.10.2014 osoittamassaan

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 8. Kotkan kaupungin. HALLINTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 LUKU. Yleiset määräykset

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2011 Nro 8. Kotkan kaupungin. HALLINTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 LUKU. Yleiset määräykset Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2011 Nro 8 HALLINTOSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 14.11.2011, tulee voimaan 1.1.2012) 1 LUKU Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt

Lisätiedot

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto. PARKANON KAUPUNGIN NUORISOVALTUUSTON SÄÄNNÖT 1 Parkanon Nuorisovaltuusto Parkanon Nuorisovaltuusto on kaupungin alueella asuvien nuorten yhteistyöelin, josta käytetään nimeä Parkanon Nuorisovaltuusto.

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNGINVALTUUSTO 1 (6) Valtuuston kokousmenettely 3.1.2014

TAMPEREEN KAUPUNGINVALTUUSTO 1 (6) Valtuuston kokousmenettely 3.1.2014 TAMPEREEN KAUPUNGINVALTUUSTO 1 (6) VALTUUSTON KOKOUSMENETTELY Valtuusto ja sen tärkeimmät tehtävät Tampereen kaupungin tärkein päättävä toimielin on valtuusto, jossa on 67 jäsentä. Valtuusto päättää muun

Lisätiedot

Oulun kaupunki. Kaupunginvaltuuston työjärjestys

Oulun kaupunki. Kaupunginvaltuuston työjärjestys Oulun kaupunki Kaupunginvaltuuston työjärjestys päätöspäivä voimaantulo Johtamisjärjestelmätoimikunta 5.10.2012 22 Yhdistymishallitus 7.11.2012 111 Kaupunginvaltuusto 12.11.2012 6 1.1.2013 Kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa.

Toimielin pitää kokouksensa päättämänään aikana ja päättämässään paikassa. Riihimäen kaupunki SÄÄNNÖT RIIHIMÄEN KAUPUNGIN HALLINTOSÄÄNTÖ Hyväksytty 9.12.2013 Voimaantulo 1.1.2014 1 luku Yleiset määräykset 1 Hallintosäännön soveltaminen ja kaupungin johtosäännöt 2 luku Kokousmenettely

Lisätiedot

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ HAMINAN VESI LIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 11.11.2008 84 Noudatetaan 1.1.2009 alkaen 1 Toimiala Tässä johtosäännössä määritellään vesihuoltolaitoksen, sen johtokunnan ja toimitusjohtajan

Lisätiedot

TAVOITTEENA SUJUVA JA TEHOKAS KOKOUS

TAVOITTEENA SUJUVA JA TEHOKAS KOKOUS TAVOITTEENA SUJUVA JA TEHOKAS KOKOUS Ihannekokouksesta rutiinikokoukseksi umm - Tavoitteena sujuva ja tehokas kokous 1 VALMISTAUTUMINEN KOKOUKSEEN Kaikissa asioissa menestys riippuu valmistelusta; valmistelun

Lisätiedot

Sivistyslautakunta 4 20.02.2013 Sivistyslautakunta 60 16.09.2015. Asiantuntijoiden läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa 29/00.

Sivistyslautakunta 4 20.02.2013 Sivistyslautakunta 60 16.09.2015. Asiantuntijoiden läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa 29/00. Sivistyslautakunta 4 20.02.2013 Sivistyslautakunta 60 16.09.2015 Asiantuntijoiden läsnäolo-oikeus lautakunnan kokouksissa 29/00.01/2013 SIVLK 4 Hallintosihteeri Kuntalain (365/1995) 57 :n 3 momentin mukaan

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki.

Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki. SUBCONTRACTING EXCELLENCE CLUB S.E.C RY. SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Subcontracting Excellence Club S.E.C r.y. ja kotikunta Helsinki. 2 Tarkoitus ja toiminta Yhdistys on alihankintayritysten

Lisätiedot

LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 35. Raatihuone, kaupunginhallituksen kokoushuone. MUUT Samola Riitta JHTT, BDO Audiator Oy, sihteeri

LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 35. Raatihuone, kaupunginhallituksen kokoushuone. MUUT Samola Riitta JHTT, BDO Audiator Oy, sihteeri LOVIISAN KAUPUNKI PÖYTÄKIRJA 4/2015 35 Tarkastuslautakunta AIKA 12.05.2015 klo 17:30-21:07 PAIKKA Raatihuone, kaupunginhallituksen kokoushuone LÄSNÄ Lohenoja Pertti puheenjohtaja Hagfors Kari varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

Tarkastustarkastuslautakunta

Tarkastustarkastuslautakunta Kinnulan kunnan Tarkastustarkastuslautakunta PÖYTÄKIRJA TARKASTUSLAUTAKUNNAN JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS Kokousaika: to 3.9.2009 klo 13.00-15.55. Kokouspaikka: Kinnulan kunnanvirasto jäsen varajäsen Läsnä: Rauno

Lisätiedot

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö

Hallintosääntö. Kokous- ja palkkiosääntö Hallintosääntö Kokous- ja palkkiosääntö 1 KOKOUS- JA PALKKIOSÄÄNTÖ Yhtymävaltuusto hyväksynyt 5.6.2013 1 Soveltamisala Luottamushenkilöille suoritetaan palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta

Lisätiedot

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 2.3.2010 nro 1/2010

Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) Viestitie 2 87700 KAJAANI Tarkastuslautakunta 2.3.2010 nro 1/2010 Kainuun jätehuollon kuntayhtymä 1(7) KOKOUSAIKA Tiistai 2.3.2010 kello 9.00 13.00 KOKOUSPAIKKA Kuhmon kaupungintalo Kaupunginhallituksen kokoushuone, Joki 88900 KUHMO SAAPUVILLA OLLEET JÄSENET (ja merkintä

Lisätiedot

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä.

KUUMA -liikelaitoksen johtokunnan tehtävänä on johtaa ja kehittää kuntayhteistyötä. SISÄLLYSLUETTELO 1. LUKU, LIIKELAITOKSEN JOHTOKUNTA... 2 1 Toimiala... 2 2 Johtokunnan kokoonpano ja toimikausi... 2 3 Johtokunnan tehtävät ja ratkaisuvalta... 3 4 Päätöksenteko johtokunnassa... 3 2. LUKU,

Lisätiedot

PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5)

PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5) PIRAATTIPUOLUE 26.11.2009 1(5) SÄÄNNÖT Piraattipuolueen Varsinais-Suomen piiriyhdistyksen säännöt 1 Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Piraattipuolueen Varsinais-Suomen piiriyhdistys(,

Lisätiedot

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys

Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Hyväksytty Suomen Kuntaliitto ry:n valtuusto 27.5.2016 Suomen Kuntaliitto ry Valtuuskunnan vaali- ja työjärjestys Valtuuskunnan vaalijärjestys I Luku Yleistä 1 Soveltaminen Tämän vaalijärjestyksen määräyksiä

Lisätiedot

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 137 Kunnanhallitus 14.4.2014

LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 137 Kunnanhallitus 14.4.2014 LUVIAN KUNTA Kokouspäivämäärä 137 Kokousaika 14.4.2014 klo 17.00 Kokouspaikka Kunnanvirasto Käsiteltävät asiat 86 87 88 89 90 91 92 Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt

Lakeuden Tokoilijat ry. yhdistyksen säännöt Lakeuden Tokoilijat ry yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Lakeuden Tokoilijat ry ja sen kotipaikka on Ilmajoki. 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt

EMO. Espoon musiikkiopisto. Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt EMO Espoon musiikkiopisto Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys ry:n säännöt 2 ESPOON MUSIIKKIOPISTON KANNATUSYHDISTYS RY:N SÄÄNNÖT 1 Yhdistyksen nimi on Espoon musiikkiopiston kannatusyhdistys Esbo

Lisätiedot

Vaalipäällikkö ja muu henkilöstö

Vaalipäällikkö ja muu henkilöstö Keskusvaalilautakunta 50 6.09.205 Keskusvaalilautakunta ja kunnan henkilöstö vaalikaudella 203-207 796/00.00.00.00/205 Keskusvaalilautakunta 50 Seuraavat vaalit ovat kuntavaalit 9.4.207. Vaalikaudella

Lisätiedot

Zürichin Suomi-koulun säännöt

Zürichin Suomi-koulun säännöt Zürichin Suomi-koulun säännöt I NIMI, KOTIPAIKKA JA TARKOITUS 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Zürichin Suomi-koulu (Finnische Schule Zürich) ja sen kotipaikka on Zürich, Sveitsi.

Lisätiedot

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt

Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt Suomen Gynekologiyhdistys ry Finlands Gynekologförening rf Säännöt 1 Yhdistyksen nimi on Suomen Gynekologiyhdistys - Finlands Gynekologförening ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Yhdistyksen virallinen

Lisätiedot

I Kokoukset ja asioiden käsittely

I Kokoukset ja asioiden käsittely JÄRVENPÄÄN SEURAKUNTA KIRKKOVALTUUSTON TYÖJÄRJESTYS Järvenpään seurakunnan kirkkovaltuusto on kirkkojärjestyksen 8 luvun 8 :n nojalla hyväksynyt 29.5.2012 38 seuraavan työjärjestyksen. Sen lisäksi mitä

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA TUUSULAN VESIHUOLTOLIIKELAITOKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Valtuusto 14.10.2013 118 Voimaan 1.1.2014 Sisällysluettelo I LUKU... 2 1 Toimiala... 2 II LUKU... 2 2 Johtokunta... 2 III LUKU...

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ

PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNTA PALKKIOSÄÄNTÖ PUNKALAITUMEN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Sisällysluettelo 1 SOVELTAMISALA 1 2 KOKOUSPALKKIOT.1 3 SAMANA PÄIVÄNÄ PIDETYT KOKOUKSET.2 4 VUOSIPALKKIOT..2 5 MUUN PALKKION MAKSAMINEN.3

Lisätiedot

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry.

MLL Tapaninkylän syyskokous. Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. MLL Tapaninkylän syyskokous Tapaninkylän paikallisyhdistys ry. 1. Kokouksen avaus Yhdistyksen puheenjohtaja avaa kokouksen. Hän pitää usein myös lyhyen tervetulopuheenvuoron: Hyvät osanottajat, toivotan

Lisätiedot

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN

KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN KEURUUN KAUPUNGIN JOHTAMINEN Keuruun kaupunkia johdetaan seuraavien asiakirjojen pohjalta: 1. Keuruun kaupungin johtamisen periaatteet 2. johtosääntö (osittain nykyisessä toimintasäännössä) 3. hallintosääntö

Lisätiedot

Kuntaan palvelussuhteessa olevaan sovelletaan palkkioiden osalta tätä palkkiosääntöä sekä kulloinkin voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia.

Kuntaan palvelussuhteessa olevaan sovelletaan palkkioiden osalta tätä palkkiosääntöä sekä kulloinkin voimassa olevia virka- ja työehtosopimuksia. KIRKKONUMMEN KUNNAN PALKKIOSÄÄNTÖ Voimaantulopäivämäärä 1.2.2013 1 Soveltamisala 2 Kokouspalkkiot Kunnan luottamushenkilöille suoritetaan palkkioita luottamustoimen hoitamisesta ja korvausta ansionmenetyksestä

Lisätiedot

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt

Anonyymit Sinkut Seuran säännöt Anonyymit Sinkut Seuran säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Anonyymit Sinkut Seura ry ja sen kotipaikka on Jyväskylä 2. Tarkoitus ja toiminnan laatu Yhdistyksen tarkoituksena

Lisätiedot

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon

Otsikko Sivu. 8 julkaisutapa 7 Pöytäkirjan tarkastajien valinta 9 8 Työnantajan korvaushakemus työterveyshuollon Pohjois-Suomen laboratoriokeskuksen Pöytäkirja 1/2015 1 Työsuojelutoimikunta 16.06.2015 Aika 16.06.2015 klo13:04-14:25 Paikka NordLab yhtymähallinnon neuvotteluhuone, Medipolis 5b Käsitellyt asiat Otsikko

Lisätiedot

SUOMEN LÄHIHOITAJAT ry 9.3.2012 1(6)

SUOMEN LÄHIHOITAJAT ry 9.3.2012 1(6) 9.3.2012 1(6) NIMI, KOTIPAIKKA JA TOIMIALUE 1 Yhdistyksen, josta näissä säännöissä käytetään nimitystä yhdistys, nimi on Suomen Lähihoitajat ry, ruotsiksi Finlands Närvårdare rf. TARKOITUS Yhdistyksen

Lisätiedot

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ

1 Yleistä. 2 Kokouspalkkiot LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ LUOTTAMUSHENKILÖIDEN PALKKIOSÄÄNTÖ 1 Yleistä 2 Kokouspalkkiot Luottamushenkilöille suoritetaan tämän säännön mukaisesti palkkiota luottamustoimen hoitamisesta, korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista,

Lisätiedot

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät

Näytesivut HALLITUS. 4.1 Hallituksen tehtävät ut iv es yt Nä 4 HALLITUS 4.1 Hallituksen tehtävät Hallitus huolehtii yhtiön hallinnosta ja muun toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä. Hallinnon lisäksi yhtiön hallituksen tulee huolehtia yhtiön rakennusten

Lisätiedot