Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut. Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari

Transkriptio

1 Tilastokeskuksen opiskelija- ja tutkintotiedonkeruut Anna Loukkola Korkeakoulujen KOTA seminaari

2 Huomioita edellisen kierroksen tiedonkeruista Yleisesti tietosisältöjen laatu erinomaista ja parantunut huomattavasti ensimmäisestä kierroksesta. Yliopisto-opiskelijat Joistakin kentistä puuttui arvoja esim. olotamm, kirtu, opoik, kkun Kuntakoodit virheellisiä (mukana paljon jo lakanneita kuntia) AMK-opiskelijat Opintojen laajuus (oplaaj) tietoja puuttui Syntymäaikoja puuttui. Jos ei ole henkilötunnusta, tarvitaan syntymäaika muodossa ppkkvv- AMK-tutkinnot Läsnä- ja poissaolokaudet ei täsmää tutkinnon aloittamisesta suorituspäivämäärään (yhden kauden heitto sallittu) Vain kätilön , terveydenhoitajan ja ensihoitajan tutkinnolla voi olla sairaanhoitajan pätevyys 2

3 Koulutustilastojen tarvitsemat tiedot korkeakouluilta Syksy 2016 Ammattikorkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat (tiedot VIRTAssa klo 19 mennessä) Tiedot VIRTAsta Tilastokeskukseen perjantaina Kevät 2017 Ammattikorkeakoulu- ja yliopistotutkinnot (tiedot VIRTAssa klo 19 mennessä) Tutkintotiedot virrasta Tilastokeskukseen Yliopistoissa erilliset opettajan pedagogiset opinnot suorittaneet (kesäkuu 2017) 3

4 Tiedonkeruumuutokset Opiskelija- ja tutkintotiedonkeruiden tietosisältöihin lisätään tieto OKM:n ohjauksen alasta. Tilastokeskus ei käytä sitä tilastointiin, mutta se tarvitaan erikoistumisopintojen ja uusien erikoistumiskoulutusten koulutusalatiedoksi. Tutkintokeruisiin lisätään tutkinnonsuorittaneiden opiskelujensa aikana tekemä vähintään 3 kuukauden yhtämittainen opiskelu- tai harjoittelujakso ulkomailla tutkinnon osana (credit mobility) 1. Koulutusaste (saadaan koulutuskoodista) 2. Kohdemaa 3. Liikkuvuusohjelma 4. Liikkuvuustyyppi 5. Kesto yli 87 päivää ja kesto alle 87 päivää 4

5 Credit mobility: korkeakouluopintojen osana suoritettu jakso ulkomailla Liikkuvuusjaksot VIRTA+liikkuvuustiedonkeruut#KV-VIRTAliikkuvuustiedonkeruut- 1.Creditmobility:korkeakouluopintojenosanasuoritettujaksoulkoma illa Historiatietojen tuonnista VIRTAan: toivottavaa olisi, että 2016 tutkinnon suorittaneilla olisi liikkuvuustiedot koko opiskelujen ajalta 5

6 Koko tutkintoa suorittavien liikkuvuus Koko tutkintoa suorittavien liikkuvuus (degree mobility): korkeakouluopiskelijoiden toisen asteen koulutuksen suoritusmaa määrittää alkuperämaan Saadaan tulevaisuudessa OPH:n Opintopolku hakujärjestelmästä korkeakouluhakujen yhteydessä (sitä ennen käytetään päättelyä tutkintorekisteristä) Tilastokeskus raportoi tiedot Eurostatille (pakollinen tieto jo vuodesta 2014 alkaen) 6

7 Uudet kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta koskevat tiedot - käyttö Tietojen toimittaminen Eurostatille perustuu komission asetukseen (EU) N:o 912/2013 koulutusta ja elinikäistä oppimista koskevien tilastojen tuottamisesta ja kehittämisestä koulutusjärjestelmiä koskevien tilastojen osalta Tiedot raportoidaan myös OECD:lle ja Unescolle Aikaisempi koulutusmaa korvaa kansalaisuuden liikkuvuuden mittarina Kansalaisuuden saamiskäytännöt vaihtelevat eri maissa, Eurostatin mukaan aikaisempi koulutusmaa parempi ja yksiselitteisempi alkuperämaan määrittely Tietoja käytetään mm. kansainvälistä opiskelijaliikkuvuutta mittaavan EU-tavoitearvon (benchmark) laskentaan tavoitteena 20 % tutkinnonsuorittajista opiskellut ulkomailla 7

8 Opiskelija- ja tutkintotietojen käsittely Tiedot CSC:ltä TK:lle (opiskelijat lokakuu, tutkinnot helmikuu) Virhe- ja puuteajot aineistoista (lähinnä puuttuvat kentät ja loogisuusvirheet)-> kyselyt oppilaitoksille (opiskelijoista marraskuussa, tutkinnoista helmi-maaliskuussa) VRK-tiedot (asuinkunta, kansalaisuus ja äidinkieli) tarkistetaan niiden valmistuttua maaliskuussa. Käytetään VRK:n tietoa ja täydennetään oppilaitosten ilmoituksilla Opiskelija- ja tutkintotilastot julkaistaan huhti-toukokuussa (opiskelijat ja tutkinnot samaan aikaan sektoreittain) AMK: Yliopisto: Opiskelija- ja tutkintoaineistot toimitetaan TK:sta Vipuseen? 8

9 Koulutusluokitukset Tutkintotavoitteisen koulutuksen tilastoraportoinnissa on tällä hetkellä käytössä viisi koulutusluokitusta Tilastokeskuksen koulutusluokitus (uudistettu viimeksi vuonna 1997) Opetushallinnon koulutusala- ja koulutusasteluokitus 1995 Opetushallinnon koulutusala- ja koulutusasteluokitus 2002 Unescon kansainvälinen koulutusluokitus ISCED 1997 ja Unescon kansainvälinen koulutusluokitus ISCED 2011 Unescon, Tilastokeskuksen ja opetushallinnon luokitukset on linkitetty toisiinsa Tilastokeskuksen 6-numeroisen koulutuskoodin avulla 9

10 ISCED 2011 UNESCO hyväksyi uuden ISCED-koulutusluokituksen yleiskokouksessaan 2011, koulutusasteiden osalta 2011 ja koulutusalojen osalta 2013 Edelliset ISCED-luokitukset vuosilta 1997 ja 1976 Luokittelu perustuu koulutusohjelman sisältöön Aloitusikä, kesto, pohjakoulutusvaatimukset, suoritettava tutkinto, jatko-opintokelpoisuus ISCED 2011-luokitus poikkeaa Tilastokeskuksen luokituksesta selvästi koulutusalojen osalta, koulutusasteet puolestaan ovat lähes yhdenmukaiset ISCED 2011 sisältää koulutusalan ja asteen lisäksi lisäluokituksia, mm. jatko-opintokelpoisuus, asteen läpäisy sekä suuntautuminen (orientation) 10

11 Kansallinen koulutusluokitus 2016 Koulutusluokitusten ja avainten rationalisoinnin työryhmä Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotus ISCED luokitukseen pohjautuvasta koulutusluokituksesta (koulutusasteesta ja -alasta tarkkuustasoineen), jota voidaan käyttää kansallisessa ja kansainvälisessä tilastoraportoinnissa selvittää, mistä ajankohdasta alkaen ehdotettavaa koulutusluokitusta voidaan soveltaa kansallisiin tilastotarpeisiin Selvittää, mistä kansallisista koulutusluokituksista tai ainakin niiden avainten ylläpidosta voidaan luopua ja milloin 11

12 Kansallinen koulutusluokitus 2016 Työryhmän ehdotukset hyväksyttiin OKM-TK-OPH-johdon tapaamisessa Työryhmä ehdotti kansalliseen ja kansainväliseen tilastoraportointiin luokitusta, joka pohjautuu ISCED luokitukseen ja on nimeltään Kansallinen koulutusluokitus 2016 Kansallinen koulutusluokitus 2016 muodostuu koulutusasteluokituksesta (tasot 1 2) ja koulutusalaluokituksesta (tasot 1 3). Koulutusasteen taso 1 ja koulutusalan kaikki tasot ovat samat kuin ISCED luokituksessa, kun erikoisammattitutkinnot nostetaan omalle koulutusasteelleen. Koulutusasteen taso 2 kuvaa Suomen koulutusjärjestelmää ja on tarkoitettu kansalliseen tilastoraportointiin, varhaiskasvatuksen osalta myös kansainväliseen tilastoraportointiin. 12

13 TK Koulutusaste ISCED 2011 koulutusaste Kansallinen koulutusaste Esiopetus 0 Early childhood education 0 Varhaiskasvatus ja esiaste 01 Varhaiskasvatus (alle 3-vuotiaat) 02 Varhaiskasvatus (3 vuotta täyttäneet) ja esiopetus 1 Alempi perusaste 1 Primary education 1 Alempi perusaste 11 Perusopetus, vuosiluokat Ylempi perusaste 2 Lower secondary education 2 Ylempi perusaste 21 Perusopetus, vuosiluokat Lisäopetus 3 Keskiaste 3 Upper secondary education 3 Toinen aste 31 Lukiokoulutus 32 Ammatillinen peruskoulutus 33 Ammattitutkinto 4 Post-secondary non tertiary education 4 Erikoisammattikoulutusaste 41 Erikoisammattitutkinto

14 TK Koulutusaste ISCED 2011 koulutusaste Kansallinen koulutusluokitus Alin korkea-aste 5 Short-cycle tertiary education 5 Alin korkea-aste 51 Opistoaste 52 Alimman korkea-asteen koulutus 6 Alempi korkeakouluaste 6 Bachelor or equivalent 6 Alempi korkeakouluaste 61 Ammatillinen korkea-aste 62 AMK-tutkinto 63 Alempi korkeakoulututkinto 7 Ylempi korkeakouluaste 7 Master or equivalent 7 Ylempi korkeakouluaste 71 Ylempi AMK-tutkinto 72 Ylempi korkeakoulututkinto 73 Lääkärien erikoistumiskoulutus 8 Tutkijakoulutusaste 8 Doctoral or equivalent 8 Tutkijakoulutuaste 81 Lisensiaatintutkinto 82 Tohtorintutkinto 9 Tuntematon 9 Unknown 9 Koulutusaste tuntematon 91 Koulutusaste tuntematon

15 Kansallinen koulutusluokitus 2016 Työryhmä ehdotti, että Kansallinen koulutusluokitus 2016 otetaan käyttöön viimeistään tilastovuotta 2016 koskevassa kansallisessa tilastoraportoinnissa ISCED 1997-luokituksen ja Opetushallinnon koulutusala- ja koulutusasteluokitus 1995:n luokitusavainten ylläpidosta luovutaan vuonna 2017 Opetushallinnon koulutusala- ja koulutusasteluokitus luokitusavaimen ylläpidon tarpeellisuus arvioidaan ammatillisen koulutuksen reformin edistymisen myötä HUOM! 6-numeroinen nimikkeistö säilyy ennallaan lukuun ottamatta erikoisammattitutkintoja, joiden ensimmäinen numero muuttuu kolmosesta neloseksi. 6-numeroisen koodin 1. numero kertoo koulutusasteen tason 1. Muut koodin numerot ovat satunnaisia. 15

16 Kansallinen koulutusluokitus 2016 Koulutuskoodit on luokiteltu ISCED:n koulutusaloille manuaalin (UNESCO Institute of Statistics) mukaan. Uudet koulutukset -> Korkeakoulujen kanssa sovitaan yhteistyössä uusista koulutuskoodeista Uusien koulutuskoodien tarpeista kannattaa hyvissä ajoin olla yhteydessä koulutustilastoihin 16

17 Kansallinen koulutusalaluokitus 2016, taso I Koodi Englanninkielinen nimike / ISCED 2011 Suomenkielinen nimike 00 Generic programmes and qualifications Yleissivistävä koulutus 01 Education Kasvatusalat 02 Arts and humanities Humanistiset ja taidealat 03 Social sciences, journalism and information Yhteiskunnalliset alat 04 Business, administration and law Kauppa, hallinto ja oikeustieteet 05 Natural sciences, mathematics and statistics Luonnontieteet 06 Information and Communication Technologies (ICTs 07 Engineering, manufacturing and construction Tekniikan alat Tietojenkäsittely ja tietoliikenne 08 Agriculture, forestry, fisheries and veterinary Maa- ja metsätalousalat 09 Health and welfare Terveys- ja hyvinvointialat 10 Services Palvelualat 99 Unknown Muut tai tuntemattomat koulutusalat

18 Kansallisen koulutusalaluokituksen rakenne Koulutusala, taso I (Broad Field) Koulutusala, taso II (Narrow Field) 07 Tekniikan alat 071 Kone-, energia- ja sähkötekniikka Tuotanto- ja prosessitekniikka 073 Arkkitehtuuri ja rakentaminen Koulutusala, taso III (Isced Field) 0710 Kone-, energia- ja sähkötekniikka, yleiset koulutusohjelmat 0711 Kemian tekniikka ja prosessit 0712 Ympäristönsuojeluteknologia 0713 Sähkö ja energia 0714 Elektroniikka ja automatiikka 0715 Mekaniikka ja metalliala 0716 Moottoriajoneuvo-, laiva ja lentokonetekniikka 0718 Kone-, energia- ja sähkötekniikka, monialaiset koulutusohjelmat 0721 Elintarvikeala 0722 Materiaalitekniikka (lasi,paperi,muovi ja puu) 0723 Tekstiilitekniikka (vaatteet, jalkineet ja nahkatuotteet) 0728 Tuotanto- ja prosessitekniikka, monialaiset koulutusohjelmat 0731 Arkkitehtuuri ja rakentaminen 0732 Rakentaminen ja kaupunkisuunnittelu

19 Yhteenveto Kansallinen koulutusluokitus otetaan käyttöön koskien tilastovuotta 2016 Kansainvälisessä tilastoraportoinnissa ISCED-aste on jo käytössä. ISCED-ala otetaan käyttöön koskien tilastovuotta 2016 Kansallinen koulutusluokitus 2016 toimii sekä kansallisessa että kansainvälisessä tilastoraportoinnissa Kansallinen koulutusluokitus helpottaa ja yksinkertaistaa koulutustilastointia, koska käytettyjen luokitusten määrä vähenee huomattavasti

20 Valmistuneiden työllistyminen 20 Tilastokeskuksessa on tehty OKM-OPH:n tietopalvelusopimuksen aineisto Vuosina tutkinnon suorittaneiden pääasiallinen toiminta 2014 Perusjoukko peruskoulun päättäneet tai perusasteen jälkeisen tutkinnon suorittaneet korkeimman tutkinnon mukaan (jos useampia saman asteisia tutkintoja mukaan viimeksi suoritettu). Määrittelystä tarkemmin tilastosta Sijoittuminen koulutuksen jälkeen: Henkilölle haetaan tieto pääasiallisesta toiminnasta tilastovuoden lopun mukaan (viimeisin 2014) Sisältää useiden rekistereiden tietoja mm. verotusaineistot, työ- ja palvelusuhderekisterit, työnhakijarekisterit, Kela jne. ks. tarkemmin _laa_001_fi.html

21 Kiitos